rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016raumannorssi.fi/userfiles/downloads/historia 5-8 ops2016...

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Historia vuosiluokat 5-8

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2014 opetussuunnitelman perusteiden mukaan (1.8.2016)

Rauman

normaalikoulun

opetussuunnitelma

Historia

vuosiluokat 5-6

Rauman normaalikoulun historian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden historian opetuksen perusteet


Historia vuosiluokilla 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden

periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan

tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten

motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa

syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan

todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä

päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja

jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

5. LUOKKA 1,5vvt

TAVOITTEET, SISÄLLÖT, LAAJA-ALAINEN OSAMINEN JA ARVIOINTI Historian opetuksen tavoitteet innostaa oppilasta kiinnostumaan historiasta oppiaineena (L1, L2, L4, L5, L7)

opettaa oppilasta tunnistamaan ja tulkitsemaan erilaisia historian lähteitä (L1, L2, L3, L4, L5, L7)

auttaa oppilasta ymmärtämään historian eri aikakaudet ja niihin liittyvät käsitteet (L1, L2, L4, L5, L7)

johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia sekä ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutus historian tapahtumille ja ilmiöille (L1-L7)

auttaa oppilasta ymmärtämään lähiyhteisön historiaa (L1-L7)

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Opiskelussa: otetaan käyttöön elämyksellisiä, toiminnallisia ja tutkimuksellisia työtapoja

kehitetään historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä tulkintojen tekemistä

hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa

hyödynnetään lähiympäristöä

kannustetaan yhdessä tekemiseen

Sisällöt

I lähiyhteisön historia ja historia oppiaineena ja tieteenalana (T1-11) tutustutaan historiaan oppiaineena ja tieteenalana

tarkastellaan oman perheen ja lähialueen historiaa


II Esihistoriallinen aika (T1-11) Suomen esihistoria lähialueen esihistoria huomioiden

korkeakulttuurien synty

III Vanha aika (T1-11) Antiikin Kreikka, demokratian synty

Antiikin Rooma

Antiikin perintö

IV Viikingit (T1-11) UNESCO -toiminta

Vierailu Marelassa

Tutustuminen Sammallahdenmäkeen

Tutustuminen Rauman seudun käsityöperinteeseen, erityisesti pitsinnypläämiseen

Oppimisen arviointi Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa.

Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan.

Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen.

Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.


6. LUOKKA 1,5vvt

TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA LAAJA-ALAINEN OSAMINEN Historian opetuksen tavoitteet innostaa oppilasta kiinnostumaan historiasta oppiaineena (L1, L2, L4, L5, L7)

opettaa oppilasta tunnistamaan ja tulkitsemaan erilaisia historian lähteitä (L1, L2, L3, L4, L5, L7)



auttaa oppilasta ymmärtämään lähiyhteisön historiaa (L1-L7)

ohjata oppilasta havaitsemaan, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden myötä (L1, L2, L4, L5, L6, L7)


Opiskelussa:

otetaan käyttöön elämyksellisiä, toiminnallisia ja tutkimuksellisia työtapoja





Sisällöt

IV Keskiaika (T1-11) Euroopan keskiaika

Pohjolan keskiaika

Uskonnon vaikutus ihmisen elämään

Keskiajan maailmankuva

Suomen siirtyminen historialliseen aikaan

V Uuden ajan murros (T1-11) Löytöretket

Renessanssi

Uskonpuhdistus Euroopassa ja Suomessa

Uuden ajan alku Suomessa, Kustaa Vaasa

VI Uusi aika (T1-11) Itsevaltiuden aika

Valistuksen aika

Suomi osana Ruotisin suurvaltaa

Suomi 1700-luvulla

UNESCO-toiminta Keskiaikaiseen kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön tutustuminen


Kirkkojen tyylisuunnat

Rauman seudun käsityöperinne

Oppimisen arviointi Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa.

Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan.

Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen.

Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S5 Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

S1-S5 Historian tietolähteiden tunnistaminen Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

S1-S5 Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen

Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

S1-S5 Kronologian ymmärrys Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.


T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

S1-S5 Historiallinen empatia Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

S1-S5 Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

S1-S5 Muutoksen hahmottaminen Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

S1-S5 Jatkuvuuden tunnistaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

Historiallisen tiedon käyttäminen T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä

S1-S5 Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

S1-S5 Tulkintojen selittäminen Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

S1–S5 Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.


Rauman

normaalikoulun

opetussuunnitelma

Historia

vuosiluokat 7-8

Rauman normaalikoulun historian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden historian opetuksen perusteet


Historia vuosiluokilla 7-8

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden

periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan

tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten

motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa

syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan

todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä

päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja

jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

7. LUOKKA 2vvt

TAVOITTEET, SISÄLLÖT, LAAJA-ALAINEN OSAMINEN JA ARVIOINTI Historian opetuksen tavoitteet innostaa oppilasta kiinnostumaan historiasta oppiaineena (L1, L2, L4, L5, L7)

opettaa oppilasta tunnistamaan ja tulkitsemaan erilaisia historian lähteitä (L1, L2, L4, L5, L7)



kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen ja kriittiseen arviointiin (L1-L7)

auttaa oppilasta kehittämään historiallisia ajattelutaitojaan (L1, L2, L4, L5, L7)


auttaa oppilasta ymmärtämään lähiympäristön historiaa (L1-L7)

ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla myös kestävän kehityksen näkökulmasta (L1-L7)



rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin ja tiedon ilmaisuun






liitetään opiskeltavia sisältöjä yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin

innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista

Sisällöt

I Vallankumousten aika (T1-12) Ranskan vallankumous, Napoleon

Yhdysvaltojen synty

II Teollistuminen (T1-12) keksinnöt

yhteiskunnan muutos

uudet aatteet

imperialismi

III Suomi osana Venäjä (T1-12) Suomen sota ja autonomia

sääty-yhteiskunnan muutos

kansallisuusaatteen synty

IV Autonomia-ajan loppu ja itsenäistyminen (T1-12) teollistuminen

identiteetin rakentuminen: koulutus ja kulttuuri

sortokaudet

Eduskuntauudistus

Suomen itsenäistyminen ja itsenäisen Suomen alkutaival

V Ensimmäinen maailmansota (T1-12) sodan syyt

sodan seuraukset

VI Suomen sisällissota (T1-12) UNESCO-toiminta

vähintään kaksi seuraavista kohteista: Marela, Rauman merimuseo, Kirsti, Vuojoen kartano, Vasaraisten kotiseutumuseo

Oppimisen arviointi Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin.

Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat.


Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen.

8. LUOKKA 2vvt TAVOITTEET, SISÄLLÖT, LAAJA-ALAINEN OSAMINEN JA ARVIOINTI

Historian opetuksen tavoitteet innosta innostaa oppilasta kiinnostumaan historiasta oppiaineena (L1, L2, L4, L5, L7)

opettaa oppilasta tunnistamaan ja tulkitsemaan erilaisia historian lähteitä (L1, L2, L4, L5, L7)



kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen ja kriittiseen arviointiin (L1-L7)

auttaa oppilasta kehittämään historiallisia ajattelutaitojaan (L1, L2, L4, L5, L7)


auttaa oppilasta ymmärtämään lähiympäristön historiaa (L1-L7)

ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla myös kestävän kehityksen näkökulmasta (L1-L7)



rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin ja tiedon ilmaisuun





liitetään opiskeltavia sisältöjä yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin

innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista


Sisällöt

VI Demokratian ja diktatuurin kamppailu (T1-12) Hitlerin Saksa ja Euroopan diktatuurit

demokratian uhat Suomessa

VII Toinen maailmansota (T1-12) sodan syitä

Eurooppa sodassa

sodan laajeneminen

sodan päätös ja seuraukset

ihmisoikeusrikokset

VIII Suomi toisessa maailmansodassa (T1-12) talvisota

jatkosota

sodan seurauksia

IX Kylmästä sodasta Euroopan unioniin (T1-12) poliittiset jännitteet ja ratkaisut

Suomi osaksi Euroopan unionia

X Kriisien maailma (T1-12) globalisaatio

konfliktit ja taloudelliset mahdit

UNESCO-toiminta (T1-12) Rauman 1900-luvun historiaan liittyviä kohteita

Oppimisen arviointi Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin.

Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat.

Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena.

Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet.

Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.

Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen.


Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.

Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6 Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

S1–S6 Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6 Lähteiden tulkitseminen Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6 Kronologian ymmärtäminen Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6 Historiallinen empatia Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6 Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa

Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6 Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.

Historiallisen tiedon käyttäminen T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen S1–S6 Historian tulkitseminen Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja

ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen S1–S6 Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan


toiminnan tarkoitusperiä tarkoitusperiä.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6 Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen

Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6 Historiatiedon tuottaminen Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1–S6 Historiatietoisuus Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja

rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016raumannorssi.fi/userfiles/downloads/historia 5-8 ops2016...

Documents