s2askaudenaikainenverenpainetauti diabetes ja lääkärila, 8 000 e, anna savolainen, 9 600 e,...

Diabetes ja lääkäri

3 2012 kesäkuu41. vuosikerta

Suomen Diabetesliitto

diabetes.fi

Kuva

: Ti

mo

Saa

rist

o

Diab_ja_laak_3_2012_RINNAK.indd 1 29.5.2012 10.31

Outi Himanen, miksi Diabetesliitto on lähtenyt mukaan käynnistämään DIABETES KESKUSTELUT -ohjelmaa?

Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään?

OY ELI LILLY FINLAND AB, Rajatorpantie 41 C, PL 16, 01641 Vantaa, puh. (09) 854 5250, www.lilly.fi

Diabetesliita tottDiabetesförburr ndet

diabeteksestaoppimisen

hauskaksi.

betesliitto on lähtenyt mS KESKUSTELUT -ohj

tekitapa

Tämä


Diabetes ja lääkäri

7

14

17

Sisältö

Kannattaako interventio?

Raskaus on otollista aikaa vaikuttaa äidin ja syntyvän lapsen terveyteen, niin ainakin luulisi. RADIEL selvittää, kannattaako diabeteksen riski-ryhmään kuuluvien, raskaana olevien naisten elämäntapamuutoksiin panostaa terveyden- huollossa.

Katso ikkunasta

Raskauden aikana sairastettu verenpainetauti on kuin ikkuna diabeetikkonaisen tulevaisuuteen: se kertoo lisäsairauksien suurentuneesta riskistä.

Uusi suositus

Diabeetikoiden raskaudenaikaiseen hoitoon on kaivattu yhtenäisiä, ajantasaisia ohjeita. Diabetes-liiton lääkärineuvoston suositus on nyt valmistunut laajan kommenttikierroksen jälkeen. Raskaus- diabeteksesta on julkaistu suositus Duodecimin Käypä hoito -sarjassa, ja siksi se on jätetty uudesta suosituksesta pois.

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa

Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti (e-paper) on luettavissa verkossa www.diabetes.fi/ediabetesjalaakari. Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf- muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/lehdet.

Kuvat: Rodeo

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

€ € €

Carol Forsblom 7 RADIEL tutkii raskausdiabeteksen ja sen

vaikuttavat keinot esiin Johan Eriksson ja Saila Koivusalo

ikkuna diabeetikon tulevaisuuteen Daniel Gordin

17 Diabeetikon hoito raskauden aikana, Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus

vaikutus paksusuolen immuunisäätelyyn ja tyypin 1 diabetekseen Catharina Alam

kuntoutuksen korkea-asteen oppisopimus-

Salla Seppänen, Arja-Irene Tiainen ja Marja-Anneli Hynynen


4 Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2012

Diabetesliitto järjestää koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutukset järjestetään pääosin Diabeteskeskuksessa Tampereella.

Lisätietoja vuoden 2012 koulu-tustarjonnasta saa tämän lehden

sivulta 51, osoitteesta www.diabetes.fi/koulutus,

Koulutus terveydenhuollon ammattilaisille 2012 -esitteestä ja

koulutussihteeri Annette Mathlinilta, p. 03 2860 338,

[email protected].

AJANKOHTAISTA

Diabetestutkimussäätiö myönsi apurahoja 375 000 euroa

Kaksivuotinen hankeapuraha (50 000 e/v)

Pirjo Nuutila, professori, Turun yliopisto: Aivojen, suo-liston, haiman ja rasvakudoksen merkitys lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen patogeneesissä molekulaarista kuvantamista ja systeemibiologiaa apuna käyttäen. Han-keapuraha sisältää henkilökohtaiset apurahat: Henry Karlsson, 16 000 e, Pham Tam, 12 000 e, Milja Holsti-la, 8 000 e, Anna Savolainen, 9 600 e, Jaakko Mäkinen, 12 000 e ja Jukka Koffert, 16 000 e.

Yksivuotinen hankeapuraha (noin 25 000 e)

Vanessa Derenji Ferreira de Mello Laaksonen, PhD, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Vitamin D supplementation and lifestyle intervention in the cardiometabolic syndro-me and type 2 diabetes: studies on immune-inflammatory response and insulin and glucose homeostasis. Jukka Hakkola, professori, Oulun yliopisto: Metformiinin molekulaariset vaikutusmekanismit maksassa. Hankea-puraha sisältää henkilökohtainen apurahan: Marcin Buler, 12 000 e.Petteri Hovi, LT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsin-ki: Gestaatiodiabetes jälkikasvun kognition heikentäjänä - yhteiskunnallinen merkitys. Tuure Kinnunen, LT, FM, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Autoreaktiiviset T-solut ja immuunitoleranssin häiriö tyy-pin 1 diabeteksessa. Niina Matikainen, LT, Helsingin yliopisto, Biomedicum: Suoliston mikrobiomin ja inkretiinien säätelyn häiriön yh-teydet postprandiaaliseen lipemiaan ja maksan rasvoit-

tumiseen ylipainoisilla hypertriglyserideemisillä miehillä, joilla on suuri diabetesriski. Jussi Pihlajamäki, vs. professori, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: SFRS10-geenin ja tau-proteiinin merkitys rasva-kudoksessa. Ursula Schwab, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: N-3-sarjan rasvahappojen vaikutus glukoosi- ja lipidime-taboliaan henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto. Diana Toivola, dosentti, Åbo Akademi, Turku: The role of keratin intermediate filaments for the function of pancre-atic islets and type I diabetes.Diana Toivola, dosentti, Åbo Akademi, Turku: The ro-le of keratin intermediate filaments for the function of pancreatic islets and type I diabetes. Hankeapura-ha sisältää henkilökohtaiset apurahat: Catharina Alam 6 kk, 14 400 e ja nimettävä opiskelija 3 kk, 4 800 e.

Henkilökohtainen apuraha (työskentelyapuraha, noin 5 000–10 000 e)

Elina Hakonen, LL, Helsingin yliopisto, Biomedicum, 10 000 e; Essi Havula (ent. Lind), FM, Helsingin yli-opisto, 8 000 e; Katja Helenius, FT, Harvard University & Beth Israel Deaconess Medical Center, Boston, USA, 7 000 e; Kati Kinnunen, LT, Itä-Suomen yliopisto, Kuo-pio, 9 600 e; Maija Miettinen, ETM, THL, Helsinki, 8 000 e; Eija Pirinen, FT, EPFL, Lausanne, Sveitsi, 9 600 e; Jukka Putaala, LT, Helsingin yliopisto, Folkhäl-sanin tutkimuskeskus, HUS, 7 200 e; Teemu Smura, FM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 8 000 e; Raine Toivonen, FT, Turun yliopisto, 9 600 e.


5Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2012

Carol Forsblom

PÄÄKIRJOITUS

Riskejä ja rohkaisua

Vietin toukokuussa viikonlopun Tanskan Helsingörissä Skandinaa-visessa diabeteskokouksessa (SSSD), jossa yritimme pitää lippua pystyssä pienen suomalaisjoukon voimin. Kuten aikaisemminkin, isäntämaan edustajat olivat eniten esillä, mutta viimevuotiseen verrattuna ohjelma oli hieman kansainvälisempi. Yksi erinomainen esitys käsitteli Pohjois-Intian Punjabin raskausdiabetestilannetta.

Diabeetikkojen määrä ylittää Intiassa jo 61 miljoonaa, mikä on enemmän kuin missään muussa maassa. On kuitenkin yllättävää,

että raskausdiabeteksen esiintyvyys oli jopa 15,3 % kaupungeissa ja 11,5 % maaseudulla ottaen huomioon, että tutkittavien painoindeksi oli ennen raskautta meidän mittapuumme mukaan normaali. Raskausdiabetes lisääntyi iän myötä: sitä esiintyi 10 %:lla alle 20-vuotiaista ja 21 %:lla yli 30-vuotiaista synnyttäjistä. Äidin painoindeksin ja raskausdiabeteksen riskin välillä oli U-muotoinen yhteys siten, että matalimmat ja korkeimmat BMI-arvot lisäsivät riskiä. Raskausdiabetes seitsenkertaistaa riskin sairastua myöhemmin diabetekseen. Tästä huolimatta synnyttäneiden äitien pidempiaikainen seuranta synnytyksen jälkeen on ollut Intiassa lähes olematonta. Nyt siellä on kuitenkin herätty huomaamaan, että tässä on paras tilaisuus diabe-teksen primaaripreventioon.

Myös Suomessa raskausdiabetes voi yllättää aikaisemmin terveen synnyttäjän. Sen esiin-tyvyys on meillä kuitenkin pienempi kuin Intiassa: 8,4 %. Meillä raskausdiabetes liittyy usein ylipainoon, ja siksi elämäntapainterventiot voisivat olla tehokkaita tässä ryhmässä. Johan Eriks-son kertoo eräästä tällaisesta interventiohankkeesta, RADIEL-tutkimuksesta (sivu 7).

Raskaus on yleensä suuri ilonaihe, mutta raskaana olevan diabeetikon perheessä siihen saattaa liittyä myös tavallista enemmän jännitystä. Diabeetikon raskaus vaatii tarkempaa suunnittelua, ja usein jo ennen raskautta tehdään varsin suuria muutoksia lääkitykseen ja elämäntapoihin sokeritasapainon parantamiseksi. Tärkeänä kumppanina jo raskauden suun-nitteluvaiheessa on diabeetikon koko hoitotiimi. Tässä lehdessä julkaistaan uusi hoitosuositus diabeetikoiden hoidosta raskauden aikana (sivut 17–38). Tätä tärkeää työkalua on odotettu jo jonkin aikaa; edellinen ilmestyi vuonna 1993.

Diabeetikolla on jopa viisinkertainen riski sairastua ensiraskauden yhteydessä pre-eklamp-siaan. Tosin riski ei ole olennaisesti lisääntynyt terveeseen väestöön verrattuna, mikäli raskaa-na olevalla diabeetikolla on normaali albumiinineritys ja hyvä sokeritasapaino. Daniel Gordin tarkastelee katsauksessaan (sivu 14) pre-eklampsian yhteyttä diabeetikoiden mikrovaskulaa-rikomplikaatioihin.

Vaikka diabeetikon raskauteen liittyy riskejä, on syytä muistaa, että valtaosa raskauksista sujuu normaalisti. Kun diabeetikon elämäntilanne on suotuisa, tulisi raskauteen mielellään rohkaista jo varhaisessa vaiheessa, sillä diabeteksen lisäsairaudet ja niiden vaikeutuminen saattavat huonontaa raskauden ennustetta myöhemmin.

Professori Per-Henrik Groopille myönnettiin Helsingörissä Novo Nordisk -palkinto. Muuten suomalaisten esiintyminen oli vaatimaton. Ensi vuonna on Suomen vuoro järjestää kokous Espoossa. Toivottavasti kotikenttäetu innostaa suomalaisia osallistumaan!

Ku

va: Ti

mo

Saa

rist

o

Diab_ja_laak_3_2012_PERUS.indd 5 30.5.2012 6.56

kevyeen kotiruokaan

MAKUMATKA

Tilaukset: p. 03 2860 111 (klo 8–15.30)Tilaukset: p. [email protected]/d-kauppa

Kirjojen ohjeisiin merkitty energia- ja hiilihydraatti-sisältö

Makumatka kevyeen kotiruokaan€

Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaailman turhaa rasvaa ja suolaa. Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia. Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.225 ohjetta, 157 sivuaKoko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit15 €

Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta. Sisältää mm. makuja maail-malta ja juhlavia ateriakokonaisuuksia.Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.53 ohjetta, 54 sivuaKoko 20 x 20 cm, kierresidonta

Hinnat sisältävät lähetyskulut

€

Ruokia kalasta, kanasta ja kasviksista. RuokiaPääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energiasisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty. 125 ohjetta, 107 sivuaKoko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja

kasviksia

iiton kirjat

a kasviksiaKalaa, kanaa ja kas€

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

26

28



RADIEL tutkii raskausdiabeteksen ja sen sikiökomplikaatioiden ehkäisyäKustannusvaikuttavat keinot esiin

Ylipaino ja raskausdiabetes lisäävät äidin riskiä sairastua myöhemmin diabetekseen. Diabetes puolestaan on erityisesti naisilla yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautien vaaraan. Raskaus on otollista aikaa löytää diabeteksen riskiryhmään kuuluvat nuoret, muuten terveet naiset ja aloittaa ennaltaehkäisy. RADIEL tutkii varhain aloitetun, elämän-tapoihin liittyvän ohjauksen tehoa ja kustannus-vaikuttavuutta. Tutkimuksessa on mukana 800 nuorta naista lapsineen.

Ylipaino, lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyvät koko ajan aiheuttaen merkittävän kansanterveydel-lisen ja taloudellisen taakan (1,2). Diabetes lisää merkittävästi lääke- ja hoitokustannuksia ja erityi-sesti naisten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitau-teihin (3). Tietyt raskaushäiriöt ennustavat naisten myöhempää sairastavuutta diabetekseen.

Ylipaino ja raskausdiabetes (gestaatiodiabetes, GDM) ovat merkkejä äidin lisääntyneestä diabe-tesriskistä. Meta-analyysissa, joka käsitti 20 tutki-musta ja yli 675 000 naista, raskausdiabeteksen todettiin lisäävän diabeteksen riskin yli seitsenker-taiseksi terveisiin naisiin verrattuna (4).

Kolmannes synnyttäjistä

ylipainoisia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpi-tämän Syntyneiden lasten rekisterin (syntymäre-kisterin) mukaan vuonna 2009 kolmannes kaikis-ta synnyttäneistä oli ylipainoisia ennen raskautta (painoindeksi BMI 25 kg/m2). Nuorten naisten ylipainon lisääntymisen arvioidaan olevan myös raskausdiabeteksen yleistymisen taustalla viime vuosina. Vuonna 2009 sokerirasituskokeen tulos oli patologinen 8,9 %:lla raskaana olleista ja insu-liinihoito aloitettiin 1,8 %:lle.

RADIEL-tutkimuksessa selvitetään sään-nöllisen liikunnan, ruokavalioneuvonnan ja tehostetun seurannan vaikutuksia elimistön sokerinsäätelyyyn, raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen puhkeamiseen, sikiön liikakasvuun sekä odottavan äidin ja syntyvän lapsen myöhempään terveyteen. Tutkimus on meneillään pääkaupunkiseu-dun synnytyssairaaloissa sekä Etelä-Karjalan Keskussairaalassa Lappeenrannassa.

Johan Eriksson ja Saila Koivusalo

Kuva: Rodeo


Raskausdiabetes voi aiheuttaa vakavia terveys-riskejä sekä äidille että lapselle (5,6). Raskausdia-betesta sairastavien odottavien äitien riski sairas-tua raskausmyrkytykseen on lisääntynyt (7). Lisäksi keisarileikkaukset ja synnytysten käynnistykset ovat yleisempiä kuin muilla synnyttäjillä (8,9). Sikiölle raskausdiabeteksen merkittävin komplikaatio on liikakasvu, johon liittyy raskaudenaikaisen hapen-puutteen, sikiökuoleman sekä erilaisten synnytys- ja vastasyntyneisyyskauden komplikaatioiden riski (9,10,11).

Raskaudenaikaiset tekijät ovat merkityksellisiä myös lapsen koko elämänkaarta ajatellen. Ras-kausdiabeteksen sairastaneiden äitien lapsilla on lisääntynyt lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen riski myöhemmin elämässään (6,12-16). Ennaltaehkäisemällä äidin raskausdiabetes voidaan todennäköisesti vaikuttaa myös tulevien sukupolvien terveyteen.

Liian myöhään liikkeelle

Liikunta ja painonpudotus parantavat tehokkaasti kudosten insuliiniherk-kyyttä ja sen myötä sokeritasapainoa. Elämäntapamuutoksilla voidaan siir-tää ja jopa ehkäistä tyypin 2 diabetek-sen puhkeaminen (17). Diabeteksen ehkäisyyn on kuitenkin perinteisesti panostettu vas-ta silloin, kun ensimmäiset merkit sairastumisesta ovat jo ilmaantuneet. Ihanteellisinta olisi puuttua riskitekijöihin jo siinä vaiheessa, kun riskit pystytään tunnistamaan, mutta henkilö ei ole vielä sairastunut.

Elämäntapamuutosten tehosta raskausdiabetek-sen ennaltaehkäisyssä on niukasti tutkimusnäyttöä (18,19). Terveydellisen hyödyn lisäksi tarvitaan tietoa ennaltaehkäisyn kustannusvaikutta-vuudesta. Pysyviin elämäntapamuu-toksiin tähtäävät ohjelmat vaativat terveydenhuollon panostusta, mutta toisaalta on todennäköistä, että niillä saavutetaan merkittäviä säästöjä.

Otollista aikaa

elämäntapamuutoksille

Raskaus on otollista aikaa löytää sydän- ja verisuonitautien riskiryh-

mään kuuluvat nuoret, muuten ter-veet naiset ja aloittaa ennaltaehkäi-sevä työ. Näin voidaan mahdollisesti estää diabeteksen ilmaantuminen myöhemmin.

Raskausdiabeteksen Käypä hoi-to -suositus lisää (jos sen mukaan toimitaan) merkittävästi naisten

tietoisuutta diabetesriskistään. Valitettavasti ny-kyinen terveysjärjestelmämme ei tarjoa useimmille riskiryhmään kuuluville naisille konkreettista apua, kuten henkilökohtaista neuvontaa ja säännöllistä seurantaa, diabetesriskin minimoimiseksi.

Diabeteksen ehkäisyyn tähtäävää työtä pitää jatkaa raskauden jälkeen, sillä elämäntapamuu-tokset juurtuvat hitaasti.

RADIEL selvittää

vaikutukset ja kustannukset

Raskausdiabeteksen ja sen sikiö-komplikaatioiden ennaltaehkäisy (RADIEL) -tutkimus käynnistyi vuonna 2008 pääkaupunkiseudul-la ja Lappeenrannassa.

Tutkimuksen päätavoitteet on koottu taulukkoon 1.

Selvittää säännöllisen liikunnan ja ruokavalio-neuvonnan teho ennen raskautta ja/tai raskau-den aikana GDM:n ja sikiön liikakasvun ennalta-ehkäisyssä.

Selvittää intervention vaikutukset tutkittavien ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin.

Selvittää intervention vaikutukset tutkittavien elämänlaatuun.

Selvittää säännöllisen liikunnan ja ruokavalio-neuvonnan kustannusvaikuttavuus.

Selvittää ennaltaehkäisyohjelman teho diabetek-sen ilmaantuvuuteen raskauden jälkeen.

Selvittää raskauden ja synnytyksen kulku sekä vastasyntyneen tiedot syntymärekisteristä eri BMI-luokissa.

Raskaus on otollista aikaa löytää sydän- ja verisuonitautien

riskiryhmään kuuluvat nuoret, muuten terveet

naiset ja aloittaa ennaltaehkäisevä työ.

Raskaudenaikaiset tekijät ovat

merkityksellisiä lapsen koko elämänkaarta

ajatellen.

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2012


Diabetesliitosta hoidonohjauksen tueksi

Diabetesliitto I Kirjoniementie 15, 33680 Tampere I p. 03 2860 111 I f. 03 2860 422 [email protected] I www.diabetes.fi/d-kauppa

Diabeteksen perushoito

1010 Diabetes-kirja,uudistettu painos 2011 52 euroa

2011 UUSI Tienviittoja diabeteksenhyvään hoitoon – Opas tyypin 2diabetekseen sairastuneelle7 euroa

5128 UUSI Ensitieto-opas – Tyypin 2eli aikuistyypin diabetes3 euroa/kpl tai 37 euroa/50 kpl

2010 Tyypin 1 diabetes – Opas nuoruus-tyypin diabeetikolle 11 euroa

3013 Ikäihmisen diabetes– Hyvän hoidon opas 12 euroa

3024 Insuliinihoidon ohjauspaketti(tyypin 1 diabetes) 20 euroa

2016 Tyypin 1 diabetes ja joustavamonipistoshoito -opas 8,50 euroa

3053 Pistä insuliini oikein*5133 Korkean ja matalan verensokerin

tuntemukset -tiedote maksuton

Ruokavalio

1015 UUSI Väriä ja voimaa – Parhaatruokavalinnat diabeteksenhoidossa ja ehkäisyssä -kirja,opastaa lukijaa tekemäänperusteltuja valintoja 19,50 euroa

1014 Kalaa, kanaa ja kasviksia-keittokirja 26 euroa

1012 Makumatka kevyeen kotiruokaan-keittokirja 28 euroa

1013 Diabetes-lehden ruokavinkit-keittokirja 15 euroa

2023 Diabetes ja keliakia– Ruokaopas 8,50 euroa

2024 Diabetes ja alkoholi-opas 4,50 euroa

3012 Diabetes ja ruoka -kirja, perusopasterveydenhuoltoon jaravitsemisalalle 30 euroa

3014 Ratkaisuja ravitsemus- neuvontaan -kirja(syömisen hallinta) 10 euroa

3066 Hiilarivisa-kuvataulu 15 euroa3056 Sinä valitset -juliste 2 euroa3064 Ole hyvä -lautasmallijuliste

4 euroa3070 Ole hyvä -ruokakolmiojuliste

4 euroa5117 Diabeetikon ruokavalinnat -esite

maksuton

Sydänmerkki:5121 Esite kuluttajille 5127 Juliste

5125 Lue pakkausmerkinnöistä -kortti,maksuton

3015 Diabeetikon ruokavaliosuositus,maksuton, vain netissä:www.diabetes.fi/d-kauppa

Repäisylehtiöt:*3016 UUSI Esimerkki päivän aterioista

1 400 kcal3017 UUSI Esimerkki päivän aterioista

2 000 kcal3018 UUSI Monipuolisia aterioita

350–400 kcal3019 UUSI Monipuolisia aterioita

500–600 kcal3020 Hiilihydraattien arviointi3023 Sinä valitset (rasva ja liikapaino)3068 Monta syytä syödä kuitua3069 Ole hyvä – Itämeren ruokakolmio/

Lautasmalli3071 Suojaruokaa diabeetikon

munuaisille

Diabeteksen ehkäisy

3050 Riskitesti, toimitusmaksut:1–10 lehtiötä 10 euroa,

11–20 lehtiötä 20 euroa, 21–40 lehtiötä 40 euroa4032 Riskipeli-cd (riskitesti tietokone

pelinä) 10 euroa5139 Tunnetko diabeteksen? -lehti

3 euroa/kpl tai 37 euroa/50 kpl2025 Mikä nyt neuvoksi? Opas tyypin 2

diabetesriskin hallintaan 2,50 euroa9074 What do I do now?

How to manage the risk oftype 2 diabetes 2,50 euroa

9037 Tuijota omaan napaasi– Onneksi tyypin 2 diabetes onehkäistävissä -esite maksuton

9038 Tyypin 2 diabetesvaara– Testaa riskisi -juliste maksuton

Lasten diabetes

3037 Diabetes leikki-ikäisellä– Opas päivähoitoon 4,50 euroa

3036 Diabetes kouluikäisellä– Opas kouluille 4,50 euroa

3028 Mulla on diabetes -tiedote lapsenlähipiirille 7,50 euroa/30 kpl

3026 Mulla on diabetes -tiedote nuorenlähipiirille 7,50 euroa/30 kpl

2013 Lapsen diabetes– Opas perheelle 11 euroa

3010 Lapsen diabetes – Perheen kansio30 euroa

3011 Ruokapelikortit lapsille(hh-arviointi) 12 euroa

2027 Oy Haima Ab -kuva- ja värityskirjalapsille 8,50 euroa

5124 Lasten diabetes -tiedote maksuton

Diabetes ja raskaus

2018 Tyypin 1 diabetes ja raskaus5,50 euroa

2017 UUDISTETTU Raskausdiabetes– Pidä huolta itsestäsi javauvastasi -opas 5,50 euroa

Lisäsairaudet

2020 Diabetes ja silmänpohjamuutokset4 euroa

Jalkojenhoito

2015 Diabetes ja jalkojen omahoito-opas 6,50 euroa

Repäisylehtiöt:*3030 Vinkkejä kenkien valintaan3060 Kenkäresepti 3042 Jalkojen tutkimus- ja seuranta-

lomake 50 sivua/7 euroa

Sosiaaliturva 5116 Diabeetikon sosiaaliturva

2012 maksuton, myös verkossa:www.diabetes.fi/sosiaaliturva

*Repäisylehtiöt: 50-sivuinen 17 euroa 100-sivuinen 24 euroa

Aineistoa myös ruotsiksi, ks. www.diabetes.fi/svenska maahanmuuttajille tyypin 1 ja

2 diabeteksesta eri kielillä

Postimaksut ja lähetyskulut sisältyvät maksullisten materiaalien hintoihin. Yli 50 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla. Ilmaismateriaaleistaperitään lähetyskuluja 15 euroa. Ilmaismateriaalien lähetyskuluja ei peritä diabetesyhdistyksiltä. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.


10

Tutkittavat ja menetelmät

Tutkimukseen on otettu mukaan raskautta suun-nittelevat naiset, joilla on aikaisemmin ollut ruoka-valio- tai insuliinihoitoinen raskausdiabetes, tai joi-den painoindeksi BMI on yli 30 kg/m2. Myös naiset, joiden raskaus on alussa ja joilla on aikaisemmin ollut ruokavalio- tai insuliinihoitoinen raskausdiabetes tai joiden painoindeksi BMI on yli 30 kg/m2, kuuluvat tutkimuksen piiriin.

Alkuperäisenä tavoitteena oli rekrytoida tutki-mukseen tuhat naista, joiden diabetesriski on suuri. Heidät on satunnaistettu aktiivi- tai kontrolliryh-mään. Osallistujat jatkavat interventiota vielä vuo-den raskauden jälkeen, jolloin intervention kokonais-pituudeksi tulee 1,5–2,5 vuotta tutkittavaa kohti.

Aktiiviryhmä

Aktiiviryhmään kuuluvat tapaavat hoitajan hoitaja-käynnillä 3 kuukauden välein ennen raskautta ja raskauden aikana, sekä 6 viikkoa, 6 kuukautta ja 12 kuukautta synnytyksen jälkeen.

Käynneillä annetaan muun muassa samansisäl-töistä ruokavalio- ja liikuntaneuvontaa, asetetaan ruokavalio- ja liikuntatavoitteet, seurataan tavoit-teiden saavuttamista sekä otetaan verikokeet. Vas-taanottokäyntien väliaikoina (4–6 viikon välein) tutkimushoitajat pitävät koehenkilöihin yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai tekstiviestein.

Ravitsemusterapiakäynnit järjestetään tutki-mukseen tullessa, raskauden alussa sekä 6 ja 12 kuukautta synnytyksen jälkeen. Ravitsemusterapia-käynnit ovat pääasiassa ryhmämuotoisia. Synny-tyksen jälkeisillä käynneillä kiinnitetään huomiota myös lapsen ravitsemukseen.

Liikuntaneuvojakäynnit järjestään tutkittavan omalla asuinalueella (oman kunnan liikuntaneuvo-jalle) tutkimukseen tullessa ja/tai mikäli liikuntata-voitteet eivät muuten täyty.

Aktiiviryhmän elämäntapatavoitteet

Aktiiviryhmässä on tavoitteena 5–10 %:n painon lasku ennen raskautta, mikäli painoindeksi BMI on 25 kg/m2 tai enemmän, ja/tai painonnousun hillit-seminen raskauden aikana (7–12 kg). Mikäli BMI on 30 kg/m2 tai enemmän, tavoitteena on, ettei paino nouse raskauden aikana.

Liikuntaohjauksen pohjana ovat kansalliset ter-veysliikuntasuositukset: UKK-instituutin liikunta-piirakka sekä Duodecimin Käypä Hoito -suositukset (Liikunta, Diabetes, www.kaypahoito.fi). Minimilii-kuntatavoite on 30 minuuttia keskiraskasta liikun-taa 5 kertaa viikossa tai 50 minuuttia keskiraskasta liikuntaa 3 kertaa viikossa. Lisäksi suositellaan päi-vittäistä hyötyliikuntaa.

RADIEL-tutkimuksen liikuntaneuvonnassa sel-vitetään aikaisempia ja nykyisiä liikuntatottumuksia ja suunnitellaan yhdessä sopivia liikuntamuotoja. Huomioon otetaan sekä hyötyliikunta että kuntolii-kunta. Ylipaino ja lihavuus sekä raskaus vaikuttavat lajivalintaan. Suosittuja liikuntamuotoja ovat olleet vesijumppa, uinti, kuntosaliliikunta ja sauvakävely. Toisin sanoen ohjaus on yksilöllistä, liikunta suun-nitellaan aina yhteistyössä ja tavoitteena on, että tutkittava kokee liikunnan mielekkääksi ja positii-viseksi sekä mahdolliseksi koko raskauden ajan.

Aktiiviryhmäläiset saavat yhden maksuttoman liikuntalipun viikossa kunnan tarjoamiin liikunta-palveluihin (esimerkiksi uimahalliin tai kuntosalil-le) koko 1,5–2,5 vuoden seuranta-ajan. He saavat myös askelmittarit liikkumista motivoimaan. Päi-vittäinen suositus on 10 000 askelta, ja tutkittavat kirjaavat päivittäiset tulokset liikuntapäiväkirjaan.

Liikuntakyselyssä saatujen vastausten perus-teella lasketaan viikoittaiset liikuntakerrat, liikun-taan kuluva aika ja keskimääräinen liikunnan aihe-uttama energiankulutus.

Ravitsemusneuvonnan pohjana on lautasmal-liateria: kokonaisenergiamäärä 1 600–1 800 kcal/vrk, 40–50 energiaprosenttia (E%) hiilihydraattia, 30–40 E% rasvaa, 20–25 E% proteiinia.

Tavoitteena on lisätä ruokavaliossa (a) vihan-nesten, kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää, (b) kokojyvän ja kuidun määrää, (c) vähärasvaisia maitotuotteita, (d) kasvirasvoja ja (e) lautasmallin käyttöä. Lautasmalliateriassa puolet lautasesta täy-tetään vihanneksilla tai salaatilla, neljäsosa tärkke-lyspitoisella hiilihydraatilla, esimerkiksi perunalla, riisillä tai pastalla, ja neljäsosa proteiinipitoisella ruualla, kuten lihalla tai kalalla.



He tietävät ihan ite, mistä pitävät.Mikset pyöräyttäisi heille takuuvarmoja annoksia aineksista, jotka ovat samalla koko perheen sydämen asialla?

Huolehdi omasta ja läheistesi hyvinvoinnista. Osta Sydänmerkki-tuotteita tai valmista niistä ruokaa. Valikoimaa riittää – testaa myös reseptejämme.

Lisää tietoa Sydänmerkistä: www.sydanmerkki.fi

”Niillä on taas se

lihapullailme. Molemmilla…”

1 ½ dl kauraleseeitä

1 ½ dl vettä

1 sipuli

1-2 valkosipulinkykynttä

400 g vähärasvaiststa jauhelihaa

(rasvaa max 7%)

1 muna

½ dl (sokeritonta) oomenasosetta

1tl paprikajauhetta

½ tl rouhittua mustapapippuria

1-2 tl Provencen yrttisisekoitusta

¾ tl suolaa

Yrttiset lihapapyörykät

4 annosta

Valmista hyvää!

Katso valmistusohjeet ja muita reseptejä:

www.sydan.fi/ruokaohjeet


Hankkeesta saatava tieto kertoo, kannattaako nuorille,

diabeteksen riskiryhmään kuuluville naisille

suunnattuun liikunta- ja elämäntapainterventioon

panostaa.

Sekä liikunta- että ruokavaliotottumukset sel-vitetään tutkimuksen aikana. Tavoitteiden saavut-tamista seurataan tutkimushoitajan vastaanotolla ravitsemus- ja liikuntapäiväkirjoilla. Tällä tavoin saadaan sekä määrällistä että laadullista tietoa elintavoista ja niiden muutoksista.

Kontrolliryhmä

Kontrolliryhmä saa avoterveyden-huollon tarjoaman tavanomaisen elämäntapaneuvonnan (ennen ras-kautta ei neuvontaa, raskausaikana kirjalliset ohjeet). Kontrolliryhmään kuuluville tehdään samat mittauk-set ja heille annetaan samat kysy-myskaavakkeet ja päiväkirjat kuin aktiiviryhmään kuuluville. Mikäli patologisia tutkimustuloksia tode-taan, seuranta järjestetään omassa terveyskeskuksessa.

Äidin mittaukset

Tutkimuksessa seurataan antropometrisiä mittoja, kuten painoa, pituutta, vyötärö–lantio-suhdetta se-kä verenpainetta ja pulssia. Äidille tehdään kahden tunnin sokerirasituskoe, ja sen yhteydessä mitataan glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia. Lisäksi seurataan veren rasva-arvoja.

Taustatietokyselyllä seurataan sosioekonomista asemaa, terveystaustaa sekä ruokavalio- ja liikunta-tottumuksia edeltävän 6 kuukauden aikana. Taus-takartoitukseen kuuluvat lisäksi 15D-elämänlaatukysely, EPDS (= Edinburgh post-partum depression scale), 3 vuorokauden ruokapäivä-kirja ja liikuntapäiväkirja.

Valtaosa tutkimuksista toiste-taan raskauden aikana ja tutkimuk-sen jälkeen. Valtakunnallisista re-kistereistä seurataan muun muassa sairastavuutta ja lääkkeiden käyttöä.

Lapsen mittaukset

Synnytyskertomuksista ja syntymärekisteristä saa-daan tietoa muun muassa seuraavista muuttujista: synnytystapa, Apgar-pisteet (1 min, 5 min), perina-

tologiset komplikaatiot ja toimenpiteet, tehohoito-päivät ja sairaalassaolopäivien lukumäärä.

Hankkeen nykyvaihe ja alustavia tuloksia

Rekrytointi loppui syyskuussa 2011. Tuolloin hank-keeseen oli saatu mukaan 800 naista, joilla on suu-

ri riski sairastua diabetekseen. Tut-kimuksen interventio (raskausaika ja raskauden jälkeinen seuranta) jatkuu vuoden 2012 loppuun.

Alkuraskaudessa olevien rekry-toinnissa päästiin tavoitteeseen (n = 500), mutta raskautta suunnitte-levien (ryhmä 1) rekrytointitavoit-teesta jäätiin (n = 300) koehenki-löiden vaikean tavoitettavuuden vuoksi. Tutkimuksen on keskeyttä-nyt raskausaikana 23,4 % rekrytoi-duista, mikä vastaa hyvin ennalta ajateltua määrää. Synnytyksen jäl-

keen keskeyttäneiden osuus on ollut 13 %.Ensimmäisen sokerirasituskokeen tulos oli pato-

loginen 21,2 %:lla tutkimukseen tullessa raskautta suunnitelleista. Vastaavasti tutkimukseen tullessa alkuraskaudessa olleista 35 %:lla oli patologinen tulos ensimmäisessä sokerirasituskokeessa.

Pohdinta

Diabeteksen on osoitettu lisäävän erityisesti nai-silla merkittävästi sydän- ja verisuonikuolleisuutta. Tästä huolimatta diabeteksen ja sydän- ja verisuo-

nisairauksien suuret ennaltaeh-käisytutkimukset ovat koskeneet pääosin vain miehiä. Ennaltaeh-käisy aloitetaan lisäksi usein vasta keski-iässä, jolloin ensimmäiset merkit sairastumisesta ovat jo il-maantuneet.

Tämä hanke tutkii varhaisen ennaltaehkäisevän elämäntapain-tervention tehoa ja kustannus-

vaikuttavuutta nuorilla, vielä terveillä naisilla ja heidän lapsillaan, jotka kuuluvat sydän- ja verisuo-nitautien suhteen suuren riskin ryhmään. Hanke lähestyy tutkimusaihetta useista eri näkökulmista. Yhteiskunnalliselta kannalta hyödyllisintä on mer-

Diabeteksen on osoitettu lisäävän erityisesti naisilla

merkittävästi sydän- ja verisuonikuolleisuutta.

Tästä huolimatta diabeteksen ja sydän- ja

verisuonisairauksien suuret ennaltaehkäisytutkimukset

ovat koskeneet pääosin vain miehiä.




kittävien kansantautien ennaltaehkäisyn vaikutta-vuuden ja kustannusvaikuttavuuden selvittäminen.

Hankkeesta saatava tieto kertoo, kannattaako nuorille, riskiryhmään kuuluville naisille suunnat-tuun liikunta- ja elämäntapainterventioon panos-taa. Tutkimus antaa siten terveyden edistämistoi-minnan kannalta välttämätöntä tietoa siitä, mihin voimavaroja on syytä suunnata.

Hankkeen tarkoituksena on – mikäli interven-tio osoittautuu vaikuttavaksi ja kustannusvaikutta-vaksi – luoda seuranta- ja hoitoketjumalli, joka on suhteellisen helposti siirrettävissä kunnan omaksi palveluksi ja sen palveluntuottajien toiminnaksi. Hanke pyrkii tuomaan yhteistyöhön kunnan omia toimijoita konkreettisella tavalla, mutta nostaa esil-le myös riskiryhmään kuuluvan oman vastuun.

Johan Eriksson

Professori, ylilääkäri

Helsingin yliopisto ja HUS

[email protected]

Saila Koivusalo

LT, sairaalalääkäri

HYKS, Naistenklinikka

[email protected]

1. Duodecim ja Suomen Lihavuustutkijat ry 2007. Aikuisten Liha-vuus. Käypä hoito -suositus.

2. Hunt KJ, Schuller KL. The increasing prevalence of diabetes in pregnancy. Obstet Gynecol Clin North Am 2007;34(2):173-99;vii.

3. Carr DB ym. Gestational diabetes mellitus increases the risk of cardiovascular disease in women with a family history of type 2 diabetes. Diabetes Care 2006;29(9):2078-83.

4. Bellamy L ym. Type 2 diabetes mellitus after gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2009;373:1773-9.

5. Pirkola J ym. Pre-pregnancy overweight and gestational diabetes as determinants of subsequent diabetes and hypertension after 20-year follow-up. J Clin Endocrinol Metab 2010;95:772-8.

6. Clausen TD ym. High prevalence of type 2 diabetes and pre-diabetes in adult offspring of women with gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes: the role of intrauterine hyperglyce-mia. Diabetes Care 2008;31:340-6.

7. Montoro MN ym. Insulin resistance and preeclampsia in gesta-tional diabetes mellitus. Diabetes Care 2005;28:1995-2000.

8. McMahon MJ ym. Gestational diabetes mellitus. Risk factors, obstetric complications and infant outcomes. J Reprod Med 1998;43(4):372-8.

9. Jensen DM ym. Proposed diagnostic thresholds for gestational diabetes mellitus according to a 75-g oral glucose tolerance test. Maternal and perinatal outcomes in 3260 Danish women. Diabet Med 2003;20:51-7.

10. Persson B ja Hanson U. Neonatal morbidities in gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 1998;21:Suppl 2:B79-84.

11. Suhonen L ym. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obst Gynecol Scand 2008;87:940-945.

12. Godfrey KM ym. Epigenetic gene promoter methylation at birth is associated with childs later adiposity. Diabetes 2011;60(5):1528-34.

13. Oken ym. Associations of gestational weight gain with short- and longer-term maternal and child health outcomes. Am J Epide-miol 2009;170:173.

14. Kajantie E ym. Määräytyvätkö aikuisiän sairaudet sikiökaudella ja lapsuudessa. Duodecim 2003;119:1655-63.

15. Moore TR. Fetal exposure to gestational diabetes contributes to subsequent adult metabolic syndrome. Am J Obstet Gynecol 2010 Apr 27.

16. Pirkola J ym. Risks of overweight and abdominal obesity at age 16 years associated with prenatal exposures to gestational diabetes and overweight. Diabetes Care 2010;33:1146-8.

17. Tuomilehto J ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med. 2001;334:1343-1350.

18. Tieu J ym. Dietary advice in pregnancy for preventing gestational diabetes mellitus.Cochrane Database Syst Rev. 2008 (Apr) 16;(2):CD006674.

19. Luoto R ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling: a cluster-randomized controlled trial. PLoS med 2011 (May) 8(5): e1001036. Epub 2011 May 17.


14

Raskaudenaikainen verenpainetauti – ikkuna diabeetikon tulevaisuuteen

Yhdysvaltojen diabetesjärjestö ADA (American Diabetes Association) on määritellyt diabeetikoille edellistä matalammat verenpainetavoitteet raskau-den aikana. Systolinen 130 mmHg tai diastolinen 80 mmHg verenpaine riittävät diagnoosin aset-

tamiseksi tässä potilasryhmässä (5). Valkuaisvirt-saisuutena pidetään 300 mg:n valkuaiseritystä virtsaan vuorokauden aikana.

Raskauteen liittyvä verenpainetauti ilmenee 20. raskausviikon jälkeen. Verenpainetauti on krooninen, mikäli verenpaine on koholla ennen raskautta tai en-nen 20. raskausviikkoa. Pre-eklampsialla tarkoitetaan kohonneen verenpaineen ja valkuaisvirtsaisuuden esiintymistä yhtäaikaisesti 20. raskausviikon jälkeen.

Vain pieni osa sairastuu

vaikeimpiin lisäsairauksiin

Pre-eklampsia tunnistetaan usein äitiyshuollon seu-lonnoissa potilaan ollessa vielä oireeton. Varsinaisia oireita ovat runsas valkuaisvirtsaisuus, turvottelu ja verenpaineen nousu. Pieni osa potilaista sairastuu tilan vaikeaan muotoon, eklampsiaan, johon liittyy neurologisia oireita, muun muassa kouristelua.

Pre-eklampsian tiedetään myös lisäävän vaaraa sairastua sellaisiin komplikaatioihin kuin aivove-renvuoto, massiivinen verenvuoto istukan ennen-aikaisen irtautumisen yhteydessä, sydämen vajaa-toiminta sekä vakava monielinoireyhtymä (HELLP = hemolysis, elevated liver enzymes, low platelet count) (6). Nämä voidaan kuitenkin useimmiten estää potilaan voinnin tiiviillä seurannalla sekä verenpaineen ja verensokeritasapainon hoidolla. Niihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota dia-beetikoiden hoidossa. Näin voidaan turvata myös sikiön vointi ja estää ennenaikainen synnytys, joka on pre-eklampsian ainoa todellinen hoitomuoto.

Raskaudenaikainen verenpainetauti on kuin ikkuna diabetesta sairastavan naisen tulevaisuuteen. Se kertoo suurentuneesta lisäsairauksien riskistä myöhemmin elämässä.

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurimpia ja kasvaa edelleen (1). Myös tyypin 2 diabetes lisääntyy ja diagnosoidaan var-haisemmassa vaiheessa. Näin ollen diabeetikoiden osuus äitiyshuollossa kasvaa. Koska huono veren-sokeritasapaino vaikuttaa raskauden kulkuun, sen korjaaminen on edelleen tärkeä haaste diabeetikon raskausennusteen parantamiseksi.

Tiedetään, että erityisesti alkuraskauden hyvä sokeritasapaino vaikuttaa suotuisasti raskauden kulkuun ja lapsen ennusteeseen. Suositellaankin, että diabeetikko olisi yhteydessä omaan hoitopaik-kaansa jo raskauden suunnitteluvaiheessa aina, kun se vain on mahdollista.

Diabeetikoilla on merkittävästi suurentunut riski sairastua raskaudenaikaiseen verenpainetau-tiin, pre-eklampsiaan (PE), tai raskaudenaikaiseen verenpaineennousuun (PIH = pregnancy-induced hypertension) liittyviin häiriöihin. Nämä vaaranta-vat sekä äidin että sikiön terveyden. Pre-eklampsia lisää ennenaikaisen synnytyksen vaaraa, samoin sikiön epämuodostumien ja kuoleman riskiä (2). Tämän katsauksen tarkoituksena on arvioida dia-beetikon riskiä sairastua pre-eklampsiaan ja ras-kaudenaikaiseen verenpaineennousuun, sairas-tumiseen vaikuttavia vaaratekijöitä sekä tilojen vaikutusta myöhempään terveyteen.

Useita määritelmiä

Raskaudenaikainen verenpaineennousu on kysees-sä, kun äidin verenpaine on 140/90 mmHg kah-della eri käynnillä mitattuna (3). Joissakin suosi-tuksissa pelkkää diastolisen verenpaineen nousua 90 mmHg on pidetty riittävänä edellytyksenä

diagnoosille (4).

Daniel Gordin




Tunnistuskeinoja etsitään

Raskauden onnistumisen kan-nalta olisi ensisijaisen tärkeätä tunnistaa pre-eklampsia mah-dollisimman aikaisessa vai-heessa. Tutkimuksissa onkin pyritty kehittämään työkaluja pre-eklampsian ennustamisek-si jo raskauden alussa. Aktiivi-sen tutkimuksen kohteena ovat olleet niin veren merkkiaineet kuin sikiön ja istukan doppler-kaikukuvaus (7). Rutiinikäyt-töön nämä eivät kuitenkaan ole vielä tulleet.

Pieniä annoksia asetyy-lisalisyylihappoa on käytetty ehkäisevänä hoitona, joskin sen hyöty on osoittautunut korkeintaan kohtalaiseksi (8). Antioksidanttien (vitamiinit C ja E) on osoitettu vähentävän pre-eklampsian ilmentymistä ei-diabeetikoilla (9). Tuoreessa kontrolloidussa tutkimuksessa tätä ei kuitenkaan voitu todeta tyypin 1 diabetesta sairastavilla (10).

Vaaratekijät hallintaan

elintavoin ja lääkkein

Laajamittainen tutkimus on tunnistanut useita pre-eklampsian riskitekijöitä (taulukko sivulla 16), joista osaan voidaan puuttua joko elintapoja parantamalla tai lääkkein. Pre-eklampsian riskiä lisäävät joko ma-tala (< 20 v) tai korkea (> 40 v) ikä, ensimmäinen raskaus, monisikiöraskaus, suvussa esiintynyt pre-eklampsia, lihavuus, verenpainetauti, krooninen mu-nuaissairaus sekä tyypin 1 tai 2 diabetes (2).

Tyypin 1 diabetes

Diabeetikkonaisilla on jopa viisinkertainen riski sai-rastua pre-eklampsiaan (11). Hollantilaisessa pros-pektiivisessa aineistossa 13 % tyypin 1 diabeetikois-ta sairastui raskauden aikana pre-eklampsiaan (12). Tässä potilasryhmässä riskitekijät ovat paljolti samoja

kuin ei-diabeetikoilla. Tutkimuk-set ovat osoittaneet, että vaaraa lisäävät synnyttämättömyys, ai-emmin sairastettu pre-eklampsia, krooninen verenpainetauti, diabe-teksen pitkä kesto ja diabeteksen lisäsairaudet (13).

Kaikkein voimakkain riski-tekijä on diabeettinen munuais-sairaus. Ekbom ym. osoittivat aineistossaan, että mikroalbumi-nuriapotilaista 42 %:lle ja nefro-patiapotilaista 64 %:lle kehittyi pre-eklampsia (11). Helsingin yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan tutkimuksessa näytettiin hyvän verensokeritason suojaavan pre-eklampsialta, mut-tei raskaudenaikaiselta verenpai-neennousulta (PIH) (13). Merkit-tävää löydöksissä oli, että tyypin 1 diabetesta sairastavalla potilaalla, jolla ei ollut diabeettista retinopa-tiaa tai nefropatiaa ja jolla diabe-teksen kesto oli alle 15 vuotta, ei ollut lisääntynyttä riskiä sairastua pre-eklampsiaan muuhun väes-töön verrattuna.

Suomalaiset tulokset toistet-tiin hiljattain kontrolloidussa sa-tunnaistetussa DAPIT (Diabetes

and Pre-eclampsia Intervention Trial) -tutkimukses-sa (14). Potilailla, joilla oli kohtalainen verensoke-ritasapaino (HbA1c 6,1–6,9 %; 43,2–51,9 mmol/mol) alkuraskaudessa, oli kolminkertainen riski sairastua pre-eklampsiaan verrattuna niihin, joilla oli optimaalinen (HbA1c < 6,1 %; 43,2 mmol/mol). Riski oli kahdeksankertainen niillä tyypin 1 diabee-tikoilla, joilla HbA1c oli yli 8,0 %; 64,0 mmol/mol.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabeetikoiden riskin sairastua pre-ek-lampsiaan on arvioitu olevan tyypin 1 diabeetikoi-den tasoa, eli 2–4-kertainen ei-diabeetikoihin ver-rattuna (15). Vaikka tyypin 2 diabeetikoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi äitiyshuollossa, aihees-

Raskauden onnistumisen kannalta olisi ensisijaisen tärkeätä tunnistaa

pre-eklampsia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kuva: Rodeo


ta löytyy vain vähän tutkittua tietoa. Vaaratekijät ovat kuitenkin pääosin samoja kuin tyypin 1 diabe-teksessa. Synnyttämättömyys, diabeteksen kesto, huono sokeritasapaino, kohonnut painoindeksi ja verisuonisairaudet lisäävät sairastumisvaaraa. Äi-din iällä tuntuisi olevan suurempi merkitys sairas-tavuuteen tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeteksessa.

Vakavan, tehohoitoa vaativan lisäsairauden riski on tyypin 2 diabeetikkoäidin vastasyntyneellä lap-sella suurempi kuin ei-diabeetikon, mutta pienem-pi kuin tyypin 1 diabeetikon. Samoin tyypin 1 dia-beetikon raskaus päättyy useammin hätäsektioon kuin tyypin 2 diabeetikon. (15)

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes lisää raskaudenaikaisen verenpai-netaudin ilmaantuvuutta. Toisaalta raskaudenaikai-nen verenpainetauti lisää myös raskausdiabeteksen riskiä. Tärkeimmät vaaratekijät raskaudenaikaisen verenpainetaudin puhkeamiselle raskausdiabeeti-koilla ovat synnyttämättömyys, ylipaino sekä hei-kentynyt sokerinsieto.

Vaaratekijöiden ja kokeellisten tutkimusten pe-rusteella insuliiniresistenssiä on pidetty keskeisenä patofysiologiassa, ja tämä potilasryhmä sairastuukin diabetekseen muuta väestöä useammin (15). Kuten tyypin 1 ja 2 diabeetikoiden myös raskausdiabee-tikoiden raskaus päättyy useammin ennenaikaisesti ei-diabeetikoiden raskauksiin verrattuna.

Pre-eklampsia vaikuttaa

myöhempään terveyteen

Sairastetun pre-eklampsian on ajateltu liittyvän

lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen myöhemmin elämässä. Aiheesta julkaistiin hyväta-soinen meta-analyysi muutama vuosi sitten (16).

Sydän- ja verisuonitaudit

Naiset, joilla oli ollut pre-eklampsia, sairastuivat verenpainetautiin myöhemmin elämänsä aikana neljä kertaa useammin verrattuna naisiin, joilla oli ollut normaali verenpainetaso raskauden aikana.

Yli kahta miljoonaa naista, joista 6 % sairasti pre-eklampsian, seurattiin lähes 12 vuotta. Pre-eklampsiapotilaiden riski sairastua iskeemiseen sydänsairauteen oli kaksinkertainen verrattuna naisiin, joilla verenpaine oli raskauden aikana nor-maali. Tulokset eivät eronneet fataalin ja ei-fataalin sydäntapahtuman välillä. Vastaava tulos todettiin myös aivoverenkiertotapahtumissa. Myös laskimo-puolella pre-eklampsian on osoitettu olevan tukos-ten vaaratekijä (riskisuhde 2).

Munuaistaudit

Vikse ym. osoitti hiljattain laajassa norjalaisessa rekisteritutkimuksessa, että naisilla, jotka olivat sairastaneet pre-eklampsian, oli merkittävästi suu-rentunut riski sairastua loppuvaiheen munuaistau-tiin, johon laskettiin dialyysihoito tai munuaissiir-re, myöhemmässä elämässä (17). Ensimmäisen raskauden pre-eklampsia ennusti selkeästi loppu-vaiheen munuaistautia; riskisuhde oli 5. Ainakin kolme kertaa raskaana olleilla naisilla, jotka olivat sairastaneet pre-eklampsian kaksi tai kolme kertaa, riski sairastua loppuvaiheen munuaistautiin oli jopa 16-kertainen.

Vaaratekijä Ei-diabeetikot T1D T2D RaskausdiabetesSynnyttämättömyys x x x x

Ikä x x x x

Painoindeksi x x x x

Diabeteksen kesto x

Munuaistauti x x x

Sokeritasapaino x x x

Verisuonisairaus x x x x

Verenpainetauti x

Monisikiöraskaus x

Suvussa esiintynyt PE x

T1D = tyypin 1 diabetes, T2D = tyypin 2 diabetes



Diabeetikon hoito raskauden aikanaDiabetesliiton lääkärineuvoston suositus

Työryhmä:

Suositus on tulostettavissa internetistä: www.diabetes.fi/dmjaraskaus.

17-36 Raskausliite.indd 17 30.5.2012 9.35

18

Diabeetikoiden raskaudet Suomessa ............................ 19

Raskauden suunnittelu ................................................. 20

Diabeetikon raskauden seurannan erityispiirteitä .......... 22

22

23

23

23

24

24

25

26

26

Yleistä diabeetikon raskauden seurannasta .................. 27

Sikiön hyvinvoinnin seuranta ........................................ 27

27

27

28

29

29

29

Lukijalle

Marja Vääräsmäki Hoitosuositustyöryhmän puheenjohtaja

29

Synnytys ...................................................................... 30

Vastasyntyneen seuranta ja hoito .................................. 32

32

32

32

33

33

34

34

Lapsen pitkäaikaisennuste ........................................... 34

Synnytyksen jälkeen .................................................... 34

35

Lähteet ........................................................................ 35

Sisällys

Diabeetikon hoito raskauden aikana


19Diabeetikon hoito raskauden aikana

Diabeetikoiden raskaudet Suomessa

2

2

T1D(n = 1 770)

T2D(n = 268)

Kaikki synnyttäjät(n = 291 002)

2

Taulukko 1. Diabeetikoiden ja muiden synnyttäjien synnytysten ja vastasyntyneiden vertailua. Julkaisemattomia lukuja THL:n Syntyneiden lasten rekisteristä vuosilta 2006–2010.


20

Raskautta ei suositella

Alkuraskauden hyperglykemia

Pitkäaikaista sokeritasapainoa kuvaavan sokeri-hemoglobiinikokeen (HbA1c) raskautta edeltävästä tavoitetasosta

laboratoriokokeis-ta

Raskauden suunnittelu

raskauden suunnittelukäynti




silmänpohjakuvauksen

Lääkitys

Statiinien käyttöä ei toistaiseksi suositella ras-kauden aikana.

Foolihappolisää

Taulukko 2. Raskauden suunnittelu.

Raskauden vasta-aiheet

Raskauden suhteelliset vasta-aiheet

Sokeritasapaino

LaboratoriokokeetKaikki diabeetikot

Tyypin 2 diabeetikot

Lääkitys

Silmänpohjat

Foolihappolisä


22

Diabeetikon raskauden seurannan erityispiirteitä

Ruokavaliohoidon tavoitteet

Insuliinintarpeen muutokset

Ruokaryhmä Suositus

Hiilihydraatit

Proteiini

Rasvat

Ravintoaine-täydennykset

Taulukko 3. Eri ravintoaineiden suosituksen mukaiset osuudet kokonaisenergiasta (10, 11, 13, 14).




Sopiva painonnousu

2

Ruokavalio-ohjaus

verensokeritavoitteeksi


24

Taulukko 4. Ketoasidoosin syitä.




Kuva 1. Vaikeiden epämuodostumien esiintyminen tyypin 1 diabeetikoiden sikiöillä tai vastasyntyneillä ensimmäisen raskauskolmanneksen HbA1c-arvon mukaan (7).

9

8

7

6

5

4

3

2

Sokerihemoglobiini (HbA1c), %


26

Poikkeuksen muodostavat ne potilaat, jotka käyttävät pitkävaikutteista glargiini-insuliinia.

Taulukko 5. Esimerkki raskaana olevien naisten insuliiniannosten nostamisesta glukokortikoidihoidon aikana. Insuliiniannosten lisäykset lasketaan glukokortikoidihoidon aloitusta edeltäneen päivän annoksista. Yksilöllistä verensokerivaikutusta tulee seurata ja korjata annoksia sen mukaisesti.

Päivä Insuliiniannoksen/annosten lisäys

1

2

3

4

5

6–7

Muokattu lähteestä:




Yleistä diabeetikon raskauden seurannasta

Sikiön hyvinvoinnin seuranta


28

Makrosomiaa

Kuva 2. Diabeetikkoäitien lasten syntymäpaino. HYKS:n Naistenklinikassa 1988–1996 synnyttä-neiden diabeetikkoäitien lapsista (n = 599) 34 % oli makrosomisia (syntymäpaino yli 2 SD yli standardiväestön keskiarvon). Kuva esittää diabeetikkoäitien suhteellisen syntymäpainon (SD-yksikköjä) jakautumista muiden suomalaisten äitien lasten syntymäpainoihin verrattuna (34).

Terveiden äitien lasten syntymäpainon jakauma (SD-yksikköjä)

Lukumäärä

8




Kasvun hidastuma (IUGR, SGA)


30

Synnytys




Keisarileikkaus


32

Vastasyntyneen seuranta ja hoito




Osastohoitoa vaativat tilat

Taulukko 6. Suositus vastasyntyneen seurannasta ja hoidosta heti syntymän jälkeen (27).


34

Lapsen pitkäaikaisennuste

Synnytyksen jälkeen




Lähteet1. Harjutsalo V, Sjöberg L, Tuomilehto J. Time trends in the incidence

of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008;371(9626):1777-82.

2. Syntyneiden lasten rekisteri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.3. Pihkala J, Hakala T, Voutilainen P, Raivio K. Uudet suomalaiset sikiön

kasvukäyrät. Duodecim 1989;105:1540-1546.4. Vargas R, Repke JT, Ural SH. Type 1 diabetes mellitus and

pregnancy. Rev Obstet Gynecol 2010;3(3):92-100.5. Castorino K, Jovanovic L. Pregnancy and diabetes management:

advances and controversies. Clin Chem 2011 Feb;57(2):221-30. Review.

6. Hanson U, Persson B, Thunell S. Relationship between haemoglobin A1C in early type 1 (insulin-dependent) diabetic pregnancy and the occurrence of spontaneous abortion and fetal malformation in Sweden. Diabetologia 1990 Feb;33(2):100-4.

7. Suhonen L, Hiilesmaa V, Teramo K. Glycaemic control during early pregnancy and fetal malformations in women with type I diabetes mellitus. Diabetologia 2000 Jan;43(1):79-82.

8. McElduff A, Cheung NW, McIntyre HD, Lagström A, Oats JJN,Ross GP, Simmons D, Walters BNJ, Wein P. The Australasian Diabetes in Pregnancy Society consensus guidelines for the management of type 1 and type 2 diabetes in relation to pregnancy. MJA 2005; 183: 373–377.

9. McCance DR. Pregnancy and diabetes. Best Pract Res Clin Endoc-rinol Metab. 2011;25:945-58. Review.

10. Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008, Suomen Diabetesliitto ry, www.diabetes.fi.

11. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11.

12. Teramo K, Kaaja R. Tyypin 1 diabeteksen hoito raskauden aikana. Kirjassa Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M-T, Sane T (toim.) Diabetes. Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry 2011.

13. Erkkola M, Lyytikäinen A. Imetyssuositukset ja vauvamyönteisyysoh-jelma. Teoksessa Deufel M ja Montonen E (toim.). Onnistunut imetys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2010:7-22.

14. Virtanen S, Aro E. Ruokavalio hoitona. Teoksessa Aro E. (toim.) Dia-betes ja ruoka – teoriaa ja käytäntöä terveydenhuollon ja ravitsemis-alan ammattilaisille. Suomen Diabetesliitto ry. Jyväskylä 2007.

15. Liikunta, Käypä hoito -suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010, www.kaypahoito.fi.

16. Niskanen L. Liikunnan ja muun hoidon yhteensovittaminen tyypin 1 diabeteksessa. Kirjassa Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M-T, Sane T (toim.) Diabetes. Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry 2011.

17. Laatikainen L, Teramo K, Hieta-Heikurainen H, Koivisto V, Pelkonen R. A controlled study of the influence of continuous subcutaneous insulin infusion treatment on diabetic retinopathy during pregnancy. Acta Med Scand 1987;221(4):367-76.

18. Mathiesen ER, Christensen A-BL, Hellmuth E, Hornnes P, Stage E, Damm P. Insulin dose during glucocorticoid treatment for fetal lung maturation in diabetic pregnancy: test of an algoritm. Acta Obstet Gynecol Scand 2002;81:835-839.

19. Lauenborg J, Mathiesen E, Ovesen P, Westergaard JG, Ekbom P, Mølsted-Pedersen L, Damm P. Audit on stillbirths in women with pregestational type 1 diabetes. Diabetes Care 2003;26:1385-1389.

20. Rosenn BM, Miodovnik M, Holcberg G, Khoury JC, Siddiqi TA. Hypoglycemia: the price of intensive insulin therapy for pregnant women with insulin-dependent diabetes mellitus. Obstet Gynecol. 1995 Mar;85(3):417-22.

21. Teramo K, Kaaja R. Diabeteksen hoitotasapainon merkitys ennen raskautta ja sen aikana. Kirjassa Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M-T, Sane T (toim.). Diabetes. Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry 2011.

22. Diabetes, Käypä hoito -suositus 2009, www.kaypahoito.fi, 1. julkai-supvm 17.5.2007, viimeisin päivityspvm 30.11.2011.


36

23. Balsells M, García-Patterson A, Gich I, Corcoy R. Maternal and fetal out-come in women with type 2 versus type 1 diabetes mellitus: a systematic review and metaanalysis. J Clin Endocrinol Metab 2009;94(11):4284-91.

24. Balsells M, García-Patterson A, Gich I, Corcoy R. Major congenital malfor-mations in women with gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Metab Res Rev 2012;28(3):252-7.

25. Corrigan N, Brazil DP, McAuliffe F. Fetal cardiac effects of maternal hyperglycemia during pregnancy. Birth Defects Res A Clin Mol Teratol 2009;85(6):523-30. Review.

26. Ray JG, O’Brien TE, Chan WS. Preconception care and the risk of congenital anomalies in the offspring of women with diabetes mellitus: a meta-analysis. QJM 2001;94(8):435-44.

27. National Collaborating Centre for Women’s and Children’s Health: Antenatal Care: Routine Care for the Health of Pregnant Woman (2008 Update). 2nd ed. London, RCOG Press, 2008.

28. Vääräsmäki MS, Hartikainen A, Anttila M, Pramila S, Koivisto M. Factors predicting peri- and neonatal outcome in diabetic pregnancy. Early Hum Dev 2000;59(1):61-70.

29. Higgins, Galvin et al. Pregnancy in women with type 1 and type 2 diabetes in Dublin. Ir J Med Sci 2011;180(2):469-73.

30. Greene MF. Spontaneous abortions and major malformations in women with diabetes mellitus. Semin reprod Endocrinol 1999;17(2):127-36.

31. Spencer K, Cicero S, Atzei A, et al. The influence of maternal insulin-de-pendent diabetes on fetal nuchal translucency thickness and first-trimester maternal serum biochemical markers of aneuploidy. Prenat Diagn 2005; 25:927-929.

32. Macintosh MC, Fleming KM, Bailey JA, Doyle P, Modder J, Acolet D, Golightly S, Miller A.Perinatal mortality and congenital anomalies in babies of women with type 1 or type 2 diabetes in England, Wales, and Northern Ireland: population based study. BMJ 2006;333(7560):177.

33. EUROCAT Report 8: Surveillance of Congenital Anomalies in Europe 1980-1999. EUROCAT Central Registry, University of Ulster 2002.

34. Teramo K. Sikiön makrosomia on yhä äidin diabeteksen suuri ongelma. Duodecim 1998;114:2253-9.

35. Coomarasamy A, Connock M, Thornton J, Khan KS. Accuracy of ultra-sound biometry in the prediction of macrosomia: a systematic quantitative review. BJOG 2005;112(11):1461-6. Review.

36. Jovanovic-Peterson L, Peterson CM, Reed GF, Metzger BE, Mills JL, Knopp RH, Aarons JH. Maternal postprandial glucose levels and infant birthweight: the diabetes in early pregnancy study. Am J Obstet Gynecol 1991;164:103-11.

37. Combs CA, Gunderson E, Kitzmiller JL, Gavin LA, Main EK. Relationship of Fetal Macrosomia to Maternal Postprandial Glucose Control During Pregnancy. Diabetes Care 1992;15(10):1251-1257.

38. Schwartz R, Gruppuso PA, Petzold K, Brambilla D, Hiilesmaa V, Teramo KA. Hyperinsulinemia and macrosomia in the fetus of the diabetic mother. Diabetes Care 1994;17:640-648.

39. Teramo K, Kari MA, Eronen M, Markkanen H, Hiilesmaa V. High amniotic fluid erythropoietin levels are associated with increased frequency of fetal and neonatal morbidity in type 1 diabetic pregnancies. Diabetologia 2004;47:1695-1703.

40. Zielinsky P, Piccoli A Jr, Manica J, Nicoloso L. Diseases of the myocar-dium, endocardium and pericardium during fetal life. In Textbook of Fetal Cardiology. Yagel S, Silverman N, Gembruch U Eds. NewYork, Series in Maternal-Fetal Medicine,Informa helthcare sivut 363–373, 2009.

41. Zielinsky P, Luchese S, et al. Left atrial shortening fraction in fetuses with and without myocardial hypertrophy in diabetic pregnancies. Ultrasound in Obstetrics & Gynecology 2009: 33(2): 182–187.

42. DeVore GR. Assessing fetal cardiac ventricular function Semin Fetal Neo-natal Med. 2005 Dec;10(6):515-41.

43. The Confidential Enquiries into Maternal and Child Health (CEMACH 2007), National Health Service, UK.

44. Neilson JP, Alfirevic Z. Doppler ultrasound for fetal assessment in high risk pregnancies. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD000073. Review.

45. DeRoche ME, Ingardia CJ, Guerette PJ, Wu AH, LaSala CA, Mandavilli SR. The use of lamellar body counts to predict fetal lung maturity in pregnancies complicated by diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2002;187(4):908-12.

46. Abd El Aal DE, Elkhirshy AA, Atwa S, El-Kabsh MY. Lamellar body count as a predictor of neonatal lung maturity in high-risk pregnancies. Int J Gynaecol Obstet 2005;89(1):19-25.

47. Gronowski AM. Contemporary issues in fetal lung maturity testing. Clin Biochem 2011;44(7):458-9.

48. Teramo KA. Obstetric problems in Diabetic pregnancy – The role of fetal hypoksia. Best Pract Res Endocrinol Metab 2010;24(4):663-71.

49. Tincello D, White S, Walkinshaw S. Computerised analysis of fetal heart rate recordings in maternal type I diabetes mellitus. BJOG 2001;108(8):853-7.

50. Siddiqui F, James D. Fetal monitoring in type 1 diabetic pregnancies. Early human development 2003;72:1-13.

51. Kjos SL, Henry OA, Montoro M, Buchanan TA, Mestman JH. Insulin-requi-ring diabetes in pregnancy: a randomized trial of active induction of labor and expectant management. Am J Obstet Gynecol 1993;169(3):611-5.

52. Boulvain M, Kelly AJ, Lohse C, Stan CM, Irion O. Mechanical methods for induction of labour. Cochrane Database of Systematic Reviews 2001, Issue 4. Art. No.: CD001233. DOI: 10.1002/14651858.CD001233.

53. Ennen CS, Bofill JA, Magann EF, Bass JD, Chauhan SP, Morrison JC. Risk factors for cesarean delivery in preterm, term and post-term patients undergoing induction of labor with an unfavorable cervix. Gynecol Obstet Invest 2009;67(2):113-7.

54. Mozurkewich E, Chilimigras J, Koepke E, Keeton K, King VJ. Indications for induction of labour: a best-evidence review. BJOG 2009;116(5):626-36. Review.

55. De Luca AK, Nakazawa CY, Azevedo BC, Rudge MV, De Araújo Costa RA, Calderon IM Influence of glycemic control on fetal lung maturity in gestations affected by diabetes or mild hyperglycemia. Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88(9):1036-40.

56. Piper JM, Langer O. Is lung maturation related to fetal growth in diabetic or hypertensive pregnancies? Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1993;51(1):15-9.

57. Takoudes TC, Weitzen S, Slocum J, Malee M. Risk of cesarean wound complications in diabetic gestations. Am J Obstet Gynecol 2004;191(3):958-63.

58. Al-Agha R, Kinsley BT, Finucane FM, Murray S, Daly S, Foley M, Smith SC, Firth RG. Caesarean section and macrosomia increase transient tachypnoea of the newborn in type 1 diabetes pregnancies. Diabetes Res Clin Pract 2010;89(3):e46-8.

59. Henriksen T. The macrosomic fetus: a challenge in current obstetrics. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87(2):134-45. Review.

60. Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER, Nadel AS, Repke JT. Birth weight as a predictor of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1997;89(5 Pt 1):643-7.

61. Jovanovic L. Glucose and insulin requirements during labor and delivery: the case for normoglycemia in pregnancies complicated by diabetes. Endocr Pract 2004;10 Suppl 2:40-5. Review.

62. Mathiesen ER, Ringholm L, Damm P. Pregnancy management of women with pregestational diabetes. Endocrinol Metab Clin North Am 2011;40(4):727-38.

63. Norén H, Luttkus AK, Stupin JH, Blad S, Arulkumaran S, Erkkola R, Luzietti R, Visser GH, Yli B, Rosén KG. Fetal scalp pH and ST analysis of the fetal ECG as an adjunct to cardiotocography to predict fetal acidosis in labor – a multi-center, case controlled study. J Perinat Med 2007;35(5):408-14.

64. Yli BM, Källén K, Stray-Pedersen B, Amer-Wåhlin I. Intrapartum fetal ECG and diabetes. J Matern Fetal Neonatal Med 2008;21(4):231-8.

65. Yang J, Cummings EA, O’Connell C, Jangaard K. Fetal and neonatal outcomes of diabetic pregnancies. Obstet Gynecol 2006;108(3 Pt 1):644-50.

66. Elvytys (vastasyntynyt). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -suositus 2008, www.kaypahoito.fi.

67. Evans-Jones G, Kay SP, Weindling AM, Cranny G, Ward A, Bradshaw A, Hernon C. Congenital brachial palsy: incidence, causes, and out-come in the United Kingdom and Republic of Ireland. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003 May;88(3):F185-9.

68. Nold JL, Georgieff MK. Infants of diabetic mothers. Pediatr Clin North Am 2004;51(3):619-37, viii. Review.

69. Cornblath M, Ichord R. Hypoglycemia in the neonate. Semin Perina-Hypoglycemia in the neonate. Semin Perina-tol 2000;24(2):136-49. Review.

70. Maayan-Metzger A, Lubin D, Kuint J. Hypoglycemia rates in the first days of life among term infants born to diabetic mothers. Neonatology 2009;96(2):80-5.

71. Auer RN. Hypoglycemic brain damage. Metab Brain Dis 2004;19(3-4):169-75. Review.

72. Burns CM, Rutherford MA, Boardman JP, Cowan FM. Patterns of cerebral injury and neurodevelopmental outcomes after symptomatic neonatal hypoglycemia.Pediatrics 2008;122(1):65-74.

73. Banerjee S, Mimouni FB, Mehta R, Llanos A, Bainbridge R, Varada K, Sheffer G. Lower whole blood ionized magnesium concentrations in hypocalcemic infants of gestational diabetic mothers. Magnes Res 2003;16(2):127-30.

74. Silverman BL, Metzger BE, Cho NH, Loeb CA. Impaired glucose tolerance in adolescent offspring of diabetic mothers. Relationship to fetal hyperinsulinism. Diabetes Care 1995;18(5):611-7.

75. Hummel S, Pflüger M, Kreichauf S, Hummel M, Ziegler AG. Predic-tors of overweight during childhood in offspring of parents with type 1 diabetes. Diabetes Care 2009;32(5):921-5.

76. Simeoni U, Barker DJ. Offspring of diabetic pregnancy: long-term outcomes. Semin Fetal Neonatal Med 2009;14(2):119-24. Review.

77. Warram JH, Krolewski AS, Gottlieb MS, Kahn CR. Differences in risk of insulin-dependent diabetes in offspring of diabetic mothers and diabetic fathers. N Engl J Med 1984;311(3):149-52.

78. Hemminki K, Li X, Sundquist K, Sundquist J. Shared familial aggrega-tion of susceptibility to autoimmune diseases. Arthritis Rheum 2009 Sep;60(9):2845-7.

79. Saraheimo M ja Ilanne-Parikka P. Miksi diabetes tuli juuri minulle? Kirjassa Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M-T, Sane T (toim.) Diabetes. Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry 2011.

80. Knip M, Virtanen SM, Seppä K, Ilonen J, Savilahti E, Vaarala O, Reunanen A, Teramo K, Hämäläinen AM, Paronen J, Dosch HM, Hakulinen T, Akerblom HK; Finnish TRIGR Study Group. Dietary intervention in infancy and later signs of beta-cell autoimmunity. N Engl J Med 2010;363(20):1900-8.

81. Gunderson EP. Breastfeeding after gestational diabetes pregnancy: subsequent obesity and type 2 diabetes in women and their offspring. Diabetes Care 2007;30(2):S161-8.

82. Horta BL, Gigante DP, Victora CG, Barros FC, Oliveira I, Silveira V. Early determinants of random blood glucose among adults of the 1982 birth cohort, Pelotas, Southern Brazil. Rev Saude Publica 2008;42 Suppl. 2:93-100.




Kuolleisuus

Pre-eklampsian vaikutus kuolleisuuteen on ollut ristiriitainen aiempien tutkimusten valossa. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut tutkittujen vähäinen määrä ja seuranta-ajan lyhyt kesto. Kymmenen vuot-ta sitten julkaistussa lähes 50 000 naista käsittä-vässä meta-analyysissä, jossa 7 000 menehtyi, pre-eklampsia ennusti kuolemaa (riskisuhde 1,5) (18).

Lisäsairauksien riski kasvaa

Jo 1990-luvulla julkaistun suomalaisen raportin mukaan raskaus sinänsä ei ole diabeteksen lisä-sairauksien vaaratekijä myöhemmin (19). Vastaava tulos saatiin myös pohjoisamerikkalaisessa DCCT (Diabetes Control and Complications Trial) sekä eurooppalaisessa EURODIAB -kohorteissa (20, 21). Sen sijaan tietoa pre-eklampsian vaikutuksis-ta raskauden jälkeiseen sairastavuuteen tyypin 1 diabetesta sairastavilla on hyvin vähän.

Omassa tutkimuksessamme, joka tehtiin HYKS:n naisten- ja nefrologian klinikan sekä Folk-hälsanin tutkimuskeskuksen yhteistyönä, selvi-timme, ennustaako pre-eklampsia tai raskauden-aikainen verenpaineennousu (PIH) diabeettisen nefropatian esiintyvyyttä tyypin 1 diabeetikkonaisil-la (22). Nefropatiaan sairastui 42 % niistä naisista, jotka olivat sairastaneet pre-eklampsian. Vastaava luku oli 9 %, jos verenpaine oli ollut raskauden aikana normaali.

Kun monimuuttuja-analyysiin lisättiin diabeet-tisen nefropatian tunnetut riskitekijät, pre-eklamp-siapotilaiden riski sairastua nefropatiaan oli kahdek-sankertainen verrattuna naisiin, joilla ei ollut ollut pre-eklampsiaa. Mielenkiintoinen tulos oli, ettei raskaudenaikainen verenpaineennousu (PIH) ollut yhteydessä nefropatiaan.

Havaitsimme myös, että mikäli naisilla oli ollut ras-kauden aikana pre-eklampsia (50 %) tai verenpaineen nousu (PIH, 42 %), heillä ilmeni myöhemmin elämäs-sään verenpainetautia enemmän verrattuna niihin, joilla oli ollut raskauden aikana normaali verenpaine (10 %). Lisäksi sepelvaltimotauti kehittyi 12 %:lle niistä tutkittavista, joilla oli ollut raskauden aikana pre-eklampsia. Vastaava luku oli 2 %, jos verenpaine oli raskauden aikana ollut normaali. Emme myöskään havainneet raskaudenaikaisen verenpaineennousun (PIH) lisäävän sepelvaltimotaudin vaaraa.

On osoitettu, että diabeettinen retinopatia vai-keutuu raskauden aikana. Diabeteksen keston, huo-non sokeritasapainon ja kohonneen verenpaineen on osoitettu lisäävän riskiä (23). Ilmiön syitä ei juurikaan tunneta, mutta on osoitettu, että endoteelin eli veri-suonten sisäpintoja verhoavan solukerroksen toiminta on häiriintynyt ja tulehdusmerkkiaineet ovat koholla tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla, joiden reti-nopatia on raskauden aikana vaikeutunut (24).

Diabeettisen retinopatian kehittymisestä myö-hemmin elämässä on julkaistu yksi tyypin 1 diabee-tikkonaisia käsittelevä tutkimus (25). Ruotsalaiset kollegat osoittivat retinopatian olevan vaikeampi naisilla, jotka olivat sairastaneet pre-eklampsian verrattuna niihin, joilla oli ollut normaali verenpai-ne raskauden aikana. On kuitenkin huomattava, että seuranta-aika oli verrattain lyhyt, kuusi kuu-kautta raskauden jälkeen. Tuloksista on näin ollen vaikea sulkea pois itse raskauden aiheuttamien muutosten osuus silmänpohjamuutoksiin.

Taustalla endoteelihäiriö?

Omassa, vielä julkaisemattomassa tutkimukses-samme analysoimme pre-eklampsian ja raskauden-aikaisen verenpaineennousun sairastaneet tyypin 1 diabeetikot erikseen ja seurasimme heitä 15 vuot-ta. Päätetapahtumana käytimme laserhoidettua diabeettista retinopatiaa.

Suurin osa päätetapahtumista sijoittui seuran-ta-ajan loppuun. Molemmissa ryhmissä oli mer-kittävästi enemmän potilaita, joiden silmänpohja-muutokset olivat niin hankalia, että niitä hoidettiin laserilla. Riski oli molemmissa ryhmissä kolminker-tainen verrattuna tyypin 1 diabeetikkonaisiin, joilla oli ollut normaali verenpaine raskauden aikana.

Lisättyämme monimuuttuja-analyysiin sekä raskauden että seurannan aikaisen keskisokerita-sapainon (kumulatiivinen HbA1c), jonka tiedetään olevan diabeettisen retinopatian voimakas vaarate-kijä, yhteys pre-eklampsiaan hävisi, muttei veren-paineennousuun (PIH).

Näin verenpaine (PIH) osoittautui tässä po-tilasryhmässä diabeettisen retinopatian muttei nefropatian tai sepelvaltimotaudin riittäväksi vaa-ratekijäksi. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on tarjol-la jo mainittu endoteelihäiriö, joka yhdistää pre- eklampsian ja diabeettisen nefropatian.

jatkoa sivulta 16


38

Metabolisen oireyhtymän

ensimmäinen merkki

Kontrolloituja pitkittäistutkimuksia raskaudenaikai-sen verenpainetaudin merkityksestä lisäsairauksien ilmentymiselle tyypin 2 diabeetikoilla ei kirjallisuu-desta löydy, joskin populaatiotutkimukset ovat käsit-täneet myös tyypin 2 diabeetikoita.

Merkittävälle osalle naisista, joille puhkeaa ras-kauden aikana sekä diabetes että verenpainetauti, kehittyy vuosien seurannassa krooninen verenpaine-tauti. Taudinkuvaa onkin pidetty metabolisen oireyh-tymän ensimmäisenä merkkinä.

Diabetesta sairastavien potilaiden seuranta äi-tiyshuollossa on tärkeää, koska heidän riskinsä sai-rastua raskaudenaikaiseen verenpainesairauteen (PE/PIH) on moninkertainen. Erityisesti diabeettista munuaistautia sairastavilla riski on suuri. Raskau-denaikaisen verenpainesairauden tiedetään olevan riski sekä äidille että sikiölle. Aiheesta on tullut lisää tietoa viime vuosien aikana. Erityisesti on kiinnitetty huomiota pre-eklampsian vaikutuksiin naisten pitkän ajan ennusteisiin.

Tarkka verenpaineen ja -sokerin kontrolli on diabeetikoilla tärkeää jo raskauden alussa sairas-tavuuden vähentämiseksi. Silmänpohjakuvauksia ei myöskään saa unohtaa. Diabeettisten myöhäis-komplikaatioiden ennustaminen on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi.

Raskaudenaikainen verenpainesairaus on ikkuna diabeetikoiden tulevaisuuteen. Heitä hoitavien lää-kärien ja hoitajien on hyvä pitää tämä mielessään.

Daniel Gordin

LT, erikoistuva lääkäri

HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka

Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto

[email protected]

Kirjallisuus

1. Harjutsalo V, Sjöberg L, Tuomilehto J. Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008;371:1777-82.

2. Redman CW, Sargent IL. Latest advances in understanding preec-lampsia. Science 2005;308:1592–1594.

3. National High Blood Pressure Education Program Working Group on High Blood Pressure in Pregnancy . Report of the national high blood pressure education program working group on high blood pressure in pregnancy. Am J Obst Gynecol 2000;83:S1–S22.

4. Levine RJ, Ewell MG, Hauth JC, Curet LB, Catalano PM, Morris CD, Choudhary G, Sibai BM. Should the definition of preeclampsia include a rise in diastolic blood pressure of Q15 mm Hg to a level <90 mm Hg in association with proteinuria? Am J Obst Gynecol 2000;183:787–792.

5. Kitzmiller JL, Block JM, Brown FM, Catalano PM, Conway DL, Coustan DR, Gunderson EP, Herman WH, Hoffman LD, Inturrisi M, Jovanovic LB, Kjos SI, Knopp RH, Montoro MN, Ogata ES, Paramsothy P, Reader DM, Rosenn BM, Thomas AM, Kirkman MS. Managing preexisting diabetes for pregnancy: summary of evidence and consensus recommendations for care. Diabetes Care 2008;31:1060-79.

6. Persson M, Norman M, Hanson U. Obstetric and perinatal out-comes in type 1 diabetic pregnancies: A large, population-based study. Diabetes Care 2009;32:2005-9.

7. Skjaerven R, Vatten LJ, Wilcox AJ, Ronning T, Irgens LM, Lie RT. Recurrence of pre-eclampsia across generations: exploring fetal and maternal genetic components in a population based cohort. Br Med J 2005;331:877-81.

8. Askie LM, Duley L, Henderson-Senart DJ, Steward LA. Paris Colla-borative Group. Antiplatelet agents for prevention of pre-eclampsia: a meta-analysis of individual patient data. Lancet 2007;369:1791-8.

9. Chappell LC, Seed PT, Briley AL, Kelly FJ, Lee R, Hunt BJ, Parmar K, Bewley SJ, Shennan AH, Steer PJ, Poston L. Effect of antioxi-dants on the occurrence of pre-eclampsia in women at increased risk: a randomised trial. Lancet 1999;354:810-6.

10. McCance DR, Holmes VA, Maresh MJ, Patterson CC, Walker JD, Pearson DW, Young IS; Diabetes and Pre-eclampsia Intervention Trial (DAPIT) Study Group. Vitamins C and E for prevention of pre-eclampsia in women with type 1 diabetes (DAPIT): a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2010;376:259-66.

11. Ekbom P, Damm P, Feldt-Rasmussen B, Feldt-Rasmussen U, Møl-vig J, Mathiesen ER. Pregnancy outcome in type 1 diabetic women with microalbuminuria. Diabetes Care 2001;24:1739-44.

12. Ewers IM, de Valk HW, Visser GHA. Risk of complications of preg-nancy in women with type 1 diabetes: nationwide prospective study in the Netherlands. Br Med J 2004;328:915–921.

13. Hiilesmaa V, Suhonen L, Teramo K. Glycaemic control is associated with pre-eclampsia but not with pregnancy-induced hypertension in women with type 1 diabetes mellitus. Diabetologia 2000;43:1534–1539.

14. Holmes VA, Young IS, Patterson CC, Pearson DW, Walker JD, Maresh MJ, McCance DR; Diabetes and Pre-eclampsia Intervention Trial Study Group. Optimal glycemic control, pre-eclampsia, and gestational hypertension in women with type 1 diabetes in the diabetes and pre-eclampsia intervention trial. Diabetes Care 2011;34:1683-8.

15. Colatrella A, Braucci S, Festa C, Bianchi P, Fallucca F, Mattei L, Trappolini M, Napoli A. Hypertensive disorders in normal/over-weight and obese type 2 diabetic pregnant women. Exp Clin Endocrinol Diabetes 2009;117:373-7.

16. Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD, Williams DJ. Pre-eclampsia and risk of cardiovascular disease and cancer in later life: systematic review and meta-analysis. Br Med J 2007;335:974.

17. Vikse BE, Irgens LM, Leivestad T, Skjaerven R, Iversen BM. Preeclampsia and the risk of end-stage renal disease. N Engl J Med 2008;359:800-9.

18. Irgens HU, Reisaeter L, Irgens LM, Lie RT. Long term mortality of mothers and fathers after pre-eclampsia: population based cohort study. Br Med J 2001;323:1213-7.

19. Kaaja R, Sjöberg L, Hellsted T, Immonen I, Sane T, Teramo K. Long-term effects of pregnancy on diabetic complications. Diabet Med 1996;13:165–9.

20. Diabetes Control and Complications Trial Research Group. Effect of pregnancy on microvascular complications in the diabetes control and complications trial. Diabetes Care 2000;23:1084-91.

21. Vérier-Mine O, Chaturvedi N, Webb D, Fuller JH. Is pregnancy a risk factor for microvascular complications? The EURODIAB Prospective Complications Study. Diabet Med 2005;22:1503-9.

22. Gordin D, Hiilesmaa V, Fagerudd J, Rönnback M, Forsblom C, Kaaja R, Teramo K, Groop PH; FinnDiane Study Group. Pre-eclampsia, but not pregnancy-induced hypertension is a risk factor for diabetic nephropathy in type 1 diabetic women. Diabetologia 2007;50:516–22.

23. Klein BE, Moss SE, Klein R. Effect of pregnancy on progression of diabetic retinopathy. Diabetes Care 1990;13:34–40.

24. Loukovaara S, Immonen I, Koistinen R, Hiilesmaa V, Kaaja R. Inflammatory markers and retinopathy in pregnancies complicated with type 1 diabetes. Eye (Lond) 2005;19:422-30.

25. Lövestam-Adrian M, Agardh CD, Aberg A, Agardh E. Pre-eclampsia is a potent risk factor for deterioration of retinopathy during preg-nancy in Type 1 diabetic patients. Diabet Med 1997;14:1059-65.




Ruokavalion ja mikrobiston vaikutus paksusuolen immunisäätelyyn ja tyypin 1 diabetekseen

Tyypin 1 diabeteksen nopean yleistymisen epäillään johtuvan osittain ravinto- ja mikrobistotekijöistä. Ravinto vaikuttaa suoliston mikroflooraan, mikä puolestaan vaikuttaa suolen immuunitasapainoon. Tiedetään, että tyypin 1 diabeteksen voi ehkäistä diabetekselle alttiissa NOD-hiirimallissa ruokavaliota muuttamalla. Tarkkaa tietoa siitä, miten ruokavalio ja mikrobisto vaikuttavat suoliston immunisäätelyyn ja miten ne altistavat diabetekselle, ei kuitenkaan vielä ole.

Ruokavalio vaikuttaa olennaisesti paksusuolen mik-roflooraan. Ruokavaliomuutoksen on nähty johta-van ihmisessä selkeään muutokseen mikrofloorassa muutaman viikon kuluessa (1,2). Esimerkiksi inu-liinin ja oligofruktoosin bifidobakteerien kasvua sti-muloiva vaikutus on myös tunnettua, minkä vuoksi näitä hiilihydraatteja lisätään usein maitotuotteisiin (3). Yksinkertaisillakin ruokavaliomuutoksilla saat-taa täten olla huomattava merkitys mikroflooralle.

Suolistomme ei-patogeeniset bakteerit eli niin sanottu normaalifloora on hyvin tärkeä suo-len immuunijärjestelmän kehitykselle (4), ja tämä puolestaan vaikuttaa suolen immuunisäätelyyn. Mikrofloora ja solusignalointi mikrobiston ja suo-len immuunisolujen välillä vaikuttaa keskeisesti moniin sairauksiin, kuten tulehdukselliseen suo-listosairauteen (5), allergioihin (6), ylipainoon (7) ja suolistosyöpään (8). Esimerkiksi peräsuolen syö-pätapauksista valtaosa on satunnaisia esiintymisiä, joissa ruokavaliolla ja mikrobistotekijöillä on tärkeä rooli (9,10). Monissa sairauksissa, mukaan luki-en tyypin 1 diabetes, joissa mikrobisto vaikuttaa taudin kulkuun, syynä tähän näyttäisi olevan suoli-epiteelin tulehdus tai suolenseinämän suurentunut läpäisevyys tai molemmat yhdessä.

Ruokavalion vaikutukset

osoitettu eläinmalleissa

Ruokavalion tiedetään vaikuttavan tyypin 1 dia-beteksen kehitykseen eläinmalleissa. Hypoaller-geeniset ruokavaliot, kuten soijapohjainen Pro-Sobee-äidinmaidonkorvike, vähentää diabetesta olennaisesti NOD-hiirissä (11,12). Samoin hydro-lysoidut kaseiinipohjaiset ruokakorvikkeet vähentä-vät diabetesta sekä diabetekselle alttiissa rotissa (BioBreeding BB rats) että NOD-hiirissä (13).

Näiden ruokavaliomuutoksien taustalla olevaa suojamekanismia ei vielä tunneta tarkasti, mutta niiden on todettu muuttavan suolen mikroflooraa (14) ja ne saattavat alentaa suolenseinämän läpäi-sevyyttä (15).

Tavallinen ruoka tulehduttaa

NOD-hiiren koolonin

Diabetestutkijoiden ja diabetologien yhdistyksen palkitsemassa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ruokavalion ja mikrobiston vaikutusta paksusuolen ja vatsaontelon immuunisolujen säätelyyn ja dia-beteksen kehitykseen NOD-hiirissä. Tutkimuksessa osoitettiin, että tavanomaisella rehulla kasvatetuil-la NOD-hiirillä on jo varhaisessa vaiheessa (4–5 vii-kon iässä) lieviä paksusuolen tulehduksen oireita ja heikentynyt oman mikroflooran sieto.

Catharina Alam

NUORI TUTKIJA

Kuva: Jorma Lahtela


40

Tulehdusoireet ilmenivät sekä suoliepiteelin lii-kakasvuna että kohonneina proinflammatoristen sy-tokiinien määränä paksusuolessa. Koolonin lamina propriassa nähtiin myös suurempi osuus aktivoitu-neita T-soluja sekä tulehduksellisia dendriittisoluja. NOD-hiirten suoliliepeen imusolut reagoivat myös epänormaalin voimakkaasti suolen omaan normaa-liflooraan, mikä on osoitus heikentyneestä tolerans-sista.

Vatsaontelon B-lymfosyytit

siirtyvät haimaan

NOD-hiiren vatsaontelon B-lymfosyytit ovat mielen-kiintoinen solupopulaatio tyypin 1 diabeteksen ja suolen immunologian välisen yhteyden tutkimises-sa, sillä nämä B-solut ovat läheisessä yhteydessä suolen immuunisoluihin ja niiden tiedetään reagoi-van suolen tulehduksellisiin tiloihin. Lisäksi tämä B-solupopulaatio sisältää B1-tyypin lymfosyyttejä, joilla on autoreaktiivisia ominaisuuksia ja joiden epäillään osallistuvan tyypin 1 diabeteksen kehi-tykseen (16–18).

Tässä tutkimuksessa todettiin, että vatsaontelon B-solut ovat ak-tivoituneita ja niiden siirtyminen pois vatsaontelosta on olennaisesti kiihtynyt. Mikä mielenkiintoisin-ta, nämä B-solut siirtyvät haiman imusolmukkeisiin. NOD-hiiren vat-saontelon B-solut olivat tämän lisäksi tavanomaisia (pernan) B-soluja tehokkaampia esittelemään an-tigeenia T-soluille, jotka oli herkistetty insuliinille pistämällä insuliinia hiiriin ennen T-solujen kerää-mistä. Tämä vahvisti epäilyjä siitä, että vatsaonte-lon B-soluilla on merkitystä tyypin 1 diabeteksen kehitykselle, ainakin NOD-hiiressä.

Erikoisruoka

vähensi sairastumisia

Tutkimuksessa kävi ilmi, että NOD-hiirissä havai-tut paksusuolen tulehdukselliset muutokset sekä vatsaontelon B-solujen korkea aktivaatiotaso riip-puvat ruokavaliosta ja mikrofloorasta. ProSobee-ruokituissa hiirissä sairastuminen tyypin 1 diabe-tekseen laski 75 %:sta noin 20 %:iin ja muutti myös olennaisesti suolen mikroflooraa. Näiden hiir-

ten koolonissa ei näkynyt merkkejä liikakasvusta eikä kohonneita proinflammatorisia sytokiinitasoja.

ProSobeella ruokittujen NOD-hiirten koolonin lamina propriassa oli myös pienempi osuus akti-voituneita T-soluja ja dendriittisoluja verrattuna tavanomaisella rehulla ruokittuihin NOD-hiiriin. ProSobee-ruokavalio vaikutti myös vatsaontelon B-soluihin. ProSobee-NOD-hiirissä ei nähty solu-aktivaation merkkejä vatsaontelon B-soluissa, ja näiden B-solujen kyky esitellä antigeeniä insuliini-spesifille T-soluille oli heikentynyt verrattuna per-nan B-soluhin.

Väitöskirjassa esiteltyjen tulosten perusteella voidaan todeta, että ruokavaliolla ja mikrobisilla te-kijöillä on merkittävä vaikutus paksusuolen immuu-nisäätelyyn, vatsaontelon B-solujen aktivaatioon ja diabeteksen kehitykseen NOD-hiirissä.

Puhdas ympäristö

lisää sairastumisriskiä?

NOD-hiirten sairastuminen tyypin 1 diabetekseen riippuu hiirten elinolosuhteista, ja puhtaamman elinympäristön aja-tellaan lisäävän diabetesriskiä. En-simmäinen täysin mikrobiton NOD-hiirikanta kehitettiin 1980-luvulla, ja tässä pienehkössä hiirikannassa kaikki hiiret sairastuivat varhain alkaneeseen hyvin aggressiiviseen

diabetekseen (19). Sen jälkeen yleinen käsitys on ollut, että täysin mikrobiton ympäristö lisää dia-beteksen ilmaantuvuutta. Tutkimustuloksia mik-robittomien NOD-hiirten diabetesinsidenssistä on kuitenkin edelleen hyvin vähän, eikä kaikissa tut-kimuksissa ole havaittu taudin pahenemista mikro-bittomissa oloissa (20,21).

Perustamassamme mikrobittomassa NOD-hiirikannassa ei nähty olennaista muutosta hiirten sairastavuudessa diabetekseen, mutta useita im-munologisia eroja havaittiin. Ne vaikuttivat taudin etenemiseen mikrobittomissa NOD-hiirissä. Mik-robittomien NOD-hiirten koolonissa näkyi tuleh-duksellisia muutoksia kuten tavallisissakin NOD-hiirissä, mutta regulatoristen T-solujen määrä oli koolonissa vähäisempi mikrobien puuttuessa.

Insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen

Mikä mielenkiintoisinta, nämä B-solut

siirtyvät haiman imusolmukkeisiin.




alkoi mikrobittomissa hiirissä ai-emmin ja eteni nopeammin kuin verrokkeina olleissa NOD-hiirissä. Vaikeutuneesta kudostuhosta huolimatta insuliinin määrä saa-rekkeissa oli samalla tasolla kuin verrokkihiirissä, mutta aikaisem-masta ja aggressiivisemmasta insuliitista huolimatta mikrobitto-mat hiiret eivät sairastuneet muita NOD-hiiriä aikaisemmin.

Mielenkiintoista oli myös, että vatsaontelon B-soluissa ei näkynyt aktivaation merkkejä mikrobitto-missa hiirissä ja B-soluja oli myös vähemmän näiden hiirten haimasaarekkeissa. Nä-mä tulokset vahvistavat epäilyjä, että vatsaontelon B-soluaktivaatio ja näiden solujen kulkeutuminen NOD-hiiren haimaan riippuu mikrobistotekijöistä.

Vatsaontelon B-solut

välittäjinä?

Antigeenien tiedetään kulkeutuvan koolonista hai-man imusolmukkeisiin (22), ja tulehduksen ke-miallinen käynnistäminen NOD-hiiren koolonissa lisää autoreaktiivisten T-solujen määrää haiman imusolmukkeissa (23). Haimasaarekkeisiin kerty-vät NOD-hiiren T-solut ilmentävät myös pintamark-kereita, jotka osoittavat niiden aktivoituneen suolen limakalvolla (24–26).

Indometasiinilla aiheutettu suoliepiteelin vau-rio aktivoi vatsaontelon B-solut ja stimuloi niiden siirtymistä pois vatsaontelosta (17). Koska vatsaon-telon B-solut aktivoituvat kemikaalin aiheuttamas-ta suoliepiteelin tulehduksesta ja siihen liittyvästä läpäisevyyshäiriöstä, on todennäköistä, että tyypin 1 diabeetikoilla ja eläinmalleissa todettu suolen läpäisevyyden lisääntyminen voisi myös johtaa vatsaontelon B-solujen aktivoitumiseen. B-solujen aktivaatio puolestaan johtaa näiden solujen pois-tumiseen vatsaontelosta ja niiden kulkeutumiseen etenkin haiman imusolmukkeisiin.

Vatsaontelon B-solut ovat täten läheisessä kontaktissa suolen kanssa ja muodostavat lisäksi yhteyden haiman imusolmukkeisiin. Nämä B-solut saattavat toimia ympäristö- ja mikrobistotekijöiden

välittäjinä tyypin 1 diabeteksen ke-hityksessä.

Monen tekijän summa

Väitöskirjan tulosten perusteella voidaan todeta, että NOD-hiirillä on useita merkkejä lievästä tulehdus-tilasta koolonissaan. Nämä tuleh-dusmerkit sekä diabeteksen kehitys pystytään estämään NOD-hiirissä ruokavaliomuutoksella.

Ruokavaliolla ja mikrobistolla on vaikutusta myös vatsaontelon B-so-lujen aktivaatioon ja niiden antigee-

niesittelykykyyn sekä myös insuliitin kehitykseen haimassa.

Catharina Alam

FT, post doc -tutkija

[email protected]

Åbo Akademi

Biotieteet, solubiologian laitos

Turun yliopisto

Lääketieteellisen mikrobiologian ja

immunologian laitos

Väitöskirja valmistui Arno Hännisen tutkimusryhmässä.

Väitöskirja: The Influence of Diet and Microbes on Colonic Immune Regulation and their Implications on Type 1 Diabetes. Turun Yliopisto 2011.

Kirjallisuus

1. Peltonen R, Ling WH, Hanninen O, Eerola E. An uncooked vegan diet shifts the profile of human fecal microflora: comput-erized analysis of direct stool sample gas-liquid chromatography profiles of bacterial cellular fatty acids. Appl Environ Microbiol. 1992 Nov;58(11):3660-6.

2. Walker AW, Ince J, Duncan SH, Webster LM, Holtrop G, Ze X, et al. Dominant and diet-responsive groups of bacteria within the human colonic microbiota. Isme J. 2011 Aug 5.

3. Gibson GR, Beatty ER, Wang X, Cummings JH. Selective stimu-Selective stimu-lation of bifidobacteria in the human colon by oligofructose and inulin. Gastroenterology. 1995 Apr;108(4):975-82.

4. Calder PC, Krauss-Etschmann S, de Jong EC, Dupont C, Frick JS, Frokiaer H, et al. Early nutrition and immunity - progress and perspectives. Br J Nutr. 2006 Oct;96(4):774-90.

5. Manichanh C, Rigottier-Gois L, Bonnaud E, Gloux K, Pelletier E, Frangeul L, et al. Reduced diversity of faecal microbiota in Crohn’s disease revealed by a metagenomic approach. Gut. 2006 Feb;55(2):205-11.

6. Penders J, Thijs C, Vink C, Stelma FF, Snijders B, Kummeling I, et al. Factors infl uencing the composition of the intestinal micro-Factors influencing the composition of the intestinal micro-biota in early infancy. Pediatrics. 2006 Aug;118(2):511-21.

7. Penders J, Thijs C, van den Brandt PA, Kummeling I, Snijders

Väitöskirjan tulosten perusteella voidaan

todeta, että NOD-hiirillä on useita merkkejä

lievästä tulehdustilasta koolonissaan. Niiden

ilmaantuminen ja diabeteksen kehitys

pystytään estämään NOD-hiirissä

ruokavaliomuutoksella.


receptors. J Exp Med. 2006 Oct 30;203(11):2541-50.18. Kendall PL, Woodward EJ, Hulbert C, Thomas JW. Peritoneal

B cells govern the outcome of diabetes in non-obese diabetic mice. Eur J Immunol. 2004 Sep;34(9):2387-95.

19. Suzuki T, Yamada T, Fujimura T, Kawamura E, Shimizu M, Ya-mashita R, et al. Diabetogenic effects of lymphocyte transfusion on the NOD or NOD nude mouse In: Rygaard J. BN, Graem N., Spang-Thomsen M., editor. In immune-deficient animals in biomedical research. Basel, Switzerland Karger; 1987. p. 112-6.

20. Taniguchi H, Susumu M, Ikegami H, editors. The NOD mouse and its related strains. 2 ed. Boca Raton, Florida, US: CRC press Taylor & Francis group 2007.

21. Wen L, Ley RE, Volchkov PY, Stranges PB, Avanesyan L, Stonebraker AC, et al. Innate immunity and intestinal microbiota in the development of Type 1 diabetes. Nature. 2008 Oct 23;455(7216):1109-13.

22. Carter PB, Collins FM. The route of enteric infection in normal mice. J Exp Med. 1974 May 1;139(5):1189-203.

23. Turley SJ, Lee JW, Dutton-Swain N, Mathis D, Benoist C. En-docrine self and gut non-self intersect in the pancreatic lymph nodes. Proc Natl Acad Sci U S A. 2005 Dec 6;102(49):17729-33.

24. Hänninen A, Jaakkola I, Jalkanen S. Mucosal addressin is required for the development of diabetes in nonobese diabetic mice. J Immunol. 1998 Jun 15;160(12):6018-25.

25. Hänninen A, Salmi M, Simell O, Jalkanen S. Mucosa-associated (beta 7-integrinhigh) lymphocytes accumulate early in the pan-creas of NOD mice and show aberrant recirculation behavior. Diabetes. 1996 Sep;45(9):1173-80.

26. Yang XD, Sytwu HK, McDevitt HO, Michie SA. Involvement of beta 7 integrin and mucosal addressin cell adhesion molecule-1 (MAdCAM-1) in the development of diabetes in obese diabetic mice. Diabetes. 1997 Oct;46(10):1542-7.

B, Stelma F, et al. Gut microbiota composition and development of atopic manifestations in infancy: the KOALA Birth Cohort Study. Gut. 2007 May;56(5):661-7.

8. Moore WE, Moore LH. Intestinal floras of populations that have a high risk of colon cancer. Appl Environ Microbiol. 1995 Sep;61(9):3202-7.

9. Davis CD, Milner JA. Gastrointestinal microflora, food com-ponents and colon cancer prevention. J Nutr Biochem. 2009 Oct;20(10):743-52.

10. Gill CI, Rowland IR. Diet and cancer: assessing the risk. Br J Nutr. 2002 Sep;88 Suppl 1:S73-87.

11. Elliott RB, Reddy SN, Bibby NJ, Kida K. Dietary prevention of diabetes in the non-obese diabetic mouse. Diabetologia. 1988 Jan;31(1):62-4.

12. Flohe SB, Wasmuth HE, Kerad JB, Beales PE, Pozzilli P, Elliott RB, et al. A wheat-based, diabetes-promoting diet induces a Th1-type cytokine bias in the gut of NOD mice. Cytokine. 2003 Feb 7;21(3):149-54.

13. Lefebvre DE, Powell KL, Strom A, Scott FW. Dietary proteins as environmental modifiers of type 1 diabetes mellitus. Annu Rev Nutr. 2006;26:175-202.

14. Hansen AK, Ling F, Kaas A, Funda DP, Farlov H, Buschard K. Diabetes preventive gluten-free diet decreases the number of caecal bacteria in non-obese diabetic mice. Diabetes Metab Res Rev. 2006 May-Jun;22(3):220-5.

15. Visser JT, Lammers K, Hoogendijk A, Boer MW, Brugman S, Beijer-Liefers S, et al. Restoration of impaired intestinal barrier function by the hydrolysed casein diet contributes to the preven-tion of type 1 diabetes in the diabetes-prone BioBreeding rat. Diabetologia. 2010 Dec;53(12):2621-8.

16. Duan B, Morel L. Role of B-1a cells in autoimmunity. Autoim-Autoim-mun Rev. 2006 Jul;5(6):403-8.

17. Ha SA, Tsuji M, Suzuki K, Meek B, Yasuda N, Kaisho T, et al. Regulation of B1 cell migration by signals through Toll-like

Diabeettisen verkkokalvo-sairauden säännöllinen seulonta on tärkeää jokai-selle diabeetikolle. Potilas voi vaikuttaa silmiensä kun-toon itse, sillä hyvä glukoo-sitasapaino vähentää reti-nopatian ilmaantumista ja etenemistä.

Diabeteselämää.fi

FI-G

LA-1

2-0

1-0

8



Diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus

Diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen oppisopi-mustyyppinen korkea-asteen täydennyskoulutus käynnistyi ensimmäisen kerran 2009. Tässä artik-kelissa kuvataan kokemuksia kahdesta toteutu-neesta koulutuksesta.

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus on opetusministeriön vuonna 2009 käynnistämä pitkäkestoinen täydennyskoulutusmuoto, jon-ka tavoitteena on vastata työelämän muuttuvaan osaamistarpeeseen. Koulutuksen avulla hankitaan erityisosaamista, jota työelämässä tarvitaan perus-tutkintojen tuoman osaamisen lisäksi.

Sen tarkoituksena on tarjota joustava opiske-lumahdollisuus työelämässä toimiville. Erityispäte-vyys edellyttää laaja-alaista ja syvällistä oppimista, jossa yhdistyy teoreettinen ja työelämän tuoma ko-kemustieto. Erityispätevyyskoulutusten laajuus on 30–60 opintopistettä (1).

Koulutusorganisaatio, työelämän edustajat ja opiskelija sopivat koulutuksesta kirjallisesti. Vas-tuu koulutuskokonaisuudesta on korkeakoululla, jo-ka toimii hallintoviranomaisena ja järjestäjänä sekä vastaa tietopuolisen opetuksen järjestämisestä.

Diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityis-osaaminen -korkea-asteen oppisopimustyyppises-sä täydennyskoulutuksessa, josta tässä artikkelissa kerrotaan, suoritettiin 30 opintopisteen laajuinen työelämän osaamistarpeisiin liittyvä kokonaisuus. Työpaikalla tapahtuu vähintään puolet opiskelusta, ja siitä vastaa työnantaja työnantajan ja korkea-koulun sopimalla tavalla (1).

Tukea työnohjaajilta

ja mentoreilta

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaa-minen -korkea-asteen oppisopimustyyppinen täy-dennyskoulutus on toteutettu kaksi kertaa. Vuon-na 2009–2010 yhteistyössä Mikkelin (Mikkeli ja Savonlinna), Savonia- (Kuopio), Pohjois-Karjalan (Joensuu) ja Diak-Itä- (Pieksämäki) ammattikor-keakoulujen kanssa. Vuoden 2010–2011 täyden-nyskoulutukseen tulivat mukaan edellisten lisäksi Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkea-koulut. Opiskeluaikaa oli vuosi. Opiskelu perustui valtakunnallisiin diabeteshoitotyön erikoisosaami-sen kriteereihin ja ammatillisten erikoistumisopin-tojen opetussuunnitelmaan (2).

Koulutuksen tavoitteena on, että terveysalan opisto- ja/tai korkea-asteen tutkinnon suorittanut terveysalan ammattilainen syventää ja laajentaa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamistaan niin, että hän pystyy toimimaan diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen asiantuntijana moniammatillises-sa tiimissä.

Diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen erityisosaaminen koulutuksen teema-alueet olivat (3):

orientoivat opinnot diabeteksen ehkäisy diabetes sairautena ja sen lääketieteellinen

hoitodiabeetikon omahoidon ja kuntoutuksen

tukeminen diabeetikon hoidon laadun kehittäminendiabeetikon omahoito.

Joustavaa opiskelua työelämän vaatimusten mukaan

Salla Seppänen, Arja-Irene Tiainen ja Marja-Anneli Hynynen

Diabeteshoitajat


44

Mikkelin ammattikorkeakoulu koordinoi ja hal-linnoi täydennyskoulutusta, minkä vuoksi opiske-lijaksi haettiin Mikkelin ammattikorkeakouluun. Koulutusta hallinnoivan ammattikorkeakoulun, opiskelijan ja opiskelijan työnantajan välille teh-tiin niin sanottu kolmikantasopimus, jossa määri-teltiin opiskelijan työstä oppimisen edellytykset ja sitoumukset sekä mahdollisuus mentorin käyttöön. Työnantajalle ei maksettu rahallista korvausta men-toroinnista. Mentoreille järjestettiin maksutta kou-lutuksen ajaksi ryhmätyönohjausta.

Työohjaajina toimivat koulutetut työnohjaajat. Työohjausryhmät olivat Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Pieksämäellä ja toisen koulutuksen to-teutuksen yhteydessä myös Porissa ja Kokkolassa.

Opiskelijat jakautuivat asuin- ja työpaikan mukaan omiin tuutoriryh-miinsä, joista vastasi alueen ammat-tikorkeakoulun opettaja. Opiskelun pääpaino oli työstä oppimisessa. Sitä ohjattiin oppimistehtävillä, verkko-ohjauksella, seminaarityöskentelyllä sekä yksilöohjauksella. Lähiopetus-päiviä oli 9 (+ opintoihinperehdytys-päivä). Lähiopetuspäivät sisälsivät ulkopuolisten työelämän asiantunti-joiden luentoja, seminaareja ja har-joituksia.

Kaksi vaativaa

näyttötehtävää

Osaamisen osoittamisen näyttöjä oli kaksi: ohjaus-osaamisen näyttö ja oman työyhteisön toiminnan kehittämistehtävä.

Ohjausosaamisen näytössä opiskelija valmiste-li omalle asiakkaalleen ohjaustilanteen, jonka hän taltioi videolle. Itsearvioinnin lisäksi opiskelija sai vertaispalautetta mentoriltaan. Videotallenteeseen palattiin tuutoriryhmittäin seminaarissa, jossa kes-kusteltiin itsearvioinnista ja ohjaamisosaamisen ke-hittämisestä. Kokemuksia ja ajatuksia ohjauksesta ja ohjauksen teorioista jaettiin seminaarissa.

Kehittämistehtävänä oli suunnitella kehittämis-hanke omalle työyhteisölle. Kehittämistehtävien tuotoksena syntyi muun muassa koko työyhteisöä koskevia laajoja koulutuskokonaisuuksia, kuten Ko-

tihoidon henkilökunnan kouluttaminen diabeetikon hoidon perusteisiin, tai diabeetikoiden hoidon ja ohjauksen toimintamallin uudistamista koskevia koulutuskokonaisuuksia, kuten Diabeteshoitajan vastaanoton kehittäminen osaksi sekä terveysase-man että erikoissairaanhoidon toimintaa.

Verkko-opetuksesta hyötyä

myös opettajille

Usean ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämä verkko-opetus oli uusi kokemus opettajille, opis-kelijoille ja työelämän mentoreille. Se toteutettiin Adobe Connect (AC) -verkkoyhteydellä, joka mah-dollisti hyvin asiantuntijaluentojen ja videoiden seuraamisen kotipaikkakunnilla ja jopa kotona.

Osa asiantuntijaluennoista nau-hoitettiin ja tallennettiin Moodle-verkko-oppimisympäristöön, jossa opiskelijat ja mentorit pystyivät kat-somaan ne uudelleen. Opiskelijoille annettiin koulutuksen ajaksi käyttöön kuulokkeet ja videokamera. Nettiyh-teys oli edellytys verkko-opetuksen seuraamiselle.

Yhteisen verkko-opetuksen etu-na opettajille oli uuden oppiminen toisilta opettajilta. Mahdollisuudet asiantuntijaluennoitsijoiden rekrytoi-

miseen kasvoivat, koska jokaisella paikkakunnalla oli omat verkostonsa käytettävissä. Voisi sanoa, että yhdessä järjestetty koulutus oli monessa suhteessa laadukkaampaa ja monipuolisempaa kuin yhden ammattikorkeakoulun aiemmin järjestämät diabe-teksen erikoistumisopinnot.

Asiantuntijuuden kehittyminen vaatii osallistu-misen asiantuntijayhteisön toimintaan (4). Opis-kelijoilla, opettajilla ja mentoreilla oli koulutuksen aikana mahdollisuus luoda asiantuntijaverkko.

Työn ja tiedon

synergiaa

Työssä oppimisen uusien mallien ja käytänteiden kehittäminen on ollut myös tavoitteena Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2009 käynnistämässä korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennys-koulutuksen kehittämisessä. Koulutuksessa on


Yhdessä järjestetty koulutus oli

monessa suhteessa laadukkaampaa ja monipuolisempaa

kuin yhden ammattikorkeakoulun aiemmin järjestämät

diabeteksen erikoistumisopinnot.



haluttu etsiä työssä oppimisen kautta akateemisen tiedon ja käytännön sovellusten välistä synergiaa, josta sekä opiskelija että hänen työyhteisönsä hyö-tyisivät.

Tärkeintä työssä oppimisessa on, että paino-piste siirtyy oppijaan ja hänen tarpeeseensa oppia. Oppija on vahvasti vastuussa omasta oppimises-taan. Opettaja on oppimisen ohjaaja, joka edistää oppimisprosessia.

Opiskelija ottaa tietoa haltuunsa eri lähteistä. Työelämän rooli on hyvin keskeinen, sillä oppimis-tarpeet syntyvät opiskelijan vuorovaikutuksesta työyhteisönsä kanssa. Työyhteisö tarjoaa ongelmia ja kehittämiskohteita. Tämä mahdollistaa kehitty-misen ei vain diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen erityisosaajana vaan myös ihmisenä, ongelmien ratkaisijana ja vaikuttajana (5, 6).

Diabeetikon hoitotyön ja kun-toutuksen erityisosaaminen -korkea-asteen oppisopimuskoulutuksessa työelämä oli vahvasti mukana jo hakuprosessissa, koska työnantajan täytyi sitoutua siihen, että työn-tekijä voi osallistua koulutukseen, jossa oppiminen tapahtuu pääosin omassa työssä.

Työnantajan nimeämä mentori oli opiskelijan rinnallakulkija koko oppimisprosessin ajan. Men-torointisuhteessa korostuvat perinteisen mentorin auktoriteettiaseman sijaan vastavuoroisuus, op-pimiskumppanuus, yhteinen ymmärrys ja tiedon rakentaminen sekä molemminpuolisen osaamisen hyödyntäminen (7-9).

TeDiKa auttaa

itsearvioinnissa

Diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen erityisosaami-nen -oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on toteutettu Suomessa kaksi kertaa, ja sen on suo-rittanut yhteensä 60 terveysalan ammattilaista. Heistä puolella oli ammattikorkeakoulu- ja puolella opistotason tutkinto. Opiskelijoiden ammattinimik-keet olivat: sairaanhoitaja (76 %), terveydenhoitaja (18 %), kätilö (3 %) ja fysioterapeutti (3 %).

Koulutukseen osallistuneet terveysalan am-mattilaiset toimivat perusterveydenhuollossa, eri-koissairaanhoidossa, psykiatrisessa sairaalassa ja hoiva- ja palvelukodeissa.

Koulutuksen toteutusta on arvioitu ESR-hank-keessa KOPSU – Korkeasti koulutettujen oppiso-pimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke – Työssä ja työstä oppien, jota hallinnoi Itä-Suomen yliopisto. Arvioinnin keskeisenä kohteena on opis-kelijan erityisosaamisen kehittyminen koulutuksen aikana.

Arviointitietoa opiskelijan osaamisen kehittymi-sestä on kerätty Diabetesliiton kehittämän Terveys-alan ammattilaisten diabetesosaamisen itsearvi-ointikartan TeDiKa:n avulla, opiskelijoille tehdyllä sähköisellä palautekyselyllä sekä koulutusryhmän 2010–2011 osalta myös ryhmähaastatteluilla.

TeDiKa on väline, jolla voi arvioida ja kehittää diabetesosaamista henkilökohtaisella ja/tai työyh-

teisön tasolla. Tässä koulutuksessa osaamiskartan tavoitteena oli tukea opiskelijaa oman diabetesosaami-sensa arvioinnissa ja kehittämisessä. TeDiKa:aan voi tutustua Diabeteslii-ton verkkosivustolla: www.diabetes.fi/

itsearviointi.Osaamiskarttaa käytettiin opinnoissa kaksi ker-

taa: opintojen alkuvaiheessa, jolloin osaamiskartta oli opiskelijalle väline arvioida omaa diabetesosaa-mistaan ja asettaa omia henkilökohtaisia oppimis-tavoitteitaan, ja opintojen loppuvaiheessa, jolloin opiskelijalla oli mahdollisuus osaamiskartan avulla arvioida uudelleen omaa diabetesosaamistaan ja laatia omaan osaamisportfolioonsa henkilökohtai-nen kehittymissuunnitelma tuleville vuosille.

TeDiKa:n täyttivät opintojen alkuvaiheessa kaik-ki opiskelijat ja opintojen lopussa ensimmäisestä koulutusryhmästä 20 opiskelijaa (74 %) ja toisesta 16 opiskelijaa (46 %). TeDiKa-osaamiskartat osoit-tavat, että opiskelijat kokivat oman osaamisensa kehittyneen koulutuksen aikana selvästi. Molem-missa koulutusryhmissä opiskelijoiden oman arvion mukaan kehittyivät eniten yksilö- ja ryhmäohjaami-sen osaaminen.

Tarkasteltaessa vastaajien määrää tulee huomi-oida, että vuoden 2010–2011 koulutusryhmästä osaamiskartan täytti vain 45 % opiskelijoista. On mahdollista, että opiskelijat, jotka eivät kokeneet oman osaamisensa kehittyneen koulutuksen aika-na kovinkaan paljon, ovat jättäneet osaamiskartan täyttämättä.

Mentori oli opiskelijan rinnalla kulkija koko

oppimisprosessin ajan.


46

Opiskelijat tyytyväisiä

Koulutusten päätyttyä opiskelijoille lähetettiin säh-köpostitse kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan koulutusta. Kysymyksillä haettiin vastausta siihen, mitkä tekijät edistivät oppimista ja erityisosaami-sen kehittymistä. Opiskelijoilta pyydettiin myös ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi.

Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 41 opis-kelijaa.

Suurin osa vastaajista oli hakeutunut opiske-lemaan joko oman kiinnostuksen vuoksi tai am-matissa oli noussut selkeä tarve lisäkoulutukselle. Koulukseen hakeutumisen taustalla oli myös työn-antajan ehdotus hakeutua koulutukseen.

Opiskelijoiden palaute koulutuksesta oli pää-sääntöisesti myönteinen. Täydennyskoulutuksen paras anti opiskelijoiden mielestä oli vierailu Tam-pereelle Diabeteskeskukseen, jossa kuultiin luento diabeteksesta ja sen hoidosta. Oppimistehtävät ja varsinkin osaamisen näytöt mahdollistivat oman osaamisen syvenemisen ja erityisosaamisen kehit-tymisen.

Vaikka oppimistehtävät ja osaamisen näytöt mahdollistivat oman osaamisen kehittymisen, ne koettiin myös vaativina ja laajoina. Osa opiskelijois-ta koki, että jos diabeteksen perusasiat eivät olleet hyvin hallinnassa, moni asia jäi epäselväksi. Lisäksi he tekivät kovasti töitä saavuttaakseen koulutuksel-le asetetut tavoitteet.

Asiantuntijaluentoja pidettiin hyvinä ja moni-puolisina, mutta koko päivän kestävät videoluennot koettiin myös osittain raskaiksi seurata. Moodle-oppimisympäristö sai sekä moitetta että kiitosta. Osa opiskelijoista koki verkko-oppimisympäristön vieraaksi, mutta osa osasi hyödyntää muun muassa verkkokeskusteluja omassa opiskelussaan. Opiske-lijat toivoivat lähipäiviä enemmän ja kokivat, että keskustelu ja kokemusten vaihto jäi koulutuksen aikana vähäiseksi.

Ravitsemustieto lisääntyi

eniten

Koulutusryhmässä 2010–2011 toteutettiin huhti-kuussa 2011 ryhmähaastattelu kolmessa ryhmäs-sä, joissa jokaisessa oli 8–9 opiskelijaa. Yhteensä haastatteluun osallistui 25 opiskelijaa. Haastat-

telu toteutettiin teemahaastatteluna, jossa yksi teemoista käsitteli erityisosaamisen kehittymistä koulutuksen aikana.

Opiskelijat, joilla oli kokemusta diabeetikoiden hoidosta ja ohjaamisesta, kokivat että koulutus oli kehittänyt heidän erityisosaamistaan hyvin. Sa-moin opiskelijat, jotka olivat käyneet Diabeteslii-ton peruskurssin, kertoivat koulutuksen edistäneen heidän erityisosaamisensa kehittymistä ja että kou-lutus toimi jatkumona peruskurssilla saavutetulle osaamiselle.

”Olen keskussairaalassa töissä, eli meillä on tyypin 1 ja 2 diabeetikoita ja tuoreita diabeetikoita paljon. Kaksi vuotta sitten pääsin Tampereelle pe-ruskoulutukseen ja pumppukurssille ja vielä komp-likaatiokurssille… koen, että olen saanut koulutuk-sessa erityisosaamista, kun on ollut se hyvä pohja.”

Vastaavasti ne opiskelijat, joilla oli vähän koke-musta diabeetikoiden hoidosta ja ohjauksesta, toi-vat esille pohjatietojensa puutteet. Haastatteluissa tuli esille tiedonhankinta- ja prosessointitaitojen merkitys. Opiskelijat, jotka kokivat tiedonhaku- ja prosessointitaitonsa heikoiksi, pitivät koulutusta vaikeampana ja kaipasivat perinteistä luento-ope-tukseen perustuvaa koulutusmallia.

Ne opiskelijat, joiden perusosaaminen ei hei-dän itsensä arvioimana ollut vankkaa, mutta jotka olivat motivoituneita opiskeluun ja omasivat hyvät tiedonhankinta- ja prosessointitaidot, toivat esille, että koulutus edisti heidän erityisosaamisensa ke-hittymistä.

”Minä taas koen, että ammatillinen osaamise-ni on lisääntynyt, fysioterapeutilla ei ole koulutuk-sessa niin tarkkaan diabeteksesta ja olen joutunut selvittämään asioita ja sitä kautta olen kokenut, että olen oppinut uutta. Samaten sitten, nämä in-suliiniasiat, ne on minulle ihan uusia asioita eli olen joutunut ne opettelemaan… minun oppimis-tani tämä on tukenut.”

Oppimismotivaatio vaikutti siihen, miten eri-tyisosaamisen kehittyminen koulutuksen aikana koettiin. Opiskelijat kokivat, että erityisesti heidän ravitsemusosaamisensa oli lisääntynyt opintojen aikana merkittävästi. Diabeetikon ravitsemuksen toivottiin olevan koulutuksessa vieläkin enemmän esillä.



Väriä ja voimaa – Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssäMitä uskaltaa syödä ruokaa koskevan tietotulvan keskellä? Ovatko hiilihydraatit hyvästä vai pahasta?

Voiko terveellinen ruokavalio olla edullinen ja ekologinen?

Uutuuskirja evästää lukijaa tekemään perusteltuja valintoja ja hahmottamaan, miten ruoka ja

terveys ovat yhteydessä toisiinsa. Se vastaa tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa ja kahvipöydissä

toistuvasti esiin nouseviin kysymyksiin rasvoista, hiilihydraateista, ravintolisistä ja laihduttamisesta.

Kirja sopii paitsi diabetesta sairastaville myös niille, jotka haluavat ehkäistä diabetesta tai muuten

vaalia terveyttään.

Kirjan kirjoittajat MMM Eliina Aro, MMM Liisa Heinonen ja THM Eija Ruuskanen ovat kokeneita

ravitsemusterapeutteja ja toimivat Suomen Diabetes¬liitossa kuntoutus-, koulutus- ja asiantuntija-

tehtävissä. Kirja on syntynyt diabeteskursseilla useimmin esitettyjen kysymysten pohjalta.

Julkaisijat: Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry:Hinta: 19,50 :Koko: A5, 158 sivua

Uudistettuja repäisylehtiöitä ruokavalio-ohjaukseenDiabetesliiton suositut ruokarepäisylehtiöt, Monipuolisia aterioita ja Esimerkkejä päivän

aterioista, ovat ilmestyneet uudistettuina. Niiden kuvat auttavat ateriakoon ja koko päivän

ruokamäärien hahmottamisessa.

Repäisysivut on tarkoitettu jaettavaksi ruokavalio-ohjauksen yhteydessä. Niihin on

kuvattu helposti valmistettavia lautasmallin mukaisia aterioita. Mallikuvat ovat värikkäitä

ja herkullisia esimerkkejä tavallisesta kotiruuasta. Mukana on myös parin kasvislisäkkeen

valmistusohjeet sekä eväs- ja välipalavaihtoehtoja.

Kaikissa repäisylehtiöissä on kansilehti, jossa on lisätietoa ravitsemusohjaajalle esi-

merkiksi elintarvikevalinnoista ja ruokien hiilihydraattimääristä.

Diabetesliiton ravitsemusterapeutit ovat suunnitelleet uudet ruokarepäisylehtiöt yh-

teistyössä Diabetesliiton ravitsemustoimikunnan kanssa. Ateriat on valmistettu Diabetes-

keskuksen keittiössä, ja useimpien ruokien ohjeet löytyvät Diabetesliiton keittokirjoista.

Repäisylehtiöt:Monipuolisia aterioita 350–400 kcal

Monipuolisia aterioita 500–600 kcal

Esimerkki päivän aterioista 1 400 kcal

Esimerkki päivän aterioista 2 000 kcal

Kaikissa repäisylehtiöissä on kansilehti, jossa lisätietoa ravitsemusohjaajalle.

Hinnat:50-sivuinen 17 euroa

100-sivuinen 24 euroa

Tilaukset:Diabetesliitto / MateriaalitilauksetKirjoniementie 1533680 Tamperep. 03 2860 [email protected]/d-kauppa

Postimaksut ja lähetyskulut sisältyvät hintoihin. Yli 50 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.


48

Lääkehoidoista kaivattiinenemmän tietoa

Osa opiskelijoista toi esille tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoon liittyvän lisätiedon tarpeen. Opiskeli-joiden mielestä diabeetikoiden elämänlaatuun liit-tyviä asioita opiskeltiin liian aikaisessa vaiheessa, jolloin heillä ei vielä ollut riittävää tarttumapintaa aiheeseen.

Erityisosaamista vahvistivat opiskelijoiden mu-kaan erityisesti diabeetikoiden hoitoon liittyvien ongelmatilanteiden ratkaiseminen ja käytännön oh-jeet. Koulutuksen toteutukseen liittyvistä tekijöistä opiskelijat toivat esille oppimistehtävät ja näytöt, jotka opiskelijoiden mielestä olivat parhaiten tuke-neet heidän erityisosaamisensa kehittymistä.

Opiskelijat olivat koulutuksen aikana pystyneet hyödyntämään työssään koulutuksen lähdemateri-aalia ja saaneet lisätietoa ja varmuutta. He olivat kehittäneet omaa toimintaansa ja myös työyhteisön toimintaa.

”Olen kokenut, että olen saanut varmuutta ja lisätietoa hiilareitten laskuun ja insuliinikäyrien piirtämiseen. Työpaikka kouluttaa hirveesti, mutta tää on tuonut just lisävarmuutta. Siellä ei ole niin syvälle menty.”

Lähiopetuspäivien luennot olisi opiskelijoiden mielestä voinut integroida tiiviimmin oppimisteh-täviin. Lähipäivät olivat heidän mielestään tiedolli-sesti painottuneita. Lähipäiviin ja verkko-oppimis-alustaan toivottiin lisää keskustelua. Vertaistuen merkitystä painotettiin.

Opiskeltavien asioiden ymmärryksen syventä-misessä voitaisiin käyttää opiskelijakollegoiden tukea enemmän, esimerkiksi yksittäisten opiskel-tavien asioiden soveltamisessa omassa työssä.

Koulutus edellyttää

vahvaa pohjaa

Korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennys-koulutuksen sisältö noudattaa valtakunnallista Diabeteksen hoitotyön ja ehkäisyn opetussuunni-telmaa, mutta täydennyskoulutuksen toteutustapa on erilainen. Lähipäiviä on (puolet) vähemmän kuin erikoistumisopinnoissa, ja opintojen painopiste muuttuu käytännön työn oppimisesta työn tutki-vaan kehittämiseen.

Erikoistumisopintojen tavoitteena on laaja-alainen kliininen diabetesosaaminen, kun taas oppisopimustyyppisen koulutuksen tavoitteena on diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen asiantunti-juuden kehittyminen opiskelijan työyhteisön osaa-mistarpeiden viitoittamana, jolloin tavoitteena on myös työyhteisön kehittämisosaaminen ja työyhtei-sön oppiminen.

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen pitkäkes-toinen täydennyskoulutus mahdollistaa asiantunti-juuden tai erityispätevyyden saavuttamisen. Tämä kuitenkin vaatii kaikilta osapuolilta – työnantajalta, mentorilta, tuutoriopettajalta ja opiskelijalta – uu-denlaista ajattelutapaa, oikein kohdennettuja re-sursseja ja sitoutumista kirjattuihin sopimuksiin ja opetussuunnitelmaan.

Työnantajalta edellytetään, että opiskelijalla on mahdollisuus syventää osaamistaan tarkastelemal-la kriittisesti nykyisiä toimintatapoja ja testaamalla uusia käytäntöjä omassa työssään. Myös mento-rointia on tuettava siten, että mentorin on mahdol-lista tukea kollegaa asiantuntijuuteen kehittymises-sä ja kehittää työyhteisön toimintaa.

Koulutus sopii erinomaisesti täydennyskoulutuk-seksi henkilöille, joilla on jo vahva perusosaaminen, työkokemusta ja koko koulutuksen ajan voimassa olevan työsuhde. Joidenkin valituksi tulleiden opis-kelu peruuntui, koska työnantaja ei suostunut te-kemään koulutussopimusta. Opiskelija oli halukas opiskelemaan omalla ajallaan, mutta se ei riitä tä-män tyyppisessä koulutuksessa.

Opiskelijoiden rekrytoinnissa ja koulutuksen markkinoinnissa tulisi kuvata koulutuksen tavoit-teet ja määritellä kohderyhmä tarkemmin tai aset-taa esimerkiksi pääsyvaatimukset, kuten riittävä työkokemus diabeteksen hoitotyöstä tai aikaisempi koulutus (esimerkiksi Diabeteskeskuksen perus-kurssit).

AMK-kouluttajaverkosto on hyvä malli, koska se mahdollistaa erityisosaamista tuottavan koulutuksen alueelle myös silloin, kun opiskelijamäärä kyseisellä alueella jää pieneksi. Asiantuntijuuden yhdistämi-nen mahdollistaa laajan asiantuntijaverkoston käy-tön. On välttämätöntä, että yksi ammattikorkeakoulu koordinoi koulutusta, jotta koulutusorganisaatioiden yhteistyö sujuu ja synergiaetuja saadaan.




Pätevyyttä joustavasti

ja työelämälähtöisesti

Diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen erityisosaa-minen -korkea-asteen oppisopimustyyppinen täy-dennyskoulutus on joustava ja työelämälähtöinen koulutusmalli, joka vahvistaa opiskelijoiden erityis-osaamista.

Opiskelijoiden mukaan koulutusta tulisi erityis-osaamisen kehittymisen näkökulmasta muuttaa niin, että sisällöissä painotettaisiin vielä enemmän tyypin 1 diabeetikoiden hoitoa ja tyypin 2 diabee-tikoiden lääkehoitoa. Lisäksi kaivattiin diabeetikon hoitoon liittyvien ongelmien ratkaisutaitojen vahvis-tamista ja ohjausta siihen, miten ratkaista käytän-nön työssä eteen tulevia ongelmia.

Tärkeää on myös kuvata se, mitä edellytetään koulutukseen tulevilta. Koulutuksessa tulisi lisätä verkkokeskustelua ja taitoa sekä rohkaisua virtuaa-lisen neuvotteluhuoneen hyödyntämiseen.

Salla Seppänen

Lehtori, THM

Mikkelin ammattikorkeakoulu

[email protected]

Arja-Irene Tiainen

Yliopettaja, KL,THM, erityisopettaja

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

[email protected]

Marja-Anneli Hynynen

Lehtori, TtM

Savonia ammattikorkeakoulu

[email protected]

Kirjallisuus

Opetusministeriön muistio 58/522/2009.Rintala T-M, Himanen O, Jokela K, Luukkainen M, Niittyniemi H, Nikkanen P ja Seppänen S. Diabeteshoitotyön osaamisen tehosta-minen terveysalan koulutuksessa. Dehko-raportti 2006:1.Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen OPS. 2010.Tynjälä P. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikka. Teoksessa Colin K, Paloniemi S, Rasku-Puttonen H. & Tynjälä P. Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Koulutuksen ja työelämän näkökul-mia. 2010, sivut 79-95. Helsinki: WSOYpro Oy. Heikkilä, K. Työssä oppiminen yksilön lähtökohtien ja oppimisym-päristön välisenä vuorovaikutuksena. 2005. Tampere University Press.Grönfors, T. Työssä oppiminen – avain tuottavuuteen, sivut 18-21. Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin Kamari Oy ja tekijät 2010. HansaBook.Hansaprint Direct Oy. Vantaa.Jokinen P, Mikkonen I, Jokelainen M, Turjamaa R, Hietamäki M. 2010. Mentori suomalaisessa hoitotyön kontekstissa – käsiteana-lyysi hybridisellä mallilla. Hoitotiede 2010;22 (1):55-66. Karjalainen M. Ammattilaisten käsityksiä mentoroinnista työpaikal-la. 2010. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Heikkinen H, Jokinen H, Tynjälä P. Vertaismentorointi työssä oppi-misen tukena. 2010. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.Tuomi, J, Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 2002. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Gummeruksen Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Koulutusta ammattilaisille

Aika: 3.–4.10.2012 Paikka: UKK-instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, TampereKohderyhmä: Liikunnan ja terveyden edistämisen ammattilaiset sekä opetusalan ja järjestöjen työntekijätOsallistumismaksu: 300 euroa 8.6. mennessä ilmoittautuville, sen jälkeen 330 euroa

Ilmoittautumiset (12.9. mennessä) ja lisätietoja:www.ukkinstituutti.fi/koulutus [email protected] p.03 282 9600 tai 03 282 9111

KOULUTUSTA

Sykkivä sydän, aktiiviset aivot – liikunta ja valtimoterveys22. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät


50

VÄITÖKSIÄ

LL Atte Haaralan mikrobiologian ja immunologian alaan kuuluva väitöskirja Inflammation and Early Athe-rosclerosis (Tulehdus ja varhainen ateroskleroosi) tarkas-tettiin Tampereen yliopistossa helmikuussa.

”Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin C-reaktiivisen proteiinin, seerumin amyloidi A:n, pentraksiini-3:n ja sytomegalovirusvasta-aineiden yhteyttä varhaisiin valti-motaudin muutoksiin ja muihin ateroskleroosin riskiteki-jöihin. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan tutkittujen tulehdusmerkkiaineiden olevan yhteydessä moniin ate-roskleroosin klassisiin riskitekijöihin, kuten verenpaine- ja kolesterolitasoihin. Lisäksi tulehdusmerkkiaineiden osoitettiin olevan yhteydessä rasva-aineenvaihduntaan ja yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön.

Tutkimuksessa osoitettiin myös korkeiden sytomegalo-virusvasta-ainepitoisuuksien olevan yhteydessä varhaisiin valtimotaudin muutoksiin nuorilla miehillä.”

Minna Similän väitöskirja Glycemic Index in Epidemio-logic Study of Type 2 Diabetes tarkastettiin Helsingin yli-opistossa huhtikuussa.

”On esitetty, että ne ravinnon hiilihydraatit, jotka suu-rentavat aterian jälkeen veren sokeripitoisuutta nopeasti ja voimakkaasti, lisäisivät riskiä sairastua tyypin 2 diabe-tekseen. Glykeeminen indeksi (glykemiaindeksi GI) kuvaa ruoan aiheuttamaa aterianjälkeistä verensokerin (glukoosi-pitoisuuden) nousua. Ruoan GI on aterianjälkeisen veren-sokerin nousun suuruus prosenttiosuutena vertailuruoan (glukoosiliuos tai valkoinen vehnäleipä) aiheuttamasta verensokerin noususta, kun molemmista saatava hiilihyd-raattimäärä on sama. Glykeeminen kuorma (GL) lasketaan kertomalla hiilihydraattien määrä GI:llä.

Tässä työssä tutkittiin ruokavalion GI:n, GL:n ja hii-lihydraattien saannin yhteyttä tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen. Siinä tarkasteltiin sekä hiilihydraattien kokonaissaantia että erikseen hiilihydraattien saantia ruois ta, joiden GI oli pieni ( 55), keskisuuri (56–69) tai suuri ( 70). Tutkittiin myös, miten rasvan tai proteiinin korvautuminen hiilihydraateilla vaikuttaa diabetesriskiin. Aineistona käytettiin 25 943 keski-ikäisen tupakoivan suomalaismiehen seurantatutkimusta, jossa ruoankäyt-tötiedot kerättiin kyselylomakkeella ja diabetekseen sai-rastumista seurattiin Kansaneläkelaitoksen erityiskorvat-tavien lääkkeiden rekisteristä (1 098 diabetestapausta 12 vuoden seuranta-aikana). GI:n määritysmenetelmää arvioitiin ja ruoan GI:n vaihtelua tutkittiin ateriakokeessa, jossa tutkittavien lukumäärä oli 11. Lisäksi arvioitiin GI:n soveltuvuutta tyypin 2 diabetesta koskevaan epidemiolo-giseen tutkimukseen.

Ruoan GI-mittaustuloksen henkilöidensisäinen ja -välinen vaihtelu on suuri. Toisin sanoen ihmisten välillä on huomattavia eroja siinä, minkä verran sama hiilihyd-raatti suurentaa aterian jälkeen veren sokeripitoisuutta; valkoisen vehnäleivän GI vaihteli tutkittavien välillä 42:sta

ETM Marja Vanhalan väitöskirja Lapsen ylipaino – riski-tekijät, tunnistaminen ja elintavat (Childhood overweight – risk factors, recognition and lifestyle) tarkastettiin Oulun yliopistossa tammikuussa.

”Ylipainoiset lapset syövät normaalipainoisia lapsia enemmän ollessaan huolestuneita, ärtyneitä, levottomia tai mielekkään tekemisen puuttuessa. Mielialaan liitty-vä runsas syöminen on yleisempää silloin, jos lapsi asuu vain toisen biologisen vanhemman kanssa. Erityisesti äidin tunnesyöminen näyttää ruokkivan lapsen mieliala-syömistä.

Vajaa viidennes oululaisista 7-vuotiaista lapsista on ylipainoisia tai lihavia. Yli puolet ylipainoisten lasten vanhemmista ei tunnista lapsensa ylipainoa. Erityisesti poikien ylipaino tunnistetaan huonosti. Lapsen riski li-hoa on suuri silloin, jos hän ei syö aamupalaa, syö suuria ruoka-annoksia ja liikkuu vähän.

Ylipainoiset lapset syövät vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Vanhempien oma ruokavalio sekä kasvisten tarjonta kotona vaikuttavat ratkaisevasti lapsen kasvisten käyttöön.

Tutkimus on ensimmäinen suomalaisilla lapsilla tehty tutkimus, jossa selvitettiin lapsen mielialasyömiseen yh-teydessä olevia tekijöitä. Tutkimus tehtiin ODL Liikunta-klinikan ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen yh-teistyönä. Tutkittavina oli vajaa tuhat pohjoissuomalaisia 7–8-vuotiasta lasta. ”

103:een. Lisäksi eri päivinä sama hiilihydraatti voi aihe-uttaa erilaisen verensokerin nousun.

GI ei selittänyt sairastumista tyypin 2 diabetekseen: Ruokavalion keskimääräinen GI ja GL eivät olleet yhtey-dessä diabetesriskiin. Sama ruokavalion keskimääräinen GI ja GL voivat muodostua hyvin erilaisten ruokien yh-distelmistä ja siten heijastaa ruokavalion muitakin omi-naisuuksia kuin hiilihydraattien laatua. Tämä heikentää epidemiologisen tutkimuksen mahdollisuuksia havaita ruokavalion glykeemisten vaikutusten ja tautiriskin väli-siä yhteyksiä. Myöskään suuremman GI:n hiilihydraattien korvaaminen pienemmän GI:n hiilihydraateilla ei ollut johdonmukaisessa yhteydessä diabetesriskiin.

Suurempi ruokavalion hiilihydraattipitoisuus oli yhtey-dessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Diabetes-riski oli pienempi, kun hiilihydraatit korvasivat rasvaa tai proteiinia, erityisesti kovaa rasvaa (tyydyttynyttä ja trans-rasvaa) tai eläinperäistä proteiinia. Tulos ei riippunut joh-donmukaisesti siitä, mikä oli rasvaa tai proteiinia korvaa-vien hiilihydraattien GI.

Tämän tutkimuksen mukaan GI ei ole ratkaisu tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Hiilihydraattipitoisten ruokien muilla ominaisuuksilla sekä rasvan ja proteiinin määrällä ja laadulla on omat vaikutuksensa. Edelleen paras keino tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn on normaalipainon yllä-pitäminen.”




KOULUTUSTA

Koulutusta ammattilaisille

www.diabetes.fi/koulutus

Peruskurssit Diabeetikon hoidon peruskurssi (5 pv): 17.–21.9. ❘ 22.–26.10. ❘ 19.–23.11.

Painonhallinnan ryhmänohjaajakoulutus PPP (3+2 pv), Tampere 4.–6.9. + 23.–24.10.

Koulutus lääke- ja hoitotarvikeyritysten työntekijöille 6.–7.9.

Raskausdiabetes 26.–27.11.

Työterveyslääkäreiden ja hoitajien diabetespäivät 29.–30.11. UUSI AJANKOHTA

Syventävät kurssit

Tyypin 2 diabeetikon haastava hoito 5.–7.9.

Hoidonohjausta yksilöllisesti & ryhmässä 1.–2.10. UUSI

Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 3.–5.10.

Lapsi ja diabetes – Asiakkaana

maahanmuuttajaperhe 12.–13.11.

Apteekkihenkilökunnan koulutuspäivä 28.11. UUSI AJANKOHTA

Ravitsemusterapeuttien koulutuspäivä 29.11.

Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut koulutukset: lisätietoja ja ilmoittautumiset

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Tyypin 2 diabeteksen sairastu-misriskin arviointilomakkeesta on tehty tietokoneella pelattava peli. Peliä voi hyödyntää eri-laisissa yleisötapahtumissa tai vaikkapa hoitoyksiköiden vas-taanottotiloissa.

Pelin sisältö on täysin sama kuin painetun testilomakkeen. Sitä on helppo pelata ja arvion

Lisätietoja ja tilaukset Diabetesliitosta: p. 03 2860 111 (klo 8–15.30), [email protected]/d-kauppa

Riskitesti tietokonepelinäomasta sairastumisriskistä saa nopeasti.

Peli on tallennettu cd-levylle, mistä se on helppo asentaa tie-tokoneelle. Pelin hinta postiku-luineen on vain 10 euroa.

Pelin mukana voi tilata mit-tanauhoja vyötärönmittaukseen sekä tarvittaessa muuta tukiai-neistoa diabeteksen ehkäisystä.


Diabetes ja lääkäri-lehden rinnakkaispainos 3/2012

Ajankohtaista: Diabetestutkimussäätiö myönsi

apurahoja 375 000 euroa

Pääkirjoitus: Riskejä ja rohkaisua

RADIEL tutkii raskausdiabeteksen ja sen sikiökomplikaati-

oiden ehkäisyä, Kustannusvaikuttavat keinot esiin

Raskaudenaikainen verenpainetauti – ikkuna diabeetikon

tulevaisuuteen

Diabeetikon hoito raskauden aikana, Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus, sivut 17–36

Nuori tutkija: Ruokavalion ja mikrobiston vaikutus paksu-

suolen immuunisäätelyyn ja tyypin 1 diabetekseen

Diabeteshoitajat: Diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen

korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus,

Joustavaa opiskelua työelämän vaatimusten mukaan

Väitöksiä

Koulutusta


s2askaudenaikainenverenpainetauti diabetes ja lääkärila, 8 000 e, anna savolainen, 9 600 e,...

Documents