resurssitietovarantojen kartoitus · ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien...
TRANSCRIPT
1
Resurssitietovarantojen kartoitus
Lauri PenttinenKeski-Suomen Energiatoimisto / Benet
www.kesto.fi
Työn tavoitteet
• Toteutetaan energia- ja materiaalitiedon lähteiden, saatavuuden ja hyödyntämiskohteiden kartoitus metatiedon tasolla Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän alueella.
• Tunnistetaan mahdollisuuksia energia- ja materiaalitietojen keräämiseksi ja niiden hyödyntämisessä alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä.
2
Työn sisältö
Kartoitus sisältää seuraavat metatiedon aihealueet (alueellista resurssitietoa sisältävät tietovarannot): •Energiatieto, sisältäen primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen eri sektoreittain (yhdyskunnat, teollisuus, maatalous)•Materiaalivirrat, sisältäen yhdyskuntajätteet, sekä maatalouden ja teollisuuden jätteet ja sivutuotteet;
laaditaan tiedonkeruun prosessin havainnollistava esimerkki materiaalitasetiedon kartoituksesta jonkun tietyn sektorin osalta •Liikennetiedot (joukkoliikenne, julkinen autoilu ja yksityisautoilu eriteltyinä): liikennemäärät ja polttoaineet
•Rajaus: jotta tieto palvelee alueellista resurssiviisautta, on sen oltava vähintään maakunnallista, mielellään kunta/yrityskohtaista
3
Mitkä sektorit merkittävimpiä?
Suomen kasvihuonekaasupäästöt hyvä indikaattori: suora yhteys uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön
4
Työn kysymyksiä
• Kuinka hyvin eri tietovarannot ovat tällä hetkellä käytettävissä?
• Kuinka eri tietovarantoja voidaan hyödyntää?• Kuinka tietovarantojen avoimuutta ja tietojen saatavuutta
tulisi kehittää jotta tarvittavat energia- ja materiaalitiedot olisivat mahdollisimman helposti ja jatkuvasti saatavissa jatkojalostusta varten?
• Missä kohtaa tiedon hankintaa ja järjestelmien rajapintoja voitaisiin automatisoida?
5
Tietovarantojen hyödyntämismahdollisuudet
1. Tuottaa eri tason päättäjille (poliitikot, virkamiehet), yrityksille ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien käytöstä (sekä kehitystrendeistä ja indikaattoreista) - mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi
2. Tuottaa yrityksille (tai muille mahdollisille toimijoille) yritys- ja toimipaikkakohtaista tietoa ns. operatiiviseen toimintaan (missä hyödynnetään mitäkin virtoja, missä hyödynnettävissä olevia jätteitä ja sivutuotteita)
3. Tuottaa tietoa yllämainituille tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista (käyttö, kehitystrendit ja indikaattorit jatkossa)
4. Energiatiedon tuottaminen yksittäiselle toimijalle hänen omasta kulutuksestaan/tuotannostaan, käyttäytymisen muutoksen aikaansaamiseksi ja päätöksenteon tueksi (esim. energiansäästöinvestoinnit)
6
Energiatiedon varannot
• Primäärienergialähteiden tieto = alueelle ostetut polttoaineet ja sähkö – jalostamaton luonnon energia polttoaineena (puu, öljy, turve, kivihiili)– ulkopuolella tuotettu sähkö voidaan käsitellä joko sellaisenaan tai
jaettuna tuotantomuotojen käyttämiin primäärienergian lähteisiin
• Tieto loppukäytöstä = kuinka paljon eri sektorit käyttävät energianlähteitä– jalostettua energiaa, eli sähköä ja lämpöä– jalostamattomia polttoaineita, öljytuotteet teollisuuteen
lämmitykseen ja liikenteeseen
• Kaikki tilastoidut ja viranomaisten keräämät tiedot ovat tyypillisesti vuositason tietoja (seuranta ja tilastointi tapahtuu vuositasolla)
• Tietojen yksiköt ovat tyypillisesti energiaa (esim. TJ tai GWh) tai energiaksi käännettäviä polttoainemääriä (tonni, kiinto-m3)
• Paikoin esteenä otospohjaisuus ja tietosuoja
7
Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: älykäs energianmittaus
• Etäluettavat sähkömittarit oltava verkkoyhtiöiden toimesta asennettuina 2013 loppuun mennessä 80 % asiakkaista ja sähkön tuntikulutustiedot tarjottava asiakkaille
• Käytännössä www-palvelun kautta kerran vuorokaudessa päivittyvä tuntitieto
• Usein yhdistettynä muuta tietoa, kuten hinnat, ulkolämpötilat, vertailut omaan aikaisempaan tai toisten vastaavien käyttäjien kulutukseen
• Lisäksi mahdollisuus kytkeä mittariin reaaliaikaista kulutus tietoa antava laite tai sovellus
• Kaukolämmössä laajalti käytössä etämittaus ja jotkut yhtiöt raportoivat myös kuluttaja-asiakkailleen kuukausi- tai päivätason tietoa
• Myös veden etämittaus yleistymässä (alkaen suurimmista asiakkaista)
• Tietoja ei saa myydä tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman asiakkaan suostumusta
8
Lähde: Keski-Suomen Energiatoimisto SmartRegions –hanke, (www.smartregions.net) 9
Älykkään energianmittauksen kulutustieto, esimerkki Elenian
energiaraportointi
10
Tietovarantojen hyödyntäminen: Energiatieto
11
Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = yrityskohtainen tiedonhaku
Kuntaliiton tilasto, pienet lämpölaitokset
ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto
Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu)
VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet
ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto
VAHTI – suurimpien laitosten energiantuotanto (ei saatavilla polttoainetietojen kanssa)
ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto
Tilastokeskus rakennusten lämmitysmuodot, maakunta ja kuntatieto
Liikenteen biopolttoaineet, jakeluvelvoitteen kautta
Metla puun energiakäyttö tilasto, maakuntatieto
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Laitostason tietoMaakuntatason tieto
Suomen biokaasurekisteri,laitostiedot
VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus
Öljytuotteiden myyntitilastot, kunta ja maakuntatieto
Kuntatason tieto
Esimerkki: Jyväskylän energiatase 2010
12
Vesivoima 18 GWh
Tuontisähkö 250 GWh
Öljy 1495 GWh
Teollisuus 590 GWh• Sähkö 65 % • Prosessilämpö 35 %
Rakennusten lämmitys 2690 GWh• Kaukolämpö 72 %• Puu 4 %• Öljy 10 %• Sähkö 14 %
Muu sähkönkulutus 1126 GWh
Tieliikenne 960 GWh• Bensiini 46 %• Diesel 54 %
Yhteensä 5360 GWh* Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)
Kivihiili 39 GWh
Muut 22 GWh
Puupolttoaineet 1052 GWh
Biokaasu 30 GWh
Turve 2460 GWh
Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: jätetilastot
• Tilastokeskuksen jätetilastot sisältävät eri yhdyskuntien, toimialojen ja teollisuuden (kaivostoiminta, teollisuus, energiahuolto) jätteet sekä jätteiden käsittelystä jätelajeittain• Jätteiden syntytiedot VAHTI-järjestelmästä (80 – 90 %),
täydennyksiä muista (mm. kaivosrekisteri)• Tilastot ovat julkisia valtakuntatasolla• Tilastokeskuksen näkökulmasta tarkempien alueellisten
tilastojen esteenä otospohjaisuus (tarkemmissa aluetiedoissa voi olla puutteita) ja tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), sekä myös resurssipula
• Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tiedot ovat julkisia, ympäristökeskus ylläpitää ja ELY-keskukset toimittavat tiedot, toisaalta kunnan luvittamat pienimmät laitokset eivät välttämättä ole velvoitettuja raportoimaan
13
Tietovarannot ja tiedon tasot
14 vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt
Kysely ELY-keskukselta tai Syken VAHTI jätetilastoista
Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot
Teollisuuden jätteet ja
sivutuotteet
Teollisuuden jätteet ja
sivutuotteet
Yhdyskuntien jätteet
Yhdyskuntien jätteet
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista
Yhdyskuntien jätevesilietteetYhdyskuntien jätevesilietteet
Kysely ELY-keskukselta tai Syken VAHTI jätetilastoista
Täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta
Täydentävät kyselyt jätevedenpuhdistamoille
Täydentävät jätekyselyt teollisuuslaitoksille (ei-tilastoidut)
Alueellinen jätesuunnitelma
Alueellinen jätesuunnitelma
Täydentävät kyselyt jätteenkäsittelypaikoille
Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus)
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Maatalouden jätteet ja sivuvirrat
Maatalouden jätteet ja sivuvirrat
Laitostason tieto
Täydentävät kyselytmaatiloille
Maakuntatason tieto Kuntatason tieto
Täydentävät kyselyt kuntiin tms. toimijoille
Materiaalitiedon hyödyntäminen: jätteet
Keski-Suomessa
• Alue- ja kuntatason tieto indikaattorina jätteiden synnyn sekä hyötykäytön ja loppusijoituksen kehittymisestä
15
Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen
biomassat
16 Lähde: BIOCLUS FP7-hanke (JAMK ja VTT)
Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta: case
paperiteollisuus
17
Raaka-aineet
Jätteet ja sivutuotteetsekä niiden hyödyntäminen
Päästöt ilmaan
Päästöt veteen
Polttoaineet ja energia
Kysely jätteistä ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista
Tietojen arviointi raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella
Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus ry)
Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille
Toimialatilastot(Metsäteollisuus ry)
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Kysely polttoaineista ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille
Ympäristöluvat ja ymp. vastuuraportit
Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt
Tuotteet ja tuotantomäärät
Kysely ELY tai SYKEn VAHTI tilastot
Resurssitiedon tarkkuus: paikka ja aika
18
Yritys / laitosMaakunta Kunta
Aika
Tunti
Kuukausi
Vuosi
Paikka
Tilastot, ymp-luvat ja raportit
Ympäristöhallinto (ELY, Syke)Tilastokeskus, Metla, toimialatilastot, öljytilastot
Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset)
Kuluttaja
Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus)
Etäluettavien mittareiden tieto
Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto
Toimijoiden sisäiset tiedot
(Tietoa olemassa vaihtelevasti)
(Vaatii asiakkaan suostumuksen)
vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = sisäinen tieto
Avointa paikkatietoa Suomessa
• Linkkejä eräisiin keskeisimpiin avoimiin paikkatietoaineistoihin ja rajapintapalveluihin www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto
19
Ympäristöhallinnon OIVA paikkatieto
• OIVA-järjestelmästä saatavilla avoimesti erilaista yh:n paikkatietomateriaalia: ympäristön tilan seurannasta ja aluetietoja
(Ei kuitenkaan tällä hetkellä juuri materiaali- tai energiatietoselvityksiä palvelevaa aineistoa)
20
Paikkatietoa energiasta ja materiaaleista
• Mikä relevantein tieto?• Mitkä ovat käyttötarkoitukset?
• Julkinen ja viranomaisseuranta kunta- tai maakuntatason tieto, suurimmat tuotanto- ja käyttöpaikat eriteltyinä
• Teolliset symbioosit yrityskohtainen tai aggregoitu tieto jätteistä ja sivutuotteista (”materiaalipankki”)
• Kuinka yksityiskohtaisiin tietoihin voidaan mennä (tietosuoja)
21
22
• Tiedon taso kunta/seutukuntataso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso)
• Karttapohjainen käyttöliittymä• Biomassa, aurinko, maalämpö• Energiapotentiaali• Taloudellinen potentiaali• Biomassan hankinta-alueiden
määrittely, aurinkoenergian ja pientuulivoiman potentiaali, maalämmön mahdollisuudet
• Mahdollisia myös operatiivista toimintaa palvelevat toiminnot
• Missä metsänomistaja haluavat myydä energiapuuta?
• Bioenergian markkinapaikka – vrt. halkoliiteri.com
Paikkatietoa energiasta,uusiutuvat energiavarat
Espoon aurinkoenergiakartta
www.hri.fi/fi/data/espoon-aurinkoenergiakartta
23
Espoon geoenergiakartta
24
Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu?
• Etäluettavien (sähkö)mittareiden tieto käyttöön– Tieto energiayhtiöiden kautta
tai suoraan etämittarista • Yhteisöllisyys ja paikkatieto
yhdisteltynä – kilpailuhenki ja kateus käyttöön
• Kansalaisten ohella myös yritykset mukaan järjestelmään
• Ryhmitellään vertaisryhmiin käyttäjien antamien taustatietojen mukaan (rakennustyyppi, lämmitysmuoto, neliöt, asukkaat, valmistumisvuosi ja remontit)– Paljonko kuluu naapurilla (kWh
ja €)? – Jaetaan vinkkejä: mitä energia-
tehokkuustoimenpiteitä tehty?
25
Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu?
26
Huonelämpötila 18-21°CIkkunat ja ulko-ovet tiivistetty Uusittu ilmanvaihtokoneIlmalämpöpumppuPolttopuuta vuodessa 2 pino-m3
15 €/päivä
13 €/päivä
9 €/päivä
Esimerkki, paikkatietoa materiaaleista
• Resurssipankki (esim. energiat ja materiaalit, muut resurssit?) palvelemaan eri toimijoita
• Yritykset: yhteistyökumppaneita energia- ja materiaalivirtoihin liittyen, teollisten symbioosien luominen– Missä jäte- ja sivuvirtoja? Missä
mahdollisesti näitä vastaavaa raaka-aineiden tarvetta?
– Benchmarkkaus ja keskinäinen oppiminen: mikä on toisten saman vertailuryhmän yritysten ”reusrssitehokkuus”? Kuinka toisessa yrityksessä on säästetty materiaaleja ja energiaa?
• Aluesuunnittelu & kaavoitus:– Kuinka kohtaavat materiaalivirrat vs.
liikenneväylät ja kierrätyskeskukset– Voidaanko kaavoittaa teollisia
symbiooseja tukien (mahdolliset materiaali- ja energiavirtojen tuottajat ja käyttäjät lähekkäin toisiaan)
27
Paikkatietoa materiaaleista, resurssitietopankki
28
output input
input
output
output
Paikkatietoa materiaaleista, benchmarking
(esim. MIPS, Material Input per Service unit)
29
A web-GIS tool for industrial symbiosis
• Luotiin tietokanta ja paikkatietokäyttöliittymä jonka avulla voidaan löytää tilanteita joissa yhden useamman yrityksen jäte- ja sivutuotevirrat (output flows) sopivat toisten yritysten raaka-aineiden tarpeeseen (input flows). Tulokset voidaan esittää taulukkona tai karttana
• Huomattiin myös että web-GIS työkalu soveltuu myös taloudellisen toiminnan sijaintia suhteessa eri alueisiin ja kuljetusverkkoihin.
(Massard&Erkman, 2009)30
A web-GIS tool for industrial symbiosis
31
(Massard&Erkman, 2009)
‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial Symbiosis
Planning • Olemassa olevat
teollisuusalueet ovat otollisimpia alueita teollisille symbiooseille
• Tiettyjen paikkatiedon muuttujien avulla voidaan tunnistaa teolliselle symbiooseille suosiollisia “elinympäristöjä”
(Jensen et al., 2010)
32
Top-down vs. bottom-up
Top-down - viranomaisten tietovarannot Bottom-up - yritysten ja muiden toimijoiden luovuttama resurssitieto omasta toiminnastaan kumpikin hyödynnettävä!
33
Yritykset raaka-aineet, sivutuotteet,
jätteet
Yritykset raaka-aineet, sivutuotteet,
jätteet
Kunnatsivutuotteet ja
jätteet,jätehuolto
Kunnatsivutuotteet ja
jätteet,jätehuolto
ResurssitietopankkiResurssitietopankki
Yrityksetresurssitehokkuuden parantaminen ja uusi
liiketoiminta
Viranomaisetkaavoitus, aluesuunnittelu,
selvitykset, ennakointi
Kuinka eteenpäin?Tietoa yrityksiltä
• ”Work with the willing” - Innovatiiviset ratkaisut syntyvät yrityksissä
• Toimijoille täytyy luoda kannusteita sallia tietojensa julkisuus”mitä hyötyä meille on siitä että toiset pääsevät näkemään
yrityksemme jäte- ja sivuvirtoja?” Kilpailusta ja yrityssalaisuuksista kohti avoimeen tietoon
nojaavaa yhteistyötä ja verkostoitumista Esimerkiksi: julkaistaan avointa alue/kuntatason tietoa ja
annetaan toimipaikkakohtaista tietoa pyynnöstä ja ko. toimijan hyväksynnällä
34
Saataisiinko näin meilläkin yritykset mukaan?
35
Kuinka eteenpäin?Tietoa viranomaisilta
• Ympäristöhallinnolla, tilastoviranomaisilla ja muilla toimijoilla (esim. teollisuuden yhdistykset) jo paljon valmiita tiedonkeruuprosesseja ja tietovarantoja
Luotava viranomaistiedosta (riittävässä määrin) avointa tietoa jotta saadaan kerätty tieto ja prosessit täysimääräisesti käyttöön resurssitehokkuuden parantamiseksi
Ratkaistava esteitä: esim. tietosuoja ja avoimen tiedon integroivien järjestelmien luonti, eri osapuolten kustannukset
Määriteltävä millä tasolla ja tarkkuudella tietoa voisi jakaa avoimesti (ja automaattisesti), ilman tietosuojakysymystä?(eli taso jolla ei yksittäistä toimijaa voi identifioida, esim.
tarkasteltavalla alueella vähintään 3 toimijaa)36
1
Resurssitietovarantojen kartoitus
Lauri Penttinen
Keski-Suomen Energiatoimisto / Benet Oy
www.kesto.fi
Työn tavoitteet
• Toteutetaan energia- ja materiaalitiedon lähteiden, saatavuuden ja hyödyntämiskohteiden kartoitus metatiedon tasolla Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän alueella.
• Tunnistetaan mahdollisuuksia energia- ja materiaalitietojen keräämiseksi ja niiden hyödyntämisessä alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä.
2
Työn sisältö
Kartoitus sisältää seuraavat metatiedon aihealueet (alueellista resurssitietoa sisältävät tietovarannot): •Energiatieto, sisältäen primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen eri sektoreittain (yhdyskunnat, teollisuus, maatalous)•Materiaalivirrat, sisältäen yhdyskuntajätteet, sekä maatalouden ja teollisuuden jätteet ja sivutuotteet;
laaditaan tiedonkeruun prosessin havainnollistava esimerkki materiaalitasetiedon kartoituksesta jonkun tietyn sektorin osalta •Liikennetiedot (joukkoliikenne, julkinen autoilu ja yksityisautoilu eriteltyinä): liikennemäärät ja polttoaineet
•Rajaus: jotta tieto palvelee alueellista resurssiviisautta, on sen oltava vähintään maakunnallista, mielellään kunta/yrityskohtaista
3
Mitkä sektorit merkittävimpiä?
Suomen kasvihuonekaasupäästöt hyvä indikaattori: suora yhteys uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön
4
Työn kysymyksiä
• Kuinka hyvin eri tietovarannot ovat tällä hetkellä käytettävissä?
• Kuinka eri tietovarantoja voidaan hyödyntää?• Kuinka tietovarantojen avoimuutta ja tietojen saatavuutta
tulisi kehittää jotta tarvittavat energia- ja materiaalitiedot olisivat mahdollisimman helposti ja jatkuvasti saatavissa jatkojalostusta varten?
• Missä kohtaa tiedon hankintaa ja järjestelmien rajapintoja voitaisiin automatisoida?
5
Tietovarantojen hyödyntämismahdollisuudet
1. Tuottaa eri tason päättäjille (poliitikot, virkamiehet), yrityksille ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien käytöstä (sekä kehitystrendeistä ja indikaattoreista) - mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi
2. Tuottaa yrityksille (tai muille mahdollisille toimijoille) yritys- ja toimipaikkakohtaista tietoa ns. operatiiviseen toimintaan (missä hyödynnetään mitäkin virtoja, missä hyödynnettävissä olevia jätteitä ja sivutuotteita)
3. Tuottaa tietoa yllämainituille tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista (käyttö, kehitystrendit ja indikaattorit jatkossa)
4. Energiatiedon tuottaminen yksittäiselle toimijalle hänen omasta kulutuksestaan/tuotannostaan, käyttäytymisen muutoksen aikaansaamiseksi ja päätöksenteon tueksi (esim. energiansäästöinvestoinnit)
6
Energiatiedon varannot
• Primäärienergialähteiden tieto = alueelle ostetut polttoaineet ja sähkö – jalostamaton luonnon energia polttoaineena (puu, öljy, turve, kivihiili)– ulkopuolella tuotettu sähkö voidaan käsitellä joko sellaisenaan tai
jaettuna tuotantomuotojen käyttämiin primäärienergian lähteisiin
• Tieto loppukäytöstä = kuinka paljon eri sektorit käyttävät energianlähteitä– jalostettua energiaa, eli sähköä ja lämpöä– jalostamattomia polttoaineita, öljytuotteet teollisuuteen
lämmitykseen ja liikenteeseen
• Kaikki tilastoidut ja viranomaisten keräämät tiedot ovat tyypillisesti vuositason tietoja (seuranta ja tilastointi tapahtuu vuositasolla)
• Tietojen yksiköt ovat tyypillisesti energiaa (esim. TJ tai GWh) tai energiaksi käännettäviä polttoainemääriä (tonni, kiinto-m3)
• Paikoin esteenä otospohjaisuus ja tietosuoja
7
Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: älykäs energianmittaus
• Etäluettavat sähkömittarit oltava verkkoyhtiöiden toimesta asennettuina 2013 loppuun mennessä 80 % asiakkaista ja sähkön tuntikulutustiedot tarjottava asiakkaille
• Käytännössä www-palvelun kautta kerran vuorokaudessa päivittyvä tuntitieto
• Usein yhdistettynä muuta tietoa, kuten hinnat, ulkolämpötilat, vertailut omaan aikaisempaan tai toisten vastaavien käyttäjien kulutukseen
• Lisäksi mahdollisuus kytkeä mittariin reaaliaikaista kulutus tietoa antava laite tai sovellus
• Kaukolämmössä laajalti käytössä etämittaus ja jotkut yhtiöt raportoivat myös kuluttaja-asiakkailleen kuukausi- tai päivätason tietoa
• Myös veden etämittaus yleistymässä (alkaen suurimmista asiakkaista)
• Tietoja ei saa myydä tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman asiakkaan suostumusta
8
Lähde: Keski-Suomen Energiatoimisto SmartRegions –hanke, (www.smartregions.net) 9
Älykkään energianmittauksen kulutustieto, esimerkki Elenian
energiaraportointi
10
Tietovarantojen hyödyntäminen: Energiatieto
11
Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = yrityskohtainen tiedonhaku
Kuntaliiton tilasto, pienet lämpölaitokset
ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto
Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu)
VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet
ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto
VAHTI – suurimpien laitosten energiantuotanto (ei saatavilla polttoainetietojen kanssa)
ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto
Tilastokeskus rakennusten lämmitysmuodot, maakunta ja kuntatieto
Liikenteen biopolttoaineet, jakeluvelvoitteen kautta
Metla puun energiakäyttö tilasto, maakuntatieto
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Laitostason tietoMaakuntatason tieto
Suomen biokaasurekisteri,laitostiedot
VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus
Öljytuotteiden myyntitilastot, kunta ja maakuntatieto
Kuntatason tieto
11
Esimerkki: Jyväskylän energiatase 2010
12
Vesivoima 18 GWh
Tuontisähkö 250 GWh
Öljy 1495 GWh
Teollisuus 590 GWh• Sähkö 65 % • Prosessilämpö 35 %
Rakennusten lämmitys 2690 GWh• Kaukolämpö 72 %• Puu 4 %• Öljy 10 %• Sähkö 14 %
Muu sähkönkulutus 1126 GWh
Tieliikenne 960 GWh• Bensiini 46 %• Diesel 54 %
Yhteensä 5360 GWh* Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)
Kivihiili 39 GWh
Muut 22 GWh
Puupolttoaineet 1052 GWh
Biokaasu 30 GWh
Turve 2460 GWh
Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: jätetilastot
• Tilastokeskuksen jätetilastot sisältävät eri yhdyskuntien, toimialojen ja teollisuuden (kaivostoiminta, teollisuus, energiahuolto) jätteet sekä jätteiden käsittelystä jätelajeittain• Jätteiden syntytiedot VAHTI-järjestelmästä (80 – 90 %),
täydennyksiä muista (mm. kaivosrekisteri)• Tilastot ovat julkisia valtakuntatasolla• Tilastokeskuksen näkökulmasta tarkempien alueellisten
tilastojen esteenä otospohjaisuus (tarkemmissa aluetiedoissa voi olla puutteita) ja tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), sekä myös resurssipula
• Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tiedot ovat julkisia, ympäristökeskus ylläpitää ja ELY-keskukset toimittavat tiedot, toisaalta kunnan luvittamat pienimmät laitokset eivät välttämättä ole velvoitettuja raportoimaan
13
Tietovarannot ja tiedon tasot
14 vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt
Kysely ELY-keskukselta tai Syken VAHTI jätetilastoista
Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot
Teollisuuden jätteet ja
sivutuotteet
Teollisuuden jätteet ja
sivutuotteet
Yhdyskuntien jätteet
Yhdyskuntien jätteet
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista
Yhdyskuntien jätevesilietteetYhdyskuntien jätevesilietteet
Kysely ELY-keskukselta tai Syken VAHTI jätetilastoista
Täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta
Täydentävät kyselyt jätevedenpuhdistamoille
Täydentävät jätekyselyt teollisuuslaitoksille (ei-tilastoidut)
Alueellinen jätesuunnitelma
Alueellinen jätesuunnitelma
Täydentävät kyselyt jätteenkäsittelypaikoille
Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus)
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Maatalouden jätteet ja sivuvirrat
Maatalouden jätteet ja sivuvirrat
Laitostason tieto
Täydentävät kyselytmaatiloille
Maakuntatason tieto Kuntatason tieto
Täydentävät kyselyt kuntiin tms. toimijoille
Materiaalitiedon hyödyntäminen: jätteet
Keski-Suomessa
• Alue- ja kuntatason tieto indikaattorina jätteiden synnyn sekä hyötykäytön ja loppusijoituksen kehittymisestä
15
Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen
biomassat
16 Lähde: BIOCLUS FP7-hanke (JAMK ja VTT)
Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta: case
paperiteollisuus
17
Raaka-aineet
Jätteet ja sivutuotteetsekä niiden hyödyntäminen
Päästöt ilmaan
Päästöt veteen
Polttoaineet ja energia
Kysely jätteistä ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista
Tietojen arviointi raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella
Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus ry)
Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille
Toimialatilastot(Metsäteollisuus ry)
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Kysely polttoaineista ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista
Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit
Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille
Ympäristöluvat ja ymp. vastuuraportit
Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt
Tuotteet ja tuotantomäärät
Kysely ELY tai SYKEn VAHTI tilastot
17
Resurssitiedon tarkkuus: paikka ja aika
18
Yritys / laitosMaakunta Kunta
Aika
Tunti
Kuukausi
Vuosi
Paikka
Tilastot, ymp-luvat ja raportit
Ympäristöhallinto (ELY, Syke)Tilastokeskus, Metla, toimialatilastot, öljytilastot
Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset)
Kuluttaja
Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus)
Etäluettavien mittareiden tieto
Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto
Toimijoiden sisäiset tiedot
(Tietoa olemassa vaihtelevasti)
(Vaatii asiakkaan suostumuksen)
vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = sisäinen tieto
Avointa paikkatietoa Suomessa
• Linkkejä eräisiin keskeisimpiin avoimiin paikkatietoaineistoihin ja rajapintapalveluihin www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto
19
Ympäristöhallinnon OIVA paikkatieto
• OIVA-järjestelmästä saatavilla avoimesti erilaista yh:n paikkatietomateriaalia: ympäristön tilan seurannasta ja aluetietoja
(Ei kuitenkaan tällä hetkellä juuri materiaali- tai energiatietoselvityksiä palvelevaa aineistoa)
20
Paikkatietoa energiasta ja materiaaleista
• Mikä relevantein tieto?• Mitkä ovat käyttötarkoitukset?
• Julkinen ja viranomaisseuranta kunta- tai maakuntatason tieto, suurimmat tuotanto- ja käyttöpaikat eriteltyinä
• Teolliset symbioosit yrityskohtainen tai aggregoitu tieto jätteistä ja sivutuotteista (”materiaalipankki”)
• Kuinka yksityiskohtaisiin tietoihin voidaan mennä (tietosuoja)
21
22
• Tiedon taso kunta/seutukuntataso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso)
• Karttapohjainen käyttöliittymä• Biomassa, aurinko, maalämpö• Energiapotentiaali• Taloudellinen potentiaali• Biomassan hankinta-alueiden
määrittely, aurinkoenergian ja pientuulivoiman potentiaali, maalämmön mahdollisuudet
• Mahdollisia myös operatiivista toimintaa palvelevat toiminnot
• Missä metsänomistaja haluavat myydä energiapuuta?
• Bioenergian markkinapaikka – vrt. halkoliiteri.com
Paikkatietoa energiasta,uusiutuvat energiavarat
Espoon aurinkoenergiakartta
www.hri.fi/fi/data/espoon-aurinkoenergiakartta
23
23
Espoon geoenergiakartta
24
Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu?
• Etäluettavien (sähkö)mittareiden tieto käyttöön– Tieto energiayhtiöiden kautta
tai suoraan etämittarista • Yhteisöllisyys ja paikkatieto
yhdisteltynä – kilpailuhenki ja kateus käyttöön
• Kansalaisten ohella myös yritykset mukaan järjestelmään
• Ryhmitellään vertaisryhmiin käyttäjien antamien taustatietojen mukaan (rakennustyyppi, lämmitysmuoto, neliöt, asukkaat, valmistumisvuosi ja remontit)– Paljonko kuluu naapurilla (kWh
ja €)? – Jaetaan vinkkejä: mitä energia-
tehokkuustoimenpiteitä tehty?
25
Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu?
26
Huonelämpötila 18-21°CIkkunat ja ulko-ovet tiivistetty Uusittu ilmanvaihtokoneIlmalämpöpumppuPolttopuuta vuodessa 2 pino-m3
15 €/päivä
13 €/päivä
9 €/päivä
Esimerkki, paikkatietoa materiaaleista
• Resurssipankki (esim. energiat ja materiaalit, muut resurssit?) palvelemaan eri toimijoita
• Yritykset: yhteistyökumppaneita energia- ja materiaalivirtoihin liittyen, teollisten symbioosien luominen– Missä jäte- ja sivuvirtoja? Missä
mahdollisesti näitä vastaavaa raaka-aineiden tarvetta?
– Benchmarkkaus ja keskinäinen oppiminen: mikä on toisten saman vertailuryhmän yritysten ”reusrssitehokkuus”? Kuinka toisessa yrityksessä on säästetty materiaaleja ja energiaa?
• Aluesuunnittelu & kaavoitus:– Kuinka kohtaavat materiaalivirrat vs.
liikenneväylät ja kierrätyskeskukset– Voidaanko kaavoittaa teollisia
symbiooseja tukien (mahdolliset materiaali- ja energiavirtojen tuottajat ja käyttäjät lähekkäin toisiaan)
27
Paikkatietoa materiaaleista, resurssitietopankki
28
output input
input
output
output
Paikkatietoa materiaaleista, benchmarking
(esim. MIPS, Material Input per Service unit)
29
A web-GIS tool for industrial symbiosis
• Luotiin tietokanta ja paikkatietokäyttöliittymä jonka avulla voidaan löytää tilanteita joissa yhden useamman yrityksen jäte- ja sivutuotevirrat (output flows) sopivat toisten yritysten raaka-aineiden tarpeeseen (input flows). Tulokset voidaan esittää taulukkona tai karttana
• Huomattiin myös että web-GIS työkalu soveltuu myös taloudellisen toiminnan sijaintia suhteessa eri alueisiin ja kuljetusverkkoihin.
(Massard&Erkman, 2009)30
A web-GIS tool for industrial symbiosis
31
(Massard&Erkman, 2009)
‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial Symbiosis
Planning • Olemassa olevat
teollisuusalueet ovat otollisimpia alueita teollisille symbiooseille
• Tiettyjen paikkatiedon muuttujien avulla voidaan tunnistaa teolliselle symbiooseille suosiollisia “elinympäristöjä”
(Jensen et al., 2010)
32
Top-down vs. bottom-up
Top-down - viranomaisten tietovarannot Bottom-up - yritysten ja muiden toimijoiden luovuttama resurssitieto omasta toiminnastaan kumpikin hyödynnettävä!
33
Yritykset raaka-aineet, sivutuotteet,
jätteet
Yritykset raaka-aineet, sivutuotteet,
jätteet
Kunnatsivutuotteet ja
jätteet,jätehuolto
Kunnatsivutuotteet ja
jätteet,jätehuolto
ResurssitietopankkiResurssitietopankki
Yrityksetresurssitehokkuuden parantaminen ja uusi
liiketoiminta
Viranomaisetkaavoitus, aluesuunnittelu,
selvitykset, ennakointi
Kuinka eteenpäin?Tietoa yrityksiltä
• ”Work with the willing” - Innovatiiviset ratkaisut syntyvät yrityksissä
• Toimijoille täytyy luoda kannusteita sallia tietojensa julkisuus”mitä hyötyä meille on siitä että toiset pääsevät näkemään
yrityksemme jäte- ja sivuvirtoja?” Kilpailusta ja yrityssalaisuuksista kohti avoimeen tietoon
nojaavaa yhteistyötä ja verkostoitumista Esimerkiksi: julkaistaan avointa alue/kuntatason tietoa ja
annetaan toimipaikkakohtaista tietoa pyynnöstä ja ko. toimijan hyväksynnällä
34
Saataisiinko näin meilläkin yritykset mukaan?
35
Kuinka eteenpäin?Tietoa viranomaisilta
• Ympäristöhallinnolla, tilastoviranomaisilla ja muilla toimijoilla (esim. teollisuuden yhdistykset) jo paljon valmiita tiedonkeruuprosesseja ja tietovarantoja
Luotava viranomaistiedosta (riittävässä määrin) avointa tietoa jotta saadaan kerätty tieto ja prosessit täysimääräisesti käyttöön resurssitehokkuuden parantamiseksi
Ratkaistava esteitä: esim. tietosuoja ja avoimen tiedon integroivien järjestelmien luonti, eri osapuolten kustannukset
Määriteltävä millä tasolla ja tarkkuudella tietoa voisi jakaa avoimesti (ja automaattisesti), ilman tietosuojakysymystä?
(eli taso jolla ei yksittäistä toimijaa voi identifioida, esim. tarkasteltavalla alueella vähintään 3 toimijaa)
36