Sámi skuvlahistorjá - logaldallanSámi allaskuvla, čakčamánu 2010

Skuvlahistorjá ja dáruiduhttin

Man birra áiggun muitalit:

Prošeakta “Sámi skuvlahistorjá”

Dáruiduhttin – ulbmilat, doaimmat ja váikkuhusat

Muhtin osiid skuvlahistorjjás

Maid diehtibehtet? Goas álggahuvvui

oahpahus sámegillii Norggas (Ruoŧas/ Suomas)?

Goas álggahuvvui ja loahpahuvvui dáruiduhttin?

Man stuora oassi sámiin máhttet dál sámegiela?

Man stuora oassi sis máhttet eará giela buorebut go sámegiela?

Manne muitalit sámi skuvlahistorjá ?

Skuvla lei badjel čuođi jagi eiseválddiid váldoneavvu luohtehahttit sámegiela ja sámi kultuvra

Ii leat vel dokumenterejuvvon man ollu dat lea vahágahttán sámi servodagaide ja eaŋkilolbmuide

Stáhtat leat geavahan hui ollu ruđa skuvlla assimilerenbargui, ja eai áiggu buhtadit vahágiid.

Sullasaš miehtá máilmmi

Sámit ollen guhkkelii hukset iežaset skuvlla go máŋga eará álgoálbmogat

Sámi skuvlahistorjjá gáldut

Girjjit, áigečállagat ja aviissat

Almmolaš ja priváhta arkiivvat

Ovddeš oahppit, oahpaheaddjit ja váhnemat muitalit

Govat

Jietnabáttit ja filmmat

Sámi skuvla vai “Norsk Standard”?

Norgga ja sámi skuvlahistorjá

Buot áiggiid čađa

Buot skuvlašlájat

Skuvlalágat, njuolggadusat ja mearrádusat

Politihkalaš riidu skuvla birra

Váilu:

- Maid leat oahppit ja oahpaheaddjit vásihan?

- Lea go praksis = teoriija?

Girjeprošeakta Ohcat boares

dokumeanttaid arkiivvain Gávdnat gárves artihkkaliid Diŋgot artihkkaliid,

doaimmahit ovttasbargguin Jearahallat, muitaleaddji

dohkkeha. Doaimmahus ja earát čállet

fáddáartihkkaliid Ohcat dieđuid čálliid birra Ohcat boares govaid,

govvedit

Sámi skuvlahistorjá - 1 (2005)

Artihkkalat dáruiduhttima, girkku ja mássan oahpu birra

Oahppit, oahpaheaddjit, internáhtabargit ja váhnemat muitalit

Vuođđoskuvla: Deanus, Guovdageainnus, Kárášjogas, Álttás, Muosáin, Návuonas, Gáivuonas, Skániin ja Aarbortes.

Sámi skuvlahistorjá 2 (2007)

Boazodoalloskuvla ja sámi joatkkaskuvllat

Vuođđoskuvlamuitalusat Deanus, Mátta-Várjjagis, Kárášjogas, Davvenjárggas, Láhpis, Ráissas, Gáivuonas ja Divttasvuonas

Sámi oahpahusráđis, skuvladirektevrras ja departemeantta

Sámi skuvlahistorjá 3 (2009)

Mánáidgárddit: Unjárga, Deatnu, Kárášjohka, Romsa, Skánit, Divtasvuodna, Snåase ja Oslo

Vuođđoskuvla: Máze, Davvesiida, Fálesnuorri, Ákŋoluokta, Loabát

Gielladili birra

Sámi skuvlahistorjá 4 (2010)

Dáruiduhttima bealis ja vuostá, 1750-1935

Vuođđoskuvla: Deatnu, Unjárga, Hámmárfeasta, Muosát, Bájddár, Engerdal

Erenoamášoahppu (ee. čalmmehis ja bealjehis oahppit)

Sámi skuvlahistorjá 5 (2011?)

Oahppoplánat

Eambbo joatkkaskuvllas (Kárášjohka, Girkonjárga, Áltá, Romssa, julev- ja lullisámis) ja vuođđoskuvllas (ee. Porsáŋgu, Guovdageaidnu, Romsa)

Historjálaš dokumeanttat 1935-65

Soahti ja ođđasithuksen

Sámi skuvlahistorjá 6 (2012?)

Allaskuvla, universitehta

Eambbo vuođđoskuvllas (ee, Kárášjohka, Áltá, julevsámis)

Historjálaš dokumeanttat 1965-2000

Giellaguovddáš

Álbmotallaskuvla

Gáiddusoahppu

Oahpaheaddjisearvvit

Oahpponeavvohistorjá (2013?)

• Oktasaš girji njealje riikkas

• Dološ ja ođđa oahpponeavvut

• Buvttadanproseassa ja ruhtadeapmi

• Sámi áššit stáhtaid našunála oahppogirjjiin

• Sámi oahppogirjjiid sisdoallu ja giella

Almmuhanvuogit

Girjjit (6 Norgga bealde + eará riikkat)

Interneahtta -

http://skuvla.info

Aviisaartihkkalat -

Min Áigi / Ávvir

Logaldallamat skuvllain

Filbma?

Maid vel muhtimat galggašedje bargat

Ruoŧŧa, Suopma ja Ruošša

Jorgaleapmi eará gielaide

Arkiiva, museum, digitaliseren

Dutkan

Suopma, Ruoŧŧa ja Ruošša

Mis lea: Doaimmahusat Ruoŧas ja

Suomas

Muhtin čálliid / muitaleddjiid

Mii dárbbašit: Doaimmahus Ruoššas

Arkiivaohcciid

Eanet čálliid

Ruhtadeami

Vuosttáš sámegiel oahpahus

Vuosttaš skuvllat sámiide Ruoŧa bealde – 1600-logus

1717 rájes miššuvdna – Thomas v. Westen – miššunearat ja oahpaheaddjit oahpahedje sámegillii

Dán rájes riidu oahpahusgiela birra. Muhtin áigodagain oahpahus galggai leat sámegillii ja ráhkaduvvojedje sámegiel oahppogirjjiid

1826 vuosttaš oahpaheaddjiskuvla – sámegiella fágan

Dáruiduhttin – ovdamearka Návuonas

Dáruiduhttinpolitihkka vuoitá

1851 mearridii Stuoradiggi dađistaga rievdadit oahpahusgiela sámegielas dárogillii.

“Finnefondet”

“Overgangsdistrikt”

Giellainstruvssat

Oahpaheaddjiskuvla heittii oahppamis sámegiela

1902: Sierra skuvladirektevra Finnmárkkus.

InternáhtaáigiSu. 1900 mearridii stáhta

hukset internáhtaid miehtá Finnmárkku

Vuosttaš stáhtainternáhtat Mátta-Várjjagis ja Guovdageainnus

21 stáhtainternáhta ja 28 suohkaninternáhta Finnmárkkus 1940

Dárogiel ja dárokultuvrralaš biras

Vuostálastin

Eatnasat Norgga servodagas dorjo dáruiduhttinpolitihka, muhto eai fal buohkat

Báhpat, dáža oahpaheaddjit, Sámemiššuvdna

Muhtin dáža politihkkarat

Sámi oahpaheaddjit (Anders Larsen, Isak Saba, Henrik Kvandahl)

Sámi váhnemat

Sámi aviissat ja searvvit

Áiggit rivdet

1948: Samordningsutvalget for skoleverket: Politihka sámiid hárrái leamaš boastut

1951: Guovttegielat ABC (ain dušše veahkkegiellan)

1959 skuvlaláhka: Prinsihpalaš rahpan: Sámegiella sáhttá leat oahpahusgiellan

1967: Álgooahppu sámegillii

1972: Sámegiella 2. giellan

1985: Sámegiella oahpahusgiellan olles vuođđoskuvllas

Sámi skuvla?

1976: Sámi oahpahusráđđi

1987, 1997, 2006: Sámi oahppoplánat

1989: Sámi allaskuvla

2000: Sámi oahpahus Sámedikki vuollái

Badjel 2000 oahppi lohket sámegiela Norggas

Dáruiduhttima bohtosat

Sámegielagat badjel 40-50 jagi eai máhte čállit eatnigielaset

Measta buot sámi váhnemat lulli- ja julevsámeguovlluin, Romssas ja Riddo-Finnmárkkus dárostedje mánáidasaset

Dál sullii 75% sámiin eai máhte sámegiela

50% sis geat máhttet sámegiela máhttet eará giela buorebut

Máŋgasat eai háliidan šat leat sápmelažžan

Dáruiduhttin – ii dušše giella

Ealáhusat Borramuš Osku Biktasat Dearvvašvuohta Identitehta

Joatkkaskuvla

1936 Sámi álbmotallaskuvla Kárášjogas

1952 Statens heimeyrkeskole for samer

1968 Boazodoalloskuvla

1969 Karasjok gymnasklasser med samisk

1989 Sámi joatkkaskuvllaid stivra

Čále iežat skuvlahistorjjá Sámi skuvlahistorjá dárbbaša

nuorra čálliid.

Sáhtát:

- muitalit maid ieš leat vásihan

- jearahallat áhku, čeazi ....

- čállit novealla, divtta dahje sárgut skuvlla birra.

Čále eatnigillii, sáhtát maŋŋil jorgalit jus háliidat

Jus prentejuvvo, oaččut bálkká ja girjji

Jurdagat

Manne leat ollu sámit molson giela, kultuvrra ja identitehta?

Lea go vejolaš ja sávahahtti molsut ruovttoluotta?

Maid fertešii dahkat vai nannet sámevuođa fas?

Lea go paralleallat eará riikkain?