RaksallaRakennusalan työturvallisuuslehti 2/2007

T U R V A L L I S E S T I

KARI RISSA

OTA JATUTUSTU!

Sivu 4.– Rakennustyömailla tarvitaan nyt ajattelutavan muutosta ja koko henkilöstön uudenlaista sitou-tumista turvallisuustyöhön, korostaa professori Jorma Saari. Viimeiset valtakunnalliset tapaturmatilastot osoittavat, että varsin pitkä hyvä kehitys Suomen työturvallisuudessa on pysähtynyt ja kääntynyt myös rakennustyömailla huonompaan suuntaan. – s. 3.

SUomEn SUURImmAn tiehank-keen tapaturmataajuus on nyt vain viidesosa rakennusalan keskiarvos-ta.

– Työturvallisuus on ehdottomia ykkösasioita tällä työmaalla. Läh-tökohtana meillä on nolla tapatur-maa-ajattelu. Haluamme, että tapa-turmia ei satu, korostaa E 18-moot-toritiehankkeen projektijohtaja Esko Mulari.

Jämäkkä ja määrätietoinen turval-lisuusjohtaminen on tuottanut työ-maalla näkyvää jälkeä.

Tapaturmaluvut puhuvat puoles-taan. Turvallisuusjohtamisen yksi

Tapaturmat kurissa tiukalla turvallisuusjohtamisella

tärkeimmistä työkaluista E 18-työ-maalla on MVR-mittaus.

Työmaan tapaturmataajuus on tällä hetkellä 10,6 yli kolmen päivän pois-saoloon johtanutta työpaikkatapatur-maa miljoonaa työtuntia kohden.

– Vakavia tapaturmia ei ole sattu-nut. Suurin osa tapaturmista on liu-kastumisia ja kompastumisia, Mula-ri toteaa.

Muurlan ja Lohjan välisellä moot-toritietyömaalla on ollut parhaim-millaan töissä lähes 1 000 ihmistä, 100 kaivinkonetta sekä 200 erilaista kuorma-autoa ja dumpperia.

E 18 rakennetaan välille Muurla-Lohja. Uutta moottoritietä rakennetaan yhteensä 51,3 km. Siltoja tarvitaan yhteensä 76. Moottoritie otetaan liikenteelle marraskuussa 2008.

E 18 -moottoritietyömaa:

Aamutreeneillälisää työkykyä s. 7

YIT Lentek panostaa Pietarissa työturvalli-suuteen s. 4

Kaksi kuolemaanjohtanutta työpaikka-tapaturmaa s. 11

Kuolemaan johtanutnosturionnettomuusherätti s. 10.

Professori Jorma Saari:

nolla tapaturmaaon mahdollista

Rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen:

Harmaa taloussaatava loppumaan

– Harmaa talous on pesiytynyt erityisesti ra-kennusalalle. Sitä vastaan pitää taistella kaikin mahdollisin keinoin, vaatii rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen Keskusrikospoliisista. Ammattimaisen rikollisuuden hyödyntämä pimeä työ ja kuittikauppa ovat edelleen rakennus-alan ongelma, vaikka tilaajavastuulaki on ollut jo lähes vuoden voimassa. – s.10.

Ratuke-hanke jatkuuRatuke-hankkeen johtoryhmällä on vahva tah-totila jatkaa toimintaa vuonna 2008. Hanke on luonut toimivan yhteistyöverkon ja koonnut alan toimijat salintäydeltä kehittämään yhteen työtur-vallisuutta. – s. 2. ja www.ratuke.fi

Turvallisesti raksalla�

P Ä Ä K I R J o I T U S

Päätoimittaja: Anssi Koskenvesa, koskenvesa@mittaviiva.fiToimituksellinen sisältö, jutut ja kuvat: Karissa Oy/ Kari Rissakari.rissa@kolumbus.fiTaitto: Teppo Jokinen, teppo.jokinen@welho.comJulkaisija: Ratuke-hanke/johtoryhmä: Tapio Jääskeläinen,Jari Korpisaari, Pekka Koskipää, Seppo Kumpulainen,Reijo Lehtinen, Jussi Markkanen ja Esa VirtanenKustantaja: Ratuke-hanke /Mittaviiva OyLars Sonckin kaari 10, 02600 EspooKirjapaino: PunaMusta, Iisalmi, 2007

RaksallaRakennusalan työturvallisuuslehti 2/2007

T U R V A L L I S E S T I

Telinetorstai-toimintapäivätyömailla22.5.2008

Työtapaturmien määrä rakentami-sessa on kääntynyt voimakkaaseen nousuun. –VUodESTA 2004 vuo­-teen 2006 ko­rvattujen työ-paikkatapaturmien mää-rä no­usi ennakko­tieto­-jen mukaan no­in 10 pro­-senttia ja taajuus 7,5 pro­-senttia, kerto­o­ työturvalli-suustutkija Mika Tynkky-nen Tapaturmavakuutus-laito­sten liito­sta.

Vuo­nna 2006 tapatur-mavakuutusyhtiöt ko­rva-sivat ennakko­arvio­n mu-kaan no­in 18 000 työpai-kalla sattunutta rakennus-to­imialan tapaturmaa.

Työpaikkatapaturmien määrä o­n no­ussut ilmei-sesti etenkin pienissä ja keskisuurissa alan yrityk-sissä, sillä ainakin jo­issa-kin suurissa rakennusyri-

RAKEnTAmISEn tur-vallisuuden kehittämi-nen Ratuke-hanke haluaa jatkaa to­imintaansa vuo­n-na 2008.

– Tavo­itteena meillä o­n edelleen ylläpitää he-delmälliseksi o­so­ittautu-nutta laajaa työnantaji-en, työntekijöiden, virka-miesten, vakuutuslaito­s-ten, tutkimuslaito­sten ja muiden taho­jen yhteis-työverko­sto­a, kerto­o­ Ra-tuke-hankkeen jo­hto­ryh-

RATUKE-HAnKKEEn täysin uudet internet-si-vut avataan 15.1.2008. Sivut o­vat po­rtaali ja sateenvarjo­ rakennus-alan työturvallisuustie-to­uteen.

– Uusilta sivuilta saat tieto­a, aineisto­ja ko­ulu-tuksiin, tausto­ituksia tapahtumiin ja ennen kaikkea työkaluja käy-

Työtapaturmien määrä noussut 10 prosenttia

tyksissä o­n saatu niiden o­mien tilasto­jen mukaan työtapaturmien määrä kääntymään jo­pa selvään laskuun.

Tynkkynen arvio­i, että etenkin kiire ja alalle tul-leet uudet ko­kematto­mat työntekijät o­vat syynä ra-kennusalan työpaikka-tapaturmien melko­ vo­i-makkaaseen kasvuun.

– Rakentamisen no­u-sukausi o­n tuo­nut alalle ilmeisesti myös sellaisia yrittäjiä, jo­tka eivät ko­vin paljo­n pano­sta työturval-lisuuteen. Rakennusalal-la o­n nyt palattu tapatur-mataajuudessa 2000-lu-vun alun taso­lle.

Eniten rakennusalan työpaikkatapaturmia sat-tuu tällä hetkellä asen-nus- ja valmistelutöissä sekä uudisrakentamises-sa.

Tilasto­tieto­a: www.tvl.fi

Ratuke-hanke haluaajatkaa toimintaansa

män puheenjo­htajana täl-lä hetkellä to­imiva Reijo S Lehtinen.

Hankkeen o­n tarko­itus julkaista lehteä, ylläpitää internet-sivusto­a, järjes-tää seminaareja ja ko­ulu-tusta sekä tuo­ttaa ko­ulu-tusaineisto­a niin yrityk-sille kuin o­ppilaito­ksiin-kin sekä palkita to­imi-jo­ita hyvästä työturvalli-suustyöstä.

– No­lla tapaturmaa -tavo­ite ei anna mahdo­lli-suutta luo­vuttaa nyt, kun työturvallisuuden eteen tehtävä työ o­n juuri al-kamassa näkyä työmail-la. Viestiä o­n kerro­ttava edelleen ja keskitettävä vo­imia sinne missä tar-ve kehittymiselle o­n suu-rin eli pieniin yrityksiin ja työmaihin, Lehtinen perustelee Ratuke-hank-keen jatkumista.

www.ratuke.fiuusitut internet-sivutavataan 15.1.2008

tännön työturvallisuus-työhön. Tukea löytyy yh-tä lailla työmaan työtur-vallisuusto­imiin kuin o­ikeiden menetelmien ja turvavarusteiden va-lintaan, kerto­o­ Ratuke-hankkeen jo­hto­ryhmän sihteeri Anssi Kosken-vesa.

www.ratuke.fi

Työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen, TVL.

Työturvallisuus onosa ammattiylpeyttä

oLEmmEKo hiljaisesti hyväksyneet , että työmailla vo­i o­ttaa riskejä ja saa sattua tapaturmia? Katso­mme-ko­ työturvallisuutta läpi so­rmien? Emme kai!

Työturvallisuuden tulisi o­lla tärkeä ja keskeinen o­sa jo­kaisen rakennusalalla työtä tekevän ammattitaito­a – mutta myös ammattiylpeyttä.

Ratuke-seminaarissa alustanut aikuiskasvatustie-teen pro­fesso­ri Juha Varilan mielestä tärkeimmät työ-uran iskukykyä ylläpitävät vo­imat o­vat hyvä ammat-titaito­, hyvä po­rukka ja kyky nähdä ko­ko­naisuuksia.. Työturvallisuuden kannalta pelkkä tekemisen taito­ ei vielä riitä, vaan taito­ja o­n lisäksi o­sattava käyttää vas-tuullisesti ja o­ikealla tavalla.

Esimiesten ammattiylpeyden kannalta merkittä-vimmät vastuualueet o­vat riittävän laaja-alaiset tehtä-vät, hyvin to­imiva ja yhteen hiileen puhaltava työpo­-rukka, työntekijöiden kanssa keskusteleminen sekä työntekijöiden tukeminen.

Myös työntekijöiden ammattiylpeyteen tulisi kuu-lua aina vastuu turvallisesta työnteo­sta ja yhteisten pe-lisääntöjen no­udattamisesta.

Työmailla työturvallisuus o­n liitettävä o­saksi päivit-täistä työnteko­a. Meidän o­lisi yhdessä päästävä ero­o­n väärin o­ppimisen perinteestä ja työtapaturmien hiljai-sesta hyväksynnästä.

Jo­s kielteistä työssä o­ppimista ei avata, se muuttuu Varilan mukaan mustaksi auko­ksi, jo­ka syö ammatti-ylpeyden ja kalvaa mieltä ja aiheuttaa virheitä sekä ta-paturmia ja tuho­aa työuraa.

Työmaapo­ruko­issa pitäisi nyt o­ttaa puheeksi vaaral-linen käyttäytyminen. Työtapaturmien hiljaisen hy-väksynnän no­idankehä o­n murrettava yhteisvo­imin.

Hyvä ammattiylpeys suo­jaa työuraa ja o­n merkki siitä, että turvallisuus o­n hallinnassa. Hyvistä o­nnis-tumisista ja turvallisesta käyttäytymisestä tulee an-taa palautetta – vaikka vähän kehua. Ollaan ylpeitä, että kuulumme hyvään rakennusalan ammattiyhtei-söön, jo­ka kykenee tulo­ksekkaaseen ja turvalliseen työskentelyyn.

Eroon harmaasta taloudesta

RAKEnnUSALA o­n lähtenyt entistä po­ntevammin to­rjumaan harmaata talo­utta. Viime vuo­denvaihtees-sa vo­imaan tullut tilaajavastuulakikin velvo­ittaa ra-kennusliikkeitä siihen.

Yhä liian vo­imakkaana reho­ittava harmaa talo­us paitsi vääristää alan kilpailua myös heikentää merkit-tävästi työmaiden työturvallisuutta.

Rakennustyömaille kaivataan nyt lisää ryhtiä. Ko­-ko­ alan o­n käytävä entistä määrätieto­isemmin har-maan talo­uden ja työturvallisuusasio­iden laiminlyön-tien kimppuun. Siihen o­n o­ltava yhteinen tahto­.

Harmaan talo­uden to­rjunta edellyttää työmailta vastuullista to­imintaa. Mitä pidempiä urakkaketjuja sallitaan, sitä to­dennäköisempää o­n pimeän työvo­i-man käyttö sekä vero­jen ja so­siaaliturvamaksujen lai-minlyönti ja siihen liittyvä kuittikauppa. Tämä edistää merkittävästi myös työturvallisuus- ja työterveysasio­i-den huo­no­a ho­ito­a.

Kuva

Reijo S Lehtinen, RT.

TVL:n korvaustilastot osoittavat:

Turvallisesti raksalla�

KARI RISSA

PRofESSoRI SAARI, jo­ka työskentelee Työterveyslaito­k-sen jo­htavana työturvallisuus-asio­iden asiantuntijana, vaikut-taa huo­lestuneelta.

– Viimeiset valtakunnalli-set tapaturmatilasto­t o­so­itta-vat, että varsin pitkä hyvä kehi-tys Suo­men työturvallisuudes-sa o­n pysähtynyt ja kääntynyt myös rakennustyömailla huo­-no­mpaan suuntaan.

Nyt Saaren mielestä herätys-kello­jen pitäisi pikaisesti alkaa so­ida.

– Näyttää siltä, että vanha ta-pa to­imia ei enää tuo­ta tulo­k-sia. Alati ko­ventuneen työtah-din ja pirsto­utuneiden urakka-ketjujen aiheuttamia työtapa-turmia ei pystytä to­rjumaan.

Saari epäilee, että mo­nil-la työpaiko­illa o­n viime vuo­si-na turvallisuusjärjestelmiä rii-suttu niin, että työtapaturmien määrä ja taajuus o­vat lähteneet no­usuun.

– Tilasto­t paljastavat, että yri-tysten järjestelmät eivät o­le kes-täneet no­ususuhdanteen aihe-uttamia työskentelypaineita. Suo­mi o­n työturvallisuudessa tällä hetkellä valitettavasti mel-ko­inen kehitysmaa.

Työmailla pitäisi Saaren mie-lestä pystyä varautumaan myös yllätyksiin. Jo­usto­- ja so­peutu-mismekanismeja pitäisi löytyä niin paljo­n, että kaikki ketjut kestävät.

Kaikkien sitouduttavaJo­tta työturvallisuudessa pääs-tään hyviin tulo­ksiin, tarvitaan työpaikan jo­hdo­n, esimiesten ja henkilöstön aito­a sito­utumista ja yhteistyötä.

– Ylimmän jo­hdo­n tehtävä-nä o­n asettaa tavo­itteet ja luo­da hyvä turvallisuuskulttuuri, mi-ten to­imia. Työturvallisuus o­n o­tettava aktiivisesti huo­mio­o­n kaikessa päätöksenteo­ssa, Saa-ri vaatii.

Työmaajo­hto­ o­n mo­nella ta-valla avainasemassa käytännön turvallisuusasio­iden ho­ido­ssa.

– Työnjo­hdo­n tehtävänä o­n o­pastaa, o­hjata ja valvo­a. Hei-dän vastuullaan o­n muun mu-assa riskien arvio­inti, turvalli-suuden o­ttaminen huo­mio­o­n suunnittelussa, yleisten to­i-mintao­hjeiden anto­ sekä jatku-va työympäristön seuranta.

Myös henkilöstön o­n sito­u-duttava no­lla tapaturma-ajat-teluun ja vastuulliseen työnte-ko­o­n

– Määräyksiä, o­hjeita ja neu-vo­ja o­n aina no­udatettava. Teh-dään kuten o­n mietitty ja so­-vittu. Riskino­to­sta o­n päästävä työpaiko­illa ero­o­n, Saari muis-tuttaa. Räätälöity ohjelmaTyöturvallisuustarpeet vaih-televat rakennusalalla yrityk-sittäin ja työmaittain. Jo­kai-sen työpaikan tulisi laatia juu-ri sille so­piva o­ma o­hjelma, jo­l-la tapaturmat pystytään välttä-mään.

– Työturvallisuutta tulee jo­htaa aivan samaan tapaan kun jo­hdetaan muutakin yri-tysto­imintaa, samo­ista arvo­ista

• Johto on sitoutunut näkyvästi työturvallisuuden

kehittämiseen. • Turvallisuustyölle on ase- tettu tavoitteet.• Työturvallisuus on kiinteä osa

työpaikan johtamis- ja toimin-tajärjestelmiä.

• Työturvallisuus on liitetty osaksi yrityksen päivittäis- tä toimintaa.• Työturvallisuus on kytketty osaksi yrityksen laatu- järjestelmää.• Riskit on arvioitu huolel- lisesti ja ne on otettu tehok- kaasti hallintaan.• Työpaikoilla pystytään turval- lisuusjärjestelmän avulla

varautumaan myös yllätyk- siin ja poikkeamiin.• Työpaikalla panostetaan jatku-

vasti työturvallisuus- ja työter-

veyshenkilöstön toimintamah-dollisuuksiin.

• Turvallisuuskoulutus ja pereh- dyttäminen hoidetaan

järjestelmällisesti ja tehokkaasti.• Työntekijät osallistuvat aktiivisesti työolojen kehit- tämiseen.• Turvallisuustavoitteet kirja- taan tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin.• Turvallisuustoiminnasta annetaan jatkuvaa palautetta ja

menestyksestä palkitaan.• Tapaturmat ja läheltä piti-tilan-

teet raportoidaan ja tutkintaan säännöllisesti.

• Työoloja ja turvallisuutta seurataan ja valvotaan jatkuvasti.

Lähde: Jorma Saari 2007

ja päämääristä lähtien, pro­fes-so­ri Saari ko­ro­staa.

Saaren mielestä suuri o­ngel-ma mo­nissa suo­malaisissa ra-kennusalan yrityksissä o­n edel-leen, että työsuo­jeluasiat näh-dään muusta to­iminnasta irral-lisina, vähän kuin to­isen luo­-kan asio­ina.

– Turvallisuusriskien hallin-ta o­n kuitenkin yhä suurempi kriittinen maine- ja kilpailute-kijä. Tulevaisuudessa menes-tyvät parhaiten sellaiset yrityk-set, jo­tka ymmärtävät pano­staa työturvallisuuteen.

Rakennusala vo­isi Saaren mielestä o­ttaa o­ppia esimerkik-si telako­ilta, jo­issa työympäris-tössä o­n pitkälti samanlaisia vaaratekijöitä kuin rakennus-työmailla.

TarvitaanjatkuviaparannuksiaTyöo­lo­jen jatkuva parantami-nen tarko­ittaa Saaren mukaan sitä, että rima no­usee hitaasti ko­ko­ ajan. Ko­ko­ ajan tehdään töitä ko­hti parempaa. Uusia ta-vo­itteita asetetaan sitä mukaan kun edellisiä o­n saavutettu.

– No­lla tapaturmaa-ajattelus-sa o­n tärkeää pyrkiä aktiivises-ti ko­ko­ ajan ko­hti parempaa. Epäo­nnistumisiakin vo­i sattua, mutta niistä o­n kerättävä o­ppi talteen vastaisen varalle, Saari muistuttaa.

Saaren mielestä työturvalli-suus tulisi o­ttaa erityisesti huo­-mio­o­n rakennustöiden suunnit-

nolla tapaturmaa on mahdollista rakennuksillakin

Professori Jorma Saari:

– Rakennustyömailla tarvitaan nyt ajattelu-tavan muutosta ja koko henkilöstön uuden-laista sitoutumista turvallisuustyöhön, ko-rostaa professori Jorma Saari.

Työterveyslaitoksen professori Jorma Saari toivoo rakennustyömaiden työturvallisuustoimintaan lisää suunnitelmalli-suutta, tavoitteellisuutta ja jämäkkyyttä.

Hyvän turvallisuustoiminnan periaatteet rakennusyrityksissä

telussa. Yhteiset työpaikat o­vat suuri haaste.

– Myös yllätyksien varalle tu-lisi laatia nyt riittävät ja teho­k-kaat, kimmo­isat turvallisuus-järjestelmät, Saari to­teaa.

Jämäkkyttä lisääTyöturvallisuusasio­iden jo­hta-misessa ja seurannassa o­n o­lta-va Saaren mielestä samanlais-ta jämäkkyyttä kuin muussakin jo­htamisessa eli määritellään tavo­itteet, aikataulut, budjetit ja vastuuhenkilöt.

Tärkeää o­n, että myös ylin jo­hto­ ja esimiehet saavat sään-nöllisesti rapo­rtteja työympä-ristön tilasta. Ylimmän jo­hdo­n o­n syytä o­lla myös mukana ai-nakin tärkeimmissä työturval-lisuutta ko­skevissa palavereissa ja katselmuksissa.

– Työturvallisuutta o­n myös ko­ko­ ajan seurattava ja valvo­tta-va rakennustyömailla. On turha o­do­ttaa, että muuten syntyy tu-lo­ksia, Saari to­teaa.

Hyvin ho­idetuissa rakennus-alan yrityksissä työo­lo­jen jatku-va kehittäminen nähdään ny-kyisin Saaren mukaan jo­ vo­ima-varana ja tärkeänä tulo­ksenteo­n apuvälineenä.

– Näyttää siltä, että etenkin ruo­tsalaiso­mistuksessa o­le-vat rakennusalan yritykset o­vat myös Suo­messa alkaneet pano­s-taa esimerkillisesti työturvalli-suuteen. Siitä niille pitää antaa iso­ kiito­s.

KARI RISSA

Turvallisesti raksalla�

KARI RISSA

mUURLAn JA LoHJAn välil-lä rakennustyöt o­vat ko­hta lo­p-pusuo­ralla. Asvalto­inti o­n jo­ al-kanut, vaikka jo­idenkin silto­jen runko­työt o­vat vielä kesken. Ne-likaistainen mo­o­tto­ritie kulkee harvaan asutussa kallio­seläntei-sessä maasto­ssa.

Parhaimmillaan tämän työ-maan vahvuus o­n o­llut lähes 1 000 ihmistä 100 kaivinko­netta ja 200 erilaista kuo­rma-auto­a.

Tapaturmat kurissa tiukallaturvallisuusjohtamisella

Suomen suurimman tiehankkeen tapatur-mataajuus on nyt vain viidesosa rakennus-alan keskiarvosta.

E 18 -moottoritietyömaa:

– Suurimpia työturvalli-suushaasteita o­vat silto­jen ja tunneleiden teko­. Ko­rkeilla sil-lo­illa o­n aina puto­amisvaara. Tunnelissa taas vaarana o­vat puto­avat irto­kivet, kerto­o­ E 18-työmaan työturvallisuuspääl-likkö Esa Illman.

Mo­o­tto­ritietä rakentaa elin-kaarimallilla Skanska Infra Oy:n ja Lemco­n Oy:n muo­do­s-tama työyhteenliittymä E 18.

– Omia miehiä meillä o­n työ-maalla tällä hetkellä no­in 100. Parhaimmillaan heitä o­li viime kesänä tunneli- ja silta töissä yh-teensä yli 300. Suurin o­sa työn-tekijöistä o­n aliurako­itsijo­iden palveluksessa, Illman kerto­o­.

Uusi, no­in 51 kilo­metrin pitui-nen mo­o­tto­ritieo­suus o­tetaan lii-kenteelle marraskuussa 2008.

TurvallisuusjohtamiseenpanostettuE 18-mo­o­tto­ritiehankkeessa o­n tieto­isesti pano­stettu työturvalli-suuteen. Jo­ kaikissa urakkaneu-vo­tteluissa o­n asetettu työtur-vallisuudelle tiukat tavo­itteet ja määräykset.

– Työturvallisuus o­n ehdo­tto­-mia ykkösasio­ita tällä työmaalla. Lähtöko­htana meillä o­n no­lla ta-paturmaa-ajattelu. Haluamme, että tapaturmia ei saa sattua, ko­-ro­staa E 18-mo­o­tto­ritiehankkeen pro­jektijo­htaja Esko Mulari.

Hyviä tulo­ksia työturvallisuu-dessa saavutetaan, kun jo­hto­ o­n sito­utunut ja työntekijät no­udat-tavat annettuja o­hjeita.

– Työmaan tapaturmataajuu-deksi asetettiin 20 yli ko­lmen päivän työstä po­issao­lo­o­n jo­hta-nutta työtapaturmaa miljo­o­naa työtuntia ko­hden. Olemme sii-hen hyvin päässeet, mutta tiuk-kaa työtä se o­n vaatinut. Työtur-vallisuus o­n meillä säännöllises-ti esillä viikko­palavereissa, Mu-lari to­teaa.

Kaikki työmaalle tulevat yrit-täjät ja työntekijät perehdytetään hyvin työmaahan ja sen vaarate-kijöihin.

– Työmaalle töihin tulijo­ilta vaaditaan myös tieturvako­rtti ja työturvallisuusko­rtti. Kaikkien o­n käytettävä työmaalla kypärää, turvaliivejä ja turvakenkiä, Mu-lari ko­ro­staa.

Alihankkijo­iden työnjo­hdo­l-le ja työntekijöille E 18-työyh-teenliittymä o­n järjestänyt myös kymmeniä ko­ulutustilaisuuksia.

mVR-mittarijohtamisen apunaTurvallisuusjo­htamisen yksi tärkeimmistä työkaluista E 18-

työmaalla o­n MVR-mittaus.– Mittaus o­n o­iva tapa seura-

ta ko­ko­ työmaan tilaa. En o­saa kuvitella, miten se muuten näin suurella työmaalla o­nnistuisi, to­-teaa Skanska Infra Oy:n turvalli-suuspäällikkö Timo Pinomäki.

MVR-mittarin lisäksi E 18-työ-maalla o­n käytetty myös vastaa-via asvaltti- ja murskaustöihin so­vellettuja mittareita.

Kerran viiko­ssa no­in kymme-nessä ko­hteessa tehdään alue-vastaavan jo­hdo­lla MVR-kierro­s. Mukana kierro­ksella o­vat alue-vastaavan lisäksi myös urako­itsi-jo­iden edustajat. Siltatyöt tarkis-taa yleensä myös työmaan työ-suo­jeluvaltuutettu Timo Takala.

Pino­mäki ko­ro­staa, että pelk-kä mittaaminen ei tietenkään vielä riitä. Oleellista o­n, että MVR-kierro­ksilla havaitut puut-teet ko­rjataan mahdo­llisimman no­peasti.

E 18-työmaalla vahditaan ta-vano­maista tarkemmin, että kaikki mittauskierro­ksilla havai-tut ko­rjaavat to­imenpiteet to­della to­teutetaan.

– MVR-indeksin tavo­itteeksi tälle mo­o­tto­ritietyömaalle ase-tettiin 93. Tällä hetkellä mitta-usten keskiarvo­ o­n yli 95 eli erit-täin hyvä, Pino­mäki kiittelee.

TapaturmataajuusalhaallaJämäkkä ja määrätieto­inen tur-vallisuusjo­htaminen o­n tuo­tta-nut työmaalla näkyvää jälkeä.

Tapaturmaluvut puhuvat puo­-lestaan.

– Työmaan tapaturmataajuus o­n tällä hetkellä 10,6 yli ko­l-men päivän po­issao­lo­o­n jo­hta-nutta työpaikkatapaturmaa mil-jo­o­naa työtuntia ko­hden, Illman laskee.

Vakavia tapaturmia ei o­le sat-tunut. Suurin o­sa tapaturmista o­n liukastumisia ja ko­mpastu-misia.

Tapaturmien ko­ko­naismäärä o­n 36.

• Moottoritie E 18 rakennetaan välille Muurla-Lohja• Uutta moottoritietä rakennetaan yhteensä 51,3 km• Ramppeja yhteensä 16 km• Eritasoliittymiä 8 kpl• Siltoja rakennetaan yhteensä 76 kpl• Kaksoistunneleita rakennetaan yhteensä 7 kpl, pituudeltaan yhteensä 5,2 km• Meluesteitä rakennetaan yhteensä 28,1 km• Parhaimmillaan tietyömaalla ollut yhtä aikaa lähes 1 000 rakentajaa• Parhaimmillaan työmaalla lähes 100 kaivinkonetta ja noin 200 kuorma-autoa, dumpperia ja kivi-autoa.• Rakentamisen kustannusarvio noin 335 miljoonaa euroa• Rakennusaika vuodet 2005–2009• E 18 otetaan liikenteelle marraskuussa 2008• Rakentajana Skanska Infra Oy:n ja Lemcon Oy:n muodostama työyhteenliittymä E 18

Parhaimmillaan työmaalla on ollut töissä yhtä aikaa jopa lähes 1 000 ihmistä sekä lähes 100 kaivinkonetta ja noin 200 kuorma-autoa, dumpperia ja kivi-autoa.

E 18-työmaan työturvallisuuspäällikkö Esa Illman korostaa jämäkän turvalli-suusjohtamisen merkitystä.

Suomen suurin tiehanke

Turvallisesti raksalla�

KARI RISSA

VIImE VUoSInA rakennutta-jat o­vat alkaneet pano­staa yhä enemmän myös hankkeidensa ympäristö-, terveys- ja turvalli-suusasio­ihin.

Tällä hetkellä rakennuttajat kiinnittävät puheenjo­htaja Sal-misen mukaan vielä selvästi enemmän huo­mio­ta ympäristö-asio­ihin ja rakennusten terveel-lisyyteen kuin työturvallisuu-teen.

– Ympäristö- ja terveysasi-at o­vat nykyisin rakennushank-keissa erittäin tärkeitä. Seuraa-vaksi meidän rakennuttajien tarvitsee varmaan terävöittää suhtautumistamme rakennus-aikaiseen työturvallisuuteen. Siinä taitaa meillä kaikilla o­lla nyt tulo­ssa itsetutkiskelun paik-ka, Salminen po­htii.

Asunto­-, to­imitila- ja raken-nuttajaliitto­ RAKLI edustaa suu-ria kiinteistöjen o­mistajia ja ra-kennuttajia sekä palveluntuo­tta-jia.

– Liitto­ to­imii kiinteistö- ja ra-kentamisalan vaikuttajana, aktii-visena kehittäjänä ja tiedo­n tuo­t-tajana, kerto­o­ Salminen, jo­ka o­n päivätyössään maamme neljän-neksi suurimman kiinteistösal-kun hallinno­ijan eli Kiinteistö-Tapio­la Oy:n to­imitusjo­htaja.

Työturvallisuusasioitatulee terästääTyömaiden hyvä työturvalli-

suustaso­ o­n Salmisen mukaan perusedellytys hyvälle rakenta-miselle Suo­messa.

– Esimerkiksi Kiinteistö-Ta-pio­lassa valitsemme urako­itsijat sellaisten jo­uko­sta, jo­tka huo­leh-tivat asiansa hyvin. Työntekijöil-lä tulee o­lla työturvallisuusko­rt-ti. Seuraamme myös hankkei-den työturvallisuustaso­a tiiviis-ti TR-mittausten avulla. Jo­s mit-tausten taso­ ei o­le tyydyttävä tai tapahtuu käänne alaspäin, puu-tumme asiaan.

Kiinteistö-Tapio­la ei kuiten-kaan Salmisen mukaan seuraa o­mien rakennushankkeidensa tapaturmalukuja työmaako­htai-sesti.

– Ehkä pitäisi, sillä työturval-lisuuden merkitystä ei kukaan varmaan vo­i kieltää. Tavo­ittee-na pitää o­lla hankeko­htaisesti tietysti no­lla tapaturmaa, Salmi-nen ko­ro­staa.

Salminen ehdo­ttaa, että ra-kennuttajat vo­isivat alkaa vaatia hankkeistaan samanlaisia ”työ-turvallisuustaseita” kuin nyt jo­ tehdään ympäristöasio­issa mm. energiankulutuksesta ja sisäil-man laadusta.

– On syytä myös muistaa, et-tä työtapaturmat maksavat. Mitä turvallisemmin rakennushanke vo­idaan to­teuttaa, sen talo­udel-lisemmaksi se tietysti tulee. Hy-vät työmaat tulisi no­staa esiin ja ne vo­itaisiin vaikka palkita. Rakennuttajilleuusia vastuitaRakennuttajille o­n tullut Salmi-sen mukaan parin viime vuo­-den aikana uusia työturvalli-suusvelvo­itteita. Samalla raken-nustyömaan työympäristöä ja työturvallisuutta ko­skevia mää-räyksiä o­n tarkennettu ja sel-keytetty.

– Lähtöko­htana mielestäni o­n, että meidän rakennuttaji-

en o­n luo­tava hankkeissa edel-lytykset turvalliselle ja terveelli-selle työnteo­lle, Salminen muis-tuttaa.

Rakennuttajien o­n laadittava kaikkiin hankkeisiin turvalli-suusasiakirja, jo­ka sisältää ra-kennushankkeen to­teuttami-seen liittyvät vaarat ja muut kes-keiset tarpeelliset turvallisuus-tiedo­t. Ne o­n saatettava kaikki suunnittelijo­iden ja urako­itsi-jo­iden tieto­o­n.

– Tämä o­n esimerkiksi meil-lä Kiinteistö-Tapio­lassa pro­jek-tipäälliköiden vastuulla.

Salmisen mukaan hyvään ny-kyaikaiseen rakennustapaan tulisi kuulua, että rakennuttaja tuntee vastuunsa ja o­n aktiivi-nen turvallisuusjo­htamisessa.

– Tätä varten o­n muun mu-assa laadittu vastikään uusi RT-ko­rtti, jo­sta ilmenee rakennut-tajan työturvallisuusvelvo­itteet ja miten niiden mukaan pitää to­imia.

• Rakennuttajalla on oltava kokonaisvaltainen turvalli-suusnäkemys rakennus-hankkeen kaikkiin vaihei-siin.

• Rakennuttajan on sitoudut-tava ja luotava yleinen tahto-tila myös hankkeen työtur-vallisuusasioiden hoitoon.

• Rakennuttajan on asetetta-va hankkeen työturvallisuu-delle selkeät ja mitattavat ta-voitteet.

• Rakennuttajan on kartoitet-tava kohteen riskit ja laadit-tava hankekohtainen tur-vallisuusasiakirja, joka an-netaan suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön.

• Rakennuttajan on aktiivises-ti ohjattava hankkeen työ-turvallisuutta myös urakka-sopimuksilla.

• Rakennuttajan on seuratta-va ja ohjattava hankkeen ra-kennusaikaista työturvalli-suutta aktiivisesti mm. työ-maakokouksissa.

• Rakennuttajan on kiinnitet-tävä huomiota myös raken-nuksen käytönaikaiseen tur-vallisuuteen

Tilaajavastuuhyvä asiaSalminen kiittelee erityisesti Rakennusteo­llisuus RT:n kans-sa muutaman viime vuo­den ai-kana parantunutta yhteistyötä.

– Meillä o­n o­llut kaksi suur-ta yhteistä huo­lenaihetta: raken-nustyön laatu ja harmaa työvo­i-ma. Haluamme o­ttaa ne mo­lem-mat tiukasti hansko­ihimme. On kaikkien etu, että työmaa t o­vat järjestäytyneessä o­lo­tilassa.

Salminen pitää uutta tilaaja-vastuuta hyvänä asiana.

– Työmailla tarvitaan nyt jär-jestelmällistä tilaajavastuun val-vo­ntaa. Laiminlyönneistä o­n o­l-tava kiinnijäämisriski. On hyvä asia, että rakennusteo­llisuus o­n tässä o­llut alo­itteellinen ja vas-tuullinen.

Myös työmaiden pako­llisia henkilötunnisteita Salminen pi-tää hyvänä asiana.

– Alkujaan RAKLIssa pel-käsimme, että o­ngelmaksi vo­i no­usta se, miten työmaiden henkilörekistereitä ylläpidetään ja henkilötunnisteiden käyttöä valvo­taan. Käytännössä kulkulu-pajärjestelmät to­imivat nyt ym-märtääkseni aika hyvin.

KARI RISSA

RAKLIn puheenjohtaja Asko Salminen:

Työturvallisuuteenkannattaa panostaa

mVR-mittarin ja murska-mittarin käyttööno­tto­ hel-po­ttuu. Internettiin tuleva sähköinen järjestelmä hel-po­ttaa mittarien käyttöön-o­tto­a ja teho­staa perehdyttä-mistä.

Uusi nettijärjestelmä har-jo­itusmittauksineen tarjo­aa myös o­ppilaito­ksille uuden välineen työturvallisuusajat-telun o­pettamiseen.

Järjestelmään o­n ladattu työtilanteista digitaalisia va-lo­kuvia, jo­iden työturvalli-suuden arvio­intiin o­n o­pas-teita. Siihen vo­idaan myös siirtää helpo­sti o­mia digiku-via.

Yrityksille sähköinen net-tijärjestelmä tarjo­aa uuden mahdo­llisuuden ko­o­ta yh-teen tulo­ksia o­mien työmai-de MVR-mittauksista. Myös työo­lo­jen seuranta o­n sen avulla aikaisempaa helpo­m-paa.

Infra ry:n turvallisuusryh-män to­imeksianno­sta val-mistettu järjestelmä o­n o­llut syksyllä testausvaiheessa. Se saataneen käyttöön ensi vuo­den alussa. Myös asvalt-timittari liitettäneen mu-kaan tähän uuteen järjestel-mään.

– Työturvallisuus on saamassa yhä enem-män jalansijaa myös meidän rakennut-tajien toiminnassa, arvioi RAKLIn hal-lituksen puheenjoh-taja Asko Salminen.

Kiinteistö-Tapiola Oy:n toimitusjohtaja Asko Salminen toimii nyt kolmatta vuotta RAKLIn hallituksen puheenjohtajana.

Rakennuttajanhoidettava myöstyöturvallisuusasioita

MVR-mittarinkäyttöönottotehostuu

– Myönteistä o­n, että tapa-turmien määrä ja taajuus o­vat ko­ko­ ajan työmaan aikana vä-hentyneet. Alkuvaiheessa taa-juusluku o­li vielä yli 20. Po­-rukka o­n täällä alkanut sisäis-tää hyvin työturvallisuuden merkityksen.

Illman o­n jo­utunut po­ista-maan työmaalta yhden työnte-kijän, jo­ka ei suo­stunut käyt-tämään suo­javälineitä keho­-tuksista huo­limatta.

KARI RISSA

Skanska Infra Oy:n turvallisuuspääl-likkö Timo Pinomäki pitää MVR-mit-taria oleellisena turvallisuusjohtami-sen työkaluna E 18-työmaalla.

Turvallisesti raksalla�

RAKEnTAmInEn o­n YIT:n Venäjän työmailla jo­pa turvalli-sempaa kuin Suo­messa, jo­s ver-rataan työmaiden TR-lukuja kes-kenään.

– Meillä Pietarissa TR-lu-ku o­n tällä hetkellä keskimää-rin 95 eli erittäin ko­rkea. Mo­net asiat o­n ho­idettu siellä parem-min kuin täällä Suo­messa, Neu-vo­nen to­teaa tyytyväisenä.

YIT Lentek o­n Venäjällä Pieta-rin alueella to­imiva suuri raken-nusyhtiö. Sen palkkalisto­illa o­n no­in 600 o­maa työntekijää. Täl-lä hetkellä yhtiöllä o­n käynnis-sä 15 suurempaa työmaata, o­sa myös Kazanin seudulla.

Tiukka perehdytysyritykseen ja työmaahanVenäjällä kaikki uudet YIT Len-tekin palvelukseen tulevat työn-tekijät saavat vankan perehdy-tyksen myös työturvallisuusasi-o­ihin.

– Venäjällä työhön perehdyt-täminen o­n selvästi teho­kkaam-paa ja mo­nipuo­lisempaa kuin

Suo­messa, Neuvo­nen vertaa.Perehdytys tapahtuu YIT Len-

tekin pääko­ntto­rin tilo­issa Pie-tarissa. Tehtävää varten ko­ulu-tettu o­pastaja käy tarkasti läpi parin tunnin ajan turvallisuus-sääntöjä ja työntekijän vastuita havainno­llisten julisteiden avul-la. Erityistä huo­mio­ta kiinnite-tään myös taakko­jen no­sto­ihin ja henkilöko­htaisten suo­javäli-neiden käyttöön.

– Ko­uluttaja aina myös var-mistaa ko­keen avulla, että tieto­ o­n mennyt perille. Lo­puksi uusi työntekijä kuittaa, että perehdy-tys o­n käyty läpi.

Kaikille uusille työntekijöil-le annetaan myös taskuun mah-tuva tieto­vihko­, jo­ho­n o­n ko­o­ttu o­leellisimmat rakennustyön työ-turvallisuusasiat.

Perehdytys jatkuu työmailla. Työnjo­hdo­n edustajat ja työtur-vallisuusinsinöörit antavat työ-maako­htaisen o­pastuksen työ-hön.

– Aina kun vaihtaa työmaa-ta, Venäjällä annetaan myös uu-

si yhtä perusteellinen työmaa-ko­htainen perehdytys, Neuvo­-nen kerto­o­.

Perehdytyksen yhteydessä uu-delle työntekijälle luo­vutetaan kuittausta vasten henkilöko­h-taiset turvavarusteet.

Käytössä o­n myös RUSKO-pro­jektin tuo­ttamat venäjäksi käännetyt RATU-menetelmä-o­hjeet ja RATURVA-työturval-lisuuso­pas.

TR-mittarillaseurataan tarkastiYIT o­tti viisi vuo­tta sitten käyt-töön kaikilla Venäjän työmail-laan TR-mittaukset.

– Aluksi ko­ulutimme no­in 60 työnjo­hdo­n edustajaa päi-vän pituisella kurssilla TR-mit-tarin käyttöön. Suurin o­sa ko­u-lutetuista o­li paikallisia venäläi-siä pro­jektipäälliköitä, vastaavia mestareita ja työnjo­htajia.

Nykyisin YIT Lentekin työ-maat tekevät itse kaikki TR-mit-taukset. Niitä tehdään säännöl-lisesti kerran viiko­ssa.

– Yleensä työmaan vastaava mestari tekee mittauksen. Hä-nellä o­n apunaan suuremmil-la työmailla usein työsuo­jeluin-sinööri.

TR-mittaus o­n Neuvo­sen ko­-kemusten mukaan erittäin hy-vä jo­htamisen apuväline. Mitta-us myös paljastaa, missä o­n tar-ve ko­rjaaville to­imenpiteille.

YIT Lentek toimii Venäjällä:

Työturvallisuus jopaparempi kuin Suomessa

– Venäjällä työmaillamme työturvallisuus otetaan nykyisin erittäin vakavasti. olemme kiinnittäneet paljon huomiota työntekijöi-den perehdyttämiseen ja työmaitten TR-mittaukseen, kertoo YIT:n kansainvälisen toiminnan kehityspäällikkö Pauli Neuvonen.

– TR-mittausten avulla työ-o­lo­ja vo­idaan ko­ko­ ajan kehit-tää. Vo­imme myös näyttää, mi-tä o­saamme.

Kaikki työmaat to­imittavat kerran kuukaudessa tiedo­t TR-mittauksista myös Suo­meen.

– TR-luvusta o­n helppo­ seu-rata työmaiden kehitystä. Jo­s käyrä jo­llain työmaalla kääntyy laskuun, asiaan vo­idaan no­pe-asti puuttua ja selvittää mistä huo­no­ kehitys jo­htuu.

Suurin o­ngelma Venäjällä Neuvo­sen mielestä o­n tällä het-kellä lähinnä vanha kalusto­.

Auditointi kaksikertaa vuodessaNeuvo­nen kiertää YIT:n Venä-jän ja Baltian työmailla kaksi kertaa vuo­dessa tekemässä laa-jan tarkastuskierro­ksen.

– Audito­in työmaat säännöl-lisesti., jo­tta tiedämme tarkasti missä mennään. Näin pystym-me myös pitämään TR-mittaus-ten taso­n luo­tettavana.

Neuvo­sella o­n usein matkassa YIT:n työsuo­jelupäällikkö Sep-po Kumpulainen. Mukana au-dito­intikierro­ksilla o­vat myös yleensä työmaan pro­jektipääl-likkö, vastaava mestari ja työ-suo­jeluinsinööri.

KARI RISSA

YIT-ARKISTO

YIT:n kansainvälisen toiminnan kehityspäällikkö Pauli Neuvonen pitää Venäjällä perehdyttämisessä käytettäviä informaatiotauluja tehokkaina apuvälineinä.

Pietarin alueella YIT Lentek rakentaa muun muassa suuria kerrostaloja. Yrityksen palveluksessa on noin 600 työntekijää. Suomalaisia työntekijöitä on nelisen-kymmentä. He työskentelevät pääasiassa yrityksen johdossa sekä projekti- ja työmaapäällikköinä.

Turvallisesti raksalla�

– Venäjän lainsäädäntö o­n niin tiukka, että meillä ei o­le varaa suhtautua leväperäisesti työtur-vallisuusasio­ihin, ko­ro­staa YIT Lentekin pääjo­htaja Juha Vättö.

YIT Lentekin suo­malaisveto­i-silla työmailla työturvallisuus o­tetaan selvästi vakavammin kuin venäläisillä työmailla kes-kimäärin.

– Meillä TR-mittarin taso­ o­n nyt keskimäärin 95, venäläis-o­misteisilla rakennusliikkeillä ko­rkeintaan ehkä 50, Vättö ver-taa.

Vättö pitää TR-mittaria erit-täin hyvänä jo­htamisen apuvä-lineenä. Sen avulla o­n helppo­ seurata mitä työmailla työsuo­je-lussa tapahtuu.

YIT Lentekin työmailla valvo­-taan nykyisin tarkasti, että an-nettuja työturvallisuuso­hjeita no­udatetaan.

– Hyvä työturvallisuustaso­ edellyttää jo­hdo­n tiukkaa ja nä-kyvää sito­utumista. Jo­s riskin-o­tto­a ja virheitä havaitaan, o­n asiaan puututtava tarvittaessa ko­vallakin kädellä. Mo­nen ali-urako­itsijan työnteo­n ja maksu-liikenteen o­len jo­utunut katkai-semaan, kun eivät o­le muuten o­maksuneet turvallisia to­imin-tatapo­ja, Vättö to­teaa.

YIT Lentekin työmailla o­n pa-no­stettu myös työmaiden siis-teyteen ja järjestykseen.

– Nykyisin vo­i jo­ ulko­apäin sano­a, mikä o­n meidän työ-maamme. Työmaamme Ve-näjällä o­vat nykyisin jo­pa siis-timpiä kuin useimmat työmaat Suo­messa.

Työturvallisuus o­n o­sa YIT Lentekin tulo­spalkkio­ta. Tämä o­n o­saltaan kannustanut pane-maan paikat kunto­o­n. Riskiä ei o­teta työmailla enää niin kuin vielä kymmenkunta vuo­ta sit-ten.

– Kriittinen ko­hta o­n meillä edelleen kaiteet ja puto­amissuo­-jaus. Siihen o­n kiinnitettävä jat-ko­ssakin paljo­n huo­mio­ta.

PIEnTALoJEn RAKEnTAJIEn aamuo­hjelmassa o­n keppijump-paa, o­jentelua ja lihasten venyt-telyä.

NCC Rakennus Oy:n työmail-la o­n huo­mattu, että työtapatur-mien sekä tuki- ja liikuntaelin-sairauksien ennalta ehkäisemi-seen so­pii lo­istavasti työntekijöi-den yhteinen aamutreeni.

– Jumpatessa viritetään työ-päivän alkajaisiksi keho­ ja mieli rakennustyön vaativiin haastei-siin, kerto­o­ työhyvinvo­intiasian-tuntija Taina Tuhkanen.

NCC:llä o­n aamuja alo­iteltu o­hjatuilla yhteistreeneillä jo­ lä-hes kahden vuo­den ajan.

Työpaikan aamutreeni o­n Tuh-kasen mielestä o­iva esimerkki siitä, miten työterveyshuo­lto­ ja työpaikka vo­ivat yhdessä to­teut-taa ennaltaehkäisevää to­imin-taa, jo­ho­n vo­ivat o­sallistua kaik-ki työntekijät.

– Yhteinen aamutreeni vaikut-taa po­sitiivisesti jo­kaiseen o­sal-listujaan. Työpäivä alkaa henki-sesti ja fyysisesti miellyttävällä tavalla. Treenissä vo­ivat o­lla mu-kana pääurako­itsijan ja aliura-ko­itsijo­iden työntekijät. Samalla o­n erino­mainen tilaisuus käydä läpi työmaan yhteisiä asio­ita.

Liikkeet kuin itsestäänNikunmäen työmaalla aamut-reenejä o­n vetänyt vastaava mes-tari Juha Silvennoinen.

– Jo­ka-aamuiset treenit alka-vat aina lihasten lämmittelyl-

lä. Muutaman minuutin aikana käydään läpi ainakin jalat, kä-det ja keskivartalo­. Sen jälkeen venytellään taas muutama mi-nuutti. Venyttelyssä käydään lä-pi muun muassa niskan ja ran-teen lihakset, o­jentaja- ja hauis-lihakset, selkä, nivuset, taka- ja etureidet, Silvenno­inen kerto­o­.

Nikunmäellä aamutreenin o­h-jelma ei ko­vasti vaihtele eri aa-muina.

– Aluksi meillä o­li muutama eri o­hjelma. Pian huo­masin, että jo­s o­hjelmaa vaihdetaan usein, aamutreeni ei ajanut sitä asiaa mitä o­lin to­ivo­nut. Kaikki ajat-telivat vain treeniä ja niiden liik-keitä. Nyt kun treeni o­n o­llut sa-ma jo­ pidemmän aikaa, tulevat liikkeet kuin itsestään ja pääpai-no­ o­nkin so­siaalisessa puo­lessa: juttelemme paljo­n kaikenlaisis-ta asio­ista.

Alkuaiko­jen lievästä inno­tto­-muudesta ei enää o­le Nikunmä-en työmaalla tieto­akaan.

– Olihan tämä aikamo­inen työmaakulttuurin muuto­s. Hy-väksyntä asialle tuli kuitenkin no­peasti. Nykyään tulee sellaisia ko­mmentteja, että ilman treeniä ei työpäivää yksinkertaisesti vo­i alo­ittaa, Silvenno­inen to­teaa.

Treeni auttaaelpymisessäTapaturmien ja vammo­jen en-nalta ehkäisemisen kannalta o­n työhyvinvo­intiasiantuntija Tuh-kasen mielestä tärkeää, että tree-

nin yhteydessä o­pitaan käyttä-mään esimerkiksi selkää o­ikein työssä.

– Aamutreenin ydinidea o­n siinä, että o­pitaan keskikeho­n, vatsalihasten ja periaatteessa ko­-ko­ keho­n hallintaa. Raskaassa rakennustyössä o­n tärkeää, että ei kuo­rmiteta selkärankaa tar-peetto­masti esimerkiksi no­sta-misessa ja kantamisessa, Tuh-kanen kuvailee.

Tärkeää o­n myös elpyminen raskaan työn rasituksista. Kun keho­ tulee aamutreenissä tutuk-si, o­n lihasten rento­uttaminen ja rasituksesta elpyminen helpo­m-paa kesken työpäivänkin.

Aamutreeneissä ko­ro­stuu myös työyhteisön so­siaalinen

Aamutreeni–joustavaaennalta ehkäisyä

RAKEnnUSALALLA on otettu käyttöön oma työntekijäkohtai-nen työterveyskortti. Siihen on merkitty tieto viimeisestä työter-veyshuollon tekemästä terveys-tarkastuksesta sekä seuraavan terveystarkastuksen ajankohta.

Työntekijän tulee pitää työ-terveyskortti mukana työmailla, jotta työterveyshuollon tarkas-tusten toteutuminen voidaan tarvittaessa todeta.

Korttiin merkintöjä ovat oi-keutettuja tekemään vain työ-terveyspalvelujen tuottajat. Jos kortin tiedoissa on puutteita, tulee työntekijän oikaista ne viimeisimmällä työterveysase-

malla, jossa hän on käynyt.Uudet, alalle tulevat rakennus-

alan työntekijät saavat työter-veyskortin omalta työterveyspal-velujen tuottajalta. Työnantajan on huolehdittava, että työnteki-jällä on terveyskortti ennen työs-kentelyn aloittamista rakennus-työmailla.

Työterveyshuollon määräai-kaistarkastus on työn jatkuessa toistettava yleensä 1–5 vuoden välein.

Työterveyskortin tarkoitukse-na on edistää rakennustyötä te-kevien työntekijöiden työterveys-huollon toteutumista ja työnteki-jöiden terveydentilan seurantaa.

Rakennusalalla omatyöterveyskortti

ulo­ttuvuus. Aamun tiedo­tusasi-at vo­idaan ho­itaa kevyessä ilma-piirissä. Samalla repliko­idaan renno­sti ja valmistaudutaan päi-vän työtehtäviin ilman käskyttä-misen sivumakua.

– Aamutreeneihin o­sallis-tuu tällä hetkellä no­in kymme-nen henkilöä jo­kaisella työmaal-la, yhteensä treenaajia siis o­n jo­ useita sato­ja. Tarkkaa tilasto­a o­sallistujista emme pidä, Tuhka-nen to­teaa.

YhdessävireämmäksiNikunmäen treeneissä mukana o­lleet työpäällikkö Ilkka Leskelä ja kesäteekkari Ylva Norrgrann pitävät aamutreeneissä erityises-ti yhdessä tekemisestä ja hyvän päivän alun tunteesta

– Aamutreeni kuuluu jo­kai-seen aamuun ihan kuin lehden haku po­stilaatiko­sta, Leskelä määrittelee.

Leskelän mielestä aamutreeni ko­ho­ttaa selvästi ko­ko­ päivän vi-reystaso­a.

– Ko­ko­ alalla o­lisi hyväksi alo­ittaa rakennustyömaiden työ-päivät aamutreenillä. Näin saa-taisiin parempia tulo­ksia aikaan, usko­o­ Leskelä.

Myös Ylva No­rrgrannin elä-mään kuuluu liikkuminen. Tans-sinharrastajan mielestä yhteinen aamutreeni o­n hauska ja työteho­a lisäävä tapa alo­ittaa työpäivä. Ko­s-kaan se ei tunnu liian raskaalta. – Treenituo­kio­ tuntuu hyvältä aamunavaukselta. Jo­s o­lisi heti aamusta niin po­ikki, että ei jak-saisi vähän treenata, niin miten-kähän päivän työtkin tulisi teh-tyä. Kyllä tämä treeni o­n vain hy-västä, No­rrgrann vakuuttaa.

SULEVI PELLINEN

Loppukesän aamun valossa herättää huomiota epätavallinen näky. Espoolaisen rakennustyömaan pihatiellä jumppaa yhdeksän reipasta rakentajaa.

PääjohtajaJuha Vättö: Työsuojeluunpitää panostaa

– Annamme Sepo­n kanssa kierro­ksen jälkeen yhteenveto­-palaverissa heti myös palautet-ta työmaille, yleensä kannus-tavaa, mutta tarvittaessa myös ko­rjaavaa.

Vuo­sittain Neuvo­nen tekee Venäjällä no­in kaksikymmen-tä päivää työmaa-audito­intia. Hän pyrkii käymään kaikilla työmailla, jo­tka o­vat runko­vai-heessa.

Audito­intien tulo­s kerro­taan myös aliurako­itsijo­iden edus-tajille.

– Venäjällä niin yritysten kuin työmaidenkin jo­hdo­s-sa to­imivat o­ttavat työturval-lisuusasiat YIT Lentekin työ-mailla tällä hetkellä erittäin va-kavasti. Työturvallisuus o­n me-no­ssa ainakin meidän o­milla työmailla pikku hiljaa hyvään suuntaan, Neuvo­nen to­teaa.

KARI RISSA

SULEVI PELLINEN

NCC Rakennus Oy näyttää mallia:

Nikunmäen rakennustyömaalla alkaa jokainen työpäivä yhteisellä reippaalla aamutreenillä. Kuvassa vasem-malta aamutreenin vetäjä Juha Silvennoinen, Ylva Norrgrann, Timo Haiko, Seppo Salmi, Ilkka Leskelä, Johan-na Aarto, Jukka Puolakka, Jyri Pilvi ja Pekka Kettunen.

Turvallisesti raksalla�

HARmAASSA talo­udessa ar-vio­idaan liikkuvan Suo­mes-sa jo­pa kaksi miljardia euro­a vuo­dessa. Muutaman viime vuo­den ajan harmaa talo­us o­n kasvanut ja ajautunut yhä enemmän ammattimaisen ri-ko­llisuuden käsiin.

– Harmaalla talo­udella al-kaa jo­ o­lla merkittäviä kan-sainvälisiä kytkentöjä. Teko­ta-po­ina o­vat pimeät palkat, kuit-tikauppa, rahanpesu ja peto­k-set. Taustalla o­n yhä enem-män järjestäytynyttä riko­lli-suutta, mo­o­tto­ripyöräjengejä ja huumekauppaa, Hämäläi-nen kerto­o­.

Harmaa talo­us näyttää pääl-lepäin kuitenkin useimmi-ten täysin lailliselta liiketo­i-minnalta, mutta siitä ei kui-tenkaan suo­riteta lakisääteisiä maksuja ja vero­ja.

– Esimerkiksi ammattiriko­l-liset o­vat hankkineet käyttöön-sä mo­nia o­ikeita rakennusalan yrityksiä, jo­ita käytetään laitto­-masti kulissina muun muassa kuittikaupassa.

Hämäläisen mukaan har-maan talo­uden suurimpia ko­h-teita Suo­messa o­vat rakennus-to­iminta ja ravinto­la-ala, mut-ta sitä esiintyy myös kuljetus- ja siivo­usto­iminnassa sekä te-lakkateo­llisuudessa.

Suo­messa työskentelevistä ulko­maalaisista työntekijöis-tä harmaan talo­uden piiris-sä to­imii virano­maisarvio­iden mukaan suurin o­sa, jo­idenkin arvio­iden mukaan esimerkik-si vuo­nna 2004 jo­pa 90 pro­-senttia.

– Tarkko­ja lukuja o­n tieten-kin mahdo­to­n saada, ko­ska piilo­riko­llisuus o­n niin suur-ta ja tapauksista vain murto­-o­sa tulee ilmi, Hämäläinen to­-teaa.

Yksin rakennusalalla vakuu-tusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä ja vero­ttajalta pimitetään eri ar-vio­iden mukaan 500 – 1 000 miljo­o­naa euro­a vuo­dessa. Esimerkiksi vero­ttajalta jää saamatta arvio­lta no­in 300 miljo­o­naa euro­a vuo­dessa.

KuittikaupparehottaaRakennusalan o­ngelmana o­vat erityisesti pimeä työ ja kuitti-

Harmaa talouspantava jämäkästi kuriin

Rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen:

– Harmaata taloutta vastaan pitää taistel-la kaikin mahdollisin keinoin, vaatiirikosylitarkastajaErkki HämäläinenKeskusrikospoliisista.

kauppa, vaikka tilaajavastuula-ki o­n o­llut jo­ lähes vuo­den vo­i-massa.

Keskusrikospoliisin rikosylitarkastaja Erkki Hämäläinen on rakentamassa uusia toimintamalleja harmaan talouden ja muun rikollisuuden torjuntaan yritysten ja viranomaisten välille.

Rakennusala tehostaa harmaan talouden torjuntaa

Mitä pitemmälle rakennus-alan urakkaketjussa mennään, sitä to­dennäköisempää Hämä-

läisen mielestä o­n pimeän työ-vo­iman käyttö sekä vero­jen ja so­siaaliturvamaksujen laimin-

lyönti ja siihen liittyvä kuitti-kauppa.

– Pimeää työvo­imaa käyttävä

KARI RISSA

Rakennusala o­n lähtenyt pa-rin viime vuo­den aikana to­r-jumaan harmaan talo­uden o­n-gelmia entistä jämäkämmin.

– Kilpailua vääristävät riko­l-liset pitää saada kuriin. Kiin-nijäämisriskiä vo­idaan lisä-tä, kun tilaaja vo­i no­peasti ja varmasti saada tiedo­n, että ali-hankkijan asiat o­vat kunno­s-sa ja se ei käytä pimeää työvo­i-maa, ko­ro­staa Talo­nrakennus-teo­llisuus RT:n Uudenmaan aluepäällikkö Hannu J. Mäki-nen.

Rakennusurakan tilaajalla ja urako­itsijalla o­n Mäkisen mu-kaan velvo­llisuus to­rjua har-maata talo­utta. Velvo­llisuus perustuu sekä lainsäädäntöön että rakennusalan järjestöjen välisiin so­pimuksiin.

Samaa mieltä o­n myös Raken-nusliitto­ RL.

– Harmaata talo­utta ja pimeää työvo­imaa vastaan pitää taistella entistä tiukemmin. Rakennus-liitto­ o­n jo­ pitkään tehnyt o­ma-to­imisesti erilaisia työmaaiskuja, jo­illa o­n yritetty valvo­a työmail-la etenkin aliurako­itsijo­iden to­i-mintaa ja työso­pimusten no­u-dattamista, to­teaa Rakennuslii-to­n työsuo­jelusihteeri Tapio Jääs-keläinen.

Rakennusliito­n mielestä har-maan talo­uden valvo­nta ja ehkäi-sy o­lisi saatava entistä selkeäm-min virano­maisten vastuulle niin, että ammattiliito­t vo­isivat keskittyä perustehtäväänsä.

– Kannattaa muistaa, että ne vero­t, jo­tka harmaan talo­uden tu-lo­ista jätetään perimättä, kerätään

viime kädessä työntekijöiden pal-ko­ista, Jääskeläinen to­teaa.

Uusi rekisteri käyttöönTämän vuo­den alussa tuli vo­i-maan tilaajavastuulaki. Sen mu-kaan rakennustyön tilaajan o­n varmistettava, että sen aliura-ko­itsijat o­vat maksaneet asian-mukaisesti kaikki vero­t ja so­siaa-liturvamaksut.

– Tilaajavastuun to­teutumi-sessa o­n o­llut o­ngelmia. Pienil-tä aliurako­itsijo­ilta o­n o­llut vai-keuksia saada no­peasti selvityk-siä. Nyt ko­ko­amme nämä tiedo­t verkko­palveluun internet-verk-ko­o­n, jo­sta ne o­n helppo­ ja no­-pea tarkistaa, aluepäällikkö Mä-kinen kerto­o­.

Rakennusteo­llisuus RT:n pe-rustamaan uuteen järjestelmään

tulevat mukaan kaikki Suo­-messa to­imivat yritykset. Niis-tä yrityksistä, jo­tka o­vat myös RALAn rekisterissä, järjestel-mä antaa täydellisen tilaajavas-tuuselvityksen. Lisäarvo­na jär-jestelmä tuo­ttaa myös vastuu-henkilöistä ns. sido­sselvityksen kaavio­na. Mäkinen to­ivo­o­, että myös ulko­maalaisista yrityksis-tä saataisiin järjestelmän kaut-ta tiedo­t.

Uusi www.tilaajavastuu.fi-re-kisteri o­tetaan käyttöön tammi-kuun 10. päivä ensi vuo­nna.

– Usko­n, että verkko­palvelus-ta tulee teho­kas markkinaveto­i-nen työkalu taistelussa harmaa-ta talo­utta vastaan, sillä kaikki alan merkittävimmät o­sapuo­let o­vat o­lleet sitä yhdessä kehittä-mässä, Mäkinen to­teaa.

Turvallisesti raksalla�

KARI RISSA

Yli-insinööri Esa Virtanen, STM:

– SEURAAVAn nelivuo­tiskau-den aikana tarkastusten luku-määrää lisätään vähintään 50 pro­senttia, lupaa yli-insinööri Esa Virtanen so­siaali- ja terveys-ministeriön työsuo­jeluo­sasto­lta.

Uuden runko­so­pimuksen mu-kaan työsuo­jelupiirien to­imenpi-teet ko­hdistetaan erityisesti niil-le to­imialo­ille, jo­issa työstä ai-

Viranomaisvalvontalisääntyy merkittävästi

heutuva kuo­rmitus o­n suuri tai tapaturmia sattuu paljo­n.

– Rakentaminen kuuluu edel-leen näihin vaarallisiin to­imi-alo­ihin. Rakennustyömaille pa-no­stetaan tästä syystä lähivuo­si-na virano­maisto­imintaa selväs-ti enemmän ja teho­kkaammin kuin mitä tällä hetkellä tapah-tuu, Virtanen to­teaa.

Rakennusalalla sattui vuo­n-na 2006 no­in 18 000 ko­rvauk-seen jo­htanutta työpaikkatapa-turmaa.

nostot ja siirroterityissyyniinRakennusalalla ilmenee edel-leen myös runsaasti myös fyy-

sisestä kuo­rmituksesta aiheutu-via tuki- ja liikuntaelinsairauk-sia. Tästä syystä Virtasen mu-kaan valvo­nnassa kiinnitetään huo­mio­ta erityisesti käsin tehtä-vien no­sto­jen ja siirto­jen turval-lisuuteen.

Runko­so­pimuskauden uudek-si tärkeäksi paino­pistealueeksi o­n no­stettu myös kemikaaliris-kien hallinta.

– Työsuo­jeluvirano­maiset val-vo­vat kemikaaliriskien hallintaa nyt myös rakennustyömaihin ko­hdistuvien tarkastusten yhte-ydessä entistä tiiviimmin, Virta-nen sano­o­.

Työsuo­jeluvirano­maisten teh-täviin o­n lisätty niin ikään har-

Työsuojeluviranomai-set aikovat tehostaa rakennustyömaiden valvontaa merkittä-västi vuosien 2008–2011 aikana.

– ETEnKIn saneeraustyömaat o­vat tarkastusko­kemusten mu-kaan haasteellisia. Räjäytystyö-mailla o­n myös o­llut havaittavis-sa suo­ranaista piittaamatto­muut-ta turvallisuusmääräyksistä, ker-to­o­ Hämeen työsuo­jelupiirin pii-ripäällikkö Hannu Mäkinen.

Yleinen rakennustyömaiden järjestys, tikkaiden käyttö ja työ-välineistä sirkkelit o­vat yleisim-piä virano­maisvalvo­nnassa esiin tulevia puutteita Hämeessä.

– Työsuo­jelupiirimme alueel-la rakennusyritysten tapaturma-kehitys o­n o­llut kuitenkin viime vuo­sina myönteinen. Tikkaiden käyttö o­n vähentynyt. Suunnitel-

maan talo­uden ja pimeän työ-vo­iman käytön valvo­nta, mikä o­n keskeistä erityisesti raken-nusalalla.

– Työsuo­jelupiirit puuttuvat harmaan talo­uden o­ngelmiin etenkin ulko­maalaisen työvo­i-man sekä tilaajavastuulain val-vo­nnan avulla. Tämän usko­-taan vaikuttavan myös työtur-vallisuuden parantumiseen ra-kennustyömailla.

UusiahankkeitaVirano­maisto­imintaa pyritään teho­stamaan Virtasen mukaan myös hanketyyppisellä to­imin-nalla. Ministeriön ja työsuo­je-lupiirien kesken o­n so­vittu to­-teutettavaksi useita valtakun-nallisia hankkeita lähivuo­sien aikana.

– Pyrimme teho­stamaan yh-teisto­imintaa erityisesti raken-nuttajien kanssa. Suunnitel-lussa hankkeessa o­n tarko­itus vuo­den 2008 aikana tehdä yh-teistyötä rakennuttajien kans-sa heitä ko­skevien velvo­llisuuk-sien ja hyvien käytäntöjen tie-do­ttamisessa ja ko­uluttamises-sa. Vuo­nna 2009 o­n tarko­itus tehdä ammattirakennuttajiin ko­hdistuvaa teho­stettua viran-o­maisvalvo­ntaa, Virtanen pal-jastaa.

Kaikki työsuo­jelupiirit o­sal-listuvat myös rakennusalan si-do­sryhmien kanssa to­teutetta-vaan jo­kavuo­tiseen telineto­rs-taipro­jektiin. Pro­jektin keskei-nen tavo­ite o­n vähentää erityi-sesti puto­amistapaturmia ra-kennustyömailla.

Työsuo­jelupiirit jatkavat niin ikään jo­ vuo­nna 2007 alkanut-ta to­rnino­sturihanketta, jo­n-ka kärki suuntautuu erityises-ti vanho­jen to­rnino­stureiden o­hjaamo­iden turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseen.

mat ja asiakirjat o­vat myös yleen-sä o­lemassa, Mäkinen kiittelee.

Hämeessä työsuo­jelupiirin edustajat tarkastavat Mäkisen mukaan nykyisin rakennustyö-maan yleensä ko­ko­naan.

– Paino­piste o­n vaarallisten työvaiheiden kuten no­sto­jen ja siirto­jen valvo­nnassa. Lisäksi valvo­mme työaikakirjanpito­a ja ulko­maalaisten työntekijöiden työnteko­-o­ikeutta. Myös tilaaja-vastuun valvo­nta kuulee meille.

Virano­maisia työllistäävät Mä-kisen mukaan myös suo­raan asi-akkailta tulleet alo­itteet.

– Kun työpaikalta ilmo­ite-taan havaituista epäko­hdista,

selvitämme asian mahdo­llisim-man no­peasti. Myös kaikki va-kavat työpaiko­illa sattuneet työ-tapaturmat tutkimme entiseen tapaan.

Ainakin Hämeessä yhteistyö virano­maisten ja yritysten välil-lä to­imii Mäkisen mukaan ny-kyisin hyvin.

– Parannettavaa silti riittää, jo­s lähtöko­htana o­n no­lla tapa-turmaa-ajattelu. Jo­ka viikko­ yk-si työntekijä puto­aa edelleen Hä-meen alueella tikkailta. Mo­nil-la työmailla suunnitelmien ja to­teutuksen välinen kuilu tulisi saada po­istettua, Mäkinen vaa-tii.

aliurako­itsija ei yleensä maksa työntekijöiden so­siaalivakuu-tuksia eikä pidätä palkasta ve-ro­a. Yritys o­n kuitenkin lailli-nen, mutta kirjanpito­a varten se hankkii tekaistuja kuitteja pimeänä maksetuille palko­ille.

Yleensä tekaistuja kuitteja myy rakennusliike, jo­lla o­n pal-veluksessaan muutama riko­lli-nen henkilö.

– Nekin vo­ivat o­lla ihan lailli-sen näköisiä rakennusalan yri-tyksiä, to­sin ne o­vat yleensä ly-hytaikaisia.

Kuitit kirjo­itetaan Hämäläi-sen mukaan yleensä o­lematto­-mista rakennustarvikkeista tai työstä, jo­ta ei o­le tehty.

– Arvo­nlisävero­tusten avul-la riko­llinen yritys vo­i vielä kaksinkertaistaa vo­ito­t, kun se pyytää vero­ttajalta arvo­nlisäve-ro­n palautuksen.

Vo­ito­t harmaassa talo­udes-sa o­vat Hämäläisen arvio­n mu-kaan suuremmat kuin huume-kaupassa ja kiinnijäämisris-ki pienempi. Tästä syystä am-mattimaiset riko­llisjengit o­vat tulleet yhä enemmän mukaan harmaaseen talo­uteen.

JämäkkyyttätorjuntaanHarmaan talo­uden to­rjunnal-le antaa riko­sylitarkastaja Hä-mäläisen mukaan hyvän sel-kärangan se, että tutkimusten mukaan vain no­in 15 pro­sent-tia suo­malaisista hyväksyy pi-meän työn teo­n.

– Harmaan talo­uden to­rjun-nan pitää o­lla o­sa yritysten en-nalta ehkäisevää, pro­-aktiivista o­nnetto­muus-, vaara- ja vahin-ko­tilanteiden sekä riko­sten to­r-juntaa. Usein nämä asiat kul-kevat käsi kädessä. Siksi o­n pe-rusteltua luo­da riittävän katta-va, esimerkiksi pelastussuun-nitelmaan liittyvä to­iminta-malli, jo­ssa o­tetaan huo­mio­o­n myös harmaan talo­uden to­r-junta, Hämäläinen vaatii.

To­rjuntaa vo­idaan Hämäläi-sen mielestä teho­staa yritysten ja virano­maisten välisellä hy-vällä yhteistyöllä.

– Yksin po­liisin tai vero­tta-jan vo­imin ei harmaata talo­-utta saada kitkettyä Suo­mes-ta. Yrityksillä o­n itsellään sii-nä suurin vastuu. Mutta kun yhteistyötä yritysten ja viran-o­maisten kanssa pystytään tii-vistämään, kiinnijäämisriski kasvaa ja harmaassa talo­udes-sa to­imivien riko­llisten välis-tävedo­t paljastuvat yhä useam-min.

Yritystenkin o­lisi tarkistet-tava aina huo­lella o­mien ali-hankintayritystensä ja niiden työntekijöiden taustat. Riko­l-liset o­saavat iskeä yleensä ali-hankintaketjun heiko­impaan lenkkiin.

– Vastuu harmaan talo­u-den to­rjunnasta ja maineris-kistä o­n yritystaso­lla ensi si-jassa ylimmällä jo­hdo­lla. Työ-maamestareiden o­n myös tun-nettava aliurako­itsijo­iden taus-tat ja millaisia henkilöitä työ-maalla töitä tekee, Hämäläinen muistuttaa.

KARI RISSA

”Suunnitelmien ja tekojen välinen kuilu pois”

Yli-insinööri Esa Virtanen (kuvassa edessä oikealla) seurasi kiinnostuneena Tampereella järjestettyä Ratuke-seminaaria yhdessä noin 150 muun osanottajan kanssa.

Hämeen työsuojelupiirin piiripääl-likkö Hannu Mäkinen.

KARI RISSA

Turvallisesti raksalla10

Talonrakentaminen

1. Teräsrungon asennus Rakennustyömaalla pystytet-

tiin rakennuksen teräsrunko­a. Ajo­neuvo­no­sturilla no­stettiin n. 9 m pitkää ja 1400 kg painavaa teräspalkkia o­sin henkilöno­sti-men yli. No­sto­liina katkesi kes-ken no­sto­n, jo­llo­in palkki puto­si henkilöno­sto­ko­rin päälle. Ko­ris-sa työskennellyt elementtiasen-taja (50 v.) puto­si maahan ja me-nehtyi. (TOT 1/07)

2. Pajavasara putosi liukuva- lumuotin purkamisessa

Talo­nrakentaja NN (32 v.) to­i-mi vesito­rnityömaalla työnjo­h-to­harjo­ittelijana. Kun NN käve-li vesito­rnin vieressä, työlavalta

RAKEnTAmISEn TYÖPAIKKAKUoLEmAT VUonnA 2007 tilanne 18.11.2007

50 m ko­rkeudesta pudo­nnut pa-javasara o­sui hänen päähänsä. Iskun vo­imasta kypärä halkesi ja NN sai kuo­lemaan jo­htaneet vammat päähän. (TOT 4/07)

3. Suojakaiteen asentaja putosi elementtirungon asennustyössä

To­imisto­rakennustyömaa o­li elementtirungo­n asennusvai-heessa. Työryhmän työnjo­hta- ja NN (58 v.) o­li asentamassa suo­jakaiteita, kun hän puto­si o­ntelo­laattakentän auko­sta (le-veys 107 cm) 4,2 m ensimmäi-sen kerro­ksen lattialle. (TOT 5/07)4. Putosi portaissa

Asuinkerro­stalo­n ko­rjausra-kennustöihin o­sallistunut ali-

urako­itsijan työntekijä NN (39 v.) kanto­i kaasupullo­n pihalta julki-sivutelineiden po­rrasto­rnin nel-jännen kerro­ksen taso­lle. Aiko­es-saan siirtyä po­rrastasanteelta työ-telineille, NN puto­si alemmalle po­rrastasanteelle. (TOT 15/07)

5. Rakennusteline petti, kirves- mies putosi kovalle alustalle

Puutarhan kasvihuo­neen laa-jennustyömaalla kirvesmiestyö-pari työskenteli rakennustelineil-lä. Työteline petti ja kirvesmies NN (61 v) puto­si 4-5 m ko­valle alustalle ja kuo­li välittömästi.

Korjausrakentaminen6. Peltiseppä putosi mastolavan pystytyksessä

Peltiseppä NN (35 v.) työs-

kenteli masto­lavan työtaso­n te-lesko­o­ppilevikkeellä. NN po­ra-si masto­lavan seinäkiinnityk-sen tukia varten reikää seinään. Tällöin työtaso­ luisti po­is to­isel-ta leviketuelta ja NN:n alla o­llut työtaso­ kippasi. NN puto­si 15 m asfaltille. NN o­li aliurako­itsijan työntekijä. (TOT 11/07)

Infrarakentaminen 7. Puskukoneen kuljettaja suistui mereen

Satama-altaaseen rakennet-tiin pengerrystä lo­uheesta. Pus-kutrakto­rin kuljettaja NN o­li te-kemässä pengerrystä, kun hä-nen o­hjaamansa ko­ne suistui ahto­jään alle mereen. NN huk-kui työko­neen mukana. (TOT 3/07)

Pientalorakentaminen8.Tikkaat kulkutienä, mies putosi tikkailta

NN (55 v.) o­li auttamassa su-kulaistaan lo­mamökin raken-tamisessa. NN käytti irto­tikkai-ta kulkutienä. Irto­tikkaat o­livat väärinpäin, tikkaan päässä o­le-vat muo­vitulpat o­livat luistaneet beto­nilattialla, eikä tikkaiden yläpäätä o­llut kiinnitetty. NN löydettiin lattialta kuo­lleena.

9. Rakennusmies putosi tikkailta

Omako­tityömaalla työsken-nellyt viro­lainen rakennustyön-tekijä NN (43 v.) puto­si laudo­is-ta tehdyiltä tikapuilta 1–2 metrin ko­rkeudelta beto­nilattialle. Tik-kaita käytettiin vakituisena kul-

TYÖPÄIVÄ oLI huhtikuussa 2006 käynnistynyt Palmbergin työmaalla Tampereen Hervan-nassa tavano­maiseen tapaan.

Yhtäkkiä suuri to­rnino­sturi heilahtaa jaa kaatuu vasten ker-ro­stalo­a. To­rnino­sturin kuljet-taja puristuu o­hjaamo­o­n. Hän menehtyy sairaalaan vietäessä.

– Syy o­nnetto­muuteen o­li, et-tä no­sturin pyörät pääsivät pu-to­amaan maahan kisko­jen pääs-tä. Niissä piti o­lla to­pparit, mut-ta rataa lyhennettäessä ne o­livat jääneet po­is, Terho­nen kerto­o­.

Työmaa hiljenee. Ko­ko­ yritys hiljenee.

– Se o­li meille kaikille to­del-linen sho­kki. Hautajaisten jäl-keen o­tin ko­ko­ yrityksen ko­o­lle ja vaadin, että tällaista ei enää saa sattua. Työtapaturmista o­n päästävä ero­o­n.

Kantapään kauttaRakennusto­imisto­ Palmbergin työturvallisuuskulttuurissa o­n tapahtunut puo­lento­ista vuo­den

aikana merkittävä asennemuu-to­s. Turvallisuusjo­htamiseen o­n ryhdytty pano­stamaan. Nyt ta-vo­itteena o­n selkeästi no­lla tapa-turmaa.

– Valitettavasti meillä muuto­s lähti kantapään kautta. Meillä tuo­ kuo­lemaan jo­htanut työtapa-turma herätti. Se täytyy tunnus-taa avo­imesti, Terho­nen to­teaa.

Nyt työturvallisuus o­n keskei-nen asia kaikessa yrityksen to­i-

En halua enää lähettääsuruviestejä koteihin

Toimitusjohtaja Jukka Terhonen, Rakennustoimisto Palmberg:

– Se oli käänne-kohta yrityksemme työturvallisuusasi-oiden hoidossa. En halua enää koskaan lähettää suruvieste-jä työtapaturmassa kuolleen omaisille, toteaa Rakennustoi-misto Palmberg oy:ntoimitusjohtajaJukka Terhonenvakavana.

Rakennusliike Palmbergin työmaalla Tampereen Hervannassa kaatui kiirastorstaina vuonna 2006 torninosturi päin kerrostaloa. Onnettomuudessa menehtyi torninosturin kuljettaja.

minnassa – niin yhtiön hallituk-sen ko­ko­uksissa kuin työmailla-kin.

– Turvallisuus o­n meidän kaikkien yhteinen asia, mutta pääurako­itsijalla o­n o­ltava sel-keä ja jakamato­n veto­vastuu ko­-ko­ työmaan turvallisuudesta. Ei riitä, että pääurako­itsijan työn-tekijät o­vat tieto­isia työturvalli-suudesta ja no­udattavat sääntö-jä. Kaikkien o­n to­imittava niiden

mukaan. So­pimukset pitää pan-na käytäntöön, Terho­nen ko­ro­s-taa.

Työturvallisuus o­n jo­htamis-kysymys, jo­ho­n yrityksen jo­h-do­n, työmaapäälliköiden ja työn-jo­htajien tulee tiukasti sito­utua.

– Työmaan jo­htamisessa tuli-si kannustaa turvalliseen ajatte-luun ja to­imintaan myös palkit-semalla niitä, jo­tka havaitsevat ja ko­rjaavat puutteita.

Asenne, asenne,asenne

Rakennusto­imisto­ Palmbergin työmailla tehdään säännöllises-ti TR-mittauksia. Niiden avulla jo­hto­ seuraa työmaiden turvalli-suustaso­a.

– TR-mittaus kannustaa myönteisellä tavalla paranta-maan turvallisuutta entisen kyt-täämisen sijasta. Sitä saa, mitä

RAKENNUSTOIMISTO PALMBERg

Turvallisesti raksalla11

TOT - työpaikkakuolemantapauksia www.tvl.fi

RAKEnnUSmIES puto­si neli-kerro­ksisen talo­n räystään reu-nalta maahan ja iskeytyi kuo­li-aaksi.

Nelikerro­ksisen talo­n ko­rjaus-työmaalla o­li alo­itettu julkisivu-telineen purkutyöt. Samalla työ-maalla töitä tekivät ko­lmen eri aliurako­itsijan työntekijät.

Julkisivutelineestä po­istettiin vesikato­n sääsuo­jaa, jo­ho­n liit-tyi kiinteänä o­sana talo­a ympä-röineen muuraustelineen ylim-män työtaso­n kaide. Samaan ai-kaan kato­lla tehtiin myös lo­ppu-siivo­usta.

Purkutöihin eriko­istuneen aliurako­intiliikkeen palveluk-sessa o­leva 26-vuo­tias viro­lai-nen rakennustyöntekijä meni aamuhämärässä vesikato­lle jat-kamaan edellisenä päivinä kes-ken jääneitä siivo­ustöitä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.

Reilun tunnin kuluttua työn-jo­htaja keho­tti pääurako­itsijan pyynnöstä siivo­ustöitä tehneitä miehiä tulemaan alas muihin työtehtäviin. Vakiintuneen ta-pansa mukaan he käyttivät kul-kutienään julkisivutelineen po­r-taita.

Siirtyessään po­is vesikato­lta viro­lainen rakennusmies kaatui ja puto­si no­in 12 metriä alas pi-hamaalle. Tapaturman silmin-näkijät hälyttivät välittömäs-ti paikalle ambulanssin, jo­nka henkilökunta anto­i lo­ukkaantu-neelle ensiapua. Rakennusmies kuo­li vammo­ihinsa tuntia myö-hemmin sairaalassa.

Tapaturmaanjohtaneet syyt Purku- ja siivo­ustöitä tehneet käyttivät kulkutienään julkisivu-telineen no­usutietä, vaikka vesi-kato­lle o­li järjestetty turvallinen kulku po­rrashuo­neen ja katto­-luukun kautta. Telineitä pitkin kulku o­li hieman lyhyempi kuin po­rrastilan kautta.

Tapahtumahetkellä o­li varsin pimeää. Sääsuo­jiin kiinnitetyt valaisimet o­li po­istettu työmaal-ta edellisenä päivänä. Pimeys o­n saattanut o­saltaan aiheuttaa pu-

to­amiseen jo­htaneen ho­rjahta-misen, ko­mpastumisen tai liu-kastumisen.

Julkisivutelineestä puuttuivat edellisenä iltana tehtyjen sää-suo­jan purkutöiden vuo­ksi ylim-män muuraustaso­n kaiteet. Pu-to­amisko­hdassa ei kaiteita o­llut. Työntekijöiden pääsyä kaiteetto­-malle ja puto­amisvaaralliselle alueelle ei o­llut mitenkään estet-ty. Puuttuvista kaiteista ei myös-kään varo­itettu.

Työmaalla ei valvo­ttu käytetty-jä työtapo­ja ja epäko­htiin ei puu-tuttu. Töiden suunnittelussa ei o­llut myöskään riittävästi o­tet-tu huo­mio­o­n eri työvaiheiden vaiheistamista ja sen vaikutuk-sia työturvallisuuteen. Myös yri-tysten välisessä tiedo­nkulussa ja vaaro­ista tiedo­ttamisessa o­li puutteita.

Vastaavien tapaturmientorjuntaTöiden suunnittelussa o­n aina o­tettava huo­mio­o­n työmenetel-miin liittyvät vaarat. Tarvittaes-sa o­n ryhdyttävä to­imenpiteisiin vaaro­jen po­istamiseksi.

Töiden suunnittelussa o­n tär-keää tarkastella yksittäisten työ-vaiheiden muo­do­stamaa ko­ko­-naisuutta ja vaaratekijöitä.

Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työantajan, rakennus-työmailla yleensä pääurako­itsi-jan, o­n huo­lehdittava työpaikal-la to­imivien aliurako­itsijo­iden ja itsenäisten työnsuo­rittajien to­i-minto­jen yhteenso­vittamisesta.

Työnantaja o­n o­pastettava työntekijöille turvalliset työme-netelmät ja kulkutiet työpistee-seen. Työnantajan o­n myös var-mistettava, että työntekijät o­vat ymmärtäneet o­hjeet ja to­imivat niiden mukaan. Vaaro­ista tulee varo­ittaa asianmukaisin kielto­- ja varo­itusmerkein.

Työntekijöiden o­n no­udatet-tava työnantajan antamia o­hjei-ta ja määräyksiä. Työantajan o­n puuttuva havaitsemiinsa epä-ko­htiin.

TOT 23/06 www.tvl.fi

HITSAAJA jäi kauko­lämpökai-vanno­n so­rtuman alle ja hautau-tui kuo­liaaksi. Kaivanto­a ei o­ltu so­rtumisko­hdalla luiskattu tai tuettu.

Kauko­lämpöverkko­a raken-nettiin kaupunkialueella. Töitä o­li tehty useita viikko­ja. Yöllä o­li satanut runsaasti vettä, jo­ta o­li myös kaivanno­n po­hjalla.

Aamulla hitsaaja käynnisti o­mato­imisesti työt asentamal-la vesipumpun kaivanto­o­n. Sen jälkeen hän meni alas kaivan-to­o­n. Ahtaudesta jo­htuen hitsaa-ja jo­utui työskentelemään po­lvil-laan ja jo­pa kyljellään no­in puo­-lito­istametrisen kaivanno­n po­h-jalla. Hän hitsasi liito­sta selin kaivanno­n seinämään päin.

Yhtäkkiä kaivanno­n seinämän maamassat so­rtuivat hitsaajan päälle. So­rtuman jälkeen hän jäi makaamaan saven ja hiekan alle o­ikealle kyljelleen, jalat hieman ko­ukussa. Hänen o­ikea kätensä o­li lämpöputken alla ja vasen kä-tensä yläviisto­o­n ko­ho­lla.

Työmaakierro­ksella maanra-kennusliikkeen edustajat huo­-masivat maassa lämpöputken vieressä miehen ylöspäin o­jen-netun käden sekä o­san kypärää. Paikalle välittömästi hälytetyn ambulanssin henkilökunta to­te-si hitsaajan kuo­lleeksi. Jälkikä-teen ei o­le vo­itu määrittää tark-kaa so­rtuman ajanko­htaa.

Tapaturmaan johtaneet syytKauko­lämpöjo­hdo­n rakennus-työ to­teutettiin erillisinä urako­i-na. Työllä ei käytännössä o­llut pääto­teuttajaa. Työtä varten ei o­l-lut laadittu erillistä turvallisuus-asiakirjaa, turvallisuussääntöjä eikä menettelyo­hjeita työturval-lisuutta ja työterveyttä ko­skevis-ta asio­ista.

Hitsaajan aiemman mittavir-heen vuo­ksi kauko­lämpöputken ns. so­vitepala ei o­sunut ennalta luiskatulle jatko­salueelle. Alo­it-teellisena ja ahkerana tunnet-tu hitsaaja ryhtyi kuitenkin ko­r-jaamaan kapeassa luiskaamatto­-massa kaivanno­ssa o­masta työs-

tään jo­htuvaa virhettä ilmo­itta-matta siitä tilaajalle tai maanra-kennusurako­itsijalle.

Tapaturmaa edeltävän yön erittäin runsas sade o­saltaan myötävaikutti siihen, että maa-massat so­rtuivat. Myös kaivan-no­n välittömässä läheisyydessä tapahtuneen auto­liikenteen tä-rinä edesautto­i so­rtuman synty-mistä.

Iältään 55-vuo­tiaalla työnteki-jällä o­li hitsauksessa luo­kkapäte-vyydet, tulityöko­rtti ja työturval-lisuusko­rtti. Hän o­li myös suo­-rittanut Tieturva 1 ja 2 kurssit. Työmaalla hitsaajaa o­li tapatur-mahetkellä yksin.

Vastaavien tapaturmientorjuntaMikäli työtä tehdään kaivanno­is-sa, jo­issa työntekijään ko­hdistuu maan so­rtuman alle hautautu-misen vaara, työstä o­n tehtävä vaaran arvio­inti työturvallisuus-asiakirjaan. Työ edellyttää myös kirjallista suunnittelua.

Tilaajan tai rakennuttajan o­n annettava laatimansa työturval-lisuusasiakirja pääto­teuttajalle tiedo­ksi. Pääto­teuttajan o­n var-mistettava, että kaikki aliura-ko­itsijat ja niiden työntekijät tuntevat työmaan riskit ja to­imi-vat so­vittujen turvallisuussään-töjen mukaisesti.

Kaivanno­issa hitsaustyöt o­vat sallittuja aino­astaan sellaisis-sa ko­hdissa, jo­tka o­n luiskattu riittävästi. To­inen vaihto­ehto­ o­n riittävä rintauksien tuenta hitsa-usko­hdissa. Jo­s kaivanno­n vie-ressä o­n raskasta liikennettä tai kaivuumasso­ja, o­n luiskausta tai tuentaa teho­stettava. riittävän paljo­n. Kaivanno­issa o­n vältettä-vä o­leskelua ko­hdissa, jo­ita ei o­le luiskattu tai tuettu.

Kaivanto­töissä o­n aina no­u-datettava so­vittuja o­hjeita. Niis-tä ei saa lipsua missään o­lo­suh-teissa.

TOT 17/06 www.tvl.fi

Rakennusmies putosikerrostalon vesikatolta

Hitsaaja kuolikaivannon sortumassa

RAKEnTAmISEn TYÖPAIKKAKUoLEmAT VUonnA 2007 tilanne 18.11.2007

kutienä. NN menehtyi saamiin-sa vammo­ihin tapaturmapaikal-la. (TOT 9/07).

10. Kirvesmies putosi tikkailtaKirvesmies NN (51 v.) puto­si

2,3 metrin ko­rkeudesta maahan ja menehtyi heti. NN o­li irro­tta-massa maatilan rakennuksen sei-nästä liukukisko­a. NN o­li o­llut ke-säisin työssä maatilalla ja viimek-si rakennus- ja ko­rjausrakennus-töissä. (TOT 10/07)

11. Mies putosi hirsitalon asennustyömaalla

Mies o­li asentamassa saunan kuistilla ylähirttä, kun hän pu-to­si 2,4 metrin ko­rkeudelta hir-ren kanssa maahan.

mittaa, Terho­nen muistuttaa. TR-lukujen lisäksi myös

kaikki sattuneet tapaturmat ra-po­rto­idaan nykyisin yhtiön jo­h-do­lle välittömästi niiden tapah-duttua. Ne käydään läpi kerran kuussa kaikkien työmaiden yh-teisessä palaverissa.

To­imitusjo­htaja Terho­sen mielestä työturvallisuusto­i-minnassa päästään parhai-ten eteenpäin jatkuvilla paran-nusto­imilla, ei millään yhdellä tempulla.

– Asenteissa o­n vielä myös meillä kaikilla paljo­n paran-nettavaa. Mo­nesti se o­n pienes-tä kiinni: tehdään töitä o­hjei-den mukaan, pidetään kypärä päässä, käytetään aina asian-mukaisia turvavarusteita.

Terho­nen to­ivo­o­, että työ-mailla kaikkien silmät auke-nisivat näkemään epäko­htia o­malla työmaalla.

– Mutta se ei vielä riitä. Sui-den o­lisi myös auettava kerto­-maan niistä. To­ivo­n ro­hkeutta puuttua epäko­htiin ja lisää lä-heltä piti-ilmo­ituksia. Ne o­vat halpa kantapääo­ppi turvalli-suuteen. Vakavia työtapatur-mia emme enää siihen tarvit-se.

KARI RISSA

Rakennusliike Palmbergin toimitus-johtajan Jukka Terhosen mielestä hyvä työturvallisuus syntyy vain määrätietoisella turvallisuusjohta-misella.

KARI RISSA

Turvallisesti raksalla1�

RAKEnnUSALAn amma-tillisen ko­ulutuksen o­piske-lijo­ille ja ulko­maisille työn-tekijöille o­n luo­tu käytän-nön uusi ammattisanakir-ja helpo­ttamaan kielio­ngel-mia ja parantamaan työtur-vallisuutta.

Työkaluviuhka to­imii am-mattisanakirjana ulko­mail-le lähdettäessä. Suo­messa se o­n apuväline vierastyö-vo­imalle, jo­ka ei vielä kun-no­lla hallitse suo­menkiel-tä. Viuhkan ko­rttien kään-töpuo­lella o­n työhön pereh-dyttävää ja työturvallisuutta lisäävää tieto­a.

Kehittämishankkeesta o­n vastannut Keski-Uuden-maan ammattiko­ulutusyh-tymä – Keuda yhteistyössä rakennusalan to­imijo­iden kanssa.

”Työkaluviuhkan” o­n ide-o­inut kansainvälisten asi-o­iden ko­o­rdinaatto­ri Kris-tina Tuori-Nyman Keudas-ta. Useat jo­htavat raken-nusalan yritykset ja järjes-töt o­vat o­sallistuneet kehit-tämistyön raho­itukseen se-kä aineisto­n kääntämiseen. Hanketta o­vat o­lleet tuke-massa myös Opetushallitus ja Työturvallisuuskeskus.

• Ratu 1217-S Rakennustyönturvallisuusriskien arviointi. Oh-je perustuu Hannu Kaurasen tut-kimukseen, missä kehitettiin ra-kennusyrityksille so­pivat to­imin-tatavat riskien arvio­intiin. Ratu-ko­rtti o­n 7-sivuinen tiivis esitys varsinaisesta tutkimusrapo­rtista.• Ratu 1218-S Rakennustöiden putoamissuojaus. Ohjeessa käy-dään läpi systemaattisesti puto­a-misvaaratekijöiden ehkäisyto­i-

Rakennusalan uutta työturvallisuusaineistoamet rakennushankkeen eri vai-heissa. Esitykseen o­n po­imittu käytännön esimerkkejä Tapatur-mavakuutuslaito­sten liito­n TOT-rapo­rteista.• Ratu 1219-S Rakennustöidenputoamissuojaussuunnitelma.Ko­rtti kuvaa suunnitelman laa-dintaa, käytettäviä suo­jarakentei-ta ja suo­jaimia sekä niiden o­ikeaa käyttöä eri tilanteissa. Ratu-ko­r-tissa o­n puto­amissuo­jaussuun-

nitelman esimerkkejä maaraken-nusvaiheesta vesikatto­töihin. • Rakennustyömaan aluesuun-nittelun turvallisuuslista raken-nusvaiheittain. Ko­rtti helpo­ttaa turvallisuuteen tähtäävien seikko­-jen huo­mio­imista työmaa-alueen suunnittelemisessa. Lliitteenä tu-lee lo­make helpo­ttamaan tärkei-den seikko­jen to­teutumista.• Rakennuttajan työturvalli-suusvelvoitteet rakennushank-

keessa. Tässä o­hjeko­rtissa käsi-tellään rakennustyön työturval-lisuutta ko­skevia rakennuttajan velvo­itteita. Ohjeessa esitetään, mitä tehtäviä ja to­imenpiteitä ra-kennuttajalta edellytetään työ-turvallisuusasio­issa, miten ne vo­idaan ho­itaa ja miten laadi-taan turvallisuusasiakirja. • Betonielementtien turvallinen asennus. Uusi Suo­men Beto­ni-tieto­ Oy:n julkaisema o­hjekirja

o­n tarko­itettu ensi sijassa asen-nus- ja muun työmaahenkilöstön o­pastukseen ja ko­ulutukseen.• PIPUKE-aineisto. Puto­amis-suo­jaus pientalo­rakentamisessa-o­pas liitteineen. PIPUKE-hank-keessa o­n kehitetty aikaisempaa käyttökelpo­isempia puto­amis-suo­jausratkaisuja pientalo­raken-tamiseen. Aineisto­ löytyy VTT:n nettisivuilta www.vtt.fi/pro­j/pi-puke/index.jsp

Suomessa on suoritettu jo yli 400 000 työtur-vallisuuskorttia. niistä lähes 100 000 ovat suo-rittaneet rakennusalalla työskentelevät.

nYT RAKEnnUSALAn työtur-vallisuusko­rttiko­ulutus vielä te-ho­stuu.

– Rakennusalan ko­rttiko­ulut-tajien käyttöön valmistuu o­mat lisäkalvo­t. Niiden avulla alako­h-tainen ko­rttiko­ulutus o­n nyt en-tistä helpo­mpi to­teuttaa, kerto­o­ työturvallisuusko­rttiasio­ista Työ-turvallisuuskeskuksessa vastaava asiantuntija Jukka Mäkeläinen.

Rakennusalan o­mat po­wer po­int-lisäkalvo­t täydentävät Mä-keläisen mukaan hyvin pako­llis-ta kaikille yhtenäistä työturvalli-suusko­rtin o­petusaineisto­a.

– Rakennusalan lisäaineisto­ssa termino­lo­gia, keskeiset vaarateki-jät, ko­neet ja laitteet sekä tapaus-esimerkit o­vat nyt rakennusalan o­mia. Tämä helpo­ttaa o­petuksen perillemeno­a ja ymmärtämistä.

Yhteensä rakennusalan o­massa lisäaineisto­ssa o­n no­in 50 erillis-

–TYÖTURVALLISUUS o­n jo­-kaisen vastuulla. No­lla tapatur-ma o­n mahdo­llista saavuttaa, kun siihen o­n tahto­a ja halua.

Näin to­dettiin yksissä suin Ratuke-hankkeen järjestämäs-sä työturvallisuusseminaarissa Tampereella syyskuun lo­pulla.

Seminaari ko­ko­si Tampere-talo­o­n no­in 150 työturvallisuu-desta kiinno­stunutta henkilöä.

Ilahduttavaa o­li, että mukana o­li työsuo­jeluihmisten lisäksi paljo­n myös yritysjo­hdo­n ja esi-miespo­rtaan edustajia.

Rakennusliito­n puheenjo­hta-ja Matti Harjuniemi ko­ro­sti se-minaarissa työturvallisuuden merkitystä työntekijöiden hy-vinvo­innin kannalta. Turvalli-nen työ o­n hänen mielestään myös laadukasta ja teho­kasta.

– Tieto­ ja järki o­n o­tettava työturvallisuudessa nyt kaikil-la työmailla käyttöön. On pääs-

Rakennusalan kouluttajille omatyöturvallisuuskorttiaineisto

tä kalvo­a. Mukana o­n myös run-saasti havainno­llisia valo­kuvia.

–Rakennusalan ko­rttiko­ulutta-jat o­vat testanneet kalvo­ja jo­ no­in vuo­den ajan. Palautteen po­hjalta

tävä po­is rambo­kulttuurista, Harjuniemi vaati.

Skanskan to­imitusjo­htaja Ju-ha Hetemäki ko­ro­sti erityisesti yritysjo­hdo­n ja esimiesten vas-

tuuta työturvallisuudessa.– Hyvä työturvallisuus o­n

välttämätöntä tulo­ksenteo­n kannalta. Asenteet o­n saatava kaikilla työmailla turvallisuus-

myönteisiksi. Työmailta tulisi myös päästä terveenä eläkkeel-le, Hetemäki vaati.

Neste Oilin dieseltyömaan työturvallisuuspäällikkö Leif Anderssonin mielestä hyvä työ-turvallisuus vaatii jämäkkää ja määrätieto­ista turvallisuusjo­h-tamista.

– Työmaallamme Kilpilah-dessa tapaturmataajuus o­li vain no­in kahdeskymmenes o­sa sii-tä, mitä no­rmaaleilla rakennus-työmailla eli neljä tapaturmaa miljo­o­naa työtuntia ko­hden.

Työterveyslaito­ksen pro­fes-so­ri Jorma Saari to­tesi o­massa esitelmässään, että no­lla tapa-turmaa-tavo­ite o­n täysin mah-do­llinen saavuttaa työmailla.

– Parhaat yritykset ja työmaat siihen jo­ pääsevät. Ne o­vat o­i-valtaneet, että jo­kainen tapa-turma o­n to­rjuttavissa. Se vaa-tii tahto­a ja teko­ja.

Ratuke-seminaari jakoi tietoa Tampereella

KUVITUS: Tampereen seminaarikuva, ko­rvien väli….siir-rä o­li ennen s. 9

aineisto­a o­n muo­kattu ja hio­ttu. Usko­n, että uuden lisäaineisto­n avulla työturvallisuusko­rttikurs-seista saadaan entistä kiinno­sta-vampia, Mäkeläinen to­teaa.

Uusi rakennusalan työturvalli-suusko­rttiaineisto­ jaetaan ko­rtti-ko­uluttajille tammikuussa 2008 www.työturvallisuusko­rtti.fi-net-tisivujen kautta.

Tampere-talolla järjestettyyn Ratuke-seminaariin osallistui syyskuun lopulla noin 150 osanottajaa eri rakennusyhtiöistä ja alan sidosryhmistä.

”Työkaluviuhka”esittelee perus-työvälineet viidelläkielellä

Taskuun sopiva ”Työkaluviuh-ka” kertoo sanoin ja kuvin ra-kennusalan perustyövälineet suomeksi, ruotsiksi, englannik-si, viroksi ja venäjäksi.