sähköliiton punainen kirja toimii telakalla · 2017-11-22 · vasama 9/2015 • 5 sähköasentaja...
TRANSCRIPT
sähköalojen ammattiliiton jäsenlehti | marraskUU 9 | 2015
SAK EI HYVÄKSY HEIKENNYKSIÄ
6
SÄHKölIItto 60: VIEStINNÄN &VASAmAN VÄrIKKÄÄt VAIHEEt
60vuotta
8
oSASto 182 VAuHdISSA
12
Sähköliiton punainenkirja toimii telakalla 7
j“Siin
äoli pa
ri
muuttujaa
”
Turvaa henkesiKaupan päälle kampanjaetu -30%
Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida.Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi
kunnollisella vakuutusturvalla.
Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat kokoperheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset
-30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista.
Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissäEtua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015.
Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi
Turva tukee suomalaista elokuvaa.
Tutustu tuotteisiimme: http://kauppa.sahkoinfo.fi
ILMOITTAUDUInternet: http://kauppa.sahkoinfo.fi/kurssitSähköposti: [email protected]: 09 5476 1422
Jäsenhinnat koskevat STUL:nja sen jäsenjärjestöjen jäseniäsekä tiedotussopimuksentehneitä oppilaitoksia.
Toimituskulut 8,90 e / lähetys.
SFS 6002SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS
13.1. Tampere 14.1. Turku19.1. Vantaa 26.1. Mikkeli27.1. Kouvola 24.2. Oulu25.2. Jyväskylä 2.3. Vantaa15.3. Pori 16.3. Tampere20.4. Tampere 21.4. Kouvola26.4. Vantaa 4.5. Oulu19.5. Vantaa 24.5. Turku1.6. Seinäjoki 2.6. Tampere7.6. Kotka 8.6. Vantaa
Sähköalan töitä tekevien henkilöiden koulutus- ja opastusvastuu kuu-luu yleisesti työnantajalle. Sähköalan töiden osalta vastuu kuuluu myössähkötöiden johtajalle ja käytönjohtajalle. Jotta turvallisuus sähkötöissätoteutuu, on yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus uusittava siten, ettäkoulutusten väli on enintään 5 vuotta.
Päivän aikana kerrataan turvalliset työskentelytavat erilaisissa sähkö- jakäyttötöissä sekä sulakkeiden vaihdossa. Samoin henkilökohtaisten jänni-tetyö- ja suojavälineiden käyttöä painotetaan.
Koulutukseen sisältyy koe, josta hyväksytysti suoriutuneille annetaanHenkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n sähkötyöturvallisuuskortti. Jatkossakortti sisältää mahdollisuuden tietojen tarkistamiseen Valttikortista, mi-käli palvelu on tilattuna Suomen tilaajavastuu Oy:ltä.
Koulutus on tarkoitettu sähköalan töitä tekeville henkilöille, mukaanluettuna työnjohto-, käyttötoiminta-, suunnittelu-, opetus- ja muissa asi-antuntijatehtävissä toimivat henkilöt.
Voidaan järjestää yrityskohtaisena kurssina.
Kurssin hinta 435,00 e 270,00 e* + alv.
SFS 6002 KÄYTÄNNÖSSÄSFS 6002 käytännössä kirjasta on valmistunut uusipainos, jossa on otettu huomioon standardin SFS6002 kolmannen painoksen tuomat muutokset.Kirjan sisältö on käyty kokonaisuudessaanläpi ja uudistettu monelta osin.Tavoitteenaon ollut saada aikaan vielä edeltäjiänsäkinselkeämpi ja helpommin koulutuksen tukenakäytettävä opas. Kirja on jaettu pääosin SFS6002 -standardin mukaisiin lukuihin. Asioidenkäsittelyssä on kuitenkin pyritty enemmänkinhelppoon omaksuttavuuteen kuin standardinesitysjärjestyksen seuraamiseen.
Kirjaan on lisätty aiheeseen liittyviä esimerkkejä viimeisen kymmenen vuodenaikana tapahtuneista sähkötapaturmista sekä käytännön ohjeita, joilla pyritäänselventämään, miten standardin vaatimukset toteutetaan käytännössä. Lukuisillakuvilla on pyritty myös havainnollistamaan käsiteltyjä asioita.
Kirja on tarkoitettu käytettäväksi SFS 6002 -koulutuksen koulutusaineistona,mutta se soveltuu hyvin myös itseopiskeluun.
B5, 114 s. 22., uudistettu painos. 9/2015.
Hinta 32,00 e 24,00* e + alv.
TILAAInternet: kauppa.sahkoinfo.fi/kirjatSähköposti: [email protected]: 09 5476 1422
VA S AM A 8 / 2 0 1 5 3
VASAMA 9Kannen kuvassa: Jari Ollila,
Tero Heiniluoma, Tapio Koivuniemi,
Kari Vinnarija Mikko Korpinen
Kuva: Riitta Kallio
Julkaisija:
Sähköalojen ammattiliitto ry
Elbranschernas
fackförbund rf.
Postiosoite: PL 747
33101 Tampere
Puhelin: 03 252 0111
Faksi: 03 252 0210
Sähköpostiosoite:
Päätoimittaja: Martti Alakoski
Vastaava toimittaja: Riitta Kallio
Toimittaja: Jonna Heiniluoma
Ulkoasu ja taitto: Jari Mattila
Palkansaajalehdet –
Löntagartidningar
PALE ry:n jäsen
Noudatamme Julkisen sanan neu-
voston määrittelemää hyvää journa-
listista tapaa.
Painopaikka: Sanomala, Vantaa
Ilmoitushinnat tekstisivulla:
Mustavalko
2,25 €/pmm
Neliväri-ilmoitukset
3,00 €/pmm
Työpaikkailmoitukset ja
ammattiosastot -50 %
Mainostoimistoalennus -15 %
Ilmoitusmyynti:
Ekamedia/Tmi Emmi Kallio
Kalevanpuistotie 21 B 56
33500 Tampere
Puhelin: 044 344 4414
Lehden tilaushinta:
30 €/vsk kotimaa
40 €/vsk ulkomaat
Sähköalojen
ammattiliiton
jäSenlehti.
Perustettu 1957
lehti ilmestyy
10 kertaa vuodessa.
Seuraava Vasama ilmestyy
17.12.2015
aineistot 7.12. mennessä.
SÄHKÖJOHTO
Palkansaajille musta marraskuuHAllituSkriiSi kuumensi tunteita
hallituspuolueiden edustajien kes-
ken. Kyllä hallituksen esitykset pak-
kolaeista ja paikallisen sopimisen
säätäminen lakiperusteiseksi nostat-
tivat tunteita myös työmarkkinoilla.
Johtunevatko marraskuun lämpimät
ilmatkin näistä heijastuksista, tus-
kinpa sentään…
Marraskuuta on eletty myös toi-
senlaisissa olosuhteissa. Itse muis-
tan erityisesti vuoden 1974 marras-
kuun, kun olin aloittamassa työt uu-
dessa työpaikassani Pohjolan Voi-
man Kristiinankaupungin voimalai-
toksella. Ensimmäinen työpäiväni
marraskuun alussa valkeni paksulu-
misena ja pakkasta oli -28 astetta.
Hyvin palvellut Peugeot 404- die-
sel ei käynnistynytkään ja myöhäs-
tyin työpaikaltani heti aluksi. Siitä
ei kuitenkaan seurannut sen isom-
pia ongelmia.
PAlkAnSAAjien yhteinen mielen-
ilmaisupäivä ja SAK:n aloite uuden-
laisesta työmarkkinasopimusmallis-
ta on saanut työnantajajärjestö EK:n
maan hallituksen patistamana neu-
vottelupöytään. Mitään läpimurtoja
neuvottelut eivät toistaiseksi kuiten-
kaan ole tuottaneet. Hallitus jatkaa
kovalla linjalla heikentämällä työt-
tömyysturvaa, lähinnä lyhentämällä
ansiosidonnaisen kestoa.
Pakkolakeja on valmisteltu työryh-
missä ja lakien piti jo lähteä lausun-
tokierrokselle. Työ ja elinkeinominis-
teriö kuitenkin ilmoitti, että valmis-
telua jatketaan ministeriössä mah-
dollisimman pikaisella aikataululla.
Pakkolakiesitykset ovat hurjaa lu-
ettavaa palkansaajille, mutta uusim-
pien tietojen valossa sairauskarenssi
olisi kuitenkin jäämässä pois ja työ-
markkinoille olisi tulossa 2017 nol-
laratkaisu.
– Alunperin hallituksen esitykses-
sä työkyvyttömyysjakson ensimmäi-
nen työstä poissaolopäivä oli pal-
katon, jos työkyvyttömyys johtuu
muusta kuin työtapaturmasta tai
ammattitaudista eikä kysymys ole
samasta syystä johtuvan työkyvyttö-
myyden uusiutumisesta 30 päivän
kuluessa edellisen työkyvyttömyys-
jakson päättymisestä.
– Vähintään kuukauden jatkuneis-
sa työsuhteissa sairausajan palkka
on 80 prosenttia työntekijän täydes-
tä palkasta ja alle kuukauden jatku-
neissa työsuhteissa vastaavasti 50
prosenttia.
– Loppiainen ja helatorstai eivät
lyhennä työntekijän kyseessä ole-
van [viikon tai jakson] säännöllis-
tä työaikaa.
– Jos työntekijä ei ole työssä lop-
piaisena tai helatorstaina, hänel-
le ei myöskään makseta tältä päiväl-
tä palkkaa. Työnantajan on järjestet-
tävä työntekijälle vastaava työaika
jonain muuna aikana, ellei työnan-
tajan toiminnan luonteesta muu-
ta johdu.
– Loppiaisena ja helatorstaina
tehdystä työstä ei makseta sunnun-
taityökorotusta.
– Lomaltapaluukorvausta leika-
taan 30 prosentilla
– Vuosiloman pituus rajoitetaan
kuuteen viikkoon, jolloin työehtoso-
pimuksella saadaan sopia enintään
kolme arkipäivän loman ansainnais-
ta kultakin täydeltä lomanmääräyty-
miskuukaudelta.
MieleStäni pakkolait on nostet-
tu kärkeen ja saatu yleinen huomio
kiinnitettyä niihin. Kuitenkin kovin
juttu on paikallinen sopiminen, jota
työnantajapuoli sekä Suomen Yrittä-
jät maan hallituksen tukemana ovat
ajamassa laki- eikä työehtosopimus-
perusteiseksi. Lakiin kirjoitettu ”pai-
kallisesti toisin sopimisen” mahdol-
lisuus romuttaa työehtosopimusten
yleissitovuuden.
Paikallisen sopimisen raportin jul-
kaisi lokakuun puolessavälissä sel-
vitysmies Harri Hietala. Hietalan ra-
portti nopeasti luettuna tuntuisi an-
tavan joitain kehitysideoita, mut-
ta tarkemmin siihen perehtyen se ei
tuottaisi palkansaajan näkökulmas-
ta mitään erityistä hyvää, korkeinaan
lisäisi uhkia.
PoStin johto hakee alan työehtoso-
pimusneuvotteluissa useiden satojen
eurojen leikkauksia työntekijöiden
kuukausiansioihin ja rajuja työehto-
jen heikennyksiä. Postin johto on il-
moittanut käyttävänsä vuokratyönte-
kijöitä murtamaan ilmoitettuja työ-
taistelutoimia.
Postin toiminta on mennyt täysin
mielivaltaiseksi työnantajan sane-
luksi. Valtionyhtiöiden ohjauksesta
vastaa pääministeri juha Sipilä. Hän
ei ole laittanut rajoja Postin johta-
jalle, vaan antaa laittoman tilanteen
jatkua postissa ja sallii henkilöstön
kurmuuttamisen.
Tämä on esimakua siitä, mihin
johtaa rajoittamaton paikallinen so-
piminen, kun sitä tehdään työnan-
tajan sanelemin ehdoin. Vastaavaan
tulemme törmäämään myös mei-
dän sopimusaloillamme. Annan täy-
den tuen postilaisille ja heidän ta-
voitteilleen työnantajan mielivaltaa
vastaan.
VASAMA-leHden tullessa painos-
ta on liiton sääntömääräinen edusta-
jiston kokous käsillä. Ammattiosas-
tojen tekemien esitysten lisäksi esi-
tyslistalla on hallituksen työttömyys-
kassamaksun korotusesitys 0,4 pro-
senttiin pitkittyneen korkean työttö-
myyden vuoksi.
Sähköliiton kokonaisjäsenmaksu
on ollut vuodesta 2001 alkaen 1,4
prosenttia. Edustajisto päättää myös
vaalipiirijaosta ja vaalijärjestykses-
tä, koska vuosi 2016 on edustajis-
ton vaalivuosi.
Rakentavaa syksyä!
MArtti AlAkoSki
Sähköliiton puheenjohtaja
4
6
7
8
11
12
14
15
16
17
18
20
22
Varo valokaarta!
Hallitus uhkaa pakkolaeilla
NEF koolla Helsingissä
Sähköliitto 60: Viestintä
Kärkimies & Kuukauden kuva
Teollisuuden pojat vauhdissa
Mikä fiilis?
Jäsenpalvelut
Synttärisankarit
Työttömyyskassa
Osastot toimivat & Johtohahmo
Turun telakalla sopuisina
Elledningen
60 vuotiaan Sähköliiton juhlavuotta on vietetty työn merkeissä.21. marraskuuta Tampereelle kokoontuva edustajisto toteutetaankuitenkin tavallista juhlavammin. Lisää edustajistosta ja muista
ajankohtaisista asioista Vasaman juhlanumerossa 17.12.Lehti sisältää myös jäsenetuliitteen.
4 • VA S AM A 9 / 2 0 1 5
Valokaaritapaturmien estämi-sessä tärkeimpiä ovat tekni-set ja osaamiseen liittyvät asi-
at, sanoo johtava asiantuntija HelenaMäkinen Työterveyslaitokselta.Hän on tutkinut valokaaritapatur-
mia ja ollut mukana kehittämässä nii-tä koskevaa säännöstöä.
Suurjännitetyöt pitää tehdä jännit-teettöminä, mutta tapaturmat ovatseurausta laitevioista tai virheellises-tä toiminnasta.– Laitteiden tulee olla kunnossa ja
työntekijällä asianmukainen koulu-tus.Suojavaatetus ja muut suojaimet
ovat tärkeitä, kun perusasiat ovat kun-nossa.Valokaaren syntyyn ei tarvita edes
kosketusta, jos suurjännitteinen säh-köosa tai johdin pääsee riittävän lä-helle sulkeakseen virtapiirin.Valokaaressa syntyy lyhytaikaista
lämpösäteilyä ja liekkikuumuutta se-kä jonkin verran sulametalliroiskeita.Sulaminen synnyttää myös myrkylli-siä kaasuja. Valokaaren ytimessä läm-pötila voi nousta jopa yli 5 000 asteen.Valokaarisähköiskusta vammoit-
ta selviäminen on harvinaista ja pa-
Korkeat jännitteet vaativat varovaisuutta
Toimivat laitteet ja osaaminensuojaavat valokaaritapaturmilta
TeKsT i : UP/KARI LEPPÄNEN
lovammat ovat vaikeita. Usein valo-kaarionnettomuuksiin liittyy putoa-minen. Valokaaren voimakas valo voiaiheuttaa hetkellisen sokeuden ja tila-päisen sarveiskalvovaurion.
suojaimeT käyTTöönVakavista työtapaturmista pidetyn re-kisterin mukaan 15 vuoden aikana onsattunut 111 vakaviin palovammoihinjohtanutta tapaturmaa. Niistä 29 oli
Markkinoilla on kahvasulakkeita, joissa sulakkeen päädyt ja niiden
korvakkeet ovat eristettyjä sulakkeen jännitteisistä osista. Tällöin
joillakin työpaikoilla vakiintunut käytäntö, että sulakkeen jännitetila
mitataan päätyjen ulokkeista, antaa virheellisen tuloksen. JÄNNItE
tULEE mItAtA SUoRAAN SULAKKEIdEN KoSKEtUSLIUSKoIStA!
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 • 5
Sähköasentaja Tuula Puttomuistaa 37 vuotta jatkuneenuransa aikana vain pari valo-
kaaritapaturmaa. Hänen muistinsamukaan yksi johtui virrallisesta kah-vasulakkeesta.– Valokaaritapaturmat ovat hyvin
harvinaisia, luojan kiitos, Putto sa-noo.Puton työpaikka on Ovakon teräs-
tehdas Imatralla. Tehtaan kunnossa-pito-osastolla työskentelee vajaat pa-rikymmentä sähköasentajaa.Putto on harvinaisuus miesvaltai-
sessa ammatissa. Hän onmyös ensim-mäinen nainen Sähköliiton hallituk-sessa. Sähköliiton työympäristöjohto-kunnassa Putto toimii puheenjohtaja-na.– Sähköasentajan ammattitaitoon
kuuluu ymmärtää sähkö ilmiöksi, jo-ka kanssa pitää olla tarkkana. Korkei-den jännitteiden kanssa on sellainenperstuntuma, että pitää olla varovai-nen ja huolellinen, Putto sanoo.Sähköasentajalla työturvallisuu-
teen liittyvä tietämys saadaan koulu-tuksessa ja opitaan työssä.– Nuoret miehet kulkevat mukana
ja oppivat sitä kautta tuntemaan pro-sessit, Putto sanoo.Valokaarionnettomuuksissa on se
ikävä puoli, että jos jotain sattuu, niinsattuu yleensä pahasti. Jännitteet ovatkorkeita, samoin kuumuus.Nykyajan laitteissa ei Puton mu-
itsesuojeluvaisto kuuluu sähköasentajan ammattitaitoon
”Valokaaritapaturmatharvinaisia, luojan kiitos!”
kaan oikeastaan pääse tekemään asi-oita väärin. Suurjännitteiden kanssatyöskentely on ohjeistettu tarkasti työ-vaihe työvaiheelta.– Ei siinä pääse juuri mitään käy-
mään, kun seuraa ohjeita. Suurjänni-tetöitä ei myöskään tehdä ikinä yksi-nään. Työnjohtaja on aina mukana.
TurvallisuusTärkeinTäLaitekehitys on Puton mielestä tär-kein tekijä, joka on lisännyt sähkö-asentajan työturvallisuutta. Ovakol-la on vielä joissakin paikoissa perin-teisiä suojaamattomia isoja erottimia.Suurten jännitteiden kanssa työs-
kenneltäessä laitteiden pitää olla jän-nitteettömiä ja suojavarustuksen kun-nossa. Vakiovarusteita ovat palosuo-jatut vaatteet, suojalasit ja kypärä.Putonmukaan palosuojatut vaatteet
eivät ole järin mukavia käyttäjälle.– Täytyy sanoa, että suojavaatteet
ovat hyvin epämiellyttävät päällä. Neaiheuttavat kutinaa herkkäihoisel-le. Käytön jälkeen vaate täytyy laittaaheti pesuun. Palosuojaus kestää vainmuutaman pesukerran.Epämukavaa tai ei, turvallisuus on
tärkeintä.Entä käykö joskus niin, ettei epä-
mukavia suojavarusteita käytetä?– Kyllä käytetään, terästehtaassa on
pakko. Siinä ei ole vaihtoehtoja, Puttovakuuttaa.
valokaaritapauksia. Sula metalli ai-heutti tapaturman 16 tapauksessa jakuumat kemikaalit 16:ssa.
Suurimmassa osassa valokaarita-paturmia ei käytetty vaatimusten mu-kaisia suojaimia tai suojaimilla ei ol-lut tapaturmaa estävää vaikutusta.Joissakin tapauksissa vaatteen likai-suus, esimerkiksi öljytahrat, vaikutti-vat palovamman syntyyn.
Tilasto ei ole aivan tuore. Tiedotperustuvat vuosina 1994–2007 rekis-teröityihin tapauksiin.
valokaariTapaTurmaTvähenTyneeTValokaaren aiheuttamien työtapatur-mien määrä on vähentynyt vuosiensaatossa huomattavasti. Siihen Mäki-nen näkee kaksi syytä. Laitteistot janiiden turvallisuus ovat kehittyneetja suojautumista koskevien määräys-ten ja ohjeiden myötä suojavaatetuson parantunut.
– Ensimmäiset sähköturvallisuus-määräykset, jotka vähensivät valo-kaaritapaturmia, tulivat 1980-luvunpuolivälin paikkeilla. Määrättiin, et-tei sähkömiesten työvaatetus saa ollaherkästi syttyvää materiaalia.
EU:n suojaindirektiivi tuli Suomes-sa voimaan 1993. Sen nojalla on an-nettu kuumasuojavaatteita koskeviastandardeja.
– Ne eivät koskeneet erityisesti suo-jautumista erityisesti valokaaren kuu-muusvaikutuksilta, vaan yleensä kuu-muudelta ja tulelta.Mäkinen oli mukana tutkimassa ja
testaamassa sähkömiesten vaatetus-ta erityisesti valokaaritapaturmia sil-mällä pitäen. Hän pääsi osallistumaaneurooppalaiseen ja kansainväliseentestaus- ja vaatimusstandardin val-misteluun.– Nykyisin suurin osa sähkömiesten
vaatteista on valokaaritestattuja. Uu-sissa sähköturvallisuusmääräyksissävaatteen tulee olla joko valokaarites-tattu tai kuumasuojavaatestandardinmukainen.
säädökseT kunnossaSäädöspuoli alkaa Mäkisen mukaankunnossa. Asian kaupallinen puo-li on, että lähes kaikki valmistajat ha-luavat kuumasuojavaatteisiinsa myösvalokaarimerkin.Valokaarimerkin saa, kun vaate ja
siihen käytetty kangas on testattu va-lokaarta vastaan ja vaate täyttää mal-liltaan vaatimukset.Kun työpaikan riskiarvion sen pe-
rusteella todetaan valokaaritapatur-man vaara, on valittava suojavaatteetja muu suojautuminen sen mukaan.
Mäkinen korostaa, että valokaareltasuojautumiseksi myös käsien ja kas-vojen pitää olla suojassa.– Siitäkin huolimatta, että sähkö-
asennustöissä tarvitaan sorminäppä-ryyttä ja käsineet otetaan helposti poiskäsistä.
– Terästehtaassa ei tingitä suojavarusteista, Tuula Putto sanoo.
Perjantaina lokakuun 30. päivä Sähkölii-
tossa juotiin munkkikahvit liiton perus-
tamisen 60-vuotispäivän kunniaksi. Muuten
päivä ei poikennut arkisen aherruksen täyt-
tämistä työpäivistä.
Tiukan talouskurin vallitessa liitto ei juu-
rikaan satsaa juhlavuoteensa. Parhaiten ri-
vijäsenet ovat saattaneet huomata liiton
merkkivuoden Vasaman historiasarjan väli-
tyksellä. Tässä numerossa valotetaan hie-
man liiton viestinnän vaiheita. Varsinainen
Vasaman 60-vuotisjuhlanumero ilmestyy jä-
senistölle jouluksi. Se sisältää myös jä-
seneduista kertovan liitteen.
Liiton aktiivit pääsevät sentään kohot-
tamaan maljan kuusikymppisen kunniak-
si, kun liiton edustajisto kokoontuu Tampe-
reelle 21. päivä marraskuuta linjaamaan tu-
levan vuoden toimintaa ja budjettia. Pakol-
lisen kokousohjelman lisäksi luvassa lienee
jotain muutakin mukavaa.
On hienoa todeta, että aktiivisten säh-
kömiesten voimin pystytetty Sähköliitto on
edelleen hyvässä vedossa ja nauttii jäsen-
tensä sekä yhteistyökumppaneidensa arvos-
tusta, Taloustutkimuksen teettämän kyse-
lynkin mukaan.
Liiton talous on työttömyydestä huolimat-
ta vakaalla pohjalla ja jäsenmäärä on jo vuo-
sia pysytellyt samalla tasolla. Ammattiosas-
tojen määrä on mukavasti supistunut, kun
monet pikkuosastot ovat yhdistäneet voi-
mansa. Nyt osastoja on 140 kappaletta.
Niissä on jäsenenä 19 608 sopimusalajä-
sentä, 5081 oppilasjäsentä ja 9404 eläke-
läistä. Liittoon kuuluu myös 21 yrittäjä-
jäsentä ja 34 muuta.
Sähköliitto neuvottelee 14 työehtosopi-
musta. Ylivoimaisesti eniten jäseniä työs-
kentelee sähköistys- ja talotekniikka-alan
sopimuksen piirissä, yhteensä 10 557.
Hopeasijaa pitelee energia, ICT- ja ver-
kostoala 5520 jäsenellään ja pronssille yltä-
vät teollisuus- ja erityisalat yhteensä 3476
jäsenellään.
Olen huomannut, että työskentelivätpä
sähköliittolaiset millä hyvänsä sopimusalal-
la, heitä yhdistää paitsi vaativa työ, myös
ammattiylpeys ja alan keskinäinen huumori.
Siitä hyvänä esimerkkinä on liiton kustanta-
ma painotuore ”Johtohahmot”-kirja, jonka
piirtäjä Jukka Ojala on työstänyt juhlavuo-
den kunniaksi. Vasaman palstoillakin seik-
kailevat ”sähköukot” levittävät hyvää tuulta
sähköaloille nyt yksissä kansissa.
60vuotta
RIIttA KALLIo
KOETINKYNÄ
Sähköliittotäytti 60 työnmerkeissä
6 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
SAK, Akava ja STTK tyrmäävät
hallituksen aikomuksen hei-
kentää työehtoja. Hallitus uhka-
si alun perin, että sopimusvapaut-
ta rajoittavat lait tulevat voimaan
toistaiseksi, myöhemmin hallitus
muutti määräajan kolmeksi vuo-
deksi. Nyt julkistetun luonnoksen
henki kuitenkin on, että työehto-
jen leikkaukset jäisivät pysyviksi.
– Lisäksi hallitus aikoo raja-
ta työ- ja virkaehtosopimuksiin si-
sältyvää jälkisuojaa. Tämä tarkoit-
taa sitä, että työntekijöiden etu-
jen leikkaukset tulisivat voimaan
jo sopimuksettomana aikana. Hal-
lituksen jatkuva poukkoilu lisää
työntekijöiden epävarmuutta ja
luottamusta tulevaisuuteen, pal-
kansaajat toteavat.
Jos niin sanotut pakkolait tule-
vat voimaan, pitävät SAK, Akava
ja STTK välttämättömänä, että ny-
kyiset työ- ja virkaehtosopimusten
määräykset pakkolakien osalta pa-
lautuvat määräajan jälkeen ennal-
leen. Palkansaajajärjestöt edellyt-
tävät, että perustuslakivaliokunta
käsittelee pakkolakiesitykset pe-
rusteellisesti. Tarvittaessa järjes-
töt ovat valmiita viemään pakotta-
van lainsäädännön kansainvälisen
tuomioistuimen käsittelyyn.
– Työ- ja virkaehtosopimusosa-
puolten sopimusvapautta rajoitta-
vat säännösesitykset eli pakkolait
ovat ongelmallisia ja ristiriidas-
sa perustuslain, Suomea velvoit-
tavien kansainvälisten sopimusten
sekä lomarahan enimmäissäänte-
lyn osalta ainakin EU:n perusoike-
uskirjan kanssa, palkansaajat to-
teavat.
Järjestöjen mielestä säännös-
esityksiin sisältyy runsaasti ju-
ridisia ja tulkinnallisia epä-
selvyyksiä. Arvio on, että ehdotuk-
set lisäsivät työnantajien hallin-
nollista taakkaa ja johtaisivat epä-
selvyyksiin sekä tulkintariitoihin
työpaikoilla.
– Järjestöt eivät ole neuvotel-
leet asiasta, vaan niitä on vain
kuultu työ- ja elinkeinoministeri-
ön työryhmässä. Valmistelu on ol-
lut erittäin hätäistä ja poukkoi-
levaa. Jos työllisyyttä ja kilpai-
lukykyä todella halutaan kohen-
taa, näin merkittävät sopimusjär-
jestelmän rajoitukset on syytä val-
mistella huolella asiantuntijoiden
kanssa.
SAK:n, Akavan ja STTK:n mie-
lestä vaikutusarviot ehdotetuista
toimenpiteistä perustuvat liiaksi
oletuksiin. Erityisesti sairausajan
palkkakarenssi ja lomien leikka-
ukset kohdistuvat kipeimmin
julkisen sektorin naisvaltai-
sille aloille. Sairauskarenssi joh-
taa siihen, että osa työntekijöistä
tulee sairaana töihin, jolloin mui-
den työntekijöiden ja sairastuneen
sairauspoissaolot pitkittyvät ja li-
sääntyvät.
Lomaltapaluukorvausta kos-
kevan säännöksen rajoittaminen
vain uusiin työntekijöihin on yh-
denvertaisuusnäkökulmasta on-
gelmallinen. Loppiaisen ja hela-
torstain osalta järjestöt pitävät to-
dennäköisenä, että osalla työnte-
kijöistä juhlapyhien muuttaminen
arkipäiviksi johtaa palkanalen-
nukseen ja osalla työajan piden-
nykseen.
Järjestöt pahoittelevat sitä,
että muutosturvaa koskeva ehdo-
tus jää hyvin ohueksi. Työnanta-
jalla olisi vain velvollisuus tarjota
valmennusta irtisanomilleen työn-
tekijöille, mutta ei velvollisuut-
ta järjestää sitä. Myös valmen-
nuksen sisällön määrittely, val-
vonta ja seuraamukset puuttu-
vat täysin. Työterveyshuollon jat-
kuminen kuusi kuukautta työ-
suhteen päättymisen jälkeen
on myönteinen asia, mutta
sekin on rajattu vähin-
tään 20 työntekijän
työpaikkoihin.
Palkansaajakeskusjärjestöttyrmäävät pakkolait
Kuva:
JARIOLLILA
sAk:n hallitus tuomitseejyrkästi Postin suomeentuoman tavan vuokratatyöntekijöitä hoitamaanlaillisen työtaistelunkohteena olevia töitä.
SAK uhkaa keskeyttäätyömarkkinaratkaisuneuvottelut
– Posti toimii poikkeuksellisen häi-
käilemättömästi, kun se lisäksi
edellyttää omien työntekijöidensä
perehdyttävän lakonalaiseen työhön
palkatut vuokratyöntekijät. Vuokra-
työntekijät Posti asettaa kohtuut-
tomaan tilanteeseen, kun se aikoo
teettää heillä mahdollisten työnsei-
sausten alaisia tehtäviä, Suomen
suurimman palkansaajakeskusjär-
jestön hallitus totesi ylimääräisessä
kokouksessaan maanantaina.
SAK:n hallitus muistuttaa, että
Posti on yhteiskuntavastuuohjel-
massaan sitoutunut edistämään
työelämän oikeuksia, muun muas-
sa työntekijöiden oikeutta lakkoon.
SOL ja muut työntekijöitä Postille
vuokraavat yritykset puolestaan rik-
kovat Henkilöstöpalveluyritysten lii-
ton sääntöjä, joiden mukaan henki-
löstöpalveluyritykset eivät vuokraa
alan kansainvälisen käytännön mu-
kaan laillisen työtaistelun kohteena
olevaan yritykseen työntekijöitä.
SAK:n hallitus päätti kokouk-
sessaan, että mikäli Posti käyttää
vuokratyöntekijöitä Posti- ja logis-
tiikka-alan unionin torstaina 19.
marraskuuta alkavan työnseisauk-
sen alaisten töiden tekemiseen,
keskeyttää SAK neuvottelut yhtei-
sestä työmarkkinaratkaisusta. SAK
on valmis jatkamaan neuvotteluja
vasta, kun Posti lopettaa vuokratyö-
yritysten käytön lakon murtamiseen.
SAK:n jäsenliitot ryhtyvät
valmistelemaan saartotoimen-
piteitä SOL:ia ja muita sellaisia
yrityksiä kohtaan, jotka vuok-
raavat Postille työntekijöitä työ-
taistelun kohteena oleviin teh-
täviin.
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 7
Pohjoismaisten sähköliittojenpuheenjohtajat kokoontuivatlokakuun puolivälissä Helsin-
kiin vaihtamaan kuulumisia eri mai-den ja erityisesti sähköalojen ajan-kohtaisesta tilanteesta. Tällä kertaavarsinkin Tanskan Jørgen Juul Ras-mussenilla oli kiinnostavaa kerrotta-vaa.– Tällä kongressikaudella panos-
tamme 10 miljoonaa kruunua liitonjäsenhankintaan. Tavoitteenammeon 2000 uutta maksavaa jäsentä. Pyr-kimys on myös saada työpaikoille en-tistä enemmän luottamushenkilöitäja työhuonekuntaklubeja. Projektiinon palkattu työntekijä, joka tukee pai-kallista järjestäytymistä ja kerää ko-kemuksia kentältä.Dansk El-Förbundissa on vajaa
30 000 jäsentä, joista noin 18 000 onmaksavia. Eläkeläisjäsenten mää-rä on karsiutunut noin 5000:sta1500:aan, kun liitto alkoi velottaa hal-lintokuluista 200 kruunua vuodessa.Rasmussen kertoi myös, että DEF
on tänä syksynä hankkinut yhteisettoimitilat yhdessä pelti- ja putkityövä-en sekä maalariliiton kanssa. Samaanaikaan sähköalalla on otettu käyttöönuusi EBA-urakkahinnoittelujärjestel-mä. Tanskassa on myös aloitettu uu-dentyyppinen sähköasentajakoulu-tus, jossa kaikille annetaan sama pe-rusopetus ja loppujaksolla on mah-dollisuus valita 27 moduulista opis-kelijalle sopivimpia kursseja.– Näin opiskelusta voidaan räätä-
löidä harjoittelijan toiveisiin ja yri-tyksen tarpeisiin sopiva kokonaisuus,
NEF-kokous HElsiNgissä 15.-16.10.
jonka vaikeusastekin on valittavis-sa. Tavoitteenamme on asennusalanopiskelupaikkojen lisäksi saada lisääharjoittelijoita teollisuuteen ja julki-selle sektorille, Rasmussen sanoi.Hän totesi myös, että sähköalan
työllisyystilanne Tanskassa on varsinkohtuullinen.– Työttömyysprosentti on alle kak-
si.Rasmussen valotti myös maansa
keskusjärjestöjen yhteistyöhanketta,jossa LO ja FTF tutkailevat myös fuu-siomahdollisuutta. Päätöksiä asiassatehdään vuonna 2018.
Norja Nykyaikaistaa– Norjan pitkäaikainen korkeasuh-danne on taittunut ja talous on hie-man jäässä. Öljyteollisuuden heikke-neminen on nostanut työttömyydenneljään prosenttiin, murehti puheen-johtaja Jan Olav Andersen.Hän totesi kuitenkin, että Norjan
sähköliiton jäsenten keskuudessatyöttömyys ei ole suurestikaan kasva-nut, vaikka lomautettujen määrässäon havaittu pientä lisäystä.– Rakennusalalla on edelleen hy-
vä tilanne, mutta monet vuokrafirmatovat vähentäneet ulkomaalaisia työn-tekijöitään. Tämä on koskenut erityi-sesti ruotsalaisia sähköasentajia.Melko hiljattain puheenjohtajana
aloittanut Andersen kertoi myös liit-tonsa nykyaikaistamishankkeesta.– Se tarkoittaa uutta viestintästrate-
giaa, uusien kotisivujen ja it- järjestel-män kehittämistä sekä viestintäpääl-likön palkkaamista.
Andersen lupasi uudistuksia myösliittonsa linjauksissa koskien esimer-kiksi ilmastoa ja ympäristöasioita.– Osallistumme nyt enemmän eri
ympäristöliikkeen allianssien toimin-taan, esimerkiksi osana Norjan dele-gaatiota YK:n joulukuiseen huippu-kokoukseen Pariisissa.
MatalapaiNetta islaNNissa,ruotsissa ja suoMessaNEF:in puheenjohtajavuorossa ole-valla Islannin Sähköliiton KristjánÞórður Snæbjarnarsonilla oli myöspaljon kerrottavaa, erityisesti maansataloustilanteesta, joka tuo työmarkki-noille epävarmuutta.– Muutokset Islannin työehtoso-
pimusjärjestelmään ovat välttämät-tömiä. Maa on usein joutunut vaike-uksiin yhteiskunnan epävakaudenvuoksi. Talousjohtaminen on aina ol-lut huonossa jamassa ja työehtosopi-muksia on käytetty oikaisemaan val-tion suuntaa.Kristján oli laskenut, että kesällä
2013 Islannin sähköliiton työttömyys-aste oli 0,9 prosenttia, joka tarkoittaa44 henkilöä. Satujen saarella työttö-myydellä on siis selkeät kasvot.Myös Ruotsi kamppailee kahdek-
san prosentin työttömyyden kanssa.Ennusteet lupaavat käännettä parem-paan suuntaan parin vuoden sisällä.Myös naapurimaassa pakolaiskriisileimaa poliittista keskustelua.– Koko maa on vaikeiden haastei-
den edessä, eikä vähiten asunto- jatyömarkkinatilanteessa. Valitettavas-ti vastakohtaisuudet lisääntyvät, ker-toi Svenska Elektrikerförbundetinpuheenjohtaja JonasWallin.Keväällä 2016 liiton kolmivuotiset
sopimukset ovat katkolla.– Kovin vääntö tulee olemaan palk-
ka-asioista, mutta myös työympäris-tökysymykset ovat tapetilla, Wallinarvioi.NEF:in kokousta isännöivä puheen-
johtajaMartti Alakoski välitti vierail-le Suomen ja Sähköliiton kuulumisia,joista päällimmäiseksi nousivat kor-keat työttömyysluvut ja niitä heijaste-levat poliittiset ratkaisut.– Suomen oikeistolainen kolmen
S:n hallitus toteuttaa kovia päätöksiäSuomen kilpailukyvyn parantamisek-si ja velkaantumisen pysäyttämisek-si. Hallituksen tavoitteena on muren-taa ay-liikkeen ”valta” ja luopua so-pimusyhteiskunnasta, Alakoski late-li.
Nordisk El Federation NEF eli Pohjoismaisten Sähköliittojen Federaatio on yhteistyö-
elin, jonka muodostavat Islannin, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen sähköliitot. Sen
tehtävänä on tietojen vaihto ja päämääränä saada jäsenilleen parhaat mahdolliset palk-
ka-, työ- ja sosiaaliset ehdot.
Sähköliittojen federaation puheenjohtajuus kiertää jäsenmaalta toiselle kahden vuo-
den kausissa. Nyt puheenjohtajuus on Islannin Kristján Þórður Snæbjarnarsonilla.
Tanskan malli kiinnosti
Jan olav Andersen, Jonas Wallin, kristján
Þórður snæbjarnarson, Jørgen Juul Rasmus-
sen ja Martti Alakoski suuntasivat kokousillal-
liselle lappi-ravintolaan.
TEksT i : riitta kallio | kuvA: miinnali isa aalto
8 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
60vuotta
-Aluksihan lehti oli vainohut ja vaatimaton, har-vakseltaan ilmestyvä tie-
dotevihkonen, jota liiton sihteeriArvoKreivilä toimitti muun työnsä ohessakenttää kiertäessään ja kursseja vetä-essään, muistelee Sähköliiton talous-puolella vuosina 1961- 1996 työsken-nellytMirja Ronkainen.Hän muistaa, että hänen töihin tul-
lessaan liiton jäsenmäärä oli noin6000 jäsenen tienoilla. Itse Ronkainenaloitti liiton seitsemäntenä palkattu-na työntekijänä ja ensimmäisenä nai-sena.
KaiKKi teKi KaiKKea– Se oli Sähköliiton kasvun aikaa. Toi-minta laajeni räjähdyksenomaises-ti jäsenmäärän kasvaessa. Kun hen-
kilökuntaa oli vähän, kaikki joutuivattekemään vähän kaikkea mahdollis-ta. Itsekin päivitin välillä jäsenrekiste-riä, ja niin tekivät myös miestoimitsi-jat. Kävin muuten työpaikkahaastatte-lussa vielä Itsenäisyydenkadulla, jos-sa liitto toimi puheenjohtaja Pohjolai-sen asunnon yhteydessä. Työt aloitinkuitenkin Keskustorin kupeessa, jostaliitto hankki isomman toimiston käyt-töönsä, Ronkainenmuistelee.Laajenevan jäsenkentän toivomus-
ten mukaan myös jäsenlehti Vasamaalkoi pian perustamisensa jälkeen il-mestyä entistä tuhdimpana julkaisu-na entistä useammin. Myös lehdensisältö monipuolistui ja laatu paraniajan saatossa. Ratkaiseva laatuharp-paus saavutettiin, kun lehdenteostaalkoi vastata ammattitoimittaja Jouko
Erkkola vuonna 1974.Mirja Ronkainen kertoo itsekin ole-
vansa Sähköliiton jäsen ja seuraavan-sa edelleen aktiivisesti Vasama-lehteä,vaikka muu yhteydenpito liittoon on-kin jo jäänyt aika vähiin.
Kreivilän ajastaammattitoimittajiin–Olinmukana liitonhistoriatoimikun-nassa, joka oli apuna liiton 50-vuotis-historiaa kirjoitettaessa. Meillä oli hy-vää yhteistyötä, mutta sen jälkeen yh-teydenpito liiton aikaisiin tuttaviin onjäänyt muiden harrastusten jalkoihin,naurahtaa aktiivinen eläkeläinen, jo-ka oli työuransa lopulla edennyt liitontoimistopäälliköksi.Ronkainen muistelee, että hänen ai-
kanaan Vasamaa toimittivat Kreivilän
Liittoviestinnän lippulaivana jo 58 vuotta
Vasamassa
kauden (1957-1973) jälkeen sivutoi-misesti ainakin toimitsijat Paavo Ta-lala ja Kyösti Sorsa sekä sittemmin1974 alkaen päätoimisesti toimittajatJouko Erkkola, Juha-Pekka Ristmerija Timo Pekkola.Muodollisesti lehden päätoimitta-
juus oli kulloisenkin puheenjohtajanhallussa. Vasta Lauri Lylyn puheen-johtaja-aikana päätoimittajuus siir-tyi virallisestikin toimitukseen. EevaVänskä hoiteli pestiä vuosina 2002-2003 ja Paavo Holi vuosina 2003-2011. Vuoden 2012 alkupuolelta läh-tien muodollinen päätoimittajuus onollut taas puheenjohtajan murheena.Martti Alakoski kylläkin kiistää, et-tä hänen hiuksensa olisivat harmaan-tuneet Sähköjohto-palstan takia. Käy-tännön lehdenteko on nytkin ammat-
”Kun henKilöKuntaa oli Vähän,KaiKKi joutuiVat teKemään VähänKaiKKea mahdollista.”
TeksT i : riitta kallio
kUVAT: JoNNa HEiNilUoMa
JA sÄHkÖli itoN arkisto
Liiton 50-vuotishistorian kirjoittaja
erkki Vasara (vas.) sai arvokasta
tietoa kirjaan senioritoimitsijoilta
Mirja Ronkaiselta ja Paavo Talalalta.
Sähköliiton perustamisestalähtien viestinnän merkitystäjäsenistöä kokoavana voimanaon painotettu niin puheissakuin liiton virallisissaasiakirjoissakin. Jo 58vuoden ajan Vasama-lehti onpurjehtinut liittoviestinnänlippulaivana vieden viestiäliitosta jäsenistölle ja jäseniltäliittoon
Joskus Vasaman taitto on niin kiinnostavaa,
että puheenjohtaja Martti alakoskikin käy
kurkkimassa taittaja Jari Mattilan olan yli.
toisena takapiruna päsmäröi vastaava
toimittaja riitta kallio. kameran takana
oli toimittaja Jonna Heiniluoma.
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 9
on virtaa
titoimittajien vastuulla. Taustatukeaantaa liiton hallituksen apuelimenätoimiva mediaryhmä, joka tuo kentänäänen viestinnän linjauksiin.
liitupaperista someenVaikka alun perin ”liitupaperille” pai-nettu Vasama-lehti on ollut Sähkölii-ton viestinnän arvostettu ykköstykki,on sen ohella aina viestitty muillakintavoilla. Liiton imagoon on aina kuu-lunut se, että palkattu henkilökuntaon lähellä jäsenistöä. Toimitsijat ovatkiertäneet kenttää 60 vuotta ja järjes-täneet tapaamisia, tilaisuuksia ja kurs-
seja. Kulloinenkin puheenjohtaja onaina ollut liiton itseoikeutettu keula-kuva julkisuuteen päin.Erilaisten osastotiedotteiden ja suo-
rien yhteydenottojen avulla liitto onaina viestinyt varsinkin aktiivijäse-nilleen ajankohtaisista asioista. Pe-rinteisten tapojen rinnalle on noussutsähköinen tiedotus, aluksi sähköpos-ti ja Internet-sivut (1998 alkaen) ja sit-temmin myös tekstiviestit, Facebook,Twitter ja Instagram. Erityisesti nuo-ret ovat ottaneet sosiaalisen medianomakseen. Liiton täyttäessä 60 sillä onjo 1900 tykkääjää facebookissa.
vasama pitääleirinuotiota ylläViestinnän tavat ovat muuttuneet,mutta edelleen tarkoitus on koota lii-ton jäsenet ”yhteisen leirinuotion” ää-reen, tarjota tietoa, yhteenkuuluvai-suutta ja toveruutta.
Erkki Vasaran kirjoittamassa mai-niossa liittohistoriassa Virtaa viisivuosikymmentä esitetään Arvo Krei-vilän tiivistetty näkemys Vasamas-ta: ”Jokainen jäsen voi sen välityksel-lä tuntea olevansa yhteydessä meihinkaikkiin toisiin.”Edelleen Vasaman piiriin kuuluu
sähköliiton sihteeri Arvo kreivilä toimitti
Vasamaa vuosina 1957-1973.
Toimitussihteeri Jouko erkkola
vei Vasaman näyttöpääteaikaan
80-luvun alkupuolella.
yli 28 000 sähköliittolaista lähipiirei-neen. Lukijatutkimusten valossa luki-jat ovat varsin tyytyväisiä neliväriseenlehteensä, joka putoaa luukusta ny-kyisin 10 kertaa vuodessa Sanomapai-non painamana hybridilehtenä, jonkamuoto on leikattu tabloid. Myös mai-nostajat arvostavat lehteä, joka tavoit-taa Suomen sähköammattilaiset, niinkokeneet kärkimiehet kuin tulevai-suuden lupauksetkin.Itse toivoisin sitä samaa, kuin Krei-
vilä liki 60 vuotta sitten: Lisää yleisön-osastokirjoituksia!
Vasama aloitti mustavalkoisena,
mutta värikuvia alkoi olla jo seuraavana vuonna.
Huumori on aina keventänyt jäsenlehden sanomaa.
10 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
Impressivo-kalustesarja sisältää nyt myös käytännölliset lista-asennustuotteet ja kulmaan asennet-tavan pintakotelon. Pinta-asennettavien tuotteiden valikoimasta löytyy kaikki keskeisimmät pintaanasennettavat kytkimet ja pistorasiat sekä asennuskotelot, myös listaan ja nurkkaan. Impressivo-kalusteet soveltuvat erinomaisesti sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Tuotteet on saatavissaImpressivo-väreissä valkoinen, alumiini ja antrasiitti. www.abb.fi/asennustuotteet
IMPRESSIVO®. Parastaasennettavuutta pintaan.
ABB OyPL 16, 06101 PorvooPuh. 010 22 11
1. Kenestä kertovat seuraavat elämäkertakirjat?a) Kuningaskotka b) Risainen elämä c) 100 kiloa Jallua
2. Missä kaupungeissa sijaitsevat seuraavat rautatieasemat?a) Pennsylvania Station b) Suomen asema c) Paddingtonin rautatieasema
3. Mihin sijoittuvat seuraavat Shakespearen näytelmät?a) Romeo ja Julia b) Kaksi nuorta veronalaista c) Othello
4. Minkä poliisihahmon seuraavat kirjailijat ovat luoneet?a) Matti Yrjänä Joensuu b) Mika Waltari c) Pentti Kirstilä
5. Kuka on ohjannut seuraavat menestyselokuvat?a) Pulp Fiction b) E.T. c) Hohto
6. Mitä seuraavista fobioista kärsivät pelkäävät?a) agorafobia b) brontofobia c) heksakosioiheksekontaheksafobia
7. Mistä ovat lähtöisin seuraavat urheilulajit?a) lacrosse (haavipallo) b) boccia c) curling
8. Mitkä drinkit valmistetaan seuraavista aineista?a) viski, vermutti, katkero b) tequila, appelsiinimehu, grenadiini-siirappic) rommi (vaalea), soodavesi, sokeri, mintunlehti, limemehu
9. Millaisia eläimiä ovat?a) visentti b) langusti c) portugalin sotalaiva
10. Mikä vuosi?a) Suomi voitti Euroviisut b) Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekonMM-kultaa c) Armi Kuusela voitti Miss Universum -kilpailun
Voltti-ViSA?
?
? ???
?
??
??
VASTAUKSET:1.a)JanneAhonenb)JuiceLeskinenc)jalkapalloilijaJalluRantanen2.a)NewYorkb)Pietaric)Lontoo3.a)Veronab)Milanoc)Kypros4.a)konstaapeliTimoHarjunpääb)komissarioPalmuc)ylikonstaapeliLauriHanhivaara5.a)QuentinTarantinob)StevenSpielbergc)StanleyKubrick6.a)avaraapaikkaab)ukkosenpelkoac)luvun666pelkoa7.a)Pohjois-Amerikkab)Pohjois-Eurooppac)Skotlanti8.a)Manhattanb)TequilaSunrisec)Mojito9.a)Härkäeläinb)rapuc)meduusa10.a)2006b)1995c)1952
Jalankulkuvalot vaihtuvat punaiselle, mat-
kaa suojatielle on muutama metri ja kiireh-
dimme askeleitamme. Otamme juoksuaskelei-
ta ehtiäksemme pysäkillä seisovaan raitiovau-
nuun uhmaten punaisia valoja.
Tätä esitystä seuraan joka aamu työmat-
kallani Helsingin keskustassa. Palavatko päi-
vän viimeiset vihreä valot, onko kulussa aa-
mun viimeinen ratikka. Mihin meillä on kiire,
mihin käytämme sen säästämämme muuta-
man sekunnin.
Kiireessä huomiokykymme heikkenee, otam-
me tietoisia ja tiedostamattomia riskejä, sat-
tuu vahinkoja ja onnettomuuksia, vaarannam-
me oman ja muiden turvallisuuden. Isoja ris-
kejä otetaan ja vakavia työtapaturmia sattuu,
kun kiireessä tai muka kiireessä ohitetaan tur-
vaohjeet ja suojalaitteet, jotta päästään nope-
asti korjaamaan häiriö. Niin kiire töissä ei saa
olla, että vaarannetaan oma ja työkavereiden
turvallisuus.
Kansallisen haastattelututkimuksen mukaan
kotona ja vapaa-ajalla sattuu noin 300 000
tapaturmaa, liikenteessä 70 000 tapatur-
maa ja 230 000 työtapaturmaa. Huomatta-
vassa osassa vahingoista tapaturman taustalla
on kiire. Suurin osa kiiretapaturmista sattuu
henkilön liikkuessa. Kurkotetaan vaihtamaan
lamppu huteralta alustalta, kun kunnollisten
tikkaiden noutaminen varastosta vie aikaa, kii-
rehditään tehtävästä toiseen ja liukastutaan,
astutaan harhaan tai kompuroidaan portaissa,
venäytetään selkä nostettaessa taakkaa huoli-
kiireessä riskit kasvavatmattomasti. Paitsi vahinkoja ja tapaturmia kii-
reestä aiheutuu harmeja, unohduksia, heikkoa
laatua, kaksinkertaista työtä.
Marraskuun 13. päivänä vietettiin 21. ker-
ran valtakunnallista Tapaturmapäivää. Nyt on
hyvä aika antaa yhteinen lupaus ja laitetaan
hopulle loppu. Ei jätetä asioita viime tippaan,
huolehditaan siisteydestä ja järjestyksestä,
palautetaan tavarat työn päätyttyä niille vara-
tuille paikoille, käytetään asianmukaisia työ-
välineitä ja apuvälineitä, varataan riittäväs-
ti aikaa, jotta olisimme ajoissa sovitussa ta-
paamisessa. Ja silloin kun emme itse voi vai-
kuttaa viivästymiseen junan myöhästymisen
tai liikenneruuhkan vuoksi, rauhoitutaan, hen-
gitetään syvään ja otetaan hetki itsellemme.
Tapaturmapäivän videoihin on tiivistetysti
koottu tyypillisiä kotona, liikenteessä ja työs-
sä sattuvia kiiretilanteita. Tunnistatko itsesi
näistä tilanteista? Voit myös testata kiiretasosi
hoppubarometrillä: www.tapaturmapaiva.fi
KERTTULI HARJANNE,
Työturvallisuuskeskus, asiantuntija
Kuva:
SAMIKULJU
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 11
Hallitus ei ole tyytynyt hyökkää-
mään palkansaajia ja ammattiyhdis-
tysväkeä vastaan ainoastaan suoraan edes-
tä, esittämällä työelämän pakkolakien sää-
tämistä. Suoran hyökkäyksen lisäksi halli-
tus on vaivihkaa tehnyt luihun hyökkäyk-
sen ay-liikkeen sivustaan tavalla, jota julki-
suudessa ei ole juuri osattu kommentoida.
Hallitus on esittänyt eduskunnalle laki-
muutoksia koskien tuomioistuimissa asi-
oiden käsittelystä perittäviä maksuja. Hal-
lituksen esityksessä 29/2015 ehdotetaan
säädettäväksi uusi tuomioistuinmaksulaki,
joka on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
den 2016 alusta.
Näkyviin kirjoitettujen perustelujen mu-
kaan lakimuutoksella tavoitellaan valtion
tuomioistuintulojen lisääntymistä. Esityk-
sen mukaan useimpien tuomioistuinten
perimät oikeudenkäyntimaksut jotakuinkin
kaksin - kolminkertaistuisivat. Esimerkiksi
korkeimman oikeuden perimä uusi oikeu-
denkäyntimaksu olisi 500 euroa, joka oli-
si yleisten tuomioistuinten perimistä mak-
suista korkein.
Huomattavin korotus tapahtuu työeh-
tosopimusasiat ratkovan erityistuomiois-
tuimen, työtuomioistuimen oikeudenkäyn-
timaksussa. Se kasvaisi peräti yli kahdek-
sankertaiseksi, nykyisestä 244 eurosta
2 000 euroksi. Määrä olisi tulevaisuudes-
sa siis peräti nelinkertainen korkeimman
oikeuden perimään maksuun verrattuna,
vaikka nykyisin maksut ovat samansuu-
ruiset.
Korkeimman oikeuden ja työtuomiois-
tuinten perimän maksun määrien keski-
näistä suhdetta sopii ihmetellä, sillä kor-
kein oikeus kuitenkin ratkaisee pelkästään
erittäin vaikeita asioita erittäin korkeas-
ti palkattujen tuomarien käsittelemänä,
kun taas työtuomioistuimen käsittelemis-
tä asioista noin puolet on melko simppelei-
tä työrauha-asioita. Nykyisin molemmissa
tuomioistuimissa perittävä oikeudenkäynti-
maksu on 244 euroa, joten jos maksun ko-
rotuksen perusteena on ainoastaan valtion
kassasta huolehtiminen, korotusten valtava
ero ei vaikuta loogiselta.
työnantajapuoli voittaa työrauha-
asiat lähes aina. Yleensä siis kyse on sii-
tä, että työtuomioistuin tuomitsee am-
mattiosaston tai ammattiliiton hyvityssak-
koon työehtosopimuslain vastaisesta la-
kosta. Korotettu oikeudenkäyntimaksu tu-
lee näissä tapauksissa siten käytännössä
aina työntekijäpuolen eli ammattiosasto-
jen ja ammattiliittojen kannettavaksi osa-
na vastapuolen oikeudenkäyntikulujen kor-
vaamista.
Sähköliitto tai sen ammattiosastot haas-
tetaan työtuomioistuimeen vastaajaksi työ-
rauha-asiassa kymmenkunta kertaa vuo-
dessa. Lakimuutos nostaisi oikeudenkäyn-
timaksujen tasoa merkittävästi nykyisestä.
Edellä korkeimman oikeuden ja työtuomio-
istuimen maksujen muuttamisen eroista
sanottu huomioon ottaen on täysin sel-
vää, että työtuomioistuimen oikeudenkäyn-
timaksun korotuksella halutaan iskeä am-
mattiyhdistysliikkeen suonta ja rajusti.
ElinkEinoElämän kEskusliitto EK
on pitkään vaatinut työtuomioistuimen tuo-
mitsemien hyvityssakkojen korottamista
siinä kuitenkaan onnistumatta. Nyt esitet-
ty työtuomioistuimen oikeudenkäyntimak-
sun korotus on tasavallan hallituksen kä-
denojennus EK:lle myös tältä osin, vaikka
oikeudenkäyntimaksu ei menekään työnan-
tajaliitolle vaan valtiolle.
Sähköliitto tai sen ammattiosastot on
haastettu työtuomioistuimeen vastaamaan
työrauhakanteeseen keskimäärin noin kym-
menen kertaa vuodessa. Näistä oikeuden-
käynneistä maksettavaksi tulleet oikeuden-
käyntimaksut ovat olleet siis noin 2 500
euroa vuodessa. Jatkossa, jos eduskun-
ta hyväksyy hallituksen epäsuhtaisen esi-
tyksen, pelkkien oikeudenkäyntimaksujen
määrä olisi peräti noin 20 000 euroa. Tä-
män lisäksi liiton maksettavaksi tulevat
työnantajapuolen asianajokulut ja itse hy-
vityssakot. Minkään muun veron tai viran-
omaismaksun maksajalta edes Sipilän hal-
litus ei ole kehdannut vaatia suhteellises-
ti näin suurta lisäponnistusta yhteisen kas-
san kartuttamiseksi.
ay-liikE tuntuu siis olevan hallituksen
erityisen tarkkailun kohteena. Tilantees-
ta voi tehdä sen johtopäätöksen, että vaik-
ka palkansaajapuolella itsellään esiintyy
välillä epäuskoa ay-liikkeen toimintamah-
dollisuuksiin, pitää vastapuoli meitä edel-
leen varteenotettavana vastuksena, jota
vastaan on hyökättävä kaikin keinoin, suo-
rin ja kieroin.
KÄRKIMIES
#sahkoliitto @sahkoliittoSähköalojen ammattilaisia on monenlaisissahommissa. Näytä, millaista työtä SINÄ teet.Jaa kuvasi Facessa, Instagramissa taiTwitterissä hashtageilla#OlenYlpeäTyöstäni ja #sahkoliitto.
Tämänkertaisen Kuukauden kuvan on ot-
tanut Heikki Hyttinen. Hän on ammatil-
taan työkalukorjaaja ja töissä Johtokadun Auto
oy:ssä Mikkelissä.
– Olen aloittanut kuvaamisen noin 15 vuot-
ta sitten. Aluksi kuvasin filmille, josta pikku-
hiljaa tuli siirryttyä digikuvauksen puolelle.
Noin puolitoista vuotta taaksepäin sitten pala-
sin oikein kunnolla kuvaamisen alkuaikoihin
ja aloitin märkälevytekniikalla kuvaamisen,
Hyttinen paljastaa.
Hän kertoo, että märkälevytekniikalla ku-
vaaminen alkoi vuonna 1851 ja sitä käytettiin
noin 30 vuotta eteenpäin, jolloin kuivalevytek-
niikka syrjäytti sen.
– Märkälevykuvaus tapahtuu siten, että alu-
miini- tai lasilevylle kaadetaan kollodioni-eet-
teri-jodidiseos ja ylimääräinen kaadetaan pois.
Seos annetaan hiukan jähmettyä. Sitten levy
laitetaan hopeanitraatti kylpyyn muutamaksi
minuutiksi, jolloin siitä tulee valoherkkä. Kuva
on otettava muutamassa minuutissa, ettei levy
ehdi kuivua. Kuva kehitetään ja kiinnitetään,
huuhdellaan ja kuivataan, jonka jälkeen levyl-
le kaadetaan vernissa suojaamaan kuvaa.
Hyttinen muistuttaa, että kuva täytyy ottaa
ja kehittää levyn ollessa märkä.
– Siitä tuon tekniikan nimitys. Valotusajat
ovat hiukan pitempiä kuin nykykameroilla, pa-
rista sekunnista minuuttiin. Märkälevykuvaus
on siitä hauska tai erikoinen, että kahta täysin
samanlaista kuvaa on melko mahdoton saa-
da. Lopputulokseen vaikuttaa kemikaalien ikä,
lämpötila, ilmankosteus, valo jne.
KUUKAUDENKUVA
Vasama julkaisee jokaisessa numerossaan lukijoidensa lähettämiä kuvia. Sähköliiton täyttäessä tänä vuonna60 vuotta, toivomme erityisesti, että lähetätte meille kuvia liiton jäsenistä sähköalan töissä tai tempauksissavuosien varrella, esimerkiksi työhuonekuntien tai osastojen tapahtumista. Mitä vauhdikkaampi kuva, sitäparempi! Aktiivisuus palkitaan yllätyspalkinnoilla, joten lähetä meille kuvasi sähköpostilla osoitteeseen:[email protected]
Hallitusay-liikkeenkinkukkarolla
TERO HEINILUOMA
Sähköliiton neuvottelupäällikkö
12 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
osasto 182& karting
karting-kisaan lähdettiin keskittynein ilmein.
kuvassa vasemmalta oikealle Tero myllyperkiö,
kalle Ruokolainen ja santeri jukarainen.
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 13
”HauskaaHan se oli,kun duunikaverijäi taakse.”
Perjantaina 13.päivä marraskuu-ta osasto 182 koitti onneaankarting-ajossa. Hurjastelun jäl-
keen nautittiin puusaunan lämmöstäja hyvästä seurasta.Teollisuuden sähköalojen työnte-
kijät pakenivat hyistä perjantai-iltaamikroautoiluun ja saunaan. Karting-ajossa voittajaksi selviytyi sähköasen-taja Tero Myllyperkiö ja hopeasijansai Kalle Ruokolainen. Osaston pit-käaikainen jäsen ja entinen puheen-johtaja Kyösti Hallenberg epäili, ettävoittaja nautti enitenmuiden päihittä-misestä, eikä ollut aivan väärässä.– Hauskaahan se oli, kun duunika-
veri jäi taakse, voittaja virnisteli.
Saunaa, ruokaa ja kaljaaPalkintopallilta siirryttiin sauno-maan. Lauteilla lepuuttelussa yli-voimaiseksi osoittautui työnjohtaja-na työskentelevä Tommi Rydenfelt.
Kun muu porukka valui pikku hiljaatakkatilaan, Rydenfelt palasi aina kiu-asta palvomaan.– Oikeastaan asun saunassa. Saatan
saunoa jopa useamman kerran päi-vässä, mies kuittasi.Paljon ei työnjohtajaa näkynyt, mut-
ta onneksi Kyösti Hallenbergilla riit-ti asiaa. Yhteistuumin totesimme, et-tä sähkömiehen saa paikalle saunalla,ruualla ja kaljalla.– Paremmaksi tämä olisi voinut
mennä vain savusaunalla, Hallenbergarveli.
Telakalla TyöSkenTelyyhdiSTää– Meillä on suhteellisen pieni osasto,noin 200 jäsentä. Silti meillä on ollutedustajistossa parhaimmillaan kolmejäsentä samaan aikaan. Nyt meitä onedustajistossa kaksi, Hallenberg ke-hui.Karting-ajoihin osallistuneista osa
oli jo vanhoja tuttuja keskenään. Pariuutta oli värvätty työmaalta mukaan.Yhteinen tausta telakalla yhdisti läheskaikkia miehiä.– Nyt on paljon uutta opittavaa, kun
laivat kulkee maakaasulla, Hallen-berg tiesi, kun yhteiseen telakka-asi-aan päästiin.Osaston yhteishenkeä oli nostatet-
tu myös lokakuisella Budapestin mat-kalla. Nelipäiväisellä reissulla miehetolivat kiertäneet oppaan kanssa kau-pungin nähtävyydet ja iltariennoille-kin oli jäänyt aikaa. Reissukuvia se-lattiin edelleen puhelimesta ja poh-dintaa riitti, kellä lähti lapasesta.Nyt perheenisillä on kuitenkin tar-
tie sähkärin sydämeenkäy saunan kautta
TeksT i : jemina michelsson | kuvaT: emmi kallio
koitus lähteä kiltisti kotiin, vaikkaporukan seniori Kyösti Hallenbergehdottelee jatkoja.– Kyösti on aivan ilmiömäinen, se
pysyy pystyssä viimeiseen asti. Seu-raava aamuna, kun muut vielä hui-lii, Kyösti on jo menossa, muut nau-ravat.
Teollisuuden sähköasentajat ottivat toisistaan mittaa kart’in club helsingin mikroautoiluradalla.
kuvassa yläriviltä vasemmalta lähtien heikki kanerva, kalle Ruokolainen, Tero myllyperkiö ja Petri hakala.
alarivissä vasemmalta Tommi Rydenfelt, Tomi karell, santeri jukarainen ja kyösti hallenberg.
kyösti Hallenbergin (etualalla) ja Tommi Rydenfeltin
mielestä sauna on tärkeä osa illanviettoja. Rydenfelt
poistui saunasta vain sähkötupakalle ja syömään.
14 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
Palkansaajajä miskampanja näkyy tv:ssä ja sosiaali-
sessa mediassa edelleen nyt marraskuussa. Mikä fiilis? kuuluu myös radiossa ja näkyy valkokangas-
mainonnassa finnkinolla.Yli kahta miljoonaa palkansaajaa edustavat sAk, Akava ja sTTk muistuttavat
kampanjallaan, että kuulumalla ammattiliittoon voimme vaikuttaa tulevaisuuden työelämään.
Sinäkin voit vaikutt
Ammattiliitot neuvo
ei olisi, tuskinpa ma
OLISIHAN SE AIK
näkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin:mmattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittojaolisi, tuskinpa olisi lomiakaan.
LISIHAN SE AIKA LIITTYÄ AMMATTILIITTOON. Mikäfiilis.fiammattiliittolaisetsak • akava • sttk
LIITY LIITTOON: JÄRJESTÄ TYÖPAIKKASI:
ärjestöjen Mikä fiilis? -imago- ja järjestäytym
taa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin:
ottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja
aksettaisiin asiallisia palkkojakaan.
KA LIITTYÄ AMMATTILIITTOON. Mikäfiilis.fi
ammattiliittolaiset
sak • akava • sttk
SinAmei
OLMikäfiilis
marras-kuussa?
Mikä fiilis? -kAMPAnjAn ensiMMäinen
vAihe talvella 2014 nosti esiin
palkkatasa-arvon, työpaikkakiusaamisen,
nollatuntisopimukset ja korvauksettomat
ylityöt. Kampanjan kakkosvaiheen aiheet
on valittu keväällä 2015 toteutetun
kohderyhmätutkimuksen tulosten perusteella.
20–35-vuotiaiden järjestäytymättömien
palkansaajien kohderyhmässä nousi esiin
huoli työelämän heikennyksistä. Nuoria
palkansaajia mietityttivät muun muassa
oikeudenmukainen palkkaus, lomaoikeus,
riittävä vapaa-aika, perhevapaat ja
irtisanomissuoja.
Mikä fiilis? -kAMPAnjAn kAkkosvAihe
alkoi 15.10. Silloin julkaistiin viisi
humoristista tv-spottia.Youtubesta
löytyvät filmit on koottu sivulle mikäfiilis.
fi. Lokakuun lopussa kampanjasivustolla
julkaistiin työfiilistesti, jonka tuloksen voi
jakaa somessa. Jaettavia Mikä fiilis -juttuja
löytyy myös Sähköliiton kotisivulta, facesta,
twitteristä ja instagramista.
nYT MukAAnTArviTAAn MeiTä kAikkiA!
Jaetaan yhdessä tärkeää ydinviestiä:
NYT JOS KOSKAAN ON AIKA
KUULUA AMMATTILIITTOON.
Olisihan se aika kummallista, jos
työmarkkinoiden asioista päätettäisiin
kuulematta työntekijöitä. Liitoilla on voimaa
muuttaa asioita sitä enemmän, mitä useampi
on mukana. Olethan sinä mukana?
MIKÄfIILIS.fI
Testaa ja jaa!
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 15
Jäsenrekisterin puhelinpäivystys 03 252 0303, arkisin kello 9.00–11.00 ja 14.00–15.00Postitusosoite: Sähköliitto, jäsenrekisteri, PL 747, 33101 TAMPERELisätietoa: www.sahkoliitto.fi ja [email protected]ÄSENPALVELUT
KoonnuT: Jonna Heiniluoma
Kun määräaikainen työsopi-mus päättyy, päättyy samallaperintäsopimuksen mukainentyönantajan jäsenmaksuperin-tä. Jos työ jatkuu tai työpaikkavaihtuu, on tehtävä uusi pe-rintäsopimus!
Kun määräaikainen työsuhde lop-
puu tai vaihdat työpaikkaa, muista
tehdä uusi perintäsopimus. Se tarvi-
taan riippumatta siitä, haluatko, että
työnantaja perii jäsenmaksun suo-
raan palkastasi vai haluatko mak-
saa jäsenmaksut itse viitenumeroi-
ta käyttäen.
Kun työnantaja perii jäsenmak-
sun, toimita tällä sivulla oleva loma-
ke ajantasaisilla tiedoilla täytettynä
työnantajallesi tai palkanlaskijallesi.
Tarkasta kuukausittain palkkalaskel-
man ay-jäsenmaksukohdasta, että
maksu on peritty oikein.
Jos maksat jäsenmaksusi itse, lä-
hetä lomake Sähköliiton jäsenrekis-
teriin.
Monta tapaa pitää
Jäsentiedot aJan tasalla
Työpaikan muutoksesta voit ilmoit-
taa myös sähköisesti Sähköliiton
verkkopalvelun kautta: www.sahko-
liitto.fi > Sähköliiton verkkopalvelut
> Jäsenrekisteri. Tai täytä sähköinen
perintäsopimus, jonka löydät www.
sahkoliitto.fi:n etusivun vasemmassa
reunassa olevan Liity jäseneksi -pai-
nikkeen kautta.
Tulostettava ja postitse lähetettä-
vä versio lomakkeesta löytyy www.
sahkoliitto.fi:n sivulta Lomakkeet.
Perintäsopimuslomakkeita saa myös
liiton postituksesta, puh. 03 252
0111 tai [email protected].
&
&
LUE JA TÄYTÄHUOLELLISESTI!
Loppuiko määräaika? Vaihtuiko työpaikka? Tee uusi perintäsopimus!
Sähköliiton jäsenet saavat ensi
kuun aikana uuden jäsenkor-
tin. Se lähetetään kaikille sopi-
musala-, oppilas- ja eläkeläisjä-
senille postitse joulukuussa auto-
maattisesti. Sitä ei siis kuulu erik-
Jäsenkortti uusitaan nyt kaikille jäsenille!seen tilata. Uusi kortti on voimassa
31.12.2019 asti.
Sopimusalajäsenen jäsenkort-
ti on myös matkustajavakuutus-
kortti. Vakuutus on otettu Keskinäi-
nen Vakuutusyhtiö Turvasta ja va-
kuutustodistus löytyy jäsenkortin
kääntöpuolelta. Matkustajavakuu-
tus ei koske oppilas- eikä eläkeläis-
jäseniä.
Muut jäsenkortilla saatavat jä-
senedut puolestaan kuuluvat kaikil-
le, myös oppilas- ja eläkeläisjäsenil-
le. Esimerkiksi Teboilin alennukset
saa kortin magneettiraidalla tai koo-
dinumerolla, joka löytyy kortin ta-
kaosasta. Sieltä löytyy myös Jäsen-
edut.fi-palvelun logo, jonka näyttä-
mällä saa alennukset Jäsenedut.fi-
palvelun piiriin kuuluvissa kivijalka-
myymälöissä.
Kaikki jäsenedut löytyvät osoit-
teesta www.sahkoliitto.fi ja aina
vuoden viimeisestä Vasamasta.
Muista MaksaajäsenMaksut
vaikketolisikaantöissä
sähköalalla!
16 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
Kuka olet?– Olen Kimmo Nironen,
kohta kuusikymppinen tieto-liikenneasentaja Kotkasta.Mistä tulet?– Syntyjäni olen Ruotsinpyhtäältä,
nykyinen asuinpaikkani on Kotka.Mistä sinut tunnetaan?– Olen sotkeutuneena niin kunnal-
lispolitiikkaan kuin myös ammattiyh-distystoimintaan.60 vuottasi pähkinänkuoressa?– Olen aloittanut tämän työura-
ni vuonna 1973 ja samoihin aikoihinaloitin myös ammattiyhdistystoimin-nan. Siinä sivussa olen yrittänyt myöskasvattaa pari tytärtä kohti omaa elä-määnsä. Päivääkään en vaihtaisi pois.Mistä saat virtaa?– Virtaa saan perheestäni ja metsäs-
tysharrastuksestani. Sitä saan myösmielekkäästä työstäni.
Kuka olet?–OlenRaimoLeinonenKajj-
jaanista.Mistä tulet?– Olen kaksi ensimmäistä vuottani
asunut Kajaanin maalaiskunnan puo-lella Kyynäspäänniemessä ja sen jäl-keen eri puolilla Kajjjaania.Mistä sinut tunnetaan?– Omien mielipiteiden julkituomi-
sesta.60 vuottasi pähkinänkuoressa?– On ollut pitkä työura, joka on pik-
ku hiljaa kääntymässä ehtoopuolelle.Siinä sivussa on tullut perhe perustet-tua ja kaksi aikuista lasta maailmalleohjattua ja nyt vaimon kanssa pojan-poikaa välillä hoidellaan.Mistä saat virtaa?– Vapaa-aikana marjastuksesta,
metsästyksestä ja pilkkimisestä.Mikä tekee sinut iloiseksi/onnelli-
Mikä tekee sinut iloiseksi/onnelli-seksi?– Viittaan edelliseen kysymykseen:
perhe, harrastus, elämä yleensä.Mikä ottaa päähän?– Tämän hetkinen työnantajien ah-
neus ja välinpitämättömyys ammatti-taitoisiin työntekijöihin.Miten juhlit merkkipäivääsi?– Perheeni kanssa rauhallisissa
merkeissä.Mitä on suunnitelmissasi juhlan
jälkeen?– Jatkan aikoinaan alkanutta työ-
uraani sekä olen edelleen mukanavaikuttamassa, mikäli niin halutaan.Terveisiä Vasaman lukijoille!– Suuret kiitokset kaikille, jotka mi-
nut tuntevat. Toivottavasti yhteinenmatkamme jatkuu vielä pitkään niinammattiyhdistystoiminnassa kuinmyös vapaa-aikana.
seksi?– Luonnossa liikkuminen ja uusien
asioiden oppiminen.Mikä ottaa päähän?– Nuorten sähköasentajien arkuus
työpaikoilla omien asioiden hoitami-sessa.Miten juhlit merkkipäivääsi?– Tarjoilen valitulle porukalle mö-
killä makkaraa ja kaljupääkahvit.Mitä on suunnitelmissasi juhlan
jälkeen?– Ei mitään isoja suunnitelmia. Jat-
kan töissä jaksamisen mukaan ja toi-vottavasti olisi sen jälkeen pitkääneläkepäiviä. Eläkkeellä alan mökki-palstalla pienimuotoisesti viljellä tyr-niä ja hoitaa metsää metsästyksen jamarjastuksen ohella.Terveisiä Vasaman lukijoille!– Jäsenet äänestäkää tulevissa 2016
edustajiston vaaleissa.
Mielipidevaikuttajasuuntaa mökkivaihteelle
Hyvää syntymäpäivää!2.12.KimmoNiroNeN60 v.
7.12.raimo
leiNoNeN60 v.
Kotkan poikametsästää
Hyvää syntymäpäivää!Hyvää syntymäpäivää!
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 17
TYÖTTÖMYYSKASSAKoonnut: Jonna Heiniluoma
Puhelinpäivystys arkisin klo 9.00-11.00, puh. 03 252 0300. toimisto avoinna arkisin klo 9.00–15.00.Hakemusten postitusosoite: Sähköalojen työttömyyskassa, PL 774, 33101 tAMPERELisätietoa: www.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa ja [email protected]
Kansallisen tulorekisterinkäyttöönoton aikataulu,rajaukset ja sen toteutuksenkeskeiset periaatteet on hy-väksytty perustamishankkeenneuvotteluryhmässä kunta-ja uudistusministerin johdol-la. tavoitteena on, että perus-tettava rekisteri olisi tuotanto-käytössä vuoden 2019 alussaja käyttö laajenisi vaiheittain2020-luvun alussa.
– Reaaliaikainen tulorekisteri luo
pohjan työtulojen ja sosiaalietuuk-
sien yhteensovittamiselle tulevai-
suudessa. Tukiin liittyvä byrokra-
tia helpottuu vuoden 2019 alusta.
Jatkossa voidaan luoda järjestely-
jä, joilla lyhytaikaisetkin työt tulevat
houkuttelevammiksi. Tulorekisteriin
kerättävien tietojen täysimääräinen
hyödyntäminen mahdollistaa sosiaa-
liturvajärjestelmän isommankin uu-
distamisen yhdessä perustulokokei-
lusta saatavien kokemusten kanssa.
Rekisteri helpottaa myös yritysten
elämää. Yritykset voivat toimittaa
yhdellä kertaa kaikki tarvittavat pal-
kanmaksuun liittyvät tiedot rekiste-
riin, toteaa kunta- ja uudistusminis-
teri Anu Vehviläinen.
Hankkeen tehtävänä on luoda re-
kisteri, joka sisältää kansalaisten
tulotiedot Verohallinnon, työeläke-
laitosten, KELAn ja muiden keskeis-
ten tietoja käyttävien tahojen tarvit-
semalla tavalla. Tulotietojen on tar-
koitus siirtyä rekisteriin sähköises-
ti suoraan palkkahallinnon järjes-
telmistä ja muista tietoja tuottavis-
ta järjestelmistä kehitteillä olevan
kansallisen palveluväylän välityksel-
lä. Rekisterin myötä yritysten hallin-
nollinen taakka keventyy, kun muun
muassa nykyisistä vuosi-ilmoituksis-
ta voidaan luopua.
TulorekisTerin TAVoiTe
Tulorekisterin ensisijaisena tavoit-
teena on yritysten hallinnollisen taa-
kan vähentäminen ilmoitusmenet-
telyjä yksinkertaistamalla. Jatkossa
tiedot toimitettaisiin kattavasti kes-
kitettyyn rekisteriin vain yhden ker-
ran välittömästi kunkin maksuta-
pahtuman yhteydessä. Näin rekiste-
ristä on koko ajan saatavissa ajan-
tasainen tieto yksittäiselle kansa-
laiselle maksetuista suorituksis-
ta. Jatkossa kansalaisen tulotietoja
tarvitsevat tahot hakevat nämä tie-
dot lainsäädäntöön perustuvan oi-
keuden nojalla suoraan tulorekiste-
ristä. Reaaliaikainen rekisteri mah-
dollistaa tulevaisuudessa myös siir-
tymisen reaaliaikaiseen verotukseen
ja sosiaaliturvaan, jos niin erikseen
päätetään.
Tulorekisteriä tulevat hyödyntä-
mään ne tahot, jotka nykyisinkin
tarvitsevat kansalaisen tulotietoja,
kuten Verohallinto, Kela sekä muun
muassa useat etuustuloja maksavat
yksityisen sektorin toimijat. Jatkos-
sa kansalaisen ei enää tarvitse itse
toimittaa tulojaan koskevia tietoja
esimerkiksi Kelalle tai työttömyys-
kassalle, vaan tiedot saadaan suo-
raan tulorekisteristä. Myös kansalai-
nen itse pääsee tarkistamaan tulo-
tietonsa rekisteristä milloin tahansa.
rekisTeri käyTTöön 2019
Rekisterin tarvitseman tietojärjes-
telmän hankkii ja sitä ylläpitää Ve-
rohallinto. Aluksi tulorekisteriin ke-
rätään vain palkkatuloja koskevat
ajantasaiset tiedot. Ensimmäisessä
vaiheessa tietosisältö pohjautuu nii-
hin tietoihin, jotka ovat pääosin saa-
tavissa palkkahallinnon nykyisistä
tietojärjestelmistä pienin muutok-
sin. Rekisterin toteutuksen ja käyt-
töönoton hallittavuus varmistetaan
vaiheistuksen avulla.
Rekisterin käyttö laajenee vaiheit-
tain ensimmäisen käyttöönoton jäl-
keen. Tavoitteena on vuosina 2020–
2021 ryhtyä keräämään tulorekis-
teriin myös eläke- ja muita etuus-
tuloja koskevat ajantasaiset tiedot
mahdollisimman kattavasti. Myös
rekisterin hyödyntäjäjoukkoa laajen-
netaan samassa yhteydessä.
VAsTuuVirAnomAisenA
VerohAllinTo
Verohallinto tulee toimimaan re-
kisterin ylläpitäjänä ja vastuuvi-
ranomaisena rekisterin käyttöön-
oton jälkeen. Kansalliselle tulore-
kisterille luodaan hallintomalli, jos-
sa sen keskeisten sidosryhmien to-
siasiallinen vaikutusmahdollisuus
turvataan.
Hankkeeseen osallistuvat valtio-
varainministeriön lisäksi Sosiaali-
ja terveysministeriö, Työ- ja elinkei-
noministeriö, Verohallinto, Kansan-
eläkelaitos, Tilastokeskus, Elinkei-
noelämän keskusliitto, Finanssialan
keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Ta-
loushallintoliitto, Työeläkevakuut-
tajat TELA, Eläketurvakeskus, Työt-
tömyysvakuutusrahasto, Koulutus-
rahasto, Työttömyyskassojen yh-
teisjärjestö, Tapaturmavakuutuslai-
tosten liitto, Valtion talous- ja hen-
kilöstöhallinnon palvelukeskus,
Kuntaliitto, Kuntatyönantajat ja
Helsingin Kaupunki.
JAni surAkkA, Edilex-toimitus
Kansallinen tulorekisteriotetaan käyttöön vuonna 2019
Ansiopäivärahan määrälaskee hieman ensi vuonnaAnsiopäivärahan perusosanmäärä laskee 0,4 % vuon-na 2016 indeksitarkistuk-sen seurauksena. Myös an-sio-osan ja lapsikorotustenmäärät muuttuvat. Ansio-päivärahan määrän muutoskoskee myös niitä ansiopäi-värahan saajia, joiden päi-väraha on laskettu vuonna2015 tai aikaisemmin.
Ansiopäiväraha koostuu perus-
osasta, ansio-osasta ja mahdolli-
sista lapsikorotuksista. Perusosan
määrä on sama kuin peruspäivä-
rahan. Perusosan määrä tarkiste-
taan vuosittain kansaneläkeindek-
sin perusteella.
Perusosan määrän muuttu-
minen vaikuttaa myös ansio-
osaan. Ansio-osa on 45 % päivä-
palkan ja perusosan erotuksesta.
Jos henkilön palkka ylittää taite-
kohdan, ansio-osa on ylimeneväl-
tä osalta 20 % päiväpalkan ja pe-
rusosan erotuksesta. Taitekohta
lasketaan kertomalla perusosa lu-
vulla 95.
esimerkkeJä indeksiTArkisTuksen VAikuTuksesTA
Työttömyyttä edeltänyt Ansiopäiväraha ennen Ansiopäiväraha indeksi- erotus
palkka indeksitarkistusta tarkistuksen jälkeen kk
2 000 €/kk 1 249,37 €/kk 1 247,86 €/kk -1,51 €
2 500 €/kk 1 464,79 €/kk 1 463,29 €/kk -1,5 €
3 000 €/kk 1 680,01 €/kk 1 678,72 €/kk -1,29 €
3 500 €/kk 1 836,96 €/kk 1 832,66 €/kk -4,3 €
Esimerkeissä indeksitarkistusta edeltävä ansiopäiväraha on laskettu vuonna 2015.
2015 2016 erotus pv erotus kk
Kansaneläkeindeksin pisteluku 1637 1631
Ansiopäivärahan 32,80 €/pv 32,68 €/pv -0,12 € -2,58 €
perusosa
Lapsikorotus 5,29 €/pv 5,27 €/pv -0,02 € -0,43 €
yhdestä lapsesta
Lapsikorotus 7,77 €/pv 7,74 €/pv -0,03 € -0,65 €
kahdesta lapsesta
Lapsikorotus kolmesta 10,02 €/pv 9,98 €/pv -0,04 € -0,86 €
tai useammasta lapsesta
Ansiopäivärahan taitekohta, 3 116,00 €/kk 3 104,60 €/kk -11,40 €
jonka ylittävältä palkan osalta
korvausaste laskee
Hakemustenkäsittelyajoissasaattaa esiintyäPostin työtaistelu-toimista johtuviaviivästyksiä.
Suosittelemmetekemään kaikkijatkohakemuksetverkossa:Sähköliitto.fi> Sähköliitonverkkopalvelut >Työttömyyskassa.
!eTuusTAsoT indeksiTArkisTuksen Jälkeen
Lähde: TYJ
18 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
OSASTOT TOIMIVAT 17.12.2015 ilmestyvään Vasamaan tulevat osastojen ilmoitukset pyydämme toimittamaanmaanantaihin 7.12.2015 kello 15.00 mennessä. Toimita osastosi ilmoitus sähköisesti lomakkeella:www.sahkoliitto.fi/jasenpalvelut/osastot-toimivat/ilmoita-tapahtumasta
001 Oulun Sähkötyöntekijäin
Ammattiosasto N:o 1 ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään osaston toimitiloissa (Rautatien-
katu 16 D 46) torstaina 10.12.2015
alkaen klo 17.00 (sisäänkäynti Rau-
tatienkadun puolelta). Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset ja ajan-
kohtaiset asiat. Kaikki osaston jä-
senet ovat erittäin tervetulleita. Tul-
kaa joukolla vaikuttamaan! Tilaisuu-
dessa kahvitarjoilu ja pientä purta-
vaa! – Hallitus
003 Muhoksen Sähkötyöntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään lauantaina 12.12.2015 klo
16.00 Rokuan Hovissa. Esillä sään-
töjen määräämät ja muut esille tule-
vat asiat. Kokouksen jälkeen joulu-
ateria. Ilmoittautumiset 4.12.2015
klo 16.00 mennessä p. 040 355
7880 tai 050 454 8904. Jäsenet
tervetuloa! Terveisin osaston hallitus
011 Tampereen Seudun Sähköalan-
työntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään 25.11.2015 kello 16.30 osoit-
teessa Näsilinnankatu 33b A 25,
Tampere. Kokouksessa käsitellään
sääntöjen määräämät asiat. Kahvi ja
kakkutarjoilu. Tervetuloa!
011 Tampereen Seudun Sähköalan-
työntekijät ry/eläkeläiset
Veteraanijaosto kokoontuu maanan-
taina 23.11.2015 klo 14.00 osaston
toimistolla, Näsilinnankatu 33 b A.
018 Hämeenlinnan
Sähkötyöntekijät ry
Teatteripikkujoulut 11.12.2015 klo
19.00 Eräs Teatterilla, Aulangontie
1, Hml. Näytöksen ”Kuolema Keski-
päivällä” jälkeen pienet jatkot suo-
laisen iltapalan ja palanpainikkei-
den kera. Paikkoja jäljellä 8, ilmoit-
taudu pikaisesti rauno.vuorinen@
ssab.com tai p. 040 522 3628. Ti-
laisuus on avec. Tervetuloa mukaan
jäsenet ja seuralaiset!
020 Kotkan Sähköalantyöntekijäin
Ammattiosasto ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään maanantaina 7.12.2015 klo
19.00 osaston toimistolla Vesival-
linaukio 5 A ,48600 Kotka. Koko-
uksen osanottajien kesken arvotaan
talviviikonlopun majoitus Kaarnie-
messä. Tervetuloa! – Hallitus
022 Lappeenrannan Seudun
Sähköalantyöntekijät ry
Osaston syyskokous 2.12.2015 klo
18.00 Hotelli Lappeen kokousti-
lat. Asioina sääntömääräiset asiat ja
muut esille tulevat asiat. Kokouksen
jälkeen tarjoillaan illallinen. Tervetu-
loa! – Hallitus 2015
60-vuotisjuhla 12.12.2015 klo
18.00 Hotelli Patria. Illalliskor-
tin hinta 10 €/henkilö, tilaisuus on
avec. Kortin hintaan sisältyy juh-
la-ateria seisovasta pöydästä ruoka-
juomineen. Illan musiikista vastaa
Montolan puhallinorkesteri ja tans-
siorkesteri Jamifox. Ilmoittautumi-
set 30.11.2015 mennessä Jorma
Mällinen p. 040 586 3154 tai jor-
[email protected]. Varalla Ari
Hakuli p. 050 3900 737 tai ari.ha-
[email protected]. – Osasto 022 Halli-
tus 2015
025 Loviisan Sähköalan-
työntekijäin Ammattiosasto ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään Hotelli Degerbyn kokoustilois-
sa torstaina 10.12.2015 klo 17.00
alkaen. Esillä sääntöjen syyskokouk-
selle määräämät asiat, mm. toimin-
tasuunnitelma ja budjetti vuodel-
le 2016. Kokouksen jälkeen ruokai-
lu! Jäsenet tervetuloa kokoukseen! –
Ammattiosaston hallitus
026 Jyväskylän Sähköalan-
työntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään tiistaina 1.12.2015 klo 18.30
alkaen osaston toimistolla, Vapau-
denkatu 79 A. Esillä sääntömääräi-
set ym. esille tulevat asiat. Tervetu-
loa! – Hallitus
027 Mäntän Sähkötyöntekijät ry
Syyskokous perjantaina 4.12.2015
klo 17.00 Pumppumestari, Mänt-
tä, sis. kahvitarjoilu. Jouluruokai-
lu perjantaina 4.12.2015 klo 19.00
Pumppumestari, Mänttä. Ilmoittau-
tumiset ke 25.11.2015 klo 18.00
mennessä, Nousiainen p. 044 286
5266 tai Virkki p. 050 325 6698.
Tervetuloa!
029 Kouvolan Sähkötyöntekijäin
Osasto ry
Syyskokous pidetään pe 4.12.2015
klo 17.30 Ässätornissa, Ilmarinkuja
3. Kokouksessa käsitellään sääntö-
määräiset asiat. Ruokailun takia si-
tova ilmoittautuminen 20.11.2015
mennessä p. 040 8097 029 tai
kouvolansahkotyontekijat@gmail.
com. Tervetuloa! – Hallitus
032 Pudasjärven
Sähköalojenammattiosasto ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään lauantaina 28.11.2015 klo
17.00 Carunan saunaosastolla (ent.
Fortum) Sähkötie 2, Pudasjärvi. Ko-
kouksen jälkeen ruokailu Kurenkos-
ki hotellissa. Ilmoittautumiset Kale-
vi Ikonen p. 040 311 2457.
041 Turun Seudun
Sähkötyöntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous tors-
taina 10.12.2015 klo 17.00. Paik-
kana Turun Virastotalo, auditorio. It-
senäisyydenaukio 2, 20800 Turku.
Esillä sääntömääräiset asiat. Tar-
jolla iltapalaa. Sähköliitosta Hannu
Luukkonen paikalla. Tervetuloa mu-
kaan! – Osaston hallitus
042 Valkeakosken
Sähköalantyöntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous tors-
taina 10.12.2015 klo 17.30, ui-
mahallin kokoustila 2, Valkeakoski.
Esillä sääntömääräiset asiat ja muut
esille tulevat. Tervetuloa! – Hallitus
056 Ikaalistenseudun
Sähkötyöntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous pi-
detään pe 4.12.2015 kello 18.00
Ikaalisten kylpylän savusaunal-
la. Kokouksessa käsitellään sään-
töjen määräämät asiat. Kokouk-
sen jälkeen saunotaan ja ruokail-
laan. Saunavarustus mukaan. Ter-
vetuloa!
058 Joensuun Sähköalan-
työntekijät ry
Osaston syyskokous pidetään Te-
atteriravintolassa (Tornikabinet-
ti) 1.12.2015 klo 18.30. Käsitel-
tävinä asioina sääntömääräiset ja
muut esille tulevat asiat. Kokouk-
sen jälkeen tarjolla iltapalaa. Ter-
vetuloa! – Osastonhallitus
065 Iisalmen Sähköalan-
työntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous lau-
antaina 28.11.2015 klo 17.00 Ii-
salmen Seurahuoneella. Esillä
sääntöjen määräämät ja muut esil-
le tulevat asiat. Kokouksen jälkeen
pikkujoulujuhlat Seurahuoneella
ruokailuineen alkaen n. klo 18.30.
Ilmoittautumiset 23.11.2015
mennessä p. 044 270 4065.
Avec. Juhlaan varattu 20 paikkaa.
Tervetuloa! – Hallitus
070 Suomenselän Sähkömiehet ry
Osaston sääntömääräinen syys-
kokous pidetään keskiviikko-
na 25.11.2015 klo 18.00 Virroil-
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 19
la, Mikontalon Ravintolassa. Asiana
sääntöjen syyskokoukselle määrää-
mät asiat. Kokoukseen osallistuville
ruokailu. Tervetuloa! – Hallitus
073 Kurikan Sähköalojen osasto ry
Sääntömääräinen syyskokous järjes-
tetään keskiviikkona 9.12.2015 klo
18.00 Hotel Kurikassa, Hovinkatu
1. Hallitus kokoontuu tuntia aikai-
semmin klo 17.00. Kokouksen jäl-
keen on ruokailu.
074 Kuusankosken Sähkömiehet
ry/eläkeläiset
Eläkejaoston kokous on keskiviikko-
na 2.12.2015 klo 13.00 Kettumäen
palvelukeskuksessa. Joulupuuro ja
kahvitarjoilu. Tervetuloa!
076 Vaasan Sähköalan-
työntekijät ry
Osaston sääntömääräinen syyskoko-
us pidetään Dallas Pizza Palazzossa
ke 16.12.2015 klo 18.00. Tiedus-
telut Kristian Rönnholm p. 050 574
9229. Tervetuloa!
077 Savonlinnan ja Lähiympäristön
Sähkömiehet ry os. 077
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään 11.12.2015 klo 18.00 alkaen
hotelli Pietari Kylliäisessä.
083 Pargas Elbranchernas
Avdelning rf
Sääntömääräinen syyskokous pi-
detään torstaina 10.12.2015 klo
18.30, paikkana ravintola KAMU
(Skröbbelöntie 2). Kokouksessa kä-
sitellään sääntöjen määräämät asiat.
Kokouksen jälkeen ruokailu. Terve-
tuloa! – Hallitus
085 Salon Seudun Heikko-
ja Vahvavirtaosasto ry
Sääntömääräinen syyskokous perjan-
taina 27.11.2015 klo 19.00 ravin-
tola Rikalassa Asemakatu 15. Koko-
uksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat. Tervetuloa! – Hallitus
095 Säkylän Sähkömiehet ry
Syyskokous 4.12.2015 klo 18.00
Laineen saunalla Feelintie 3, Eura.
Käsitellään sääntöjen määräämät
asiat. Kokouksen jälkeen iltapala ja
sauna. Tervetuloa! – Toimikunta
100 Järvenpään Sähköalan-
työntekijät ry
Syyskokous 27.11.2015 klo 18.00
Cantina Zapata (4. krs kokoustilat),
Mannilantie 44, Järvenpää. Käsi-
tellään sääntöjen määräämät asiat.
Kokouksen jälkeen ruokailu virvok-
keineen. Info sihteeri p. 044 425
2552. Tervetuloa!
104 Saarijärven Sähköalan-
työntekijät ry
Yhdistetty johtokunnan ja kuu-
kausikokous Summasaaressa
26.11.2015 klo 18.00. Ruokailu klo
17.00 alkaen.
Sääntömääräinen syyskoko-
us Summasaaressa 3.12.2015 klo
18.00. Ruokailu klo 17.00 alkaen.
105 Vihdin Sähköalantyöntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous Num-
melan keilahallin kokoustiloissa pe
4.12.2015 klo 18.00. Käsitellään
sääntöjen määräämät ja muut esil-
le tulevat asiat. Kokouksen jälkeen
noin klo 19.30 keilakilpailut ja ruo-
kailu, myös saunomismahdollisuus.
Tervetuloa! – Hallitus
123 Länsi-Suomen tieto-
liikennealan ammattilaiset ry
Syyskokous 2015 Härmän kuntokes-
kuksessa pe 20.11.2015 klo 18.00.
Käsitellään syyskokousasiat ja muut
asiat. Ruokailu kokouksen päätyttyä.
Illalla salissa tanssittaa Plogman ja
Rosette. Tervetuloa! – Hallitus www.
lsta.kpnet.com
136 Hämeen sähkömiehet ry
Syyskokous pidetään torstaina
10.12.2015 klo 18.00, Kruuna ja
Klaava, Akaa. Esillä syyskokousasiat.
144 Varkauden Seudun
Asennussähkömiehet ry
Osaston pikkujoulut 4.12.2015 klo
19.00 alkaen ravintola Amandassa.
Puolisot mukaan! Tervetuloa!
149 Kuhmon Sähköalan-
työntekijäin Ammattiosasto ry
Sääntömääräinen syyskokous perjan-
taina 11.12.2015 klo 18.00 Hotel-
li Kainuussa. Kokouksessa käsitel-
lään sääntöjen määräämät asiat. Ko-
kouksen jälkeen pikkujouluruokailu.
Tervetuloa!
154 Pogostan Sähköalan-
työntekijät ry
Osaston sääntömääräinen syyskoko-
us pidetään 3.12.2015 klo 18.00
PKS-toimistolla, Pajatie 6, Ilomant-
si. Kokouksessa käsitellään sääntö-
määräiset asiat. Tervetuloa! – Hal-
litus
Vietämme pikkujouluillatsun Parp-
peinpirtillä Ilomantsissa perjantaina
4.12.2015 klo 18.00 alkaen. Ilmoit-
taudu 30.11.2015 mennessä Mark-
ku Palviaiselle p. 0400
873 479. Tervetuloa! PS. Avec mu-
kaan.
156 Kauhavan Sähköalan-
työntekijät ry
Syyskokous perjantaina 27.11.2015
kello 18.00 Jylhän Sähkön kahvios-
sa. Esillä sääntömääräiset asiat sekä
pikkujoulu Härmän kuntokeskukses-
sa. Tervetuloa! – Hallitus
159 Laitilan Sähköalan-
työntekijät ry
Osaston sääntömääräinen syyskoko-
us pidetään 20.11.2015 klo 18.00
Vakka-Suomen Voiman kokoustilois-
sa, Vihtorinkatu 2, Laitila. Käsitel-
lään sääntöjen mukaiset asiat. Ko-
kouksessa esitellään osaston netti-
sivut. Kokouksen jälkeen ruokailu ja
saunomismahdollisuus. Tervetuloa!
– Hallitus
161 Inkoon Voimalaitos-
työntekijät ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-
tään to 3.12.2015 klo 18.00, paik-
ka Ravintola Opus K, Lohja. Hallitus
kokoontuu jo klo 17.00. Kokouksen
jälkeen ruokatarjoilu. Tervetuloa!
165 Päijänteen
Sähköalantyöntekijät ry
Osaston sääntömääräinen syyskoko-
us pidetään 10.12.2015 klo 18.00
Sysmässä, Ravintola Uotissa. Koko-
uksessa käsitellään sääntöjen mää-
räämät asiat. Tervetuloa! – Hallitus
166 Vaasan Sähkömiehet ry
Osaston sääntömääräinen syys-
kokous pidetään perjantaina
27.11.2015 klo 18.00 osaston toi-
mitilassa Ay-keskus, Hovioikeudenp.
18, sisäpiha. Kokouksessa käsitel-
lään sääntömääräiset asiat. Kahvi-
tarjoilu ja kokouksen jälkeen iltapa-
la. Tervetuloa! – Hallitus
Avdelningens stadgeenli-
ga höstmöte hålls fredagen den
27.11.2015 kl.18.00 i avdelnin-
gens utrymmen i FF-centralen, Hov-
rättsespl. 18, innergården. Stadg-
eenliga ärenden avhandlas. Kaffe-
bjudning under mötet och efteråt
kvällsbit. Välkommen! – Styrelsen
Kutsumme sinut ja seuralaisesi viet-
tämään ammattiosaston pikkujoulua
lauantaina 5.12.2015 klo 19.00
Ravintola Fondis, Hovioikeudenp.
15. Osallistumismaksu 15 €/henkilö
maksetaan ilmoittautumisen yhtey-
dessä osaston tilille VOP FI51 5672
7420 0088 32. Ilmoita samalla
pääruokavalinta liha/kana/kala. Sito-
vat ilmoittautumiset 1.12. mennes-
sä M. Kristo p. 040 352 3285. Ter-
vetuloa! – Hallitus
Vi kallar dig med sällskap till av-
delningens lillajulfest lördagen den
5.12.2015 kl.19.00 på Restau-
rang Fondis Hovrättsespl. 15. Delt-
agaravgift 15 €/person betalas till
avdelningens konto VOP FI51 5672
7420 0088 32. Bindande anmälan
senast den 1.12. till M. Kristo tel.
040 352 3285. Meddela om ni vill
ha kött, höns eller fisk. Välkommen!
– Styrelsen
182 Teollisuuden Sähköalojen
Työntekijät ry
Osaston sääntömääräinen syys-
kokous pidetään perjantaina
20.11.2015 klo 18.00. Paikka-
na osaston toimiston tilat Paasivuo-
renkatu 2 C, 4. krs. Esillä sääntöjen
syyskokoukselle määräämät asiat.
Tervetuloa! PS. Kokouksen jälkeen
pientä purtavaa. – Hallitus
185 Satakunnan Puhelin ja
Tietoliikenne Työntekijät ry
Ammattiosaston pikkujouluruokai-
lu järjestetään jäsenelle ja seuralai-
selle 11.12.2015 klo 19.00 alka-
en Ravintola Suomalaisella Klubil-
la, Klubisalissa, Eteläranta 10, Pori.
Seuralaiselta 15 € maksu osaston
tilille FI1457008140047080. Si-
tovat ilmoittautumiset 30.11.2015
mennessä Harri Pohjalaiselle
[email protected] tai p.
050 348 8992. Tervetuloa!
– Hallitus
OnkikilpailuntulOkset
011 Tampereen Seudun
Sähköalantyöntekijät ry
Osasto 011 onkikilpailut Ensiläs-
sä 18.8.2015. Tulokset: 1. Petri Yli-
Somero 464 g, 2. Eero Huhtakal-
lio 440 g, 3. Pekka Peltoniemi 401
g, 4. Martti Koivuluoto 324 g, 5.
Antti Mansikkamäki 224 g, 6. Rei-
jo Koski 217 g, 7. Veikko Lehtomä-
ki 187 g, 8. Timo Kandell 156 g, 9.
Taisto Leppänen 103 g, 10. Ari Nä-
räkkä 101 g. Iso kala: Timo Kandell
102 g.
Tarkaksi kilpailu meni, sai sii-
nä punnituksessa tarkkana olla, kun
piti grammojen tarkkuudella saalii-
den painoja tarkastella. Kisailta oli
vertaansa vailla, mahtava ilta-au-
rinko paistoi ja pieni tuulenvire sai
pientä väreilyä veden pintaan. Oli
siinä loistokeli kaloja narrata. Kiitos
osallistujille! Tavataan taas Ensiläs-
sä 13.3.2016 pilkkikilpailun mer-
keissä. Kalaisin syysterveisin, Va-
paa-ajan jaosto, Yli-Somero
Sähköliiton osastot alueittain
löydät osoitteesta: www.sahko-
liitto.fi/sahkoliitto/organisaatio/
osastot_alueittain
MATTIPOHJASNIEMION POISSA
27.10.2015 poistui joukostam-
me yksi parhaista ay-aktiiveis-
tamme.
Matti Pohjasniemen poislähtö
tuli täytenä yllätyksenä ammat-
tiosastollemme, olihan hän juuri
muutama viikko sitten mukana Kaarniemessä laatimassa ensi vuoden
toimintasuunnitelmaa Hyvinkään osastolle.
Matkassamme oli hyväntuulinen ja mukava kaveri, kuten niin usein
aikaisemminkin. Motivoitunut, uusia haasteita ay-kentässä haluava
ja asioihin vaikuttava, rehti suomalainen työmies. Osaston reissullakin
monelle hymyn huuleen tuova työkaveri. Mies jonka kanssa oli mukava
vaihtaa sananen jos toinenkin.
Matti oli työelämässä periksi antamaton ja vaativa, itseään jatkuvas-
ti kouluttava henkilö. Halu tietää uusista ja lain vaatimista asioista oli
huomattu työyhteisössä monta kertaa. Matti oli hyvin ylpeä ammatti-
kunnastaan ja ay -liikkeestä. Työmaalla ongelman huomatessaan hän
halusi usein siitä huomauttaa ja nostaa kissan pöydälle, jos asiat eivät
menneet kuten tessissä oli sovittu tai jokin asennus ei ollut kohdal-
laan. Hän myös antoi tunnustusta silloin, kun asiat menivät suunnitel-
mien mukaan tai tilanteissa, joissa sitä tarvittiin. Kaikin puolin hyvin
kunnioitettu ns. vanhan kansan asentaja vaikka oli nuori iältään.
Vapaa aikanaan hän oli mahdollisimman paljon perheensä luona,
saneeraten juuri uuden talon laajennuksen kasvavalle katraalleen. Hä-
nellä riitti aikaa myös metsästysharrastukselle. Luonnon ihmeellisestä
maailmasta hän usein jutteli ammattiyhdistystovereilleen pieni pilke
silmäkulmassaan. Nyt tällä kertaa luonto jätti suuren surun jälkeensä.
Muistoissa olet ystävä hyvä. Suuremmalta kysyn, miksi niin aikai-
sin?
18.1.1966 syntynyttä Mattia jäivät suremaan lähimpinä puoliso ja
lapset.
Matti Pohjasniemen muistoa kunnioittaen:
Sami Lindgren ja Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin
ammattiosasto 013 jäsenet.
20 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
Kylmänkälppeä merituulikaanei hyydytä hymyä Meyer Tu-run telakan henkilökunnal-
ta. Telakka on rämpinyt pohjamudistaaallonharjalle omistajanvaihdoksenmyötä, tilauskirjat ovat vuosiksi täyn-nä ja kaikilla riittää nyt töitä ja uskoatulevaisuuteen.Telakka-altaassa varustellaan vauh-
dilla mahtavaa risteilyalusta, MeinSchiff 5:ttä, jonka on määrä valmistuatulevana vuonna. Lähes 300-metrinenluksusalus vaatii valmistuakseen yli4600 miestyövuotta ja valtavan mää-rän erityisosaamista.Vielä muutama vuosi sitten tämä
yksi maailman parhaista suurristeily-aluksia valmistavista telakoista kär-visteli kuilun partaalla ja tilauskir-ja ammotti tyhjyyttään. KorealainenSTX ei kyennyt tilannetta pelasta-maan eikä siihen pystynyt myöskäänSuomen valtio.
Meyereihin luotetaanTurun telakan tuottavuusloikkaan tar-
vittiin maineikas Meyerin laivanva-rustajaperhe Saksanmaalta. Telakanjohdossa häärii nyt asiansa osaavasukuyrityksen edustaja.– Jan Meyer johtaa telakkaa ja on
lähin esimieheni, toteaa henkilöstö-ja hallintojohtaja Tapani Lankinen.Myös sähköalan pääluottamus-
mies ja sähkökunnossapito-osastontyösuojeluasiamies Kari Vinnari onhuomannut, että uusi telakanjohtajaei kaihda käytännön töitä.
– Hänet näkee telakalla usein jaolemme tavannetkin muutamissa ti-laisuuksissa. Työntekijät arvostavatsitä, että omistaja-johtaja on oikeastipaikalla ja ilmeisesti asuukin Turus-sa, Vinnari selittää.Työntekijät ovat panneet merkille
myös sen, että henkilöstön työturval-lisuuteen satsataan entistä enemmän.Meyerin kolme telakkaa myös tekevätyhteistyötä työsuojeluasioissa.– Työsopimus- ja työturvallisuus-
asioissa noudatetaan voimassa ole-via sopimuksia. Samaa edellytämmemyös telakan alihankkijoilta, TapaniLankinen vakuuttaa eikä pidä ongel-mana sitä, että telakalla on käytössäneljä eri työehtosopimusta.– Sopimusten rajapinnat ovat sel-
viä.
Vereksiä VoiMia telakalleTapani Lankinen, Kari Vinnari ja työ-toverinsa Tapio Koivuniemi isännöi-vät Sähköliiton hyvähenkistä telakka-vierailua, jonka aikana liiton toimitsi-jat tapasivat myös telakalla työskente-leviä sähköliittolaisia. Tätä nykyä hei-tä on 33, joista kolme viimeistä kuu-luu työpaikan nuorimpiin.Vastavalmistuneet sähkö-ja auto-
maatioasentajat Tapio Holopainen jaSampsa Karhu aloittivat syyskuussavakituiset työt Meyer Turun telakalla,jossa he aiemmin olivat myös työssä-
Pääluottamusmies Kari Vinnari, henkilöstöjohtaja Tapani Lankinen ja varapääluottamusmies Tapio Koivuniemi
isännöivät Sähköliiton telakkavierailua.
työmaa-kierrosturuntelakalla
oppijoina opiskellessaan Lohjan am-mattiopistossa.– Nyt rakennamme väliaikais-
ta gsm-verkkoa rakenteilla olevaanlaivaan, kertovat sähkövarustelussatyöskentelevät pojat, jotka ovat tyyty-väisiä, että töitä ylipäätään löytyi.– Monet samalta kurssilta valmistu-
neet eivät ole löytäneet sähköalan töi-tä tai korkeintaan jotain määräaikai-sia virityksiä.Telakan tuoreimpiin sähköasen-
tajiin kuuluu myös kunnossapitoonpestattu Janne Maisalo, jolla on ta-kanaan jo seitsemän vuoden työuraSandvikilla, jonka yt-neuvottelut sai-vat nuoren miehen hakeutumaan uu-sille urille.– Vaihtelu virkistää, vaikka lopul-
ta selvisi, että irtisanomisia ei olisiSandvikilla tullutkaan.Sähköliiton edustajat kertoivat sau-
nakabinetin suojissa telakan työhuo-nekunnalle terveiset muun muassauudesta keskusjärjestöhankkeesta jahallituksen kaavailemista pakkolaeis-ta. Toimitsijat saivat myös vastatamo-niin kysymyksiin, jotka koskivat mah-dollisia tulevia työehtojen heikennyk-siä. Myös metalliliiton vihreän ja säh-köliiton punaisen kirjan rajankäynnil-le uhrattiin hetki. Kaikkia kuitenkinhelpotti tieto, että telakan henkilöstö-johdon mielestä rinnakkaisten työso-pimusten käytössä ei ole ongelmia.
Tapio Holopainen ja Sampsa Karhu saivat kiinnityksen telakan sähkövarusteluun jo ennen armeijaan menoa.
Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski toi työhuonekunnalle tietoa Helsingin neuvottelupöydistä.
TeKST i jA KuVAT: riitta kallio
”TyöNTEKIJäTARvOSTAvAT SITä,ETTä OMISTAJA-JOHTAJA ON OIKEASTIPAIKALLA JAILMEISESTI ASUUKINTURUSSA.”
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 21
KURSSI ASPA-URAKKALASKENTAOHJELMASTAKurssi on tarkoitettu kaikille sähköistys- ja sähköasennusalan jäsenille, jotka ovat käy-
neet urakkalaskentakurssin tai muuten hallitsevat urakkalaskennan perusteet.
12.12.2015 Tampere, Sähköliiton toimistohakuaika päättyy 4.12.2015
Kurssilla opetetaan uuden ohjelman käyttöä, työmaan perustamista ja urakanlaskemis-
ta esimerkkien avulla.
Tilaisuus alkaa klo 9.30 tulokahvilla, varsinainen opetus alkaa klo 10.00 ja päivä päät-
tyy klo 16.00 päiväkahviin.
Osallistujalla tulisi olla mukana oma tietokone, johon on valmiiksi asennettu urakkalas-
kentaohjelma. Asennus- ja käyttöohjeet: www.sahkoliitto.fi/jäsenpalvelut/jäsenedut.
Lue huolellisesti ohjeet ennen kurssille tuloa.
Liitto korvaa osanottajille ruokailut sekä matkakulut, mikäli niitä syntyy, kotipaikkaa lä-
hinnä olevalle kurssipaikalle julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa
käytettäessä auton kuljettajalle 0,23 €/km.
Ilmoittautumiset [email protected] tai 050 409 8469.
KURSSIT
29vuotta
nopeaajavarmaa
sähkötarvikekauppaa
Finnparttia Oy, Joutnantie 76, 25500 Perniö, puh 02 727 200, www.finnparttia.fi
Sähkötarv ikkeet , työkalut ja mit tar i tosta ne verkkokaupastamme
www. f innpartt ia.f i
22 VA S AM A 9 / 2 0 1 5
ELLEDNINGEN
Svart november för löntagarnaRegeRingskRisen fick det
att hetta till bland representan-
terna för regeringspartierna. Re-
geringens förslag om tvångsla-
gar och styrningen av lokala av-
tal i lag fick känslorna att sval-
la även på arbetsmarknaden. Är
det möjligt att detta gett oss det
varma novembervädret, knappast
det ändå...
Vi har också genomlevt no-
vember i andra förhållanden. Jag
själv minns i synnerhet novem-
ber 1974 då jag började jobba
på min nya arbetsplats; Pohjolan
Voimas kraftverk i Kristinestad.
Min första arbetsdag i början av
november inleddes i hög snö och
-28 grader. Min trogna Peugeot
404 diesel startade inte och jag
försenade mej genast första da-
gen. Men det ledde inte till några
större problem.
Sådana händelser minns man
alltid. Nu blir det antagligen så
att den borgerliga regeringens no-
vemberskräll kommer gå till his-
torien.
LöntagaRnas gemensamma
demonstration och FFC:s initiativ
om en ny modell till arbetsmark-
nadsavtal har efter påtryckningar
från regeringen fått arbetsgivaror-
ganisationen EK till förhandlings-
bordet. Tillsvidare har man dock
inte nått något genombrott i för-
handlingarna. Regeringen fortsät-
ter sin tuffa linje att försvaga ar-
betslöshetsskyddet, främst ge-
nom att förkorta tiden för den in-
komstrelaterade dagpenningen.
Arbetsgrupper har berett
tvångslagar och lagarna borde re-
dan ha sänts ut för utlåtanden.
Emellertid meddelade arbets-
och näringsministeriet att bered-
ningen fortsätter i ministeriet en-
ligt en så snabb tidtabell som
möjligt.
Förslagen till tvångslag är häf-
tig läsning med tanke på effekter-
na på löntagarna. Den långa före-
dragningslistan om tvångslagar är
bedrövlig för löntagare att läsa:
– Den första frånvarodagen i en
period av arbetsoförmåga är oav-
lönad om arbetsoförmågan be-
ror på annat än olycksfall i arbete
eller yrkessjukdom, och det inte
gäller förnyad arbetsoförmåga av
samma skäl 30 dagar efter att fö-
regående period av arbetsoförmå-
ga utgått.
Lönen för sjukfrånvaro i an-
ställningar som pågått minst en
månad är 80 procent av arbetsta-
garens fulla lön, och 50 procent
vid anställningar som varat min-
dre än en månad.
– Trettondagen och Kristi Him-
melsfärstorsdag förkortar inte ar-
betstagarens gällande (en vecka
eller period) regelbundna arbets-
tid.
Om arbetstagaren inte arbe-
tar under Trettondagen eller Kristi
Himmelsfärdstorsdag får han/hon
heller inte lön för denna dag. Ar-
betsgivaren ska ordna med mot-
svarande arbetstid för arbetsta-
garen någon annan tid, om det är
möjligt beroende på arten av ar-
betsgivarens verksamhet.
Arbete på Trettondag eller Kris-
ti Himmelsfärdstorsdag berättigar
inte till söndagstillägg.
– Semesterpengen minskar
med 30 procent.
– Semestern begränsas till 6
veckor. Med ett kollektivavtal kan
man komma överens om max. 3
vardagars semesterintjäning för
varje full kvalifikationsmånad.
Jag seR att tvångslagarna har
lyfts fram som en av de viktigaste
punkterna och att de fått allmän
uppmärksamhet. Men det häfti-
gaste är ändå att arbetsgivarsidan
och Företagarna i Finland med
stöd av regeringen driver igenom
att lokala avtal ska bygga på lag
och inte på kollektivavtal. Möj-
ligheten till ”annat lokalt över-
enskommet” som det står i lagen
skrotar kollektivavtalens allmänt
bindande karaktär.
En rapport över lokala avtal
publicerades av utredningsman
Harri Hietala i mitten av oktober.
Efter en snabb genomläsning ver-
kar Hietalas rapport ge några för-
bättringsidéer, men läser man
noggrannare skulle det inte vara
något särskilt bra för löntagarna,
närmast skulle det öka hoten.
i koLLektivavtaLsföRhand-
LingaRna söker Posten löne-
sänkningar på flera hundra euro
i månaden för arbetstagarna och
betydliga försämringar av arbets-
villkoren. Postens ledning har
meddelat att Posten använder in-
hyrd arbetskraft för att bryta den
varslade strejken.
Postens verksamhet har blivit
ett fullständigt självsvåldigt dik-
tat av arbetsgivaren. Statsminis-
ter Juha Sipilä ansvarar för de
statliga bolagens styrning. Han
har inte satt några gränser för
Postens ledning, han låter den
olagliga situationen fortsätta och
tillåter en oförskämd behandling
av personalen.
Detta ger en försmak om vad
obegränsade lokala avtal kan leda
till när de ingås på villkor som
dikteras av arbetsgivaren. Vi kom-
mer att träffa på motsvarande si-
tuationer även i våra avtalsbran-
scher. Jag ger mitt fulla stöd till
de postanställda och deras kamp
mot arbetsgivarens självsvåld.
näR tidningen Vasama kom-
mer ut är det snart förbundets
stadgeenliga representationsmö-
te. Utöver fackavdelningarnas fö-
redragningar står styrelsens för-
slag om en höjning av arbetslös-
hetskassaavgiften till 0,4 procent
på agendan till följd av den ut-
dragna höga arbetslösheten.
Elektrikerförbundets fulla med-
lemsavgift har varit 1,4 procent
sedan år 2001. Representantska-
pet beslutar även om
valkretsindelningen och valord-
ningen eftersom det är ett valår
för representantskapet år 2016.
Jag önskar er alla en uppbygg-
lig höst!
MaRtti aLakoski
ordförande
Det viktigaste för att förhindra
ljusbågsolyckor gäller teknik
och kunskaper, säger ledande ex-
perten Helena Mäkinen på Arbets-
hälsoinstitutet.
Hon har undersökt ljusbågsolyck-
or och varit med om att utveckla ett
regelverk.
Högspänningsarbeten måste ut-
föras spänningsfria, olyckor är en
följd av anordningsfel eller felaktig
hantering.
– Anordningarna ska vara i skick
och arbetaren ska ha den utbild-
ning som krävs för arbetet.
Utöver den grundläggande säker-
heten är det viktigt att bära skydds-
kläder och annan skyddsutrustning.
Det behövs inte ens beröring för
att en ljusbåge ska uppstå om en
högspänningskälla eller en ledning
kommer tillräckligt nära för att slu-
ta strömkretsen.
Ljusbågen ger en kortvarig vär-
mestrålning och flamvärme, och
därtill en del smältmetallstänk.
Samtidigt uppstår även giftiga ga-
ser. I ljusbågens kärna kan tempe-
raturen stiga till 5 000 grader el-
ler mer.
Det är sällsynt att man överle-
ver en elstöt från en ljusbåge, och
brandskadorna är svåra. Ljusbågso-
lyckor är ofta förknippade med fall.
Det kraftiga ljuset från ljusbågen le-
der till tillfällig blindhet och en till-
fällig skada på hornhinnan.
Använd
skyddsutrustning
Enligt arbetarskyddsinspektörernas
register över allvarliga arbetsolyck-
or har det skett 111 olyckor som
lett till allvarliga brandskador un-
der 15 år. 29 av olyckorna var ljus-
bågsolyckor. Smält metall orsakade
en olycka i 16 fall och heta kemika-
lier i 16 fall.
I största delen av ljusbågsolyck-
orna användes inte erforderliga
skydd, eller skydden kunde inte för-
hindra olyckan. I en del fall upp-
stod brandskadan till följd av smuts
på kläderna, t.ex. oljefläckar.
Statistiken är inte alldeles färsk,
eftersom arbetarskyddsinspektörer-
na inte längre för registret. Upp-
gifterna bygger på händelser som
registrerades under åren 1994 -
2007.
Färre
ljusbågsolyckor
Antalet arbetsolyckor orsakade av
en ljusbåge har minskat betydligt
under åren. Mäkinen ser två orsa-
ker. Anordningarna och deras säker-
hetsegenskaper har utvecklats och
skyddsklädseln har förbättrats en-
ligt bestämmelser och anvisningar
om skyddet.
– De första elsäkerhetsbestäm-
melserna, som minskade ljusbågs-
olyckorna, infördes i mitten av
1980-talet. Bestämmelserna angav
att elektrikernas arbetskläder inte
fick vara av lättantändligt material.
EU:s skyddsdirektiv trädde i
kraft i Finland år 1993 och ledde
till standarder kring värmeskydds-
kläder.
– De gällde inte skydd specifikt
mot ljusbågsvärme utan mot värme
och eld i allmänhet.
Mäkinen var med om att under-
söka och testa elektrikernas kläder,
i synnerhet med tanke på ljusbågs-
olyckor. Hon fick vara med om att
bereda den europeiska och interna-
tionella test- och kravstandarden.
– I dag är största delen av elek-
trikernas kläder ljusbågstestade. I
de nya elsäkerhetsbestämmelserna
anges att kläderna ska vara anting-
en ljusbågstestade eller följa stan-
darden för värmeskyddskläder.
bestämmelsernA
i skick
Bestämmelserna börjar vara i skick,
tycker Mäkinen. Den kommersiel-
la biten är att nästan alla tillverkare
även vill ha ljusbågsmärket på sina
värmeskyddskläder.
Ett plagg får ljusbågsmärket när
plagget och tyget testats mot ljus-
båge och plaggets modell uppfyl-
ler kraven.
När riskbedömningen för arbets-
platsen enligt testet bedömer att
det föreligger risk för en ljusbågso-
lycka ska skyddskläderna och övrig
skyddsutrustning väljas därefter.
Mäkinen betonar att skydd mot
ljusbåge även inbegriper skydd för
händer och ansikte.
Detta trots att man även behöver
fingerfärdighet vid elinstallationer
och att handskarna lätt tas av.
uP/kAri lePPänen
Höga spänningar kräver försiktighet
VA S AM A 9 / 2 0 1 5 23
SAK:
NKU
LTTUURIRAHASTOjulistaa
vuoden2016apurahathaettav
iksi
hKulttuuriapurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisten
ammattiliittojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät.Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia
kulttuuriharrastuksia.
Hakusovellus ja ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahastonkotisivuilta: www.sivistysrahasto.fi
SAK:n kulttuurirahastolle tarkoitetut hakemukset postitetaanomaan ammattiliittoon. Internetissä täytetty, tulostettu jaallekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2015
mennessä Sähköliittoon osoitteella:Sähköliitto / kulttuuriapuraha, pl 747, 33101 tampere
SAK:n kulttuuriapurahojen saajien nimet julkaistaanSAK:n nettisivuilla (www.sak.fi)
huhtikuun 2016 puolessavälissä. Päätöksestäilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti.
Kansan sivistysrahaston haKuohjeetrahasto tukee työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä yhteiskunnallisesti painottunutta tutkimusta,
taidetta, opiskelua ja kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotus- ja valistustyötä.
rahasto jakaa yleis-, erikois- ja maakuntarahastoistaan apurahoja yksityisille henkilöille, työryhmille ja yhteisöille.
nettisivujen hakusovelluksessa tehdyt hakemukset tulee postittaa allekirjoitettuna suosituksineen Kansan sivistysrahastolle 31.12.2015 mennessä.
viimeisen hakupäivän kotimaan postileimalla lähetetty apurahahakemus otetaan käsittelyyn,ulkomailta lähetettävien hakemusten tulee olla säätiöllä viimeiseen hakupäivään mennessä.
osasto 049 hakee osastotoiMitsiJaaHelsingin Sähköalantyöntekijät ry hakee osa-aikaista toimitsijaa. Toimitsijan työhön kuuluumm. työmaavalvonta, jäsenhankinta, koulutustehtävät ja erilaiset toimistotyöt.
Tehtävä hoitaminen vaatii hyvää ay-liikkeen kokemusta, suunnittelukykyä ja toimisto-ohjelmien hallintaa.
Vapaamuotoiset hakemukset ja CV osastolle joko sähköisesti tai postitse 11.12.2015 mennessä[email protected] • Paasivuorenkatu 2C 05300 Helsinki • 050-3604313
Sta
tiiv
i
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistajaSievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • [email protected] • www.sievi.comPohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine OyPohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy
SIEVI
STARMALLISTO
Sievi Star -tuoteperhe on suunniteltu talvikelien vaatimusten mukaisesti. Lämmin vuori, lämpöä heijastavat pohjalliset sekäerinomaisen pidon takaava FlexStep®-pohja tekevät Starista luotettavan valinnan kylmiin ja liukkaisiin talviolosuhteisiin.Star-mallistosta voit valita itsellesi sopivan varrenkorkeuden ja kiinnitysmekanismin: Korkeavartisen Hurricane-saappaan,vetoketjullisen Star Zipin, nauhallisen Sievi Starin tai Boa®-mekanismilla varustetun Star Rollerin. Boa®-mekanismia onhelppo käyttää myös hansikkaat kädessä! Star Zipissä ja Star Rollerissa lisäsuojaa tuo Memory Foam, joka maksimoimukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja.
VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN
Star Roller+ S3Koot: 36-47
CTC
Star Zip XL+ S3Koot: 39-47
CTC
Sievi Star XL+ S3Koot: 39-47
Hurricane XL+ S3Koot: 39-47
CTC CTC
Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki.