HANNA HAAKSIPIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY

Yhdistys perustettiin vuonna 1969 yksittäisten kansalaisten toimesta Turun saaristossa

PSS ry:n HISTORIA

TOIMINTA-ALUE

JÄRVI-SUOMI:SAIMAA, PÄIJÄNNE JA PIRKANMAA

POHJANLAHTI

SAARISTOMERI ITÄINEN SUOMENLAHTI

JÄTEHUOLTO PROJEKTIT TIEDOTUS

MITÄ TEEMME?

Tavoitteenamme on pitää huviveneilyn ympäristövaikutukset mahdollisimman pieninä

SUOMI ON PUHDAS MAA.

• Kaksivuotinen (2011-2013), EU-rahoitteinen projekti, joka tutki Itämeren rantojen roskaantumista

• 2014 – PSS ry:n oma rahoitus• 2015 -> YM:n rahoitus

• Mukana Suomi (Pidä Saaristo Siistinä ry), Viro, Latvia ja Ruotsi

• Suomi on roskaisin maa tulosten mukaan

• Herättänyt paljon kiinnostusta mediassa ja kansalaisissa

• Rantojen roskaantuminen on yksi Itämeren hyvän ekologisen tilan indikaattoreista (MSFD, desc. 10).

BALTIC MARINE LITTER - MARLIN

YHTENÄINEN METODI. ENSIMMÄISTÄ KERTAA.

MITÄ LÖYSIMME.

TOP10 ROSKALAJITKaikki rantatyypit

1 Muovi Muu 34.6%2 Vaahtomuovi Vaahto (eriste & pakkaus) 5.7%3 Muovi Pullonkorkkeja ja kansia 4.6%4 Puu Jalostettu puu ja lavalaatikot 3.5%5 Muovi Muovipussit 3.4%6 Metalli Pullonkorkit, kannet & vetorenkaat 2.9%7 Lasi ja keramiikka Lasi- tai keramiikkasirut 2.7%8 Muovi Ruokalaatikot ja kääreet 2.4%9 Muovi Veitset, haarukat, lusikat, pillit, sekoituspuikot 2.3%10 Muovi Lasikuitupalaset 1.8%

TOP10 ROSKALAJITSiisti Biitsi 2015

1 Tumpit 37,17 %

2 Muovi 30,35 %

3 Lasi & keramiikka 11,24 %

4 Paperi & kartonki 8,95 %

5 Metalli 7,10 %

6 Kumi 6,81 %

7 Puumateriaali 1,56 %

8 Kangas 1,35 %

9 Muu 0,65 %

10 Orgaaninen jäte 0,52 %

11 Vaarallinen jäte 0,4 %

TOP10 ROSKALAJITLuonnontilaiset rannat

1 Muovi Muu 33.7%2 Muovi Muovikassit 11.1%3 Muovi Köysi 6.1%4 Lasi & keramiikka Lasi- tai keramiikkasirut 6.0%5 Muovi Pullot < 2 l 4.6%6 Muovi Monofilamenttilangat 4.3%7 Muovi Pullonkorkkeja & kansia 4.0%8 Puu Jalostettu puu ja lavalaatikot 3.1%9 Muovi Ruokalaatikot ja -kääreet 2.5%10 Kankaat Köydet & narut 2.5%

TOP10 ROSKALAJITUrbaanit rannat

1 Muovi Muu 36.2%2 Vaahtomuovi Vaahto (eriste & pakkaus) 6.3%3 Muovi Pullonkorkkeja & kansia 4.9%4 Puu Jalostettu puu ja lavalaatikot 3.7%5 Metalli Pullonkorkit, kannet & vetorenkaat 3.5%

6 MuoviVeitset, haarukat, lusikat. Pillit, sekoituspuikot (ruokailuvälineet) 2.7%

7 Lasi & keramiikka Lasi- tai keramiikkasirut 2.5%8 Muovi Lasikuitupalaset 2.4%9 Muovi Ruokalaatikot ja -kääreet 2,0 %10 Paperi & kartonki Pahvilaatikot & palaset 1,8 %

HAVET AV PLAST.

Muovi ja vaahtomuovi74%

Paperi ja pahvi5%

Metalli7%

Puu5%

Orgaaninen1%

Kangas2%

Lasi ja keramiikka4%

Kumi1%

Roskakategoriajakauma, Suomi 2012-2013

EI KIINNOSTA.

LIIAN PIENI JUTTU.

VERRATTUNA REHEVÖITYMISEEN.

EI KIINNOSTA.

Kuva: Merikeskus Vellamo

EI KIINNOSTA.

MITÄ KÄDESSÄ?• Roskaantumisongelma on urbaaneilla rannoilla isompi kuin

ulkosaaristossa.

• Miten Suomen rikkonainen rannikko ja saaristo vaikuttavat roskien rantautumiseen? 70/15/15-sääntö?

• Miten paljon Suomen vesialueiden pohjassa on roskaa ja mitkä ovat niin sanotut hot-spotit?

• Onko Suomessa liian vähän roskiksia kadunvarsilla ja retkeilyalueilla?

• Ovatko suomalaisten asenteet roskaamisesta löystyneet? Onko suomalaisten ympäristötietoisuudessa puutteita roskien ja roskaantumisen osalta?

Siivoaminen on oireen hoitamista, ei

taudin.

RATKAISUJA

- Tietoisuuden lisäämisellä ja

aktivointikampanjoilla on ensisijaisen tärkeä rooli käytöksen muutoksessa!

- Tarvitaan myös lisää tietoa: monitorointi ja tutkimus

- Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhuta ja jos niitä ei muuteta!

RATKAISUJA

- Materiaalivalinnat -> vähemmän muovia- Kulutusvalinnat: yksityiset ja julkisvalta (hankintojen

oikeanlainen ohjaaminen)- Take away –elämäntyyli -> roskisten oikea sijoittelu ja

oikea määrä erityisesti vesien lähistöillä (täyttymisenseuranta!)

- Roskatietoisuuden lisääminen: mikro- ja makroroskat

- Roskaantumisen ja roskaamisen parempi huomiointi teollisuudessa (luvat ja seuranta!)

ROSKAANTUMINEN ON UHKA JOLLE ME

VOIMME TEHDÄ JOTAKIN.

NYT.

JUHLAPUHEIDEN AIKA ON OHI.