Uusi Invalidi 4/2019 1

T a p a t u r m a -  j a   s a i r a u s i n v a l i d i e n  l i i t t o  r y : n  j u l k a i s u  4 / 2 0 19

Tässä numerossa:

Pääkirjoitus:Tekonivelleikkausta

odotellessasivu 2

Näkökulma:Vain yksi toive

sivu 2

Perhe- ja peruspalveluministeri

Krista Kiurusivu 3

Digipalveluiden saavutettavuus

sivu 4

Lääkehoito onnistuu yhdessä

sivu 5

Elämän kolhut ja niiden paikkailu

sivu 7

Yhdistysten vuosikokoukset

sivu 7

Joulutervehdyksetsivu 8

Yhdistykset toimivatsivut 10-11

Lea Partanen räppääsivu 12RAUHALLISTA

UUTTA VUOTTA 2020

Uusi Invalidi 4/20192

Pääkirjoitus 4/2019

Näkökulma: Anja Kivipensas

Tekonivelleikkausta odotellessa

Molemmat polveni pettivät yhtä ai-kaa. Vasen oli vaivannut tosin jo 10 vuotta. Hoidin vaivoja Duodecimin käypä hoito suositusten mukaan kä-velyä harrastamalla. Joidenkin mie-lestä turhankin pitkillä lenkeillä, sil-lä järjestin vielä 3 vuotta sitten kä-velytempauksen läpi Suomen, jossa käveltiin yhteensä 1000 kilometriä – siitä matkasta itsekin kävelin valta-osan.

Nyt liikun kahden kyynärsauvan varassa. Molempiin polviini asenne-taan tekonivelet heti joulukuun puo-livälin jälkeen.

Huomaan, että siirtyminen ”ter-veyden ja hyvinvoinnin edistäjästä ja vammaisten etujen ja oikeuksien puolustajasta ”kokemusasiantunti-jaksi” avaa henkilökohtaisella tasol-la uuden näkökulman liikuntarajoit-teisten elämään. Jalkakäytävien reu-nat, rappuset ja muut esteet elinym-päristössämme kiinnittävät huomio-ta aivan eri tavalla. Samoin on pakko etsiä, löytyykö esteettömiä teitä ko-kouspaikoille, kauppoihin ja palve-luihin.

Rampana olemisen kokemus he-rättää aivojen toimintaa muullakin tavalla. Miten voin valmistautua leik-kaukseen siten, että pääsen muuta-man päivän sisällä jaloilleni leikkauk-sen jälkeen. Olen kuullut tarinoita, että 87-vuotiaalle mummolle asen-nettiin molempiin polviin nivelrikon

takia proteesit kerralla, kun liikunta-kyky oli mennyt. Sen jälkeen kiipeää ripeästi kolmannen kerroksen asun-toonsa uusilla polvilla.

Kaikki tuo kannustaa, mutta sa-malla jännittää. Tähän mennessä on tullut satunaisesti kiinnitettyä huo-miota omien lihasten kuntoon ja ku-viteltua, että kävely riittää. Olen nyt herännyt todellisuuteen, jossa omat laiminlyönnit terveyden vaalimises-sa kostautuvat. Olisi pitänyt 40 vuot-ta sitten tajuta, että näyttöpääte tu-li työpöydälle jäädäkseen. Sen seu-rauksena olen jo ainakin 20 vuotta kärsinyt ”someniskasta”. Nyt minul-le 25-vuotias personal trainerini sa-noo, että ”sinulla on niskat jumissa”. Hänen terveisensä minulle – lääkä-rille ovat tylyt: ”Että pääset sängystä ylös leikkauksen jälkeen, yläraajoje-si lihasvoimaa on pakko vahvistaa ja saada liikkuvuutta niska-hartiaseu-tuun. Panostetaan sinun jalkojesi li-haksiin sitten, kun on uudet polvet, sillä jalkojesi lihaksia voimme tree-nata nyt vain nivelrikkoisten polviesi sallimissa rajoissa.”

Pakko on nöyrtyä tosiasian edes-sä, että 25-vuotias neitonen on mi-nua 71-vuotiasta kuntoutuslääkäriä viisaampi. Elämä on aika usein sel-laista, että ”suutarin lapsilla” ei ole kenkiä. Opettaa se ainakin sen, et-tä nuoret sukupolvet näkevät monia tähän aikaan elimellisesti kuuluvia

terveysuhkia meitä ikäihmisiä kirk-kaammin. He ovat syntyneet tähän some maailmaan. He joutuvat koh-taamaan senkin, että 16-vuotiasta koululaisista suuri osa ei pääse enää kyykkyyn, kun liikunta some-koukut-tamisen ja älykännykän vuoksi on jäänyt niin vähäiseksi.

Parasta paremman tulevaisuuden rakentamista on se, että välitämme oman elämänkokemuksemme vai-voinemmekin nuoremman sukupol-ven käyttöön pyyteettöminä ja nöy-rinä. He oppivat meiltä, me opimme heiltä uutta tästä nykymaailmasta ja tuuppaamme kehitystä eteenpäin. Meidän on rakennettava nuoriin su-kupolviin suhteita, joka muuttaa tä-tä maailmaa paremmaksi ja inhimil-lisemmäksi.

Voimmeko vammaisjärjestönä vaikuttaa siihen, että vammaisten ja ikäihmisten avustaja-, hoiva- ja hoi-totyö säilyttäisivät inhimillisyyden peruselementit niiden kaupallisten paineiden puristuksessa, jossa pää-omasijoittajat sijoittavat kotipalve-luihin ja vammaistyöhön saadak-seen maksimituotot sijoittamalleen pääomalle?

Emmekö voisi liittoutua niiden nuorten kanssa, jotka haluavat aut-taa meitä säilyttämällä työn inhi-millisen perussisällön? Näin voisim-me luoda nuorille houkuttelevia työ-paikkoja, joissa inhimillisessä vuo-

rovaikutuksessa ikäihmisten kanssa nuoret viihtyvät työssä paremmin.

Voisimmeko perustaa ja kehittää osuustoimintaa, jossa ei edetä voi-ton maksimointi edellä, vaan ikäih-misten ja vammaisten kanssa suun-nitellut inhimilliset palvelut edellä, jossa auttaja ja autettavat kuunte-levat toisiaan ja oppivat ymmärtä-mään toistensa tarpeita työntekijöi-nä ja työn kohteina entistä parem-min. Tämän mahdollistavat järjestöt ja osuuskunnat, joissa asiakkaat ja työntekijät itse ovat vallankäyttäjiä.

Antti HolopainenTapaturma- ja sairausinvalidien

liiton puheenjohtaja

Joulu lähestyy ja kaupat ovat kauan sit-ten aloittaneet joulumyynnin. Käykö-hän nykyäänkin monelle lapselle niin, että ne ihanat tavarat jäävät saamat-ta. Maassamme köyhyys lisääntyy ja eriarvoisuus kasvaa. Nykyinen hallitus on luvannut tasoittaa eriarvoisuuden kasvua. Taitaa olla melko vaikea teh-tävä. Oma lapsuuteni ajoittui sodan jälkeiseen aikaan. Elin köyhässä pien-viljelijän perheessä Keski-Suomessa. Joululahjaksi sain äidin kutomat villa-sukat ja -lapaset. Nukke, jota toivoin, en saanut. En sitä ensimmäistäkään. Mutta aika on nyt täysin toinen ja silti monessa asiassa on paljon parannet-tavaa.

Eletään sitä aikaa vuodesta, kun kunnat tekevät ensivuoden talous-arvio päätöksiä. Omassa kotikun-nassani Tampereella sosiaalimenot ovat jälleen kerran alibudjetoitu. Terveydenhoito kärsii henkilöstö-pulaa, eikä aikaa lääkärille saa kun viikkojen päästä, mutta talousarvion mukaan on tärkeämpiä kulueriä, ku-ten ”öky-rakentaminen”. Siirtävätkö-hän ne terveydenhuollon miljarde-ja maksavaan Areenaan? Vaikka se, muka, rakennetaan yksityisillä va-

roilla, sijoittaa kaupunki siihen valta-via summia. On kyse arvostuksesta. Olisi paljon tärkeämpää hoitaa ihmi-siä.

Monet kunnat joutuvat nosta-maa veroja kattaakseen alijäämää. Tampereella veroprosentti nousee 0,5%:a. Kun alueuutisissa haastatel-tiin ihmisiä, nostivat he esille sen, et-tä verorahoilla pitää nostaa ihmisten hyvinvointia..

Kaupunki perusti yhdenvertai-suuskoordinaattorin toimen. Kut-suimme hänet kerhoomme puhu-maa. Näinköhän saamme vammais-ten ja vanhusten asiat kuntoon? Tuskin. Yhdenvertaisuuslaki tuli voi-maan 2015, mutta ei eriarvoisuus ole vähentynyt. Päinvastoin.

Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri on laajentunut. Uusia kuntia on liittynyt siihen. TAYS:ia on rakennettu paljon ja entisiä kohtia korjattu. Erikoissai-raanhoidon jonot ovat edelleen pit-kiä ja hoitoon pääsy venyy. Tästä TAYS on jo saatu huomautuksia mm. Valviralta.

Nykyinen maan Hallitus on luvan-nut poistaa eriarvoisuuden maas-ta. Nähtäväksi jää, kuinka vam-

maisten ja vanhusten asioiden käy. Näin joulun alla on tapana tehdä toi-vomuksia. Kirjoitan joulupukille; Tuo meille iso, iso säkillinen hyvinvointia.

Vain yksi toiveToivotan kaikille yhdenvertaista

joulua.Anja Kivipensas

Tampere

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sääntömääräinen liit-tokokous pidetään sunnuntaina 15. maaliskuuta 2020 alkaen klo 10.00 Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsi-lantie 19.

Valtakirjojen tarkistus alkaa kokouspaikalla klo 09.00.

Liiton sääntöjen 5 §: n mukaan kukin liiton jäsenyhdistys on oikeutet-tu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan jokaiselta alkavalta kolmeltasadalta (300) jäseneltään. Jäsenmääräksi katsotaan se määrä, jolta yhdistys on suorittanut liiton jäsenmaksun vuodelta 2019.

Kokousta edeltää liittokokousseminaari lauantaina 14.03.2020. Se-minaarin ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin yhdistyskirjeessä ja liiton kotisivulla.

Liittohallitus

Tapaturma- ja Sairasinvalidien liitto ry:n liittokokous

Uusi Invalidi 4/2019 3

Pienet ja painavat

Aktiivimallin leikkuri javelvoitteet puretaan vuoden 2020 alusta

Työttömyysturvan aktiivimallista on tarkoitus luopua ensi vuo-den alusta. Sen jälkeen työttömyysetuutta saavan henkilön ak-tiivisuutta ei enää seurattaisi mallin mukaisesti eikä aktiivimalli leikkaisi 1.1.2020 alkaen kertynyttä työttömyysetuutta.

Jos työttömyysetuutta on aiemmin aktiivimallin perusteella alennet-tu, se palautuisi normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Tammi-kuussa maksuun tuleviin mutta vuonna 2019 kertyneisiin työttömyys-etuuksiin aktiivimallin leikkurit vielä vaikuttaisivat. Aktiivimallin kumoa-minen edellyttää työttömyysturvalain muuttamista. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen 7. marraskuuta.

”Epäoikeudenmukainen aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa yli 100 000 työttömältä ilman, että mallin työllisyysvaikutuksia kyettiin osoitta-maan. Aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet puretaan 1.1.2020 ja sosiaali-turvan uudistamisessa siirrytään eteenpäin”, sosiaali- ja terveysminis-teri Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

Aktiivimallin kumoamisen vuoksi muutettaisiin myös työttömyyse-tuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja työttömyyskassalakiin sisäl-tyviä ansiopäivärahan valtionosuutta koskevia säännöksiä. Näillä muu-toksilla ei ole vaikutusta työttömille työnhakijoille maksettaviin etuuk-siin. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tar-koitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

(Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 7.11.2019)

Kansaneläkeindeksiinsidotut etuudet nousevat

Kelan maksamia etuuksia korotetaan ensi vuonna kansaneläke-indeksin perusteella 1,0 %. Hallituksen talousarvioesityksen mu-kaan moniin etuuksiin on lisäksi tulossa tasokorotus.

Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kan-saneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus las-kee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella.

Lain mukaan Kela vahvistaa lokakuun loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden kansaneläkeindeksin pisteluvun. Vuonna 2020 piste-luku on 1633 (vuonna 2019 se oli 1617). Pisteluku kasvaa siis 1,0 %. Indeksitarkistus lisää Kelan etuusmenoja arviolta 63 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Indeksitarkistuksen perusteella esimerkiksi eläkettä saavan hoito-tuen perusmäärä nousee 70,52 eurosta 71,21 euroon. Tasokorotukset vahvistetaan myöhemmin

Hallitusohjelmassa ja hallituksen talousarvioesityksessä moniin Ke-lan maksamiin etuuksiin on suunniteltu myös tasokorotuksia 1.1.2020 alkaen. Tasokorotuksia on tulossa mm. kansaneläkkeeseen, takuue-läkkeeseen, vähimmäismääräiseen sairauspäivärahaan sekä työmark-kinatukeen ja peruspäivärahaan. Kela tiedottaa kaikki ensi vuoden etuusmäärät ja niihin liittyvät tulorajat joulukuussa, kun hallituksen ta-lousarvioesitykseen liittyvät lait on käsitelty eduskunnassa.

(Lähde: Kela)

Vetoomus Postinkehittämiseksi julkisena palveluna

Yli 150 kulttuurin, tieteen ja kansalaisliikkeiden vaikuttajaa veto-si postin kehittämiseksi julkisena palveluna, joka ei kilpaile polke-malla palkkoja ja pidentämällä työaikoja.

Vetoomus eduskunnalle ja hallitukselle: Posti on tärkeä julkinen pal-velu, jonka tekijöille kuuluu kunnon palkka

Postin jakelu, kuljetus ja käsittely on tärkeä julkinen palvelu. Vaikka viestit, tieto ja tavarat kulkevat monella muullakin tavalla, on sujuvasti ja luotettavasti toimivilla postipalveluilla edelleen suuri merkitys.

Viime vuosina postipalvelujen laatu ja luottamus niiden toimivuu-teen on kuitenkin heikentynyt. Posti on pyrkinyt kilpailemaan ja teke-mään tulosta vähentämällä työntekijöitä, toimipaikkoja ja jakeluja.

Posti on valtion omistama yhtiö, jonka pitäisi näyttää esimerkkiä myös työmarkkinoilla. Viime aikoina Posti Group on kuitenkin halpuut-tanut palkkoja ja heikentänyt työehtoja muun muassa siirtämällä työn-tekijöitä yhtiöstä toiseen.

Me allekirjoittaneet vetoamme maan hallitukseen ja eduskuntaan, jotta postin tehtäväksi määritellään selkeästi julkinen palvelu, jota ei pi-dä alistaa liikevoiton tavoittelulle. Samalla valtion omistajaohjauksella tulee huolehtia siitä, että Posti Group ei harjoita työehtoshoppailua, jol-la poljetaan palkkoja ja pidennetään työaikoja.

Postipalvelujen turvaamisesta kattavina julkisina palveluina on kyse myös perusoikeuksista, yritystoiminnan edellytyksistä sekä sosiaalises-ti ja ekologisesti kestävästä kehityksestä.

(Lähde: PAU 15.11.2019)

Me kysyimme ja perhe-ja peruspalveluministeriKrista Kiuru vastasi

Krista Kiuru. Kuva Valtioneuvoston ku-vapankki

Hoivapalveluiden henkilöstömitoi-tuksesta on tänä syksynä puhuttu paljon. STM:n oman ja ministeri Kiu-run ilmoituksen mukaan ”sitova mi-toitus tulisi voimaan 1.8.2020 alka-en, jolloin henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Silloin henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain välitöntä asiakas-työtä tekevät.”

Kysymys: Onko tämä realisti-nen aikataulu, pystytäänkö kunti-en rahoitus turvaamaan ja löytyy-kö tarvittava määrä osaavaa hen-kilökuntaa?

Esitys vanhuspalveluiden hoitajami-toituksesta perustuu asiantuntijatyö-ryhmän yksimieliseen esitykseen. Työ-ryhmässä on edustettuna Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi hoiva-alan ammattijärjestöt, THL, Kuntatyönan-tajat ja Hyvinvointiala HALI. Itse luo-tan asiassa asiantuntijoiden arvioon, ja uskon että aikataulu on realistinen.

Hallitus on sitoutunut kompensoi-maan hoitajamitoituksen tiukentami-sesta koituvat kulut kunnille täysimää-räisesti, ja varaa siihen taloudelliset resurssit julkisen talouden suunnitel-massa ja talousarvioissa. Kuntatalou-desta on viime aikoina kuulunut huo-lestuttavia viestejä, ja siksi olisi koh-tuutonta asettaa kunnille uusia velvol-lisuuksia ilman lisärahoitusta.

Osaavan henkilöstön löytämisen kannalta tärkeintä on luoda sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille olosuh-teet, jossa he voivat tehdä työnsä hy-vin, ja ilman kohtuutonta työkuormaa. Tähän tärkeimpiä keinoja ovat valmis-telussa olevat hoivapalveluiden hen-kilömitoituksen uudistaminen ja osal-taan myös hoitotakuun kiristäminen. Riittävästi resursoitu hoito- ja hoiva-työn on houkutteleva ala.

Tämän lisäksi henkilöstön saata-vuuden varmistamiseksi tarvitaan mo-nia erilaisia toimenpiteitä. Meidän pi-tää esimerkiksi ennakoida koulutus-tarpeita ja hyödynnetään erilaisia kou-lutuspolkuja, sekä päivittää työttömä-nä tai muuten alalta poissa olleiden ammatillista osaamista.

Sote uudistus jatkuu uuden hallituksen toimesta. Sotekes-kusten toimiala on laaja ja kattaa myös vammaispalvelut.

Kysymys: Kuinka taataan, että vammaisten kuntoutus ja sen vaatima erityisosaami-nen on saatavilla tasalaatui-sena myös kasvukeskusten ulkopuolella ja miten varmis-tetaan, ettei pitkäaikaisvam-maisten kuntoutus jää työelä-mään kuntouttavan toimin-nan varjoon?

Hallitusohjelmassa on linjat-tu, että kuntoutusjärjestelmää uu-distetaan kuntoutuksen uudista-miskomitean ehdotusten pohjal-ta. Tarkoitus ei ole tehdä yhtä isoa kuntoutuksen uudistamishanketta, vaan kuntoutuksen uudistamista toteutetaan esimerkiksi osana työ-kykyohjelmaa, mielenterveysstrate-

giaa, sosiaaliturvauudistusta, sosi-aali- ja terveyspalvelujen uudistus-ta ja ikäohjelmaa. Yhdessä nämä uudistukset parantavat kuntoutuk-sen laatua ja saatavuutta.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudis-tuksen yksi johtoajatus on perus-tason palveluiden parantaminen, ja tässä yhteydessä tavoitteena on tuoda lisää kuntoutusosaamista terveyskeskuksiin. Sote-uudistuk-sen valmistelun yhteydessä lähtö-kohta on se, että vammaisjärjestöt voivat vaikuttaa uudistuksen suun-taan jo ennalta, eikä vaan kom-mentoida valmista virkamiesval-mistelua.

Lokakuussa järjestettiin koolle kutsumani ministerin sote-sparra-us, jossa vammaisjärjestöt saivat kertoa ajatuksiaan järjestämislain luonnoksesta sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjel-masta. Vuoropuhelua jatketaan, ja vammaisilla ihmisillä on myös nyt omat edustajansa keskeisissä työ-ryhmissä. Vammaisjärjestöt ovat-kin kiitettävästi ottaneet haasteen vastaan ja tuovat aktiivisesti näke-myksiään mukaan valmisteluun.

Kela-taksia käyttävän on tilat-tava kaikki kyydit tilausvälitys-keskuksesta. Kela on kilpailutta-nut maakunnittain taksimatko-jen tuottajana toimivat kuljetus-palvelukeskukset. Asiakaspalaut-teen perusteella toiminnassa on paljon puutteita.

Kysymys: Mitä toimenpitei-tä STM valvovana ministeriö-nä suunnittelee Kela-taksipal-veluiden sujuvoittamiseksi ja selkeyttämiseksi? Kuinka mi-nisteri näkee nyt vallitsevan ti-lanteen?

Kela-taksit kuuluvat ministeriön työnjaossa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen vastuulle. Hallitus-ohjelmassa on useita Kela-takseja kos-kevia kirjauksia, kuten Kela-taksien kil-pailutuskäytäntöjen uudelleenarviointi sekä Kelan ja kuntien kuljetuspalvelui-den toimivuuden arviointi uuden taksi-lain aikana. Näihin kirjauksiin liittyen ministeriössä arvioidaan parhaillaan jatkotoimia.

Uusi Invalidi 4/20194

Etelä-Suomen aluehallintoviras-ton saavutettavuuden valvonnan yksikkö järjesti 13.11.2019 järjes-tökuulemisen koskien ensi vuon-na asteittain voimaan astuvaa di-gipalveluiden saavutettavuuden valvontaa. Laki digitaalisten palvelujen tarjoa-misesta toteuttaa Suomessa ns. saa-vutettavuusdirektiivin. Lain ja direk-tiivin taustalla on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka korostaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta itse-näiseen asiointiin myös digitaalises-sa ympäristössä. Saavutettavuus on yksi sopimuksen keskeinen periaa-te. Lain yhtenä tavoitteena on tehdä saavutettavuuden huomioimisesta osa normaalia viranomaistoimintaa. Käytännössä tällä tarkoitetaan, että saavutettavuus ymmärrettäisiin kes-keisenä toiminnan periaatteena, jo-ka pitäisi ottaa huomioon kaikessa verkkosisältöjen ja -palvelujen suun-nittelussa, toteutuksessa ja ylläpi-dossa.

Saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä

Saavutettavuus siis tarkoittaa es-teettömyyttä digitaalisessa maail-massa: sitä, että erilaisten ihmisten on helppoa käyttää verkkopalvelu-ja ja niissä olevia sisältöjä. Saavutet-tavuus parantaa yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Kun saavutettavuus on huomioitu mah-dollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat käyttää itsenäisesti verkkopal-veluja. Se lisää vammaisten henkilöi-den itsenäisyyttä ja osallisuutta yh-teiskunnassa.

Saavutettavuuden huomiointi on asiakaslähtöisyyttä

Saavutettavuutta voi myös ajatella näkökulmana, joka kiinnittää huomi-on erilaisiin käyttäjiin, heidän moni-naisiin tilanteisiinsa, tarpeisiinsa ja mahdollisiin rajoitteisiinsa tai haas-teisiinsa. Saavutettavuus onkin kes-keisesti myös asiakaslähtöisyyttä. Esimerkiksi kuulovammainen hen-kilö ei saa tietoa videosta, jossa on puhetta, jota ei ole tekstitetty. Nä-kövammainen henkilö taas saa sa-masta videosta tiedon, jos videon ääniraita on kattava, mutta vain vi-suaalisessa muodossa esitetty tieto jää häneltä saavuttamatta. Oleellis-ta on, että erilaisten käyttäjien tilan-teet ja tarpeet ymmärretään ja ote-taan huomioon mahdollisimman hy-vin, kun suunnitellaan ja toteutetaan verkkopalveluja ja niissä olevia sisäl-töjä.

Lain vaatimukset eivät takaa täydellistä saavutettavuutta

Lain saavutettavuusvaatimusten noudattaminen ei takaa, että verk-kopalvelu olisi kaikille ihmisille saa-vutettava tai helppokäyttöinen. Digi-

Huomioita digipalveluidensaavutettavuuden järjestökuulemisesta

palvelulain saavutettavuusvaatimus-ten noudattamisella voidaan paran-taa erityisesti sitä, että verkkopalve-lua voi ylipäänsä käyttää erilaisilla laitteilla ja avustavilla teknologioilla.

Valvonta alkaa ensi vuonna, mutta valvottavia palveluja on vielä vähän

AVI:n valvontayksikkö ryhtyy lain edellyttämällä tavalla valvomaan verkkopalveluiden ja muiden digi-taalisten toimintojen saavutetta-vuutta ensi vuonna, mutta siirtymä-ajasta johtuen ensimmäiset 20 val-vontakohdetta valikoituu vasta v. 2021. Tästä eteenpäin valvottavien määrä nousee portaittain, kunnes vuonna 2024 päästään lain tavoit-telemaan 20 palvelun vuosittaiseen erityistarkkailuun ja 240 kohteen au-tomaattivalvontaan. On oletettavaa, että ensimmäisten valvottavien jou-kossa ovat pankkipalvelut, julkiset toimijat kuten valtionhallinto, kunta-palvelut ja Kela sekä verottaja. Koska taustalla on EU-direktiivi valvontaa ja lain toimeenpanoa suunnitellaan myös EU:n tasolla ns. VADEX-työryh-mässä. Tavoitteena on vaihtaa koke-muksia ja kehittää yhtenäisiä toimin-tamalleja EU-alueelle.

Voit tehdä ilmoituksen digipalvelun toiminnan puutteista palvelun tarjoajalle tai organisaatiolle

Palautteessa voit pyytää sisältöjä, jotka eivät ole saavutettavuusvaati-musten mukaisia, itsellesi sopivas-sa saavutettavassa muodossa. Pyyn-nön pitää olla kohtuullinen. Voit myös antaa palautetta havaitsemis-tasi puutteista saavutettavuusvaati-muksiin verrattuna. Lisäksi voit pyy-tää tarkennuksia niin sanotun koh-tuuttoman rasitteen käytön perus-teluihin. Sinun pitäisi voida jättää palautetta saavutettavuudesta joko verkkolomakkeella tai sähköpostilla. Palvelun tarjoajan pitää vastata jät-tämääsi palautteeseen kahden vii-kon kuluessa. Voit jättää palautetta myös nimettömänä. Tällöin palvelun tarjoajan ei tarvitse vastata palaut-teeseen, mutta sen pitäisi huomioi-da palautteessa esiin tuodut saavu-tettavuuspuutteet.

Koska voit antaa palautetta?

Voit antaa palautetta saavutettavuu-desta sen jälkeen, kun lain saavutet-tavuusvaatimukset alkavat koskea palvelua. Useimpien verkkosivusto-jen pitää olla lain vaatimusten mu-kaisia 23.9.2020. Palautetta voit an-taa niistä sivustoista, joita lain vaati-mukset koskevat. Käytännössä lähes kaikki julkisten toimijoiden verkko-palvelut ovat lain piirissä – esimer-kiksi Kelan, verottajan, TE-toimisto-jen sekä kaupunkien ja kuntien verk-kosivustot ja verkkoasiointi.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen, voit ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon

Palvelun tarjoajan pitää vastata pa-lautteeseesi kahden viikon kulues-sa. Lisäksi jos olet pyytänyt jotakin sisältöä saavutettavassa muodossa, palvelun tarjoajan pitäisi antaa si-nulle kirjallinen todistus, jos se ei voi pyynnöstäsi huolimatta antaa sisäl-töä saavutettavassa muodossa. Jos et ole tyytyväinen saamaasi vasta-ukseen tai et saa vastausta lainkaan, voit ottaa yhteyttä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ja tehdä selvi-tyspyynnön tai kantelun saavutetta-vuuspuutteista.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on viranomainen, joka valvoo Suo-

messa lain saavutettavuusvaatimus-ten noudattamista.

Voit tehdä selvityspyynnön tai kantelun eli ilmoituksen valvovalle viranomaiselle sen jälkeen, kun digi-taalista palvelua koskeva siirtymäai-ka on ohi. Nyt voit tehdä edellä mai-nitun ilmoituksen uudesta verkkosi-vustosta eli sivustosta, joka on julkais-tu 22.9.2018 jälkeen. Vanhemmista verkkosivuista voit tehdä ilmoituksen 23.9.2020 jälkeen. Muista kuitenkin aina kysyä ja antaa palautetta ensin sille toimijalle, joka vastaa verkkosi-vustosta.

(Lähteet: Etelä-Suomen aluehal-lintovirasto, AVI)

Ylitarkastaja Vieno Rainio valisti kuulijoita digipalveluiden saavutettavuudesta.

EAPN-Finin maanantain 25.11.2019 käydyssä yleiskoko-us tehtiin nimimuutos, jossa Suomen köyhyyden ja syrjäyty-misen vastaisen verkoston nimi muutettiin Suomen köyhyyden vastaiseksi verkostoksi.

Pitkää nimeä on haluttu lyhen-tää, mutta syrjäytymistä on myös pidetty epäonnistuneena sanavalin-tana. Syrjäyttäminen olisi oikea sa-namuoto. Nyt nimi vastaa myös ver-koston englanninkielistä nimeä Eu-ropean Anti-Poverty Network Finland.

Uudet puheenjohtajat

Kokouksessa valittiin EAPN-Finil-le uudet puheenjohtajat. Puheen-johtajaksi valittu VTT Olavi Kau-konen on A-klinikkasäätiön toimin-nanjohtaja. Kaukonen on ollut ko-ko työuransa tekemisissä köyhyy-den ja huono-osaisuuden kanssa niin asiakastyössä kuin hallinnos-sa.

Varapuheenjohtajaksi valittu Marjatta Kaurala työskentelee Kriminaalihuollon tukisäätiössä kriminaaliasiamiehenä. Tehtäväs-sään hän edistää mm. rikostaus-taisten ja heidän läheistensä oi-

Köyhyyden vastaisen verkoston yleiskokous 25.11.2019

keuksien toteutumista ja pääsyä palvelujen sekä etuuksien piiriin.

Kuka puolusta köyhää

Kokouksen aluksi valtio-opin pro-fessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta puhui eri väestöryh-mien poliittisen osallistumisen eroista. Hän tiivisti, että äänestä-minen on heijastuma yksilön ylei-sestä hyvinvoinnista, kuten talou-dellisesta asemasta, terveydenti-lasta ja sosiaalisista verkostoista. Se on vahvasti yhteydessä yhteis-kunnallisen eriarvoisuuden indi-kaattoreihin.

Taipumus äänestää vaaleissa on suurempi vanhemmilla, kor-keasti koulutetuilla ja enemmän ansaitsevilla äänestäjillä. Myös uskonnollisuus, puoluesamastu-misen aste sekä poliittinen kiin-nostus ja tietotaso lisäävät osal-listumista. Erot eri ryhmien ää-nestämisessä näkyvät myös siinä, mille ryhmille tärkeät asiat pääse-vät politiikan asialistalle. Wassin esitys oli silmiä avaava ja aiheutti paljon keskustelua muun muassa siitä, edustavatko mitkään puolu-eet pienituloisimpia.

Uusi Invalidi 4/2019 5

Lääkehoidon toteuttaminen on yhteispeliä. Ilman sinun panos-tasi lääkehoidossasi ei saavute-ta tavoiteltuja tuloksia. On tärke-ää, että olet mukana suunnitte-lemassa lääkehoitosi tavoitteita, toteutusta ja seurantaa.

Kun aloitat uuden lääkkeen käytön, selvitä lääkäriltäsi, mik-si tätä lääkettä tarvitaan ja var-mista, että osaat ottaa sen oi-kein. Tärkeintä on, että sinulla on turvallinen olo lääkkeen käyttöä aloittaessasi ja tiedät, mistä saat lisätietoa lääkkeestä. Terveyden-huollon ja apteekin ammattilaiset auttavat ja neuvovat sinua lääke-hoitoosi liittyvissä kysymyksissä.

Myös läheisesi tarvitsee tietoa lää-kehoidostasi. Joskus läheinen on hy-vä ottaa vastaanotollekin mukaan, jotta hän voi tukea sinua omahoi-dossa.

Ajantasainen lääkityslista turvaa sinulle sopivan lääkehoidon

Ajantasainen lääkityslista on kor-vaamaton tiedon lähde, kun lääke-hoitoa suunnitellaan. Ylläpitämästä-si lääkityslistasta käy ilmi lääkityksesi kokonaisuus, myös käyttämäsi itse-hoito- ja rohdosvalmisteet. Näin si-nulle voidaan varmistaa sopivimmat valmisteet. Kysy neuvoa terveyden-huollon tai apteekin ammattilaiselta lääkityslistan laatimiseksi, jos sinulla ei vielä sellaista ole. Kerrothan myös, jos olet saanut aiemmista lääkityk-

Lääkehoito onnistuu yhdessä

sistä haittavaikutuksia, esimerkiksi ripulia, tai jos olet allerginen joillekin lääkeaineille.

Lääkityslista tulee päivittää jo-ka kerta, kun lääkityksessäsi tapah-tuu muutoksia. Valmiita lääkityslis-tapohjia saat apteekista, terveyden-huollosta tai voit täyttää ja tulostaa lääkityslistan verkossa. Vanha lista kannattaa aina hävittää, jotta sinul-la on käytössä vain ajantasaisin lista lääkityksistäsi. Tästä syystä lääkitys-listaan kannattaa merkitä oman ni-men lisäksi myös sen laatimispäivä-määrä.

Olet osallinen lääkehoidossasi; kysy, kerro ja varmista

Tavoitteena on, että lääkehoitosi su-juu hyvin arjessa. Tämä onnistuu, kun tiedät hoidon tavoitteet ja toi-mit niiden toteutumiseksi. Arjessa se tarkoittaa sitä, että käytät lääkkeitä sovitun mukaisesti ja seuraat voin-nissasi tapahtuvia muutoksia. Jos jokin asia on jäänyt epäselväksi tai lääkkeen ottamisessa jokin askarrut-taa sinua, kerro se terveydenhuollon tai apteekin ammattilaiselle. Sekin kannattaa ottaa puheeksi, jos rahasi eivät riitä lääkkeisiin. Näin lääkäri voi huomioida sen esimerkiksi lääkettä valittaessa.

Seuraa ja kerro miten lääkkeesi vaikuttaa: auttaako lääke oireeseesi tai aiheuttaako se sinulle haitallisia sivuvaikutuksia. Jos lääke ei auta tai aiheuttaa sinulle ei-toivottuja vaiku-tuksia, ota aina yhteyttä terveyden-huollon tai apteekin ammattilaiseen. Pyydä terveydenhuollon tai apteekin ammattilaista tarvittaessa tarkista-maan ja päivittämään lääkityslista-si. Jos tunnet tarvitsevasi lisätietoa lääkehoidostasi tai sen toteuttami-sesta, kerro se ammattilaiselle. Vain otettu lääke auttaa: kerrothan siis myös, jos et ole jostain syystä käyt-tänyt lääkitystäsi sovitusti.

Älä lopeta lääkitystä itsenäisesti!

Lääkehoidon lopettamisella tarkoi-tetaan lääkkeen käytön lopettamista kokonaan tai sen muuttamista toi-seen. Tarve lääkehoidon lopettami-seen tai vaihtamiseen voi tulla sinul-ta tai sinua hoitavalta lääkäriltä. Syy-nä voi olla lääkkeen aiheuttama hait-tavaikutus, lääkkeen hinta tai epä-varmuus lääkkeen käytössä. Lääk-keen lopettamista ei tule koskaan tehdä itsenäisesti, vaan lääkärin kanssa kannattaa keskustella syistä lääkkeen lopettamiseen. Kerro lää-kärille, jos jokin lääkkeen käytön lo-pettamisessa huolestuttaa sinua.

On hyvä tarkkailla vointiaan ta-vanomaista tarkemmin lääkkeen lo-pettamisen tai vaihtamisen jälkeen. Ole heti yhteydessä terveydenhuol-toon, jos voinnissasi tapahtuu muu-tos huonompaan. Käyttämättä jää-neiden lääkkeiden hävitys tapahtuu aina palauttamalla ne apteekkiin. Näin ne eivät pääse luontoon. Muis-tathan myös, että sinulle määrättyjä lääkkeitä ei tule koskaan luovuttaa muille!

• Varmista, miksi käytät lääkettä ja että osaat ottaa sitä oikein!

• Käänny kysymyksissä rohkeas-ti terveydenhuollon tai apteekin ammattilaisten puoleen.

• Ota lääkkeesi yhdessä sovitun mukaisesti.

• Lääkityslistan ylläpitäminen on yhteinen asia.

• Älä lopeta lääkettä itsenäisesti!

Kirjoittajat: Tarja Pajunen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Laura Tuominen-Lozic, Suomen Diabetes-liitto ry, Päivi Kiviranta, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fi-mea, Annika Koivisto, Suomen Ap-teekkariliittory,Grafiikka:STMLääkeinformaatioverkoston Lää-keinformaatiota lääkkeiden käyttäjil-le -työryhmä on osallistunut artikke-lin työstämiseen.

Voit tulostaa lääkityskortin liiton si-vulta: http://www.tsil.fi/1465/fimea-lhp-laakityskortti-a4/

Turun yliopistossa on syyskuun alussa käynnistynyt Kunnallisa-lan kehittämissäätiön rahoittama tutkimus ”Ihmisarvoinen ikäänty-neiden hoito. Itsemääräämisoikeut-ta koskevien loukkausten tunnista-minen ja analyysi hoito- ja palvelu-asumisessa”, joka kestää vuoden 2020 kesäkuun loppuun saakka.

Hankkeen johtajana toimii yliopis-totutkija Mari Kangasniemi, muka-na on tutkijoita myös oikeustieteen, hoitotieteen, kansanterveystieteen jafilosofianlaitoksilta.

- Tutkimushankkeessa tuotetaan

Itsemääräämisoikeus ikääntyvien hoidossa -tutkimushanke on käynnistynyt

Turun yliopistolla on alkanut Kunnal-lisalan kehittämissäätiön rahoitta-ma tutkimus ikääntyneiden itsemää-räämisoikeudesta palveluasumisessa. Monitieteellisen hankkeen johtajana toimii tutkija Mari Kangasniemi. Ku-va: Turun yliopisto.

tietoa ikääntyvien itsemääräämisoi-keudesta ja sen loukkauksista hoi-to- ja palveluasumisessa. Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla itsemääräämisoikeuden loukkauk-sia voitaisiin ennaltaehkäistä ja nii-den kehittymistä tunnistaa jo varhai-sessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa si-tä, että ammattilaisten toimintaan ja johtamiseen löydettäisiin mahdolli-sesti uusia toimintatapoja, Kangas-niemi sanoo.

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa aikaisemman kansainvälisen tutkimuksen ja asiakirja-aineiston

perusteella, mutta hankkeen viimei-sessä vaiheessa on mukana myös ikääntyvien, omaisten ja työntekijöi-den edustus. Ensimmäisiä tutkimus-tuloksia on odotettavissa keväällä 2020.

Hannu Oittinen

Uusi Invalidi 4/20196

Tänä vuonna järjestettiin usei-ta hyviä kursseja meille ikäänty-ville monivammaisille. Kolmel-la syksyn kurssilla oli osallistujia yhteensä lähes 120 henkilö. Mar-raskuun kurssilla oli osallistujia 10:stä yhdistyksestä sekä muuta-mia ulkopuolisiakin.

Kurssilla oli taas kerran monipuo-lista asiaa. Maanantaina esittäy-dyimme Maritan ja Karin johdolla ja kävimme läpi kurssiodotuksia se-kä tutustuimme Vähäjärven loma-kotiin. Illalla saunat lämpisivät ja ui-ma-allaskin oli kovassa käytössä. Tiistaina olikin täynnä asiaa, kun Hel-singistä eläkkeelle siirtynyt Helsin-gin kaupungin sosiaalipäällikkö Ol-li Salin kertoi asiantuntevasti meil-le sosiaali- ja vammaislain kiemurois-ta. Keskustelu kävi vilkkaana ja Ollil-le sateli kysymyksiä runsain mitoin. Keskiviikkona oli Haltijan apuväline-esittely. Iltapäivällä puhuttiin henki-lökohtaisesta avusta ja ehdittiin vie-lä ulkoillakin. Illalla meitä viihdytti Ju-hani Viita, joka esitti kupletteja, ja kyllä vähän myös laulettiin yhdessä. Torstaina teimme ryhmätöitä, joissa

kävimme läpi toiveitamme TSIL:n tule-vaan toimintaan ja kirjasimme hyviä ja huonojakin puolia toiminnastamme. Il-tapäivällä kävimme ryhmien esille otta-

Kokemuksia marraskuun IKMO-kurssiltamia asioita läpi hallituksen puheenjoh-tajan Antti Holopaisen kanssa. Antti kertoi myös hoitotahdosta, edunval-vonnasta sekä elinluovutuksesta. Ai-

heet herättivät runsaasti kysymyksiä ja keskustelua. Ulkoilun ja saunojen jäl-keen oli meidän kurssilaisten järjestä-mää iltaohjelmaa. Runojen, laulujen ja sketsien lisäksi tällä kertaa oli ohjel-massa Tampereen (Vilppulan) ja No-kian yhdistysten loistava muotinäy-tös, jonka juonsi asiantuntevasti Tuu-la Jyväskylästä. Lopuksi taas tanssittiin. Perjantaina käytiin lävitse kurssin antia lomakodin johtajan Karin kanssa - osal-listujat vaikuttivat tyytyväisiltä ja lupasi-vat tulla Vähäjärvelle tulevaisuudessa-kin.

Tämän lisäksi Mari aloitti aamut aamujumpalla ja päivällä ulkoiltiin. Hierontaa ja jalkahoitoa oli myös tar-jolla. Saunat ja uima-allas olivat vilk-kaassa käytössä. Ruoka oli hyvää ja allergiat oli huomioitu.

Kurssi kokonaisuudessaan oli mielestäni onnistunut. Kiitos kaikil-le osallistujille, luennoitsijoille, esiin-tyjille ja hyvälle henkilökunnalle. Toi-vottavasti tapaamme taas pian!

Ritva A. KorhonenLahti

Lähärettiin Iinan kanssa oikein jan-tusjaloon (miälenkiintoista) Vähä-järvetten nörttikursseelle elikkä Älykännykkä y. muuta koneshoi-tua. Meitä oli siälä monta h-moi-lasta jokka ei tiäretty tuan taiva-hallista koko konehista. Pari akkaa ( Kauniita Rouvia) oli jokka prätäji aivan tohoruksissansa. Oli laitta-nehet monta palomuuria aharis-tamahan konestansa. Niiren pään synapsis aivan höyryspääs. Mulla se alakoo tietysti Urheelullisesti. Juoksin hakohan huonehestani sili-mäklasit ja takaasi. No sitte juoksin hakehon muistikirjan ja oikoosesti takaasi pulupettihin istumahan.

Kyllä sielä oli komioita miähiä meille uskua takomassa Nörtti-maailmahan ja tähellisesti opet-tamassa. Joo kyllä rukooltihin Py-hät Lehemäkki jotta oltaas päästy konesmaailman ihimeisiin kiinni. Epäälen jotta mun kohoralla var-maha opettajalla nousi tukka pys-tyhyn, saattaa harmaatuakkin. Voi,

voi. Noo vähä kerrallansa musta-kin tuloo oikia somekuningatar. Voin mennä Tinreriin varakkaan MIÄHEN jahtiin.

Iina oli kyllä oppivaanen ja tiarollinen kaikesta. Meillä ei oo ny yhtähän Joulunjännitystä Iinan kanssa. Lähäretetähän toisillem-ma tekstiviestejä ja jännitetään tulooko perille vai menöökö pil-vipalvelehun. Kaikki me lähäret-tiin sieltä Nortti-huonehesta kii-tollisena avustajillen oikeen niin-ku iloosesti ja tärkiän näkööses-ti. Toivottihin vaan lisää tällääsia kursseja.

P.S. Maritaki teki kaikkenssa meirän etehen. Käsli välillä men-nä ruppia (vartaloa) ravittema-han, jotta Ällitälli lisääntyys ja ol-taas taas kartalla. Kiitos siitäki!

Terveisin:Soile ja Iina

Keravan Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry

Plutunasakin Nörttikurssi eli Vähäjärven Äly-/Läppärikussi

Vähäjärvellä loka-kuussa järjestetyn Digi-kurssin osallis-tujia sekä opastajat Mika ja Mikko.

Rauman ja Lappeenrannan Ikmon osallistujat. Osallistujia oli myös muista alu-een järjestöistä mm. Epilepsia yhdistyksestä, Rauman Hengitysyhdistyksestä ja Satakunnan aivovammayhdistyksestä.

Oulun Ikmon osallistujat alkusyksyn maisemissa Vähäjärvellä.

Kurssiterveisin

Muotinäytös ilahdutti IKMO-kurssilaisia.

Uusi Invalidi 4/2019 7

Y H D I S T Y S T E N  V U O S I K O K O U K S I A

Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry

Toimisto: Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki p. (09)713 991, sp.hssti@kolumbus.fi Vuosikokouskutsu:Yhdistyksen vuosikokous pide-tään 25.2.2020 klo 12Kulmavuorenkatu 5 Helsinki 50Kaikki jäsenet tervetuloa!Kahvitarjoilu.

Hallitus

Hämeenlinnan Tapaturma - ja sairausinvalidit ry

vuosikokous 29.1.2020 klo 17.30 Palvelutalo Keinukamarin moni-toimitilassa os. Pikkujärventie 6, Hämeenlinna. Kokouksessa käsi-tellään sääntömääräiset vuosiko-kous asiat sekä muut esille tule-vat asiat.

Tervetuloa!

Vuosikokous

Lahden seudun sairaus- jatapaturmainvalidit

To 27.2.2020 klo 12.00LINK Hämeenkatu 26 A 3 krsKäsitellään sääntöjen vuosi-kokoukselle määräämät asiat.Kahvitarjoilu.Tervetuloa kaikki mukaan!

Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidit ry

Vuosikokous keskiviikkona 19.02.2020 klo 12-14Perillistenkatu 3 (Mutkakadun puolelta)Käsitellään sääntömääräisetasiat, kahvitarjoilu.Tervetuloa!

Hallitus

Nokian Tapaturma- jaSairausinvalidit ry

Vuosikokous tiistaina 25.02.2020 klo 13.00 Orvokin palvelukeskuk-sessa, Räikäntie 8.Liiton edustaja paikalla. Kahvitar-joilu.Tervetuloa!

Hallitus

Oulun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry

Sääntömääräinen vuosikoko-us pidetään Aleksinkulmassa 25.02.20 klo 9.00.Käsitellään yhdistyksen sääntö-jen määräämät vuosikokousasiat.

Rauman seudun tapaturma- ja sairausinvalidit ry

Vuosikokouspidetään  keskiviik-kona 12.2.2020 klo 14.00 Järjes-totalossa, Siikapolku 1, 26100 Rauma.

Hallitus kokoontuu klo 13.00Vuosikokous alkaa klo 14.00

Toivotamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi paikalle.Juodaankaffejanautitaanpullaakans` Tervetuloa 

Hallitus

Tampereen Tapaturma- jasairausinvalidit ry

Vuosikokous to 20.2. klo 12.00 kerholla.

Toimisto Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere puh: 0413184546

Turun Tapaturma- jaSairausinvalidit ry

Sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 22.2.2020 klo 11.00 T-Talolla, Vanha Hä-meentie 29, Turku. Käsitellään sääntömääräiset ja muut vuosi-kokoukselle esitetyt asiat. Liiton edustaja mukana. Jäsenet mu-kaan päättämään asioista!Tervetuloa

Hallitus

Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry.

Vuosikokous keskiviikkona 19.2.2020 klo 10.00 ”Putkassa”, Valtakatu 20, Valkeakoski. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitar-joilu. Tervetuloa!

Johtokunta

Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry

Sääntömääräinen vuosikokoustiistaina 18.2.2020 klo 10.00Nuorisotalolla, huone 3,Isolinnankatu 12, Pori.Käsitellään sääntömääräisetasiat.Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!Hallitus

Ikäihmiset, miksei muutkin, jou-tuvat joskus tilainteisiin, joissa pi-täisi yhtäkkiä venyä moneen. Oli-si oltava oman vaivansa asiantun-tija, jämäkkä ja samalla sopivas-ti nöyrä, ja peräänantamaton, jos tietää oikeutensa. Kolme tarinaa todistavat, että yleensä me toi-mimme voimavarojemme rajois-sa. Kysymys kuuluu: eikö sen pi-täisi riittää?

Ensin sanottiin, menkää kotiin

Paula, 66 v. loukkaantui vaikeas-ti miesvaltaisella työmaalla. Hän oli jaksanut vuosia ulkona kylmässä, kestänyt herjat ja karskit puheet. So-peutunut ja oppinut antamaan ta-kaisinkin. Telakalla päälle vyöryväl-le teräshirviölle hän ei kuitenkaan mahtanut mitään.

Se läheni, tuli kiinni ja teki hirmu-työnsä. Molemmat jalat murskaan-tuivat. - Kolme vuotta onnettomuu-den jälkeen olin vihainen, syytin it-seäni, Paula kertoo. Ehkä se syyllis-täminen oli vanhaa perua. Lapsena Paula joutui perheen vastuunkanta-jaksi, joka ei saanut erehtyä. Tapah-tunutta siellä työpaikalla ei kuiten-kaan olisi voinut estää. Tai jos olisi varauduttu paremmin, ehkä sitten.

Sairaalaan viemisen jälkeen en-simmäinen lääkäri kehotti Paulaa haavojen sidonnan jälkeen lähte-mään kotiin. Verenhukka oli ollut valtava. Paula oli tietenkin tyrmisty-nyt. Onneksi toinen lääkäri otti asi-an vakavasti ja hän sai paikan osas-tohoitoon.

Neljätoista vuotta haaverin jäl-keen Paula on reipas ja osallistuva nainen. Tapaturma vaatii vielä huo-miota tietyissä liikkeissä, mutta syyl-lisyydentuntoa ei ole enää jäljellä. - Nyt on hyvä elää, ja koen olevani tar-peellinen lapsenlapsilleni, Paula sa-noo.

Piti olla pieni korjaus

Kaisu, 75 v., meni operaatioon, jon-ka piti olla pienehkö ja sujua tehdyn suunnitelman mukaan. Roikkuva yläluomi tulisi korjattua leikkauksel-la. Yllättäen Kaisulle tehtiinkin kul-makarvojen kohotusleikkaus, hoi-tajan sanojen mukaan se oli ”sama asia”. Mutta silmäluomi roikkui niin kuin ennenkin. Ulkona pakkasella liikkuessaan Kaisu sai lisäksi kärsiä pahoista otsasäryistä arpien kohdal-ta.

Seurasi vielä absurdimmalta vai-kuttava episodi. Uusi lääkäri suosit-teli Kaisulle kiinnittämään laastarilla riippuluomi otsalle! Se ”hoitokeino” ei tietenkään toiminut.

IKMO-kursseille osallistuneiden kertomuksia elämän kolhuista ja niiden paikkailusta

Kahden vuoden päästä Kaisul-le tehtiin viimein sairaalassa leikka-us, joka olisi ollut tarpeen alun pe-rin. Vielä tänäkin päivänä tapaus ja sen saamat käänteet jaksavat hämmästyttää ja kiukuttaa Kaisua.

Se päivä muutti elämän

Yksi vuosituhannen alun maaliskui-nen päivä porautui ikuisesti Antin, 63v., mieleen. Työn tekeminen lop-pui kuin leikaten ruokatuntiin, eikä työmaalle ollut enää tulemista. Sitä ennen oli jo ollut enteitä.

Olkapäitä oli jomotellut jo pit-kään ja kipuja tuntunut myös la-voissa. Työterveyslääkäri määräsi särkylääkkeitä, Antti söi niitä aikan-sa, mutta mikään ei auttanut. Vasta käynti ortopedilla pani vauhtia rat-taisiin. Lääkärin lausunnon mukaan Antin selkäranka oli romuna; välile-vyn kappale oli tunkeutunut selkä-ydinkanavaan. Tieto toimitettiin työ-terveyslääkärille.

Leikkauksen jälkeen alkoi perus-teellinen kuntoutus, jossa Antti päät-ti lopulta ottaa ohjat käsiinsä. Alussa askel oli vain muutaman sentin pitui-nen. Sitkeästi hän määräsi itselleen aina vain pidempiä matkoja, väsy-neenäkin, sillä nukkuminen onnistui tuolloin vain lyhyissä pätkissä.

Kun jälkisäryt eivät hellittäneet, Antille määrättiin taas vahvoja lääk-keitä. Sopivaa ei vain meinannut löy-tyä, ja lopulta Antti päätti heittää pil-leripurkit nurkkaan. Omakuntoutus oli nyt ainoa lääke, mutta se toi tu-losta. - Vastikään Antti on remontoi-nut suuren omakotitalon lattiasta kattoon. Menneet tapahtumat tule-vat ilmi vain siinä, ettei toinen jalka käänny istuessa toisen päälle. – Olen jäykkä mutta toimintakykyinen, hän sanoo.

(Jutussa kertojien nimet on muutet-tu)

toim. MaSa

Keravan Sairaus- ja Tapatur-mainvalidit ry

Vuosikokous Viertolassa,Timontie 4, Kerava, keskiviikkona 5. helmikuuta 2020 klo 12.00

Käsitellään sääntöjen edellyttä-mät asiat

Tervetuloa!Hallitus

Lehti oikeaan osoitteeseenLiiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uu-si Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta.

Muita lehden tilaajia pyydetään il-moittamaan yhteystietojensa muu-tokset liiton toimistoon sähköpostil-la(tsil@tsil.fi)taipostitseosoitteellaTapaturma- ja sairausinvalidien liit-to, PL 30, 00030 Iiris.

Uusi Invalidi 4/20198

RAUHALLISTA JOULUNAIKAA JAONNELLISTA UUTTA VUOTTA

LÄMMINTÄ JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE

LUKIJOILLE, YHDISTYKSILLE,LIITOLLE, HENKILÖKUNNALLE

JA KANNATUSJÄSENILLE!

t. Jyväskylän Seudun Sairaus-ja tapaturmainvalidit ry

Helsingin SeudunSairaus- ja Tapaturma-invalidit ry

Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry

Keravan Sairaus- jaTapaturma-invalidit ry

Lahden Seudun Sairaus- ja Tapaturma-invalidit ry

LappeenrannanTapaturma- ja Sairausinvalidit ry

Nokian Tapaturma- jaSairausinvalidit ry

Oulun Sairaus- ja Tapa-turma-invalidit ry

Porin Sairaus- jaTapaturma-invalidit ry

Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry

Turun Tapaturma-ja Sairausinvalidit ry

ValkeakoskenAmmattitauti- ja Sairausinvalidit ry

Sairaus- ja Tapaturma-vammasäätiö rs

Tapiola UudenkylänTyöväentalo,Tampere

Turun TyöväenEläkeläiset ry

Terveysrintama ry

Helsingin seudun Sairaus- jatapaturmainvalidit ry Senja RäsänenTaru VälimaaMaija-Leena ÖfverbergRaisa LehtomäkiMarjaliisa SiiraRiitta HäkäläPauli ToikkaTerttu SimpanenJuhani LiljaOlli SalinTimo PiippoSonja HentunenMaija LaitinenIlpo LaitinenYrjö Hakanen

Hämeenlinnan Tapaturma- jaSairausinvalidit ry

Jorma Talikka

Keravan Sairaus- jatapaturmainvalidit ry

Raili KumpulainenHelmi TiilikainenRitva VeijalainenSoile ThunLaila Maikki PartanenPirkko LaaksonenMarjatta RosenqvistHilkka LindhortSirkka KorhonenIina EkqvistLeena ToivonenMaila Hölttä

Lahden seudun Sairaus- jatapaturmainvalidit ry

RitvaKorhonen PirkkoVaittinen MarjaKokko Irja LaitinenRauha MaikkunenAino MeriläinenPaula KorhonenLeila Honkanen TurunenSeppo KorhonenToini GröndhllRaimo HeikkiläLea PartanenMirjaKajaan Leila NieminenEero NieminenElisa YlitaloRiitta Åker

Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry

Anneli TiainenEeva BjörkholmRaimo KärmeniemiSeija TamsVieno HyvönenAnelma TervoArja TervoHilkka ja Mikko SmolanderAsta HämäläinenSeija VesalainenPirkko BurmanKyllikki TynkkynenAnna-Liisa Cedeström

Eila TirronenOrvokki KilpiäinenLeena SaarimäkiVeikko SaarimäkiRaili SuikkanenMeeri LaamanenIrma ValkeapääMatti RäsänenEila KosonenTerttu Kohonen

Nokian Tapaturma- jaSairausinvalidit ry

Eero SalonenHilkka KuusistoTuula PalomäkiReeta NisulaOrvokki MurtoTarja NokelainenRaili PalonenSirkka-Liisa HakanenMauri ja RiittaEeva RonkainenMerja TuupainenOlli TuupainenRaimo HakanenAila LehtinenEila KuusistoHannu KuusistoPauli SchadrinRaija SchadrinOlavi NurminenSeija NurminenAnna HaatajaErkki Jalvanti

Oulun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry

Seija RaappanaPaavo RaappanaSeppo MeriläinenAarne KutilainenVilho NevalaAnja KeltamäkiTuomo KeltamäkiLauri LanttoKyllikki LanttoAnnikki JurvakainenLaimi ArponenMatti PerttunenAino KnuutilaKerttu JärveläSirkka HeikuraKaija AnnalaRauni Nupponen

Rauman Seudun Tapaturma- ja sairausinvalidit ry  

Pekka AaltoRaimo RantanenVuokko JormakkaJorma KisamaaRaija VikstedtManu LaihinenSimo KoskelaTuomo GrundströmHelena GladRauno GladPirjo KalskeOili JuvelaAune VarhoKaisa SiltanenRitva HeinoAila Kannisto

Mirja Iso-PärnäMatti Iso-PärnäEeva HautalaHelka SetäläReijo Iltanen

Tampereen Tapaturma- ja Saira-usinvalidit ry

Saarijärvi Irmeli ja EinoNaukkarinen Pekka ja LeaLeppänen Ritva ja KalleRiihiluoma SeijaKauppila MirjaKivipensas AnjaKoskinen VeliOittinen HannuMäkelä ReijoKaukonen AinaHeiskari ReaHuhtala LeenaHuhtala HannuMäkinen MaireHynninen MerviPerttala AiriPalkee RiittaKatajisto SirkkaKatajisto HannuEronen SirpaMarttunen Marja-LiisaMarttunen Raimo

Turun Tapaturma- jaSairausinvalidit ry

Ritva Normasto Ari Normasto Rauno Normasto Liisa AhoLiisa OivanenRiitta ja AkuMaija Niemi Olavi Halli Kyllikki Vuorinen Harri Takala Keijo Takala Jorma Rantanen Alvar Saarinen Unto Kaaros Pekka Saarinen Tauno Takala Tuula Havukainen Maija VuorelaPirkko PeuralahtiRitva Pahikkala Sirkka Suomalainen Jorma Eloranta Kaija Kiessling Terttu Sirkiä Airi Stenman Airi ja Olli Aarnio Eva Holm Ritva Piispanen Aini Varjonen Arja Roos Kurt LaineReima RunkoReijo LindströmTauno VäisänenLiisa SyrjämäkiHenri Rauhala

Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry

Aarre MäkeläTerttu Elomaa

Uusi Invalidi 4/2019 9

Mari KeskinEmma PirhonenArmi RantaReijo RantaEero SalminenEila MarttiMirja KoskelaArja HaikkonenMaija AaltonenAnja HarjaTuija SiltanenTarja LindqvistJari VehkaojaRaimo VrangLennart LaitinenAnneli LaitinenAili PärnäHilkka Kulomaa Seija LaurellAnneli PihlavistoAnja MäkeläMarjatta ja Antti AuvinenToni AumasaloMaria ja OssiKartsu ja PetePäivi MarttiRauno HuhmarniemiKirsti LehtolaAntti LehtolaKaija RuohoniemiPentti RuohoniemiElise SeittonenLiisa SödermanPirkko RaitaniemiLea RanneSinikka ja Reijo AuvinenKristina KumlanderSirkka RantanenMirjami LäntinenLiisa Uusi-LuomalahtiPentti Uusi-Luomalahti

Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry

Reijo InkinenTarja VästiläPauli VästiläPirkko RantalaReino RantalaJouko PesonenSirkka HeleniusHannu KiveläRitva NiskaHelli LahtiArja ToivonenReija SalonenHilja MennaIris PeltolaAini VikmanSari PietikäinenPekka LehtinenMaritta RuskeeniemiVesa Ruskeeniemi

Liittohallitus

Antti HolopainenKaija KiesslingTerttu ElomaaAnneli KelloniemiRitva A KorhonenManu LaihonenErkki MatikainenEero SalonenVesa RuskeeniemiHannu VäisänenAnja KivipensasTapio TenhunenPauli Toikka

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n toimiston työntekijät ja Vähäjär-ven lomakodin henkilökunta

Porin Sairaus- ja Tapaturmainva-lidit ry lähetti heinäkuussa 2019 seuraavansisältöisen kannanoton Antti Rinteen hallitukselle ja kai-kille eduskuntapuolueille:

Vaadimme Antti Rinteen hallituk-sen perumaan verotuksen ko ti ta-lous vä hen nyksen heikennykset!

Me allekirjoittaneet yhdistykset ja jäsenet sekä yksittäiset henkilöt em-me hyväksy kotitalousvähennyksen saantiehtoihin tai korvausmääriin heikennyksiä.

Tämänhetkinen tilanne

Kotitalousvähennykseen vuonna 2017 voimaan tulleet muutokset:

Kotitalousvähennystä voidaan myöntää kotitaloustyöstä, jota tee-tetään kotona tai vapaa-ajan asun-nossa. Tällaista työtä ovat esimer-kiksi siivous, lastenhoito, asunnon remontointi, kotitaloustyöt ja hoiva- ja hoitotyö sekä tietotekniikkalaittei-den asennus.

Kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.

Kotitalousvähennys on henkilö-kohtainen, joten sillä voi saada puo-lison kanssa yhteensä n. 4 800 euron vähennyksen. Jos 2 400 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa hakea vain toiselle puolisolle. Silloin omavastuu vähennetään vain yhden kerran.

Jos verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen, tai vähennys ylittää enimmäismäärän, verohallinto vä-hentää automaattisesti vähentämät-tä jääneen määrän puolison verois-ta. Vähennys tehdään samalla taval-la kuin se olisi tehty, jos puoliso itse olisi vaatinut vähennystä.

Vähennyksen voi saada, kun työ tehdään omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa tai vanhempien tai isovanhempien kodissa. Asuntoa ei tarvitse omistaa - asuminen tai oma käyttö riittää.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019:OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekolo-gisesti kestävä yhteiskunta.

Kotitalousvähennys pienenee

Kotitalousvähennyksen osuutta työ-korvauksista lasketaan 40 prosent-tiin ja palkoista 15 prosenttiin. Lisäk-si kotitalousvähennyksen enimmäis-määrää alennetaan 2 250 euroon. Muutoksessa kotitalousvähennyk-sen kokonaistaso laskee vuositasolla noin n. 95 miljoonaa euroa.

Kannanoton perustelut

Kansanrintamahallituksen toimet vaikeuttavat sen itselleen asettamaa työllisyystavoitetta omilla päätöksil-lään heikentämällä kotitalousvähen-nyksen työllistävää vaikutusta.

Asunnon korjaus- ja uudistami-nen työllistää. Samalla helpottuu vanhuksen tai vammaisen mahdol-

Porilaiset vaativat Rinteen hallitusta perumaan kotitalousvähennyksen heikennykset

lisuus asua yhä pidempään omassa kodissa – tavoite, jonka myös julki-nen valta on asettanut.

Vuonna 2018 esille nousseet van-husten ja sairaiden laitoshoidon lai-minlyönnit ja laittomuudet korosta-vat kotihoidon kehittämisen merki-tystä, puhumattakaan näin saavu-tettavista säästöistä. Tässä valossa kotitalousvähennyksen nostaminen parantaisi hoidon tarpeessa olevien elämänlaatua, toisi kaivattuja työ-paikkoja sekä hillitsisi kustannusten kasvua. Siis päinvastoin kuin mitä hallituksen esitykset toisivat tulles-saan. Hallitus perustelee heikennyk-siä hyvätuloisia suosivan tuen ra-joittamisella ja kaavailee lopulta tu-en poistamista kokonaan. Peruste ei ole uskottava eikä vastaa todelli-suutta. Valtiotalouden säästöt ovat ainoa peruste hallituksen toimille. Lakiin voidaan asettaa raja-arvot lain toteutumiselle kuten monissa muis-sakin veropäätöksissä ja näin suun-nata kotitalousvähennys sitä eniten tarvitseville.

Vähennykseen oikeuttaa tavan-omainen kotitalous-, hoiva- tai hoito-työ sekä verovelvollisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt. Vähennyksen voi saada myös vastaavasta työstä, joka on tehty verovelvollisen ja hä-nen puolisonsa tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhem-

pien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevi-en sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämäs-sä asunnossa tai vapaa-ajan asun-nossa. Tavanomaisuusvaatimus kos-kee sekä kotitaloustyötä että hoiva- ja hoitotyötä. Tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota tehdään ylei-sesti kodin ja siellä asuvien henkilöi-den hyväksi.

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on parantaa työllisyyttä kannusta-malla kotitalouksia teettämään ulko-puolisilla sellaisia töitä, jotka on ai-kaisemmin tehty itse. Lisäksi vähen-nyksen tarkoitus on edistää asunto-jen omatoimista ylläpitoa ja torjua harmaata taloutta.

Kannanottoon yhtyi myös muita yhdistyksiä!

Laajat kansalaispiirit ovat julkisuu-dessa ottaneet kantaa heikennysten peruuttamiseksi. Kotitalousvähen-nyksen korvausmäärän nostaminen heikentyvässä, jatkuvasti muuttu-vassa talous- ja maailmantilantees-sa, saa myös Porin Sairaus- ja Tapa-turmainvalidit ry:n kannatuksen.

Porissa 23.07.2019

Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry

Kotitalousvähennystä voidaan myöntää kotitaloustyöstä, jota teetetään kotona tai vapaa-ajan asunnossa.

Uusi Invalidi 4/201910

Jyväskylän Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry:nohjelma syksy 2019Käyntiosoite: Saihokatu 4.

18.12 Pikkujoulu Paikka Vanha Wreda hinta jäseniltä 15€ muut 29€ Ilmoittamiset 31.11. mennessä Tuula 040 822 3700 Eki 040 583 7991. Kokoukset kuten ohjelmassa.

Kevät 2020 Kerhot 8.1., 22.1., 12.2., 26.2., 11.3., 25.3., 8.4., 22.4., 13.5., 27.5. 10.6 päättäjäiset Kerhon teemoista lähemmin vuosikokouksen yhteydessä.

Vuosikokous 26.02. 2020 klo 13.00 Saihokatu 4:ssä.

Orvokin palvelukeskuksen kerhotiloissa, Räikäntie 8, 37120 Nokia

Seuraavina tiistaipäivinä klo 13.00:14.01. Kerho28.01. Kokous11.02. Kerho25.02. Vuosikokous10.03. Kerho24.03. Kokous07.04. Kerho21.04. Kokous05.05. Kerho19.05. Kokous

Kaikki jäsenet tervetuloa!

Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kokouksissa ja Nokian Uutisissa.

Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryToimintakalenteri keväällä 2020

Vaikka digi vyöryy päälle joka tuu-tista, tavallisen ihmisen peli ei ole menetetty. Koska digiaika älylait-teineen on tosiasia - haluttiin sitä tai ei - ei pidä jäädä tuleen makaa-maan, vaan tarttua kaikkeen tu-keen ja apuun mitä on tarjolla.

Tämä oli lähtökohtana Tampereen sairaus- ja tapaturmainvalidien ker-hossa 11. syyskuuta, jossa ongel-mista ja niiden voittamisesta kertoi Tampereen kaupunginkirjaston tie-

Digihätään on apua tarjollatotorin palvelupäällikkö Perttu Rasi.

- Meillä on jo vuodesta 2001 saak-ka ollut digineuvontaa, vaikkei sitä aina osata käyttää avuksi. Kaikissa kirjastoissa on mahdollisuus hoitaa laskuja ja muita asioita sekä saada opastusta asiassa. Lisäksi Hervan-nan, Sampolan ja Linnainmaan kir-jastoissa on erillinen tietotori, joissa voi koota vaikka tuttavapiirin tai yh-distyksen ryhmän saamaan neuvon-taa, kertoi Perttu Rasi.

Hän jatkoi, että apua voi saada myös oman yhdistyksen tiloissa ta-pahtuvaan neuvontaan. Tietotorin apu on kuitenkin yleistä opastusta, pankkiasiointiin on pyydettävä apua pankista. Sekä tietotorin että pank-kien digineuvonta on maksutonta, koska kaikkien etu on, että hommat sujuvat. Asiaa helpottaa sekin, että neuvonnassa voi olla käytössä oma tuttu läppäri.

- Pankit ovat velvollisia autta-maan, pankista saa myös tunnuslu-kulaitteen, jota tarvitaan kun tunnis-tautumiskäytäntö on muuttumassa. Maksaminen hoituu tosin myös kän-nykkään tulevalla tunnuksella. Kan-nattaa selvittää, missä pankissa yh-distyksellä on eniten asiakassuhteita ja pyytää neuvontaa.

Tampereen kerhossa suoritetus-sa kättennostotutkimuksessa selvi-

si, että tilaisuuden 16 osanottajasta noin kolme neljäsosaa käyttää jo di-gitaalisia pankkipalveluita. Helppoa se ei ole, mutta kun on pakko, kuten kokemus tuntui olevan.

Kerhon osanottajien joukossa il-meni halukkuutta kokeilla digineu-vontaa oman yhdistyksen puitteissa.

Palvelupäällikkö Rasi kehotti tarttu-maan asiaan rohkeasti, sillä apua on tarjolla.

Teksti ja kuva:Hannu Oittinen

Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidien kerhon 16 osanottajasta jo kolme neljästä käyttää digipalveluja. Tarvetta ja kiinnostusta neuvontaan on kuitenkin paljon.

Kirjastoista ja tietotoreilta saa ilmais-ta apua apua digiongelmissa, samoin pankeista, jotka ovat velvollisia aut-tamaan asiakkaitaan, sanoi palvelu-päällikkö Perttu Rasi.

Yhdistyksemme Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n varapuheen-johtaja Seppo Meriläinen on kätevä käsistään. Hänen tekemä pieni kaap-pikello arvottiin yhdistyksen hyväksi. Kellon voitti Tuomo Keltamäki.

P.S. Toivotamme kaikille mukavaa Joulun odotusta

Seija RaappanaOulu

Seppo (istumassa) teki kaappikellon ja Tuomo voitti sen Oulun yhdistyksen ar-vonnassa.

Oulussa arvottiin kaappikello

Varkauden Vammaiset ry vietti lokakuussa viimeisen kerran laatuaikaa Vähä-järvellä. Jäsenmäärä on pudonnut niin pieneksi, että jäljelle jääneet liittyvät nyt muihin yhdistyksiin. Kuva: Kari Raatikainen

Varkautelaiset Vähäjärvellä

Uusi Invalidi 4/2019 11

Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ryToimintakalenteri kevät 2020Kerhot Nuorisotalolla, Isolinnankatu 12, Pori

Tiistaikerho, huone 3, klo 10.30-13.30:7.1., 21.1., 4.2.,18.2. klo 10 vuosikokous, jonka jälkeen kerho,3.3., 17.3., 31.3.,14.4. ja 28.4.

Harrastekerho, huone 4, klo 11-14:13.1., 20.1., 27.1.,3.2., 10.2., 17.2., 24.2.,2.3., 9.3., 16.3., 23.3., 30.3.,6.4., 20.4., 27.4.,4.5., 11.5., 18.5. ja 25.5.

Hallitus, huone 3, klo 14-16:27.1., 24.2., 30.3. ja 27.4.

Jäsenmaksu v. 2020 on 15 euroa. Maksu kerhoissa tai tilille:Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ryIBAN: FI95 5542 5420 0117 62Selite: Jäsenmaksu 2020 ja jäsenen nimiEräpäivä: 31.3.2020

Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa/www.sivutie.net/facebook.

Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n kevätmuistio 2020Toimisto Näsilinnankatu 22A37 33210 Tampere puh: 041 318 4546.Toimisto avoinna parillisina keskiviikkoina klo 12-14.

Kerhot alkavat 9.1.2020, sen jälkeen joka toinen torstai klo 11.00.

Ruotsin risteily 12-13.1.Vuosikokous to.20.2. klo 12.00 kerholla.Teatteri Nokialle 15.3. IKMO kurssi Vähäjärvellä 18.5.2020Kylpylämatka Haapsaluun 19-26.4 Kulttuuripäivät Vähäjärvellä 13-14.6Matkoista vastaa Irmeli Saarijärvi puh.050 589 4644Puh.joht. Anja Kivipensas puh.045 805 9778

Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryTulevaa toimintaaToimisto: Yliopistonkatu 11 a E 79, TurkuPuh. (02) 232 8526Sähköposti: tur.tsi@pp.inet.fiKotisivut:tsilturku.fiPuheenjohtajaArjaRoos,puh.050 5566609,sähköposti arja.t.roos@gmail.comPäivystys toimistolla maanantaisin klo 10–13. Joulutauko 10.12.2019–12.1.2020.Yhdistyksen pankkitili: OP FI80 5710 0410 0247 07Sosiaalineuvonta:Puhelin046 5366327majakeklo12–13.

Askartelukerho joululomalla. Kokoontuu seuraavan kerran 9.1.2020 klo 10 toimistolla.

JoulukuuPuurojuhla pe 13.12. klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Tarjolla on joulupuuroa, torttukahvit ja musiikkia. Esiintymässä Hymyt-täret. Tilaisuus järjestetään yhdessä Turun Työväen Eläkeläisten kanssa.

HelmikuuVuosikokous la 22.2. klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku.

HuhtikuuNiskavuoren nuori emäntä la 18.4. klo 14.00 Turun Kaupunginteat-terissa. Ilmoittaudu ja maksa pikaisesti, sillä edullisia 40 euron lippuja, sis. väliaikakahvi ja pulla, on vain 25 ensimmäisenä maksavalle. Pankkiin maksaessasi käytä viitenumeroa 5746.

Tervetuloa mukaan!

Lappeen rannan Tapaturma- ja Sairaus-invalidit ryToimintaa kevätkaudella 2020:Keskiviikkokerhot aina kuukauden parillisina viikkoina klo 12-1408.01., 23.01., 05.02., 19.02., 04.03., 18.03., 01.04., 15.04., 29.04., 13.05., 27.05.Perillistenkatu 3 (käynti Mutkakadun puolelta)

Lisätietoja pj. Anelma Tervo puh: 0400 878 579

Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit HeSTI ry:nKevään 2020 toimintaa

OLOHUONE on kaikille avoin tapaamispaikka tiistaisin klo 13 - 15 yhdistyksen kokoustiloissa Kulmavuorenkatu 5.

SOSIAALINEUVONTAA: Tarvitsetko sosiaalineuvontaa?Ota yhteyttä Helsingin yhdistykseen ja sovi tapaamisaika toimistollam-me, niin saat henkilökohtaista apua. Vammaisten edut, verotus, valituk-set ym. arkeen liittyvät asiat.Tärkeitä neuvoja antaa VTM Olli Salin.

TORSTAIKERHO: kuukauden ensimmäinen ja kolmas torstai klo 12 - 14(16.1, 6.2, 20.2, 5.3, 19.3, 2.4, 16.4., 7.5, 21.5 ja 4.6)Kinaporin palvelukeskus, Kinaporinkatu 9, Kertsi 4 (4.krs) Vaihtuvia ai-heita ja tarpeellisia tietoiskuja yhteiskunnasta. Aiheista ja alustajista tie-toa toimistosta ja puheenjohtajalta sekä noin viikkoa ennen Kinaporin järjestöjen infotaulusta.

TERVETULOA OSALLISTUMAAN!

Ikääntyneiden ja invalidisoituneiden asialla jo vuodesta 1948

Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry PL 30, 00030 IIRIS toimisto avoinna ark. 8.30–16.00Puhelin (09) 3960 5680, 050 300 7135Sähköposti ja kotisivuttsil@tsil.fi,www.tsil.fi/uusi-invalidiPankkiyhteys OP-Etelä-Häme FI 17 5041 0420 0069 42 BIC-koodi: OKOYFIHHPäätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti puh.0400417 390,sp.antti.holopainen@fimnet.fiToimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juho Lilja, Kari Raatikainen, Marjaliisa Siira Toimitussihteeri Marita VolaTaitto Asmo Koste, Nastamuumio oyPaino Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniISSN-numero 0787-7021

Aineistot liiton toimistolle sähköpostilla tsil@tsil.fi, taipostitse osoitteella Tapatur-ma- ja sairausinvalidien liit-to, PL 30, 00030 IIRIS.

Uusi Invalidi-lehdenaikataulu vuodelle 2020

Lehtemme rajallisen pals-tatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita jut-tuja vain, mikäli siihen on ai-heen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa.

Uusi Invalidi -lehti netissä:www.tsil.fi

Lehdennumero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton

toimistolle viim.1/2020 vko 14 (maaliskuu) 24.2.2/2020 vko 21 (toukokuu) 29.4. 3/2020 vko 39 (syyskuu) 2.9.4/2020 vko 50 (joulukuu) 18.11.

Uusi Invalidi 4/201912

Hän on yksi meistä: Lea Partanen

Lea on syntynyt Elimäellä ja omaa sukua Videnoja. Äiti oli sairaanhoi-taja ja isä Tampellan sosiaalipäällik-kö. Lea meni naimisin 19 vuotiaana Onni Partasen kanssa, muutti Lah-teen ja sai kaksi lasta. Nyt lapsenlap-sia on 4 ja lapsenlapsenlapsia 11 ja vielä viidennessä polvessa löytyy pa-rivuotias, hurmaava intialais-suoma-lainen kaunotar. Kun Lean sukujuu-ret löytyvät Pohjanmaalta ja Savos-ta, on nyt sukuun myöhemmin tullut kansainvälisyyttä; on vävyjä Intiasta, Kamerunista, Nigeriasta ja Tsekistä.

Työssä Lea ehti olla E-osuuskau-palla reilut 30 vuotta aloittaen mai-tokaupasta ja päätyen mutkien kaut-ta kodinkoneiden osastolle. Monet lapset muistavat Lean mukavana tätinä, joka antoi koskea koneisiin - vielä nykyäänkin monet tulevat sii-tä kiittämään. Ammattiyhdistys oli myös Lealle tärkeä. Nyt eläkevuosia-

Räppääjä Lahdesta

Yhdistyksemme lahtelainen aktiivi Lea Partanen on monessa mukana.

Lea on 93 vuotias ja aina menossa – siinä ei meinaa nuoremmat perässä pysyä.

Tämänkään jutun tekoon ei meinannut aikaa löytyä muilta kiireiltä.

kin on jo kertynyt päälle 30. Kiire on kuitenkin jatkunut yhdistysten, ker-hojen, kulttuuriharrastusten, mat-kojen ym. parissa. Teatterikerhos-sa Lea työskenteli vapaaehtoisena useita vuosikymmeniä ja on yhä ko-va teatterin harrastaja.

Ja sitten mukaan tuli tämä räppi pari vuotta takaperin. Lahden Lä-himmäispalvelu osallistui ”Muisto-jen laulu” projektiin, jota veti yhtei-sömuusikko Laura Kaartinen ja jo siellä syntyi useita Lahti aiheisia lau-

luja. Myöhemmin hanke ”Kiinni Elä-mässä”, jota veti Jonna Piipponen-Karkulowski, poiki sitten seniori-kuoro Räpätit. Tällä hetkellä kuoros-sa on 10–12 räppääjää. Esiintymisiä on ollut pääasiassa Lahdessa, mut-ta Helsingissäkin on käyty ja pyyn-töjä on runsaasti muuallekin. Lau-luissa, vai pitäisikökö sanoa rapissa, otetaan kantaa vanhustenhoidon ti-laan, palveluiden kuten postin, Kelan ja pankin digitaalisointiin. Sanoituk-set ja sävellykset on yhdessä Räpä-

titien kanssa tehnyt Leena Kaarti-nen. Youtubesta löytyy Lahti räp.

Käykää kuuntelemassa, se on täyttä asiaa!

Toivottavasti tapaat Lean taas ai-nakin kulttuuripäivillä Vähäjärvellä - ehkä jo aikaisemmin jollain kurssilla.

Ritva A. Korhonen

(YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=71tjh6BzKEk)

Ikääntyneet monivammaiset –kurssi (ma-pe) Kursseilla käsitel-lään terveyttä ja hyvinvointia, so-siaaliturvaa ja sosiaalisia perusoi-keuksia unohtamatta.Ikmo-kurssi 1 17. - 21.2. Ikmo-kurssi 2 23. - 27.3.Ikmo-kurssi 3 20. - 24.4. (Pori)Ikmo-kurssi 4 18. - 22.5. (Tampe-re)Liittokokous viikonlopun semi-naari 7.3. lauantai. Seminaarin sisältö ja puhujat ilmoitetaan tar-kemmin yhdistyskirjeessä lähem-pänä ajankohtaa.Virkistysloma 24. - 28.2. (ma-pe). Hyvinvointia, hemmottelua

Liiton 2020 keväänkurssit, seminaarit ja lomat

sekä virkeyttä talveen. Mahdol-lisuus kehon helliviin ja huol-taviin hoitoihin, rentoutta-vat pihka kääre hoidot, koulu-tettu jalkahoitaja sekä hieroja Digi-osaamisen-kurssi 1,6. - 8.4. (ma-ke). Digitalisaation kiemuroihin tutustumista. Kurs-sille otetaan enintään 15 kurssi-tettavaa.Kulttuuripäivät 13. - 14.6. (la-su).Loppuvuoden kurssit, koulutuk-set ja seminaarit ilmoitetaan vuo-den 2020 ensimmäisessä lehdes-sä, joka ilmestyy viikolla 13.

Onnittelut ilossa jaosanotot surunkohdatessa

Tapaturma- ja sairausinvalidienliiton adressilla.

Adresseja myynnissä liitontoimistossa, Vähäjärven

lomakodissa japaikallisyhdistyksissä.

Lealla on tärkeää asiaa ja joskus viesti menee parhaiten perille räppäämällä

Lea Partanen.