Tiede yleisjulkisuudessa

• TaSTIn seminaari tieteen julkisuudesta 7.3.2008

• Erkki Karvonen, YTT, Dosentti. Tiedotusoppi,Tampereen yliopisto. http://www.uta.fi/~tierka/

• Projektissa POWCULT, joka on osa SuomenAkatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelmaa.

Sisältöä• Tieteen erityisjulkisuus ja

yleisjulkisuus• Yleistajuisen tieteen historiaa• Miten suhtautua tieteen

yleistajuistamiseen?• Mikä on tieteilijän ja toimittajan,

tieteen ja journalismin suhde?

1. Johdanto

Yleis- ja erityisjulkisuus

• Yleisjulkisuus on tarkoitettu periaatteessakaikille kansalaisille. Media.Yleistajuisuus.

• Erityisjulkisuutta on esim. tieteenalan sisäinenjulkisuus, keskustelufoorumit, seminaarit,journaalit. Vaaditaan erityistä kompetenssia.

• Julkisuus on tärkeä osa tiedettä. IlkkaNiiniluoto: tiede vs. ”sale”.

• Tieteellinen erityisjulkisuus ensisijaista, muttanykyisin myös tieteen yleisjulkisuus tärkeää.

TiedeviestintäTiedeviestintä

Science communication

Tieteellinen viestintäScientificcommunication(erityisjulkisuus)

Yleistajuinen tiedeviestintäPublic understanding(communication) ofscience (PUS)(yleisjulkisuus)

- Tieteilijöidenvertaiskeskustelut.- Journaalit, seminaarit ym.

- Popularisoitu tiede (kirjat, media)- Tieteilijä mediassa- TV ohjelmat, tiedekeskukset ym.

Tiedeviestintä jatkumona

Intraspesialistinentaso

Interspesialistinentaso

Pedagoginen taso

Populaari taso

M. Bucchi: Science andthe Media. A continuitymodel, ”stages”

2. Yleistajuisen tieteenanglosaksista historiaa

Tieteen ja populaarinerottuminen

• Royal Society per. 1660. Britanniassa 150vuotta mukana “non-scientist gentlemen”.

• Muuttui 1820-luvulla tieteilijöiden seuraksi.1800-luvun lopussa tiede oli jo ammatti. Erotieteellisen ja populaarin välille. 1900 eritieteenalat ”eristäytyivät”.

• Kirjoitukset 1600-luvulla latinaksi. Alkoimuuttua englanniksi pikkuhiljaa.

1800-luku• Luonnontiede aluksi herrasmiesten

harrastusta. 1800-luvun kuluessa tieteestäammatti. Royal Society. Ammattilaiset vs.maallikot ero.

• Halpaa kansankielistä tiedekirjallisuutta.Luonnonhistoria, kasvitiede, hyönteistiedejne.

• Luonnonhistoriallinen museo Lontooseen.

• Yleisöluennot. Royal Institution Lontoossa.Aluksi ideologisia tavoitteita: ”oppialuonnollinen järjestys”à työläiset pysyköönlestissään.

• Väittely maan iästä 1862 (6000 v?) Lord

Soapy Sam vs. Darwinin buldoggi

Thomas Henry HuxleyPiispa Samuel Wilberforce

1860 debatti evoluutiosta

1900-luvun alku• Ensin kemistit sitten fyysikot suosioon.

Science fiction: Stevensonin Dr. Jekylland mr. Hyde (1885). Albert Einstein1920-luvulla.

• Tiede: siunaus vai kirous? Imaailmansota

• 1921 USA: tieteen uutistoimistoScience service.

• Elokuvien uutispätkät. Radio.Terveysohjelmat 1920-luvulla.Vitamiinit!

1940-1950-luku• II maailmansodan aikana radiotohtori.

• Sodan jälkeen fyysikot sotasankareita.

• Tiedetoimittajien ammattikunta UK 1947.USA 1930-luvulla.

• 1950-luvulla tiedeuutiset vakiintuvatmediassa.

• 1957 Sputnikà USAn tiedeopetus kouluissa

• 1950-luvulla television tiedeohjelmat. DavidAttenbough.

David Attenborough

1960-1980-luku• Tiedekriittisyys. Rachel Carson:

Silent Spring (1962).• Ympäristöliike, atomivoima,

rauhanliike, eläintensuojelu. BSE jageenimanipulointi.

• 1985 Englanti: PublicUnderstanding of Science –liike.Royal Society: 1985 Sir WalterBodmer’s report The PublicUnderstanding of Science.

3. Yleistajuisen tieteenhistoriaa Suomessa

Historiaa• Suomalaiset Tieto-Sanomat 1775 Antti

Lizelius.• Tieteelliset seurat: Societas pro Fauna et Flora

Fennica 1821, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura1831, - Finska läkaresällskapet 1835, SuomenTiedeseura 1838, Tieteellisten seurain valtuuskunta1899.

• Antero Varelius: Enon opetuksia luonnonasioista I-II, 1855-56

• Tietokirjailijoiden liitto ry 1961à Suomentietokirjailijat 1983. (2000 jäsentä)

• Tiedetoimittajain liitto ry 1985. (700 jäsentä)

Suomalaiset tieto-sanomat

Uusia Sanomita (1775-76)

“Englantin Waltakunnalla on nyt sodan alku niittenNeljännesä Maailman Osasa Amerikasa asuwaisten kanssa,jotka Englantin Hallituxen ala muinan tullet owat.Amerikalaiset tahtowat, niinkuin olewat EnglantinAlammaiset, nautita tawallisia wapauxiansa, joita hesyyttäwät Hallituxen ruwennen wähentämään ja heiltäjosakin mitasa kieltämähän.Ja että Amerikalaiset owat asettanet itzensä senkaltaisiaEsiwaltansa Asetuxia wastaan ; Niin tahtoo Hallitus heitä,niinkuin uppiniskaisia, Sota wäellä hillitä.”

Yhdysvaltain vapaussota on vuosina 1775–1783 käyty sota,jossa Pohjois-Amerikan brittiläiset siirtokunnat itsenäistyivätbrittiläisestä imperiumista.

Suomalaiset tieto-sanomat• Uusi kilwoitus-aine kunnia palkioon. (…)

( * ) Porkanat, jotka Ruotzinkielen kutzutanMorot, owat ruskiat ja pitulaiset.Että sentähden yhteinen Kansa maallakehoitettaisin enämmin ja ahkerammin kuintähän asti, wiljelemään tainkaltaisia juuria,lupaa Kuninkallinen Tieto AkademiaStokkholmisa tämän sisällä olewan 1776. wuodenlopulla, Sata Talaria Kuparirahaa joka Maa-Herran kuntaan, annetta kunniapalkkioxi silleTalonpojalle (…), joka talonsa eli torpansatilustuxilla kylwää suurimman aukianruokaisilla juurilla, niinkuin Maanpäärynöillä,Juuriskoilla, Porkkanoilla ( * ) eli Palsternakoillaelatuxexi sekä ihmisille että eläimille.

Antero Varelius• Antero Varelius (1821-1904) Toimi

kirkollisissa viroissa mm.Hämeenkyrössä, Tyrväässä, loimaalla.

• ”Suomen tietokirjallisuuden isä”. Varelius-palkinto.

• http://www.uta.fi/~tierka/enopet.htm

Sanastoa• “Karruttaja" (jyrsijä), "mammallinen"

(nisäkäs), "ruotto-eläin"(selkärankainen), "hipale" (molekyyli),"pitkäsilmä" (kaukoputki), "lieke"(sähkö) ja "lerkkaus" (sekunti),“putous-siipi” (laskuvarjo).

• “Höyryjä“ (kaasuja): "Vety" -nimitys (Ei:"Märkö“). Happikaasu on: "Hape".Typpikaasu "Nitro-höyry", (Ei "tuko" ja"häky“).

”Ruottoeläimet” ja”karjakkokansat”

• Ruotto-eläimiä ovat myös "Elukat elikkämärehtiväiset eläimet".

• "Kamelin-Suku on kuuluisa, vaikkei sitä näillämailla ole. Aasiassa on yksi lai, jolla kaksipukaa selässä, kutsuttua satulaksi; tätäpitävät ja elättävät karjakkokansat, jotkaasustelevat Aasian erä-mailla".

• “Valaskalasta” Eno sanoo saatavan"tuhansittain notkeita säreitä" joilla"neitoset suolivyöpaikkaansa piukoittelevat"(valaanluita eli hetuloita käytettiinkorsetteihin).

4. Popularisoinnista tieteendialogisuuteen

Perinteinen käsitys tieteenyleistajuistamisesta

• Lineaarinen siirtomalli. Siirtää lähettäjältämedian kautta vastaanottajille. ”Tyhjiäastioita”

• Voimakas hierarkia. Arvokkainta ontieteilijöiden toisille eksperteille kohdistamaviestintä.

• Populaari viestintä nähdään erilliseksitieteestä. Valmiiden tulosten välittäminenmekaanisesti. Valistaminen. Tieteen”etulinja”, ”läpimurrot” vs. maallikot.Sotilasmetaforat!

Popularisointi on sopivaa kun…• 1. Popularisointi katsotaan sopivaksi vasta kun tieteellinen

tuotteliaisuus on hiipunut (emeritusprofessorit)• 2. Popularisoijan tulee rakentaa ensin uskottava maine

tutkijana ja vasta sitten ryhtyä esiintymäänyleisjulkisuudessa.

• 3. Popularisoijan tulee edistää tieteen julkista kuvaa,erityisesti rahoitusmielessä.

• 4. Popularisoijan tulee pitäytyä mahdollisimman tiukastioman asiantuntemuksensa alueella.

• 5. Popularisoijan tulee pidättäytyä äärimmäisistämielipiteistä.

• 6. Tuloksia tulee julkistaa vasta kun ne julkaistutiedeyhteisön sisällä. - vs. media!

(Rae Goodell: The visible scientists 1977)

Neljä yleistajuisen tieteen mallia(Lewenstein 2003)

• 1) Yleisön tietovaje -malli (deficit model)- Hierarkia, siirto, yleisö tyhjiä asioita.

• 2) Kontekstuaalinen malli (contextualmodel)- Aiemmat kokemukset, tarpeet,elämäntilanne. John Durham Peters:disseminaatio.

• 3) Maalikkokin asiantuntija (lay expertisemodel)- Yhteisön tieto. Ekspertti on maallikko,maallikollakin tietoa.

• 4) Tieteen julkisen osallistumisen malli(public participation model) – Dialogi,engagement. Civic scientist. yliopiston 3.

Yhteiskuntaan vaikuttaminen• Perinteinen (positivistinen) käsitys: tiede

kuvaa yhteiskuntaa.

• Marx ja naistutkimus: tehtävänä ei ole vainkuvata, vaan muuttaa maailmaa.Toimintatutkimus. Yliopiston kolmas tehtävä.

• Tiede on osallinen sosiaalisen todellisuudenkonstruoinnissa: eikö siis tarpeen edistääparempaa maailmaa?

• Suomenkielinen yleistajuinen osallistuminenvoi vaikuttaa enemmän kuin engl.julkaiseminen.

Vastaveto:huippututkimus = urheilua?

• Akatemiaprofessori Risto Nieminen 11.10.2004. Tiede metaforisoidaan huippu-urheiluksi:

• ”Kansainvälinen menestys ja näkyvyys ontieteellisen tutkimustoiminnan tärkeinpäämäärä. Tässä mielessä vertailu huippu-urheiluun on osuva. Vaikka tiedekisoissaSuomella menee hyvin, se voisi pärjätävieläkin paremmin. (…) Huippu-urheilun laillahuippututkimus vaatii elitismin ainakinosittaista hyväksymistä. Tieteessä ei tunnetakansallisia sarjoja eikä yliopistojenjäsentenvälisillä kisoilla ole mitäänmerkitystä.” (Nieminen 2004)

Abbott professionalismi• Abbott, Andrew The System of Professions:

An Essay on the Division of Expert Labor.1988

• Professiot tai ammattikunnat kehittävät niinabstraktin tiedon (kielen) kuin mahdollista– suojellakseen alaa maallikoilta.

• Jos maallikot liian osaavia, he eivät ostaammattilaisen palveluja.

• Deskilling – maallikkojen ”tyhmentäminen”.Auton korjaaminen itse nykyisin mahdotonta.

Royal Society

• Royal Society: 1985 Sir Walter Bodmer’sreport The Public Understanding of Science.

• àCOPUS (Committee on PublicUnderstanding of Science) 1985http://www.copus.org.uk/

• Science in Society Programme, report 2004http://royalsociety.org/page.asp?id=1988

“Scientists need to engage more fully with thepublic.”

Miksi yleistajuista tiedettä?• Isaac Asimov:• Tärkeää ehkäistä lisääntyvä vihamielisyys ja

epäilys tieteilijöitä ja näiden työtä kohtaan.• Selittää mihin veronmaksajan rahat ovat menneet.• Taloudelliset edut tieteellisesti valveutuneesta

yhteiskunnasta.• Parantaa keskustelua kansalaisten paremman

informoinnin myötä.• Parantaa tieteen rekrytointia nuorista.

5. Tieteilijä ja yleisjulkisuus

Median ehdoilla?• Tieteilijän julkisuus median ehdoilla. Media

tarvitsee kommentteja ajankohtaiseenaiheeseen.

• Usein ei toimittajat eivät tiedä muitakommentaattoreita kuin mediasta ennestääntuttuja.

• Tieteen medioituminen. Vrt. Ruotsissapolitiikan medioitumisen kolme vaihetta:

• 1) Yhteys yleisöön median kautta, 2) Mediariippumaton ja vallakas, 3) mukautuminenmedian logiikkaan mediaan pääsemiseksi(Asp & Essaiasson 1996)

Matteus -efekti• “Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava

yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan poissekin vähä mitä hänellä on.” (Matteus 13:12;25:29)

• Positiivinen takaisinkytkentä. Kumulatiivisuus,lumipalloutuminen. Negatiivinen – termostaatti.

• Vapaa kapitalismi. Mutta myös tieteenjulkisuus.

• Merton, Robert K. (1968). The Matthew Effectin Science (PDF). Science 159 (3810), 56-63.

Riskejä ja hyötyjä• Dunwoody, Sharon: The Scientist as Source (1986). In:

Friedman, Dunwoody, Rogers (Eds.). Scientists andJournalists: Reporting Science as News. New York:Free Press.

• Riskejä (1986, USA): Tiedeyhteisö ei palkitseyleisjulkisuudessa esiintymisestä, voi joparangaista. “Epäeettistä mainostamista”, “tuhlaaaikansa”.

• Hyötyjä: tunnettuus: yleinen, yksityisettyönantajat, apurahat, toisten tieteilijöidenkeskuudessa (erit. toisten tieteenalojen piirissä).Edustaa alaa ulospäin.

Tiedekulttuuri jamediakulttuuri kohtaavat

• Aikenhead, Glenn: Science Communication with thepublic: A Cross-Cultural Event (2001). In: Stocklmeyeret al. (eds) Science Communication in Theory andPractice

• Kulttuuri: ryhmän normit, arvot, odotukset jatavanmukainen toiminta.

• Kulttuurisissa rajanylityksissä väärinkäsitystenvaara. Humanistinen vs. luonnontieteellinen(C.P. Snow: Kaksi kulttuuria 1964) Humanistitluontojaan luddiitteja. Itsekunnioitus vaarassaylityksessä.

• Tieteilijän kulttuuri vs. yleisön arkikulttuuri.• Kulttuurin välitys, viestinviejä. Hermes. Toiseus.

Ekspertti - journalisti kohtaaminen

• Peters, Hans Peter (1995): The interaction of journalistsand scientific experts: co-operation and conflictbetween two professional cultures.

• Ekspertti - journalisti kohtaamineninterkulturaalisena vuorovaikutuksena.Ongelmia kulttuurien välisessä viestinnässä:

• 1) Väärinkäsitykset. Eri käytännöt, semantiikka.

• 2) Ryhmästereotypiat, pos. ja neg. Itsensä tot. enn.

• 3) Odotusten yhteensopimattomuus.

Kulttuurierot

• Journalistit painottavat enemmän kuin ekspertitjournalismin ”vallan vahtikoira” -tehtävää.

• Journalistit hyväksyvät medianviihdyttämisfunktion, ekspertit eivät niinkään.

• Eksperteillä on kasvattavampi asenne yleisöönkuin journalisteilla.

• Ekspertit ja journalistit pitävät erilaisistaesittämistyyleistä (Journalistit: lukijanhoukutteleminen; Ekspertit: pelkät faktat.)

Kulttuurierot (2)

• Ekspertit odottavat median tukevan omiatavoitteitaan, mutta journalistitvälinpitämättömiä näiden suhteen.

• Eksperteillä ja journalisteilla erimielisyyttärooleista ja vallasta tekstin muotoilunsuhteen.

• Journalistit odottavat, että asiantuntijaylittää ahtaat tieteelliset normit mediankanssa asioidessaan.

Oman kulttuurinsa vankeja• Ekspertit kohtaavat journalistin oman tieteellisen

kulttuurinsa pohjalta: 1) kanssakäyminentoisten tieteilijöiden kanssa (vaikeus), 2)opiskelijoiden opettaminen (ärsyttävyys), 3)julkaiseminen tieteellisissä julkaisuissa (aika,pituus).

• Kaikki nämä ongelmallisia. Toisen kulttuurintuntemusta syytä opiskella.

• Pääosin suhde symbioottinen. Molemmathyötyvät. Mertonlaisessa ideaalissa tieteensisäisessä maailmassa mediasta ei pitäisi ollahyötyä, mutta Mitronoffin reaalimaailmassa on.

Ohjeita tieteilijälle• 1) Heitä matematiikka ja kaavat hiiteen. Ne

muodostavat kamalan esteen.• 2) Selosta asia selkeällä jokapäiväisellä kielellä

Metaforat, esimerkit. Älä puhu toimittajille taiyleisölle ”alas”, älä aliarvioi heidänälykkyyttään.

• 3) Kerro päälöydöksestäsi ja kuinka se sopiisuurempaan kuvaan. Vaikutukset. Mihin voijohtaa.

• 4) Keskity tosissaan ”houkutuskoukkujen”löytämiseen. Jalansija yleisönkokemusmaailmassa.

• 5) Pidä teksti yksinkertaisena!

Kiitos!- Kysymyksiä?