[email protected] sykli ulko-ymka 2017-2018...3.3. opetussuunnitelman asettamat tavoitteet...
TRANSCRIPT
Satu Mälkiä
Suomen Ympäristöopisto,
SYKLI
ULKO-YMKA 2017-2018
kesä 2018
S i v u | 2
Sisällys Lukijalle .................................................................................................................................................................................................3
1. JOHDANTO................................................................................................................................................................................4
2. LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUSTA SEKÄ ULKONA OPPIMISTA OHJAAVAT ASIAT JA
MÄÄRITELMÄT ..................................................................................................................................................................................5
2.1. Jalkarannan koulun luonto- ja ympäristökasvatustoimintaa ohjaavat säädökset, määräykset,
strategiat ja ohjelmat sekä yhteistyötahot ....................................................................................................................5
2.2. Käsitteet ja määritelmät: ..................................................................................................................................6
3. LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN MALLIT, OPPIMISKÄSITYKSET JA TAVOITTEET ......................7
3.1. Palmerin puumalli .............................................................................................................................................................7
3.2. Kokemuksellinen oppiminen luonnossa ...............................................................................................................8
3.3. Opetussuunnitelman asettamat tavoitteet .....................................................................................................9
3.4. Jalkarannan koulun omat luontokasvatuksen ja ulkona oppimisen tavoitteet ......................................9
4. TAPANILAN LÄHIMETSÄ JA KANKOLAN RANTA OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ ...................................................10
4.1. Tapanilan ulkoilualue ja lähimetsä ..................................................................................................................10
4.2. Kankolan ranta ja Vesijärvi ..............................................................................................................................12
5. LUONTOKASVATUKSEN JA ULKONA OPPIMISEN MENETELMIÄ JA KEINOJA..............................................14
6. LUONTOKASVATUKSEN JA ULKONA OPPIMISEN VAIKUTTAVUUS JA ARVIOINTI .........................................17
7. KÄYTÄNNÖN OHJEET .....................................................................................................................................................20
7.1. Opetetaan ulkona – mitä pitää huomioida ....................................................................................................20
7.1.1.Ulkona oppiminen ja turvallisuus .................................................................................................................................21
7.1.2. Ryhmän ohjaaminen ulkona …………………………………………………………………………………………………………………………………….22
7.2. Opettajan tarkistuslista ulkona oppimiseen .................................................................................................23
7.3. Oppilaan retkivarusteet ulkona oppimiseen ..................................................................................................24
7.4. Vuosikello ulkona oppimiseen ............................................................................................................................25
7.5. Luonnontieteellisen tutkimuksen mallipohja ..................................................................................................26
7.6. Itsearvioinnin mallipohja ...................................................................................................................................27
7.7. Retken itsearviointi tavutettuna .....................................................................................................................28
7.8. Ryhmätyön arvioinnin mallipohja .....................................................................................................................29
7.9. Retkiraporttipohja ...............................................................................................................................................30
7.10. Jokamiehenoikeudet ............................................................................................................................................31
7.11. Ympäristökasvattajan 10 kultaista ohjetta ................................................................................................32
LIITE 1: Jalkarannan koulun ulkona oppimisen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ........................................33
LIITE 2: Jalkarannan koulu: Ennaltaehkäisy- ja ensiapuohjeet ulko-opetuksessa ...........................................35
LIITE 3: Linkkejä ulkona opettamiseen ..........................................................................................................................38
LÄHTEET: .................................................................................................................................................................................39
S i v u | 3
”Tulin tienhaaraan metsässä ja minä,
minä valitsin vähemmän kuljetun tien,
ja se on muuttanut kaiken.”
- Robert Frost-
Lukijalle
Kiitos, että olet kiinnostunut luontokasvatuksesta ja ulkona oppimisesta!
Tällä suunnitelmalla ja strategialla haluan tarjota sinulle ja ohjattavillesi
kipinöitä ja liekkihetkiä (tietysti ilman konkreettista tulipalovaara)
luonnossa ja luonnosta, uskallusta tarttua hetkiin, innostumisen iloa, oppimisen onnea,
uteliaisuutta katsoa ympärillesi entistäkin tarkemmin ja löytää luonnon ja ympäristön
mielenkiintoiset ja huikean hienot yksityiskohdat ja kokonaisuudet. Lapset osaavat lumoutua
luonnosta; oksasta tulee miekka ja miekasta seikkailu… Lumoutuminen kuuluu ihmisen elämään,
joten haastankin juuri sinut kasvattajana lumoutumaan luonnosta lasten lailla!
Kanssakulkijoina kasvatamme ja ympäristökasvatamme toisiamme, tietoisesti
ja tiedostamattamme. Jokainen tekomme ja tekemättä jättämisemme on
ympäristöteko, vaikutamme ympäristöömme, halusimmepa sitä tai emme.
Luonto tulee toimeen ilman ihmistä, mutta ihminen ei tule toimeen ilman
luontoa.
Ulkona oppimisen voi aloittaa pienin askelin, luoda ryhmän kanssa yhteiset rutiinit. Tärkeää on
ihastella, ihmetellä, oppia, ruokkia mielikuvitusta ja luovuutta, kokea ja tehdä yhdessä.
Oppimalla ulkona säännöllisesti herätämme uteliaisuutta, kiinnostusta ja kunnioitusta luontoa
kohtaan.
”Tämän maiseman syliin synnyin, metsän kämmenelle.
Opin hengittämään sen tahtiin. Syvään. Kiireettä.
Opin sen askeleet. Laulut. Sen osaksi juurruin.
Opin näkemään metsän puilta, puut metsältä.
Kuulemaan perhosen lennon,
näkemään tuulen liitelyn niityn yllä.
Nyt, missä tahansa, mutta kotona tässä maisemassa.”
- Maaria Leinonen-
Metsässä olen perillä!
Ulkoilu uppeutta, luonno lummoo ja
illoo, valloo sekä liekkihetkii luonnossa
toivotelle Satu
S i v u | 4
1. JOHDANTO
”Yhteyden etsiminen luontoon on yhteyden etsimistä itseen!” –Kimmo Ohtonen-
Lahden Jalkarannan koulu on kaksisarjainen alakoulu, jossa opiskelee noin 320 oppilasta
(luokat 1-6 sekä kaksi nivelluokkaa). Koulu on osa monitoimitalo Jaloa, jossa toimii myös
päiväkoti esiopetuksineen sekä kirjasto. Koulu sijaitsee loistavien ulkoilumahdollisuuksien
äärellä; Tapanilan ulkoilualue sekä Vesijärven Kankolan ranta ovat lähialueilla. Myös koulun piha
itsessään sekä viereinen seurakuntakeskuksen piha mahdollistavat ulkona oppimisen, ympäristön
tutkimisen, liikunnallisuuden ja toiminnallisuuden. Koulu on liikkuva koulu, jossa on liikuntaa painottavaa
opetusta.
Koulumme visiona ja sosiaalisen hyvinvoinnin kulmakivenä on
J aan
A utan
L iikun, leikin
O pin ja onnistun Jalossa.
Lasten osallistumista ja vaikuttamista sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista (OPS: L7) tukee
koulussamme oppilaskunnan lisäksi eskareista ja oppilaista koostuva ympäristöryhmä (1-3 oppilasta
jokaiselta luokalta). Ympäristöryhmässä lapset pääsevät suunnittelemaan, tekemään ja arvioimaan
toimintaansa. Monitoimitalon aikuiset on jaettu työtiimeihin, joista yksi on kestävän kehityksen tiimi.
Koulullamme on ympäristöyhdyshenkilö, joka vastaa tiimin puheenjohtajana koko koulun kestävän
kehityksen toiminnan suunnittelusta, tiedottamisesta ja osaltaan arvioinnista.
Ympäristökasvatuksessamme pyrimme kaikkien monitoimitalon ihmisten ympäristötietoisuuden ja
omakohtaisen luontosuhteen vahvistamiseen. Tärkeää on lasten kokoisiin ympäristötekoihin ohjaaminen
ja näiden pienien ympäristötekojen sisäistäminen sekä keke-liekkien leviäminen tietoisuuden lisäksi
toimintaankin.
Tämä ympäristökasvatussuunnitelma painottuu ulkona oppimiseen, koulun lähialueiden käyttöön ja niiden
kautta tapahtuvaan ympäristökasvatukseen. Tässä ympäristökasvatussuunnitelmassa ei käsitellä
koulurakennuksessa ja koulun sisällä tapahtuvaa tavanomaista ympäristö- ja kestävän kehityksen
opetusta tai toimintaa. Rajauksen vuoksi nimeän ympäristökasvatussuunnitelman luontokasvatuksen ja
ulkona oppimisen suunnitelmaksi ja strategiaksi. Huomaammehan kuitenkin, että luontokasvatukseen ja
ulkona oppimiseen liittyy myös koulurakennuksessa tapahtuvaa kasvatusta ja opetusta, kuten tehtävien
valmistelua, työstämistä ja arviointia.
Tärkeää koko alakoulun aikana on antaa oppilaille
mahdollisuuksia luoda omakohtainen luontosuhde, koska
hyvä luontosuhde edistää fyysistä ja psyykkistä
hyvinvointia sekä sosiaalisia taitoja. Luontosuhde syntyy
luonnossa olemalla, joten oppilailla tulisi olla
mahdollisuuksia oppia ulkona.
”Se, jolla on aikaa pysähtyä katsomaan tarkemmin,
huomaa ihmeellisiä asioita.”
S i v u | 5
2. LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUSTA SEKÄ ULKONA
OPPIMISTA OHJAAVAT ASIAT JA MÄÄRITELMÄT
2.1. Jalkarannan koulun luonto- ja ympäristökasvatustoimintaa ohjaavat
säädökset, määräykset, strategiat ja ohjelmat sekä yhteistyötahot
kansainvälinen taso:
kansallinen taso: kaupungin taso: yhteistyötahoja ja –ohjelmia
VISIO AGENDA
OKM
OPH
OPS
LAHDEN KAUPUNKI
LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA
LAHDEN OPS
LAHDEN KEKE-SUUNNITELMA
LIIKKUVA KOULU
LAHDEN YMPÄRISTÖNEUVONTA
PÄIJÄT-HÄMEEN LUMA-KESKUS
VESIJÄRVISÄÄTIÖ
JALKARANNAN KOULU PHJ
LYKE
WWF
ULKOLUOKKATOIMINTA
LUONTOLIITTO
LUONNONSUOJELULIITTO
METSÄNHOITOYHDISTYS
MARTAT
PARTIOLAISET
BIRD LIFE SUOMI
METSÄSTYSSEURA
4H
S i v u | 6
2.2. Käsitteet ja määritelmät:
YMPÄRISTÖKASVATUS/ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS: ”Ympäristökasvatus tai kestävän kehityksen kasvatus on kasvatuksellista toimintaa, joka
tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot
sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi.” (Heinonen, Luomi 2009, s. 8) LUONTOKASVATUS: Luontokasvatus on pohjimmiltaan tunnesiteen luomista luontoon. Heinonen ja Luomi ovat
määritelleet sen näin: ”Elämyksellistä ja kokemuksellista, erityisesti ympäristöherkkyyttä ja
yksilön luontosuhdetta tukevaa sekä luonnontuntemusta edistävää kasvatusta.
Luontokasvatusta toteutetaan pääasiassa luonnossa liikkuen. Luontokasvatus sisältää aina
ympäristövastuullisuutta tukevia arvoja, joten kaikki luontoon liittyvä tai ulkona tapahtuva
opetus ei ole luontokasvatusta.” (Heinonen, Luomi 2009, s. 10)
ULKONA OPPIMINEN: ”Kasvatuksen osa-alue, jossa oppiminen perustuu kokemuksiin ja
elämyksiin ulkona erilaisissa oppimisympäristöissä.” (Yhteinen
käsitys, 2013, s. 32)
OPS:n mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia, ilmiöpohjaista
opetusta, toiminnallista ja liikunnallista oppimista, kestävään
elämäntapaan ohjaamista ja ympäristöstä huolehtimista on hyvä
oppia ja opettaa ulkona monipuolisissa oppimisympäristöissä.
LUONTOSUHDE: Luontosuhde on jokaisen henkilökohtainen suhde luontoon, jota voi vahvistaa luonnossa
olemalla ja erilaisilla toimintatavoilla. Luontosuhteeseen kuuluu kyky nauttia luonnosta, halu
toimia luonnon ja ympäristön hyväksi ja vastuuntunto ympäristöstä. Luontosuhteeseen ja sen
kehittymiseen liittyvät vahvasti omat kokemukset, tunteet ja havainnot luonnossa ja luonnosta
ja sitä kohtaan. Hyvinvointi, myönteiset luontokokemukset, arvot, asenne, ympäristöherkkyys,
tieto ja toiminta korostuvat luontosuhteessa. Luontosuhde on siis yksilön tai yhteisön ja
luonnon välisen vuorovaikutuksen kokonaisuus, ykseys luonnon kanssa.
YMPÄRISTÖHERKKYYS
”Ympäristökasvatuksessa ympäristöherkkyys tarkoittaa tunnepohjaltaan myönteistä suhdetta
luontoon ja ympäristöön. Ympäristöherkkyys on myös kykyä tehdä havaintoja luonnosta ja
ympäristöstä ja niiden muutoksista eri aisteja käyttäen sekä kykyä nauttia luonnosta ja saada
iloa monenlaisesta ulkona luonnossa tapahtuvasta toiminnasta. Ympäristöherkkyys rakentuu
myönteisten luontokokemusten pohjalle ja se voi edistää oppilaan halua opiskella luontoon ja
ympäristöön liittyviä asioita sekä auttaa ymmärtämään, että ihminen on osa luontoa.
Ympäristöherkkyyden oletetaan olevan tärkeä perustekijä, jonka pohjalle lapsuudesta lähtien
ympäristötietoisuus ja vastuullinen suhtautuminen ympäristöasioita kohtaan voivat rakentua.”
https://www.edu.fi/perusopetus/biologia_ja_maantieto/ops2016_tukimateriaalit/ymparistoo
ppi1-6
S i v u | 7
3. LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN MALLIT,
OPPIMISKÄSITYKSET JA TAVOITTEET
Luonto- ja ympäristökasvatuksessa yhdistyvät mitä mainioimmin OPS 2016 ydinteemat ja –
asiat, esim. monipuoliset oppimisympäristöt, luontosuhde, ryhmäytyminen, kestävä
elämäntapa, ilmiöt, monialaiset oppimiskokonaisuudet, taitokasvatus, yhteisopettajuus,
laaja-alainen osaaminen, osallisuus ja vaikuttaminen; ihan ytimessä siis ollaan! :)
3.1. Palmerin puumalli
Käytetyin ympäristökasvatusmalli on
englantilaisen Joy A. Palmerin 1990-luvulla
kehittämä Palmerin puumalli. Hän painottaa,
että ollakseen vaikuttavaa, ympäristö-
kasvatuksen pitäisi tapahtua samanaikaisesti
ja yhtä vahvasti kolmella tasolla.
Ulkona oppimiseen hyvin soveltuvassa ja
ympäristöherkkyyttä tukevassa ympäristössä
oppimisessa olennaista ovat eri aisteihin ja
havaintoihin perustuvat kokemukset.
Oppiminen ympäristöstä kartuttaa
ympäristöön liittyviä tietoja ja käsitteitä, ja
sitä voi tehdä niin sisä- kuin ulkotiloissakin.
Tiedon voi hankkia ensin koulun sisätiloissa ja
mennä sitten havainnoimaan ulos tai
harjoittelemaan sitä käytännössä.
Ympäristön puolesta toimimiseen sisältyvät
konkreettisen toiminnan lisäksi toimintaa
ohjaavat ympäristöön liittyvät arvot.
Ympäristökasvatuksessa tärkeitä arvoja ovat esim. eettiset, ekologiset, biologiset,
esteettiset ja tiedolliset arvot. Ympäristön puolesta tapahtuvaan toimintaan kuuluvat myös
lähimetsän ja –luonnon arvon ymmärtäminen ja suojelu, ympäristöstä huolehtiminen sekä
luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden arvostaminen. Nämä kehittyvät parhaiten ulkona ja
luonnossa olemalla ja oppimalla.
Merkittävät elämänkokemukset, kehitys- ja oppimishistoria ovat Palmerin mukaan kaiken
oppimisen perusta, joten oppijan lähtötaso ja aiemmat kokemukset on otettava huomioon
ympäristökasvatuksen suunnittelussa. Ympäristövastuullisuutta kehittääkseen on saatava
riittävästi luontokokemuksia, kartutettava ympäristötietoisuutta ja oltava mahdollisuus pohtia
ympäristöeettisiä kysymyksiä toisten kanssa. Laajennetussa Palmerin puumallissa on nostettu
esiin osallisuuden, voimaantumisen ja yhteenkuuluvuuden merkitys ympäristövastuullisessa
toiminnassa. (Cantell 2004, s. 67-69, Parikka-Nihti & Suomela 2014, s. 23-29)
Kuvan lähde: Laajennettu Palmerin
puumalli (Parikka-Nihti & Suomela
2014, 24).
S i v u | 8
3.2. Kokemuksellinen oppiminen luonnossa
”Outdoor education” tarkoittaa oppimista, joka tapahtuu ulkona toimien. Se pohjautuu
ympäristökasvatukseen ja kokemukselliseen oppimiseen ja sen tavoitteita ovat mm.
luontosuhteen syventäminen, persoonallinen ja sosiaalinen kasvu, vastoinkäymisten voittaminen
sekä rohkaistuminen. Ulkona toimiminen opettaa selviytymis- ja ongelmanratkaisutaitoja,
yhteistyötä ja johtajuutta. (Parikka-Nihti 2011, s. 55)
Kokemus luonnossa tarjoaa useita väyliä kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle
Kaavion lähde: Mari Parikka-Nihti 2018, soveltaminen koulumaailmaan Satu Mälkiä
”Luonnon kokeminen on olennainen osa luottamuksen, suvaitsevaisuuden, vastuun ja luonnon
kunnioittamisen kehittymistä sekä rohkaistumista kestävän kehityksen toimintaan. (Higgins
1997).” (Parikka-Nihti 2011, s. 56)
”Minkä kuulen, sen unohdan.
Minkä näen, sen muistan.
Minkä teen, sen ymmärrän.”
- vanha kiinalainen sananlasku-
PERSOONALLINEN
JA
SOSIAALINEN
KEHITYS
KESTÄVÄ
KEHITYS
TOIMINTA
ULKONA
- terveys ja
hyvinvointi
- fyysinen toiminta
esim. seikkailu
- hieno- ja
karkeamotoriikan
kehittyminen
- ympäristö- ja
luontokasvatus
- tutkiminen
- oma
lähiympäristö
- perinteet ja
kulttuuri
- luonnonperintö
- minäkuvan kehitys
- itsekunnioitus
- sosiaalinen kehitys
- yhteisöllisyys
KOKEMUS esim.
- oppiminen
- havainnointi
- leikkiminen
- tutkiminen
- liikkuminen
- seikkailu
-taiteellinen
kokeminen
luonnossa
- kieli ja
vuorovaikutus
- eri oppiaineet
- ilmiöt
- monialaiset
oppimiskokonai-
suudet
- laaja-alainen
osaaminen
S i v u | 9
Kokemuksellisen oppimisen vaiheet Peter Higginsin (1997) mukaan:
a) kokemus
b) kokemuksen reflektointi
c) uuden tiedon lisääminen uuteen tilanteeseen eli kokemukseen
d) periaatteen yleistäminen siten, että ne voidaan soveltaa tuleviin tilanteisiin
e) prosessin arvojen löytäminen oppimisprosessina.
Kokemuksellisen oppimisen mukaisesti kestävän kehityksen kasvatuksen päämääränä on
yksilöiden ja yhteisöjen arvojen, tietojen, taitojen ja toimintatapojen muuttuminen
kestävän kehityksen mukaisiksi. Prosessissa tärkeää on rohkaiseminen ja kannustaminen.
Kokemusten avulla tieto karttuu ja kokemus sitouttaa ohjaajan ja oppijan kestävän
kehityksen toimintaan. (Parikka-Nihti 2011, s. 56-57)
3.3. Opetussuunnitelman asettamat tavoitteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2016) opetuksen järjestäjän
tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia
ja kestävää elämäntapaa. OPS:n oppimiskäsityksen mukaan oppimisen tulee olla
monimuotoista, sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Vuorovaikutteisia
oppimisympäristöjä, koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, ilmiöpohjaisuutta sekä
monialaisuutta korostetaan OPS:ssa opetustyön resursseina ja tapoina suunnitelmallisesti
hyödynnettyinä. Luontoa sekä rakennettua ympäristöä pyritään hyödyntämään eri
oppiaineiden opetuksessa. (https://www.luontokoulut.fi/download/tietoa/OPS_ja_keke_analyysi.pdf)
Niina Mykrän koostamasta OPS 2016, luonto- ja ympäristökasvatus sekä kestävä kehitys-
koosteesta löytyy aineittain ja teemoittain OPS:n ja ympäristökasvatuksen yhteys. OPS:n
arvoperustassa kerrotaan, että oppilas rakentaa oppiessaan persoonaansa ja luo samalla
suhdetta luontoon. Perusopetuksen yleisissä tavoitteissa sekä eri aineiden tavoitteissa
mainitaan luonnon kunnioittaminen. ”Alkuopetuksessa luonnossa liikkuminen ja
luontosuhteen vahvistaminen korostuvat, kun edistetään kestävää elämäntapaa. 3.-6. –
luokilla ja yläkoulussa ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen
merkitys luonnolle. (https://www.luontokoulut.fi/ops2016/3605-2/)
3.4. Jalkarannan koulun omat luontokasvatuksen ja ulkona oppimisen
tavoitteet
Jalkarannan koulussa pidämme tärkeänä omakohtaisen luontosuhteen ja
ympäristöherkkyyden muodostumista, vahvistumista ja syventymistä. Pedagogisena
tavoitteenamme on ohjata oppilaita kasvamaan kohti ympäristövastuullista ja ympäristöä
sekä luontoa kunnioittavaa ja suojelevaa elämäntapaa. Hyödynnämme taitokasvatusta sekä
OPS:n laaja-alaisia taitoja esim. L7: osallisuutta, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden
rakentamista myös ulkona oppimisessa. Haluamme tarjota oppilaille säännöllisesti
kokemuksia ja elämyksiä luonnossa ja luonnosta. Pyrimme siihen, että luontokasvatus ja
ulkona oppiminen on osallistavaa, kokemuksellista, elämyksellistä ja toiminnallista.
Luonnosta lumoutuminen ja nauttiminen sekä yhdessä toimiminen ovat avainasemassa.
S i v u | 10
4. TAPANILAN LÄHIMETSÄ JA KANKOLAN
RANTA OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
4.1. Tapanilan ulkoilualue ja lähimetsä
Noin 25 hehtaarin kokoisella Tapanilan ulkoilualueella on runsaasti
jääkauden jälkiä: mm. reunamuodostuman lakitasannetta, harjukuoppia eli suppia, komea
muinaisranta törmineen ja terasseineen sekä siirtolohkareita.
”Geologia: Jääkauden viimeisen jäätiköitymisvaiheen loppuessa jään reuna vetäytyi Suomen
kohdalla kohti koillista. Saavuttuaan nykyisen Lahden tasalle, se jäi kuitenkin paikoilleen
ilmaston tilapäisen kylmenemisen seurauksena 200 vuodeksi. Tällöin sulavesien kuljettama
irtoaines kasautui jääreunan eteen, samansuuntaiseksi harjanteeksi, Salpausseläksi. Suurin
osa aineksesta purkautui ja lajittui nykyisen Itämeren paikalla olleeseen Baltian jääjärveen,
muun aineksen kasautuessa lajittumattomana moreenina lähinnä reunamuodostuman
sisäreunalle.
Jääjärven rannikkovoimat tasasivat reunamuodostuman
laen. Siihen kasautui myös vedenpäällistä ainesta, joka
muodosti kuivanmaan tasanteen, sandurdeltan.
Salpausselän laella on tässä kerroksessa vieläkin
nähtävissä vesivirtojen uomien jättämät jäljet,
pitkänomaisina painanteina loivien kumpareiden välissä,
muuten tasaisessa maastossa.
Jäätikön kasaamassa aineksessa ja jäästä kellumaan
lohjenneissa jäävuorissa mukana oli kallioperästä aikaisemmin irronneita suuria moreenikiviä.
Jäästä irtautuneet kookkaat lohkareet jäivät sittemmin paikoilleen, veden huuhtoessa
hienomman aineksen näiden ympäriltä. Tällaisia siirtolohkareita Tapanilan alueella lepää
runsaasti.” (https://www.lahdenseudunluonto.fi/salpausselka/)
Tapanilassa olevalla lakitasanteella on paljon, noin 40 kpl, suppia eli harjukuoppia. Ne ovat noin
20-30 m leveitä ja 4-6 m syviä ja muodostavat alueen poikki kulkevan yhtenäisen suppakentän.
”Tapanilassa erottuu selvästi jyrkkä törmä ja sen alla leviävä, jopa lähes sadan metrin levyinen
tasanne eli terassi. Tällä muinaisrannan tasanteella sijaitsevat mm. Tapanilan hiihtomaja sekä
siitä pohjoiseen lähtevät suositut ulkoilureitit kohti Rautakankaretta. Perhelenkille lähtevä
saa puolestaan kiivetä ensin jyrkkää törmän rinnettä päästäkseen tasaiselle laelle.” (Lahden
luonto, biologian ja maantieteen opetuskohteet 2000, s. 111-112)
Kuvan lähde: Lahden luonto,
biologian ja maantieteen
opetuskohteet 2000, s. 112
S i v u | 11
Tapanilan suppametsä: Vanhan metsän alue ja suppia,
polkuverkosto, kartassa vihreällä
Suojeluperuste: Suppainen metsäalue, metsälain muu arvokas
elinympäristö
Sijainnin kuvaus: Tapanilan hiihtomajan lähettyvillä,
latuverkoston sisäalueella, männikköalueiden keskellä
Biotoopin kuvaus: Isoja mäntyjä, eri-ikäisrakenteista metsää, eriasteista lahopuuta,
paljon suppia
Kasvillisuustyypit: Kuivahko kangas, tuore kangas
Kasvillisuusrakenne: Jyrkkärinteisiä suppia, puusto eri-ikäisrakenteista, vanhoja kuusia ja
mäntyjä päällä ja nuorta
kuusikkoa alla
Kasvien yleiskuvaus: Mustikka, puolukka,
lillukka, vanamo,
mäntykukka, kataja,
kuusi, kerrossammal,
seinäsammal,
sulkasammal
Vallitseva latvuskerros: Kuusi, mänty, koivu Kartan lähde: Asko Riihelä, 2018
Vallittu latvuskerros: Koivu
Pensaskerroksen lajeja: Kataja, kuusi
Pintamaa: Harjumoreenia
Lahopuu: Nuorta ja pientä lahopuuta, joitain pystyynkuolleita puita
(Asko Riihelä, 2018)
S i v u | 12
Tapanilan aarnialue: Aarnimainen suppametsä, kartassa rajattu punaisella
Suojeluperuste: Suppainen metsäalue, metsälain muu arvokas elinympäristö
Biotoopin kuvaus: Kuusivaltainen metsä
Kasvillisuusrakenne: Jatkuvuutta puuston latvusten pituudessa
Vallitseva latvuskerros: Kuusi
Vallittu latvuskerros: Koivu, pihlaja
Kenttäkerroksen kuvaus: Varpuja,
lehtipuiden taimia
Muut kasvit: Mustikka,
oravanmarja,
nurmirölli,
metsäkastikka
Eläimet: Vanha havainto: kielonjuuriperho. V. 2003: palokärjen ruokailujälkiä,
tiltaltti, sirittäjä, pikkusieppo
Uhanalaiset lajit: Tiltaltti (VU eli vaarantunut laji), pikkusieppo (NT eli
silmälläpidettävä laji) 2003, lintu- ja luontodirektiivi; palokärki,
pikkusieppo 2003
Pintamaa: Sammal-/jäkäläpeitteisyyttä
Lahopuu: Maapuita
Muuta huomioitavaa: Jääkauden jälkiä. Suppamaastoa.
(Kartan ja tekstin lähde: Asko Riihelä 2018)
4.2. Kankolan ranta ja Vesijärvi
Vesijärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä ja kuuluu
Kymijoen vesistöön. Pohjoisessa järvi on yhteydessä Päijänteeseen Vääksyn kanavan kautta ja
eteläpäässä sijaitsee Lahden kaupunki. Vesijärven pinta-ala on 108 neliökilometriä ja pituus
25 kilometriä. Järven keskisyvyys on kuusi metriä ja sen syvin kohta Kajaanselällä on 42
metriä. Vesijärven pinta on noin kolme metriä Päijännettä ylempänä ja noin 81 metriä meren
pinnan tasosta.
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesij%C3%A4rvi_(P%C3%A4ij%C3%A4t-
H%C3%A4me))
”Tuuli kulkee kuin tanssien ylläni puiden lehtien lomassa.
Olen avoin tuulelle, sen puhalluksille.
Puhdista, puhalla – Olen valmiina.”
S i v u | 13
Kankolan ranta, Honkapirtin rantalehto
Lehto on kasvillisuudeltaan lajirikas.
Sijainnin kuvaus: Honkapirtinkadun ja rannan väliin jäävä alue.
Pohjoisessa ja etelässä alue rajautuu
asutukseen.
Biotoopin kuvaus: Erittäin pienialainen, mutta rehevä lehtoalue.
Lehtipuuvaltaisessa puustossa pääpuulajeja ovat
haapa, raita, hieskoivu ja rauduskoivu.
Harvakseltaan kasvaa mäntyä ja lehtikuusta.
Vähemmistönä on harmaaleppää, kuusta, pihlajaa, tuomea ja
vaahteraa.
Kasvillisuustyypit: Tuore ja kostea lehto
Kasvillisuusrakenne: Puiden ryhmittyminen vaihtelevaa. Kasvien välinen kilpailu aiheuttaa
puuston itseharvenemista.
Kasvien yleiskuvaus: Puutarhakarkulaisia mm.
jättipalsami, japanintatar,
tuoksuvatukka
Vallitseva latvuskerros: Koivu, kuusi, haapa, raita,
lehtikuusi
Vallittu latvuskerros: Harmaaleppä, kuusi, pihlaja, tuomi, vaahtera
Pensaskerroksen lajeja: Rantalehdossa on melko monipuolinen pensaslajisto. Rannan
tuntumassa lehdossa kasvavat rehevinä terttuselja, punaherukka,
taikinamarja, lehtokuusama, vadelma, tuoksuvatukka.
Pensasrunsaus: Tiheä
Kenttäkerroksen kuvaus: Sananjalka ja hiirenporras, valkovuokko,
mustakonnanmarja, sudenmarja, kevätlinnunsilmä,
oravanmarja, mesiangervo, syyläjuuri,
metsäalvejuuri, vuohen- ja karhunputki
Muut kasvit: Ketokaunokki, lehto- ja jättipalsami, niittyhumala,
ranta-alpi, lehtohorsma, koiranheinä, imikkä, puna-
ailakki, korpi- ja metsäimarre
Eliöstö: Kääpiä ym. sienten itiöemiä puuaineksella
Pintamaa: Multaa, lehtikariketta
Lahopuu: Runsaasti lahopuita. Lisäksi lahokantoja ja vikaisia nuorehkoja
lehtipuita. (Kartan ja tekstin lähde: Asko Riihelä 2018)
S i v u | 14
5. LUONTOKASVATUKSEN JA ULKONA
OPPIMISEN MENETELMIÄ JA KEINOJA
”Luontoäidin suojassa kasvavat kantavat siivet” -Kirjasta Luontoäidin
kynästä-
Ympäristö alkaa siitä, mihin ihmisen oma keho loppuu. Luontokasvatuksessa tärkeintä on
luontoherkkyyden herättäminen ja lapsen oman luontosuhteen kehittymisen
mahdollistaminen.
”Et halua suojella sitä, mitä et tunne etkä rakasta.”
5.1. Luontokasvatuksen ja ulkona oppimisen menetelmiä
Joseph Cornellin kehittämä Flow learning eli soljuvan oppimisen menetelmä on eräs
ulkona oppimisen tuokioihin sopiva etenemistapa. Se etenee neljän vaiheen kautta:
1. INNOSTUKSEN HERÄTTÄMINEN: Herätetään oppilaiden kiinnostus ja tarjotaan
mahdollisuus yhdessä tekemiseen hauskuuden
tunteen kautta esim. liikunnallisilla luontoleikeillä.
2. TARKKAAVAISUUDEN SUUNTAAMINEN:
Rauhoitutaan ja keskitytään esillä olevaan asiaan
esim. erilaisten aistiharjoitusten kautta.
Totutetaan oppilaat tähän vaiheeseen toistamalla
sitä pitkäjänteisesti joka kerta (voidaan
hyödyntää samalla taitojen portaita tai
vahvuuskasvatusta).
3. SUORA KOKEMINEN: Kerätään kokemuksia ja opitaan tekemällä, tutkimalla ja
havainnoimalla, ryhmänä ja/tai yksilönä.
4. TUNTEIDEN JAKAMINEN: Kokemuksia käydään yhdessä läpi ja työstetään esim.
keskustellen, taiteellisten tuotosten muodossa tai tuokioita vaikka liikunnallisin keinoin
arvioiden. Hyödynnetään vertaisoppimista ja –palautetta. (Puumalainen, 2005, s. 8)
Metsämörritoiminnassa oppiminen etenee kolmen vaiheen kautta:
1. Löytämisvaihe
2. Tutkimisvaihe
3. Pohtimisvaihe
Tärkeintä tässä ovat lapsi ja hänen
kokemuksensa sekä elämyksensä ja ohjaajan
tehtävänä on tukea lasta näissä oppimisen
vaiheissa. (Nikkinen, 2000, s. 37-38)
S i v u | 15
”Hyväntahtoinen luonto pitää huolen siitä,
että aina on jotain uutta oppimista.”
- Leonardo da Vinci-
Professori Anna Uitto on havainnollistanut ulkona oppimisen
etenemistä taulukon Suunnittelusta toteutukseen (Uitto, 2005, ks.
Eloranta ym. 2005) avulla.
VAIHE OPPILAIDEN TOIMINTA OPETTAJAN TOIMINTA
Ennakkosuunnittelu Kohteeseen tutustuminen,
toiminnan suunnittelu
Yhteissuunnittelu koulussa Oppilaat tutustuvat
kohteeseen ja toimintaan.
Kohteen ja toiminnan esittely
Motivointi ja sitouttaminen
Yhteissuunnittelu koulussa Toiminnan suunnittelu
pienryhmissä.
Pienryhmien ohjaaminen
Toiminta maastossa Suunnitelmien toteuttaminen
pienryhmissä.
Pienryhmien ohjaaminen
Tulosten tarkastelu Tulosten esittelyt ja
kommentoinnit
Pienryhmien ohjaaminen
Arviointi Itsearviointi, vertaisarviointi Oppilaan ja ryhmän arviointi,
itsearviointi
(Uitto 2014, s. 9)
Professori Uitto kannustaa tekemään havaintoja maastosta sekä tutkimukselliseen otteeseen.
Havaintojen teko maastossa
- Otetaan kaikki aistit käyttöön!
Hyödynnetään erityisesti näkö-, kuulo–, haju- ja tuntoaistia.
Opetetaan oppimisen kannalta mielekkäiden havaintojen tekemiseen ja
yksityiskohtien löytämiseen; ’Näe puut metsältä’-ideologia.
- Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, että opettaja ja oppilas tekevät
havaintoja eri tavoin.
Opettajalla on yleensä enemmän kokemusta, kun taas oppilaalla kokemus ja
kerta voi olla ensimmäinen maastossa toimimisesta. -> Muista ohjaus!
Tutkimuksellisuus ”Inquiry-based learning”
- Ohjataan oppilaita tekemään omia tutkimuskysymyksiä. Opettajan on hyvä olla mukana
auttamassa.
- Muistetaan mielekkyys ja sopiva haasteellisuus!
Tarjotaan oppilaille osallisuuskokemuksia (agency) ja
mahdollisuuksia siihen, että oppilas kokee osaavansa
(pystyvyysuskomukset, self-efficacy beliefs).
Huomioidaan kiinnostavuus ja motivoivuus.
(Uitto 2014, s. 10-11)
S i v u | 16
5.2. Luontokasvatuksen ja ulkona oppimisen keinoja
Erilaiset luontokasvatuksen ja ulkona oppimisen keinot on
luokiteltu Palmerin puumallin mukaisesti.
Oppiminen ympäristössä
- leikit, laulut, musiikki, liikunta ja käsityö
- aistiharjoitukset, mielikuvat
- sadut ja tarinat (menneisyys, nykypäivä, tulevaisuus)
- ongelmanratkaisu
- draama ja suggestopedia
- taidekasvatus, värioppi, valokuvaus ja estetiikka
- käytännön taidot, retkeilytaidot
- luontokasvatus yksin ja ryhmässä
- luontoelämykset, ympäristöherkkyys
- virkistys ja rentoutuminen
- luonnonantimista hyötyminen
- yhteisöllisyys, ryhmätyötaidot, yhteistoiminnallisuus
- toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen
- seikkailukasvatus, luonnossa selviytyminen
- oman luontosuhteen voimistaminen
Oppiminen ympäristöstä
- tarkkailu ja havainnot lähiympäristöstä ja muusta
maailmasta, ympäristön lukutaito
- tutkiminen, luokittelu, tiedonhaku ja dokumentointi
- digilaitteiden hyödyntäminen
- lajituntemus ja luokittelu
- jokamiehenoikeudet
- vuodenaikojen muutokset lähiympäristössä
- ympäristötutkimukset
- ympäristöongelmien analysointi
- sanallistaminen (esim. S2)
- oman luontosuhteen voimistaminen
Toimiminen ympäristön puolesta
- arvokasvatus, tulevaisuuskasvatus
- luonnonsuojelu
- luonnon kauneuden taju ja luonnon erityisyyden
ymmärtäminen
- kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan
ohjaaminen
- osallisuus ja vaikuttaminen
- ympäristökasvatus, kulttuuriperintö
- jätteistä huolehtiminen
- oman luontosuhteen voimistaminen
S i v u | 17
6. LUONTOKASVATUKSEN JA ULKONA
OPPIMISEN VAIKUTTAVUUS JA ARVIOINTI
Luontosuhde ei synny itsestään, se on opittava. Siksi
metsässä kannattaa käydä usein. Vahva luontosuhde on tie
kestävän elämäntavan omaksumiselle ja omalle hyvinvoinnille.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että
luonnonympäristö elvyttää, virkistää ja voimaannuttaa.
Ulkona olemisen terveyshyötyjä
Ulkona olo sisätiloissa vietettyjen oppituntien lomassa tukee oppilaiden keskittymistä ja
jaksamista sekä opettajien hyvinvointia. Tutkimusten mukaan luonnonympäristössä liikkuminen
ja oleskelu edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. ”Vastustuskyky vahvistuu,
kun altistuu luonnonympäristön mikrobikannalle, verenpaine laskee, huolet unohtuvat ainakin
hetkeksi ja usein ulos tulee lähdettyä yhdessä.
Tutkimusten mukaan liikunnan hyödyt ovat erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin
suhteen syvemmät luonnonympäristössä kuin liikkuessa rakennetussa
ympäristössä. Luonnonympäristö myös kannustaa liikkumaan monipuolisesti.”
(http://ymparistokasvatus.fi/ulkoluokkapaiva-innostaa-lahtemaan-yhdessa-
ulos-hyvasta-syysta/Teksti: Pihla Salminen & Tourula ja Rautio 2014)
Vaikuttavuus
Professori Anna Uiton mukaan ulkona oppiminen ja luonto oppimisympäristönä lisää
kokemuksellisuutta, tietoja ja taitoja, koska
- opitaan esim. luonnosta luonnonympäristössä (kontekstuaalisuus) ja samalla opitaan ”Luonnon
lukutaitoa”, opitaan myös soveltamaan tietoa uudessa ympäristössä
- käsitteet ja toiminta liittyvät opiskeltavaan kokonaisuuteen, pirstaleisuus vähenee
- toimintataidot lisääntyvät: esim. luonnossa liikkuminen, havaintojen ja tutkimusten
tekeminen
- kiinnostus ja motivaatio ilmiöitä kohtaan monesti herää
- saadaan mieleenpainuvia positiivisia kokemuksia
- myönteiset kestävän kehityksen mukaiset luontoarvot ja asenteet kehittyvät
biosentriset luontoarvot: luonnon itseisarvo, luonto ei ole vain hyötykäyttöä varten
utilistiset luontoarvot: käyttö määrää luonnon arvon
- parhaimmillaan koetaan luonnosta nauttimista ja
virkistyminen
- kokemus on yhdistävä ja yhteinen oppilaille ja opettajille
- oppilas on aktiivinen toimija ja ryhmän jäsen ja
- ulkona oppiminen soveltuu monenlaisille oppijoille.
(Uitto 2014, s. 6-7)
S i v u | 18
Tutkimusten mukaan ihminen muistaa 80% kokemastaan, mutta vain 10%
lukemastaan ja 20% kuulemastaan (William Glassner). Ulkona opittava
asia voidaan kokea kaikilla aisteilla ja eri oppiaineet integroituvat
automaattisesti ulkona. Ulkona oppimisessa käytetään aistien lisäksi
aktiivisesti kehoa ja jokaisella on mahdollisuus löytää oma tapansa oppia
ja saada onnistumisen kokemuksia. Myös leikki ja fyysinen aktiivisuus
voivat olla luonnollinen osa oppimista. Luonnossa toimiminen opettaa sosiaalisia taitoja,
vastoinkäymisistä selviämisistä, ongelmanratkaisutaitoja sekä yhteistyössä toimimisista. (Opi
ulkona ympäri vuoden 2016)
”Kumpi on kauniimpi mielestäsi, kivi vai perhonen?
Et voi vastata, sillä oikeaa vastausta ei ole, ei ole eroa näiden kahden välillä.
Kaikki ovat samanarvoisia, yhtä kevyitä, yhtä raskaita.
Samanpainoisia olette myös sinä ja ihminen vierelläsi.”
Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys Ulkona oppimisen etuna on taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden
ulottuvuudet. Koko koulun yhteiset, laminoidut ulkona oppimisen materiaalit
tukevat taloudellista kestävyyttä, koska niitä käytetään vuosia. Taloudellista säästöä tulee
ulkona oppimisessa myös siitä, kun ei kuluteta esim. koulun sähköä, vettä, muita tarvikkeita ja
koulurakennusta. Sosiaalista kestävyyttä edistää niin aikuisten kuin oppilaidenkin yhteistyö ja
toimiminen yhdessä.
Arvostamani Seppo Saloranta (kestävästä kehityksestä väitöskirjansa 2018
tehnyt tohtori) on todennut: ” Yhdessä tekeminen luo yhteisiä arvoja.”,
mikä näkyy luokassa, jonka kanssa on opittu ulkona. Ympäristön kestävyyden
kannalta ulkona oppiminen pienestä pitäen auttaa oppilaita ymmärtämään
luonnon monimuotoisuuden merkityksen ja sen, miten siihen voidaan omilla
pienillä, arkipäiväisillä teoilla ja valinnoilla vaikuttaa.
”Olen verkossa valon ja auringon, paulassa koskien pauhun,
lumossa hankien hohtavain, vankina välkkyväin vetten,
verkossa lähteiden puhtauden, siteissä nuotion sauhun,
seitissä sumuisten tunturien, jotka siintävät metsien takaa,
ja silti oon täysin vapaa.”
Arviointi
Ulkona oppiminen vaikuttaa oppilaiden asenteisiin, arvoihin, käyttäytymiseen, tietoihin,
taitoihin ja toimintaan. Ulkona vietettyjen tuokioiden jälkeen kannattaa pohtia mitä opittiin
ja miten. Tärkeää on jakaa se, mitä on opittu. Sekä Cornellin soljuvan oppimisen
menetelmän neljäs vaihe tunteiden jakaminen esim. keskustelemalla tai kokemusten
työstämisellä yhdessä, Uiton itse- ja vertaisarviointi kuin metsämörritoiminnan
pohtimisvaihekin ovat juuri tällaisia oppimisen vaiheita. Oppimista on hyvä peilata asetettuihin
tavoitteisiin.
S i v u | 19
Ulkona oppimisen kasvatuksellisten vaikutusten (esim. elämyksellinen ja kokemuksellinen
oppiminen) tulokset näkyvät ajan kanssa ympäristövastuullisuuden kasvamisena ja
luontosuhteen kehittymisenä sekä oppilaiden käytöksessä ja asenteissa luontoa kohtaan.
”Mittaan joka päivä oman kasvuni,
se ei ole suurta,
mutta huomaan pienen edistymiseni,
joka tapahtuu juuri silloin,
kun en huomaa tarkkailla, juuri silloin kun en ole varuillani,
silloin kun vain olen enkä edes yritä.”
Ulkona oppimista ja luontokasvatusta arvioidaan kuten muutakin opetusta (esim.
lajituntemusta tai muita luonnossa opittuja tietoja, työskentely- ja tutkimustaitoja,
oppimistuloksia, asennoitumista). Toki elämyksellisyys, vuorovaikutteisuus ja oppilaan
mahdollisuus tehdä havaintoja, tutkia ja kokeilla luonnossa ja luonnosta ei välttämättä aina
kaipaa arviointia vaan on jo arvo sinänsä, jolloin keskustelu, myönteinen palaute ja
kannustaminen tukevat paremmin oppilaan kasvua, luontosuhteen kehittymistä ja oppimaan
oppimisen taitoja. Yleensä välitön palaute toiminnasta tulee jo toiminnan aikana oppilailta.
Oppilaat on hyvä totuttaa ja rohkaista itse-/ ryhmäarviointiin ja palautteen antamiseen
jokaisen ulkona oppimiskerran aikana tai lopuksi. Itse- ja vertaisarviointi ovat osa oppimaan
oppimisen taitoja. Mielipiteiden ohella on hyvä arvioida myös taitoja ja tietoja eri tavoin, joko
ulkona tai myöhemmin sisällä. Luontovihko, luonnossa tehtävien tutkimusten ja harjoitteiden
dokumentointi ja raportointi esim. TVT-laitteita hyödyntäen ovat myös
sopivia arviointi- ja dokumentointitapoja ulkona oppimisessa.
”Rumaa ei ole. Kaunista ei ole.
On vain mielipiteitä, kokemuksia.
Elämyksiä ja elämää. Valitse.”
Yksinkertaisin palautteen antotapa on peukkupalaute. Esimerkiksi ulkona
oppimistuokion lopuksi oppilaat laittavat silmät kiinni, ohjaaja kertaa yksitellen käytetyt
harjoitteet/ menetelmät ja oppilaat arvioivat niitä näyttämällä peukulla mielipiteensä (peukalo
ylös: samaa mieltä / tykkäsin, peukalo vaakatasoon: en osaa sanoa, peukalo alas: eri mieltä / en
tykännyt). Jana-arviointi, käpy kiertää piirissä, toiminnallisesti hyppäämällä ilmaan eri määrä
hyppyjä tai pareittain lyömällä käsiä yhteen sekä narussa olevan solmun kohdalla palautteen
anto ovat myös sopivia arviointitapoja ulkona. (Mälkiä, Liekkihetkiä luonnossa-hanke)
”Toistan värejä, joita olen löytänyt luonnossa kulkiessani.
Kannan mukanani mustikan sineä, kanervan kultaista hohtoa.
Tunnen luissani katajanmarjan kulkiessani tätä metsäpolkua
jäädäkseni tänne vielä hetkeksi,
kerätäkseni itseeni tätä metsän hehkua,
että voisin loistaa, että voisin olla
kuin pieni käpy tai kuusen taimi, ollakseni se mitä olen.”
S i v u | 20
7. KÄYTÄNNÖN OHJEET
7.1. Opetetaan ulkona – mitä pitää huomioida ”Auringon säteissä on iloa tuhansina pieninä hiukkasina.
Avaan käteni vastaanottamaan, annan ilon imeytyä itseeni,
lopulta olen täynnä.
Aion hehkua, hehkua, säteillä, säteillä
auringon voimaa ympärilleni.”
ALOITTAMINEN
Kun aloittaa ulkona oppimista, kannattaa aloittaa pienestä. Ensiksi voi vaikka kokeilla
oppituokiota koulun pihalla, että näkee, kuinka oppilaat toimivat ulkotilassa. Oppilaiden kanssa
kannattaa käydä ennalta läpi ulkona oppimisen säännöt, toiminta-alue ja turvaohjeet.
VIESTINTÄ
Vanhempia kannattaa informoida etukäteen tästä opetusmuodosta ja kertoa, mitä se
tarkoittaa käytännössä ja mitä vaatteita ja välineitä lapsella tulee olla näinä päivinä. Yhteinen
vanhempainilta aiheesta on hyvä vaihtoehto. Vanhemmille on hyvä lähettää tiedote aina
metsäpäiviä ennen ja muistuttaa retkipukeutumisesta ja muista mahdollisista retkivälineistä.
On myös hyvä tapa kertoa, mitä metsässä tehdään/on tehty,
jolloin kodeille tulee selvä kuva siitä, että ulkona opiskellaan,
ei vain retkeillä.
VARUSTEET
Opettajalla voi olla jossain valmiina retkireppu tai –kori, jossa
on aina mukana tarvittavat varusteet. Näin ei tarvitse kuin
valita sen kerran opetusmateriaali mukaan. Katso
tarkistuslistat opettajalle ulkona opettamista varten.
SUUNNITTELU / MATERIAALIT
Käytännössä hyväksi on koettu, että ulkona joko kerrataan jotain jo opittua asiaa, tai tehdään
havaintoja ja pohjustetaan jotain uutta asiaa, jota jatketaan esimerkiksi sisätiloissa. Kaikkea
opetusta ei siis tarvitse toteuttaa ulkona, vaan voi joustavasti käyttää erilaisia malleja:
kokonaan ulkona, ensin pohjustus sisällä ja toteutus / kertaus ulkona, tai ulkona aloitus ja
jatkotyö sisällä.
Materiaalia ulkona oppimiseen löytyy esimerkiksi netistä ja kirjoista. Sitä on myös helppo itse
tuottaa, vaikka suurentamalla valmiita monisteita ja joko laminoimalla niitä tai laittamalla
muovitaskuihin. Tutkiva ja toiminnallinen oppiminen on hyvin luonteva tapa opiskella ja olla
luonnossa. https://www.eslu.fi/site/assets/files/2281/opetetaan_ulkona.pdf
S i v u | 21
7.1.1.Ulkona oppiminen ja turvallisuus
”Ulkona oppiminen on arjen hallintaa, yhteisöllisyyttä ja moniaineista oppimista tukevaa
toimintaa. Ulkona opiskeluun kuuluvat yllätykset. Tärkeimmät turvallisuustekijät ovat
ennakointi ja riittävä määrä oppilaat tuntevia aikuisia. Paikkaan tutustuminen,
asianmukaiset varusteet, puhelin, yhdessä sovitut toimintatavat, oppilaiden valmentaminen
ja opettajien ensiaputaidot kuuluvat alkuvalmisteluihin. Oppilaiden huoltajat tai
vanhemmat oppilaat vertaisohjaajina voivat olla hyvänä apuna.”
https://www.edu.fi/perusopetus/biologia_ja_maantieto/ops2016_tukimateriaalit/ymparis
tooppi1-6
”Kallion jyrkänteeltä katson alas maailmaan.
Kaikki on niin pientä loppujen lopuksi.
Ole rohkea, ole oma itsesi.”
• Säännöt: Kaikilla on tiedossa, että koulun järjestyssäännöt ja
rangaistukset ovat voimassa myös koulun ulkopuolella toteutettavan
opetuksen aikana.
• Opetuksen järjestämispaikka on turvallinen. Koulun ulkopuolella opetettaessa paikka
valitaan siten, että opetus, ohjaus ja tuki voidaan toteuttaa turvallisesti oppilaat ja heidän
käyttäytymisensä ja erityispiirteensä huomioon ottaen. Kohteita, joissa vaara on ilmeinen ja
valvonta vaikeaa, tulee välttää. Opettaja ja rehtori arvioivat opetusryhmän erityispiirteet ja
sen, voidaanko opetus, ohjaus ja tuki toteuttaa turvallisesti koulun ulkopuolella. Opettajan
ollessa vastuussa oppilaiden turvallisuudesta on hänen näkemystään mahdollisuudesta
toteuttaa opetusryhmän opetus koulun ulkopuolella kunnioitettava.
• Osallistujien allergiat ja muut rajoitteet, joilla on merkitystä koulun ulkopuolella oppimisen
kannalta, ovat tiedossa ja niistä on ilmoitettu tarpeen mukaan yhteistyötahoille. Allergiat ja
muut rajoitteet kysytään tarvittaessa kirjallisesti vanhemmilta. Tietojen antamiseen
yhteistyötahoille on pyydettävä huoltajan lupa. Luvan voi kysyä kertaluonteisesti koskemaan
esim. koko lukuvuotta.
• Matkapuhelin on mukana. Opettajalla on oltava työnantajalta puhelin, jotta hän voi retken
aikana tarpeen mukaan olla yhteydessä rehtoriin, huoltajiin tai muihin tarvittaviin tahoihin.
• Oppilaiden ja huoltajien puhelinnumerot sekä muut tarvittavat
yhteystiedot ovat mukana. Muita tarvittavia numeroita ovat esimerkiksi
koulun ja rehtorin puhelinnumero, mahdollinen yhteistyökumppani,
terveyskeskus, majoituspaikka, jos ohjelma jatkuu yli yön.
• Ensiaputarvikkeet ovat mukana.
• Kaikilla osallistujilla on säänmukaiset vaatteet ja varusteet.
(Oppimaan koulun ulkopuolelle, OAJ)
https://www.eslu.fi/site/assets/files/2281/opetetaan_ulkona.pdf
S i v u | 22
7.1.2. Ryhmän ohjaaminen ulkona
”On tullut aika avata silmät näkemään, korvat kuulemaan,
kädet koskettamaan ja sydän tuntemaan.”
Ryhmän ohjaamiseen ulkona ei ole yhtä oikeaa tapaa, opettaja tuntee
ryhmänsä ja löytää yhteisen tavan toimia. Muutamien asioiden huomioiminen
helpottaa ulkona oppimista.
MAASTON HYÖDYNTÄMINEN: Käytä hyväksi paikkoja, jotka luontevasti sopivat
puhujalle ja katsojalle/ kuuntelijalle. Joskus puhuja voi seistä korkeammalla, esim.
kiven, kannon tai nyppylän päällä, toisinaan taas ryhmä
voi asettua rinteeseen kuten auditoriossa.
SEISOMINEN OIKEASSA SUUNNASSA: Ohjaa
ryhmä seisomaan niin, että tuuli tai aurinko ovat heidän
selkänsä takana. Näin ehkäistään silmien siristely ja
tuulen tuiverrus.
LIIKKUMISTEN JA OHJEIDEN ANNON
MIETTIMINEN ETUKÄTEEN: Vältä tarpeetonta
liikettä, koska se aiheuttaa levottomuutta. Ohjeet
kannattaa antaa paikallaan, ohjata ryhmää kuuntelemaan
ohjeet ja liikkumaan ja toimimaan vasta luvan saatuaan. Liikkumiseen paikasta toiseen
voi yhdistää toimintaa, esim. liikutaan eläimen lailla, eri verbejä esittäen.
TARTU HETKEEN: Ohjaajan on hyvä varautua, että etukäteissuunnitelmat eivät aina
toteudu. Joku eläin, kasvi, ääni, maaston muoto tms. voi kiinnittää oppilaiden huomion
tai tehdyt harjoitukset herättää uusia ajatuksia. Usein luonnon tapahtumat saadaan
osaksi aiottua opetettavaa asiaa tai ne ovat rikastuttavia kokemuksia ja johtavat
uusiin, jopa parempiin oppimiskokemuksiin ja elämyksiin.
AKTIVOI RYHMÄ: On tärkeää, että oppilaat saavat
itse kokea, kokeilla, havainnoida ja tutkia asioita maastossa.
Vaihtele työskentelytapoja, esim. puhumista, harjoituksia,
kuuntelua, leikkejä, liikettä ja muita aktiviteettejä.
SOPEUTA OHJELMA SÄÄHÄN: Kaikki, mitä ulkona
tehdään, ei sovi joka säähän. Ota sää huomioon, tee
varasuunnitelmia tai mukauta ulkona oloaika säähän (esim. kova
pakkanen tai vihmova vesisade). Tosin oikeat varusteet ja
yhdessä selviytyminen tekevät monesti kenkkumaiselta
tuntuvassa säässä ulkona tehdyt harjoitukset ja kokemukset
ikimuistoisiksi. (Opi ulkona ympäri vuoden, 2016)
”Iloisia pieniä pisaroita sataa ylleni taivaasta.
Pisarat nauravat ympärilläni, nauran niiden kanssa, olemme samaa perhettä.
Tahdon ottaa pisarat mukaani, kantaa selässäni, hiuksissani,
jokaisella solullani hengittää pisaroiden elinvoimaa, ilonaurun ja raikkauden.
Olen pisara meressä, ihmismeressä,
kuka tahansa meistä voi hymyillessään ilonauraa energiaansa ympärilleen."
S i v u | 23
7.2. Opettajan tarkistuslista ulkona oppimiseen
”Kuljet polullasi, astelet kevyesti. Silmäsi loistavat, terävöität katseesi.
Huomaat linnun, oksan, lehden silmun.
Lennät uuteen aamuun luovuuden siivin, etkä koskaan pelkää mitään.”
Mitä aina mukaan, kun lähdet ryhmän kanssa ulos:
• EA
• Turvasuunnitelma & riskianalyysi (valmiina koulun retki- EA-pakkauksessa)
• Puhelin + tärkeät numerot
• Opettajan reppu / kori
• Oma & ylimääräinen vesipullo oppilaita varten
• Varamukeja
• Varavarusteita tarpeen mukaan esim. lapasia, tuubihuiveja, sadeviitta…
https://www.eslu.fi/site/assets/files/2281/opetetaan_ulkona.pdf
Opettajan tarkistuslista ulkona oppimiseen:
o Aina mukana oltavat varusteet
o Muut juuri tällä kerralla tarvittavat varusteet
o Varavarusteita mukaan (aina jollekulle tulee kylmä tai sadevaatteet puuttuvat)
o Oma vaatetus
o Oppilaiden vaatetus ja varusteet
o Retkiviesti vanhemmille ajoissa
o Mahdollinen retkieväiden tilaus ajoissa
o Retkipaikan tarkistus: turvallisuusasiat oltava kunnossa
o Toimintapaikan rajaus tärkeää: millä alueella oppilaiden on lupa liikkua
o Retken säännöt selväksi ennen retkeä
o Avustaja tai toinen aikuinen mukaan, jos lähdet yhtään kauemmaksi
o Retken aikataulutus – ainakin summittainen: siirtyminen – toiminta - siirtyminen
o Tehtäviä mieluummin liikaa -> aina voi vaihtaa ja karsia, mutta vaikeampi keksiä uutta, jos
tehtävä ei jostain syystä onnistu
o Tehtävät kannattaa pohjustaa koululla: kertaus tai syventäminen on ulkona helpompaa kuin
aivan uuden oppiminen
o Sään ja olosuhteiden huomioiminen, esim. liukkaus, märkyys (ei ole este, mutta täytyy ottaa
huomioon tehtävissä)
o Muista jättää aikaa ”metsävälituntiin” tai vapaaseen tutkimiseen – oppilasaines huomioiden
o Jätä tilaa luovuudelle
https://www.eslu.fi/site/assets/files/2281/opetetaan_ulkona.pdf
S i v u | 24
7.3. Oppilaan retkivarusteet ulkona oppimiseen
”Mikään ei ole itsestään selvää: ei tuuli, ei tuli, ei maa.
Kaikella on oma tarkoituksensa täällä,
myös sinulla, olla juuri se mikä olet.”
”Maailmassani on hymyä; pieniä iloisia viestintuojia, lintuja ja perhosia.
En saa niitä kiinni, mutta ne näyttäytyvät niin usein,
että jaksan kulkea kevyesti eteenpäin.”
”Kaukana mäellä kasvaa iso koivu.
En minä sen oksiin kurota, en yletä.
Olen vain hiljaa allaan, kuuntelen kertomuksiaan, viisauttaan.”
Vaatetus:
hyvät säänmukaiset jalkineet (kumisaappaat/ maastokengät/lenkkarit)
kerrospukeutuminen sään mukaan (lämpimällä säällä ohut pitkähihainen ja –lahkeinen
liikuntaan sopiva vaatetus, viileämmällä säällä aluskerrastoksi ohut kosteutta siirtävä
vaatekerros, esim. keinokuituinen aluskerrasto, välikerrokseksi esim. fleeceasu ja
uloimmaksi kerrokseksi sateen ja tuulenpitävä kuoriasu, esim. tuulipuku + mukaan
sadevaatteet)
mukaan kannattaa aina ottaa myös päähine ja käsineet. Viileällä ilmalla pipo on erityisen
tärkeä, sillä pään kautta haihtuu suurin osa ihmisen tuottamasta
lämmöstä.
Retkireppu:
sopivan kokoinen reppu, joka istuu selkään
vesipullo
pienet, terveelliset eväät, esim. voileipä, porkkanaa, kurkkua,
kirsikkatomaatteja rasiassa, hedelmä, välipalapatukka, ruissipsejä
tms. (pidemmille retkille saa koulusta eväät)
istuinalusta
tilaa vaihtovaatteille, esim. sadevaatteet, varahanskat, pipo
tilaa kynälle, kumille ja mahdollisille tehtäväpapereille
Iloista tutkivaa mieltä
lapsille luontaista
käytännönläheinen tapa oppia asioita
yhdessä tekeminen vahvistaa yhteenkuulumista ja
vähentää syrjäytymistä ryhmästä
Lähde: Myllyniemi: Vuorenmäen koulun alkuopetuksen ulkona
oppimisen suunnitelma, liite 7, 2015
S i v u | 25
7.4. Vuosikello ulkona oppimiseen
Vuosikellon avulla voi rytmittää vuoden ulkona oppimista ja lisätä halutessa eri sisältöjä.
JOULU
aineettomat
joululahjat
MARRA
S
11. ilmastopäivä
20. lasten oik.
pvä
LOKA
vko 41
Energian-
säästöviikko
24.10. YK-päivä
SYYS
liikkujan vko
liikennevko
ympäristövko
Ympäristöv
ko
ELO Koulurauhan
julistus
31.8. Suomen
luonnon pvä
HEINÄ
11.7. Big
Jump;
puhtaat vedet
KESÄ
8.6. Maailman
merien päivä
TOUKO 22. luonnon
monimuotoisuu-
den pvä
lasten lintuviikko
pyöräilyviikko
HUHTI
vko 16
nuukuusvko
MAALIS
22.3.
Maailman
vesipäivä
Earth Hour
HELMI
2.2. Muistetaan
toinen toista;
Vihreä lippu päivä
TAMMI
VUOSI-
KELLO
- LIIKENNE JA
LIIKKUMINEN
- JOKAMIEHEN
OIKEUDET
- MARJAT, SIENET
- ELÄVÄ, ELOTON,
KUOLLUT
YMPÄRISTÖMME
- VÄRIT JA
MUODOT
LUONNOSSA,
LEHDET JA
LEHTIMUODOT
- KEVÄÄN MERKIT
- KEVÄTSEURANTA
- MUUTTOLINNUT
- TAIDETTA
LUONNOSTA,
LUONNONMATE-
RIAALIT
- VEDEN ERI
OLOMUODOT
- LUMI
- TALVINEN LUONTO
- JÄLJET LUMESSA
- ELÄINTEN JA
LUONNON
VALMISTAUTU-
MINEN
TALVEEN
- RYHMÄYTYMINEN
- RAKENNETTU
YMPÄRISTÖ,
LÄHIYMPÄRISTÖ
- LÄHIMETSÄ,
ÖTÖKÄT
- PIHAPIIRIN KASVIT
-TUTKIMUKSIA
esim. VESI,
ILMA, VALO,
LÄMPÖ
- KEVÄT JA KESÄ
LUONNOSSA
-LÄHI-
YMPÄRISTÖN
SIISTEYS
- KALAT JA
KALASTUS
- KASVIT
- TALVINEN LUONTO
- ELÄINTEN TALVIRUOKINTA
- AISTIPOLKU METSÄSSÄ
(AISTIT JA TUNNELMAT)
- TALVI- JA JÄÄTAIDE
- TUTKIMUKSIA esim. ILMA,
VALO, LÄMPÖ
- EKOLOGIA, KIERRÄTYS
- SYKSYINEN
LUONTO,
RUSKA
- HAVUT JA
LEHTIPUUT
- ERI
ELINYMPÄRIST
ÖT
esim. VESISTÖT
JA
VESIÖTÖKÄT
- ENERGIA
S i v u | 26
7.5. Luonnontieteellisen tutkimuksen mallipohja
LUONNONTIETEELLINEN TUTKIMUS
Nimi: __________________ Päiväys: ___________
HAVAINNOIN JA
KYSYN.
ONGELMA ?
ENNUSTAN
VASTAUKSEN.
HYPOTEESI
”Arvelen, että…”
SUUNNITTELEN
TUTKIMUKSEN.
Testaan hypoteesin.
TEEN TUTKIMUKSEN
JA HAVANNOIN.
KOE/ TESTIVAIHE
Kirjoita ja piirrä havaintosi.
KIRJAAN TULOKSET.
TULOKSET
KIRJOITAN
JOHTOPÄÄTÖKSET.
JOHTOPÄÄTÖS
S i v u | 27
7.6. Itsearvioinnin mallipohja
OPIN TÄNÄÄN- ITSEARVIOINTI
Nimi: _______________________ Päiväys:_________________
Kerro lyhyesti, mitä teit/teitte tänään ulkona oppimisen aikana?
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
Merkitse tähtiin kuinka ulkona oppiminen seuraavilta osin mielestäsi sujui.
Onnistuin omasta mielestäni harjoituksissa.
Ryhmä/luokka onnistui harjoituksissa.
Kuuntelin ja toimin sovitusti yhteisten sääntöjen mukaan.
Opin tänään uusia asioita.
Otin muut huomioon.
Autoin muita.
Kerro kolme asiaa, jotka opit tänään. Asiat voivat olla tietoja tai taitoja.
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_______________________________________________________________
S i v u | 28
7.7. Retken itsearviointi tavutettuna
RET-KEN IT-SE-AR-VI-OIN-TI
NI-MI: _______________________ PÄI-VÄYS: _________
1. MI-NÄ RET-KEN JÄL-KEEN. PIIR-RÄ KAS-VOT.
2. PAR-HAI-TEN MI-NUL-LE JÄI MIE-LEEN:
3. HA-LU-AI-SIN TUT-KI-A JA TIE-TÄÄ E-NEM-MÄN:
4. O-LI-KO RET-KEL-LÄ JO-TAIN, JOS-TA ET PI-TÄ-NYT?
JOS O-LI, KER-RO.
5. PIIR-RÄ KU-VA RET-KES-TÄ.
S i v u | 29
7.8. Ryhmätyön arvioinnin mallipohja
RYHMÄTYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Nimi: _______________________ päiväys: ___________
Ryhmätyön aihe: ________________________________________________
Ryhmän jäsenet: ________________________________________________
Kuvaile omaa osuuttasi ryhmätyön tekemisessä. (Mitä sinä teit? Miten sinä
osallistuit työskentelyyn? Missä onnistuit?)
Miten yhdessä onnistuitte? Mitkä olivat tähtihetkenne?
Jos saisit tehdä ryhmätyön uudelleen, mitä sinä tekisit paremmin/ toisin?
Miten ryhmänne voisi toimia paremmin seuraavalla kerralla?
Arvio omasta työskentelystäsi:
S i v u | 30
7.9. Retkiraporttipohja
Lähde: Pinterest: Retkiraportti. Lapset arvioivat
S i v u | 31
7.10. Jokamiehenoikeudet
Jokamiehenoikeudet ovat pohjoismaalainen erikoisuus. Niiden nojalla kuka tahansa voi
liikkua metsässä huolimatta siitä kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät maksa
mitään ja koskevat kaikkia Suomessa oleskelevia. Jokamiehenoikeudella toimiminen ei
kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa luonnolle!
Sallittua on:
Kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä, kukkia ja yleensä ruohomaisia kasveja. Pihlajan-
ja katajanmarjojen kerääminen on myös sallittua.
Kerätä maasta käpyjä tai kuivia risuja ja vastaavia luonnontuotteita.
Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla
kuin pelloilla, istutuksilla ja pihapiirissä.
Kulkea ja yöpyä tilapäisesti toisen maalla.
Kalastaa mato-ongella tai pilkillä.
Veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä.
Kiellettyä on:
Aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai häiriötä toiselle tai ympäristölle.
Häiritä lintujen pesintää, poikasia, poroja ja riistaeläimiä.
Kaataa puita, ottaa kasvavasta tai kaatuneesta puusta tuohta, kuorta, oksia, lehtiä,
pihkaa, mahlaa ja käpyjä.
Ottaa sammalta, jäkälää, puuta, varpuja tai
turvetta toisen maalta.
Niittää ruohoa.
Kulkea ja yöpyä toisen viljelymailla ja piha-alueella.
Tehdä avotulta toisen maalle ilman lupaa.
Roskata luontoa.
Kalastaa ja metsästää ilman lupaa.
Häiritä kotirauhaa esim. meluamalla.
Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.
(https://yle.fi/aihe/artikkeli/2004/04/16/ainutlaatuiset-jokamiehenoikeudet )
S i v u | 32
7.11. Ympäristökasvattajan 10 kultaista ohjetta
1. Lumoudu luonnosta, muista nauttia rauhasta ja
luonnon äänistä.
2. Luo positiivinen ilmapiiri.
3. Kiireettömyys! Anna aikaa aistielämyksille ja erilaisille kokemuksille.
4. Leiki ja liiku luontoa vahingoittamatta. ->Kannusta uteliaisuuteen.
5. Luo yhteisen sitoutumisen henki - ympäristöasiat koskettavat meitä
kaikkia.
6. Käytä kaikkia keinoja tieteestä taiteeseen.
7. Kunnioita luontoa - osoita huolenpitoa kaikkea elävää kohtaan.
8. Opasta lapsia näkemään luonnon kauneus ja arvostamaan sitä.
9. Pyri näkemään asiat lapsen silmin - heittäydy kokemuksiin!
10. Luonto tulee toimeen ilman ihmistä, mutta ihminen ei ilman luontoa!
(Saramäki & Väinä: Oriveden varhaiskasvatuksen ympäristökasvatussuunnitelma, 2017)
”Puu, joka levittää oksansa ja juurensa mahdollisimman laajalle,
saa tukevan perustan ja näkee paljon.”
S i v u | 33
LIITE 1: Jalkarannan koulun ulkona oppimisen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
Tapahtuma: Jalkarannan koulun ulko-opetus
Paikka: Jalkarannan koulu, Sarvikuja 1, 15950 Lahti
Koulun lähiympäristö ja muu koulurakennuksen ulkopuolella tapahtuva
toiminta ja opetus
Kesto: Korkeintaan yhden koulupäivän ajan kestävä ulko-opetus
Osallistujat: Jalkarannan koulun 1.-6. -luokan oppilaita ja mahdollisesti
päiväkodin lapsia.
Turvallisuudesta vastaava: Luokanopettaja/ aineenopettaja/ erityisopettaja
Pelastuspaikat ja niiden koordinaatit:
Jalkarannan koulu, Sarvikuja 1, 15950 Lahti
monitoimitalon tekonurmi KKJ - P: 6765442 I: 3424155,
ETRS-TM35FIN - P: 6762604 I: 424016,
WGS84 - lat: 60° 59.4625' lon: 25° 35.7262'
Tapanilan hiihtomaja, Mäkirinteenkatu 29, 15950 Lahti
majan yläparkkipaikka KKJ - P: 6765430 I: 3423605,
ETRS-TM35FIN - P: 6762592 I: 423466,
WGS84 - lat: 60° 59.4497' lon: 25° 35.1175'
Kankolan ranta, Kotikuja 1, 15950 Lahti KKJ - P: 6766331 I: 3424014, ETRS-TM35FIN - P: 6763493 I: 423875,
WGS84 - lat: 60° 59.9394' lon: 25° 35.5487'
Toiminta onnettomuuden sattuessa:
1. Selvitä mitä on tapahtunut.
Suhtaudu vakavasti.
Pysy rauhallisena.
2. Tilanteen mukainen ensiapu tai hälytys 112.
3. Estä lisäonnettomuudet.
Rauhoita paikallaolijoita.
4. Potilasta ei saa jättää yksin. Muusta ryhmästä täytyy huolehtia.
5. Ilmoita tapahtuneesta huoltajille ja rehtorille.
S i v u | 34
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet:
Mukaan tuleville aikuisille kerrotaan turvallisuussuunnitelmasta.
Opetuksen järjestämispaikka on turvallinen ja siihen on mahdollisuuksien mukaan käyty
tutustumassa ennakkoon.
Osallistujien allergiat ja muut rajoitteet, joilla on merkitystä koulun ulkopuolella
oppimisen kannalta, ovat tiedossa.
Matkapuhelin on mukana, mahdollisuuksien mukaan myös varavirtalähde.
Oppilaiden ja huoltajien puhelinnumerot sekä muut tarvittavat yhteystiedot ovat
mukana.
Ensiaputarvikkeet ovat mukana.
Kaikilla osallistujilla on säänmukaiset vaatteet ja varusteet.
Jos koulun ulkopuolella ollaan ruokatunnin yli, mukana on eväät koulusta. Ne kuljetetaan
elintarvikehygienian mukaisesti tai ruokailu toteutetaan jollakin muulla sovitulla tavalla.
Mukana on juomavettä.
Opettaja vastaa oppilaista ja heidän turvallisuudestaan koko opetuksen ajan, myös
matkoilla ja tauoilla.
Tärkeitä puhelinnumeroita:
Yleinen hätänumero 112
Päijät-Hämeen keskussairaala, Keskussairaalankatu 7
Akuutti 24 03 819 2385
Terveysneuvo ma-pe klo 7.30-16.00 03 410 89420
Hammaslääkäripäivystys (Akuutti 24) 03 819 2385
Myrkytystietokeskus 24h/vrk 09 471 977
rehtori 050 398 5330
koulun terveydenhoitaja 044 416 2789
kanslia 044 416 3261
taloisäntä 044 416 4365
Tiedotussuunnitelma: Välittömien toimien jälkeen yhteys tarvittaviin tahoihin: koulu,
terveyskeskus, huoltajat. Vastuuopettaja/rehtori vastaa kaikesta tiedottamisesta.
S i v u | 35
LIITE 2: Jalkarannan koulu: Ennaltaehkäisy- ja ensiapuohjeet ulko-opetuksessa
Tapaturma Ennaltaehkäisy Ensiapu
Ensiapupakkauksessa
Haavat
Pyritään
valitsemaan
turvallinen reitti.
Ollaan varovaisia
puukkoa
käytettäessä.
Tyrehdytetään mahdollinen verenvuoto.
Puhdistetaan haava. Peitetään haava
laastarilla tai haavasidoksella. Suljetaan
pienen viiltohaavan reunat vastakkain
haavateipillä. Suuren haavan ollessa
kyseessä laitetaan paineside.
Hakeudutaan tarvittaessa hoitoon.
Haavanpuhdistusaine
Vanulaput
Laastarit
Haavateippi
Haavasidos
Nilkan nyrjähdys
Varoitetaan
oppilaita liukkaista
kivistä ja juurista
poluilla.
Muistutetaan
kiipeilysäännöistä.
Kylmä, koho, kompressio. Kohotetaan
raajaa, puristetaan tai painetaan
vammakohtaa, jäähdytetään kylmällä
vähintään 20 minuutin ajan. Hakeudutaan
tarvittaessa hoitoon.
Kertakäyttöiset
kylmäpakkaukset
Joustoside
Murtuma
Varoitetaan
oppilaita liukkaista
kivistä ja juurista
poluilla.
Murtunut kohta tuetaan tai lastoitetaan
tarvittaessa. Hakeudutaan hoitoon.
Tarkkaillaan mahdollisia sokin oireita.
Joustoside
Sokkitila
esim. murtuman
jälkeen
Sokin oireita:
- iho on kalpea ja kylmänhikinen
- pulssi on heikko ja nopea
- huimaus
- levottomuus tai sekavuus
Sokin ensiapu:
- makuuasento
- hengityksen tarkkailu
- jalkojen kohoasento
- kylmältä suojaaminen
- rauhoittelu keskustelemalla
- älä anna juotavaa
- viivytyksettä hoitoon
Avaruuspeite
Päähän
kohdistunut isku
Varoitetaan
oppilaita liukkaista
kivistä ja juurista
poluilla.
Mahdollista kuhmukohtaa painetaan ja
jäähdytetään kylmällä. Lievään
aivotärähdykseen ei liity tajuttomuutta
eikä tajunnanhäiriötä. Lieviin oireisiin voi
kuulua päänsärkyä, pahoinvointia,
huimausta, muistin epävarmuutta ja
väsymystä. Tarkkailtava mahdollisia
tajunnan tason muutoksia.
Kertakäyttöinen
kylmäpakkaus
S i v u | 36
Päähän
kohdistunut isku
Hakeuduttava nopeasti hoitoon, jos
potilaalla on
- vaikeuksia pysyä tajuissaan
- vaikeuksia ymmärtää puhetta
- jonkin aistin menetys
- yleinen heikkous
- voinnissa jotakin poikkeavaa
Silmävamma
Varoitetaan
oppilaita
silmävamman
mahdollisuudesta:
Kehotetaan
varomaan puiden
oksia ja risuja
metsässä kulkiessa.
Näkyvän rikan voi poistaa varovasti esim.
puhtain sormin tai huuhtelemalla silmää
juoksevan veden alla. Silmää ei saa
hangata tai hieroa. Jos rikan tunne ei
poistu, tai jos silmässä on näkyvä haava
tai ruhje, on hakeuduttava hoitoon.
Ampiaisen tai
mehiläisen pisto
Tarkkaillaan
ympäristöä ja
varotaan
ampiaisen/
mehiläisen pesiä.
Allergisen reaktion sattuessa annetaan
antihistamiinia ja kortisonitabletteja
(esim. Kyypakkauksen tabletit), ja
pistokohtaan laitetaan kylmä kääre.
Pistokohta asetetaan lepoon. Ihoon
jäänyt mehiläisen piikki poistetaan
mahdollisimman nopeasti esim. pinsetillä.
Tarvittaessa hakeuduttava nopeasti
hoitoon.
Kyypakkaus
Pinsetit
Kertakäyttöinen
kylmäpakkaus
Vesipullo
Kyyn purema
Tarkkaillaan
ympäristöä etenkin
keväisin,
erityisesti kallioilla
ja kivikkoisissa
paikoissa.
Purema-aluetta ei tule kosketella. Raajan
lastoitus ja puristusside, raaja
kohoasennossa liikkumatta. Uhri tulee
kantaa pois puremapaikalta. Käytetään
kyypakkausta ohjeen mukaan.
Tulehduskipulääkkeitä ei tule antaa.
Kyypakkaus
Joustoside
Punkin purema
Pidetään
pitkähihaiset ja
-lahkeiset vaatteet
päällä. Tarkkaillaan
ihoa punkkien
varalta.
Poistetaan punkki pinseteillä varovasti
pyörittäen. Punkki pitäisi saada
kokonaisena irti. Jos pureman ympärille
tulee lähipäivien/-viikkojen aikana
laajenevaa rengasmaista punoitusta,
hakeudutaan lääkärin hoitoon.
Pinsetit
Kamera (Otetaan
valokuva puremasta)
Paleltuma
Tarkistetaan
oppilaiden riittävä
vaatetus, etenkin
pipo, hanskat ja
jalkineet.
Tarkkaillaan
oppilaiden
tarkenemista.
Paleltuma-alueella on pistelyä,
tunnottomuutta sekä värin muutoksia.
Lämmitä paleltunutta ihoaluetta esim.
omalla kädellä tai lämpimällä vedellä,
suojaa kuivilla vaatteilla. Ulkona käsiä voi
lämmittää takin alla kainaloissa. Älä hiero
paleltunutta ihoaluetta. Hakeuduttava
hoitoon, jos paleltumaoireet eivät
lämmityksen jälkeenkään poistu tunnissa,
tai jos iholle nousee rakkuloita.
Muistetaan
ennaltaehkäisy
Laukaistavat/
ladattavat
lämmittimet
S i v u | 37
Palovamma
Nuotion äärellä tai
trangioita
käytettäessä
toimitaan erityistä
varovaisuutta
noudattaen.
Palanutta kudosta viilennetään vähintään
20 minuutin ajan. Kylmä auttaa myös
kipuun. Hakeuduttava hoitoon, jos 2.
asteen palovamma (rakkuloita) on yli
kämmenen kokoinen, sekä aina 3. asteen
palovammoissa (iho hiiltynyt). Jos
palovamma-alue on suuri (yli raajan
kokoinen), soita 112 ja tarkkaile potilaan
tajunnan tasoa.
Kertakäyttöinen
kylmäpakkaus
Myrkytys
Kielletään oppilaita
laittamasta
suuhunsa metsässä
mitään ilman
opettajan lupaa.
Selvitä mitä kasvia tai sientä oppilas on
mahdollisesti syönyt. Soita
Myrkytystietokeskukseen,
puh.09 471 977.
Anna lääkehiiltä. Älä yritä oksettaa.
Lääkehiili
Nenäverenvuoto
Pyydä potilasta istumaan etukumarassa
asennossa, jotta veri ei valu nieluun. Paina
vuotavaa sierainta nenärustoa vasten
n.15min ajan. Pyydä potilasta niistämään
nenä tyhjäksi verihyytymistä.
Nenäliinoja
Kylmäpakkaus niskaan
Pyörtyminen
Ennakoivat oireet huimaus, pahoinvointi,
kalpeus, näön sumeneminen. Pyörtymisen
jälkeen tarkista, että potilas herää ja
hengittää normaalisti. Auta pyörtynyt
henkilö lepäämään. Tarkkaile vointia.
Auringonpistos
Päälle keveitä,
väljiä vaatteita.
Pää ja niska tulee
suojata auringolta
päähineellä.
Raskasta fyysistä
rasitusta tulee
välttää kuumalla
ilmalla. Runsas
nesteen
nauttiminen on
välttämätöntä.
Oireina voi esiintyä päänsärkyä,
ärtymystä, pahoinvointia, huimausta.
Asetetaan potilas lepäämään varjoon ja
annetaan juotavaa.
Hammas-
tapaturma
Varoitetaan
oppilaita liukkaista
kivistä ja juurista
poluilla.
Aseta irronnut hammas paikoilleen
hammaskuoppaan tai kosteaan kankaaseen
ja hakeudu hammaslääkäriin.
Elvytys
Lapsen elvytysohje erillisellä paperilla.
Lähde: Valkama, Erja-Sisko: Kirkonkylän koulu, Ennaltaehkäisy- ja ensiapuohjeet ulko-opetuksessa
S i v u | 38
LIITE 3: Linkkejä ulkona opettamiseen
Birdlife Suomi https://www.birdlife.fi/
Ekopaku-opetusohjelmat http://www.ekopaku.fi/
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ymparisto#.WTfE4k1dDIU
FEE Suomi https://www.feesuomi.fi/
Geologiaa helposti https://www.uef.fi/web/luonnontieteiden-opettaminen/geologiaa-helposti
Kierrätyskeskus luontokoulu Polku https://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/
kasvattajat/opetusmateriaalit/alakoulu
Kiuru ja kottarainen-opetusmateriaali https://www.kierratyskeskus.fi/files/3204/kiurujakoppis.web.pdf
Lahden ympäristöneuvonta https://www.lahti.fi/palvelut/luonto-jaymparisto/ymparistoneuvonta
Liikkuva koulu https://liikkuvakoulu.fi/
Lumijälkien tunnistaminen https://riista.fi/wpcontent/uploads/2013/04/Lumijalkien_tunnistaminen.pdf
Luontokoulu Ilves, tehtäviä http://www.luontokoulut.fi/ilves/
Luontoliitto http://www.luontoliitto.fi/
Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkosto http://www.luontokoulut.fi/
Maailmankoulu http://www.maailmankoulu.fi/
Mappa https://mappa.fi/fi/etusivu
Martat https://www.martat.fi
Matematiikkaa luonnossa https://www.hyvinkaa.fi/kasvatus-ja-koulutus/muu-koulutus/
matematiikkaaluonnossa/
Metsän oppimispolku https://www.smy.fi/materiaali/metsan-oppimispolku/
Orvokki Oravan luontokoulu-ideat http://www.orvokkioravanluontokoulu.fi/kapyvarasto/tutkimuksia-ja-
kokeita/
Päijät-Hämeen jätehuolto https://www.phj.fi/
Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys https://phly.fi/
Päijät-Hämeen LUMA-keskus http://www.lahdenyliopistokampus.fi/fi/paijat-hameen_lumakeskus/
Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys https://www.mhy.fi/paijat-hame
Suomen latu https://www.suomenlatu.fi/
Suomen luonnonsuojeluliitto https://www.sll.fi
Suomen Metsäyhdistys https://www.smy.fi/opeta-opi/opetusmateriaaleja/
Suomen partiolaiset ry https://www.partio.fi
Suomen ympäristökeskus http://www.syke.fi/fi-FI
Suomen ympäristöopisto https://www.sykli.fi/
Talven taikaa https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/talventaikaa.pdf
Talviaineksia-opetuspaketti https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/talviaineksia.pdf
UFF http://www.uff.fi
Ulkoluokka http://ulkoluokka.fi/
Vesijärvisäätiö http://puhdasvesijarvi.fi/
Vihreä lippu http://vihrealippu.fi/
WWF https://wwf.fi/
4H https://4h.fi/yhteystiedot
Ihan liekeissä <3 Satu
”Tarkoituksesi?
Olet kuin pieni puuntaimi, kasvat metsässä muiden pensaiden,
puiden, kasvien joukossa.
Sinä olet omanlaisesi, sinä olet ainutlaatuinen,
niin kuin jokainen täällä.
Etsit omaa tarkoitustasi,
vaikka sen pitäisi olla sinulle itsestään selvä.
Tarkoituksesi on kasvaa mahdollisimman suureksi
omana itsenäsi.
Olla ja tuntea olevasi juuri se, mikä olet syvällä sisimmässäsi.
Tarkoituksesi on tuoda mahdollisimman paljon esiin omaa
luontoasi, omaa sisintäsi.”
S i v u | 39
LÄHTEET:
Cantell, Hannele: Ympäristökasvatuksen käsikirja, PS-kustannus 2004
Heinonen, Tarja ja Luomi, Annukka: Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnos, Painotalo Miktor oy 2009
Lahden luonto, biologian ja maantieteen opetuskohteet, Lahden kaupungin painatuskeskus 2000
Myllyniemi, Ulla: Vuorenmäen koulun alkuopetuksen ulkona oppimisen suunnitelma 2015
Mälkiä, Satu: Liekkihetkiä luonnossa-hanke, Jalkarannan koulun pedanet-sivu
Nikkinen, Irja: Metsämörri, Kirjakas Ky 2000
Opi ulkona ympäri vuoden, Lenanders Grafiska AB 2016
Parikka-Nihti, Mari ja Suomela, Liisa: Iloa ja ihmettelyä, Ympäristökasvatus varhaislapsuudessa, PS-kustannus 2014
Pinterest: Retkiraportti. Lapset arvioivat.
Puumalainen, Riitta: Tutkimusten jäljillä, LUMA-toimintaa esi- ja alkuopetuksessa, Gummerus Kirjapaino Oy 2005
Riihelä, Asko, sähköpostitse tiedot ja kartat Tapanilan ja Kankolan alueista 2018
Saramäki, Miia & Väinä, Annika: Oriveden varhaiskasvatuksen ympäristökasvatussuunnitelma, 2017
Tourula, Marjo ja Arja Rautio: Terveyttä luonnosta. Thule-instituutti, Oulun yliopisto, Metsähallitus ja Oulun seutu 2014
Valkama, Erja-Sisko: Kirkonkylän koulu, Ennaltaehkäisy- ja ensiapuohjeet ulko-opetuksessa
Yhteinen käsitys, Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen sanasto ja käytännöt, K-Print Oy 2013
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesij%C3%A4rvi_(P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me))
https://www.edu.fi/perusopetus/biologia_ja_maantieto/ops2016_tukimateriaalit/ymparistooppi1-6
https://www.eslu.fi/site/assets/files/2281/opetetaan_ulkona.pdf
https://www.lahdenseudunluonto.fi/salpausselka/
https://www.luontokoulut.fi/download/tietoa/OPS_ja_keke_analyysi.pdf
https://www.luontokoulut.fi/ops2016/3605-2/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2004/04/16/ainutlaatuiset-jokamiehenoikeudet
http://ymparistokasvatus.fi/ulkoluokkapaiva-innostaa-lahtemaan-yhdessa-ulos-hyvasta-syysta/Teksti: Pihla Salminen
Kuvat: Satu Mälkiän ottamia pitämistään ulkona opettamisen tunneilta tai pitämistään/ osallistumiltaan koulutuksista
osa runoista ilman lähdettä: Runotalo: lyhyet voimarunot ja voima-aforismit
S i v u | 40
”En toivo sinulle, että jossain metsäpolulla kohtaisit valkean kauriin tai
kuninkaanpojan tai haltijattaren, joka tekisi sinut rikkaaksi.
Vaan että sinulla olisi silmät joilla huomaat, kun sinua vastaan tulee tiellä ihme.
Sillä ihmeisiin ei tarvita satuja, vaan näkevät silmät
ja sydän joka ymmärtää kiittää ihmeestä.”
- Jörg Zink-