Sámi skuvlahistorjjá čállin - muhtin bohtosat ja vásahusat

Logaldallan UIT, 02.04.2014

Geat leat dan barggu duohken?

Lágádus Davvi Girji

Doaimmahus (4)

Čállit

Muitaleaddjit

Jorgaleaddjit

Korrektuvralohkkit

Govvedeaddjit

Eará veahkit

Oktiibuot moadde čuođi olbmo

Sámi skuvlahistorjá - 1 (2005)

Artihkkalat dáruiduhttima, girkku ja mássan oahpu birra

Oahppit, oahpaheaddjit, internáhtabargit ja váhnemat muitalit

Vuođđoskuvla: Deanus, Guovdageainnus, Kárášjogas, Álttás, Muosáin, Návuonas, Gáivuonas, Skániin ja Aarbortes.

Sámi skuvlahistorjá 2 (2007)

Boazodoalloskuvla ja sámi joatkkaskuvllat

Vuođđoskuvlamuitalusat Deanus, Mátta-Várjjagis, Kárášjogas, Davvenjárggas, Láhpis, Ráissas, Gáivuonas ja Divttasvuonas

Sámi oahpahusráđis, skuvladirektevrras ja departemeantta

Sámi skuvlahistorjá 3 (2009)

Mánáidgárddit: Unjárga, Deatnu, Kárášjohka, Romsa, Skánit, Divtasvuodna, Snåase ja Oslo

Vuođđoskuvla: Máze, Davvesiida, Fálesnuorri, Ákŋoluokta, Loabát

Gielladili birra

Sámi skuvlahistorjá 4 (2010)

Dáruiduhttima bealis ja vuostá, 1750-1935

Vuođđoskuvla: Deatnu, Unjárga, Hámmárfeasta, Muosát, Bájddár, Engerdal

Erenoamášoahppu (ee. čalmmehis ja bealjehis oahppit)

Sámi skuvlahistorjá 5 (2011)

# Oahppoplánát ja oahppoplánariiddut

# Soahti ja ođđasishuksen

# Joatkkaskuvla: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Girkonjárga, Ráisa, Hábmir

# Vuođđoskuvla: Gáŋgaviika, Porsáŋgu, Guovdageaidnu, Skánit, Áhkkanjárga, Bálát, Gaale, Aarporte ja Snåase

Sámi skuvlahistorjá 6 (2013)

Allaskuvla, universitehta

Vuođđoskuvla (ee. Áltá, Romsa, julevsápmi, Oslo)

Historjjálaš dokumeanttat 1945–70

Giellaguovddážat

Álbmotallaskuvla

Gáiddusoahppu

Oahpaheaddjisearvvit

http://skuvla.info

Prošeavtta presentašuvnna 7 gillii (Sá, No, Se, Fi, En, Ru, Pl)

Buot teavsttat ja govat mat leat girjjiin

240 lassečállosat

36 aviisaartihkkala 3 gillii

Girjjálašvuohtalistu

Oahpponeavvolistu

Logaldallamat

++

Vuosttáš sámegiel oahpahus

Vuosttaš skuvllat sámiide Ruoŧa bealde – 1600-logus

1717 rájes miššuvdna – Thomas v. Westen – miššunearat ja oahpaheaddjit oahpahedje sámegillii

Dán rájes riidu oahpahusgiela birra. Stáhta politihka molsui máŋgii, muhto muhtin áigodagain lei politihkka ahte oahpahus galggai leat sámegillii ja ráhkaduvvojedje sámegiel oahppogirjjiid

1826 vuosttaš oahpaheaddjiskuvla – sámegiella fágan

Dáruiduhttinpolitihkka vuoitá

1851 mearridii Stuoradiggi dađistaga rievdadit oahpahusgiela sámegielas dárogillii.

“Finnefondet”

“Overgangsdistrikt”

Giellainstruvssat

Oahpaheaddjiskuvla heittii oahppamis sámegiela

1902: Sierra skuvladirektevra Finnmárkkus.

InternáhtaáigiSu. 1900 mearridii stáhta

hukset internáhtaid miehtá Finnmárkku

Vuosttaš stáhtainternáhtat Mátta-Várjjagis ja Guovdageainnus

21 stáhtainternáhta ja 28 suohkaninternáhta Finnmárkkus 1940

Dárogiel ja dárokultuvrralaš biras

Vuostálastin

Eatnasat Norgga servodagas dorjo dáruiduhttinpolitihka, muhto eai fal buohkat

Báhpat, dáža oahpaheaddjit, Sámemiššuvdna

Muhtin dáža politihkkarat

Sámi oahpaheaddjit (Anders Larsen, Isak Saba, Henrik Kvandahl)

Sámi váhnemat

Sámi aviissat ja searvvit

Áiggit rivdet

1948: Samordningsutvalget for skoleverket: Politihka sámiid hárrái leamaš boastut

1951: Guovttegielat ABC (ain dušše veahkkegiellan)

1959 skuvlaláhka: Prinsihpalaš rahpan: Sámegiella sáhttá leat oahpahusgiellan

1967: Álgooahppu sámegillii

1972: Sámegiella 2. giellan

1985: Sámegiella oahpahusgiellan olles vuođđoskuvllas

Sámi skuvla?

1976: Sámi oahpahusráđđi

1987, 1997, 2006: Sámi oahppoplánat

1989: Sámi allaskuvla

2000: Sámi oahpahus Sámedikki vuollái

Badjel 2000 oahppi lohke sámegiela Norggas, dál lea mannan vulos. Manne?

MiššuvdnaáigodatOahpahusa váldoulbmil:

Bestojupmi

Skuvlla deháleamos fága: Risttalašvuohta

Sierra skuvlavuogádat sámiide 1715-1808

Muhtin muddui oahpahus sámegillii

Muhtin sámit ohppe lohkat ja čállit sámegillii

Riidu miššuvnna ja girkohálddahus gaskka

Dáruiduhttináigodat

Oahpahusa ulbmil: Gielalaš ja kultuvrralaš assimileren

Skuvlla deháleamos fága: Dárogiella

Sámegiella gildojuvvon dahje heađis veahkegiellan

Internáhtat: Dárogiel biras, botket oktavuođa sámi kultuvrrain

Vuostálastin: Váhnemat, oahpaheaddjit, girku

Ideologalaš váikkuhus: Sámit masse jáhku iežaset gillii ja

kultuvrii

DohkkehanáigodatOahpahusa ulbmil: Máhttu

buohkaide

Sámegiela pedagogalaš veahkkeneavvun

Dađistaga: Sámegiella ja kultuvra árvun

Sámegiella sámegielagiidda

Sámegiella nubbin giellan dážaide sámegielat guovlluin

Vuostálastin: Máŋggas háliidedje joatkit

dáruiduhttima

Ealáskahttináigodat (?)

Ulbmil: Jorgalit dáruiduhttima

Sámegiella nubbingiellan sámi ohppiide dárogielat

guovlluin

Oahppit galget šaddat doaibmi guovttegielagin ja sámegiela geavaheaddjin

Giellaguovddáš, giellabeassi, jna.

Duohtavuohta vai niehku?

Dáruiduhttima bohtosat

Sámegielagat badjel 40-50 jagi eai máhte čállit eatnigielaset

Measta buot sámi váhnemat lulli- ja julevsámeguovlluin, Romssas ja Riddo-Finnmárkkus dárostedje mánáidasaset

Dál sullii 75% sámiin eai máhte sámegiela

50% sis geat máhttet sámegiela máhttet eará giela buorebut

Máŋgasat eai háliidan šat leat sápmelažžan

Váile – Girjeprošeavtta rámmaid olggobealde

Sullásaš dokumentašuvdna eará riikkain

Oahpponeavvohistorjá

Dutkan

Kronologalaš historjá

Arkiivvat, girjerádjosat ja museat

Eará mediat

Stuora máilbmi

Miehtá Sámi Ruoŧŧa Upmi universitehta

Ruoŧa girku

Doaimmahus: Moadde skuvlamuittu

Suopma Doaimmahus: Čohkken sullii

15 dutkanartihkkala + moadde skuvlamuittu

Ruošša Sámi oahpaheaddjit

Murmansk hum. univ.

Oahpponeavvohistorjá

Oahpponeavvut skuvlla ulbmiliid ja oahppoplánaid ektui.

A. Oahpponeavvut sámi ohppiide

– sámegielas (vuosttaš, nubbin dahje amasgiellan)

– sámegillii dahje guovtti gillii (buot fágain)

– sámi oahppoplána mielde (beroškeahttá gielas)

– riikkagieloahppu sámi ohppiide

B. Sisdoallu sámiid birra riikkadásis. (UIT)

Dutkan2005 Davvi Girji bovdii

dutkanásahusaid

2009 Sámi allaskuvla: čilgehus vejolaš dutkama birra.

2011 Mearridan almmuhit dr.gráda ovdaprošeavtta

2012 Upmi universitehta ja UIT álggaheame dutkanprošeavttaid

Ollislaš dutkanprográmma ii gávdno.

Ovttasbargu váilu

Eará mediat

– Girji mánáid ja nuoraid várás.

– Fierpmádatsiiddut eará gielaide.

– Artihkkalat aviissain ja áigečállagiin.

– Čáppagirjjálašvuohta skuvlahistorjjá vuođul

– Filbma.

– Logaldallamat skuvllain.

– ???

Kronologalaš historjá

– Vuođđun ferte leat dokumentašuvdna ja dutkan. Fertet oaidnit struktuvrra, váldolinjjáid, ovdal go čálligoahtit.

– Berre leat buot-sámi skuvlahistorjá, mas sáhttá veardidit dili njealji riikkas.

Guhkesáigi perspektiiva.

Arkiivvat, girjerádjosat ja museat

Kártet makkár čállojuvvon, govvejuvvon ja báddejuvvon dieđut gávdnojit iešguđet gáldus

Álgán barggu: http://www.skuvla.info/ssh-abm-n.htm.

– Digitaliseret eanet girjjiid, aviisaartihkkaliid ja arkiivadokumeanttaid

– Iežamet arkiivva Sámi arkiivii

– Searvat bargui ráhkadit museačájálmasaid / vejolaš sierra skuvlamusea.

Stuora máilbmi – 1

Sámi skuvlahistorjá oassin álgoálbmogiid ja unnitloguid skuvlahistorjjás.

Oktavuohta:

– 1950-/60-logus oahpaheaddjit Sámis: Ameriikka álgoálbmogiid ja Frisaeatnama oahpu.

– Sámi skuvla- ja giellaolbmot fitnan Walesas, Irlánddas, Skotlánddas, Euskadis.

– Polskkas ja Lietuvas.

– WINHEC

– Unnitlogu studeanttat ja skuvlaolbmot fitnan sámi skuvllain.

– UIT: Indigenous Studies

Stuora máilbmi – 2

Maid sáhttá bargat:

– Girjjálašvuođalisttu unnitloguid oahpahusa birra

– Internašunaliseret min fierpmádatbáikki.

– ÁlgoálbmotkonferánsatNew York 22.-25.09.2014.

– 2016 Donostia, Euskadis eurohpalaš kulturoaivegávpot – čohkket eurohpalaš unnitloguid.

– ???

Mo bargat?

Geat háliidit searvat? Ásahusat

Dutkit, studeanttat

Čállit

Jorgaleaddjit

Mo organiseret? Riikkadásis

Miehtá Sámi dásis

Sierra ásahus vai ásahusa(id) vuolde?

Mo ruhtadit?