SAK osana kansainvälistä ay-liikettä

Toimittanut Marjaana ValkonenKannen kuva Euroopan ay-nuorten mielenosoituksesta keväällä 2009/Jussi Päiviö

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2010

SisältöAmmattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC 4

Taustaa: VAKL ja MAL 6

Yleiseurooppalainen ammattiyhdistysneuvosto PERC 7

Globaalit ammattiliitot 8

TUAC AY-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssa 9

Kansainvälinen työjärjestö ILO 10

Kansainvälinen työnormisto 12

Työelämän perusoikeudet 13

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus 13

Globaali työllisyyssopimus 2009 14

Päätöksenteko 14

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY 16

Sosiaalinen vuoropuhelu 17

EAY:n komiteat, työryhmät ja erityiselimet 18

Euroopan ammattisihteeristöt 20

Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions 21

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK 22

Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY 23

Pohjoismaiset ammattisihteeristöt 24

Itämeren ay-verkosto BASTUN 25

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK 26

ITUC perustettiin marraskuussa 2006 Wie-nissä. Uusi keskusjärjestö syntyi Vapaidenammattiyhdistysten kansainvälisen liitonVAKL:n (ICFTU) ja Maailman työn liiton(WCL) yhdistyessä. Talouden globalisaatiopakotti demokraattisen ja riippumattomanammattiyhdistysliikkeen tiivistämään maa-ilmanlaajuista yhteistyötään. Järjestöön liit-tyi myös niiden ulkopuolella olleita keskus-järjestöjä.

VAKL oli toiminut vuodesta 1949 lähtien.Roomalaiskatolista kirkkoa lähellä ollutWCL oli perustettu jo ennen ensimmäistämaailmansotaan. VAKL oli johtava globaalipalkansaajajärjestö, johon kuului yhdisty-misen aikaan 236 keskusjärjestöä ja 155 mil-joonaa palkansaajaa 154 maasta. WCL:ssäoli 144 jäsenjärjestöä ja 26 miljoonaa jäsen-tä.

ITUC edustaa vuonna 2010 noin 175 mil-joonaa palkansaajaa 155 maassa eri puolil-la maailmaa. Siihen kuuluu 311 kansallista

keskusjärjestöä. Eri maiden palkansaaja-keskusjärjestöjen ohella ITUC:ssa toimii 11globaalia ammattiliittoa (Global UnionFederations).

ITUCin tärkeimpänä tehtävänä on edistääja puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja etu-ja ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisel-lä yhteistyöllä ja kampanjoilla sekä vaikut-tamalla tärkeimpiin globaaleihin instituu-tioihin. ITUC julkaisee vuosittain raportinammattiyhdistysoikeuksien loukkauksistaeri puolilla maailmaa (Annual Survey of

Violations of Trade Union Rights).

Perusperiaatteita ovat ammattiyhdistysliik-keen demokraattisuus ja riippumattomuus.

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUCInternational Trade Union Confederation

ITUC:n toiminnan painopisteitä ovat:- ammattiyhdistys- ja ihmisoikeudet- talous, yhteiskunta ja työpaikat- tasa-arvon edistäminen- kansainvälinen solidaarisuus.

4

Kansainvälinen työjärjestö ILO on ITUCinyhteistyöjärjestö. ITUC johtaa työntekijä-ryhmän toimintaa ILO:ssa. Yhteistyötä teh-dään useiden YK:n erityisjärjestöjen kans-sa. ITUCilla on säännöllinen neuvottelu-yhteys myös Maailmanpankkiin ja Kansain-väliseen valuuttarahastoon. ITUC vaikuttaamaailman kauppajärjestö WTO:hon. G20-huippukokousten yhteydessä ITUCin joh-to on tavannut valtionpäämiehiä.

ITUC toimii tiiviissä yhteistyössä globaalienammattiliittojen (Global Union Feder-ations, GUF) ja teollisuusmaiden yhteistyö-järjestön OECD:n neuvoa-antavan ay-ko-mitean TUAC:n kanssa.

ITUC:n korkein päättävä elin on joka nel-jäs vuosi kokoontuva maailmankongressi.Seuraava kongressi pidetään kesäkuussa2010 Vancouverissa Kanadassa. Hallitus ko-koontuu kerran vuodessa ja työvaliokuntakahdesti.ITUCin toimisto sijaitsee Brysselissä.ITUCia johtaa pääsihteeri Guy Ryder. Hal-lituksen puheenjohtajana toimii SharanBurrow, joka on Australian keskusjärjestönACTU:n puheenjohtaja. Työvaliokunnassapuhetta johtaa Saksan DGB:n puheenjoh-taja Michael Sommer. Pääsihteeri vaihtuuVancouverin kongressissa. Sharan Burrowon vahvin ehdokas.

ITUCilla on neljä aluejärjestöä. Aasian-Tyynenmeren alueella toimii ITUC-AP, Af-rikan alueella ITUC-AF ja Amerikan alu-eella TUCA. Maaliskuussa 2007 perustettiinyleiseurooppalainen ay-neuvosto PERC,joka toimii tiiviissä yhteydessä EAY:n kans-sa. ITUCilla on alueorganisaatioiden lisäk-si toimistot Ammanissa, Genevessä, Mosko-vassa, New Yorkissa, Sarajevossa, Vilnassa jaWashingtonissa

ITUCin hallituksessa Pohjolan ay-liikettäedustavat Tanskan LO:n puheenjohtajaHarald Børsting ja SAK:n puheenjohtajaLauri Lyly. Tilintarkastajana toimii SAK:ntalousjohtaja Arto Kuusiola.

Kansainvälisten asioiden asiantuntija KatjaLehto-Komulainen SAK:sta kuuluuITUCin naiskomiteaan. SAK:ssa ITUCistavastaa kansainvälisten asioiden johtaja Mar-

jaana Valkonen.

ITUC pähkinänkuoressa311 keskusjärjestöä 155 maassa.4 maanosajärjestöä.ITUC:n jäsenjärjestöt edustavat yh-teensä 175 miljoonaa palkansaajaa.Edustaa maailman ammattiyhdistys-liikettä mm. suhteessa WTO:hon,Maailmanpankkiin ja Kansainväliseenvaluuttarahastoon.Johtaa työntekijäryhmän toimintaakansainvälisessä työjärjestö ILO:ssa.

ITUCBoulevard du Roi Albert II 5, Bte 1B-1210 BrusselsBelgiumPuh. +32 2 224 0211Fax +32 2 201 5815www.ituc-csi.orginfo@ituc-csi.org

5

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike pirstoutui kylmän sodan seurauk-sena 1940-luvun loppupuolella. Sodan jälkeen vuonna 1945 perustettuMaailman ammattiyhdistysten liitto MAL (WFTU) hajosi kylmän so-dan seurauksena jo vuonna 1948. Se jäi kommunistien johtamaksi jär-jestöksi. MAL jatkaa edelleenkin toimintaansa, mutta varsin vaatimat-tomana. Joukot ovat huvenneet poliittisten muutosten seurauksena.

Sosialidemokraattien johtamat järjestöt perustivat VAKL:n vuonna 1949.SAK liittyi VAKL:n jäseneksi vuonna 1957, mutta hyvä yhteistyö alkoi joVAKL:n perustamisen myötä. SAK:lla on hyvät yhteistyösuhteetVAKL:oon aina sen perustamisesta lähtien. STTK ja Akava liittyivätVAKL:n jäseniksi 1990-luvun alussa

Taustaa: VAKL ja MAL

6

PERC perustettiin maaliskuussa 2007ITUCin aluejärjestöksi, joka kokoaa yh-teen Euroopan ammatillisen yhteistyö-järjestön EAY:n jäsenjärjestöt ja sen ul-kopuoliset ITUCin jäsenjärjestöt itäises-sä Euroopassa. PERC toimii tiiviissä yh-teistyössä EAY:n kanssa, ja sitä johtaaEAY:n pääsihteeri John Monks. PERC:npuheenjohtajana toimii Venäjän FNPR:npuheenjohtaja Mikhail Shmakov.

PERC:n hallitus kokoontuu kerran vuo-dessa. PERC toteuttaa ITUC:n linjauk-sia ja ohjelmia omalla toiminta-alueel-laan.

Toiminnan painopisteitä ovat:- ammattiyhdistysliikkeen järjestöllinenkehittäminen ja toimintakyvyn vahvis-taminen.- siirtolaisuus.- energiakysymykset.

SAK:ta edustaa PERC:n hallituksessakansainvälisten asioiden johtaja Marjaa-na Valkonen. Kansainvälisten asioidenasiantuntija Katja Lehto-KomulainenSAK:sta on PERC:n naiskomitean jäsen.

Yleiseurooppalainen ammattiyhdistysneuvosto PERCPan-European Regional Council

PERCPan-European Regional ConcilBd du Roi Albert II, 5, Bte 1B-1210 BrusselsBelgiumPuh. +32 2 224 0321Fax +32 2 201 5815perc@ituc-csi.orghttp://perc.ituc-csi.org

7

BWI Building and Wood WorkersInternational, rakennus- ja puualanammattisihteeristö, päämaja Genevessä.www.bwint.org

EI Educational International, kansain-välinen opettajajärjestö, päämaja Brys-selissä. www.ei-ie.org

IAEA International Actors andEntertainment Alliance, viihdealan jär-jestö. Kolmen eri toimialan konttoritLontoossa, Pariisissa ja Nyonissa Sveit-sissä. www.global-unions.org

ICEM International Federation of Che-mical, Energy, Mine and GeneralWorkers’ Union, kemian-, energia- jakaivosalan liitto, päämaja Genevessä.www.icem.org

IFJ International Federation ofJournalists, kansainvälinen lehtimies-liitto, päämaja Brysselissä. www.ifj.org

IMF International Metalworkers’Federation, kansainvälinen metallityö-väen liitto, päämaja Genevessä.www.imfmetal.org

4ITF International Transport Workers’Federation, kansainvälinen kuljetusalanliitto, päämaja Lontoossa.www.itfglobal.org

ITGLWF International Textile, Garmentand Leather Workers’ Federation, teks-tiili-, vaatetus- ja nahka-alan liitto, pää-maja Brysselissä. www.itglwf.org

IUF International Union of Food,Agricultural, Hotel, Restaurant,Catering, Tobacco and Allied Workers’Association, elintarvike-, hotelli- ja ra-vintola-alan ammattisihteeristö, pääma-ja Genevessä.www.iuf.org

PSI Public Services International, julkis-ten alojen ammattiliittojen kansainväli-nen liitto, päämaja Ferney-VoltaireCedex’ssä Ranskassa.www.world-psi.org

UNI Global Union, kansainvälinenyksityisalojen liitto, päämaja Nyonissa.www.uniglobalunion.org

Globaalit ammattiliitotGlobal Union Federations, GUFwww.global-unions.org

Globaalit ammattiliitot ovat oman alansa tai sektorinsa kansainvälisiä liittoja. Seu-raavat globaalit ammattiliitot toimivat ITUCin yhteydessä.

8

Vuonna 1948 perustettu TUAC konsul-toi teollisuusmaiden järjestöä OECD:tä,sen komiteoita ja jäsenvaltioiden halli-tuksia. TUACiin kuuluu 58 keskusjärjes-töä 30:stä OECD-maasta. SAK liittyiTUACin jäseneksi vuonna 1968 eli sa-mana vuonna kun Suomi liittyiOECD:hen. Nykyään myös STTK jaAkava ovat TUACin jäseniä.

TUAC toimi alun perin ammattiyhdis-tysliikkeen neuvoa-antavana järjestönäEuroopan jälleenrakennusohjelman elins. Marshall-avun yhteydessä. OECDluotiin nykyisessä muodossaan 1961hallitusten väliseksi elimeksi, ja TUACjatkoi työtään palkansaajien äänenä uu-

dessa organisaatiossa.TUAC on painottanut, että globalisoi-tumisessa tulee ottaa huomioon myössosiaaliset vaikutukset. Koska talous kes-kittyy entistä enemmän, työmarkkina-osapuolten ja poliittisten päättäjien neu-vottelut ovat TUACin mukaan yhä tar-peellisempia.

TUAC vastaa yhdessä ITUCin kanssa sii-tä, että vuosittaisessa G8-maiden koko-uksessa ay-asiat ovat esillä. TUAC jaITUC organisoivat yhdessä ay-liikkeenvaikuttamista G20-kokouksien yhtey-dessä. Globaalin talouskriisin seurauk-sena G20:stä on tullut entistä merkittä-vämpi toimija.

TUAC AY-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssaTrade Union Advisory Committee

9

TUAC:in työ keskittyy pääasiassa seuraa-viin alueisiin:- talouspolitiikka- työllisyys- työmarkkinapolitiikka- kauppa- ja investoinnit- koulutuspolitiikka- eläkepolitiikka- globalisaation vaikutukset- globaalien markkinoiden säätely jahallinnointi- OECD:n monikansallisten yritystentoimintaohjeiden sekä OECD:nlahjonnan vastaisen sopimuksen toi-meenpano- kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.

TUAC työskentelee yhteistyössä ammat-tiyhdistysliikkeen maailmanjärjestönITUCin, Euroopan ammatillisen yhteis-työjärjestön EAY:n ja kansainvälisen työ-järjestön ILOn kanssa. TUAC tekee yh-teistyötä myös globaalien ammattiliitto-jen (GUF) kanssa eri sektoreiden edun-valvonnassa OECD:n puitteissa.

TUAC valmistelee asioita kolmessa erityöryhmässä, jotka keskittyvät talous-politiikkaan, kansainväliseen kauppaanja sijoittamiseen sekä koulutus- ja työ-markkinapolitiikkaan.

TUACin ja OECD:n kokouksiin osallis-tuu vuosittain arviolta 400 ay-edustajaa.

TUAC:n päälinjoista päättävä yleis-istunto pidetään kahdesti vuodessa.TUAC:n pääsihteeri on britti John Evans.

TUAC:n puheenjohtajana toimii Yhdys-valtojen AFL-CIO:n entinen puheenjoh-taja John Sweeney. TUACin yleis-istunnossa SAK:ta edustaa kansainvälis-ten asioiden johtaja Marjaana Valkonen.SAK:n pääekonomisti Olli Koski onTUAC:n talouspoliittisen komitean jä-sen.

TUAC pähkinänkuoressaPerustettu vuonna 1948.Konsultoi teollisuusmaiden järjes-töä OECD:tä, sen komiteoita jajäsenvaltioiden hallituksia työnte-kijöiden näkökulmasta.TUAC:iin kuuluu 58 ammatillistakeskusjärjestöä 30:stä OECD:njäsenmaasta. Ne edustavat yhteen-sä 66 miljoonaa työntekijää japalkansaajaa.

Elinkeinoelämän TUACia vastaa-va elin on BIAC (Business Inter-national Advisory Committee).

TUACTUAC Trade Union AdvisoryCommittee to the OECD15, rue Lapérouse75016 ParisFRANCEPuh. +33 1 55 37 37 37Fax +33 1 47 54 98 28www.tuac.orgtuac@tuac.org

10

Kansainvälinen työjärjestö perustettiinVersailles’n rauhansopimuksen yhtey-dessä. ILOn perustamisen lähtökohtanaoli, että maailmanlaajuinen ja pysyvärauha voidaan säilyttää ainoastaan, josse perustuu sosiaaliseen oikeudenmu-kaisuuteen. ILO oli Kansainliitonerityisjärjestö.

Suomi liittyi ILOn jäseneksi vuonna1920. Ensimmäinen suomalainenkolmikantainen valtuuskunta osallistuijo ensimmäiseen Kansainväliseen työ-konferenssiin Washingtonissa lokakuus-sa 1919. Työntekijöiden valtuutettunakonferenssissa oli Suomen ammattijär-

jestön puheenjohtaja Matti Paasivuori.Vuodesta 1946 lähtien ILO on ollut Yh-distyneiden kansakuntien YK:n erityis-järjestö. Siihen kuuluu 183 jäsenmaata(2010).

Jäsenmaiden tulee hyväksyä ILOnperussääntö, joka on vuodelta 1919 javuonna 1944 hyväksytty Philadelphianjulistus. Philadelphian julistuksessa to-detaan, että työ ei ole kauppatavaraa.

Kaikki ihmiset etniseen alkuperään, us-kontoon tai sukupuoleen katsomattaovat oikeutettuja työskentelemään ai-neellisen hyvinvointinsa ja henkisen ke-

Kansainvälinen työjärjestö ILOInternational Labour Organization ILOBureau International du Travail BIT

11

hityksensä hyväksi vapaissa ja taloudel-lisesti turvatuissa oloissa.

ILO on rakenteeltaan ainutlaatuinenkansainvälinen järjestö ja ainoa kolmi-kantainen YK:n erityisjärjestö. Hallitus-ten ohella päätöksentekoon ILOssa osal-listuvat tasavertaisesti eri maiden am-mattiyhdistysliikkeen ja työnantajienedustajat.

Kolmikantaisuus on ILOn vahvuus.Työntekijäryhmän toimintaa ILOssajohtaa ammattiyhdistysliikkeen maail-manjärjestö ITUC.

Kansainvälinen työnormisto

ILOn tehtävänä on edistää sosiaalista oi-keudenmukaisuutta ja kansainvälisestitunnustettuja työelämän perusoikeuk-sia, parantaa työntekijöiden asemaa jatyöoloja kaikkialla maailmassa sekä ke-hittää kansainvälisiä työelämän norme-ja. Keskeinen keino on yleissopimustenja suositusten laatiminen. Tavoitteenaon, että mahdollisimman moni jäsen-maa vahvistaa yleissopimukset.

ILO valvoo yleissopimusten täytäntöön-panoa ja jäsenvaltioiden on raportoitavaratifioitujen yleissopimusten noudatta-misesta säännöllisesti. Jäsenvaltioidentoimenpiteitä valvoo riippumaton asian-tuntijaryhmä sekä työkonferenssin kol-mikantainen erityiskomitea.ILOn yleissopimukset ja suosituksetmuodostavat kansainvälisen työ-

normiston. ILO on tähän mennessä(2010) hyväksynyt 188 yleissopimusta ja199 suositusta. Suomi on ratifioinut val-taosan yleissopimuksista. Suomen rati-fioimista yleissopimuksista on edelleenvoimassa ja ajan tasalla 82. ILOn yleis-sopimukset ovat vaikuttaneet merkittä-västi Suomen työlainsäädäntöön.Yleissopimukset löytyvät työ- ja elinkei-noministeriön kotisivuilta www.tem.fi.

Ammattiyhdistysoikeuksien toteutumi-sen valvonnassa tärkeä elin on ILOn hal-lintoneuvoston yhdistymisvapausko-mitea (Committee on Freedom of As-sociation, CFA). Se tutkii yleissopimus-ten nro 87 ja 98 soveltamista koskeviavalituksi; ammattiyhdistysjohtajienvangitsemisista, järjestöjen lakkauttami-sista ja lakko-oikeuden rajoittamisesta.

ILOn toiminnan painopisteitä ovat:- työntekijöiden perusoikeuksien edis-täminen- kunnon työ- ja ansiomahdollisuuksienja työolosuhteiden turvaaminen- sosiaaliturvan kattavuuden laajentami-nen- kolmikantaisen hallitusten, työnanta-jajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeenyhteistyön ja sosiaalisen vuoropuhelunedistäminen.

Tasa-arvon edistäminen ja kehitysyhteis-työ ovat kaikkeen ILOn toimintaanvaltavirtaistettuja tavoitteita.

12

Työelämän perusoikeudet

Työkonferenssi hyväksyi kesäkuussa1998 julistuksen työelämän perusperi-aatteista ja -oikeuksista. Tämä oli ILOnvastaus maailman kauppajärjestössäWTO:ssa käytyyn keskusteluun sosiaa-lilausekkeesta. Jäsenvaltiot sitoutuvatjulistuksessa kunnioittamaan työelämänihmisoikeuksia ja edistämään niidenmaailmanlaajuista toteuttamista.

Työelämän perusoikeudet perustuvatkahdeksaan ILO:n ydinsopimukseen(core conventions):- Ammatillista järjestäytymisvapauttakoskeva yleissopimus nro 87 (1948).- Kollektiivisen neuvottelutoiminnan oi-keutta koskeva yleissopimus nro 98(1949).- Pakkotyötä koskeva yleissopimus nro29 (1930).- Pakkotyön poistamista koskeva yleis-sopimus nro 105 (1957).- Vähimmäisikää koskeva yleissopimusnro 138 (1973).- Lapsityön pahimpien muotojen kiel-tämistä koskeva yleissopimus nro 182(1999).

- Samanarvoisesta työstä miehille ja nai-sille maksettavaa samaa palkkaa koske-va yleissopimus nro 100 (1951).- Syrjinnän kieltoa työelämässä koskevayleissopimus nro 111 (1958).

Työelämän perusoikeuksien julistukseenliittyy oma seurantajärjestelmä. Työ-konferenssi saa vuosittain raportin, jos-sa maailmanlaajuisesti tarkastellaan pe-rusoikeuksien toteutumista yksi osa-aluekerrallaan. Sen pohjalta tehtävät johto-päätökset ohjaavat ILOn työtä.

Lisäksi ILOlla on neljä ns. prioriteetti-sopimusta: Ammattientarkastusta teol-lisuudessa ja kaupassa koskeva yleis-sopimus nro 81 (1947) ja siihen liittyväpöytäkirja vuodelta 1995. Työllisyys-politiikkaa koskeva yleissopimus nro 122(1964). Maatalouden ammattien-tarkastusta koskeva yleissopimus nro129 (1969). Kolmikantaneuvotteluita,joiden tarkoituksena on edistää työelä-mää koskevien kansainvälisten normi-en noudattamista, koskeva yleissopimusnro 144 (1976).

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

ILOlla on ollut merkittävä rooli sosiaa-lisen oikeudenmukaisuuden vahvistami-sessa globaalissa taloudessa. ILOnglobalisaation sosiaalista ulottuvuuttaselvittäneen maailmankomission ra-portti julkaistiin keväällä 2004. Komis-sion puheenjohtajana toimi tasavallan

presidentti Tarja Halonen yhdessä Tan-sanian presidentin Benjamin Mkapankanssa. Raportin suosituksia on käsitel-ty useilla kansainvälisillä foorumeilla.

Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyiyksimielisesti kesällä 2008 julistuksen

13

sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globali-saatiosta. Tavoitteena on edistää täys-työllisyyttä, kestävää ja avointa yhteis-kuntaa ja vähentää köyhyyttä ja eriarvoi-suutta. Julistuksessa vedotaan jäsen-valtioihin, jotta ne noudattaisivat ILOnperussääntöä ja kansainvälisiä työelä-män normeja. Jäsenvaltioita kehotetaanmyös noudattamaan sosiaali- ja talous-politiikkaa, joka edistää kunnon työtä.Julistus ohjaa ILOn toimintaa kunnon

Globaali työllisyyssopimus 2009

ILO reagoi nopeasti syksyllä 2008 alka-neeseen kansainväliseen talous- jatyöllisyyskriisiin. Työkonferenssi hyväk-syi kesällä 2009 globaalin työllisyys-sopimuksen (Global Jobs Pact). Siinätodetaan, että kriisistä selviäminen edel-lyttää maailmanlaajuisen talous- jarahoitusrakennelman uudistamista.

Työllisyyssopimuksessa painotetaan työ-paikkojen säilyttämistä ja uusien luomis-ta, sosiaaliturvan kehittämistä, laaduk-kaita julkisia palveluita ja koulutusta,työelämän perusoikeuksien kunnioitta-mista ja työmarkkinaosapuolten roolia.

Päätöksenteko

ILOn korkein päättävä elin on vuosittainkesäkuussa Genevessä kokoontuva Kan-sainvälinen työkonferenssi. Siihen osal-listuu jokaisesta jäsenmaasta kaksi hal-lituksen sekä yksi työnantajien ja yksityöntekijöiden äänivaltaista edustajaasekä suuri määrä neuvonantajia. Halli-

työn ohjelman (Decent Work Agenda)toteuttamiseksi. Sen keskeisiä alueitaovat työllisyyden edistäminen, sosiaali-turvan ja työsuojelun kehittäminen, so-siaalisen vuoropuhelun ja kolmikanta-yhteistyön vahvistaminen sekä työelä-män perusoikeuksien toteuttaminen.Julistukseen sisältyy seuranta. ILOn työ-konferensseissa tarkastellaan vuodesta2010 lähtien kunnon työn eri osa-aluei-den toteutumista maailmassa.

Jäsenvaltioita kehotettiin laatimaan omaelvytyspakettinsa kunnon työn ja sosi-aalisen oikeudenmukaisuuden edistämi-seksi. Työkonferenssi korosti sosiaali-dialogin ja kollektiivisen neuvottelu-toiminnan merkitystä erityisesti, kunsosiaaliset jännitteet uhkaavat. Kolmi-kantainen yhteistyö on tärkeätä kriisintorjumiseksi ja riittävien elvytystoimienaikaan saamiseksi.

ILOn rooli on vahvistunut entisestäänmonenvälisessä yhteistyössä. ILO kutsut-tiin myös G20-valtionjohtajien huippu-kokoukseen syyskuussa 2009.

tusten, työnantajien ja työntekijöidenedustajat toimivat itsenäisesti omissaryhmissään.

ILOn hallintoneuvosto (GoverningBody) kokoontuu kolme kertaa vuodes-sa. Siihen kuuluu 28 hallitusten, 14 työn-

14

(Bureau des Activités des Employers).Lisäksi ILOlla on aluetoimistoja eri puo-lilla maailmaa.

ILOn pääjohtaja on ollut vuodesta 1999lähtien chileläinen Juan Somavia. ILOnylimmässä johdossa on kuusi toimitus-johtajaa, joista yksi on suomalainen KariTapiola. Hän siirtyi ILOn palvelukseenSAK:n kansainvälisten asioiden päälli-kön tehtävästä vuonna 1996.

Työ- ja elinkeinoministeriön kolmi-kantaisessa ILO-neuvottelukunnassaSAK:ta edustavat kansainvälisten asioi-den johtaja Marjaana Valkonen ja kan-sainvälisten asioiden asiantuntija KatjaLehto-Komulainen. Neuvottelukuntaankuuluvat myös STTK:n ja Akavan sekätyöantajien ja valtiovallan edustajat.

Kansainvälinen työjärjestö ILO pähkinänkuoressaPerustettu vuonna 1919, vuodesta 1946 YK:n erityisjärjestö.182 jäsenmaata.Kolmikantainen kansainvälinen järjestö eli päätöksenteossa ovat mukanajäsenvaltioiden, työntekijöiden ja työnantajien edustajat.ILO:n yleissopimukset ja suositukset muodostavat kansainvälisen työ-normistonValvoo yleissopimusten noudattamista.Edistää ja seuraa työelämän perusoikeuksien toteutumista.

International Labour Organization ILO4, route des Morillons

CH-1211 Geneva 22Switzerland

Puh. +41 22 799 6111Fax +41 22 798 8685

www.ilo.org

tekijäjärjestöjen ja 14 työnantajajärjes-töjen edustajaa sekä varaedustajia. Eriryhmät valitsevat omien menettely-tapojensa mukaisesti edustajansa. Kym-menellä merkittävimmällä valtiolla onpysyvä edustus hallintoneuvostossa.Pohjolan hallitusten edustus on tällähetkellä Ruotsilla (2008–2011).

Pohjolan työnantajien edustaja on niinikään Ruotsista. Pohjoismaisen palkan-saajaliikkeen edustaja tulee NorjanLO:sta. Pohjolan palkansaajaliike tekeeILO-asioissa tiivistä yhteistyötä.

ILOn päämaja sijaitsee Genevessä.Työnantajapuolella ja työntekijöilläon siellä omat toimistot, työntekijöilläACTRAV (Bureau des Activités desTravailleurs) ja työnantajilla ACTEMP

15

EAY on Euroopan tason palkansaaja-keskusjärjestö. EAY perustettiin vuonna1973 valvomaan palkansaajien etuja Eu-roopan integraatiossa. Järjestö on alus-ta asti ollut laajapohjainen. EEC-maidenay-järjestöjen lisäksi jäseniksi hyväksyt-tiin EFTA-maiden järjestöt. Mukaan tulisekä VAKL:n että WCL:n jäsenjärjestö-jä.

EAY:n jäsenjärjestöjä ovat kansallisetkeskusjärjestöt ja eurooppalaisetammattisihteeristöt. SAK liittyi EAY:njäseneksi vuonna 1974. STTK ja Akavaliittyivät EAY:hyn 1990-luvun alkupuo-lella. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjes-töjen Keskusliitto TVK oli EAY:n jäsenalusta lähtien.

EAY edustaa 60 miljoonaa palkansaajaaja siihen kuuluu 82 kansallista keskus-järjestöä 36 Euroopan valtiosta. Tarkkai-lijajäseninä on järjestöjä Makedoniasta,Serbiasta ja Bosnia-Hertsegovinasta.EAY:n toiminnassa on mukana 12 eu-rooppalaista eri sektoreita edustavaaammattisihteeristöä.

EAY:n edustajakokous pidetään joka nel-jäs vuosi. Seuraava edustajakokous onAteenassa toukokuussa 2011. Edustaja-kokousten välillä päätösvaltaa käyttäähallitus, johon kuuluu edustajia kaikis-ta jäsenjärjestöistä. SAK:ta edustavatpuheenjohtaja Lauri Lyly ja kansainvä-listen asioiden johtaja Marjaana Val-konen. Varajäseninä ovat varapuheen-

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAYEuropean Trade Union Confederation ETUC

16

johtaja Matti Huutola ja kansainvälistenasioiden asiantuntija Katja Lehto-Ko-mulainen.

EAY:n toimisto sijaitsee Brysselissä, mis-sä työskentelee EAY:n noin 40-henkinensihteeristö. EAY:n pääsihteeri on JohnMonks. Puheenjohtajana toimii RuotsinLO:n puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin.EAY edustaa eurooppalaista palkan-saajaliikettä Euroopan tason kysymyk-sissä EU:ssa ja sen keskeisissä toimi-elimissä. EAY pyrkii vaikuttamaan ko-

missioon, neuvostoon ja parlamenttiin.EAY edustaa eurooppalaista palkan-saajaliikettä Eurooppa-neuvostoaedeltävissä sosiaalisissa huippukokouk-sissa. Euroopan tason lainsäädäntöönEAY vaikuttaa pitämällä tiiviistä yhteyt-tä EU:n toimielimiin ja toisaalta jäsen-järjestöjen avulla jäsenmaiden hallituk-siin.

EAY on kannattanut EU:n laajentumis-ta ja syventämistä sekä tukenut Lissa-bonin sopimuksen voimaan saattamis-ta.

Sosiaalinen vuoropuhelu

Sosiaalinen vuoropuhelu tarkoittaa Eu-roopan tason työmarkkinaosapuoltenyhteistyötä ja neuvotteluja. EAY edustaasosiaalisessa vuoropuhelussa palkan-saajapuolta. Työnantajia edustavat Eu-roopan teollisuuden ja työnantajien kes-kusjärjestö BUSINESSEUROPE, julkis-ten yritysten Euroopan keskus CEEP japienten ja keskisuurten yritysten eu-rooppalainen liitto UEAPME.

Sosiaalisen vuoropuhelun tuloksena olialuksi yhteisiä kannanottoja. Maast-richtin sopimuksen ja sen sosiaalipöytä-kirjan (1991) tultua voimaan vuonna1993 Euroopan tason työmarkkinajär-jestöt ovat voineet neuvotella ja sopiapuitesopimuksista.

Jos Euroopan työmarkkinaosapuoletpääsevät sopuun neuvotteluissa, voidaan

sopimus saattaa voimaan EU:n direk-tiivillä työmarkkinaosapuolten sitäpyytäessä. Euroopan työmarkkina-osapuolet voivat myös neuvotella itse-näisesti. Tällöin puitesopimus pannaantäytäntöön kansallisten työmarkkina-osapuolten omin toimenpitein.

Helmikuuhun 2010 mennessä sosiaali-sessa vuoropuhelussa on sovittu seuraa-vista puitesopimuksista:

- Puitesopimus vanhempainlomasta1995, uudistettu 2009.- Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus1997.- Määräaikaista työtä koskeva puiteso-pimus 1999.

Nämä puitesopimuksen on pantu täy-täntöön direktiiveillä.

17

- Etätyötä koskeva puitesopimus 2002.- Työperäistä stressiä koskeva puiteso-pimus 2004.- Työssä tapahtuvaa häirintää ja väkival-taa koskeva puitesopimus 2007.

Nämä puitesopimukset on pantu täy-täntöön kansallisesti työmarkkinaosa-puolten toimenpitein.

Lisäksi joulukuussa 2009 saatiin aikaanneuvottelutulos puitesopimuksesta, joka

järjestöillä on kolmikantaisissa EU-komiteoissa yhteinen edustus.

NaiskomiteaEAY:ssa on ollut naiskomitea aina järjes-tön perustamisesta lähtien. Komitea kä-sittelee naisten ja miesten tasa-arvoa sekätyön ja perhe-elämän yhteensovitta-mista. Komitealla on äänivaltainen edus-tus EAY:n hallituksessa ja edustajako-kouksessa.

FERPA – Euroopan eläkeläisten liittoEAY perusti vuonna 1988 eläkeläistenkomitean, josta vuonna 1993 muodos-tettiin Euroopan eläkeläisten liittoFERPA. Se edustaa noin 10 miljoonaaeläkeläistä. Suomesta FERPA:ssa onmukana Eläkkeensaajien keskusliitto.FERPA:lla on edustus EAY:n hallitukses-sa ja edustajakokouksessa, mutta ei ää-nioikeutta.

koskee osallisuutta edistäviä työmarkki-noita. Sosiaalidialogissa on sovittu myöstoimintaohjelmista, jotka koskevat elin-ikäistä oppimista ja tasa-arvon edistä-mistä. Eri sektoreilla käydään myös Eu-roopan tason sosiaalista vuoropuhelua.Sektorineuvotteluissa on tehty myösuseita puitesopimuksia.Suomen palkansaajajärjestöjen edusta-ja EU:n sosiaalidialogikomiteassa onSAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elo-maa.

EAY:llä on erilliskysymyksiä varten ko-miteoita ja työryhmiä. Talous- jatyöllisyyskomitean ja tes-komitean lisäk-si kokoontuu useita työryhmiä. SAK:lla,STTK:lla ja Akavalla on yhteinen edus-tus komiteoissa ja työryhmissä.

EAY johtaa palkansaajien vaikuttamistamyös EU:n kolmikantaisissa elimissä jakomiteoissa, joita ovat Eurofound, Eu-roopan työturvallisuus- ja työterveys-virasto, työturvallisuuden ja työterveys-huollon neuvoa-antava komitea, amma-tillisen koulutuksen kehittämiskeskusCEDEFOP, ammatillisen koulutuksenneuvoa-antava komitea, elinikäisen op-pimisen ohjelman komitea, sosiaali-rahastokomitea, työntekijöiden vapaanliikkuvuuden neuvoa-antava komitea jasiirtotyöläisten sosiaaliturvan neuvoa-antava komitea.Suomalaisilla palkansaajakeskus-

EAY:n komiteat, työryhmät ja erityiselimet

18

NuorisokomiteaNuorisokomitea on toiminut EAY:ssaperustamisvuodesta 1973 lähtien.

EUROCADRESKorkeasti koulutettujen ja ylempientoimihenkilöiden neuvottelukuntaEUROCADRES toimii itsenäisesti EAY:nyhteydessä.

Alueiden neuvostot IRTUCAlueiden neuvostot (Interregional TradeUnion Councils, IRTUC) toimivat ay-järjestöjen ylikansallisina yhteistyöeli-minä alueellisesti. Ensimmäinen neu-vosto perustettiin Saksan, Ranskan jaLuxemburgin yhteiselle raja-alueellevuonna 1976. Alueiden neuvostojenmerkitys on kasvanut sisämarkkinoidenja yhteisen talous- ja rahapolitiikan to-

teuttamisen myötä. Raja-alueille onmuodostunut monin paikoin yhtenäisiätyössäkäyntialueita.Suomen palkansaajaliike – SAK, STTK,Akava ja niiden Oulun ja Lapin alueet –ovat mukana Pohjoisen alueen neuvos-tossa (ITUC Circumpolar), johon kuu-luvat myös Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan sekä tarkkailijajäsen Muur-manskin alueen ay-järjestöt.

ETUI – European Trade Union InstituteEuroopan ay-instituutissa ETUI:ssa onkolme erityisaluetta. Tutkimusosasto te-kee talouspoliittista ja työelämän suhtei-siin liittyvää tutkimusta. Koulutusosastoon erikoistunut ay-koulutukseen. Työ-terveys- ja turvallisuusosasto edistää työ-hyvinvointia eurooppalaisilla työpaikoil-la.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pähkinänkuoressaPerustettu vuonna 1973.Täysjäseninä 82 kansallista keskusjärjestöä 36 Euroopan maasta. Järjestöt edus-tavat 60 miljoonaa työntekijää ja palkansaajaa.Edustaa palkansaajia Euroopan laajuisissa kysymyksissä.Osapuolena neuvoteltaessa EU:n työlainsäädännöstä.Pyrkii edistämään työehtosopimustoiminnan koordinointia EU:n laajuisesti.Edustaa palkansaajia sosiaalisessa vuoropuhelussa.

European Trade Union Confederation ETUCBoulevard Roi Albert II 5

B-1210 BrusselsBELGIUM

Puh: +32 2 224 04 11Fax: +32 2 224 04 54

www.etuc.org etuc@etuc.org

19

Seuraavat ammattisihteeristöt ovatEAY:n jäseniä (suluissa SAK:lainenjäsenjärjestö):

EAEA European Arts and EntertainmentAlliance .www.uniglobalunion.org/Apps/iportal.nsf/pages/20090205_yfb5En

EUROCOP European Confederation ofPolice . www.eurocop-police.org

EFBWW European Federation of Buil-ding and Woodworkers (Puu- ja erityis-alojen liitto, Rakennusliitto, Sähköalojenammattiliitto). www.efbww.org

EFFAT European Federation of Food,Agriculture and Tourism Trade Unions(PAM, Puu- ja erityisalojen liitto, Suo-men Elintarviketyöläisten Liitto).www.effat.org

EFJ European Federation of Journalists.www.ifj.org

EMCEF European Mine, Chemical andEnergy Workers’ Federation (TEAM,

Paperiliitto, Rakennusliitto, Sähköalojenammattiliitto). www.emcef.org

EMF European Metalworkers’Federation (Metallityöväen liitto, Sähkö-alojen ammattiliitto). www.emf-fem.org

EPSU European Federation of PublicService Unions (JHL). www.epsu.org

ETF European Transport Workers’Federation (AKT, Ilmailualan UnioniJHL, PAM, Rautatieläisten Liitto, Suo-men Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistysSLSY, Suomen Merimies-Unioni, Veturi-miesten liitto). www.itfglobal.org/ETF/

ETUCE European Trade UnionCommittee for Education . http://etuce.homestead.com/etuce_en.html

ETUF-TCL European Trade UnionFederation - Textiles Clothing andLeather (TEAM). www.etuf-tcl.org

UNI-EUROPA Union NetworkInternational (PAM, TEAM). www.uniglobalunion.org/Apps/iportal.nsf/pages/reg_ 20081016_gca9En

Euroopan ammattisihteeristötEurooppalaisten ammattisihteeristöjen tehtävät kasvoivat, kun direktiivi euroop-palaisista yritysneuvostoista (European Works Councils, EWC) hyväksyttiin.Ammattisihteeristöillä oli merkittävä rooli jo direktiivin synnyttämisessä. Nyt nevalvovat direktiivin toteutumista. Sihteeristöjen merkitys on kasvanut sosiaalisenvuoropuhelun edistyessä. Komissio on pyrkinyt edistämään toimialatasontyömarkkinasuhteita ehdottamalla, että eri toimialoille voitaisiin perustaa yhteistyö-komiteoita. Näitä on viisi, mm. liikenteen toimialalla.

20

FinUnions on suomalaisten palkansaaja-keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Aka-van yhteinen edustusto Brysselissä. Sealoitti toimintansa Suomessa 1991 kes-kusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyönä(KEY-Finland). KEY siirtyi Brysseliinsamaan aikaan kun Suomi liittyi Euroo-pan unioniin 1995. Vuonna 2007 nimek-si vaihtui FinUnions. FinUnionsin toi-misto sijaitsee Brysselin kansainvälises-sä ay-talossa.

FinUnions valvoo suomalaisten palkan-saajien etuja Euroopan integraatioonliittyvissä asioissa ja välittää Euroopanunionia koskevaa tietoa taustajär-jestöilleen. Se seuraa työmarkkina-asi-oita Euroopan unionin toimielimissäyhteistyössä suomalaisten palkansaaja-järjestöjen kanssa ja pitää yllä suhteitavaikuttajiin.

FinUnionsin johtaja on Risto KousaSTTK:sta (15.3.2010 lähtien). SAK:nEU-asiantuntija Reijo Paananen työs-kentelee osan aikaa Brysselissä Fin-Unionsin tehtävissä.

Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions

FinUnionsBoulevard du Roi Albert II, 5B-1210 BrusselsBelgiumPuh +32 2 201 0681Fax: +32 2 203 11 37www.finunions.org

21

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSKon EU:n neuvoa-antava elin mm. työ- ja so-siaalipolitiikan kysymyksissä. Komiteakoostuu työnantajien, työntekijöiden jamuiden intressiryhmien edustajista (maan-viljelijä-, kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt,vammaisten ja vajaakuntoisten järjestöt, kä-sityöläiset).Neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopanparlamentti voivat pyytää ETSK:lta lausun-non ennen päätöksentekoa. ETSK voi esit-tää lausuntoja myös oma-aloitteisesti. Lau-suntoja annetaan vuodessa noin 150.ETSK:lla on vuosittain 9 täysistuntoa. Ko-mitean erityisjaostot kokoontuvat yleensäkerran kuukaudessa. Lausuntojen laatimistavarten erityisjaostot muodostavat valmiste-lu-ryhmiä. Lausunnoista päätetään ensin ja-ostoissa ja sen jälkeen täysistunnossa.

Talous- ja sosiaalikomitean jäsenet valitaanneljäksi vuodeksi kerrallaan. Komiteassa on344 jäsentä. Edustettuina ovat kaikki EU:n27 jäsenmaata. Jäsenet nimeää neuvostojäsenvaltioiden hallitusten esittämien ehdo-tusten perusteella. Seuraavan kerranETSK:n jäsenet nimetään vuonna 2010.Suomalaisia jäseniä on Euroopan talous- jasosiaalikomiteassa yhdeksän. ETSK:n suo-malaiset jäsenet edustavat seuraavia järjes-töjä:- Työnantajat eli ryhmä I, 3 EK:n edustajaa.- Työntekijät eli ryhmä II, edustajat SAK:sta,STTK:sta ja Akavasta.- Muut intressiryhmät eli ryhmä III,MTK:n, Keskuskauppakamarin ja SuomenYrittäjien edustajat.

SAK:n edustaja ETSK:ssa on elinkeino-asiaoiden päällikkö Janne Metsämäki. Hä-nen varajäsenensä on EU-asiantuntija Rei-jo Paananen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa onkuusi erityisjaostoa:- yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus- liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyh-teiskunta- maatalous, maaseudun kehittäminen,ympäristö- talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosi-aalinen yhteenkuuluvuus- työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus

- ulkosuhteet

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSKEuropean Economic and Social Committee EESC

Euroopan talous- ja sosiaali-komitea ETSK pähkinänkuoressaEU:n neuvoa-antava elin muun muas-sa työelämäkysymyksissä.344 jäsentä, jotka edustavat työnanta-jia, työntekijöitä tai muita intressi-ryhmiä.

European Economic and SocialCommittee EESC99, rue BelliardB-1040 BrusselsBelgiumPuh. +32 2 546 9011Fax +32 2 513 4893www.eesc.europa.eu

22

Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö(PAY) perustettiin vuonna 1972 edistä-mään viiden Pohjoismaan ay-yhteistyö-tä. Yhteistyötä Pohjoismaissa on kuiten-kin tehty jo 1800-luvun lopulta lähtien.PAY:hyn kuuluivat alussa työntekijöidenLO-järjestöt ja SAK sekä toimihenkilö-järjestöt Ruotsin TCO, Tanskan FTF jaSuomen TVK.

PAY:hyn kuuluvat kaikki pohjoismaisetammatilliset keskusjärjestöt. Jäsenjärjes-töjä on yhteensä 16 kattaen noin 9 mil-joonaa jäsentä eri puolilla Pohjoismaitaeli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tans-kassa, Färsaarilla, Islannissa ja Grönlan-nissa. Suomesta PAY:hyn kuuluvat kaik-ki keskusjärjestöt: SAK, STTK ja Akava.

PAY:n sihteeristö sijaitsee Tukholmassa,siellä työskentelee pääsihteeri ja kolmemuuta työntekijää. PAY:n pääsihteerinäon vuonna 2007 aloittanut ruotsalainenAnders Nordström. Itämeri-asioista vas-taavana toimitsijana sihteeris-tössä työs-kentelee suomalainen Mika Häkkinen.

PAY:n toimintaa johtaa kaksi kertaa vuo-dessa kokoontuva hallitus, johon kuu-luu puheenjohtajat kaikista jäsen-järjestöistä. SAK:n puheenjohtaja LauriLyly ja varapuheenjohtaja Matti Huutolaovat hallituksen jäseniä. SAK:n puheen-johtaja on vuonna 2010 PAY:n puheen-johtaja. PAY:n puheenjohtajisto valmis-telee hallitukseen tulevat asiat.

PAY toimii konsensusperiaatteella eli jär-jestö tekee kannanottoja vain, jos kaikkisen jäsenjärjestöt voivat ne hyväksyä.

PAY:n toimintalinjoista päätetään jokakolmas vuosi kokoontuvassa toiminta-konferenssissa, joka pidettiin viimeksi2009. Toimintakonferenssissa keskustel-tiin pohjoismaisen työehtosopimus-mallin tulevaisuudesta, EU:n kasvu- jatyöllisyysstrategiasta sekä EU:n tulevai-suudesta ja Pohjolan roolista EU:ssa.

PAY tekee kiinteää yhteistyötä Pohjois-maiden neuvoston ja Pohjoismaisenministerineuvoston kanssa.

Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAYNordens Fackliga Samorganisation NFS

23

Käytännön toiminnasta vastaavat erilli-siä tarkoituksia varten perustetut PAY:ntyöryhmät ja elimet, joista tärkein onEurooppa-valiokunta. Eurooppa-valio-

NBTF Nordiska Byggnads- ochTräarbetarfederationen

NTF Nordiska Transportarbetare-federationen . www.nordictransport.org

IN Industrianställda i Norden.www.nordic-in.org

NFU Nordiska FinansanställdasFörbund. www.nfufinance.org

NLs Nordiska LärarorganisationernasSamråd. www.n-l-s.org

Nordiska Unionen för Hotell-, Café- ochRestauranganställda. www.hrf.net

Nordisk Post Union.

NTR Nordisk Tjenestemannsråd.www.n-t-r.org

Nordiska Väg- och Anläggn. Arb.Unionen www.seko.se

Nordiska Frisör Unionen. www.dfkf.dk

NNN Nordiska Unionen Närings- ochNjutningsmedel. www.nnn.no

NOFS Nordens OffentliganställdasFackliga Samorganisation www.nofs.org

Nordisk Grafisk Union.

Nordiskt Kartellsamarbeid. www.loastat.no

SSN-NNF Sykepleiernes Samarbeid iNorden.

SUN Service- och TjänstebranschernasUnion i Norden .

Nordiska Maskinbefälsfederationen.www.sbf.org.se

Nordiska Polisförbundet.

Nordiska Sekr. for Arb. I Jordbruk ochTrädgård.

Nordiska Tele Organisation.

Pohjolan Ammatillinen Yhteis-järjestö PAY pähkinänkuoressaPerustettu 1972.Jäseninä 16 ammatillista keskus-järjestöä kaikista Pohjoismaista.

Nordens Fackliga Samorganisation NFSDrottninggatan 75S-11160 StockholmSVERIGEPuh. +46 8 20 98 80Fax +46 8 789 88 68www.nfs.net

kunta kokoontuu mm. ennen EAY:n hal-litusta. SAK:ssa PAY-asioiden koordi-naatiosta vastaa kansainvälisten asioidenasiantuntija Katja Lehto-Komulainen.

Pohjoismaiset ammattisihteeristöt

24

Itämeren alueen ay-verkosto BASTUN(Baltic Sea Trade Union Network) pe-rustettiin EAY:n edustajakokouksessaHelsingissä 1999. Kymmenen Itämerenalueen maata (kaikki rantavaltiot sekäNorjan) kattavassa verkostossa on mu-kana 21 ammatillista keskusjärjestöä,jotka edustavat yhteensä yli 11 miljoo-naa työntekijää. Kaikki verkoston jäsen-järjestöt ovat ITUCin ja venäläisiä jär-jestöjä lukuun ottamatta myös EAY:njäseniä.

BASTUN jatkaa jo 1990-luvun alussaalkanutta yhteistyötä, jolla on tuettu en-nen muuta uusien EU-maiden ay-liiket-tä. Esimerkiksi Baltian maissa järjestäy-tymisaste on edelleen alhainen ja ay-liik-keen asema Pohjoismaihin verrattunaerittäin heikko.

BASTUNin toinen keskeinen tehtävä onvaikuttaa Itämeren alueen politiikkaan,kuten EU:n Itämeri-politiikkaan jaEU:n, Norjan, Islannin ja Venäjän Poh-joisen ulottuvuuden yhteistyöhön sekäItämeren valtioiden neuvostoon (CBSS),Pohjoismaiden neuvostoon ja Parlamen-taariseen Itämerikonferenssiin. Tavoit-teena on Itämeren alueen työmarkkinoi-den tasapainoinen ja sosiaalisesti oikeu-denmukainen kehitys. Erityisenä haas-teena on estää työntekijöiden etujen ja

Itämeren ay-verkosto BASTUNBaltic Sea Trade Union Network

25

oikeuksien polkeminen tilanteessa, jos-sa työvoima liikkuu yli rajojen ja alueenelintasoerot ovat yhä suuret.BASTUNin keskeinen toimintamuotoon kahdesti vuodessa järjestettävätverkostokokoukset, joiden yhteydessäkäsitellään ajankohtaisia Itämeren alu-een työmarkkinoihin vaikuttavia asioi-ta. Verkoston puheenjohtajuus kiertääjäsenjärjestöjen välillä. PAY hoitaa ver-koston käytännön järjestelyjä.

BASTUN, sen jäsenjärjestöt ja muut yh-teistyökumppanit toteuttavat vaihtele-vin kokoonpanoin myös erillisiä hank-keita, joihin on saatu rahoitusta mm.EU:n komissiolta. Vuosina 2008–2011SAK on mukana Itämeren työmarkkina-verkosto-hankkeessa (Baltic Sea LabourNetwork, BSLN), jonka tarkoituksena onmm. löytää ratkaisuja työvoiman liikku-vuuteen liittyviin ongelmiin.

SAK:ssa Itämeri-yhteistyön koordinoin-nista vastaa kansainvälisten asioidenasiantuntija Katja Lehto-Komulainen.BSLN-hanketta koordinoi maahan-muuttoasioiden asiantuntija Eve Kyn-täjä.

www.bastun.nu

SAK:n aloitteesta vuonna 1986 perustet-tu Suomen Ammattiliittojen Solidaari-suuskeskus SASK on suomalaisen am-mattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö-järjestö. SASK:in jäseninä on keskusjär-jestöt SAK ja STTK, 21 SAK:n, kolmeSTTK:n ja kolme Akavan jäsenliittoasekä Suomen Ammattiin OpiskelevienLiitto – SAKKI ry. Yksittäiset ihmiset jaammattiosastot voivat liittyä SASK:nkannatusjäseneksi.SASK:n toiminta rahoitetaan pääosinUlkoministeriön kehitysyhteistyö-määrärahoilla sekä jäsenjärjestöjenmaksamilla omarahoitusosuuksilla jajäsenmaksuilla.SASK:n toiminnanjohtaja on HannuOhvo ja hallituksen puheenjohtajanatoimii johtaja Jarkko Eloranta JHL:stä.

SASK:n toiminnan päätavoitteena onvapaan ja demokraattisen ammattiyh-distysliikkeen vahvistaminen ja sen myö-tä oikeudenmukaisen yhteiskunnallisenja taloudellisen kehityksen edistäminenkehitysmaissa. Keskeisenä toimintamuo-tona ovat solidaarisuushankkeet, joitaSASK:lla ja sen jäsenjärjestöillä on tällähetkellä Afrikan, Aasian, LatinalaisenAmerikan ja itäisen Euroopan maissayhteensä noin 80. Näistä noin kymme-nessä SAK on mukana maksaen osanrahoituksesta ja osallistuen hankkeidensuunnitteluun ja seurantaan. SAK tukeemuun muassa Kolumbian ja Zimbab-

wen vaikeissa oloissa toimivia ay-järjes-töjä.Useimmilla SASK:n kehitysyhteistyö-hankkeilla tuetaan kehitysmaiden am-mattiliittojen koulutusta ja järjestäyty-mistyötä. Muita hankkeita ovat esimer-kiksi ay-liikkeen tutkimustyön tai alu-eellisen yhteistyön tukeminen. Läpileik-kaavana teemana monissa hankkeissa onnaisten ja nuorten vaikutusmahdolli-suuksien parantaminen.Suomessa SASK osallistuu kehitys-poliittiseen keskusteluun ja tiedottaakehitysmaiden työoloihin ja ay-oikeuk-siin liittyvistä asioista. SASK on myösvastannut useiden kansainvälisen am-mattiyhdistysliikkeen kampanjoidenkoordinoinnista Suomessa ja tekee tii-vistä yhteistyötä muiden maiden vastaa-vien järjestöjen kanssa.SAK:ssa SASK-asioista vastaa kansain-välisten asioiden asiantuntija Katja Leh-to-Komulainen.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

Suomen AmmattiliittojenSolidaarisuuskeskus SASK ryLintulahdenkatu 1000500 HelsinkiPuh. 0207 6998 20Fax 0207 6998 21www.sask.fi

26