shih tzu jalostuksen tavoiteohjelma 2006 – 2011 · pdf fileshih tzu jalostuksen...

SHIH TZU

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2006 – 2011

SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 20.06.2007Rodun Shih Tzu rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma.Tämän Shih Tzun jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on kartoittaa rodun jalostuksellinen tilanne Suomessa, asettaa jalostukselliset tavoitteet, joihin pyritään sekä etsiä keinoja näihin tavoitteisiin pyrkimiseksi. Ohjelma on hyväksytty Shih Tzu ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa 18.3.2006

Shih Tzu r.y. Jalostuksen tavoiteohjelma 2006–2011

Sisällysluettelo

1. Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2. Rotujärjestö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.1. Jalostustoimikunnan organisaatio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.2. Jalostustoimikunnan tehtävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3. Shih Tzun taustaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.1. Rodun historiaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.2. Rodun levinneisyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4. Nykytilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.1. Kanta Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.2. Rekisteröintimäärät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.3. Jalostusmateriaali. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.4. Näyttelytilastot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.5. Luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.6. Terveys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.7. Terveyskysely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.7.1. Terveyskyselyn yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5. Ulkomuoto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6. Shih Tzun jalostuksen tavoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.1. Terveys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.2. Luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.3. Ulkomuoto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7. Jalostukseen liittyvät ohjeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.1. Jalostuksen periaatteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.2. Jalostusmateriaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.3. Perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8. Shih Tzun jalostuksen strategiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.1. Visio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.2. Rotujärjestön tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.3. Rotujärjestön strategia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.4. Uhat ja mahdollisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.5. Varautuminen ongelmiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.6. Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

9. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

10. Kasvattajan vastuu ja koiran kauppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

11. Muut säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12. Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13. Lähteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14. Jalostuksen tavoiteohjelma toimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3

334

444

5556

1213131719

20

20202121

21212222

22222223232424

24

24

24252525

2


1. YHTEENVETOShih Tzu ry:n jalostuksen tavoiteohjelma on tehty palvelemaan avuksi ja ohjeistukseksi rodun kasvattajille ja harrastajille. Tavoiteohjelmaa tehdessä on keskusteltu kasvattajien kanssa, sekä hankittu tietoa rodun todellisesta tilanteesta, jotta kaikki rodun jalostuksen kannalta tärkeät seikat tulisi huomioitua.

Jalostuksessa on tärkeää ymmärtää rodun tämän hetkinen tilanne. Rotu on muutosten kourissa, mikä asettaa omat haasteensa kasvattajille. Shih Tzu on hyvin terve rotu, joten se sekä tyy-pillinen luonne tulisi säilyttää. Populaation pieni koko asettaa omat rajoituksensa. On pyrittävä mahdollisimman laajaan geenipooliin. Rodun tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, ei ole syytä lähteä muutoksen tielle vääristä syistä, vaan hyvää tilannetta tulisi jalostuksellisin keinoin ylläpitää ja kehittää.

2. ROTUJÄRJESTÖ Shih Tzu ry on itsenäinen rotujärjestö. Jäseneksi pääsevät kaikki rotua harrastavat henkilöt, jotka sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Toiminta-alue on koko maa.

Yhdistys on perustettu v 1971. Huolimatta suurista vaihteluista rodun suosiossa ja pentumäärässä vuosien aikana, Shih Tzu ry on jo 34 vuotta ollut taloudellisesti vakaa ja vahva pieni yhdistys. Harrastajat ovat pystyneet aktiivisuudellaan ylläpitämään yhdistyksen toimintaa rodun hyväksi. Jäsenmäärä vuonna 2005 oli noin 250.

Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle hallitus, puheenjohtaja, tilintarkastajat, taloudenhoitaja sekä jalostustoimikunnan jäsenet.

2.1. Jalostustoimikunnan organisaatioShih Tzu jalostukseen liittyvästä käytännön työstä vastaa yhdistyksen vuosikokouksessa valittu jalostustoimikunta, johon kuuluu 3 jäsentä. Toimikunnan jäsenten toimikausi on yksi, kaksi ja kolme vuotta, porrastuen niin, että yksi jäsen valitaan aina vuosittain. Hallitus vahvistaa jalostustoimikunnan sekä pentuvälityksen toiminta-ohjeet. Jalostustoimikunta on velvollinen seuraamaan jalostuksen tavoiteohjelman toteutumista käytännössä ja raportoi tästä hallitukselle.Jalostustoimikunnan työ painottuu tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen jäsenlehdessä sekä kasvattajien, kasvattajiksi aikovien ja urosten omistajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden neuvontaan ja kouluttamiseen. Jalostustoimikunta antaa pyydettäessä urossuosituksia sekä käsittelee kasvattajien jalostus-neuvontapyynnöt, joissa mahdollisesti on myös kasvattajan omat urosehdotukset (1-3 kpl). Jalostustoimikunta kertoo suunnitellun yhdistelmän toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä siihen mahdollisesti sisältyvistä riskeistä. Jalostustoimikunta voi mm. laskea suunnitellun yhdistelmän sukusiitoskertoimen, ilmoittaa tunnettujen sairauksien tai vikojen kantajien määrän sukutaulussa sekä kertoa muista mahdollisista jalostustoimikunnan tiedossa olevista seikoista, jotka voivat vaikuttaa suunnitellun yhdistelmän toteuttamiseen. Lopullisen päätöksen tekee aina kuitenkin kasvattaja, jolla on oikeus valita uros, mutta joka myös itse kantaa vastuun.

3


2.2. Jalostustoimikunnan tehtävät– neuvontatyö, jalostuspyyntöjen käsittely– tehtyjen suositusten julkaiseminen– yhteistyön ylläpitäminen rotujärjestön ja kasvattajien välillä– jalostustarkastusten järjestäminen– rodun seuranta ulkomailla, yhteyksien pitäminen ulkomaisiin harrastajiin– export / import-neuvonta ja opastaminen– näyttelytulosten julkaiseminen– mahdollisten rodussa todettavien sairauksien kartoittaminen ja seuranta, tietojen julkistaminen– perinnölliseksi arvioidun sairauden ilmetessä ilmoitettava kirjallisesti sairastuneen koiran mo-lempien vanhempien omistajille asiasta välittömästi– tuomarineuvottelutilaisuuksien järjestäminen ja sen aineiston kokoaminen– Jalostuksen tavoiteohjelman noudattamisen valvonta yhdistyksen sääntöjen 14§:ssa mainitulla tavalla– jalostustoimikunta voi myöntää poikkeuslupia jalostuksen tavoiteohjelman ohjeisiin perustel-luista syistä– pyrkii selvittämään asiantuntijoita apuna käyttäen PNP ja muiden sairauksien uusimpia tutki-mustapoja

3. SHIH TZUN TAUSTAA

3.1. Rodun historiaa Rotu on juuriltaan satoja vuosia vanha. Taiteesta ja pergamentti- kääreistä Kiinasta, joiden arvel-laan olevan niinkin kaukaa kuin vuodelta 629 EKR on löydetty kuvia koirista jotka suuresti muis-tuttavat shih tzua. Näiden koirien arvellaan olevan shih tzujen kantaisiä.

Kuten kaikkien Idän alkuperäisten rotujen, myös shih tzujen, todellinen kehittyminen on hämärän peitossa. Rotuun on matkan varrella luultavimmin sekoittunut alueen muita pieniä koiria. Nykyisen muotonsa se sai Kiinan viimeisen keisarinnan Tsu Hsi’n palatsissa lähemmin tunte-mattomien risteytysten kautta 1800-luvun loppupuolella. Kerrotaan että keisarillisessa palatsissa oli tarkka jalostusohjelma ja määritelmät minkälaiset yksilöt olivat arvokkaimpia. Sota lopetti rodun kasvatuksen palatsissa, mutta länteen ehdittiin pelastaa muutama shih tzu sotilaiden, historiassa mainitaan mm. englantilainen Lady Brownrigg ja hänen miehensä kenraali Sir Douglas, perheiden mukana.

Englannin Kennel Club perustettiin 1935 ja shih tzuja alettiin kasvattaa siellä sekä pohjoismaissa ja näistä muutamasta tuonnista Kiinasta on nykyajankin koirat kotoisin.

Pohjoismaiset koirat olivat lähinnä Rouva Kaufmannin, tanskalaisen Kiinassa olleen ministerin vaimon, tuomien koirien jälkeläisiä.

Kuitenkin vuonna 1934 julkaistiin ensimmäinen rotumääritelmä shih tzulle juuri Kiinassa paikallisen Kennel Clubin toimesta.

Englannissa tehtiin tietoinen roturisteytys jo vuonna 1952, jolloin shih tzun ulkomuoto ei enää miellyttänyt kasvattajia (mm. raajat sekä koko olivat kasvaneet alkuperäisistä koirista). Tarkoin valittu kiinanpalatsikoira astui shih tzu nartun. Yhdistelmää perusteltiin historialla (palatsissa oletetaan käytetyn juuri kiinanpalatsikoiria tähän tarkoitukseen) sekä koirien ulkomuodon muuttumisella. Nykypäivänä on todella vaikeaa löytää koiraa, jolla tätä risteytystä ei olisi takanaan.

3.2. Rodun levinneisyys Rotua esiintyy kaikkialla maailmassa ja se on hyvin suosittu. Englannissa tehdyn risteytyksen suosio alkuaikoina sekä se tosiasia, että koko kanta on levinnyt muutamasta yksilöstä aiheuttaa rodulle korkean sisäsiittoisuusasteen ympäri maailman, ongelma joka tulee pitää mielessä aina jalostusasioita mietittäessä.

4


4. NYKYTILANNE

4.1. Kanta Suomessa Suomalainen shih tzu kasvatus alkoi 1950-luvun lopulla Ruotsista ja Norjasta tuotujen koirien voimin. Ensimmäinen Suomeen saapunut koira on ollut tiettävästi 1954 syntynyt narttu. Sen omisti Rouva Irja Kunnari Torniosta (Pauhumäen kennel). Hän teetti ensimmäisen suomalaisen Shih Tzu pentueen joka syntyi 27.08.1957 - 3 pentua. 1950 luvun lopussa on rekisteröity lisäksi 4 tuontikoiraa, 2 Norjasta ja 2 Ruotsista. Täydennystä tuotettiin 1960-luvulla ja sen jälkeen Ruot-sista, Norjasta sekä Englannista. Tuonteja on tullut myös vuosien varrella monelta suunnalta; myös mm. Yhdysvalloista, Italiasta, Australiasta, Tanskasta ja Saksasta.

Kasvatus alkoi vilkkaana, rodun kulta-aikaa oli -80 luku, jolloin koiria rekisteröitiin runsaasti vuo-sittain. – 90 luvun laman jälkeen rekisteröintimäärät romahtivat ja ovat pysyneet siitä asti noin 50 pennussa vuosittain.Tuontikoiria tulee edelleen maahamme vuosittain, nykyisin lähinnä Pohjoismaista, Englannista ja Virosta.

Koirien taso on Suomessa korkea.

4.2. RekisteröintimäärätSuomessa shih tzujen rekisteröinti on pysynyt melko tasaisena jo pitkään, noin 50 – 60 shih tzua rekisteröidään vuosittain. Viimeisen kymmenvuotiskauden (1995 - 2004) rekisteröinneistä oli 447 kpl (87,13 %) Suomessa syntyneitä ja 66 kpl (12,87 %) tuontikoiria. Keskimääräinen pentuekoko ko. aikana oli 3,54. (Taulukko 1).

Taulukko 1. Shih tzujen rekisteröintimäärät vuosittain 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 yht.

Pennut 42 58 49 26 44 38 42 57 42 49 447Tuonnit 5 12 5 5 6 3 13 2 9 6 66Rekisteröinnit yht. 47 70 54 31 50 41 55 59 51 55 513Pentueet 15 15 13 7 14 11 10 14 14 15 128Pentuekoko 2,8 3,9 3,8 3,7 3,1 3,5 4,2 4,1 3,0 3,3Kasvattajat 11 15 9 5 13 10 8 9 10 10

Kaikkiaan shih tzuja on maassamme n. 500 yksilöä.

Edelliseen kymmenvuotiskauteen verrattuna rekisteröinnit ovat vähentyneet, silloin rekisteröitiin n. 100 (61-131) shih tzua vuosittain. Myös kasvattajien määrä on vähentynyt huomattavasti.

0

20

40

60

80

100

120

140

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Rekisteröinnit Kasvattajat

5


4.3. JalostusmateriaaliViimeisen kymmenvuotiskauden aikana on syntynyt 128 pentuetta, joissa isänä on ollut 69 eri urosta ja 91 eri narttua. Keskimäärin vuosittain siitokseen on käytetty 10 urosta ja 12 narttua (Taulukko 2).

Taulukko 2. Jalostukseen käytettyjen shih tzu urosten ja narttujen lukumäärä vuosittain 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 yht

Urokset – kaikki 12 13 11 4 12 8 9 10 13 15 107– kotimaiset 8 8 5 1 7 3 6 8 9 10 65– tuonnit 4 4 4 2 3 4 3 2 3 4 33– ulkomaiset 0 1 2 1 2 1 0 0 1 1 9Nartut – kaikki 14 15 13 7 14 11 10 14 14 15 127– kotimaiset 13* 14 13 7 13 9 8 8 8 7 100– tuonnit 1 1 0 0 1 2 2 6 6 8 27Pentueet 128(* Yhdellä nartulla ollut kaksi pentuetta vuodessa.)

02468

10121416

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

UroksetNartut

Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana käytetyistä 69 uroksesta vähintään kolme pentuetta on ollut 18 uroksella, joista seitsemällä on vähintään 15 jälkeläistä. Eniten käytetyn uroksen jälkeläisiä on n. 6 % kannasta, kolmen eniten käytetyn uroksen jälkeläisiä n. 15 % ja kuuden eniten käytetyn uroksen jälkeläisiä 25,8 % kannasta. Kymmenen eniten käytetyn joukossa on 4 tuontiurosta ja 6 Suomessa kasvatettua urosta (Taulukko 3).

Taulukko 3. Eniten käytetyt urokset 1995 – 2004

UrosTilastointiaikana Yhteensä

Pentueita Pentuja %-osuus kumulat.% Pentueita Pentuja1. SANTOSHA RED ADMIRAL (GB) 9 27 6,04% 6% 9 272. AYLAS EAGER BEAVER (FIN) 5 21 4,70% 11% 6 253. SAN FUN GLARING CLAUDIO (FIN) 4 19 4,25% 15% 4 194. MEI-LIZ TAM-HSI-LEE (FIN) 4 18 4,03% 19% 7 305. POPEYE'S ME MYSELF AND I (S) 3 15 3,36% 22% 3 156. KARETH KHAN (GB) 4 15 3,36% 26% 9 337. BAM-WAM'S ARCHLYGUY (FIN) 3 15 3,36% 29% 3 158. BAM-WAM'S DANTE DOMINIO (FIN) 3 13 2,91% 32% 3 139. ENTERPRISE DI CASA CORSINI (ITA) 4 13 2,91% 35% 4 13

10. MINTZUN JOLLY JOSHUA (FIN) 3 13 2,91% 38% 6 2411. JAMINAN THAT'S AMORE (FIN) 4 12 2,68% 40% 4 1212. SANTOSHA DANCING BRAVE (GB) 3 11 2,46% 43% 5 1313. TA MARIA DANCING DEVIL (FIN) 3 11 2,46% 45% 3 1114. LE BON BEAT'EM ALL (N) 2 10 2,24% 48% 4 1615. MINTZUN LOTS OF FUN (FIN) 2 10 2,24% 50% 3 1116. LEEWARD'S FIRE LION (FIN) 2 10 2,24% 52% 3 1717. TANGSE SON OF THE GUN (S) 3 9 2,01% 54% 6 1918. TA MARIA THE SANDMAN (FIN) 2 9 2,01% 56% 2 919. MOFFELINOS CLOSE TO YOU (N) 3 9 2,01% 58% 3 920. TA MARIA RED ROUSER (FIN) 3 9 2,01% 60% 6 1421. TANGSE KUNG FU (S) 3 8 1,79% 62% 3 822. ARES DI CASA CORSINI (ITA) 3 8 1,79% 64% 3 8

6

10. MINTZUN JOLLY JOSHUA15. MINTZUN LOTS OF FUN


Eniten käytettyjen urosten keskinäinen sukulaisuus on merkillepantavaa. Vaikka sukusiitos prosentit eivät ole rodussa kovin suuria, kuitenkin yhteisiä esivanhempia löytyy lähes kaikilta eniten käytetyiltä uroksilta.

KÄYTETYIMPIEN UROSTEN SUKULAISUUSSUHDE

Shan Tung of Witches Knowe (GB)

7

2. AYLAS EAGER BEAVER3. SAN FUN GLARING CLAUDIO4. MEI-LIZ TAM-HSI-LEE7. BAM-WAM’S ARCHLYGUY11. JAMINAN THAT’S AMORE

13. TA MARIA DANCING DEVIL18. TA MARIA THE SANDMAN20. TA MARIA RED ROUSER

Santosha Sunking

Lhakang Babu of Bodinic

Tor Ra Lon

6. KARETH KHAN

1. SANTOSHA RED ADMIRAL

17. TANGSE SON OF THE GUN

12. SANTOSHA DANCING BRAVE

Lhakang Casper Lhakang CassiusLhakang Cornelius

14. LE BON BEAT’EM ALL

Boreas’ Chinese Falcon

Lhakang Jolyon

21. TANGSE KUNG FU

8. BAM-WAM’S DANTE DOMINIO

22. ARES DI CASA CORSINI

19. MOFFELINOS CLOSE TO YOU

5. POPEYE’S ME MYSELF AND I

16. LEEWARDS FIRE LION

9. ENTERPRISE DI CASA CORSINI


1995 – 2004 eniten käytettyjen urosten jälkeläisten käyttö jalostukseen 1995 - 2004.

MVA SANTOSHA RED ADMIRAL 9 pentuetta, 27 pentua n. MVA JEM-GEM CARROT TOP (1 pentuetta, 2 pentua)u. MVA KRYSANTEEMIN KISS FROM AROSE (2 pentuetta, 7 pentua)

n. SAN FUN CHERRY CHANNETT (1 pentuetta, 2 pentua)n. MVA KRYSANTEEMIN KISS ME KATE (1 pentuetta, 6 pentua)

u. MVA TA MARIA DANCING DEVIL (3 pentuetta, 11 pentua)n. MVA TA MARIA LITTLE MADONNA (3 pentuetta, 8 pentua)n. MVA TA MARIA VANITY FAIR (1 pentuetta, 3 pentua)

u. MVA TA MARIA RED ROUSER (5 pentuetta, 11 pentua)u. MVA TA MARIA ROCKE FELLER (1 pentuetta, 2 pentua)u. MVA TANGSE ROBIN FANTASY (2 pentuetta, 5 pentua)

u. MVA TANGSE GOOD LUCK CHARM (1 pentuetta, 2 pentua)u. MVA TANGSE HIP HOP DANCER (1 pentuetta, 4 pentua)

n. MVA TA MARIA MAYFLOWER (1 pentuetta, 1 pentua)u. TA MARIA THE SANDMAN (2 pentuetta, 9 pentua)n. MVA TA MARIA ANGEL DUST (1 pentuetta, 6 pentua)n. KRYSANTEEMIN NIGHTINGALE (1 pentuetta, 2 pentua)

MVA AYLAS EAGER BEAVER 6 pentuetta, 25 pentuan. MVA MAINLY JUST IN TIME (1 pentuetta, 4 pentua)n. MVA MAINLY JUST A JEWEL (1 pentuetta, 6 pentua)

u. MAINLY TRUE TALISMAN (1 pentuetta, 2 pentua)n. MVA MAINLY JACARANDA JOY (1 pentuetta, 1 pentua)u. AYLAS HURLY-BURLY (1 pentuetta, 5 pentua)

n. KASTANJAN BRUNFELSIA (2 pentuetta, 11 pentua)n. MVA AYLAS HEY-DAY DAWN (2 pentuetta, 7 pentua)

n. KANS MVA AYLAS IMPERIAL WISH (1 pentuetta, 3 pentua)n. MVA AYLAS HURRICANE HOPE (1 pentuetta, 1 pentua)

MVA SAN FUN GLARING CLAUDIO 4 pentuetta, 19 pentuan. KASTANJAN CRINDONNA (1 pentuetta, 3 pentua)n. JOSHAIDAS ALBERTTA (1 pentuetta, 4 pentua)n. JOSHAIDAS ANNASTIINA (1 pentuetta, 2 pentua)

MVA MEI-LIZ TAM-HSI-LEE 4 pentuetta, 18 pentua (yht. 7 pentuetta, 30 pentua)n. JO-KIN'S DELICIOUS V I P (1 pentuetta, 3 pentua)

u. MVA JO-KIN'S HOT RED CHILI (1 pentuetta, 6 pentua)u. MVA TOMSYLEE (1 pentuetta, 1 pentua)

MVA POPEYE'S ME MYSELF AND I 3 pentuetta, 15 pentuau. MVA LEEWARD'S FIRE LION (2 pentuetta, 10 pentua)

n. RED-DEEGO BLACK PEARL (1 pentuetta, 3 pentua)n. RED-DEEGO CHINA DOLL (1 pentuetta, 3 pentua)

n. LEEWARD'S FORTUNE COOKIE (2 pentuetta, 8 pentua)n. MVA AALLONHARJAN SWEET HONEY (1 pentuetta, 5 pentua)n. AALLONHARJAN SWEET MELODY (1 pentuetta, 2 pentua)

MVA KARETH KHAN 4 pentuetta, 15 pentua (yht. 9 pentuetta, 33 pentua)u. MVA LEEWARD'S SHERE KHAN (1 pentuetta, 5 pentua)n. LEEWARD'S SHANTUNG FAN (1 pentuetta, 4 pentua)u. MVA LEEWARD'S CHIN CHIN (2 pentuetta, 5 pentua)

u. MVA JO-KIN'S HOT RED CHILI (1 pentuetta, 6 pentua)u. CARIOCAN JUNIOR KHAN (1 pentuetta, 6 pentua)n. KASTANJAN AMETHYST AMANDA (2 pentuetta, 10 pentua)

n. KASTANJAN CRINDONNA (1 pentuetta, 3 pentua)n. KASTANJAN BRUNFELSIA (2 pentuetta, 11 pentua)

u. MAINLY TRUE TALISMAN (1 pentuetta, 2 pentua)MVA BAM-WAM'S ARCHLYGUY 3 pentuetta, 15 pentua

n. MVA AALLONHARJAN SWEET HONEY (1 pentuetta, 5 pentua)n. AALLONHARJAN SWEET MELODY (1 pentuetta, 2 pentua)

MVA BAM-WAM'S DANTE DOMINIO 3 pentuetta, 13 pentuan. MVA AYLAS IMPERIAL WISH (1 pentuetta, 3 pentua)

MVA ENTERPRISE DI CASA CORSINI 4 pentuetta, 13 pentuau. MVA SAN FUN GLARING CLAUDIO (4 pentuetta, 19 pentua)

n. KASTANJAN CRINDONNA (1 pentuetta, 3 pentua)n. JOSHAIDAS ALBERTTA (1 pentuetta, 4 pentua)n. JOSHAIDAS ANNASTIINA (1 pentuetta, 2 pentua)

n. MVA SAN FUN DAME JEANNETT (2 pentuetta, 6 pentua)n. SAN FUN CHERRY CHANNETT (1 pentuetta, 2 pentua)

8


MVA MINTZUN JOLLY JOSHUA 3 pentuetta, 13 pentua (yht. 6 pentuetta, 24 pentua)n. CAMELLE ORIENT PEARL (1 pentuetta, 4 pentua)

u. MVA TOMSYLEE (1 pentuetta, 1 pentua)u. MVA TATOKASIN FRANK-PAPPA (1 pentuetta, 3 pentua)

n. MVA TATOKASIN MOONLIGHTSPIRIT (1 pentuetta, 1 pentua)u. MVA LIONESQUE CHANSON D'AMOUR (1 pentuetta, 1 pentua)

n. MVA KATAJALEHDON KARDEMUMMA (2 pentuetta, 10 pentua)u. MVA CAMELLE UNIQUE BOY (2 pentuetta, 7 pentua)

u. TELLENMUSSUKAT UNIIKKI (2 pentuetta, 2 pentua)n. MISMÅS INDIAN SUMMER (1 pentuetta, 6 pentua)

n. MVA TELLENMUSSUKAT UNI KUKKA (1 pentuetta, 2 pentua)n. MVA CAMELLE UPTOWN GIRL (1 pentuetta, 5 pentua)n. CAMELLE UNUSUAL ONE (1 pentuetta, 4 pentua)

u. MVA TATOKASIN BLACK-HOSSIE (3 pentuetta, 3 pentua)n. MVA LO-FAN'S LOVELY DE SOTO (2 pentuetta, 5 pentua)

n. MVA TELLENMUSSUKAT HALI-NA (1 pentuetta, 5 pentua)u. TELLENMUSSUKAT UNIIKKI (2 pentuetta, 2 pentua)

n. MISMÅS INDIAN SUMMER (1 pentuetta, 6 pentua)n. MVA TELLENMUSSUKAT UNI KUKKA (1 pentuetta, 2 pentua)

n. MVA TELLENMUSSUKAT HILI-NA (3 pentuetta, 8 pentua)MVA JAMINAN THAT'S AMORE 4 pentuetta, 12 pentua

u. MVA FINNFANIN CLEVER AGENT (2 pentuetta, 6 pentua)n. TELLENMUSSUKAT KULTA KUTRI (1 pentuetta, 5 pentua)

n. MVA JAMINAN ULTIMA THULE (1 pentuetta, 3 pentua)n. MVA FINNFANIN BALLAD OF LOVE (3 pentuetta, 12 pentua)

9


Jalostukseen käyttämättömien urosten ja narttujen osuus verrattuna rekisteröintimääriin vuosit-tain (taulukot 4a. 4b.).

Taulukko 4a. Käyttämättömät uroksetVuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 yht.Rek. uroksia 29 36 26 15 27 15 28 32 27 26 261Käyt. jalostukseen 3 7 4 5 7 2 4 3 4 3 42Jal. käyttämättömät 26 29 22 10 20 13 24 29 23 23 219Käyttämättömiä % 89,66 80,56 84,61 66,67 74,04 86,67 85,71 90,63 85,19 88,46 83,91

89,6680,56 84,61

66,6774,04

86,67 85,7190,63

85,19 88,46

0102030405060708090

100

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Rekisteröity uroksia kpl Käytetty jalostukseen kplJalostukseen käyttämättömät kpl Käyttämättömiä %

Taulukko 4b. Käyttämättömät nartutVuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 yht.Rek. narttuja 18 34 28 16 23 26 27 27 24 29 252Käyt. jalostukseen 2 7 8 6 13 5 8 8 8 3 68Jal. käyttämättömät 16 27 20 10 10 21 19 19 16 26 184Käyttämättömiä % 88,89 79,41 71,43 62,50 43,48 80,77 70,37 70,37 66,67 89,66 73,01

88,8979,41

71,4362,5

43,48

80,7770,37 70,37 66,67

89,66

0102030405060708090

100

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Rekisteröity narttuja kpl Käytetty jalostukseen kplJalostukseen käyttämättömät kpl Käyttämättömiä %

Taulukoista on helppo havaita huolestuttava suuntaus, suurin osa kannasta jää käyttämättä, kun samalla on jalostusyksilöistä pulaa.

10


Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana käytetyistä 91 nartusta vähintään kolme pentuetta on ollut 5 nartulla ja yhdeksällä on vähintään 10 jälkeläistä (Taulukko 5).

Taulukko 5. Eniten käytetyt nartut 1995 – 2004

NarttuTilastointiaikana Yhteensä

Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja1. ZIAMS WALK RIGHT IN (S) 3 18 4 252. KRYSANTEEMIN HOLD ME NOW (FIN) 3 11 3 113. KASTANJAN BRUNFELSIA (FIN) 2 11 2 114. KATAJALEHDON KARDEMUMMA (FIN) 2 10 2 105. BAM-WAM'S ROYALLETTE (FIN) 4 10 4 106. KHE-SAN'S SNOW FLAKE (S) 2 10 2 107. VIOLA-HIRTA'S WISE WOMAN (N) 3 10 3 108. KASTANJAN AMETHYST AMANDA (FIN) 2 10 2 109. TA MARIA DANCING MAY (FIN) 2 10 2 10

10. BRIGITTE (FIN) 2 9 2 911. AYLAS CUTE CHARLATAN (FIN) 2 9 3 1412. TALE-SHIH'S BELLA (S) 2 8 2 813. TELLENMUSSUKAT HILI-NA (FIN) 3 8 3 814. LEEWARD'S FORTUNE COOKIE (FIN) 2 8 2 815. MEI-LIZ PAN-SAN-SOONG (FIN) 2 8 3 1316. KRYSANTEEMIN JAZZY-GIRL (FIN) 2 8 2 817. FINNFANIN BALLAD OF LOVE (FIN) 2 8 3 1218. TA MARIA LITTLE MADONNA (FIN) 2 7 3 819. JO-KIN'S GOLDEN DROPS (FIN) 1 7 1 720. AYLAS HEY-DAY DAWN (FIN) 2 7 2 7

Jalostusyhdistelmien sukusiitosaste on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1,49 % (vaihteluväli 0,43 – 2,35 %, laskettu 5 sukupolven mukaan), ja tehollinen populaatio vuosittain (taulukko 6.) Laskennassa on käytetty tehollisen populaatiokoon kaavaa: Ne = 4 x Nm x Nf / (Nm + Nf) (Ne = tehollinen populaatiokoko, Nm = jalostukseen käytettyjen urosten lukumäärä, Nf = jalostukseen käytettyjen narttujen lukumäärä)

Taulukko 6. Jalostusyhdistelmien sukusiitosaste ja tehollinen populaatio 1995 – 2004 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Sukusiitosprosentti 2,17% 2,06% 1,22% 0,43% 1,98% 0,65% 2,35% 1,36% 1,50% 1,25%Tehollinen populaatio 26 28 24 10 26 19 19 23 27 30

2,1 7 % 2,06 %

1 ,22 %

0,43 %

1 ,98 %

0,65 %

2,35 %

1 ,36 % 1 ,50 %1 ,25 %

0,0 %

0,5 %

1 ,0 %

1 ,5 %

2,0 %

2,5 %

3,0 %

1 995 1 996 1 997 1 998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004

Sukusiitosprosentti

0

5

10

1 5

20

25

30

1 995 1 996 1 997 1 998 1 999 2000 2001 2002 2003 2004

Tehollinen populaatio

11


4.4. NäyttelytilastotNäyttelyissä käyneiden näyttelyaktiivisuus ja paras näyttelytulos 1995 - 2004. Rekisteröidyistä 447 koirasta 199 (44,52 %) on esitetty näyttelyissä. Niiden näyttelymenestys laatuarvostelussa on ollut seuraava: MVA/sert 124 kpl (62,31 %), 1/EH 35 kpl (17,59 %), 2/H 14 kpl (7,04 %), 3/T 1 kpl (0,5 %). Ei esitetty näyttelyissä 248 kpl (55,48 %). (Taulukko 7)Taulukko 7. Näyttelytilasto 1995-2004 (mukana vain Suomessa syntyneet, ei tuontikoirat).Rek. vuosi Rek. kpl Näytt. es. MVA tai sert SA/ERI 1/EH 2/H 3/T Ei es.

1995 42 15 6 3 5 1 271996 58 29 16 1 7 5 291997 49 20 13 1 6 291998 26 17 14 1 2 91999 44 21 17 1 1 2 232000 38 21 11 1 6 3 172001 42 19 14 3 1 1 232002 57 27 14 8 4 1 302003 42 18 13 3 1 1 242004 49 12 6 3 3 37

yht. 447 199 124 25 35 14 1 248 44,52 % 62,31 % 12,56 % 17,59 % 7,04 % 0,50 % 55,48 %

1995 - 2004 siitokseen käytettyjen urosten ja narttujen laatu näyttelytuloksien mukaan. Isistä 89,84 % on ollut MVA tai SERT koiria. Emistä 65,63 % on ollut MVA tai SERT koiria. Prosenttiosuudet on laskettu rekisteriin vietyjen, kotimaassa kasvatettujen pentueitten määrän mukaan. (Taulukko 8 ja 9).Taulukko 8. Isän tulos

Rek. vuosi Pentueita kpl MVA tai SERT SA/ERI 1/EH 2/H 3/T Ei es.1995 15 13 21996 15 13 2 1997 13 11 2 1998 7 7 1999 14 12 1 12000 11 11 2001 10 8 2 2002 14 14 2003 14 12 1 12004 15 14 1

yht. 128 115 0 9 0 0 4 89,84 % 0 % 7,03 % 0 % 0 % 3,13 %

Taulukko 9. Emän tulosRek. vuosi Pentueita kpl MVA tai SERT SA/ERI 1/EH 2/H 3/T Ei es.

1995 15 8 2 1 1 31996 15 9 3 2 1 1997 13 11 1 1 1998 7 5 1 1 1999 14 10 3 12000 11 8 2 1 2001 10 7 2 12002 14 7 2 2 32003 14 10 2 22004 15 9 1 2 1 2

yht. 128 84 12 15 4 1 12 65,63 % 9,38 % 11,72 % 3,13 % 0,78 % 9,38 %

12


4.5. Luonne Luonteeltaan Shih Tzu on eloisa pieni koira, jolla on hyvin seurallinen luonne. Ne ovat hyvin älykkäitä, aktiivisia ja valppaita. Itsepäisyys ja lievä itserakkaus sekoittuu hauskalla tavalla reippaaseen älykkyyteen ja tämä saa aikaan mitä hurmaavimman vain shih tzulle tyypillisen olemuksen.

Nämä koirat ovat usein hyvin itsenäisiä, mutta haluavat olla ihmisen kanssa sekä nauttivat toisten koirien seurasta. Rotua ei voi luonteensa takia eristää ihmisestä kenneltiloihin, josta se kärsii suunnattomasti ja masentuu eikä oikea luonne enää tule esille. Oikein kohdeltuna Shih Tzut ovat hyvin ylpeitä itsestään.

Terveyskyselyistä käy ilmi, että shih tzut suhtautuvat miltei poikkeuksetta ystävällisesti vieraisiin tilanteisiin/ihmisiin. Hieman varauksellisesti kyselyn mukaan suhtautui 13,7 % ja vain 0,9 % suhtautui pelokkaasti käsittäen 1 koiran 117:sta vastanneesta. Luonteet eivät vielä ole huolta aiheuttavia, mutta jalostusmateriaalia valitessa on syytä pitää tämä seikka mielessä, ettei tilanne huonone. Jalostuskannan pienuuden vuoksi yksikin huonoluonteinen koira, jolla olisi useampi pentue, saattaisi muuttaa tilannetta.

Shih Tzun luonteeseen ei kuulu minkäänlainen aggressiivisuus tai arkuus, nämä ominaisuudet ovatkin erittäin harvinaisia rodulla nykyään. Shih Tzu on sopeutuvainen, iloinen, leikkisä ja reipas.

Shih Tzu on tyypillinen seurakoira, jolla ei ole käyttökoiraominaisuuksia.

4.6. Terveys Yleisesti ottaen Shih Tzu tunnetaan erittäin terveenä ja pitkäikäisenä rotuna. Lisääntyminen on ongelmatonta, normaaliastutukset sujuvat yleensä hyvin muutamia keinosiemennyksiä lukuun ottamatta ja nartut ovat kohtuullisen hyviä synnyttäjiä ottaen huomioon rodun anatomian.Pentuekoko (taulukko 10) on keskiarvoa; 3 – 5 pentua on tavallinen määrä. Lisääntymisongelmiin on suhtauduttava vakavasti, ongelmaton lisääntyminen on tärkeää rodun elinvoimaisuuden kannalta.

Taulukko 10. Pentuekoot 1995 – 2004Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

pentuekoko 2,8 3,9 3,8 3,7 3,1 3,5 4,2 4,1 3,0 3,3

Pentuekoko 1995 – 2004

00,5

11,5

22,5

33,5

44,5

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Pentuekoko

Kuten kaikilla roduilla, esiintyy myös shih tzulla perinnöllisiä sairauksia ja vikoja. Shih Tzu on kondrodystrofia rotu (ruston kasvuhäiriöstä aiheutunut kääpiökasvu), joka aiheuttaa tiettyjä muutoksia luuston kehityksessä. Jalostusyksilön tulee olla vapaa perinnöllisistä vakavista koiran elämää huomattavasti haittaavista sairauksista ja vioista, joita se ei myöskään tiettävästi saa periyttää.

13


Seuraavia rodussamme esiintyviä perinnöllisiä sairauksia ja vikoja tulee erityisesti vastustaa:

PNP - Progressiivinen nefropatia - etenevä munuaisrappeutuma.Hoitoa ei ole. Elinikää voidaan pitkittää mm. tiukalla ruokavaliolla, mutta PNP on aina kuolemaan johtava sairaus. YLEISYYS: PNP tilanteen kartoittaminen Suomessa aloitettiin jo 1980 luvulla. Jalostustoimikunnalle on tänä aikana ilmoitettu 10 tapausta, jossa patologin lausunto on varmistanut diagnoosin.

Taulukko 11. PNP patologiset tutkimukset - terveet/sairaatIkä 0-6 kk 6-12 kk 1-2 v 2-4 v 4-6 v yli 6 v yht.

Terveet 19 0 0 0 1 7 27Sairaat 1 2 1 1 2 3 10

Kuten oheisesta taulukosta (taulukko 11) huomaamme, on todettujen sairaiden määrä todella vähäinen. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tutkimustuloksia on tullut näin vähän, varsinkin riski-ikäisiltä 6 kk - 6 v. Tämän materiaalin pohjalta ei voida todeta muuta kuin, että PNP on shih tzu - kannassamme. Munuaistutkimusten tarkoituksena on ollut kartoittaa tilanne ja mahdollisesti jalostuksellisilla toimenpiteillä estää sairauden lisääntymistä seuraavissa sukupolvissa.

Ongelmaa on estetty lisääntymästä testaamalla kaikki jalostukseen käytettävät koirat verinäyttein. Verinäytteet myös iäkkäämmiltä koirilta ovat aiheellisia, koska kyse on etenevästä munuaisten rappeutumisesta. Koira saattaa elää näennäisesti terveenä, jopa melko vanhaksikin. Kun munuaisista on rappeutunut 70 %, alkaa oireilu. Oireet saattavat alkaa hitaasti, jolloin omistaja ei mahdollisesti huomaa alkuvaiheessa mitään muutosta koirassaan. Oireet myös eri yksilöillä ovat useinkin melko erilaisia, joskus tilanne on varsin raju ja ulkoisesti nopea vaikka munuaisten tuhoutuminen on ollut todellisuudessa käynnissä jo pitkään.Pääoireina ovat jano (jatkuva juominen), runsas virtsaaminen ja toistuva pahoinvointi sekä koiran huomattava laihtuminen. Myös muita oireita saattaa esiintyä. Verinäytteillä voidaan todeta vain juuri sen hetkinen tilanne munuaisten toiminnassa. Mikäli verinäyte osoittaa, että arvot ovat korkealla, on tutkittava mistä kohonneet arvot johtuvat. Takana saattaa olla myös aivan jotain muuta kuin PNP.Valitettavasti pelkkiä kantajia ei toistaiseksi pystytä toteamaan millään tavalla. Patologin lausunto on AINOA tapa todeta PNP ja kantajaksi tulee ko. koiran vanhemmat. PNP johtaa aina yksilön kuolemaan. Tällä hetkellä tilanne on melko hyvä. Viimeisin tutkittu PNP tapaus on jo vuodelta 1990. Vaikuttaisi siltä, että ongelma on saatu kuriin vaikka millään tasolla tämä ei voi olla mahdollista, koska muualla kuitenkin ongelmaa edelleen esiintyy ja sukulinjat ovat suhteellisen samoja. Lähinnä tulee mieleen, että kuolleita koiria ei tutkita. Tätä teoriaa tukee myös se, että viimeisin patologinen tutkimus on vuodelta 2001. Kuitenkin ongelma on jollakin tasolla hallussa, koska mikäli se olisi hyvin vaikea ja laajamittainen rodussamme, tulisi se esille jollakin tasolla. Asiaa on kuitenkin jokaisen pidettävä mielessä sekä kasvattajien olisi suositeltavaa toimittaa jalostustoimikunnalle kaikki tutkimustuloksensa sekä tutkituttaa kaikki (kuolinsyystä riippumatta) varsinkin nuorena menehtyneet koiransa. Mikäli ongelma jossakin vaiheessa tulee taas esille, on se vaikutuksineen niin raju, että koiran elämä on sen kanssa täysin mahdotonta. Siksi sen huomioinen jalostuksessa on hyvin tärkeää.

02468

1 01 21 41 61 8202224262830

1 - 6 kk n. 1 v. n. 2 v. 3 - 4 v. 5 - 6 v. 7 - 8 v. yli 9 v.

Kaavio Ruotsin tietokantojen perusteella, yhteensä 77 koiraa. Todetut PNP tapaukset, koiran ikä kuollessa.

02468

101 21 41 61 820

1 - 6 kk n. 1 v. n. 2 v. 3 - 4 v. 5 - 6 v. 7 - 8 v. yli 9 v.

Kaavio Suomen tietokantojen perusteella, yhteensä 10 koiraa. Todetut PNP tapaukset, koiran ikä kuollessa.

14


VetGen markkeritesti PNP tutkimisessa

2000 luvun alussa saimme tiedon uudesta lupaavasta DNA markkeritutkimuksesta USA:ssa. Yhdistys lähti mukaan tutkimukseen ja rahoitti yhden nuoren uroksen tutkimisen testillä. Samalla muutama (6) aktiivinen harrastaja tutkitti itse koiransa ja toimitti tulokset yhdistykselle.Valitettavasti kyseisestä tutkimuksesta ei ollut juurikaan hyötyä PNP kantajien löytymiselle. Tutkimuksessa ei voitu todistaa, että kyseinen markkeri liittyisi tai ei liittyisi asiaan millään tavalla.

Markkerit

• Perimän kohtia, joissa - esiintyy yksilöiden välistä vaihtelua- sijainti tunnetaan. Eri variantteja kutsutaan alleeleiksi. Yksilön 2 alleelia voidaan määrittää DNA-näytteestä

Tutkijat yrittivät selvittää liikkuvatko heidän havaitsemat markkerit PNP geenin ”mukana”, mutta tätä ei ole voitu millään todistaa. Tulokset oli jaoteltu kolmeen luokkaan, 0,1 ja 2. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia eikä tutkituista koirista (jotka ovat kaikki jo aika iäkkäitä) ole yksikään sairas-tunut, eikä kukaan ole jalostustoimikunnan hallussa olevien tietojen mukaan toistaiseksi periyt-tänyt PNP:tä, tosin 2 koirista ei ole käytetty jalostukseen.

PNP on rodun tämänhetkinen ainoa tiedossa oleva perinnöllinen sairaus, jota on todistettavasti esiintynyt useammalla yksilöllä.

Terveyskyselyissä kuten myös keskustelussa eläinlääkärin kanssa rodun terveydellisiksi ongelmik-si nousivat seuraavat kolme asiaa:

1. Napatyrä johtuu navan seudun vatsan seinämän puutteellisesta sulkeutumisesta. Napatyrä huomataan tavallisesti pehmeänä ”pattina” navan paikalla. Useimmiten napatyrä sisältää vain kuroutunutta rasvapitoista vatsakalvoa. Napatyrä voi olla myös suurempi ja siinä voi olla suolen osia. YLEISYYS SHIH TZULLA: Hyvin yleinen. Eläinlääkärin kommentti ”Rodun yleisimpiin ’ongelmiin’ kuuluva napatyrä on hoidettavissa leikkauksella, josta koira toipuu täysin. Suurin osa rodun napatyristä on onneksi vain kosmeettisia napatyriä, varsinaisiin tyriin hän on törmännyt erittäin harvoin”.Nivustyrä on rodulla erittäin harvinainen!

2. Virtsakiteet on melko yleinen vaiva rodulla. Usein kyseessä on erillinen sairaus, mutta sen voi aiheuttaa myös jokin perussairaus. Virtsakiteet ovat hoidettavissa, toisin vaatii erikoisruokinnan! Kiteet voivat hoitamattomina muodostua virtsakiviksi, jotka usein vaativat leikkaushoitoa. Taipumus saman sukuisilla koirilla vaivaan on selvästi havaittavissa

3. Silmäsairaudet - Shih tzuilla ei ole tavattu vakavia perinnöllisiä silmäsairauksia, joita olisi luotettavasti diagnosoitu. 70-luvulla tiettävästi yhdellä tuontikoiran jälkeläisellä tavattiin PRA (verkkokalvon etenevä surkastuminen), mutta sen jälkeen sairautta ei ole ollut. Tilannetta seura-taan jatkuvasti. Shih tzujen silmätutkimus tuloksia saapuu vuosittain (RD, PRA, HC, Luxatio lentis) eikä ongelmia ole havaittavissa. Jokunen Entropion (silmäluomen reunan sisäänkääntyminen), Cilia aberranta (ylimääräiset silmäripset) sekä Keratoconjunctivitis sicca (”kuiva silmä” eli kyynelvajauksesta johtuva sarveiskalvon ja sidekalvon tulehdus ja pintasolujen sarveistuminen) tiedetään todetun, mutta mitään luotettavaa tutkimusta niistä ei ole saatu.Silmävammat ovatkin sitten rodulla melkoisen yleinen ongelma. Silmissä tavataan jonkun verran tapaturmaisesti aiheutuneita reikiä/haavaumia, sen vuoksi silmien kokoon on kiinnitettävä huomi-ota eikä niiden suuruutta saa liioitella! Silmävammat ovat usein varsin kivuliaita koiralle ja pitkäaikaisia hoitaa.

Virtsakiteet, napatyrä ja silmävammat ovat ne kolme asiaa mihin rodun parissa jo pitkään työs-kennellyt eläinlääkäri toivoisi erityisesti kiinnitettävän huomiota tulevaisuudessa. Seuraavassa listassa esiintyviä perinnöllisiä sairauksia EI voi pitää rodun varsinaisina ongelmina, niiden vähäisen esiintymisen takia.

15


Myös seuraavia harvinaisempia ongelmia on rodullamme havaittu, tosin dokumentoitu vain yksit-täistapauksia. Nämä ongelmat ovat yleisiä lähes kaikilla, varsinkin pienillä, roduilla.

Kyynärnivelen kasvuhäiriö - Kyynärnivelen kohdalla on kasvurustot. Tässä kyynärvarren luu syystä tai toisesta, kasvaa hitaammin kuin värttinäluu. Tästä johtuen värttinäluu taipuu ja pingottuu, sekä aiheuttaa kipua kyynärpäässä. Kyynärnivel on mahdollista hoitaa leikkauksella. Toipuminen leikkauksen jälkeen hyvä. YLEISYYS SHIH TZULLA: Jalostustoimikunnalle on ilmoitettu 1 tapaus.

Selkäviat - Matalaraajaisilla kondrodystofisilla roduilla selkänikamien välilevyt voivat rappeutua hyvin nuorena ja rappeutuneista välilevyistä suurin osa myös kalkkeutua. Kondrodystrofia altistaa selkärangan välilevyt vaurioille ja välilevyn paikoiltaan menosta seuraa ns. mäyräkoirahalvaus. Välilevytyrän oireet vaihtelevat vaurion sijainnin ja asteen mukaan lievistä kipuoireista täydelliseen takaraajojen halvaantumiseen. Yleisestä luulosta huolimatta koiran selän pituu-della/lyhyydellä ei ole merkitystä ongelman muodostumiseen. YLEISYYS SHIH TZULLA: Jalostustoimikunnalle on ilmoitettu 1 ns. mäyräkoirahalvaus tapaus, mutta on oletettavaa että selkien kiputiloja, jotka hoituvat lääkehoidolla, on enemmänkin.

Patella Luxatio - polvilumpion sijoiltaan meno. Polvilumpio siirtyy normaalilta paikaltaan reisi-luun alapään telaurasta polven etupuolelta sen sisäpuolelle. Oireet vaihtelevat vaikeusasteen (I-IV) mukaan. Lyhytraajaisuus on altistava tekijä. Melkoisen yleinen kääpiökoirilla yleisesti tasolla 1 ja 2, jotka usein löytyvät sivulöydöksenä. Pahimmat tapaukset voidaan hoitaa leikkauksella, toipuminen yleensä hyvä. YLEISYYS SHIH TZULLA: Jalostustoimikunnalle on ilmoitettu 1 tapaus. Suositellaan, että polvet tutkitaan ennen koiran käyttämistä jalostukseen.

Legg-Perthes - reisiluun pään aseptinen kuolio. Pienikokoisilla roduilla esiintyvä lonkkanivel-sairauden muoto. Oireena on aristava reisiluun pää, joka aiheuttaa ontumista. Sairaus alkaa noin 4 -11 kuukauden iässä ja aiheuttaa koiralle kipua. Vaivaa voidaan hoitaa leikkauksella. Leikkaus ei kuitenkaan aina varmuudella poista kaikkia kipuja ja koiran toipuminen saattaa viedä aikaa vaikkakin tulokset ovat yleensä erittäin hyvät ja useimmat leikatut koirat pystyvät toivuttuaan leikkauksesta liikkumaan normaalisti. YLEISYYS SHIH TZULLA: Jalostustoimikunnalle ei ole ilmoitettu yhtään tapausta sitten 1970 luvulla todennäköisesti erään hollantilaisen tuontiuroksen mukana tuomien tapausten (6 kpl), ongelma näyttää sen jälkeen hävinneen kannasta. On kuitenkin oletettavaa, että sitä esiintyy jonkin asteisena vaikka sitä ei ole nykyisin raportoitu.

Kaikille roduille yleisiä ongelmia ovat:

Lonkkaniveldysplasia - lonkkanivelen kasvuhäiriö. Lonkkanivel muodostuu kolmen lantioluun muodostamasta nivelkuopasta ja siihen sopivasta reisiluun päästä. Ongelmatapauksissa reisiluun pallopää ei moitteettomasti sovi lantioluiden muodostamaan lonkkamaljaan. Myöhemmin nivelrusto voi pahiten rasittuneista kohdista kulua kokonaan pois. Lonkkanivel muotoutuu kasvun aikana, syntyessään pentu on aina "tervelonkkainen" geneettisestä taipumuksesta riippumatta, vika tulee kasvuhäiriönä. YLEISYYS SHIH TZULLA: Jalostustoimikunnalle ei ole ilmoitettu yhtään tapausta. 1970-luvulla tehty lonkkien rtg-kuvaus osoitti, että shih tzun lonkka on rakenteellisesti poikkeava (ns. laakea lonkkamalja), mikä käy ilmi myös rodulle tyypillisestä makuuasennosta, mutta toiminnallisesti terve. Noin 60 koiran tutkimus toi ilmi vain 6 lievää tapausta. Sittemmin tutkimuksia ei ole virallisesti suoritettu.

Maksashuntti - verenkiertohäiriö maksassa, kuona-aineet eivät tällöin suodatu elimistössä vaan jatkavat verenkierron mukana. Kuona-aineet, erityisesti typpipitoiset aineet, kulkeutuvat aivoihin aiheuttaen koiralle myrkytystilan 2 - 3 tuntia aterioimisen jälkeen. Maksashuntin muodostumiselle on useissa roduissa perinnöllinen alttius. Hoito on vaikeaa ja leikkauksesta toipuminen erittäin epävarmaa. Ilmenee yleensä nuorilla koirilla. YLEISYYS SHIH TZULLA: Jalostustoimikunnalle on ilmoitettu 1 tapaus.

16


MuutShih Tzuilla on raportoitu hyvin vähän iho-ongelmia aiheuttavaa allergiaa tai atopiaa, jonkun verran nivustyriä sekä hieman tavataan kapeaa alaleukaa (alakulmahampaat painuvat ikeniin) ja muita purentavikoja (alapurenta, hampaat eivät kohtaa oikein - saattaa aiheuttaa ongelmia syödessä). Hammaskiven muodostuminen shih tzuille on selvästi yleistä, johtunee suun raken-teesta.Satunnaisesti tavataan tavallisia, lieviä perinnöllisiä vikoja kuten kivesvikaa, hammas- ja pigmenttipuutoksia, häntämutkia jne. Kohtutulehdus on yleinen rodullamme, tosin ilmenee useimmiten vanhoilla koirilla. Rodun pitkä-ikäisyys aiheuttaa vanhenemisesta johtuvia vikoja, joita ei voi luokitella perinnöllisiksi ongelmiksi.

4.7. TerveyskyselyToteutettu pitkän ajan kuluessa, alkaen vuodesta 2001. Terveyskyselyssä käsiteltiin 117 shih tzun vastaukset.

Sukupuoli ja ikä

Uros~ 2 v

Uros2-8 v

Uros 8 v ~

Narttu~ 2 v

Narttu2-8 v

Narttu8 v ~

11 24 16 8 34 24

Onko koirasi terveydentila yleisesti ottaen- erinomainen 97- hyvä 18- tyydyttävä 1- heikko 1

Onko koirasi ollut eläinlääkärin hoidossa jonkin vian/sairauden takia- kyllä 67- ei 50

Miten koirasi suhtautuu vieraisiin ihmisiin/tilanteisiin- ystävällisesti 100- hieman varauksellisesti 16- pelokkaasti 1- vihaisesti 0

17


Purenta- yläpurenta 1- lievä alapurenta 66- voimakas alapurenta 12- saksipurenta 0- tasapurenta 1- hampaat näkyvät suun ollessa kiinni 3- kieli näkyy suun ollessa kiinni 6- puuttuuko kulmahampaita 1- onko kulmahampaiden välissä 6 hammasta 103

Viat- kivesvika 2- napatyrä 31- lonkkavika 0- pentuna ontumista 2- muu -

Lisääntyminen: Uros Narttu- onko koirasi saanut pentuja / käytetty astutuksissa 22 30- Kuinka monta ei oltu käytetty lainkaan 35 30- 1 pentue / koira 23- 2 pentue / koira 12- 3 pentue / koira 8- 4 pentue / koira 2- 5 pentuetta tai enemmän / koira 2- synnytyksen kulku normaali / keisarileikkaus - 25/4

Sairaudet:Ulkoiset sairaudet- silmäsairauksia 23- korvatulehduksia 8- anaalirauhastulehduksia 6- selkäsairauksia 8- raaja-/ontumisvaikeuksia 2- muuta iho, 3Sisätautisairaudet- sydänsairauksia 3- maksasairauksia 4- munuaissairauksia 2- virtsatiesairauksia 10- kilpirauhasen vajaa/liikatoimintaa -- muita hormonaalisia sairauksia 2- sokeritautia 1- kohtutulehduksia 12- suurentunut eturauhanen 6- syöpää 2- allergiaa 3- aiha 1- muuta -Hermostolliset sairaudet- epilepsia 1- muu 1MuutVatsaongelmia 2Hammaskiveä 20Tapaturmat, lääkitys- onko koirallesi sattunut tapaturmia 4- onko koirallasi säännöllinen lääkitys 5Koiran kuolinsyy- vanhuus 6- sairaus 13- tapaturma 2

18


4.7.1. Terveyskyselyn yhteenvetoTerveyskyselyn koonnissa oli käytettävissä 117 shih tzun vastaukset. 66 nartun ja 51 uroksen. Ikäjakauma oli suuri. Nuorin koira oli vain muutaman kuukauden ikäinen ja vanhin elossa oleva yli 14-vuotias. Koonnin tulos on erittäin mieluisaa luettavaa. Esimerkkinä siitä kohta luonne – 100 koiraa 117 joukosta suhtautui vieraisiin ihmisiin ystävällisesti. Terveydentila yleisesti ottaen on myös mieluisaa luettavaa – 97 koiran terveydentila on erinomainen.

Purenta – Tässä kohdassa luvut eivät täsmää. Osassa kaavakkeita tiedot olivat puutteelliset. Kuten kohdan tarkempi tutkiminen kuitenkin osoittaa purenta ei tunnu olevan ongelma rodussamme. Kuudella koiralla kieli näkyi suun ollessa kiinni. Näillä kaikilla oli myös voimakas alapurenta. Hammaspuutoksia oli kahdeksalla koiralla. Mieluisaa luettavaa oli se, ettei yhtään näistä kieltä näyttävistä koirista oltu käytetty jalostukseen.Hammaskiven muodostuminen shih tzuille on selvästi yleistä. Useat koirat joutuvatkin käymään eläinlääkärissä poistattamassa hammaskiveä.

Napatyrää esiintyy rodussamme paljon 26,5 % kyselyyn vastanneista. Hyvä uutinen on se, että lähes kaikilla koirilla se oli niin pieni, ettei aiheuta toimenpiteitä.

Silmäsairauksia kohtaan on koottu kaikki naarmut, haavaumat yms. Rotumääritelmä toivoo shih tzulle isoja silmiä, jotka tuovat mukanaan myös ongelmia. Yhtään silmäsairautta kysely ei tuonut esille, vain ja ainoastaan näitä tapaturmia sekä muutaman ns. kuivasilmäisen koiran.

Virtsatiesairaudet kohta on melkoisen laaja. Siihen on sisällytetty koirat, jotka ovat sairastaneet yhden virtsatientulehduksen kuin myös ne koirat, jotka on leikattu virtsakivien takia. Virtsakiviä esiintyi viidellä koiralla.

Munuaissairaus oli kahdella koiralla. Toinen oli jouduttu lopettamaan kahden vuoden iässä ja toinen on edelleen ”tehohoidossa”.

Kohtutulehduksia oli 12 nartulla. Huomioitavaa on se, että vaiva on yleinen kaikilla vanhoilla koirilla, rotuun katsomatta!Iloista luettavaa oli se, että rotumme pitkä ja tiheä turkki ei tunnu aiheuttavan iho-ongelmia. Kuten ei myöskään luppakorvat korvatulehduksia. Syöpä kohtakin sisältää vain yhden vanhan nartun nisäkasvaimet.

Kaiken kaikkiaan Shih Tzu on hyvin terve ja pitkäikäinen rotu, 12–16 vuotiaat hyväkuntoiset koirat eivät ole harvinaisia.

19


5. ULKOMUOTO Tavoitteena on säilyttää FCI:n 24.6.1987 hyväksymän rotumääritelmän (n:o 208c) mukainen shih tzu. Käännös SKL - SKK:n hyväksymä 12.8.1992Liitteenä rotumääritelmä sekä sen tulkinta.

6. SHIH TZUN JALOSTUKSEN TAVOITTEETShih Tzun kasvatustyötä pyritään ohjaamaan niin, että jalostuksen tuloksena on tyypiltään rodun-omainen, fyysisesti ja psyykkisesti terve shih tzu. Rodun tulee jatkossakin pystyä täyttämään tehtävänsä miellyttävänä seurakoirana, perhekoirana jonka luonne ja muut rodun ominaispiirteet pysyvät ennallaan.Tavoitteena jalostuksessa on jatkossakin välttää liiallista sukusiitosta sekä ”matadorijalostusta” ja jatkuvasti pyrkiä siihen, että yksilöitä käytettäisiin mahdollisimman tasaisesti ja että mahdol-lisimman monet sukulinjat säilyisivät jalostuksessa. Liian kapea kanta tulee huomioida jalostus-valintoja tehtäessä. Tämän päivän jalostustyön tulee palvella tulevaisuuden jalostustyötä luomalla sille pohja, josta voidaan jatkaa ja pyrkiä eteenpäin.

6.1. Terveys Jalostuksessa pyritään säilyttämään perinnöllisen munuaisvian (PNP) tilanne hyvänä mm. tutkimalla jalostusyksilöt sen varalta jatkossakin. Myös muita perinnöllisiä vikoja tarkkaillaan ja tarkempi seuranta aloitetaan heti, mikäli jokin niistä aiheuttaa tilastollisen nousun ja vastatoimia tarvitaan.

Jalostukseen käytettävältä koiralta edellytetään, että- se on terve ja hyväkuntoinen

Jalostuksessa pyritään siihen, että nartun tulee olla astutushetkellä vähintään 20 kk:n ikäinen, mutta ei yli 8-vuotias. Nartulle suositellaan korkeintaan 4 pentuetta sen elinaikana.Suositellaan että alle 2-vuotiaalla uroksella on enintään 6 pentua, mikäli useammasta eri pentu-eesta, ei emä saa olla sama. On suositeltavaa, ettei yhden uroksen jälkeismäärä ylitä 5 % rodun sukupolven rekisteröinnin aikana rekisteröidystä kokonaismäärästä. Yksi sukupolvi on n.4 vuotta, jota siten käytetään 5 %:n laskelmassa. Jalostusyhdistelmissä tulisi pyrkiä alle 6 % sukusiitos asteeseen, laskien 5 sukupolven mukaan.

20


Jalostukseen käytetyt urokset tilastot vuosilta 2001-2004Jalostustilasto Koiranetistä. Huomioitavaa, että uroksen käyttö prosentti on vain kyseiseltä ajalta.

Tilastointiaikana Yhteensä

Uros Pentu-eita

Pentu-ja

%-osuus

kumulat.%

Pentu-eita Pentuja

1. SAN FUN GLARING CLAUDIO 3 14 7,37% 7% 4 192. TA MARIA DANCING DEVIL 3 11 5,79% 13% 3 113. LEEWARD'S FIRE LION 2 10 5,26% 18% 3 174. MINTZUN LOTS OF FUN 2 10 5,26% 24% 3 115. LE BON BEAT'EM ALL 2 10 5,26% 29% 4 166. TA MARIA RED ROUSER 3 9 4,74% 34% 6 147. BAM-WAM'S DANTE DOMINIO 2 9 4,74% 38% 3 138. JAMINAN THAT'S AMORE 3 9 4,74% 43% 4 129. TA MARIA THE SANDMAN 2 9 4,74% 48% 2 9

10. SANTOSHA RED ADMIRAL 2 8 4,21% 52% 9 2711. BAM-WAM'S ARCHLYGUY 2 8 4,21% 56% 3 1512. CARIOCAN JUNIOR KHAN 1 6 3,16% 59% 1 613. JEM-GEM CHOIR BOY 1 6 3,16% 63% 1 614. ENTERPRISE DI CASA CORSINI 2 6 3,16% 66% 4 1315. TATOKASIN EYE ON FASHION 2 5 2,63% 68% 3 716. LEEWARD'S SHERE KHAN 1 5 2,63% 71% 1 517. CAMELLE UNIQUE BOY 1 5 2,63% 74% 2 718. KRYSANTEEMIN KISS FROM AROSE 1 5 2,63% 76% 2 719. FINNFANIN ALMOST AN ANGEL 1 4 2,11% 78% 2 820. MJUKA MOCKASINENS PAIATZO 1 4 2,11% 81% 1 421. HABIB'S MAKE IT GOOD 1 4 2,11% 83% 1 422. AYLAS EAGER BEAVER 1 3 1,58% 84% 6 2523. EXTRAORDINARY TEA CAKE 1 3 1,58% 86% 2 624. JEM-GEM CHERRY COLA 1 3 1,58% 87% 1 325. TANGSE ROBIN FANTASY 1 3 1,58% 89% 3 826. TANGSE WISEGUY 1 3 1,58% 91% 5 727. KIMILI'S CELESTIAL VICTORY 1 3 1,58% 92% 1 328. JEM-GEM CROWN PRINCE 1 3 1,58% 94% 1 329. TA MARIA ROCKE FELLER 1 2 1,05% 95% 1 230. LO-FAN'S HURRICANE 1 2 1,05% 96% 1 231. TANGSE GOOD LUCK CHARM 1 2 1,05% 97% 1 232. CHARITY'S INK 'N ICE 1 2 1,05% 98% 1 233. TELLENMUSSUKAT UNIIKKI 1 1 98% 2 234. KARYON TOP DOLLAR OF LOUWAN 1 1 99% 2 535. TOMSYLEE 1 1 99% 1 136. FINNFANIN CLEVER AGENT 1 1 100% 2 6

6.2. Luonne Jalostukseen käytettävältä koiralta edellytetään, että– se on hyväluonteinen

6.3. Ulkomuoto Ulkomuotojalostuksessa painopisteenä on rotumääritelmän mukaisen tyypin ja koon säilyttämi-nen. Sukupuolileiman tulee olla selvä. Ulkomuotojalostuksessa tulee pyrkiä kasvattamaan koiria, jotka eivät ole liioiteltuja rotu-määritelmän minkään piirteen nähden ja pystyvät elämään normaalia tervettä elämää.

7. JALOSTUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

7.1. Jalostuksen periaatteita Rodunjalostuksen tavoitteena on terveen, hyväluonteisen ja mahdollisimman rodunomaisen shih tzu -kannan kehittäminen.

21


7.2. Jalostusmateriaali Jalostukseen pyritään käyttämään mahdollisimman suurta osaa shih tzu kannasta kuitenkin muistaen, että jalostusyksilöiden valintaan tulee vaikuttaa koiran kokonaisuus terveys, luonne ja rodunomaisuus yhdessä. Mikäli näissä ominaisuuksissa on suuria puutteita, tulee yksilön käyttö jalostukseen harkita huolella, terveydestä ei tule koskaan tinkiä.

7.3. Perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustaminen

JalostusyksilötSuositellaan, että jalostukseen käytettävällä koiralla on voimassa oleva jalostustoimikunnalle toimitettu normaali verinäytetulos TAI negatiivinen ERD-virtsatestitulos PNP:n piilosairauden poissulkemiseksi.

Verinäytetulokset ovat voimassa; – alle 2-vuotiaalla koiralla 6 kuukautta– yli 2-vuotiaalla 1 vuosi.Mikäli koiralta on otettu verinäyte, jossa veriarvot ovat normaalit, sen täytettyä 8 vuotta ei uutta näytettä enää tarvitse ottaa.

ERD - tulokset ovat voimassa yhden vuoden. Virtsatestiä suositellaan käytettäväksi vain alle 7-vuotiaille koirille! * Veri- ja ERD näytteitä otettaessa on eläinlääkärin tarkistettava ko. koiran tunnistusmerkintä ja merkittävä se tutkimustulokseen.

Jalostukseen ei saa käyttää koiraa, vaikka se täyttäisi edellä mainitut vaatimukset, jos– se sairastaa jotain eläinlääketieteessä perinnölliseksi todettua sairautta– sen on todettu periyttävän sellaista sairautta jälkeläisiinsä

JalostusohjeetTorjuntatoimet kohdistuvat kantajien määrän vähentämiseen:

a) sairastuneen koiran vanhempia ei saa jatkossa käyttää jalostukseen.b) aikuisena sairastuneen koiran jälkeläisiä ei saa käyttää jalostukseen.c) sairastuneen koiran pentuesisaruksilla on lisääntynyt kantajuus- ja myös sairastumisriski.

Niitä ei siis tule käyttää jalostukseen.d) Aikuisena sairastuneen koiran täyssisarukset ovat luonnollisesti samassa asemassa kuin

kohdassa C mainitut ”pentuesisarukset”, joten niitäkään ei tule käyttää jalostukseen.

Kasvattajat ja urosten omistajatKasvattajajäseneltä edellytetään, että– hän noudattaa yhdistyksen laatimaa jalostustuksen tavoiteohjelmaa.Uroksen omistajajäseneltä edellytetään, että– hän luovuttaa urostaan vain yhdistyksen jalostuksen tavoiteohjelman vähimmäisvaatimukset täyttävälle nartulle edellyttäen, että uros itse myös täyttää vaatimukset– ei luovuta urostaan jalostukseen, mikäli tietää sen sairastavan tai periyttävän jotain perinnöl-listä sairautta.

8. JALOSTUKSEN STRATEGIAT

8.1. VisioRotu on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ihmisen seuraksi sekä ihannointiin ja sillä on hyvin vanhat perinteet. Rodun käyttötarkoitus on ollut aina sama, seurakoira. Tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, pyrimme vastustamaan uhkina leijuvia ongelmia ja rotu pysyy ennallaan eikä geenipooli kapene. Rodun terveys pysyy ennallaan.

8.2. Rotujärjestön tavoitteetTavoitteena on rotumääritelmän mukainen, terve ja hyvä luonteinen Shih Tzu.

22


8.3. Rotujärjestön strategiaRotujärjestössä tulee olla toimiva, asiantunteva ja objektiivinen jalostustoimikunta. Rotujärjestö suorittaa pentuvälitystä niiden kasvattajien pentueista, jotka täyttävät jalostuksen tavoite-ohjelman vaatimukset ja jotka on rotujärjestölle ilmoitettu. Rotujärjestö vastaa kasvattajien opastamisesta, koulutuksesta ja tietojen keräämisestä.

8.4. Uhat ja mahdollisuudet

PopulaatioVahvuudet Heikkoudet

• Käyttämätöntä jalostusmateriaalia on saatavilla

• Pentuja syntyy vähän

Mahdollisuudet Uhat • Paljon keskitasoista jalostusmateriaalia • Muut ns. muotirodut vievät suosiota pois

rodultamme

LuonneVahvuudet Heikkoudet

• Hyväluonteinen, ei juurikaan luonteesta johtuvia pitovaikeuksia

• Pieni populaatio, yksikin huonoluonteinen jalostuskoira voi saada nyt hyvän tilanteen muuttumaan.

Mahdollisuudet Uhat • Luonteiden säilyminen hyvänä, jos

yhdistelmät edelleen tarkkaan harkittuja• Luonteet muuttuvat huonompaan suuntaan

jos ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota luonteisiin jalostusmateriaalia valittaessa

TerveysVahvuudet Heikkoudet

• Rotu on elinvoimainen, sukusiitosprosentit eivät ole nousseet liian korkeiksi

• Terveystietojen saatavuus

Mahdollisuudet Uhat • Terveyttä voidaan seurata jatkuvasti

terveyskyselyillä• PNP:n lisääntyminen rodussamme• Geenipohjan kapeus uhkaa pitkällä

tähtaimellä terveyttä.

RakenneVahvuudet Heikkoudet

• Suomessa koirien taso keskitasoa parempaa • Liioitellun rakenteen aiheuttamat heikkoudet

Mahdollisuudet Uhat • Liioittelematon rakenne • Rotutyypin muuttuminen kirjavaksi

YhteenvetoVahvuudet Heikkoudet

• Aktiivinen jäsenistö • Yhdistyksen pieni jäsenmäärä• Kasvattajien keskinäinen kommunikointi ja

yhteistyö

Mahdollisuudet Uhat • Uusien kasvattajien tulo mukaan, populaation

laajeneminen• Kasvattajia lukumääräisesti liian vähän,

matadorijalostus

23


8.5. Varautuminen ongelmiin

8.6. Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksiRotujärjestön tulee järjestää eri asiantuntijoiden avulla koulutustilaisuuksia yhdistyksen jäsenistölle, lähinnä rotutietoutta, koiran jalostus- ja kasvatustyötä käsittelevistä aihepiireistä. Koulutustilaisuus pyritään järjestämään kerran vuodessa. Uusia kasvattajia pyritään kannusta-maan ja neuvomaan aktiivisesti kasvatustyön aloittamisessa.

9. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTATavoiteohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Jalostustoimikunta on velvollinen raportoi-maan siitä toimintakertomuksen liitteenä; arvioimaan päämäärien toteutumista kuten myös syitä riskien ilmenemiseen sekä ottaa kantaa niiden pikaiseen vastustamiseen.Terveydellisten asioiden raportointi pitää myös liittää vuosittain toimintakertomukseen.

10. KASVATTAJAN VASTUU JA KOIRANKAUPPALuovutettaessa pennun tulee olla vähintään 7 viikon ikäinen. Kasvattajan tulee pentuja myydessään käyttää SKL:n Sopimus koiran kaupasta -lomaketta ja hänen tulee kertoa pennun ostajalle rodun erityispiirteistä sekä rodussa esiintyvistä perinnöllisistä sairauksista ja vioista. Kasvattajan tulee antaa riittävät, kirjalliset ohjeet rodunomaisesta hoidosta (mm. turkinhoito) ja ruokinnasta sekä pennun kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi mukavaksi perhekoiraksi.

11. MUUT SÄÄNNÖKSETKasvatustyössä tulee kaikissa asioissa noudattaa Suomen Kennelliiton yleisiä ohjeita ja määräyksiä. Tämän lisäksi Shih Tzu ry:n jäsen noudattakoon rotuyhdistyksen sääntöjä ja ohjeita.

Riski Syy Varautuminen Miten vältetään Toteutuessaan merkitsee

Jalostuspohja kaventuu

Käytetään liian pientä osaa materiaalista

Asetetaan rajat kuinka paljon jälkeläisiä yhdellä yksilöllä saa olla

Koulutetaan kasvattajia

Jalostus loppuu, jalostusyksilöitä ei enää ole

Pentujen syntyvyys laskee

Kasvattajia on liian vähän

Tuetaan kaikkia rodusta kiinnostuneita

Mainostetaan rodun hyviä puolia

Rodun kasvatuksen loppumista

PNP lisääntyy Kuolleita koiria ei tutkita

Informoidaan kasvattajia asian tärkeydestä

Asetetaan tutkimus-/ilmoitus velvollisuus

Käytettävien koirien määrä vähenee.

Taso laskee Harkitsemattomia tuontikoiria (sukutaulun riskit ei tiedossa) sekä välitettyjä pentuja tulee maahamme

Valistetaan pennun ostajia "välitys pentujen" riskeistä.

Neuvonnalla ja ilmoittamalla välittäjät viranomaisille

Taso laskee ja sairaudet lisääntyvät

Rotutyyppi muuttuu Palkitaan liioiteltuja yksilöitä (ns. jenkkityyppi).

Koulutetaan tuomareita sekä kasvattajia ja harrastajia

Korostetaan asian tärkeyttä.

Tyypiltään oikeita koiria on enää vaikea löytää

24


12. LIITTEET

12.1. Rotumääritelmän tulkinta sekä rotumääritelmä

13. LÄHTEET– Koiranet– Shih Tzu r.y:n terveyskysely– Shih Tzu r.y:n jalostustoimikunnan keräämät tiedot – Asiantuntija eläinlääkärinä toimi Anne Lipiäinen

14. JALOSTUKSEN TAVOITEOHJEMA TOIMIKUNTA

2005 jalostustoimikunta– Kati Mäkelä– Ulla Rinne– Sisko Törnvall

2006 jalostustoimikunta sekä yksi valittu jäsen– Kati Mäkelä– Sanna Niemelä– Ulla Rinne (valittu jäsen JT:n ulkopuolelta)– Sisko Törnvall

25

shih tzu jalostuksen tavoiteohjelma 2006 – 2011 · pdf fileshih tzu jalostuksen...

Documents