rt 15-10635 esitystapaohjeet, rakennuspiirustukset tai jo puretun rakennuksen numeroa ei saa...

Tässä RT-ohjekortissa esitetään raken-nuspiirustusten yleisiä esitystapaohjeita,kuvausmenetelmiä, rakennuspiirustuksis-sa käytettävät mittakaavat, viivalajit, teks-tit ja lisämääresymbolit sekä niissä esiin-tyvät tekstilyhenteet.Tämä RT-ohjekortti perustuu standardeihin• SFS 4394• SFS 4721• SFS 4722• SFS 4727• SFS 4729• SFS 4730• SFS 4731• SFS 4733• SFS 4734• SFS 4873.

SISÄLLYSLUETTELO

1 YLEISET ESITYSTAVAT1.1 Piirustukset ja piirrokset1.2 Tehoste- ja ainemerkinnät1.3 Kuvausmenetelmät1.4 Kuvausten keskinäinen asema

ja merkintätavat1.5 Tunnisteet2 MITTAKAAVAT3 VIIVAT3.1 Viivalajit ja viivan leveydet3.2 Viivojen käyttö4 TEKSTIT4.1 Tekstin tyyppi4.2 Tekstin mitat4.3 Rivijako4.4 Sijoitus5 MUITA ESITYSTAPOJA JA

MERKINTÖJÄ5.1 Kalusteiden esitystapa5.2 Nuoli ja lävistäjä5.3 Leikkaus projektion sisällä6 TEKSTILYHENTEET6.1 Tonttiin liittyvät lyhenteet6.2 Tilojen lyhenteet6.3 Kalusteiden lyhenteet6.4 Laitteiden lyhenteet6.5 Rakennusosien lyhenteet6.6 Teknisten ominaisuuksien lyhenteet6.7 Mittoihin liittyvät lyhenteet

1 YLEISET ESITYSTAVAT

1.1 Piirustukset ja piirrokset

Piirustukset

Piirustus on piirroksen tai piirroksia si-sältävä asiakirja, joka on saatettu voi-maan päiväyksellä ja allekirjoituksella.Piirroksien lisäksi piirustus sisältää nimiön.

Piirustuksen tulee sisältää kaikki pii-rustuksen käytön kannalta tarpeellisettiedot.

Piirustuksessa, jonka tarkoituksena onkuvata rakennettava tai rakennettu koh-de yksityiskohtaisesti,esitetään kohteen

kaikki ääriviivat, rajat ja reunat piirustus-ten käyttötarkoituksen vaatimalla tarkkuu-della.

Piirustuksessa, jonka tarkoituksena onkuvata kohteen tiettyä ominaisuutta, voi-daan käyttää yksinkertaistettua esitysta-paa.

Kuvattavan kohteen liittyminen vierei-siin rakennuksiin tai rakennusosiin esite-tään tarkastelun vaatimassa laajuudessa.

RT 15-10635

ESITYSTAPAOHJEETRakennuspiirustukset

rakennuspiirustukset, kuvaustavat, mittakaavat, viivat, tekstit, lyhenteetbyggritningar, projektionsmetoder, skalor, linjer, texter, förkortningarbuilding drawings, projection methods, scales, lines, texts, abbreviations

IH/1

/elo

kuu

1997

/600

0/R

PO

y/R

aken

nust

ieto

Oy

©R

aken

nust

ieto

säät

iö19

97

ohjetiedostoelokuu 1997korvaa RT 15-10080

RT 15-10137RT 15-10148RT 15-10157RT 15-10158RT 15-10195RT 15-10196RT 15-10271RT 15-10315RT 15-10357

1 (24)

Piirrokset

Kohde pyritään esittämään mahdollisim-man vähin piirroksin. Kuvauskohdat vali-taan siten, että se mikä on kuvauksessaolennaista, voidaan esittää ehjällä viival-la. Useimmiten riittää leikkauspinnan osoit-taminen. Näkyvät pinnat, piiloon jäävätosat ja leikkaustason edessä olevat osatpiirretään vain, jos kuvauksen selvyyssitä vaatii.

Mittakaava valitaan siten, että kuvausvoidaan suorittaa riittävän selvästi. Mitta-kaavan valintaan vaikuttaa suunnittelunvaihe.

Piirroksen tarkkuus valitaan siten,että• kuvattavat osat ilmenevät selvästi• tarvittavat mitat voidaan merkitä• viittaukset toisiin piirroksiin voidaan

osoittaa.

Jos piirros jaetaan osiin• käytetään luonnollista rajaa, esimer-

kiksi liikuntasaumaa• katkaisuviiva piirretään näkyviin• kohde kuvataan katkaisuviivaan asti• katkaisuviivan toisella puolella kuvataan

osa kohdetta ohuella viivalla• jako esitetään paikannuskaaviossa ni-

miölehdellä.

1.2 Tehoste- ja ainemerkinnät

Tehostemerkinnät

Tehostemerkintää käytetään silloin, kunse on tarpeen lisäämään piirroksen sel-vyyttä. Merkintöjä käytetään ensisijaisetileikkauspintojen tehostamiseen. Tehos-temerkintää valittaessa otetaan huomi-oon merkinnän suoritustapa sekä piirus-tuksen jäljentämismenetelmä. Pinnan ää-riviiva voidaan piirtää erittäin leveällä vii-valla. Jos leveän ääriviivan käyttö ei so-vellu, käytetään yksinkertaisia tehoste-merkintöjä, kuten vinoviivoja, rasteria taiharmaasävyä.

Kaikissa piirustuksissa pyritään tasai-seen kontrastivaikutelmaan. Rasteriviivo-jen vapaan välin tulee olla vähintään kak-si kertaa viivan leveys. Harmaasävyjä,väritystä ja tiheää rasteria ei tule käyttäämikrofilmattavissa kuvissa. Kuva 1.

Ainemerkinnät

Jospiirroksissaesiintyymuitakuinyleises-ti käytössä olevia symboleja ja merkintöjä,nämä selitetään piirustuksen selitesarak-keistossa. Suomen rakentamismääräysko-koelman osa RakMK A2.

Esimerkkejä ainemerkinnöistä, jotkaovat yleisesti käytössä rakennuspiirus-tuksissa, esitetään kuvassa 2. ©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

1997

Kuva 2.Esimerkkejä ainemerkinnöistä.

Kuva 1.Esimerkkejä tehostemerkinnöistä.

betoni

kevytbetoni

kevytsora ja kevytsorabetoni

kevytsoraharkko

muuraus tiilistä tai harkoista,erilaiset muuraukset voidaanerottaa eri viivatiheyksillä

tulenkestävä muuraus

luonnonkivi

puu

eriste yleensä

pehmeä eriste

vedeneriste

täytemaa

sora

maanpinta

kallio

louhittu kallio

levennetty ääriviiva

viivoituksia ja rastereita

levennetty viiva alhaallaja oikealla

RT 15-10635 ohjetiedosto 2

1.3 Kuvausmenetelmät

Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus

Kohtisuorassayhdensuuntaiskuvauksessaku-vauskohde esitetään siten, että kuvaussä-teet ovat kohtisuorassa kuvatasoa vas-ten.

• SuorakuvausSuorakuvaus esittää kuvauskohteen tar-kastelusuunnasta nähtynä. Suorakuva-usta käytetään yleensä, kun esitetäänpohjia, julkisivuja, leikkauksia jne. Suora-kuvauksen tunnus on kaksi leikkausvii-vaa vasten kohtisuoraa yhdensuuntaistanuolta, kuva 3.

• PeilikuvausPeilikuvaus esittää kuvauskohteen ole-tetulta peilitasolta nähtynä. Peilikuvaustakäytetään, kun esitetään leikkaustasonyläpuolella oleva kuvauskohde, esimer-kiksi pohjien rakenne, alakatto yms. Pei-likuvauksen tunnus on kaksi leikkausvii-vaa vasten kohtisuoraa yhdensuuntaistakaksoisnuolta, kuva 3.

Muita kuvaustapoja

• Aksonometrinen kuvausAksonometriset kuvaukset ovat vinon taikohtisuoran yhdensuuntaiskuvauksen so-vellutuksia, joita käytetään antamaan ha-vainnollinen kuvaus yhdellä piirroksella.Kulmat ja lyhennyssuhteet voidaan valitahalutuiksi. Käytettäväksi suositellaan enin-tään kahta lyhennyssuhdetta, jotka ovatkäytettyjen mittakaavojen mukaisia.Kuva 4.

• PerspektiivikuvausPerspektiivipiirroksissa kuvaussäteiden ole-tetaan siinä lähtevän äärellisellä etäisyy-dellä olevasta pisteestä. Kuva 4.

• Pinnan esittäminen oikaistunaKaareva tai murtopinta voidaan tarvitta-essa esittää oikaistuna, esimerkiksi jul-kisivun kuvaus elementtien valmistustavarten. Kuva 5.

©R

aken

nust

ieto

säät

iö19

97

A-A oikastu kuvaus

B-B suora kuvaus

Kuva 5.Esimerkki pinnan esittämisestä oikaistuna.

aksonometrinen kuvaus perspektiivikuvaus

Kuva 4.Esimerkki aksonometrisestä esitystavasta ja perspektiivipiir-roksesta.

suorakuvaus peilikuvaus

Kuva 3.Saman tilan kuvaus esitettynä suorakuvauksena ja peilikuva-uksena. Leikkaustaso ja peilitaso ovat samassa kohdassa.

3 ohjetiedosto RT 15-10635

1.4 Kuvausten keskinäinen ase-ma ja merkintätavat

Piirrosten tunnisteet

Tunniste merkitään piirroksiin tunnistus-ta, paikannusta ja viittauksia varten. Sevoidaan täsmentää piirustuksen nume-rolla. Tunnisteet valitaan seuraavaa jär-jestystä noudattaen:• suuret kirjaimet, esimerkiksi leikkaus

A-A , julkisivu JS, osapiirros OP• numerot, esimerkiksi julkisivu JS 1, osa-

piirros OP 1• pienet kirjaimet, esimerkiksi julkisivun

yksityiskohta JS 1a .Tunnisteet valitaan siten, että kohde voi-daan esittää järjestelmällisinä piirrossar-joina. Keskenään identtiset osapiirroksetmerkitään samoilla tunnisteilla riippumat-ta niiden sijainnista lähtökohtapiirrokses-sa, kuva 6.

Kuvausten merkintätapa , kuva 6.• Julkisivun (etukuvan) katsomissuun-

ta merkitään nuolella lähtökohtapiir-rokseen.

• Leikkaustaso (leikkauksen sijainti) jakatsomissuunta merkitään leikkausvii-valla ja katsomissuuntanuolella lähtö-kohtapiirrokseen.

• Leikkausviiva piirretään selvyyden vaati-malta pituudelta. Suositellaan, ettäleikkausviiva piirretään kokonaan, josleikkauspinta ei ole yhtä tasoa.

• Osapiirros on leikkaus lähtökohtapiir-roksesta ja se merkitään lyhyellä le-veällä viivalla lähtökohtapiirrokseen.

• Osasuurennokset lähtökohtapiirrok-sesta merkitään ympyrällä.

Piirrosten sijoitus ja suuntaus

Piirrokset sijoitetaan tunnisteiden mu-kaan aakkos- ja numerojärjestykseen.Piirrokset pyritään sijoittamaan samaanasentoon kuin lähtökohtapiirroksessa.Osapiirrokset voidaan sijoittaa myös si-ten, että ne antavat tiivistetyn kuvan koh-teesta tai sen osasta.

• Asemapiirros piirretään ensisijaisestipohjois-eteläsuuntaisena pohjoinen ylös-päin. Pohjoisnuoli piirretään näkyviinasemapiirrokseen sekä tarvittaessapohjapiirroksiin.

• Pohjapiirrokset piirretään saman-suuntaisesti kaikkiin piirroksiin.

• Vaakaleikkaukset suunnataan sa-moin kuin pohjapiirrokset.

• Pystyleikkaukset esitetään pystysuun-taisina.

Leikkauksen katsomissuunta

Standardin ISO 128 mukaan leikkaustenkatsomissuunta valitaan pohjapiirrokses-sa ja vaakaleikkauksessa yleensä va-semmalle ja ylöspäin sekä julkisivuissa japystyleikkauksissa vasemmalle ja alas-päin, kuva 6.Tarkoituksenmukaisuussyistä katsomis-suunta voidaan valita toisinkin. Eri suun-nittelualojen piirustuksissa pyritään käyt-tämään samoja katsomissuuntia.

©R

aken

nust

ieto

säät

iö19

97

Julkisivun (etukuvan) katsomissuunta

Osasuurennos

Osapiirroksen paikka ja katsomissuunta

Leikkaustaso ja katsomissuunta

Kuva 6.Katsomissuuntien, leikkauskohtien, osasuurennoksen, osapiirroksen sekä niiden tunnisteiden merkitseminen lähtökohtapiirrok-seen.


1.5 Tunnisteet

Tunnisteiden rakenne

Rakennusten ja niiden osien tunnisteetmerkitään piirrokseen silloin, kun se ontarpeen piirroksen lukemisen kannalta.Tunniste on yleensä aakkosen ja nume-ron yhdistelmä, joka muodostuu päätun-nisteesta ja lisätunnisteesta.

• Päätunniste on luokitteleva ja ilmoit-taa ryhmän, johon kohde kuuluu. Pää-tunniste voi olla:– nimi,

esimerkisi RAKENNUS, HUONE,IKKUNA, OVI

– nimilyhenne,esimerkiksi RAK, H, I, O

– muu hankekohtainen tunnus,esimerkiksi numero tai kirjain:ovet 1, ikkunat 2 jne. taileikkipaikan varusteet A, ulkohuone-kalut B jne.

– yleisen luokitus- ja koodijärjestelmänmukainen tunnus.

• Lisätunniste ilmoittaa tarvittavan luo-kittelun ja yksilöinnin ryhmän puitteis-sa. Lisätunniste voi olla:– luokittelevana tunnisteena numero tai

kirjain,esimerkiksi I 12 b, missäI on ikkunaa tarkoittava päätunniste,12 on tyypin, materiaalin, koon tms.ilmoittava lisätunniste jab on muunnelman lisätunniste, esi-merkiksi ura ikkunalautaa varten

– yksilöivänä tunnisteena juokseva nu-mero tai kirjain,esimerkiksi P1, P2, P3 jne., missäP on pilaria tarkoittava päätunnisteja numerot1, 2, 3 jne. yksilöivät kunkin pilarin.

Rakennuksen numero

Uusien rakennusten numerointi tulee aloit-taa kunnan mittaustoimen antamaan ra-kennuslupakarttaan merkitystä ensim-mäisestä vapaasta numerosta. Puretta-van tai jo puretun rakennuksen numeroaei saa käyttää uudelleen.

Tunnistetta, joka rakennukselle tuleerakennusluvan yhteydessä, on tarkoituskäyttää rakennuksen koko elinkaarenajan.

Rakennusten ja rakennuksen osientunnisteet

Samaan rakennuskohteeseen kuuluvienrakennusten tunniste muodostuu päätun-nisteesta ja yksilöivästä lisätunnisteesta,esimerkiksi RAK 1 , RAK 2 jne. Kuva 7.Rakennuksen osan tunniste muodostuupäätunnisteesta ja lisätunnisteesta, esi-merkiksi RAK 2 LOHKO A, RAK 2 LOH-KO B jne.

Rak 1Rak 2 ja 3Rak 4 ja 5

Olemassaoleva rakennusPurettavat rakennuksetUudet rakennukset

Kuva 7.Esimerkki rakennuksen tunnisteen käytöstä. Piirrokseen voidaan jättää päätunniste(RAK) merkitsemättä, kun ryhmä käy muuten asiayhteydestä ilmi.

Taso 7

Taso 6

Taso 5

Taso 4

Taso 3

Taso 2

Taso 1

4

3

2

1

6

5

0

Kuva 8.Kerrostasojen ja pohjien numerointi.


Kerrostasot ja pohjat

Kerrostasojen ja pohjien tunnisteet pe-rustuvat kerrosjaon mukaiselle juokse-valle numeroinnille. Numerointi aloite-taan rakennuksen alimmasta pohjasta(0) ja alimmasta tasosta (1). Kuva 8.Tällöin saman numerotunnuksen saavattaso ja pohja kuuluvat samaan kerrok-seen.

Tasojen ja pohjien tunnisteita voidaankäyttää rakennusosien tunnisteiden osa-na. Pystysuorien rakennusosien tunnis-teissa käytetään samaan kerrokseenkuuluvien tason ja pohjan tunnistetta.

Kerroksen tunniste

Kerrokset pyritään numeroimaan suun-nitteluvaiheessa siten, että samoja tun-nisteita käytetään rakennuksen elin-kaaren koko ajan. Rajana kerroksestatoiseen siirryttäessä on välipohjan kanta-van osan yläpinta. Esimerkkejä kerrosnu-meroinnista on kuvassa 9.

Kerrosnumeroa käytetään tietyssäkerroksessa olevien tilojen tunnisteissa.Sitä voidaan käyttää myös tiloja rajaavi-en rakennusosien tunnisteissa. Kerrok-sen yksilöintitunnuksena kerrosnumerotarkoittaa kerroksessa olevaa käyttökel-poista tilaa ja tätä tilaa rajoittavia raken-nusosia.

Kerroksen osa

Jos kerroksen osalle tarvitaan yksilöivätunniste, muodostetaan se kerroksen tun-nisteesta ja rakennuksen osan tunnis-teesta, esimerkiksi KERROS 3 OSA A ,KERROS 3 OSA B jne.

Rakennusosien tunnisteet

Pilarien, palkkien, laattojen, seinien, ym.tunnisteet muodostuvat luokittelevasta tun-nuksesta, esimerkiksi nimilyhenteestä, jayksilöivästä tunnuksesta, joka yleensäon numero. Kuva 10.

U

4 4 4

2 2 2A

K1 K1 K1

3

K2

5 5 5

111

K2 K2

3 3

b

U

4 4

2 22

1

4

1 K2

5 5 5

3 3 3

K3 K3 K3

2

K4

2 2

K4 K4

K2K1

a

UU

U3

3 2

K

55

5

2

2

3

K

K

44

4

11

1

c

Kuva 9.Esimerkit a ja b esittävät kerrosten merkitsemisestä, kun kerrosten välillä on yhteys.Esimerkki c esittää kerrosten merkitsemisestä, kun kerrosten välillä ei ole yhteyttä.

Kuva 10.Esimerkki yksittäisten rakennusosien tunnisteista.


Huoneistonumerointi

Kuvassa 11 esitetään kolmen erityyppi-sen porrashuoneen huoneistojen nume-roiden antamissuunta.

Huoneiston tunniste

Huoneiston tunniste muodostuu raken-nuslupahakemuksen yhteydessä, kunasemapiirrokseen merkitään rakennusnu-merot ja porraskirjaimet ja pohjapiirrok-siin rakennusnumerot, porraskirjaimet jahuoneistojen tunnisteet. Porraskirjaimenanto alkaa ajoväylän puolelta ja on saman-suuntainen kuin rakennusten numerointi.

Huoneistotunnus sisältää rakennus-numeron ja huoneiston yksilöivän tunnis-teen. Huoneiston tunniste muodostuuporrashuoneen kirjaintunnuksesta jajuoksevasta huoneiston numerosta taipelkästään toisesta niistä.

Jos huoneistoon kuulunut tila jaetaanerillisiksi huoneistoiksi, annetaan huo-neistoille alkuperäisen huoneiston tun-niste kirjainosalla tarkennettuna. Esimer-kiksi jos huoneisto A12 jaetaan kahdeksierilliseksi huoneistoksi, annetaan uusillehuoneistoille tunnisteiksi A12a ja A12b.

Yhdistettäessä kahta tai useampaahuoneistoa yhdistetyn huoneiston tun-nisteeksi tulee pienin huoneistonumeroja muut poistetaan käytöstä. Esimerkiksijos huoneistot A8 ja A9 yhdistetään, yh-distetyn huoneiston tunnisteeksi anne-taan A8 ja tunniste A9 poistetaan käytös-tä.

Rakennuksen valmistumisen jälkeenhuoneistojen tunnisteiden ylläpito kuuluurekisteritoimistolle. Rakennusvalvonta eisaa tietoa huoneistojakoa muuttavistatoimenpiteistä, jotka eivät ole luvanvarai-sia

34 36

35

34 36

35

53

54 50

51

52

Kuva 11.Esimerkki huoneistojen numeroinnista.


2 MITTAKAAVAT

Eri suunnitteluvaiheissa ja eri tarkoituk-siin laadittavissa rakennuspiirustuksissakäytetään esitystarkkuuden vaatimaa mit-takaavaa.

Teknisissä piirustuksissa käytettävätmittakaavat on esitetty standardissa SFS -EN ISO 5455. Taulukossa 1 esitetäänstandardin mukaisten mittakaavojenkäyttö rakennuspiirustuksissa.

Rakennuslupaa haettaessa piirustuk-sissa käytetään taulukossa 2 esitettyjämittakaavoja, RakMK A2.

Käyttötarkoituksen mukaan, esimerkiksiesittelypiirustuksissa,voidaankäyttäämuita-kin kuin taulukoissa 1 ja 2 esitettyjä mitta-kaavoja.

3 VIIVAT

3.1 Viivalajit ja viivan leveydet

Viivalajit

Rakennuspiirustuksissa käytetään taulu-kon 3 mukaisia viivalajeja.

Viivan leveydet

Viivojen mitallisia leveyksiä ja niistä muo-dostuvia viivaryhmiä on taulukossa 3.

Taulukossa 4 esitetään viivoille kolmesuhteellista leveyttä. Standardin ISO 128mukaan viivojen suhteelliset leveydet(kapea:leveä:erittäin leveä) ovat 1 : 2 : 4.Jos selkeys ei kärsi, voidaan käyttää suh-teellisia leveyksiä 1 :√ 2 : 2.

Taulukko 3.Viivaryhmät, leveydet mm.

I II III IV

(0,13) 0,18 0,25 0,35

0,25 0,35 0,5 0,7

0,5 0,7 1,0 1,4

3.2 Viivojen käyttöViivoja käytetään taulukon 4 mukaisestiriippumatta piirtimestä tai menetelmästä.

Piirros voi olla viivapiirrinvälineellä laa-dittu tai tietokoneavusteisesti tuotettu, tussi-viivalla tai vastaavalla terävyydellä jäl-jennöksessä näkyvällä viivalla piirretty.RakMK A2.

Viivojen mitallinen leveys sekä viivan-osien pituus piste- ja erilaisissa katkovii-voissa sekä siksak-murtoviivan suoranosan pituus valitaan siten, että piirrok-sesta tulee selvä ja helppolukuinen. Ra-kennusosien kuvausten viivojen tulee sel-västi erottua apuviivoista. Kun samojapiirroksia käytetään eri mittakaavaisinarakennushankkeen eri vaiheissa, on al-kuperäisiin piirroksiin valittava viivaleve-ydet siten, että pienennetyt piirrokset ovattarvittaessa mikrokuvauskelpoiset.

Samassa piirustuksessa käytettävieneri viivojen eron on oltava selvästi havait-tavissa.Tiettyyn tarkoitukseen valitun vii-van tulee olla samanlainen samassa mit-takaavassa saman rakennuskohteen eripiirustuksissa. Samaan tarkoitukseen käy-tetään samaa viivalajia mittakaavastariippumatta. Eri viivalajien merkitys tuleetarvittaessa selostaa piirustuksessa.

Kuvassa 12 on esimerkki viivojen käy-töstä.

Taulukko 1.Standardin SFS -EN ISO 5455 mukaisten mittakaavojen käyttö rakennuspiirustuk-sissa.

piirustus esittää mittakaavaperuskäyttö mahdollinen käyttö

• rakennuskohteen aseman rakennus-paikalla

1:10001:2000

1:2000

• rakennuskohteen kokonaiskuvauksen,josta ilmenee ratkaisun pääperiaatteet

1:500 1:200

• rakennuskohteen tai osankokonaisku-vauksen, jonka perusteella voidaantehdä rakentamista ja rakennuslupaakoskevat päätökset

1:2001:100

1:50

• rakennuskohteen tai sen osan kokonaisku-vauksen, josta ilmenevät rakennussuori-tusta varten rakennusosien laji ja sijainti

1:501:20

1:100

• rakennusosia tai muita suunnitelmanyksityiskohtia

1:201:101:51:1

1:2

Taulukko 2.RakMK A2:n mukaiset mittakaavat.

piirustus mittakaavaperuskäyttö mahdollinen käyttö

• pääpiirustusten ja esittely-piirustusten asemapiirros

1:500 1:10001:2000

tarvittaessasuurista kohteista

• kvv-asemapiirros, esittely-piirustusten käyttösuunni-telma ja sijaintipiirros tms.

1:500 1:200 tarvittaessa

• pääpiirustusten pohja-,leikkaus- ja julkisivupii-rustukset

1:100 1:50 tarvittaessapienistä kohteista

• esittelypiirustusten piirrok-set ja kaaviot pohjista, leik-kauksista ja julkisivuista

1:1001:200

1:5001:400

• erityispiirustusten pohja-ja leikkauspiirustukset

1:50 1:2001:1001:20


Taulukko 4.Rakennuspiirustuksissa käytettävät viivat.

esimerkki viivalaji viivaleveys käyttö

Rakennusosien kuvauksien viivat

ehyt viiva leveä • näkyvät reunat ja rajat

katkoviiva leveä (tai kapea) • näkyvän pinnan takana olevat reunat ja rajat

katkoviiva kapea • tilavaraus1

pistekatkoviiva leveä (tai kapea) • kuvaustason edessä ja yläpuolella olevatreunat ja rajat

ehyt viiva kapea (tai leveä) • pintojen jako

ehyt viiva erittäin leveä • leikkauspinnan reunat ja rajat korostettaessa

• säilytettävän rakennusosan oikea ja alareuna

pisteviiva2 • purettavat rakennusosat1

Apuviivat (esimerkkejä)

ehyt viiva kapea • toiminnan osoittaminen(esimerkiksi oven aukeaminen)

• leikkauspinnan tehosteet

• mittaviivat

• moduuliviivat

• viittausviivat

pistekatkoviiva3 kapea • katkaisu, kuvauksen rajaus1

• keskiviivat

• symmetriaviivat

• moduuliviivat

pistekatkoviiva3 leveä • leikkaustason merkintä

pistekatkoviiva3 erittäin leveä • mitoituksen peruslinjan viiva

kaksipistekatkoviiva kapea • rajoittuvien rakennusosien reunat ja rajat(eivät kuulu kuvattavaan kohteeseen, muttaovat tarpeen yhteyden ymmärtämiseksi)

• vaihtoehtoinen sijainti tai liikkuvan osan ää-riasennot

• painopisteakseli

kaksipistekatkoviiva3 leveä • muutosalueen rajaus1

kolmipistekatkoviiva3 leveä • paloteknisten osastojen rajat1

siksak-murtoviiva kapea • kuvauksen rajaus, katkaisu4

1) ei sisälly standardiin ISO 1282) cad-piiruuksissa pisteosa tehdään lyhyinä viivanosina, jotta niiden leveys noudattaisi muiden viivajaksojen leveyttä3) pitkät viivaosat4) tarkoitukseen voidaan käyttää myös pistekatkoviivaa.


4 TEKSTI

Rakennuspiirustusten tekstien tulee ollahelppolukuista ja yhdenmukaista. Teks-tin tulee olla luettavaa myös kopioissa jamikrokuvauksen jälleensuurennoksissa.Kuvassa 13 esitetään tekstin osien janiiden mittojen nimitykset.

4.1 Tekstin tyyppiRakennuspiirustuksissa suositellaan käytet-täväksi pystyä pienaakkostekstiä (geme-naa). Otsikko voidaan kirjoittaa koko-naan suuraakkosilla (versaalilla).

Kuva 13 esittää esimerkin soveltuvas-ta tekstityypistä, standardin SFS-ISO3098-1 mukainen pysty teksti.

Tekstin kahden viivan vapaan välin tu-lee olla vähintään kaksi kertaa viivan le-veys, a≥ 2d .

4.2 Tekstin mitatRakennuspiirustuksissa käytetään esi-merkiksi seuraavia tekstikorkeuksia:• 1,8 mm

– voidaan käyttää koneella tulostettaes-sa

– suositellaan ainoastaan suuraak-kosten (versaalien) käyttöä

• 2,5 ja 3,5 mm– piirroksen sisäiset tekstit, mittamer-

kinnät ja niihin liittyvät tekstit– korkeutta 2,5 mm suositellaan käy-

tettäväksi vain pienissä piirustuksissa• 5 ja 7 mm

– otsikot• 7 ja 10 mm (14 ja 20 mm )

– käytetään tarvittaessa, esimerkiksitunnisteissa.

2

Kuva 12.Esimerkki viivojen käytöstä työpiirustuksessa.


4.3 RivijakoRivijaon tulee olla vähintään kaksi kertaapienaakkosten korkeus,b≥ 2c. Kuva 13.

4.4 Tekstin sijoitusTekstit asetetaan niin, että ne ovat luet-tavissa piirustuksen lukusuunnassa taipiirustuksen oikeasta reunasta päin.

Mittaviivalla tai viiteviivalla oleva tekstiasetetaan viivan suuntaiseksi noin 1 mmviivan yläpuolelle. Kuva 14.

Otsikot

Useamman piirroksen yhteinen otsikkoasetetaan yläpuolelle vasemmalta lukienensimmäisen piirroksen vasemman reu-nan linjasta alkaen. Kuva 14.

Yhden piirroksen otsikko tai nimi ase-tetaan piirroksen alapuolelle vasemmanreunan linjasta alkaen. Kuva 14.

Piirrosten tekstit

Koko piirrosta koskeva teksti asetetaanpiirroksen otsikon alle otsikon vasem-man reunan linjasta lukien. Yhteen kuu-luvat tekstit asetetaan ryhmiksi.

Piirroksen sisäiset tekstit

Piirroksien sisäiset tekstit sijoitetaanyleensä seuraavasti:• Tilan nimi sijoitetaan mahdollisen tilan

numeron perään tai sen alapuolelle,vaakaleikkauksissa mahdollisimman lä-helle tilan keskikohtaa ja pystyleikkauk-sissa tilan alaosaan mahdollisimmanlähelle tilan keskikohtaa keskenään sa-maan linjaan.

• Rrakennusosien nimet ja tunnisteetasetetaan rakennusosan viereen oikeal-le puolelle, joskus rakennusosan si-sään tai sen alapuolelle.

• Rakennusosan tarvikkeet luetellaanyleensä liittymisjärjestyksessävasemmal-ta oikealle ja ylhäältä alas, piirroksenoikealle tai alapuolelle.

Rakennusosien tarvikkeet luetellaan kui-tenkin johdonmukaisesti, esimerkiksi ul-koseinän rakenteet luetellaan samassapiirustuksessa aina ulkoa sisäänpäin.

Piirroksen sisäisen tekstin kohde osoi-tetaan kohdistusviivalla, joka varuste-taan pisteellä kuvion ääriviivojen välillä januolenkärjellä kuvion ääriviivaan päätty-essä. Kuva 15.

merkintä

merkintämerkintä

merkintämerkintämerkintä

Kuva 15.Esimerkki piirroksen sisäisen tekstinkohdistamisesta

YHTEINEN OTSIKKO

Piirroksen nimi Piirroksen nimi

1 2 1

1 1

4

4 2

1 1

1 1

11

2

3 3

2

4 4

mittamitta mitta mitta

mitt

a

mitt

a

mitt

a

Kuva 14.Tekstin suunta ja sijoitus.

a c

bhc

h

e

Kuva 13.Esimerkki tekstin nimityksistä, mitoista ja rivijaosta.


5 MUITA ESITYSTAPOJA JAMERKINTÖJÄ

5.1 Kalusteiden esitystapaKalusteet esitetään siten, että ne voidaanerottaa muista rakennusosista.• Käytetään kapeaa viivaa ja yksinker-

taistettua esitystapaa.• Merkitään nimi tai lyhenne tarvittaes-

sa.• Merkitään tarvittaessa asennukset

symbolimerkinnöin.• Irtokalusteita esitetään mahdollisim-

man vähän, vain käyttötarkoitusta sel-vennettäessä.

Kalusteet esitetään yleensä yksinkertais-tettuina pelkillä ääriviivoilla. Johtoasen-nuksia vaativien kiintokalusteiden ase-ma määritellään täsmälleen tai tietyissärajoissa vesijohto-, viemäri-, sähkö-, il-manvaihto- ym. asennuksien suhteen.Näiden paikka tiedetään jo rakennusvai-heessa. Kiinteät kalusteet, jotka eivätvaadi asennuksia, voidaan suunnitellarakennuksen sisustusvaiheessa.Yläkaappien oletetaan olevan leikkaus-tason yläpuolella, joten ne esitetään pis-tekatkoviivalla lyhyin katko-osin. Korkeatkomerot ja kaapit esitetään leikattuina.Pöydät, wc- ja kylpyhuonelaitteet esite-tään näkyvinä, ylhäältä katsottuina.Kuva 16

5.2 Nuoli ja lävistäjäRakennuspiirustuksissa symboli on mit-takaavaton piirrosilmaisu, johon voi liittyälisämääreitä, esimerkiksi tekstejä tai teks-tilyhenteitä.

Nuoli

Nuolella voidaan ilmoittaa• ilmansuunta pohjoiseen• sisäänkäynti• virtaussuunta, kaltevuus; nuoli osoit-

taa alaspäin, esimerkiksi lattiakallis-tukset, pihan kaltevuudet

• portaan tai luiskan syöksyn projektiopituus pohjapiirroksessa; nuoli osoittaaSuomessa* noususuunnan, luiskankaltevuus ilmoitetaan suhdelukuna.

Nuolta voidaan lisäksi käyttää• kohdistavana apumerkintänä, esimer-

kiksi tekstin yhteydessä.Kaksoisnuolella osoitetaan• rakennusosan tai tarvikkeen suunta,

esimerkiksi rakennuksen harjan taipäällystyksen suunta.

*(jos tästä poiketaan, esitetään se teksti-nä piirustuksissa)

Esimerkkejä nuolen käytöstä esitetäänkuvassa 18.

amme

wc-istuin, piirretään mittakaavassa

wc-istuin

pesuallas

lattiakaivo

allashana

suihkuhana

, piirretään mittakaavassa



Kuva 17.Esimerkkejä vesikalusteiden yksinkertaistetusta esitystavasta.

Kuva 16.Esimerkki kalusteiden yksinkertaistetusta esitystavasta.


Lävistäjä

Lävistäjä osoittaa• yksilöitävän tilan, rakennusosan, pin-

nan tai alueen• syvennyksen näkyvässä pinnassa.Lävistäjää käytetään lisäksi osoittamaansavuhormia erotukseksi ilmanvaihtohor-mista.Ristikkäislävistäjällä osoitetaan• aukko näkyvässä pinnassa• kuilu.

Lävistäjään ja ristikkäislävistäjään liite-tään yleensä lisämääreeksi selittävä tekstitai tekstilyhennys, kuva 19.

5.3 Leikkaus etukuvan sisällä

Etukuvauksen selventämiseksi voidaansen sisään piirtää leikkaus kapealla vii-valla, kuva 20.

lämmittämätön tila

+2.500

+1200

tilaa osoittava

lävistäjän lisämääre

alakattoa osoittavalävistäjä pistekatko-viivalla, alakaton kor-

lävistäjä

keus lisämääreenä

syvennystä osoittavalävistäjä

aukkoa tai kuiluaosoittava ristikkäis-lävistäjä

takana olevasyvennys

kohouma

hormistossa olevaasavuhormia osoittavlävistäjä

a

Kuva 19.Esimerkkejä lävistäjän käytöstä.

Kuva 20.Esimerkki leikkauksesta etukuvan sisällä.

+3.000 +1.500

+1.700 +1.5001:12,5

1:251:25

+1.600 +1.600

+1.500

P

portaan

luiskan pituus

virtaussuunta,

pohjoisnuoli

sisäänkäyntiä

kaksoisnuoli

nuolimerkintä

ja kaltevuus

kalteva rakennus-

alaspäin

osoittava nuoli

nuoli osoittaa

osa ja kaltevuuden

osoittava suhdeluku,

Kuva 18.Esimerkkejä nuolen käytöstä.


6 TEKSTILYHENTEET

Lyhenteitä käytetään piirustusten käyttö-tarkoituksen mukaan.Tässä RT-ohjekor-tissa esitettäviä lyhenteitä käytetään lä-hinnä pää- ja työpiirustuksissa. Piirustuk-sessa käytetyt lyhenteet selitetään pii-rustuksen selitesarakkeessa. Tarpeeton-ta sanojen lyhentämistä ja lyhenteidenkäyttöä tulee välttää.

6.1 Tonttiin liittyvät lyhenteet

Tontinkäyttöön liittyviä lyhenteitä käyte-tään lähinnä pääpiirustuksiin liittyvässäasemapiirustuksessa, taulukko 5 ja kuvat21 ja 22.

Asema- ja rakennuskaavamerkinnät onesitetty RT-säännöskortissa RT YM1-20950.

Taulukko 5.Tonttiin ja rakennuspaikkaan liittyvät ly-henteet.

käsite lyhenne

rakennusväestönsuojaautopaikka

RAKVSSAP

jätteiden säilytysöljysäiliöpölytystelinepyykinkuivaustelinekatoslipputanko !

JÄÖLPTPKKALT

pyörätelinehiekkalaatikkoliukumäkikiipeilytelinekeinu

PYHLLMKTKE

sadevesiviemärijätevesiviemärivesijohtokaukolämpöjo htosähköjohto

SVJVVELZ

asfalttisorahiekkaluonnonkivibetonikivinurmik ko

asfsohilkbknu Kuva 21.

Esimerkki lyhenteiden käytöstä asemapiirroksessa kaupunkialueella.


Kuva 22.Esimerkki lyhenteiden käytöstä asemapiirroksessa.


6.2 Tilojen lyhenteetTaulukossa 6 esitettävät lyhenteet kos-kevat lähinnä asuinrakennuksia. Muissarakennuksissa käytetään hankekohtai-sia lyhenteitä. Tilojen lyhenteet muodos-tetaan tavallisesti sanan alkukirjaimenmukaan ja yhdyssanoissa sanojen alku-kirjaimien mukaan. Jos huoneet on nu-meroitu, merkitään lyhenne huoneen nu-meron jälkeen. Kuva 23.

6.3 Kalusteiden lyhenteetTaulukossa 7 esitetään kalusteiden ly-henteet, joita tavallisesti käytetään pää-ja työpiirustuksissa, ja kuvassa 24 esi-merkkejä niiden käytöstä. Tarkempiakiinteiden kalusteiden suunnitelmia ja pii-rustuksia laadittaessa lyhenteet muo-dostuvat kalustetyypin ja käyttötarkoituk-sen mukaan, RT 47-10376 Asunnonkaapit, kaappityypit ja niiden sisusteet.

6.4 Laitteiden lyhenteetLaitteiden lyhenteet on muodostettu stan-dardissa SFS 3384 Kotitaloussähkölait-teet.Sanasto käytettyjen nimien mukaan.Taulukko 8 ja kuva 25.

Taulukko 6.Tilojen lyhenteet.

tilan nimi lyhenne

eteinentuulikaappihuone, yleensäasuinhuoneolohuonemakuuhuone

ETTKHAHOHMH

keittiökeittokomerokeittotilatupakeittiöruokailu tila

KKKKTTPKRT

kylpyhuonesuihkuhuonewc-tilapukuhuonepesuhuonelöylyhuonesauna

KHSHWCPUPELÖS

vaatehuonekodinhoitohuonekuivaushuonekylmähuonea skarteluhuonevarasto

VHKHHKUIKYLASKVAR

öljysäiliötilasähkölaitetilapuhelinlaitetila

ÖLJSÄHPUH

Taulukko 7.Kalusteidenen lyhenteet.

kalusteen nimi lyhenne

vaatenaulakkosiivouskaappijätekaappipyykkikaappihyllykaappitankokaappi

VNSKJÄPYHKTK

Taulukko 8.Laittteiden lyhenteet.

laitteen nimi lyhenne

liesikeittotasouunimikroaaltouuniliesituuletinasti anpesukone

LKTUMULTAP

jääkaappiviileäkaappikylmiöpakastin

JKVKKYPA

pyykinpasukonkuivauslaitelämminvesivaraaja

PPKVLÄ

Kuva 23.Esimerkki tilojen lyhenteiden käytöstä.

TK TK HK

JÄ

PY

HK

HK

Kuva 24.Esimerkki kalusteiden lyhenteiden käytöstä.

VK

AP

L

JK/VK

PP

Kuva 25.Esimerkki laitteiden lyhenteiden käytöstä.


6.5 Rakennusosien lyhenteetTaulukossa 8 esitetään kantarakennus-osien ja täydentävien rakennusosien ly-henteet ja kuvassa 26 esimerkkejä nii-den käytöstä.

6.6 Teknisten ominaisuuksienlyhenteet

Jos pääpiirustuksissa tai muissa raken-nusvalvontaviranomaisille jätettävissäpiirustuksissa edellytetään teknistenominaisuuksien esittämistä, lyhenteinäkäytetään Suomen rakentamismääräys-kokoelmassa käytettyjä lyhenteitä.

Palotekniset lyhenteet

Palotekniset lyhenteet määräytyvät Suo-men rakentamismääräyskokoelman osanRakMK E1 mukaan. Kuva 27 ja taulukko9.

Äänitekniset lyhenteet

Äänitekniset lyhenteet määräytyvät Suo-men rakentamismääräyskokoelman osanRakMK C1 mukaan. Kuvassa 28 esite-tään esimerkkejä piirustuksen äänitek-nisten lyhenteiden merkinnöistä.

Lämpötekniset lyhenteet

Lämpötekniset lyhenteet määräytyvätSuomen rakentamismääräyskokoelmanosan RakMK C3 mukaan.

Taulukko 9Rakennusosien lyhenteet.

rakennusosa lyhenne

ulkoseinäväliseinä

USVS

vesikattoyläpohjavälipohjaalapohja

VKYPVPAP

ikkunaoviulko-oviikkunaovikattoikkuna

W,F,ID, OUOWD,FD,IOKI

venttiilikattoluukkutuuletusluukkusavunpoisto luukkupaloluukku

VKLTL*SP*PL*

* LVI-tekniikassaSP = säätöpeltiPL = puhdistusluukkuTL = tarkastusluukku

F12o+3vt/14A30

A 60

Kuva 27.Esimerkki paloteknisten lyhenteiden käytöstä.

US1VS1

VS1

VS1

VS2

VS2

Kuva 26.Esimerkkejä rakennusosien lyhenteiden käytöstä.

F12o+3vt/1434dB

A 60

VS1

US1

VP1R=55dBL=63dB

F10U - o/14

55dB

VS3

Kuva 28.Esimerkkejä ääniteknisten lyhenteiden käytöstä.


Taulukko 10.Paloteknisiä lyhenteitä.

asiaryhmä lyhenne selostus

• rakennusosien ja suoja-verhouksien luokka japalonkestoaika

A30A60A120 jne.B15B30B60 jne.

kirjain = paloluokkanumero = palonkestoaikaminuuteissaRakMK E1

• rakennusosien, suoja-verhouksien ja pinta-kerrosten syttymis-herkkyys ja palon-levittämisluokka

1 / I1 / II1 / -2 / -- /-

arabialainen numero =syttymisherkkyysluokkaroomalainen numero =palonlevittämisluokka- = I ei vaatimuksiaRakMK E1

• kateluokat K1K2

RakMK E1

• lattioiden pintakerrostenluokat

PTONL1 / I2 / -

palamatonRakMK E1

• muita lyhenteitä SPHPMPPSPR

savunpoistohätäpoistumismahdollisuuuspalopostisprinkler

Paloteknisten lyhenteiden eurooppalainen merkintä EU:n rakennustuotedirektiiviin89//106/ETY liittyvän paloturvallisuuden perusasiakirjan ID 2 luokituksen mukaan,esimerkki:REI 60 (kantava ja paloteknisesti osastoitava rakennusosa)R = kantokykyRE = kantokyky ja tiiviysRE = kantokyky, tiiviys ja eristyskyky luku = rakenteen toimivuusaika minuuteissa(jos rakennusosaan kohdistuu palamattomuuden vaatimus, se esitetään erikseenmääräyksissä)*

Taulukko 11.Ulottuvuuksien lyhenteet.

ulottuvuudet lyhenne huom.

korkeuskorkeustasopituusleveyssyvyyspaksuuskulmaympyrän sädekeskiöväli

hellbdtarc

heightelevationlengthbreadthdepththicknessangleradiuscentre

nousuetenemä

ne

n = 130e = 300

halkaisija/läpimittapoikkileikkauksen mitat

∅ ∅100100 x150


6.7 Mittoihin liittyvät lyhenteet

Mittayksiköt

Rakennuspiirustuksissa ilmoitetaan mi-tat millimetreinä. Korkeusasemat ilmoite-taan millimetreinä tai metreinä kolmendesimaalin tarkkuudella. Näiden yksiköi-den lyhenteitä mm ja m ei merkitä näky-viin.

Pinta-alojen lyhenteet

Esimerkki pinta-alojen merkitsemisestäpohjapiirrokseen on kuvassa 29.Pinta-alojen mittalukujen yhteydessävoidaan käyttää myös laskemistavan il-moittavia lyhenteitä standardista SFS5139 (RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat). Taulukko 12.

2

2

Kuva 29.Esimerkki pinta-alojen merkitsemisestä piirrokseen.

Taulukko12.Aloja ilmoittavia lyhenteitä.

ala lyhenne

ala huoneistoalanaala rakennusosa-alanaala huoneistoalana

hum2rom2htm2

kerrostasoala neliömetreinäbruttoala neliömetreinä

ktm2brm2

hyötyala neliömetreinäasuntoala neliömetreinäkerrosala neliömetreinä

hym2asm2kem2


6A

0

A60

A60

A60

A60

2

2

22

A60

Kuva 30.

SH

SH

Esimerkki pohjapiirustuksesta 1:100.


Kuva 31.Esimerkki leikkauspiirustuksesta 1:100.


Ä

Ä

Kuva 32.Esimerkki julkisivupiiroksesta 1:100.


+51

.600

+54

.400

1:50

975

1000275

50 20

100

1900

2100

Kuva 33.Esimerkki rakenneleikkauksesta, parvekelaatan liittyminen välipohjaan 1:20.


KIRJALLISUUTTA

Viranomaisten määräyksiä ja ohjeita

RakMK A2 Rakennussuunnitelmat, määräyk-set ja ohjeet 1991. Ympäristöministeriö, kaa-voitus- ja rakennusosasto. 7s. (RT RakMK-20875).

RakMK C1 Ääneneristys. Määräykset 1985.Ympäristöministeriö. 6 s. (RT RakMK-20596).

RakMK C 3 Lämmöneristys. Määräykset1985.Ympäristöministeriö, kaavoitus- ja ra-kennusosasto. 3 s. (RT RakMK-20553).

RakMK E1 Rakenteellinen paloturvallisuus.Määräykset 1981. Sisäasiainministeriö. 21 s.(RT RakMK-20702).

RT-ohjekortteja

RT 15-10219 Asemapiirustuksen laatimisoh-je. 7 s. 1983.

RT 15-10223 Piirustusluettelon laatimisohje.6 s. 1983.

RT 15-10272 Muutos- ja korjausrakentamisenpiirustukset, merkinnät ja laadinta. 6 s. 1985.

RT 15-10599 CAD-kuvatasot. 8 s. 1996.

RT 15-10600 CAD-kuvatasot arkkitehtisuun-nittelussa. 8 s. 1996.

RT 15-10622 Rakennusten sähköpiirustustenpiirrosmerkit. 4 s. 1997.

RT 15-10624 CAD-kuvatasot rakennesuun-nittelussa. 8 s. 1997.

Standardeja

SFS 2871 Rakennuspiirustukset, piirustusleh-den taittaminen. 2 s. 1980.

SFS 3201 Rakennuspiirustukset, nimiö. 4 s.1983.

SFS 4721 Rakennuspiirustukset, yleiset esi-tystapaohjeet. 2 s. 1981.

SFS 4722 Rakennuspiirustukset, pintojen te-hostemerkinnät. 2 s. 1981.

SFS 4723 Rakennuspiirustukset, mitoituksenesittäminen. 6 s. 1981.

SFS 4724 Rakennuspiirustukset, muutostenosoittaminen. 2 s. 1981.

SFS 4725 Rakennuspiirustukset, mitoitusta-vat. 3 s. 1981.

SFS 4726 Rakennuspiirustukset, mitoituslin-jojen esittäminen. 2 s. 1981.

SFS 4727 Rakennuspiirustukset, kalusteidenyksinkertaistettu esitystapa.1 s. 1981.

SFS 4729 Rakennuspiirustukset, kuvaustenkeskinäinen asema ja merkintätapa.4 s. 1981.

SFS 4730 Rakennuspiirustukset, tekstit. 2 s.1981.

SFS 4731 Rakennuspiirustukset, lisämääre-symbolit. 2 s. 1982.

SFS 4732 Rakennuspiirustukset, piirustusleh-den sisältö. 3 s. 1982.

SFS 4733 Rakennuspiirustukset, viivat. 3 s.1982.

SFS 4734 Rakennuspiirustukset, rakennus-ten ja rakennusten osien tunnisteet. 3 s.1982.

SFS 4873 Rakennuspiirustukset, kohtisuorayhdensuuntaiskuvaus. 2 s. 1982.

SFS 4926 Rakennuspiirustukset, piirustusleh-tikoot. 2 s. 1983.

SFS-ISO 3098-1Tekniset piirustukset. Teks-tit. Osa 1: Yleisesti käytössä olevat teksti-merkit. 7 s. 1989.

SFS-EN ISO 5455 Tekniset piirustukset. Mit-takaavat. 5 s. 1995.

ISO 128:1982 Technical drawings. Generalprinciples of presentation.

ISO 128-20:1996 Technical drawings. Gene-ral principles of presentation. Part 20: Basicconventions for lines.

ISO 128-21: 1997 Technical drawings. Gene-ral principles of presentation. Part 21: Prepa-ration of lines by CAD systems.

Tämän RT-ohjekortin laadintaan on osallistunut Ra-kennustietosäätiön toimikunta TK 193 Rakennuspii-rustukset.

Yliarkkitehti Marttiina FräntiArkkitehti Arto KiviniemiArkkitehti Seppo NiemiojaArkkitehti Seppo KontiolaDiplomi-insinööri Markku RämäDiplomi-insinööri Pekka TimonenArkkitehti Sirkka-Liisa SöyriläRakennusarkkitehti Irja Hansio, siht.

Kansikuva Rakennustaiteen museo


rt 15-10635 esitystapaohjeet, rakennuspiirustukset tai jo puretun rakennuksen numeroa ei saa...

Documents