Risto Kuusterä

Relaatiomalli kilpailijoineen 1960- ja 1970-luvuilla

Sisältö● Johdanto● Relaatio-, verkko- ja hierarkiamallit● Järjestelmät

● IDS / IDMS

● IMS

● System R

● Yhteenveto

Johdanto (1/2)

● Tietokannat 1960-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun

● Tietokantoja oli jo reikäkorttiaikana● Nykyjärjestelmien esi-isät yrityskäytössä

1950-luvulla● Ennen niitä järjestelmiä armeijan ja

tiedustelun käytössä● Tieto järjestelmäkohtaista

Johdanto (2/2)

● Bachmanin johdolla ajatus yhteyskäyttöisistä järjestelmistä

● Vertailu Kopernikuksen ajatusten vaikutuksesta maailmankuvaan

Tietomallit

● Relaatiomalli ainoa joka kehitetty ennen tuotteita

● IDS ja verkkomalli

● IMD ja hierarkiamalli

● 70-luvulla debattia verkko vs relaatio● + Tiedon riippumattomuus

● + Helpommat kyselyt

● + Teoria ja dokumentaatio

● - Suorituskyky

● - Keinotekoiset ID:t

Relaatiomalli

● Kehitti E.F. Codd 1969● Teoreettinen: arvioitiin, että kestäisi 10 vuotta

ennen kuin olisi valmis järjestelmä

Verkkomalli

● Charles Bachman 1960 luvun alkupuolella● CODASYL-standardi● Yhteydet ja tietueet erikseen● Osoittimia ja tilamuuttujia● Käyttö navigointia

Hierarkiamalli

● IBM:n järjestelmästä● Verkkomallin erikoistapaus

IDS

● General Electric / Honeywell 60-luvun lopussa

● Bachmanin verkkomallinen tietokanta● Ensimmäinen toimiva monen käyttäjän

järjestelmä● Kloonijärjestelmä IDMS edelleen käytössä

IMS

● Hierarkiamallin järjestelmä● IBM 60-luvulla Apollo ohjelmalle● Edelleen käytössä● Monen käyttäjän järjestelmä

● Rinnakkaisuuden hallinnan teoriaa

● Ensimmäinen versio ankara

● Ensimmäinen keskusmuistitietokanta● Edelleen käytössä raskaissa sovelluksissa

System R (1/2)

● IBM:n San Josen tutkimuslaitoks 1974-1979● Toimiva monen käyttäjän järjestelmä● Käyttäjäkunta: loppukäyttäjät● Kehitetyn kielen asema "välikielenä"

saavutettiin sivutuotteena

System R (2/2)

● Ei ensimmäinen relaatiojärjestelmä● 1970 MIT:ssä MADAM ja RDMS

● Honeywellin MRDS 1976

● Kolme vaihetta● protyyppi

● varsinaisen järjestelmän totetus

● testaus IBM:llä ja asiakkailla

System R / prototyyppi

● Yhden käyttäjän järjestelmä● Rakennettu relaatiosaantijärjestelmä XRM:n

päälle● Kyselyt SEQUEL-kielellä (Structured English

Query Language)● Kieli perustui matemaattisempaan SQUARE-kieleen

● Nimi SQL:si lisenssikiistan vuoksi

● Järjestelmästä kehitettiin SQL/Data System

System R / arkkitehtuuri

● IBM:n System/370 järjestelmässä● Kolme komponenttia

● Käyttöliittymä (UFI, User-Friendly Interface)

● Kyselynkäsittelijä (RDS, Relational Data System)

● Saantimenetelmä (RSS, Research Storage System)

System R / UFI

● Terminaalissa toimiva "SQLPlus"● Komponenteista pienin● Oli korvattavissa käyttäjien toteuttamilla

alijärjestelmillä

System R / RDS

● Kyselynkäsittelijä, muokkasi kyselyt muotoon, jossa käyttäjä saa ainoastaan oikeutetut tiedot

● Kyselyt käännettiin System/370:n konekielelle (R. Lorie)

● Nopeampaa kuin tulkkaaminen

System R / RSS

● Saantimenetelmä: lukitus- ja elvytyskäytännöt

● Hierarkinen lukituskäytäntö (relaatio / monikko), aikomuslukot

● Elvytystä varten kaksi versiota tietokannasta (Shadow Paging)

System R / testausvaihe

● Asiakkailla testikäytössä, ei tuotannossa● Lentokonevalmistaja Boeing,

suihkumootterovalmistaja Pratt & Whitney ja lääketehdas W.E. Upjohn, jossa pitkään

● Ei suorituskykyvertailuja toisiin järjestelmiin● Tuloksena laajennuksia SQL-kieleen:

ulkoliitokset ja LIKE-operaattori

System R:n jälkeen

● Paperit auttoivat Oraclen kehittäjiä● Oracle versio 2 1979● SQL ANSI-standardiksi 1986

Yhteenveto

● IDS: Tieto sovelluksista yhteyskäyttöiseksi● IMS: transaktioiden ja elvytysten hallinta● System R: SQL● Kehitys laiteläheisistä abstrakteimmiksi

● XML- ja olio-tietokannoissa vaikutteita verkko ja hierarkiamalleista