2016

SOSIAALITURVAOPASPITKÄAIKAISSAIRAILLE JA

VAMMAISILLE HENKILÖILLE

VERKKOJULKAISUwww.sosiaaliturvaopas.fi

31.1.2016

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2016

Opas on tarkoitettu järjestöjen työntekijöille jäsenten ohjausta ja neuvon-taa varten. Oppaasta hyötyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiak-kaat sekä asiasta kiinnostuneet kansalaiset. Useat kirjoittajajärjestöt jul-kaisevat lisäksi omien jäsentensä erityistarpeisiin syvennettyjä oppaita.

Opas yhdistää ainutlaatuisella tavalla järjestöjen syvällistä sosiaali- jaterveysturvan asiantuntemusta. Samalla yhteistyö eri järjestöjen keskenon poistanut niiden tekemää päällekkäistä perustyötä.

Opasta on julkaistu internetissä vuodesta 2010 lähtien. Opas on linkitettymyös kirjoittaneiden järjestöjen verkkosivuilla. Oppaan osoite onhttp://www.sosiaaliturvaopas.fi.

Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kysymyksiä!

Helsingissä 1.2.2016

Tekijät

2 Sosiaaliturvaopas 2016

Sisällysluettelo

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2016..............................................................................................21 Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa................................................................................9

1.1 Oikeus sosiaaliturvaan ja syrjinnän kielto.........................................................................91.2 Syrjintään puuttuminen....................................................................................................101.3 Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa............................................................................111.4 Asiakkaana sosiaalihuollossa...........................................................................................11

1.4.1 Erityistä tukea tarvitseva henkilö...........................................................................121.4.2 Palvelutarpeen arviointi.........................................................................................131.4.3 Asiakas- tai palvelusuunnitelmassa on huomioitava yksilölliset tarpeet...............141.4.4 Sosiaaliasiamieheltä saa apua................................................................................15

1.5 Potilaana terveydenhuollossa..........................................................................................151.5.1 Terveys- ja hoitosuunnitelma.................................................................................161.5.2 Julkisen terveydenhuoltoyksikön ja hoitohenkilön valinnanmahdollisuus Suomessa 171.5.3 Kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsy.........................................................171.5.4 Suomessa asuvan henkilön hakeutuminen hoitoon ulkomaille..............................181.5.5 EU-kansalaisen hoito Suomessa............................................................................191.5.6 Potilasvahingot.......................................................................................................191.5.7 Lääkevahingot........................................................................................................201.5.8 Potilasasiamies.......................................................................................................20

1.6 Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto...............................................................................201.7 Palvelun tai etuuden hakeminen......................................................................................211.8 Päätös on annettava kirjallisesti.......................................................................................22

2 Muutoksenhaku, kantelu ja muistutus.......................................................................................232.1 Muutoksenhaku kielteiseen päätökseen...........................................................................24

2.1.1 Itseoikaisu..............................................................................................................242.1.2 Päätöksen tiedoksianto ja muutoksenhakuosoitus.................................................242.1.3 Muutoksenhaun kirjoittaminen..............................................................................242.1.4 Muutoksenhaku on pääsääntöisesti maksutonta.....................................................252.1.5 Muutoksenhaku kunnan sosiaalitoimen päätökseen..............................................252.1.6 Muutoksenhaku terveydenhuollossa......................................................................262.1.7 Muutoksenhaku Kelan päätökseen.........................................................................272.1.8 Muutoksenhaku työeläkelaitosten päätöksistä.......................................................272.1.9 Muutoksenhaku tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätöksistä..................28

2.2 Muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa................................283 Liikkuminen..............................................................................................................................30

3.1 Alennukset ja avustaminen joukkoliikenteessä...............................................................303.1.1 Linja-autossa matkustaminen.................................................................................30

3.1.1.1 Kaukoliikenne...............................................................................................303.1.1.2 Paikallisliikenne............................................................................................31

3.1.2 Junalla matkustaminen...........................................................................................313.1.2.1 Avustaminen rautatieasemilla ja saattajapalvelut.........................................32

3.1.3 Laivalla matkustaminen.........................................................................................333.1.4 Lentokoneella matkustaminen...............................................................................33

3.1.4.1 Avuntarpeesta ilmoittaminen........................................................................333.1.4.2 Avustaminen lentoasemalla EU-maissa........................................................34

3.2 Taksimatkojen korvaaminen............................................................................................34

Sosiaaliturvaopas 2016 3

3.3 Oma auto..........................................................................................................................343.3.1 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin......................................................343.3.2 3.3.2 Vammaisen pysäköintilupa............................................................................353.3.3 Autoveron palautus................................................................................................363.3.4 Autoveron huojennus.............................................................................................373.3.5 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta...................................................................373.3.6 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta.....................................................373.3.7 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta....................................................37

3.4 Kuljetuspalvelut...............................................................................................................383.4.1 Vaikeavammaisen kuljetus- ja saattajapalvelu.......................................................38

3.4.1.1 Henkilökohtainen apu...................................................................................393.4.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki.......................................................39

3.5 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat...........................................................403.6 Koulumatkat ja työmatkat...............................................................................................40

3.6.1 Perusopetuksen koulumatkat..................................................................................403.6.2 Kelan koulumatkatuki............................................................................................403.6.3 Vaikeavammaisen opiskelu- ja työmatkat..............................................................41

3.7 Liikkumisen apuvälineet..................................................................................................413.7.1 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira......................413.7.2 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki.......................................................42

4 Asuminen ja itsenäinen suoriutuminen.....................................................................................444.1 Yleinen asumistuki..........................................................................................................444.2 Eläkkeensaajan asumistuki..............................................................................................444.3 Kunnallinen kotipalvelu..................................................................................................454.4 Kunnallinen kotisairaanhoito...........................................................................................464.5 kotona annettavista palveluista perittävät maksut...........................................................464.6 Sosiaalinen kuntoutus......................................................................................................474.7 Omaishoidon tuki............................................................................................................474.8 Palveluseteli.....................................................................................................................484.9 Kehitysvammaisten erityishuolto....................................................................................494.10 Kotikunnan vaihtuminen ja palvelujen saanti.................................................................504.11 Asuntojen korjausavustukset...........................................................................................504.12 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet....................................504.13 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet..........514.14 Palveluasuminen..............................................................................................................52

4.14.1 Palveluasuminen sosiaalihuoltolain mukaan..........................................................524.14.2 Palveluasuminen vammaispalvelulain mukaan......................................................524.14.3 Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut.........................................................52

4.15 Perhehoito........................................................................................................................534.16 Henkilökohtainen apu......................................................................................................534.17 Tulkkauspalvelut..............................................................................................................554.18 Ylimääräiset vaatetus- ja erityisravintokustannukset......................................................564.19 Päivätoiminta...................................................................................................................564.20 Vanhuspalvelulaki............................................................................................................564.21 Päihdetyö sosiaalipalveluna.............................................................................................574.22 Mielenterveystyö sosiaalipalveluna.................................................................................574.23 Postinjakelu kotiovelle....................................................................................................58

5 Lapset ja lapsiperheet................................................................................................................595.1 Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha.............................59

5.1.1 Kotihoidon tuki......................................................................................................59

4 Sosiaaliturvaopas 2016

5.1.2 Yksityisen hoidon tuki...........................................................................................595.1.3 Joustava hoitoraha..................................................................................................59

5.2 Osittainen hoitoraha.........................................................................................................605.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuki.........................................................................................605.4 Omaishoidon tuki............................................................................................................615.5 Sosiaalityö ja palveluohjaus............................................................................................615.6 Päivähoito........................................................................................................................615.7 Koulupäivän aikainen omahoidon tuki............................................................................625.8 Koulunkäyntiavustaja......................................................................................................625.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito........................................625.10 Hoitoapua kotiin..............................................................................................................635.11 Tukihenkilö......................................................................................................................635.12 Henkilökohtainen apu......................................................................................................635.13 Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet..........................................................645.14 Lääkinnällinen kuntoutus................................................................................................645.15 Sopeutumisvalmennus.....................................................................................................655.16 Erityishoitoraha...............................................................................................................655.17 Kuntoutusraha vanhemmalle...........................................................................................665.18 Lapsen terveydenhoidon kustannukset............................................................................665.19 Vaipat...............................................................................................................................675.20 Ylimääräiset vaatetuskustannukset..................................................................................675.21 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet....................................675.22 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet..........675.23 Lapsen kanssa liikkuminen..............................................................................................685.24 Osittainen hoitovapaa......................................................................................................685.25 Pidennetty oppivelvollisuus.............................................................................................695.26 Lastensuojelu - luvun numerointi??................................................................................695.27 Kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy.......................................................................69

6 Toimeentulo...............................................................................................................................706.1 Vammaistuki aikuiselle....................................................................................................706.2 Ruokavaliokorvaus..........................................................................................................716.3 Eläkettä saavan hoitotuki.................................................................................................716.4 Sairauspäiväraha..............................................................................................................736.5 Osasairauspäiväraha........................................................................................................746.6 Sairauslomalta takaisin työhön........................................................................................756.7 Toimeentulotuki...............................................................................................................756.8 Sosiaalinen luototus.........................................................................................................776.9 Talous- ja velkaneuvonta.................................................................................................776.10 Eläkejärjestelmä...............................................................................................................77

6.10.1 Työeläkettä työssäolon ja ansioiden mukaan.........................................................786.10.2 Kansaneläkettä Suomessa asuvalle........................................................................786.10.3 Työkyvyttömyyseläke............................................................................................796.10.4 Osatyökyvyttömyyseläke.......................................................................................796.10.5 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus ansiotuloihin ja eläkkeiden lepäämään jättäminen 806.10.6 Perhe-eläke huoltajan kuoleman varalta................................................................806.10.7 Takuueläke.............................................................................................................81

6.11 Vakuutukset.....................................................................................................................826.11.1 Tapaturma- ja liikennevakuutus.............................................................................826.11.2 Työntekijän pakollinen ryhmähenkivakuutus........................................................82

Sosiaaliturvaopas 2016 5

7 Sairaanhoidon maksut ja korvaukset.........................................................................................837.1 Kelan sairaanhoitokorvaukset..........................................................................................83

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito...........................................................837.1.1.1 Suorakorvaus................................................................................................837.1.1.2 Suun ja hampaiden tutkimus.........................................................................83

7.1.2 Yksityinen sairaalahoito.........................................................................................847.1.3 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset...................................................847.1.4 Lääkekustannusten korvaukset...............................................................................84

7.1.4.1 Alkuomavastuu käyttöön 1.1.2016...............................................................847.1.4.2 Korvausryhmät.............................................................................................857.1.4.3 Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet..........................................................857.1.4.4 Viitehintajärjestelmä.....................................................................................857.1.4.5 Annosjakelu..................................................................................................867.1.4.6 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)................................867.1.4.7 Sähköinen resepti..........................................................................................86

7.1.5 Matkakorvaukset....................................................................................................877.1.5.1 Matkaomavastuu...........................................................................................877.1.5.2 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista...............................................................887.1.5.3 Matkakatto....................................................................................................887.1.5.4 Taksimatkojen korvaus.................................................................................887.1.5.5 Saattaja..........................................................................................................897.1.5.6 Yöpyminen...................................................................................................89

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu: sairaanhoitokorvaukset.....................................................897.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto.........................................89

7.3.1 Terveyskeskusmaksut.............................................................................................907.3.2 Kunnallinen hammashoito.....................................................................................907.3.3 Sairaalamaksut.......................................................................................................907.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut........................................................917.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito..................................................................................917.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito........................................................................................917.3.7 Lääkärintodistukset................................................................................................917.3.8 Sakkomaksu...........................................................................................................917.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito..............................................................92

7.3.9.1 Palveluseteli..................................................................................................927.3.10 Kotisairaala............................................................................................................927.3.11 Hoitotarvikkeet.......................................................................................................927.3.12 Terveydenhuollon maksukatto...............................................................................937.3.13 Maksukyvyn ottaminen huomioon.........................................................................93

8 Kuntoutus..................................................................................................................................948.1 Kuntoutuksen tavoitteista................................................................................................948.2 Kuntoutusjärjestelmästä...................................................................................................948.3 Kuntoutusta järjestävät tahot...........................................................................................948.4 Kuntoutusohjaus..............................................................................................................968.5 Kuntoutussuunnitelma.....................................................................................................968.6 Kuntoutukseen hakeutuminen.........................................................................................978.7 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus..........................................................................97

8.7.1 Rintamaveteraanit..................................................................................................988.8 Työterveyshuolto ja kuntoutus.........................................................................................988.9 Kelan kuntoutus...............................................................................................................98

8.9.1 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus...........................................................................99

6 Sosiaaliturvaopas 2016

8.9.2 Kuntoutuspsykoterapia.........................................................................................1008.9.3 Harkinnanvarainen kuntoutus..............................................................................100

8.10 Potilas- ja vammaisjärjestöjen kuntoutus......................................................................1018.11 Ammatillinen kuntoutus................................................................................................101

8.11.1 Kelan ammatillinen kuntoutus.............................................................................1018.11.2 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus...........................................................1028.11.3 Ammattitaudit ja tapaturmat sekä liikennevahingot: ammatillinen kuntoutus.. . .102

8.12 Kuntoutusajan toimeentulo............................................................................................1038.12.1 Kelan kuntoutusraha.............................................................................................1038.12.2 Nuoren kuntoutusraha..........................................................................................1038.12.3 Toimeentulo Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta.........................................1048.12.4 8.11.4 Toimeentulo työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen ajalta.............104

8.12.4.1 Työeläkejärjestelmän kuntoutusetuudet......................................................1059 Apuvälineet.............................................................................................................................106

9.1 Apuvälinepalvelujen työnjako.......................................................................................10710 Verotus....................................................................................................................................109

10.1 Autovero........................................................................................................................10910.1.1 Autoveronpalautus ja -huojennus.........................................................................10910.1.2 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta.................................................................111

10.2 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys..........................................................................11110.3 Kotitalousvähennys........................................................................................................11210.4 Invalidivähennys............................................................................................................112

11 Ulkomaille...............................................................................................................................11411.1 Tilapäinen oleskelu ulkomailla......................................................................................114

11.1.1 Matkavakuutus lomamatkalle...............................................................................11411.1.2 Eurooppalainen sairaanhoitokortti.......................................................................11511.1.3 Korvausten hakeminen jälkikäteen......................................................................115

11.2 Muu pidempiaikainen oleskelu tai työnteko ulkomailla................................................11611.2.1 Työkomennus ulkomaille.....................................................................................116

11.3 Kahdenkeskisistä sosiaaliturvasopimuksista?................................................................11711.4 Hoitoon hakeutuminen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin..................................................118

11.4.1 Kustannusten korvaus...........................................................................................11811.4.2 Mistä hoidosta tai toimenpiteestä saa korvauksen?..............................................118

11.5 Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla.........................................................................11911.6 Lääkkeet ulkomaille ja eurooppalainen lääkemääräys..................................................120

11.6.1 Lääkkeet suoraan apteekista Euroopassa.............................................................12012 Työ...........................................................................................................................................122

12.1 Yleistä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllisyydestä........................12212.2 Te-palvelut.....................................................................................................................123

12.2.1 Työolosuhteiden järjestelytuki.............................................................................12312.2.2 Palkkatuki.............................................................................................................12312.2.3 Työkokeilu............................................................................................................124

12.3 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)............................................12412.4 Nuorisotakuu.................................................................................................................12412.5 12.5 Kelan järjestämät työkokeilut................................................................................12512.6 Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta..................................................................12512.7 Työhönvalmennus..........................................................................................................12612.8 Työssä työkyvyttömyyseläkkeellä.................................................................................12612.9 Tuet palkkaukseen.........................................................................................................126

12.9.1 Tuet palkkaukseen................................................................................................127

Sosiaaliturvaopas 2016 7

13 Opiskelu..................................................................................................................................12913.1 Taloudellinen tuki opiskeluun........................................................................................129

13.1.1 Opintotuki............................................................................................................12913.1.1.1 Opintorahan määrä eri koulutusasteilla euroa/opiskelukuukausi 1.8.2015 alkaen. 13013.1.1.2 Opintolainan valtiontakauksen määrä euroa/kk..........................................131

13.1.2 Opintolainan korkoavustus...................................................................................13113.1.3 Opintolainavähennys............................................................................................13213.1.4 Opintolainan maksuvapautus...............................................................................13213.1.5 Koulumatkatuki....................................................................................................13213.1.6 Aikuiskoulutustuki...............................................................................................133

13.2 Ammatinvalinta.............................................................................................................13313.2.1 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu.......................................................................13313.2.2 Koulutuskokeilu...................................................................................................134

13.3 Ammatilliset erityisoppilaitokset...................................................................................13413.3.1 Ammatillinen erityisopetus..................................................................................13413.3.2 Erityistä tukea ammatilliseen perustutkintoon tai valmentavaan koulutukseen...134

13.3.2.1 Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (VALMA)...............13513.3.2.2 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)................135

13.4 Ammatillinen työvoimakoulutus...................................................................................13513.5 Oppisopimuskoulutus....................................................................................................13513.6 Muuta opiskeluun liittyvää............................................................................................136

14 Omaisen kuollessa...................................................................................................................13714.1 Hautauskulut..................................................................................................................13714.2 Perunkirjoitus.................................................................................................................13714.3 Perhe-eläke....................................................................................................................138

14.3.1 Leskeneläke Kelasta.............................................................................................13814.3.2 Lapseneläke Kelasta.............................................................................................13814.3.3 Leskeneläke työeläkejärjestelmästä.....................................................................13914.3.4 Lapseneläke työeläkejärjestelmästä.....................................................................13914.3.5 Perhe-eläke vahinkovakuutuslaitokselta..............................................................140

14.4 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus.................................................................................14014.5 Kuolinpesän verotus......................................................................................................140

Asiasanat.................................................................................................................................142Työryhmä................................................................................................................................148

8 Sosiaaliturvaopas 2016

1 Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa

1.1 Oikeus sosiaaliturvaan ja syrjinnän kielto

Jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain mukaan oikeus sosiaali-turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aika-na sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämän li-säksi perustuslaki velvoittaa valtiota ja kuntia turvaamaan jokaiselleoikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yksilön tarpeista onhuolehdittava siten, että oikeus ihmisarvoiseen elämään toteutuu.

Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia kos-kevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan. Sopimuksessa si-toudutaan kehittämään ja toteuttamaan käytäntöjä, lainsäädäntöä ja hal-linnollisia toimenpiteitä oikeuksien tasapuoliselle toteuttamiselle sekämuuttamaan lakeja, säädöksiä ja tapoja, jotka voidaan katsoa syrjiviksi.Kun Suomi on ratifioinut sopimuksen, tulee siitä osa kansallista lainsää-däntöä.

(Suomen perustuslaki, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus)

Sosiaaliturvaopas 2016 9

1.2 Syrjintään puuttuminen

Perustuslaissa ja useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa sää-detään yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta. Näitä perus- ja ihmis-oikeussäännöksiä täsmentävät yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisuudenedistämistä, syrjinnän kieltoa ja syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeustur-vaa koskevat säännökset. Syrjinnässä voi joskus olla kyse myös rikos-asiasta.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää laajasti syrjinnän henkilöön liittyvän syyn(esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden) perusteella kaikessa jul-kisessa ja yksityisessä toiminnassa yksityis- ja perhe-elämää sekä uskon-nonharjoitusta lukuun ottamatta. Myös lain yhdenvertaisuuden edistä-mistä koskevia viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajiavelvoittavia säännöksiä vahvistettiin.

Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että jotakuta kohdellaan henkilöön liitty-vän syyn johdosta epäsuotuisammin kuin muita vastaavassa tilanteessaolevia. Välittömän syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syr-jintää ovat välillinen syrjintä (näennäisesti yhdenvertainen kohtelu, jokajohtaa tosiasiallisesti syrjivään lopputulokseen), henkilön ihmisarvoaloukkaava häirintä, kehottaminen syrjintään sekä vammaisten henkilöi-den kohtuullisten mukautusten epääminen. Syrjintä on kielletty riippu-matta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaantosiseikkaan tai oletukseen. On esimerkiksi kiellettyä syrjiä lapsen van-hempaa lapsen sairauden tai vamman vuoksi.

Eriarvoinen kohtelu voi laissa säädetyillä edellytyksillä olla oikeutettua.Esimerkiksi syrjinnälle alttiiden ryhmien kuten vammaisten henkilöidenpositiivinen erityiskohtelu eli sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu,jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminentaikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, onyhdenvertaisuuslain mukaan sallittua.

Velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden to-siasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi on uudistetussa yhdenver-taisuuslaissa ulotettu työnantajien ja koulutuksen järjestäjien lisäksi vi-ranomaisiin sekä tavaroiden tai palveluiden tarjoajiin kuten kauppoihin,ravintoloihin tai hotelleihin. Näiden toimijoiden tulee tehdä asianmukai-set ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jot-ta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viran-omaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla oleviatavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työ-uralla.

Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu,yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työelämää koskevien yksit-täistapausten osalta työsuojeluviranomaiset. Yhdenvertaisuusvaltuutettu,syrjintää kohdannut henkilö itse tai hänen suostumuksellaan yhdenver-taisuutta edistävä yhteisö voi viedä syrjintätapauksen yhdenvertaisuus-lautakunnan tutkittavaksi. Lautakunta voi antaa syrjintävalituksen joh-

10 Sosiaaliturvaopas 2016

dosta syrjinnän jatkamisen kieltäviä tai yhdenvertaisuuslain mukaistenvelvoitteiden täyttämiseen määrääviä päätöksiä. Lainvastaisen syrjinnänkohteeksi joutuneella on myös oikeus hakea hyvitystä häntä syrjineeltäviranomaiselta, työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä tai tavaroiden taipalveluiden tarjoajalta, mutta koska hyvitystä haetaan käräjäoikeudessanostettavalla kanteella, siihen liittyy oikeudenkäyntikuluriski.

(Perustuslaki, Yhdenvertaisuuslaki, Rikoslaki)

1.3 Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa

Kaikkien viranomaisten on kohdeltava asiakkaita tasapuolisesti, asian-mukaisesti ja puolueettomasti. Heidän kielenkäyttönsä on oltava asiallis-ta ja ymmärrettävää. Tämä koskee asiointia niin kunnissa, valtiolla jaKelassa kuin lakisääteisiä työeläke-, tapaturma- ja potilasvahinkovakuu-tusasioita hoitavia tahoja.

Asiakkaille on annettava maksutonta neuvontaa hakemusten laatimises-sa, muutoksenhaussa jne. Neuvontavelvollisuus on kuitenkin rajoitettukunkin viranomaisen omaan toimialaan. Jos asia ei kuulu kyseessä ole-van viranomaisen toimialaan, viranomaisen on ohjattava asiakas otta-maan yhteyttä oikeaan tahoon.

Mikäli asia on tullut vireille viranomaisen aloitteesta (esimerkiksi oikai-su, takaisinperintä, tarkistus) eikä asiakas vamman tai sairauden perus-teella voi tulla ymmärretyksi, tulkitseminen ja kääntäminen ovat viran-omaisen vastuulla. Asiakkaan vireille panemissa asioissa tulkitsemis- jakääntämisvastuu on viranomaisilla myös silloin, kun kyse on perustoi-meentulon turvaamisesta muun muassa työkyvyttömyyden ja sairaudenvuoksi.

Asiakkailla on oikeus saada tietoa kaikista viranomaisen hallussa olevis-ta heitä itseään koskevista asiakirjoista. Tieto asiakirjan sisällöstä onpääsääntöisesti annettava pyydetyllä tavalla esimerkiksi suullisesti taiantamalla asiakirja nähtäväksi tai kopioitavaksi.

(Hallintolaki, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta)

1.4 Asiakkaana sosiaalihuollossa

Sosiaalihuoltoa järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etuaarvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi,itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen. Tämänlisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka eri palvelut vaikuttavatasiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteeseen. Tuen ja palveluidentulee olla asiakkaan tarpeisiin nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riit-tävää. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota erityistätukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen.

Sosiaaliturvaopas 2016 11

Kunnan on huolehdittava neuvonnan ja tiedottamisen järjestämisestä so-siaalipalveluja ja sosiaaliturvaetuuksia koskevissa kysymyksissä. Sosiaa-lipalveluja on järjestettävä tueksi jokapäiväiseen elämään, asumiseen jataloudelliseen selviytymiseen sekä lapsen tasapainoiseen kehitykseen jahyvinvointiin liittyen. Tämän lisäksi niiden tulee vastata tuen tarpeisiin,jotka johtuvat päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmasta tai muustasairaudesta, vammasta, ikääntymisestä tai toimintakyvyn laskusta, lähi-suhde- tai perheväkivallasta, äkillisestä kriisitilanteesta tai läheisen tuentarpeesta. Sosiaalipalvelujen tulee ehkäistä asiakkaan syrjintää ja tukeahänen osallisuuttaan.

Asiakkaalla on oikeus saada hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua il-man syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaanloukata. Hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään tulee kunnioittaa. So-siaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan yksilöllisettarpeet ja näkemykset sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyönte-kijä. Omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimettymuu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä il-meisen tarpeetonta.

Asiakkaalle on annettava kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämi-sestä. Päätös on toimeenpantava viipymättä kiireellisissä tapauksissa jamuuten ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuu-kauden kuluessa asian vireille tulosta.

Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taiasiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyk-si, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkinhankkimisesta. Osalla asiakkaista saattaa olla oikeus lakisääteiseen tulk-kauspalveluun.

Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava sosiaalihuollonedustajalle ne tiedot, joita tämä tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessäja toteuttamisessa.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista)

1.4.1 Erityistä tukea tarvitseva henkilö

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota erityistä tukeatarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Erityistä tukea tarvitsevillahenkilöillä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea jasaada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Henkilö voi olla tilan-teessa, jossa hän ei itse kykene hakemaan tarvitsemaansa apua tai sensaaminen on vaarassa estyä, koska hän ei kykene riittävissä määrin anta-maan tai vastaanottamaan avun saamiseksi tarvittavaa tietoa. Vaikeudetvoivat johtua kognitiivisesta tai psyykkisestä vammasta tai sairaudesta,

12 Sosiaaliturvaopas 2016

vakavasta päihdeongelmasta, useasta yhtäaikaisesta tuen tarpeesta taimuusta vastaavasta syystä. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi puut-teellinen kielitaito yhdistettynä traumaattiseen kokemukseen.

Lapsi voi tarvita erityistä tukea edellä mainittujen syiden lisäksi senvuoksi, että kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttätai kehitystä tai hän itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai ke-hitystään.

Korkeaan ikään liittyvä tuen tarve ei yksinään ole peruste sosiaalihuolto-lain mukaiseen erityisen tuen saamiseen.

Se, onko henkilö lain tarkoittamalla tavalla erityistä tukea tarvitseva hen-kilö, harkitaan ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistätukea tarvitsevien asiakkaiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointia sekäpoistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.

(Sosiaalihuoltolaki, Vanhuspalvelulaki)

1.4.2 Palvelutarpeen arviointi

Kiireellisissä tilanteissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymät-tä. Muissa kuin kiireellisissä tilanteissa palvelutarpeen selvittely on aloi-tettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asiakkaan yhteydenotosta,kun kyseessä on:

• 75 vuotta täyttänyt henkilö• Kelasta ylintä hoitotukea saava henkilö• Vammaispalvelulain mukainen vammainen henkilö• Toimeentulotuen hakija• Lastensuojelun tarpeessa mahdollisesti oleva lapsi• Erityistä tukea tarvitseva lapsi

Palveluntarpeen arviointia voi pyytää henkilö itse, hänen omaisensa, lail-linen edustajansa tai muu henkilö tai viranomainen. Yleisimmin arvioita-vaksi tulee henkilön oikeus koti-, asumis- ja laitoshoidon palveluihin,vammaispalveluihin, omaishoidon tukeen ja toimeentulotukeen. Useinpalvelutarpeen arvioiminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.

Palvelutarpeen arviointi ei sinänsä johda palvelujen myöntämiseen, vaanpalveluja on erikseen haettava. Palvelujen järjestäminen edellyttää asian-mukaisen palvelusuunnitelman laatimista.

(Sosiaalihuollon asiakaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Vammaispalvelu)

Sosiaaliturvaopas 2016 13

1.4.3 Asiakas- tai palvelusuunnitelmassa on huomioitava yksilölliset tarpeet

Palveluja järjestettäessä sosiaalihuoltolain mukaan käytetään termiä asia-kassuunnitelma ja vammaispalvelulain perusteella järjestettäessä käyte-tään termiä palvelusuunnitelma. Käytännössä on kyse lähes samastasuunnitelmasta. Asiakas- ja palvelusuunnitelmalla täydennetään palvelu-tarpeen arviointia sekä tuetaan asiakkaan omatoimista suoriutumista.Asiakassuunnitelma on laadittava aina, paitsi jos kyseessä on tilapäinenneuvonta tai jos se jostain muusta syystä on ilmeisen tarpeeton.

Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänenomaistensa tai edustajiensa kanssa asiakkaan itsemääräämisoikeutta kun-nioittaen. Sosiaalihuollon edustajan on selvittävä vaihtoehdot asiakkaantilanteen tukemiseksi. Erilaisten palveluvaihtoehtojen selvittäminen ta-pahtuu luontevasti asiakassuunnitelman laatimisen yhteydessä. Asiak-kaan etu, toiveet ja yksilölliset tarpeet sekä mielipiteet on otettava huo-mioon palveluja ja tukitoimia järjestettäessä.

Ennen suunnitelman laatimista on asiakkaalle selvitettävä ymmärrettä-vällä tavalla hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoeh-dot palvelujen järjestämiseksi. Hänelle on selvitettävä asiakassuunnitel-maan sisältyvien palvelujen maksujen suuruus ja kuinka nemuodostuvat.

Asiakkaan on hyvä ennen suunnitelman laatimista hankkia tarpeellisetlääkärinlausunnot sekä muut tarvittavat selvitykset ja asiakirjat. Hänenkannattaa myös miettiä, missä suunnitelmaneuvottelu on parasta pitää:asiakkaan kotona, sosiaalitoimessa vai jossakin muualla. Samoin on syy-tä arvioida se, miltä tahoilta tarvitaan edustaja laatimaan suunnitelmaa(esimerkiksi vammaispalvelu, kotihoito, muu terveydenhuolto, kuntou-tus, opetustoimi, työhallinto) ja pyydettävä neuvottelun koollekutsujaahuolehtimaan asiasta.

Asiakassuunnitelmaan on kirjattava:

• asiakkaan ja ammattilaisen arvio tuen tarpeesta sekä tarvittavista pal-veluista ja toimenpiteistä

• omatyöntekijän arvio palveluista ja niiden kestosta• tieto kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tapaavat• asiakkaan ja työntekijän arvio asiakkaan vahvuuksista ja voimavarois-

ta• asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet• arvio asiakkuuden kestosta• tiedot yhteistyötahoista• tieto seurannasta ja arvioinnista

Mikäli asiakkaan palvelutarve on runsas, voi olla hyvä kokoontuauseampaan kertaan laatimaan asiakassuunnitelmaa. Se on tarvittaessa so-vitettava yhteen muihin vastaaviin suunnitelmiin kuten esimerkiksi kun-toutussuunnitelmaan. Asiakkaan suostumuksella voidaan laatia yksi yh-teinen suunnitelma, joka koskee myös muita palveluja ja tukitoimia.

14 Sosiaaliturvaopas 2016

Asiakassuunnitelma ei ole päätös jonkun palvelun tai tukitoimen järjes-tämisestä. Siksi suunnitelman laatimisen yhteydessä asiakasta on neuvot-tava, miten suunnitelmaan kirjattuja palveluja ja tukitoimia haetaan.Lähtökohtaisesti asiakassuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tu-lee myöntää asiakkaalle. Hakemus voidaan hylätä vain erityisen perus-telluista syistä.

(Sosiaalihuollon asiakaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Vammaispalvelulaki, Vanhuspalvelulaki)

1.4.4 Sosiaaliasiamieheltä saa apua

Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla myös yhtei-nen useamman kunnan kesken. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoaasiakkaita sosiaalilainsäädännön soveltamisessa, auttaa muutoksenhaus-sa sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Sosiaaliasia-miehen tehtäviin kuuluu myös avustaminen muistutuksen laatimisessa,jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun.

(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista)

1.5 Potilaana terveydenhuollossa

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Po-tilasta on kohdeltava ihmisarvoa loukkaamatta sekä hänen vakaumustaanja yksityisyyttään kunnioittaen. Mahdollisuuksien mukaan on hoidossaja kohtelussa otettava huomioon potilaan äidinkieli sekä hänen yksilölli-set tarpeensa ja kulttuurinsa. Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessaon tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutustakoskeva tai muu vastaava suunnitelma.

Potilaan on saatava ymmärrettävä selvitys terveydentilastaan, hoidonmerkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muis-ta hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista. Jos terveydenhuollon ammatti-henkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä tai potilas ei aisti- tai puhevianvuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdit-tava tulkitsemisesta. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänenkanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä,on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hä-nen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuu-den tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillistaedustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätök-sen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaitenvastaisi potilaan tahtoa. Jos selvitystä ei saada, on potilasta hoidettava ta-valla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Sosiaaliturvaopas 2016 15

Alaikäisen potilaan mielipide on selvitettävä silloin, kun se on hänenikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos hän ikänsä ja kehi-tystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, on häntä hoidet-tava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Mikäli alaikäinen ei kykenepäättämään hoidostaan, on häntä hoidettava yhteisymmärryksessä hänenhuoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.

Potilaan on hyvä varmistaa, että kaikki olennaiset hänen terveydentilaan-sa koskevat tiedot ovat hoitotahon käytettävissä ja virheettömiä. Lisätie-toa potilasturvallisuudesta THL:lta ja Potilaan oppaasta.

Lisätietoa terveyspalvelujen käytöstä Suomessa ja ulkomailla, potilaanoikeuksista ja hoitokustannusten korvauksista löytää Kelan ylläpitämältäsivustolta. Verkkosivuilta löytää neuvoa ja opastusta sekä kansallisestaterveydenhuollon valinnanvapaudesta että rajat ylittävästä terveyden-huollosta. Sivuilla kerrotaan mm. potilaan oikeuksista, kustannusten kor-vauksista ja lääkkeistä.

(Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Terveydenhuoltolaki)

1.5.1 Terveys- ja hoitosuunnitelma

Potilaalle tulee tehdä tarvittaessa terveys- ja hoitosuunnitelma kiireettö-missä hoidoissa. Terveys- ja hoitosuunnitelma tulee tehdä yhteistyössäpotilaan kanssa. Suunnitelmaan kootaan potilaan kannalta tärkeät sairau-det ja terveysongelmat, riippumatta siitä hoidetaanko niitä terveyskes-kuksessa, työterveyshuollossa tai keskussairaalassa. Suunnitelma sisältäähoidon tarpeen, tavoitteiden ja keinojen lisäksi potilaan kokonaisterveyt-tä kuvaavat tiedot diagnooseista ja lääkityksestä. Terveys- ja hoitosuun-nitelma on erityisen hyödyllinen useita sairauksia sairastavien potilaidenkohdalla, koska hoitoa toteutetaan usein monen asiantuntijan avulla. Po-tilas voi tarkistaa terveys- ja hoitosuunnitelmasta, miten tulee toimia jakeneen tulee olla yhteydessä ongelman tai sairauden pahetessa. Suunni-telma auttaa niin potilasta kuin terveydenhuoltohenkilöstöä pysymäänajan tasalla hoitoon liittyvissä asioissa.

Terveydenhuollon eri toimijoiden liityttyä kansalliseen sähköisiin poti-lastietojärjestelmiin (esim. Kanta), suunnitelmaa voidaan käyttää poti-laan luvalla kaikissa niissä hoitopaikoissa, joissa hän asioi. Tämä edistääosaltaan myös potilaan oikeutta valita oma hoitopaikkansa.

Tutustu laajemmin terveys- ja hoitosuunnitelmaan.

(Terveydenhuoltolaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

16 Sosiaaliturvaopas 2016

1.5.2 Julkisen terveydenhuoltoyksikön ja hoitohenkilön valinnanmahdollisuusSuomessa

Julkisen terveydenhuollon potilaalla on mahdollisuus valita terveyskes-kus, terveysasema ja julkisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö Suo-messa. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysase-maan, ja uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttuaedellisestä valinnasta. Lisäksi jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmu-kaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun,vapaa-ajanvieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vas-taavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoi-don toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai julkisen erikoissairaanhoi-don toimintayksikköä. Erikoissairaanhoidon yksikkö valitaanyhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärinkanssa.

Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoi-tava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, mikäli se on mahdol-lista ja tarkoituksenmukaista. Potilaan jatkohoito on toteutettava siten,että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkä-rin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta onmahdollista.

(Terveydenhuoltolaki)

1.5.3 Kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsy

Kiireetöntä hoitoa koskevassa asiassa on terveyskeskukseen saatava vir-ka-aikana arkipäivisin yhteys välittömästi puhelimella tai terveysasemal-la tulee vaihtoehtoisesti olla käytössään takaisinsoittopalvelu.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointiviimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Perusterveyden-huollossa hoitoon on päästävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessahoidon tarpeen toteamisesta. Suun terveydenhuollossa tai perustervey-denhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enimmäis-aika voidaan ylittää enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamistavoidaan lykätä perustellusta syystä potilaan terveydentilaa vaarantamat-ta.

Jos erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislää-kärin arviointia tai tutkimuksia, on arviointi ja tutkimukset tehtävä kol-men kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Lähetetulee käsitellä kolmessa viikossa. Tarpeelliseksi todettuun erikoissairaan-hoitoon on päästävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.

Kiireettömään hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja hoidonporrastuksen to-teutumiseksi on sosiaali- ja terveysministeriössä laadittu erikoisalakoh-taiset yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit (Yhtenäiset kiireettömän hoi-

Sosiaaliturvaopas 2016 17

don perusteet. STM:n selvityksiä 2010:31). Lisäksi hoidossa noudate-taan Käypä hoito -suosituksia.

Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveyden-huolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on an-nettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoi-dolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairaudenvaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä ar-viota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vam-man vaikeutumista.

Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kunta-yhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys.

(Terveydenhuoltolaki)

1.5.4 Suomessa asuvan henkilön hakeutuminen hoitoon ulkomaille

Suomessa sairausvakuutettu henkilö voi hakeutua suunnitellusti hoitoonulkomaille joko ennakkoluvan kanssa tai sitä ilman. Ilman ennakkolupaavoi hakeutua hoitoon toiseen EU/Eta-maahan tai Sveitsiin. Kuluista voihakea korvausta jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV128. Suomessa sai-rausvakuutetut voivat hakea korvausta sairaanhoitokorvauksiin lääkärinja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin määrää-mistä tutkimuksista tai hoidosta sekä lääkkeistä. Jos hakeutuu ilman en-nakkolupaa hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maihin tai Sveitsiin, eiyleensä voi saada Kelasta korvauksia.

Hoitoon voi hakeutua myös ennakkoluvalla. Sitä haetaan julkisesta ter-veydenhuollosta. Ennakkolupaa voi hakea lomakkeella SV129. Kela voimyöntää ennakkoluvan hakemuksesta, jos kotikunnan julkinen tervey-denhuolto puoltaa luvan myöntämistä.

Ennakkoluvan saanut asiakas maksaa itse hoitoa antavan maan lainsää-dännön mukaisen asiakasmaksun. Matkojen, yöpymisten ja lääkkeidenkustannuksista voi anoa jälkikäteen korvausta Kelasta. Jos saattaja on ol-lut matkalla välttämätön, voi myös saattajan matkojen ja yöpymistenkustannuksista saada jälkikäteen jonkin verran korvausta Kelasta. Saatta-jan välttämättömyydestä on oltava maininta julkisen terveydenhuollonlausunnossa.

Sairaanhoitopiiri voi myös myöntää muun ennakkoluvan hoitoon ulko-maille terveydenhuoltolain perusteella. Tällöin sairaanhoitopiiri vastaakaikista järjestelyistä ja kustannusten korvauksista.

Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi järjestää Suomessa hoitoa sää-detyissä enimmäisajoissa, sen on potilaan pyynnöstä annettava ennakko-lupa hakeutua sairaanhoitopiirin/kuntayhtymän kustannuksella hoitoonEU/Eta-maahan tai Sveitsiin. Ennakkolupaa myönnettäessä on otettavahuomioon potilaan sen hetkinen terveydentila ja todennäköinen taudin-

18 Sosiaaliturvaopas 2016

kulku. Potilaan kannattaa etukäteen selvittää muun muassa potilasasia-kirjojen käännöskustannukset sekä tulkkauskulut. Potilaan on otettavahuomioon, ettei Potilasvahinkovakuutus kata ulkomailla annettua hoitoa,vaan potilasvahingoissa noudatetaan hoitoa antavan maan lainsäädäntöä.

Lisätietoa Hoitopaikan valinta -sivustolta.

1.5.5 EU-kansalaisen hoito Suomessa

Kiireellinen hoito on annettava potilaan kansallisuudesta tai asuinpaikas-ta riippumatta. Kiireellisen hoidon tarpeen määrittelee lääkäri. Potilaaltaperitään asiakasmaksulain mukaiset potilasmaksut.

EU/ETA-etuuksiin ja sosiaaliturvasopimuksiin perustuvat oikeudet onosoitettava eurooppalaisella sairaanhoitokortilla/E-lomakkeella, sairaus-vakuutuskortilla tai passilla. Asiakasmaksut ovat samat kuin Suomessaasuvilla. EU:n ulkopuolella asuvilta potilailta peritään hoidon todellisetkustannukset.

Pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta lukuun ottamatta sopimukset taiasetus eivät sisällä määräyksiä potilaan siirtokustannuksista maiden vä-lillä. Pohjoismaissa lähettävä sairaala huolehtii kuljetuksen järjestelyistäja maksamisesta. Muihin maihin menevien sairaalasiirtojen maksaja jajärjestäjä pitää selvittää aina erikseen. Useimmiten ensisijaisena maksa-jana on potilaan vakuutusyhtiö.

Henkilö, jolla ei ole väestökirjanpidon mukaista kotipaikkaa Suomessa,voidaan ottaa kiireettömään hoitoon silloin, kun hänelle on myönnettymaksusitoumus.

Lisätietoa Hoitopaikan valinta -sivustolta.

(Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

1.5.6 Potilasvahingot

Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta huolehtiiPotilasvakuutuskeskus, puh. 040 450 4590. Potilasvakuutus korvaa tutki-muksissa ja hoidoissa syntyneitä haittoja ja menetyksiä potilasvahinko-lain mukaan. Vahinkoilmoitus on perusteltua tehdä silloin, kun tutkimuk-sesta tai hoidosta on aiheutunut henkilövahinko. Henkilövahingollatarkoitetaan sairautta, ruumiinvammaa tai kuolemaa. Potilaan kannattaakeskustella ilmoituksen tarpeesta hoitavan lääkärin, hoitohenkilökunnantai potilasasiamiehen (ks. luku 1.5.8) kanssa.

Potilasvahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vahingon ta-pahtumisesta. Erityisestä syystä korvausta voi vaatia myöhemminkin,kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa hoidosta.

Sosiaaliturvaopas 2016 19

Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen tyytymätön voi pyytää rat-kaisusuosituksen potilasvahinkolautakunnalta tai saattaa asiansa tuomio-istuimeen. Lisätietoja potilasvahinkolautakunnasta, puh. 020 743 4343.

(Potilasvahinkolaki)

1.5.7 Lääkevahingot

Lääkevahinkovakuutusyhtiö, puh. 010 219 5716 tai 010 219 5717 (arki-sin klo 10–15), korvaa Suomessa myydyistä tai kulutukseen luovutetuis-ta lääkelaissa tarkoitetuista lääkkeistä aiheutuneita yllättäviä haittavaiku-tuksia. Lääkkeen aiheuttamasta vahingosta voi hakea rahallista korvaustalääkevahinkovakuutuksesta täyttämällä vahinkoilmoituslomakkeen. En-nen ilmoituksen tekemistä on hyvä keskustella asiasta hoitavan lääkärin,muun hoitohenkilökunnan tai potilasasiamiehen kanssa (ks. luku 1.5.8).Vahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa lääkkeen aiheutta-man vahingon syntymisestä. Korvausvaatimus on esitettävä viimeistään10 vuoden kuluttua lääkkeen käytön lopettamisesta.

(Lääkelaki)

1.5.8 Potilasasiamies

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on oltava nimetty potilasasia-mies. Eri toimintayksiköillä voi olla myös yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa potilaslain soveltamisessa sekätiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia potilaan oikeuksien edistämisek-si. Potilasasiamiehen tehtävänä on myös neuvoa ja avustaa potilastamuistutuksen tai kantelun tekemisessä, jos tämä on tyytymätön saamaan-sa hoitoon tai kohteluun.

Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin.Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunuthoitovahinko.

(Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Potilasvahinkolaki)

1.6 Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto

Edunvalvontavaltuutuksella voi etukäteen huolehtia siitä, että joku toi-nen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitäenää pysty hoitamaan esimerkiksi sairauden vuoksi.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti. Kun valtakirja allekirjoite-taan, niin kahden esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnäja todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Jokainen voi itse määrittää

20 Sosiaaliturvaopas 2016

asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutettu voi huolehtia esimerkiksi omai-suuden hoidosta ja muista taloudellisista asioista sekä terveyden- ja sai-raanhoidosta.

Edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen on suositeltavaa pyytää oikeudel-lista apua esimerkiksi oikeusaputoimistosta. Lisätietoja saa myös maist-raatista.

Kun henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairaudenvuoksi, valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen.Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa erityisesti taloudellisissa asiois-sa.

Hoitotahdossa henkilö ilmaisee omaa hoitoaan koskevan tahtonsa tule-vaisuuden varalle. Henkilö voi esimerkiksi kieltäytyä tietyistä hoidoista.

Hoitotahto voidaan ilmaista suullisesti tai tehdä kirjallisesti. Jos henkilöilmaisee hoitotahtonsa suullisesti, on siitä tehtävä henkilön itsensä var-mentama merkintä potilasasiakirjoihin. Suositeltavaa on tehdä hoitotahtokirjallisesti (käytetään myös nimitystä hoitotestamentti). Hoitotahdollavoi varmistaa, että annettava sairaanhoito on oman vakaumuksen mu-kaista tilanteissa, joissa potilaan tahtoa ei pystytä selvittämään kysymäl-lä, esimerkiksi sairauskohtaus- tai onnettomuustilanteissa. Jos henkilöntahtoa ei saada selvitetyksi eikä hoitotestamenttia ole tehty, lähiomaisiakuullaan potilaan hoidosta.

Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta.

(Laki edunvalvontavaltuutuksesta, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

1.7 Palvelun tai etuuden hakeminen

Hakemus on useimmiten laadittava kirjallisesti. Hakemuksessa on hyväesittää perustelut omille vaatimuksilleen. Viranomaisen suostumuksellahakeminen voi tapahtua myös suullisesti.

Hyvä hallintotapa edellyttää teknisen kirjaamisavun antamista hakemuk-sen täyttämiseksi. Viranomaisen on esimerkiksi merkittävä hakijan esit-tämät tiedot, vaatimukset ja niiden perustelut hakemuslomakkeisiin.Asiakkaan itsensä on varmistuttava, että oleelliset ja oikeat asiat on kir-jattu hakemukseen ennen hakemuksen allekirjoittamista.

Lisätietoa vakuutuskorvauksista.

(Hallintolaki, Sairausvakuutuslaki)

Sosiaaliturvaopas 2016 21

1.8 Päätös on annettava kirjallisesti

Viranomaisen on käsiteltävä hakemus ilman aiheetonta viivytystä. Viran-omaisen on asiakkaan pyynnöstä annettava käsittelyaika-arvio ja myösvastattava tiedusteluihin käsittelyn etenemisestä.

Kirjalliseen hakemukseen on aina annettava kirjallinen päätös. Päätök-sestä on käytävä ilmi, mihin hakija on oikeutettu tai miten asia on muu-ten ratkaistu. Päätökset on perusteltava: on kerrottava sovelletut lainkoh-dat ja päätöksen perustana olevat tosiasiat.

Vammaispalvelussa viranomaisen tulee kirjata sosiaalitoimelle saapunuthakemus ja siihen tulee vastata seitsemän vuorokauden kuluessa hake-muksen saapumisesta. Päätös tulee tehdä kolmen kuukauden sisällä.

Toimeentulotuessa kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettä-vissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arki-päivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauk-sessa päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänähakemuksen saapumisesta.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki toimeentulotuesta)

22 Sosiaaliturvaopas 2016

2 Muutoksenhaku, kantelu ja muistutusSosiaali- ja terveydenhuollon muistutuskäytännön ensisijaisuutta on vah-vistettu vuoden 2015 alusta voimaan tulleiden asiakas- ja potilaslakienmuutoksella.

Mikäli asiakas tai potilas on tyytymätön julkisessa tai yksityisellä sekto-rilla saamaansa hoitoon tai hoivaan, niiden laatuun tai niihin liittyväänkohteluun, hän voi tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön taikantelun valvontaviranomaiselle. Muistutuksen voi tehdä myös suulli-sesti, mutta vastaus pitää aina antaa kirjallisesti.

Valvontaviranomainen, aluehallintovirasto AVI tai Sosiaali- ja terveys-alan lupa- ja valvontavirasto Valvira, voi siirtää sille tehdyn kantelun kä-siteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Kuitenkin vakavatasiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa otetaan suo-raan viranomaiskäsittelyyn kuten aiemminkin.

Toimintayksikköjen on tiedotettava aktiivisesti asiakkaille ja potilaillemuistutusmenettelyn käytöstä. Muistutuksen tekemisen pitää olla ihmi-sille mahdollisimman vaivatonta. Toimintayksiköiden mahdollisuus val-voa ja parantaa toimintansa laatua paranee entisestään, kun tyytymättö-myyttä aiheuttaneet tapahtumat on käsitelty moitteeseen kohdistuneessayksikössä suoraan.

(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Hallintolaki)

Sosiaaliturvaopas 2016 23

2.1 Muutoksenhaku kielteiseen päätökseen

2.1.1 Itseoikaisu

Viranomaisilla on mahdollisuus itse muuttaa tekemäänsä päätöstä. Mikä-li on tyytymätön viranomaisen tekemään ratkaisuun, on ennen varsinais-ta muutoksenhakua hyvä neuvotella päätöksen tehneen viranomaisenkanssa. Tällöin voi esittää lisäperusteluja hakemuksensa tueksi ja täs-mentää jo aiemmin annettuja selvityksiä sekä pyytää viranomaista itseoikaisemaan tekemänsä päätös. Tärkeää on, että itseoikaisupyyntö esite-tään pian sen jälkeen kun päätös on annettu tiedoksi, jotta valitus on tar-vittaessa mahdollista tehdä sille erikseen säädetyssä määräajassa. Mikälimuutoksenhaulle säädetty määräaika ehtii umpeutua ja jos asiassa ilme-nee uusia seikkoja hakemuksen tueksi, on aina mahdollista tehdä uusihakemus.

(Hallintolaki)

2.1.2 Päätöksen tiedoksianto ja muutoksenhakuosoitus

Päätös on aina annettava tiedoksi joko alkuperäisenä tai oikeaksi todis-tettuna jäljennöksenä. Asiakkaan katsotaan saaneen tiedon päätöksestäseitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on postitettu. Seitsemän päivänmääräajan laskeminen aloitetaan postituspäivää seuraavasta päivästä.Muutoksenhakuajan lasketaan alkavan siitä päivästä, jolloin asiakas onsaanut päätöksen tiedoksi.

Viranomaisten päätösten liitteenä on oltava muutoksenhakuosoitus, jossamainitaan, mille viranomaiselle valituskirjelmä toimitetaan sekä miten jamissä ajassa päätökseen saa hakea muutosta. Muutoksenhakuosoitukses-sa kerrotaan, mitä muutoksenhakuasiakirjan tulee sisältää, mitä liitteitäon oltava mukana sekä ohjeet, miten muutoksenhaku toimitetaan perille.Mikäli päätökseen ei voi hakea muutosta, on päätöksessä oltava tieto sii-tä, minkä säännöksen nojalla muutoksenhaku ei ole mahdollista.

(Hallintolainkäyttölaki, Hallintolaki)

2.1.3 Muutoksenhaun kirjoittaminen

Muutoksenhaun ensimmäinen vaihe on muutoksenhakuasiakirjan kirjoit-taminen. Se voi olla vapaamuotoinen kirje tai valmis lomake.

Siinä on kerrottava:

• miksi on tyytymätön saamaansa päätökseen• millä perusteilla muutosta haetaan• mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

24 Sosiaaliturvaopas 2016

Muutoksenhakuasiakirja on allekirjoitettava omakätisesti. Jos asiakas onhankkinut esim. uuden lääkärinlausunnon valituksen tueksi, on se liitet-tävä mukaan asiakirjaan. Asiakirja on toimitettava valitusajan kuluessamuutoksenhakuosoituksessa mainittuun osoitteeseen tai viranomaiselle.

Muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen:

• voi esittää uusia vaatimuksia olosuhteiden muuttumiseen tai valitus-ajan jälkeen tietoon tulleisiin seikkoihin

• vaatimusten laajentaminen alkuperäisistä ei ole mahdollista• voi esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi• puutteellista valitusta voi myös täydentää esittämällä uusia perusteita

vaatimuksensa tueksi• täydentämisen tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa valituksen jättämi-

sestä

(Hallintolainkäyttölaki)

2.1.4 Muutoksenhaku on pääsääntöisesti maksutonta

Sosiaaliturvaan liittyvien muutoksenhakuasioiden käsittely eri muutok-senhakuelimissä on pääsääntöisesti maksutonta ja kirjallista. Sosiaalitur-va-asioissa muutoksenhaku on mahdollista hoitaa itsenäisesti, esim. il-man asianajajan apua.

(Hallintolainkäyttölaki, Oikeusapulaki)

2.1.5 Muutoksenhaku kunnan sosiaalitoimen päätökseen

Sosiaalitoimen viranhaltijan päätökseen voi hakea muutosta sosiaalilau-takunnasta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksen tiedoksi.Sosiaalilautakunnan päätökseen tyytymätön voi edelleen valittaa hallin-to-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kehitysvammalain perusteella laaditusta erityishuolto-ohjelmasta (EHO;ks. luku 4.9) voi valittaa 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista aluehallin-tovirastoon, jonka päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.

Vammaispalvelulain mukaisista erityiseen järjestämisvelvollisuuteenkuuluvista palveluista ja tukitoimista (kuljetuspalvelut, henkilökohtainenapu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineetja laitteet sekä päivätoiminta) voi hallinto-oikeuden kielteiseen päätök-seen hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Sama koskeekehitysvammalain mukaista erityishuolto-ohjelmaa.

Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tehtävä kirjallisesti30 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedoksi hallinto-oikeuden pää-

Sosiaaliturvaopas 2016 25

töksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen ei ole muutoksenha-kuoikeutta.

Muiden vammaispalvelulakiin sisältyvien palvelujen ja tukitoimien osal-ta hallinto-oikeuden päätöksiin voi hakea muutosta korkeimmasta hallin-to-oikeudesta vain jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lu-van myöntämisen edellytyksenä on joko muutoksenhaun erittäin suurimerkitys muutoksenhakijalle, oikeuskäytännön yhtäläisyydelle tai ettäasia on tärkeä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauk-sissa.

Sosiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalipalvelun antamista tai sosiaalipalve-lusta määrätyn maksun suuruutta koskeviin hallinto-oikeuden päätöksiinei ole mahdollista hakea muutosta.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

2.1.6 Muutoksenhaku terveydenhuollossa

Varsinaisiin hoitopäätöksiin ei ole muutoksenhakuoikeutta.

Kun asiakas on tyytymätön kuntoutuksen palvelujen tai apuvälineidentarpeen arvioon ja hankintaan liittyviin päätöksiin, hänen tulee ensisijai-sesti ottaa yhteyttä päätöksentekijään tai tämän esimieheen. Asiakas voitehdä:

• muistutuksen asiasta terveydenhuollon toimintayksikön vastaavallejohtajalle eli sairaanhoitopiirissä johtajalääkärille ja terveyskeskuksis-sa ylilääkärille

• kantelun aluehallintovirastolle tai• hän voi viedä asian hallintoriitana hallinto-oikeuden ratkaistavaksi

Hallintoriita tulee vireille hakemuksella, joka toimitetaan hallinto-oikeu-delle. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta edelleen kor-keimmasta hallinto-oikeudesta. Muistutus- ja kantelumenettely on käy-tettävissä myös silloin, jos kiireettömään hoitoon pääsy ei toteudusäädetyssä määräajassa.

Potilasasiamieheltä saa neuvoja ja apua muutoksenhakuun, muistutuk-seen ja kanteluun, potilaan asemaan ja oikeuksiin sekä vahingonkor-vauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoa potilaan oikeuksista terveydenhuollossa löytää Valviran op-paasta Potilaan oikeudet.

(Hallintolainkäyttölaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista,

26 Sosiaaliturvaopas 2016

Potilasvahinkolaki)

2.1.7 Muutoksenhaku Kelan päätökseen

Kelan päätöksiin haetaan muutosta kirjallisesti. Muutoksenhakuaika on30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakijalla on oikeussaada tietoa Kelalta asian käsittelyyn vaikuttaneista asiakirjoista. Kelatutkii, voidaanko päätös oikaista. Jos kaikki muutoksenhakijan vaati-mukset hyväksytään, valitus raukeaa ja Kela antaa oikaisusta päätöksen.Jollei päätöstä oikaista, valitus siirretään lausuntoineen muutoksenhaku-lautakunnalle. Lautakunnan päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoi-keudesta 30 päivän kuluessa.

Ohjeita muutoksenhakuun.

(Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta)

2.1.8 Muutoksenhaku työeläkelaitosten päätöksistä

Kaikissa yksityisten ja julkisten alojen työeläketurvaa koskevissa asiois-sa ensimmäinen muutoksenhakuaste on työeläkeasioiden muutoksenha-kulautakunta. Muutoksenhakuasiakirja on toimitettava eläkelaitokseen30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuun liite-tään mukaan jäljennös päätöksestä, johon haetaan muutosta ja selvityk-set, joihin vedotaan.

Lisäselvityksiä voi toimittaa myöhemmin. Jos eläkelaitos ei katso voi-vansa muuttaa päätöstä, asia siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulau-takunnan tutkittavaksi. Eläkelaitos toimittaa asiassa aikaisemmin kerty-neet selvitykset lautakunnalle. Lautakunnan päätöksiin haetaan muutostavakuutusoikeudelta, joka on ylin oikeusaste. Muutoksenhausta säädetääntyöntekijän eläkelaissa (TyEL). Lisätietoja Työeläkeasioidenmuutoksenhakulautakunnasta.

(Hallintolainkäyttölaki, Kunnallinen eläkelaki, Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta, Työeläkelait, Vakuutusoikeuslaki, Valtion eläkelaki)

Sosiaaliturvaopas 2016 27

2.1.9 Muutoksenhaku tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätöksistä

Tapaturmavakuutuksen kuntoutusta koskeviin vakuutusyhtiöiden päätök-siin voi hakea muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnas-ta. Lautakunnan kielteisiin päätöksiin voi edelleen hakea muutosta va-kuutusoikeudesta. Vastaavissa liikennevakuutuslain kuntoutustakoskevissa asioissa muutosta haetaan suoraan vakuutusoikeudesta. Asia-kirjat on toimitettava muutoksenhakuelimille 30 päivän kuluessa siitäkun on saanut päätöksen tiedoksi. Lisätietoja tapaturmalautakunnasta.

(Hallintolainkäyttölaki, Lait tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Tapaturmavakuutuslaki, Vakuutusoikeuslaki)

2.2 Muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa

Saamaansa kohteluun tai hoitoon tyytymätön henkilö voi tehdä kirjalli-sen muistutuksen sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaaville viranhalti-joille. Muistutuksen voi tehdä myös hänen laillinen edustajansa, omai-nen tai muu läheinen, jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvynvajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muis-tutusta tai jos hän on kuollut. Toimintayksikön on tiedotettava muistutus-oikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminenmahdollisimman vaivattomaksi. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtävä onauttaa muistutuksen laatimisessa.

Johtavan viranhaltijan on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti ja annet-tava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Annettuun vastauk-seen ei voi hakea muutosta, mutta samasta asiasta voi kannella kirjalli-sesti valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen (Aluehallintovirastotai Valvira) voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistu-tuksena. Tarkoituksena on, että asiat käsiteltäisiin ensin siinä toimintayk-sikössä, johon asiakkaan tai potilaan moite on kohdistunut.

Kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvoo aluehallintovirasto AVI.Se vastaa käytännön valvonnasta ja kantelujen ratkaisemisesta toiminta-alueellaan. Kantelu voidaan tehdä esimerkiksi hallintopäätöksistä, tosi-asiallisesta toiminnasta tai asiakkaan kohtelusta. Kantelu tehdään kirjal-lisesti. Siinä tulee selvittää mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstäkantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena. Kantelu ei ole muu-toksenhakukeino, eikä kantelulla voida määrätä maksettavaksi korvauk-sia tai tuomita rangaistuksia. Aluehallintovirasto voi ratkaisussaan huo-mauttaa kantelun kohteena olevaa tahoa tai antaa kantelun kohteellehallinnollista ohjausta siitä, miten asiassa olisi tullut menetellä. Kantelu-asioiden käsittelyraja on kaksi vuotta.

Aluehallintovirastoja ja kuntia valvoo ja ohjaa Sosiaali- ja terveysalanlupa- ja valvontavirasto Valvira. Se vastaa terveydenhuollon ammatti-henkilöiden ja organisaatioiden valvonnasta sekä terveydenhuollon kan-

28 Sosiaaliturvaopas 2016

telujen valvonnasta silloin, kun kysymyksessä on kuolemaan tai vai-keaan vammautumiseen johtaneesta hoitovirhe-epäilystä. Sosiaalihuol-lon kantelut Valvira ratkaisee tapauksissa, joissa kyse on valtakunnalli-sesti ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Kelan etuuksiin liittyvistä seikoistavoi kannella myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun voi kirjoit-taa itse vapaamuotoisesti tai käyttää kantelulomaketta, joka löytyy edus-kunnan oikeusasiamiehen internet-sivuilta tai sen voi tilata oikeusasia-miehen kansliasta, puh. 09 4321. Kanteluun on hyvä liittää kopiot asiaanliittyvistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. Oikeusasiamies ei tutkikantelua, joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutki-miseen ole erityistä syytä.

(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Hallintolaki)

Sosiaaliturvaopas 2016 29

3 Liikkuminen3.1 Alennukset ja avustaminen joukkoliikenteessä

3.1.1 Linja-autossa matkustaminen

3.1.1.1 Kaukoliikenne

Täydellä eläkkeellä olevat henkilöt saavat 30 prosentin alennuksen ai-kuisten kilometritaksan mukaisista vähintään 60 kilometrin pituisista yh-densuuntaisista linja-automatkoista. Määräaikaisella täydellä eläkkeellä(kuntoutustuki) oleva on oikeutettu eläkeläisalennukseen eläkepäätöksenvoimassaoloajan.

Alle 65-vuotiaat eläkeläiset saavat alennuksen Matkahuollon eläkeläis-kortilla, kuvallisella Kela-kortilla, joka on varustettu Matkahuollon,VR:n tai Finnairin liikemerkillä, pahvisella Kelan eläkkeensaajakortillasekä työeläkeyhtiöiden myöntämällä työeläkekortilla. Kuvattoman kortinkanssa on esitettävä poliisin myöntämä henkilökortti, passi tai ajokortti.65 vuotta täyttäneet saavat alennuksen esittämällä poliisin myöntämänhenkilökortin, passin tai ajokortin.

Matkahuollon kuvallisen eläkekortin voi hankkia Matkahuollon toimi-paikoista sekä lippuja myyviltä Matkahuolto-asiamiehiltä. Eläkeläiskort-tia varten tarvitaan yksi passikuva sekä joko eläkepäätös, jonkin järjes-tön eläkekortti tai VR:n E-kortti. Matkahuollon eläkeläiskortti maksaakuusi euroa.

Lapset, nuoret ja opiskelijat saavat myös alennuksia.

Lisätietoja: Matkahuolto alennukset

30 Sosiaaliturvaopas 2016

Avustaminen linja-autoasemilla

Jos liikuntarajoitteinen tai vammainen henkilö ei pysty matkustamaanyksin linja-autolla, hänellä tulee olla matkalla mukana saattaja. Saattajamatkustaa avustettavan kanssa veloituksetta, kun matkan pituus on yli250 kilometriä. Myös mahdollinen avustajakoira matkustaa maksutta.

Liikuntaesteisen matkustajan matkalla tarvitsemat apuvälineet kuljete-taan matkatavarana maksutta. Mahdollisesta saattajasta, avustajakoirastatai apuvälineistä tulee ilmoittaa Matkahuoltoon avustusta varattaessa.

Suurimpien kaupunkien linja-autoasemilla avustetaan liikuntarajoitteisiaja vammaisia henkilöitä EU-asetuksen N:o 181/2011 mukaisesti. Asetuk-sesta poiketen avustusta annetaan linja-automatkan pituudesta riippumat-ta.

Avustusta voi saada linja-autoasemien lipunmyynnin aukioloaikoina siir-tymisiin lähtölaiturille, lipunmyyntipisteeseen ja odotustiloihin.

Avustaja tulee tilata etukäteen Matkahuollon asiakaspalvelukeskuksestaviimeistään 36 tuntia ennen linja-auton lähtö- tai saapumisaikaa. Kun onvarannut avustajan, linja-autoasemalla on oltava viimeistään 30 minuut-tia ennen auton lähtöä. Tilaus tulee tehdä ma—pe klo 8.00—17.00 puh.020 331 222 (puhelun hinta 8,8 snt/min) tai sähköpostitse osoitteeseenavustuspalvelut@matkahuolto.fi.

Lisätietoja: Matkahuolto matkustajapalvelut

(EU-asetus N:o 181/2011 linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.1.2 Paikallisliikenne

Liikuntavammainen henkilö voi saada alennusta paikallisliikenteen mat-koista ja hänen mahdollisesti tarvitsemansa saattaja voi matkustaa ilmai-seksi. Myös esimerkiksi eläkeläiset ja opiskelijat voivat saada alennuk-sia.

Alennuksen suuruus ja hakumenettely vaihtelee eri paikkakunnilla. Tar-kempia tietoja saa kunkin paikkakunnan liikennelaitoksesta ja liikennöit-sijöiltä.

3.1.2 Junalla matkustaminen

Eläkeläisalennuksen saavat kaikki 65 vuotta täyttäneet sekä ne alle 65-vuotiaat henkilöt, joille on myönnetty täysi eläke Kelasta tai Suomentyöeläkejärjestelmästä. Eläkeläisalennus on 45—55 prosenttia peruslipuntai joustavan lipun tai eläkeläisten ryhmälipun hinnasta. Eläkeläisen oi-keus alennukseen on osoitettava junassa lipuntarkastuksen yhteydessä.

Sosiaaliturvaopas 2016 31

Eläkeläisalennuksen saamiseksi on 65 vuotta täyttäneiden todistettavaikänsä esittämällä virallinen henkilökortti, ajokortti, kuvallinen pankki-kortti, passi, kuvallinen Kela-kortti tai VR:n eläkeläiskortti.

Alle 65-vuotiaat voivat todistaa junassa oikeutensa eläkeläisalennukseenKela-kortilla ja eläkeläispäätöksellä. VR:n eläkeläiskortteja ei tarvitseostaa enää 10.1.2016 alkaen. Aiemmin ostetut kortit kelpaavat edelleenjunassa.

Myös esimerkiksi opiskelijat saavat alennuksia.

Lisätietoja: VR eläkeläisalennukset, VR opiskelija-alennukset

3.1.2.1 Avustaminen rautatieasemilla ja saattajapalvelut

VR tarjoaa matkustusta helpottavia palveluita eri vammaisryhmille, mut-ta niitä ei ole saatavilla kaikissa junavuoroissa eikä kaikilla asemilla.Vammaispalvelut on merkitty junien aikatauluihin invamerkillä. Kon-duktööri voi auttaa pyörätuolilla matkustavaa junasta poistumisessa niis-sä junissa, joissa on vammaispalvelut. Tarvittaessa voi myös tilata avus-tajan auttamaan junaan nousemisessa ja siitä poistumisessa.Avustamisvaraus tulee tehdä viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkua.

Koska eri asemien vammaispalvelut vaihtelevat, kannattaa jo ennen mat-kaa tarkistaa lähtö- ja määräasemien palvelut. Myös asemien laituritiedotkannattaa tarkistaa, sillä osa laitureista on ns. korkeita laitureita, joiltapyörätuolimatkustajan on mahdollista siirtyä InterCity-junaan omatoimi-sesti. Avustamisvaraus VR Asiakaspalveluun puh. 0600 41 900 (1,99€/vastattu puhelu + pvm, klo 7—22).

Kun pyörätuolissa istuva liikuntavammainen asiakas matkustaa saattajankanssa, saattajalla on oikeus maksuttomaan matkaan, myös yöjunien ma-kuupaikoilla. Asiakkaalla on oltava aikuisen, lapsen, opiskelijan tai elä-keläisen junalippu. Saattajan maksuton lippu tulee hankkia verkkokau-pasta, aseman lipunmyynnistä, puhelimitse VR Asiakaspalvelun kauttatai junan konduktööriltä samalla kuin saatettavan vammaismatkustajanlippu.

Myös alle 6-vuotiaalle asiakkaalle tulee ostaa juniorilippu, jos hänensaattajalleen halutaan maksuton lippu. Saattajan on oltava yli 18-vuotias.Asiakkaan ja saattajan liput on hankittava samalla kertaa.

Lisätietoja: VR vammaispalvelut ja VR saattajapalvelut

(EU-asetus N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista)

32 Sosiaaliturvaopas 2016

3.1.3 Laivalla matkustaminen

Laivayhtiöiden ja terminaalinpitäjien on annettava vammaiselle ja lii-kuntarajoitteiselle matkustajalle maksutta apua satamaterminaaleissa, sa-tamissa ja aluksissa.

Avustamisvelvollisuus perustuu matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesi-liikenteessä koskevaan EU-asetukseen. Avustettaessa on mahdollisuuk-sien mukaan pyrittävä vastaamaan asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, mut-ta terminaalien ja/tai laivayhtiöiden avustamispalvelu on ns.yleisavustamista. Jos matkan aikana tarvitsee henkilökohtaista apua, tu-lee mukana olla oma avustaja.

Apua voi saada esimerkiksi terminaalissa laivan lähtöselvitykseen siirty-misessä sekä satamassa alukseen nousemisessa ja sieltä poistumisessa.

Avuntarpeesta on hyvä ilmoittaa jo varausta tehdessä, ja viimeistään 48tuntia ennen matkan alkua, laivayhtiölle tai matkatoimistolle. Laivamat-kaa varattaessa voi esittää myös toiveita esim. vammaiselle sopivasta hy-tistä, henkilökohtaisen avustajan hytin sijainnista ja pyörätuolilla liikku-van matkustajan autopaikasta lähellä hissiä.

Lisätietoja: Viking Line, Tallink Silja Line

(EU-asetus N:o 1177/2010 meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.4 Lentokoneella matkustaminen

Finnair myöntää kotimaan lennoilla alennuksia mm. 65-vuotiaille eläke-läisille sekä alle 65-vuotiaille eläkeläisille. Liikuntarajoitteisen matkus-tajan liikkumisapuvälineet kuljetetaan ilman eri veloitusta, jos niistä il-moitetaan jo lentoa varattaessa ja niille on tilaa lentokoneen ruumassa.

Lisätietoja Finnairin kulloisista alennuksista, erikoispalveluista, hinnois-ta ja aikatauluista puh. +358 600 140 140 (3,17 €/vastattu puhelu +pvm), avoinna 24 h.

Muiden lentoyhtiöiden alennuksista kannattaa tiedustella suoraan palve-luntarjoajalta.

3.1.4.1 Avuntarpeesta ilmoittaminen

Jos henkilö tarvitsee lentokentällä apua esimerkiksi liikkumisessa tai ta-varoiden kantamisessa, asiasta tulee kertoa jo lentolippua varattaessa.Näin kenttähenkilökunta voi varautua avustamiseen jo ennalta. Mikälilento tai lomapaketti on ostettu matkatoimistosta, kannattaa olla avuntar-peesta yhteydessä suoraan matkanjärjestäjään.

Sosiaaliturvaopas 2016 33

Finnairille ilmoitus avustamisen tarpeesta on tehtävä viimeistään 48 tun-tia ennen koneen lähtöä joko soittamalla numeroon 010 804 042 tai täyt-tämällä Finnairin internetsivuilla oleva yhteydenottopyyntölomake.

Lisätietoja: Finnair avustaminen

3.1.4.2 Avustaminen lentoasemalla EU-maissa

EU:n jäsenvaltioiden lentoasemat ovat vastuussa vammaisten ja liikunta-rajoitteisten henkilöiden avustamisesta.

Lähtevä matkustaja ilmoittautuu lähtöselvityksessä tai lentoaseman kut-supisteellä, joka on merkitty kansainvälisin invamerkein. Koulutettuavustaja tulee paikalle avustaakseen lähtevää tai jatkomatkustajaa lähtö-selvityksessä, turvatarkastuksessa sekä porttialueella aina lentokoneenistuimelle pääsyyn asti. Saapuvan matkustajan palveluketju päättyy jat-koyhteyden lähtöpisteeseen.

Ennen lähtöä tai saapumista kannattaa selvittää tarvitun lentokentän tar-kemmat toimintatavat.

(EU-asetus N:o 261/2004 lentoliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.2 Taksimatkojen korvaaminen

Kunnan sosiaalitoimisto voi korvata vaikeavammaiselle taksimatkojavammaispalvelulain mukaan. Kunta voi myöntää myös vähävaraiselle japienituloiselle kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain perusteella (ks. luku3.4).

Kehitysvammaisten erityishuoltoa järjestävä kunta tai kuntayhtymä huo-lehtii erityishuollon saamiseksi välttämättömistä kuljetuksista tai suorit-taa niistä aiheutuvat kustannukset.

(Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

3.3 Oma auto

3.3.1 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin

Kotikunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain harkinnanvaraisena ta-loudellisena tukitoimena korvata puolet vamman vuoksi liikkumisessatarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvienvälineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta. Korvausta voi hakeaesimerkiksi auton hankintaan.

Kunnan sosiaalitoimi voi korvata vammaispalveluna kokonaan kustan-nukset, jotka syntyvät vakiomalliseen autoon tehtävistä vamman edellyt-

34 Sosiaaliturvaopas 2016

tämistä välttämättömistä muutostöistä (esimerkiksi käsihallintalaitteet,ohjaustehostin ja pyörätuolin nostolaite).

Mutta kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista lait-teista kuten esimerkiksi lisälämmittimestä, voidaan vammaispalvelunakorvata puolet. Kunta myöntää vammaispalvelulain mukaisia korvauksiaauton hankinnasta, välttämättömistä muutostöistä ja tarvittavista lisälait-teista siihen tarkoitukseen varaamiensa määrärahojen laajuudessa.

Kansaneläkelaitoksen myöntämät tuet autoiluun liittyen ovat erittäinmarginaalisia ja harvinaisia. Kela myöntää kuitenkin toisinaan vaikea-vammaiselle henkilölle tukea auton hankintaan, jos auto on välttämätönapuväline hänen yritystoiminnassaan. Tällöin tuki kuuluu Kelan elinkei-notuen piiriin.

Kela on joissain tapauksissa myöntänyt nuorille vaikeavammaisille hen-kilöille tukea autokoulun suorittamiseen. Tuen saajilla on tällöin ollutKelan kuntoutuspäätös ammatilliseen koulutukseen ja ajokortin suoritta-minen on tukenut koulutuksesta suoriutumista. Kelan myöntämä tuki tä-hän tarkoitukseen on kuitenkin hyvin harvinaista.

Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntoutuslakien mukaan on myösmahdollista saada taloudellista tukea auton hankintaan.

Vaikeasti vammaiselle henkilölle voidaan myöntää auton hankkimistavarten avustusta tai korotonta lainaa, kun kulkuneuvon tarve johtuu vam-man aiheuttamista rajoituksista käyttää julkisia kulkuvälineitä työmatkantekoon. Tukea auton hankintaan voi siis saada vain työssäkäyvä henkilö.

Liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat lisäksi auton muutos-töistä sekä autoon tarvittavista vamman kannalta välttämättömistä apu-välineistä aiheutuvia kustannuksia.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, THL ja Vakuutuslaitosten myöntämätuki autoiluun

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista)

3.3.2 3.3.2 Vammaisen pysäköintilupa

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi voi myöntää vaikeasti vammaisellehenkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten vam-maisen pysäköintiluvan. Lääkäri arvioi sairauden, vian tai vamman laa-dun ja vaikeusasteen. Poliisin ennen 1.1.2016 myöntämät luvat ovat voi-massa lupaan merkityn voimassaoloajan mukaisesti.

Vammaisen pysäköintilupa myönnetään hakijalle, jolla on luvan saanninedellytykset täyttävä vamma. Tällä tarkoitetaan:

Sosiaaliturvaopas 2016 35

• Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvaa haittaa, joka estää henkilöäitsenäisesti kävelemästä ja joka kokonaisuudessaan tarkastellen kuu-luu tapaturmavakuutuslain 18 a §:n perusteella vähintään haittaluok-kaan 11; tai

• Näön tarkkuutta, joka on paremmassa silmässä enintään 0,1 tai jokaon näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään tapaturmava-kuutuslain 18 a §:n haittaluokan 17 mukainen.

• Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten lupa voidaanmyöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen ja usein toistuva kuljetus-tarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.Vammaisen pysäköintiluvalla saa vammainen tai häntä kuljettava hen-kilö pysäköidä ajoneuvon maksulliselle pysäköintipaikalle ilmaiseksi,aikarajoitetulle pysäköintipaikalle rajoitusta pidemmäksi ajaksi sekäpysäköintikieltoalueelle ilman rangaistusta, kunhan invamerkki onasetettu selkeästi näkyville.

Suomessa käytettävän vammaisen henkilön pysäköintilupakortin muotonoudattaa EU:n suositusta ja sen pitäisi kelvata myös muissa EuroopanUnionin jäsenvaltioissa. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä ole. FIA:njulkaisemalta englanninkieliseltä internetsivustolta saa veloituksetta tie-toa vammaispysäköintisäännöistä niin EU:ssa kuin muualla Euroopassaja eri puolilla maailmaa.

Lisätietoja: Trafi vammaisen pysäköintiluvan hakeminen ja Ajovarmalupapalvelut

(Tieliikennelaki, Tieliikenneasetus)

3.3.3 Autoveron palautus

Tulli voi palauttaa vammaiselle henkilölle autoverolain 51 §:ssä säädet-tyjen edellytysten mukaan auton hintaan sisältyvän autoveron joko koko-naan tai osittain (ks. luku 10.1.1).

Autoveroa voi saada takaisin autosta, joka tulee omaan käyttöön ja rekis-teröidään ensimmäistä kertaa Suomessa. Palautusta on haettava kuudenkuukauden kuluessa siitä, kun auto on rekisteröity hakijan nimiin. Pää-töstä voi hakea jo ennen auton hankkimista tai rekisteröintiä.

Lisätietoja: Tulli autoveronpalautus

(Autoverolaki)

36 Sosiaaliturvaopas 2016

3.3.4 Autoveron huojennus

Tulli voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50 §:n perusteel-la, mikäli hakija ei täytä autoverolain 51 §:n edellytyksiä. Tällöin voi-daan erityisen painavista syistä palauttaa koko vero tai kohtuulliseksikatsottu osa siitä (luku 10.1.1).

Lisätietoja: Tulli autoveron huojennus

(Autoverolaki)

3.3.5 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta

Ajoneuvoverosta voidaan myöntää vapautus muun muassa henkilölle,jolle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa. Vammaisuuden perus-teella voi saada vapautuksen vain ajoneuvoveron perusverosta ja vainyhdestä autosta kerrallaan.

Vapautusta vammaisuuden perusteella haetaan Liikenteen turvallisuusvi-rasto Trafista (ks. luku 10.1.2).

Lisätietoja: Trafi vapautus ajoneuvoveron perusverosta

(Ajoneuvoverolaki)

3.3.6 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta

Liikennevakuutusyhtiö voi myöntää alennusta liikennevakuutusmaksuis-ta invaliditeetin perusteella vammaiselle ensimmäisen kerran myönnet-tyä autoverolain 51 §:n mukaista autoveronpalautusta vastaan (ks. luku10.1). Alennus on henkilökohtainen ja se myönnetään samasta ajankoh-dasta lukien kuin autoveronpalautus.

Invalidialennuksen saamiseksi on omaan liikennevakuutusyhtiöön toimi-tettava hakemus, jossa on oman liikennevakuutuksen numero, sekä liit-teenä jäljennös autoveron palautuspäätöksestä. Myönnettävä alennus elilähtöbonusluokka on tarkistettava omasta vakuutusyhtiöstä. Alennusta eisaa, jos hakijalla on jo suurempi bonus kuin lähtöbonusluokka.

Lisätietoja saa liikennevakuutusyhtiöistä.

3.3.7 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta

Poliisin myöntämän ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä on kuljettajanikä- ja terveysvaatimusten täyttyminen. Liikenteen turvallisuusvirastoTrafi voi kuitenkin myöntää erityisistä syistä poikkeusluvan ajokorttilu-paa ja ajokorttia koskevista ikävaatimuksista.

Sosiaaliturvaopas 2016 37

Poikkeusluvan voi saada vain henkilöauton eli B-luokan ajokorttia var-ten. Terveysvaatimuksien osalta voidaan poiketa kuulovaatimuksiin liit-tyen. Liian heikon näkökyvyn takia poikkeuslupia ei myönnetä.

Trafi on myöntänyt poikkeuslupia vain erittäin painavista syistä. Kuljet-tajan ikään liittyen poikkeuslupa voidaan myöntää lain mukaan ainoas-taan 17 vuotta täyttäneille.

Poikkeuslupia on myönnetty lähinnä välttämättömiä sairaanhoito-, kou-lu-, tai muita vastaavia matkoja varten silloin, jos hakijan kokonaistilan-ne on poikkeuksellisen hankala. Hankalaksi se voidaan katsoa esimer-kiksi vanhempien terveydentilan takia tai, jos perheessä on sattunutkuolemantapaus. Tällöinkin poikkeuslupia on myönnetty yleensä vain,jos muita kulkumahdollisuuksia ei ole.

Poikkeuslupaa voi hakea Trafilta vapaamuotoisella, allekirjoitetulla ha-kemuksella. Hakemukseen tulee liittää selvitys ajokortin tarpeesta. Mi-käli ajokortin tarvetta perustellaan hakijan, vanhemman tai muun per-heenjäsenen terveydentilalla, on kyseisten henkilöidenlääkärintodistukset toimitettava hakemuksen liitteenä.

Lisätietoja: Trafi poikkeuslupa

(Ajokorttilaki)

3.4 Kuljetuspalvelut

3.4.1 Vaikeavammaisen kuljetus- ja saattajapalvelu

Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvinesaattajapalveluineen sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla onpitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa taisairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilmankohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Kuljetuspalveluina on järjestettävä välttämättömien työhön ja opiskeluunliittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseenelämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- jalähikunnissa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässälaajuudessa. Vaikeavammainen henkilö saa itse päättää, kuinka montamatkaa näistä matkoista hän käyttää asuinkunnassa ja kuinka monta lähi-kunnissa.

Kunta voi korvata asiakkaalle kuljetuspalveluista aiheutuneet kustannuk-set jälkikäteen tai järjestämällä matkan esimerkiksi taksikorttia tai taksi-seteleitä käyttäen. Kunnan on korvattava omavastuuosuuden (kuljetus-palveluista määrättävän asiakasmaksun) ylittävältä osinkuljetuspalveluista vammaiselle henkilölle aiheutuneet kohtuulliset kus-tannukset.

38 Sosiaaliturvaopas 2016

Saattajan tarpeesta on ilmoitettava kuljetuspalvelua haettaessa. Saattaja-palvelu on järjestettävä esimerkiksi silloin kun taksinkuljettajan antamaapu ei ole riittävää. Saattajapalvelu on maksutonta.

3.4.1.1 Henkilökohtainen apu

Vaikeavammainen henkilö voi saada henkilökohtaista apua myös liikku-miseen vammaispalvelulain perusteella. Kunnan on järjestettävä vaikea-vammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua päivittäisiä toimia vartensiinä laajuudessa kuin hän sitä välttämättä tarvitsee (ks. luku 4.14).

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, Vammaispalvelujen käsikirja:kuljetus- ja saattajapalvelu

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista)

3.4.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki

Kunta voi järjestää liikkumista tukevia palveluja myös uudistetun sosiaa-lihuoltolain mukaisina sosiaalipalveluina. Sosiaalipalvelujen tavoitteenaon turvata asiakkaan hyvinvointi ja vahvistaa hänen itsenäistä suoriutu-mistaan ja osallistumismahdollisuuksiaan.

Huomattavaa on, että esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mu-kaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kai-kille soveltuva liikkuminen.

Kunta järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilölle, joka ei kykeneitsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman taimuun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Palvelua voisaada asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeenvuoksi.

Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tainiiden yhdistelmillä:

1 julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoitte-lulla

2 saattajapalveluna3 ryhmäkuljetuksina4 korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla

tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset5 muulla soveltuvalla tavalla.

Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei voi saada, jos on oikeutettu kuljetuksiintai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. Lisätietoja liik-kumista tukevista palveluista saa kotikunnan sosiaalitoimesta.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi

Sosiaaliturvaopas 2016 39

(Sosiaalihuoltolaki)

3.5 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat

Kelasta voi saada korvausta julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon liit-tyvistä matkoista, kun kustannukset yhteen suuntaan ylittävät omavas-tuun. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutusperustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Kelaei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin.

Tarkempaa tietoa Kelan matkakorvauksista löytyy luvusta 7.1.

Lisätietoja: Kela matkakorvaukset

3.6 Koulumatkat ja työmatkat

3.6.1 Perusopetuksen koulumatkat

Perusopetuksessa, lisäopetuksessa tai pidennetyn oppivelvollisuuden pii-rissä olevalla oppilaalla on oikeus kunnan järjestämään maksuttomaankuljetukseen kotoa kouluun, jos matka on viisi kilometriä tai pidempi.

Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai päivähoi-dosta esiopetukseen on viittä kilometriä pidempi, oppilaalla on vastaa-vasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen taipäivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon.

Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeusmaksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matkaoppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalleliian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista taisaattamista varten myönnettävä riittävä avustus (ks. luku 5.23).

Lisätietoja: Kunnan opetustoimi

(Perusopetuslaki)

3.6.2 Kelan koulumatkatuki

Kelan koulumatkatukeen on oikeus Suomessa päätoimisesti opiskeleval-la ja vakituisesti asuvalla henkilöllä, joka opiskelee lukiossa tai ammatil-lisessa peruskoulutuksessa.

Koulumatkatukea voidaan myöntää myös vammaisille opiskelijoille tar-koitetussa valmentavassa tai kuntouttavassa opetuksessa oleville. Tuensaamiseen vaikuttavat koulumatkan pituus ja kustannukset, mutta opis-

40 Sosiaaliturvaopas 2016

kelijan ikä tai taloudellinen asema eivät siihen vaikuta. Tukea voi saadaniin kauan kuin tuen piiriin kuuluvat opinnot jatkuvat.

Koulumatkatuki voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatkaopiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja kuu-kausittaiset koulumatkasta aiheutuvat kustannukset ylittävät 54 euroa.Lisäksi edellytetään, että opiskelijalla on vähintään seitsemän koulumat-katukeen oikeuttavaa yhdensuuntaista matkaa viikossa yhdenjaksoisenvähintään 18 päivän ajan.

Koulumatkatukea voi saada myös itse järjestettyyn kulkutapaan. Tukeavoi saada omalla autolla matkustamiseen, esimerkiksi jos koulumatkajulkisia liikennevälineitä tai koulukuljetusta käyttäen olisi vaikea tai ra-sittava vamman tai sairauden vuoksi. Itse järjestetyllä kulkutavalla kor-vataan enintään 100 kilometrin yhdensuuntainen koulumatka.

Lisätietoja: Kunnan opetustoimi ja Kela

(Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta, Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista)

3.6.3 Vaikeavammaisen opiskelu- ja työmatkat

Kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilöllesiten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömät työhön jaopiskeluun liittyvät matkat. Nämä kuljetuspalvelut on järjestettävä tar-peen mukaisessa laajuudessa ilman kuukausittaisia rajoituksia.

Välttämättömillä matkoilla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkoja kodistatyö- tai opiskelupaikalle sekä takaisin kotiin.

Jos henkilö on vammautunut liikennetapaturmassa tai työtapaturmassa,voidaan hänelle mahdollisesti korvata vakuutuksesta työstä tai opiske-lusta aiheutuvat matkakustannukset.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, Vakuutusyhtiöt ja Vammaispalvelujenkäsikirja

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Liikennevakuutuslaki,Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

3.7 Liikkumisen apuvälineet

3.7.1 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira

Julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluiden lähtökohtana on lääke-tieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka

Sosiaaliturvaopas 2016 41

heikentää henkilön toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviy-tymistään.

Apuvälinepalveluiden tavoitteena on edistää henkilön kuntoutumistasekä tukea, ylläpitää tai parantaa hänen toimintakykyään jokapäiväisissätoiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi kepit, sauvat, rollaattorit, rat-taat, polkupyörät, pyörätuolit, sähköpyörätuolit ja mopedit sekä niihinliittyvät lisälaitteet. Lisäksi niihin kuuluvat auto lisävarusteineen, henki-lönostimet ja aistivammaisen liikkumisen apuvälineet kuten näkövam-maisen suunnistautumiskepit ja äänimajakat.

Apuvälineiden järjestäminen on pääosin kuntien terveydenhuollon vas-tuulla. Terveyskeskukset vastaavat perustason lääkinnällisen kuntoutuk-sen apuvälinepalveluista. Näitä ovat esimerkiksi kyynärsauvat, kävely-kepit ja rollaattorit sekä näkövammaisten valkoiset kepit.Keskussairaalat huolehtivat vaativien ja kalliiden apuvälineiden järjestä-misestä. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpyörätuolit, sähkömopot jaopaskoirat.

Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiätarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, virkakoira, joka avustaa käyt-täjäänsä päivittäisissä toimissa. Avustajakoira saattaa esimerkiksi avataja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, poimia esineitä lattialta,kantaa ostoksia selkärepussa ja avustaa pukeutumisessa.

Maksuttomia terveydenhuollon apuvälinepalveluja ovat apuvälineidentarpeen määrittely, sovitus, luovutus omaksi tai lainaksi, käytön opetus jaseuranta sekä huolto ja korjaukset. Apuvälineistä on tarkemmin luvussa9.

Lisätietoja: Avustajakoira-sivusto ja THL apuvälineet

(Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

3.7.2 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki

Kunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain perusteella korvata puoletpäivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavien välineiden, konei-den ja laitteiden hankintahinnasta, jos ne eivät kuulu julkisen terveyden-huollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin (ks. luku3.3.1).

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä

42 Sosiaaliturvaopas 2016

palveluista ja tukitoimista)

Sosiaaliturvaopas 2016 43

4 Asuminen ja itsenäinen suoriutuminen4.1 Yleinen asumistuki

Yleisessä asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen määrään vaikut-tavat asunnon sijaintikunta, ruokakunnan koko ja bruttokuukausitulojenyhteismäärä. Asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävien asumismeno-jen ja perusomavastuun erotuksesta. Asumistuki on verotonta tuloa jasitä haetaan Kelasta. Asumistuen määrän voi arvioida laskurilla Kelanverkkosivuilla.

Omaisuutta, alaikäisten lasten tuloja ja omaishoidon tukea ei lasketa tu-loksi asumistukea määritettäessä. Pääomatulot otetaan kuitenkin huo-mioon.

Jos vammaisen henkilön tilantarve on apuvälineiden, avustajan tai hoi-don vuoksi erityisen suuri, voi Kela hyväksyä enimmäisasumismenotyhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan kuin mitä ruokakunnankoko on.

Kela tarkistaa asumistuen vuoden välein, jos sitä ei ole syytä tarkistaa ai-kaisemmin. Olosuhteiden muutoksista on aina itse ilmoitettava Kelaan.

(Laki yleisestä asumistuesta)

4.2 Eläkkeensaajan asumistuki

Kela voi myöntää eläkkeensaajan asumistukea pienituloiselle eläkkeen-saajalle. Kaikilla eläkkeensaajilla (osatyökyvyttömyys- ja osa-aikaelä-kettä saavat) ei kuitenkaan ole oikeutta saada eläkkeensaajan asumistu-kea. Tällöin on mahdollista hakea yleistä asumistukea.

44 Sosiaaliturvaopas 2016

Eläkettä saavat henkilöt, joiden taloudessa on alle 18-vuotias lapsi tailapsia tai muita aikuisia kuin avio- tai avopuoliso, kuuluvat yleisen asu-mistuen piiriin. Henkilö, joka ei olisi oikeutettu eläkkeensaajan asumis-tukeen, saa yleistä asumistukea 65 vuotta täytettyäänkin.

Tuen määrä riippuu asumiskustannusten lisäksi hakijan perhesuhteista,perheen koosta sekä tulojen ja omaisuuden määrästä. Omaa asuntoa eilueta omaisuudeksi. Tuen määrää voi arvioida Kelan verkkosivuilla elä-keläisten asumistuen laskurilla.

Eläkkeensaajan asumistuki on verotonta tuloa. Sitä voidaan maksaa ta-kautuvasti enintään puolen vuoden ajalta. Tukea voi saada myös jatku-vassa julkisessa laitoshoidossa enintään yhdeksän kuukauden ajan.

Tuki tarkistetaan aina kun olosuhteissa on tapahtunut muutos tai vähin-tään kahden vuoden välein. Olosuhteissa tapahtuvista muutoksista onitse ilmoitettava Kelaan.

(Laki- ja asetus eläkkeensaajan asumistuesta)

4.3 Kunnallinen kotipalvelu

Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimin-takyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä mui-hin jokapäiväisen elämään kuuluvien toimintojen suorittamista tai niissäavustamista. Kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, erityisenperhe- tai elämäntilanteen sairauden, synnytyksen, vamman tai muunvastaavan syyn perusteella silloin, kun apu on tarpeen tavanomaiseenelämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Lapsiperheellä on oikeussaada välttämätöntä kotipalvelua edellä mainittujen syiden perusteella.

Kotipalvelun sisältyvinä tukipalveluina järjestetään ateria-, vaatehuolto-ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.Lisätietoa saa usein oman kunnan verkkosivuilta.

Kotona annettavien palvelujen maksuista katso kappale 4.5.

Kunta voi järjestää osan kotipalveluista palveluseteleiden avulla. Kun-nan on sovittava erikseen palvelusetelin käytöstä asiakkaan kanssa. Pal-velusetelin hyväksyvän henkilön on itse otettava yhteyttä kunnan hyväk-symään kotipalveluiden tuottajaan ja sovittava palveluidenjärjestämisestä käytännössä. Kunnan on annettava ohjausta palvelusete-lin käytöstä (ks. luku 4.8).

Tilapäisessä kotipalvelussa asiakas voi selvittää, onko edullisinta käyttääpalveluseteliä tai kustantaa palvelut itse ja hakea verotuksen kotitalous-vähennystä (ks. luku 9.3).

Kotipalvelua haetaan oman kunnan sosiaalitoimesta. Kunta voi yhdistääkotipalvelun ja kotisairaanhoidon kotihoidoksi.

Sosiaaliturvaopas 2016 45

Lisätietoja sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

4.4 Kunnallinen kotisairaanhoito

Kotisairaanhoidon tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan kotona asu-minen sairaudesta huolimatta. Kotisairaanhoito huolehtii erilaisista koto-na tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista, kuten lääkehoi-don seurannasta ja hoidon sekä opastuksen antamisesta sairaudenhoidossa. Kotiin on myös mahdollista saada maksutta hoidossa tarvitta-via sairaanhoitotarvikkeita sekä kotona selviytymistä helpottavia apuvä-lineitä. Jatkuvan ja säännöllisen kotisairaanhoidon piiriin pääsemiseksitarvitaan lääkärin lähete. Lisätietoja saa oman kunnan terveyskeskukses-ta.

(Terveydenhuoltolaki)

4.5 kotona annettavista palveluista perittävät maksut

Jatkuvasta ja säännöllisestä kotipalvelusta veloitetaan asiakasmaksuase-tukseen perustuva maksu, joka määräytyy palvelun laadun ja määrän,asiakkaan tulojen ja perhesuhteiden mukaan. Asiakasmaksujen tulorajatja maksuprosentit voi tarkistaa stm:n sivuilta.

Tukipalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai-asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun. Tilapäi-sestä kotipalvelusta peritään asiakasmaksulain mukaan kunkin kunnanpäättämä kohtuullinen maksu.

Jos asiakas on tyytymätön maksun määräytymiseen, hän voi hakea mak-suun oikaisua palvelusta vastaavalta toimielimeltä. Ohjeet maksupäätök-sen oikaisemisesta ovat laskussa.

Kunnan on jätettävä perimättä tai alennettava sosiaalihuollon maksu taimaksukyvyn mukaan määräytyvä terveydenhuollon maksu, mikäli mak-sajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset seikatniin vaativat. Kunta voi harkintansa mukaan jättää myös muita maksujaperimättä tai alentaa niitä edellä mainituilla perusteilla. Sosiaali- ja ter-veyspalveluiden maksuihin voi saada myös toimeentulotukea. Maksunalentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimen-piteitä.

(Laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista)

46 Sosiaaliturvaopas 2016

4.6 Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa yksilöllisenja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua sosiaalisen toimintakyvynvahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämisek-si.

Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:

• sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen• kuntoutusneuvonta ja ohjaus sekä kuntoutuspalvelujen yhteensovitta-

minen• valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallin-

taan• ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin• muut sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista,päihteettömän arjen hallintaa, tukea ryhmässä toimimiseen sekä koulu-tukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua. Nuorten sosiaalisel-la kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiske-lu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näidenkeskeyttämistä.

Muusta kuntoutuksesta katso luku 8.

(Sosiaalihuoltolaki)

4.7 Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuella kunta voi tukea sairaan, vanhuksen tai vammaisenhenkilön kotona tapahtuvaa hoitoa. Omaishoidon tuki on määrärahasi-donnainen palvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.Omaishoitajana voi toimia omainen tai joku muu hoidettavan läheinenhenkilö.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää jos:

• Henkilö tarvitsee sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksihoitoa tai muuta huolenpitoa.

• Hoitoa voidaan antaa hoidettavan kotona.• Hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan

hoidosta yhdessä muiden tarpeellisten palvelujen kanssa.• Omaishoitajan terveys ja muu toimintakyky vastaavat hoidon asetta-

mia vaatimuksia.• Hoidettavan koti soveltuu hoidon antamiseen.• Omaishoidon tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista ja se

riittää turvaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuu-den

Sosiaaliturvaopas 2016 47

Kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, jonka liitteeksi laaditaanhoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuki koostuu hoitajan palk-kiosta ja vapaasta sekä muusta hoidon tueksi saatavasta kunnallisestapalvelusta, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mu-kaan. Kunta päättää palkkion tasosta. Palkkio on vähintään 387,49 euroakuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana palkkio onvähintään 774,98 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio on veronalaista tu-loa.

Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan,hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajalle kertyy palk-kiosta eläkettä kunnallisen eläkelain mukaan. Kunnan on otettava hoita-jalle tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus.

Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuu-kaudessa, jos hän on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Omaishoita-ja voi pitää vapaansa kuukausittain tai säästää niitä ja pitää kerrallauseampia vapaapäiviä. Kunta voi myös järjestää enemmän vapaapäiviätai alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Näitä vapaita voivat saa-da myös ne omaishoitajat, jotka eivät ole ympärivuorokautisesti sidottujahoitoon. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä va-paitten aikana.

Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaanjärjestää toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajankanssa. Sijaishoitajan avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavanhenkilön kotona. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden.

(Laki omaishoidon tuesta, Kunnallinen eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista)

4.8 Palveluseteli

Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuk-sia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunta päättää, ottaako se palvelusete-lin käyttöön ja mihin palveluihin ja missä laajuudessa seteliä käytetään.Kunta päättää myös onko palveluseteli tulosidonnainen vai kaikille käyt-täjille samansuuruinen.

Asiakkaalla on aina oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan onohjattava hänet muilla tavoin järjestettyjen palvelujen piiriin. Asiakkaal-la ei myöskään ole ehdotonta oikeutta vaatia palveluseteliä. Asiakkaanpalvelun ja hoidon tarve on arvioitava sekä laadittava palvelusuunnitel-ma ennen palvelusetelin myöntämistä.

Palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen. Maksut-tomaksi säädettävistä palveluista ei saa jäädä maksettavaksi omavastuu-

48 Sosiaaliturvaopas 2016

osuutta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annet-tavalla palvelusetelillä täytyy voida hankkia yksilöllistä tarvetta vastaavatavanomainen apuväline.

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

4.9 Kehitysvammaisten erityishuolto

Erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu erityishuoltopiireihin.Erityishuoltopiiriin kuuluvat kunnat ovat jäseninä erityishuoltopiirinkuntayhtymässä, jonka tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi säädettyerityishuolto. Kunnat voivat järjestää erityishuoltoa myös itse.

Jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle on laadittava yksi-löllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Erityishuollon palveluiden saami-nen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia, vaan tarpeen mukaisia erityis-huollon palveluita annetaan henkilöille, joiden henkinen toiminta onestynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden,vian tai vamman vuoksi. Erityishuolto-ohjelmaan tulee kirjata kaikki nepalvelut, jotka järjestetään kehitysvammalain perusteella. Kehitysvam-maisille vammaispalvelulain mukaan järjestettävät palvelut tulee kirjatapalvelusuunnitelmaan (ks. luku 1.4.3).

Hallituksen periaatepäätöksen 8.11.2012 mukaisesti jokaisella kehitys-vammaisella henkilöllä on oikeus yksilölliseen asumiseen ja palveluihin.Tavoitteena on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö eiasu laitoksessa. Periaatepäätös liittyy vuosina 2010 – 2015 toteutetta-vaan kehitysvammaisten asumisohjelmaan (Kehas).

Kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetään asumisen tukitoimien li-säksi muun muassa työ- ja päivätoimintaa, koululaisten aamu- ja iltapäi-vätoimintaa, kuntouttavaa päivähoitoa, tilapäishoitoa, kuntoutusohjaustaja sopeutumisvalmennusta, tukihenkilöpalvelua sekä erityisneuvolan taikuntoutuskeskuksen tuottamia palveluita. Kehitysvammalaki on vam-maispalvelulakiin ja yleislakeihin nähden toissijainen, mutta erityishuol-lon tarpeessa olevalla henkilöllä on oikeus sen mukaisiin palveluihin sil-loin, kun hän ei voi saada tarvitsemiaan palveluita muun lain nojalla taikehitysvammalain mukaiset palvelut ovat hänelle vaihtoehtoisia palve-luita edullisempia.

Erityishuoltopiirin kuntayhtymä tai erityishuoltoa järjestävä kunta huo-lehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä,tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.

(Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

Sosiaaliturvaopas 2016 49

4.10 Kotikunnan vaihtuminen ja palvelujen saanti

Kotikunta ei automaattisesti muutu tilanteessa, jossa henkilön asuminentoisessa kunnassa johtuu perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumisestaasumispalvelujen avulla. Pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoito-suhteessa kotikuntansa ulkopuolella asuvalla henkilöllä on kuitenkin

kotikunnan valintaoikeus. Oikeus koskee henkilöä, joka on sijoitettu lai-toshoitoon, perhehoitoon tai asumaan asumispalvelujen avulla. Lisäksipitkäaikaisen laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon tarpeessaoleva henkilö voi muuttaa toiseen kuntaan myös omasta aloitteestaan.Tällöin henkilölle tehdään palvelutarpeen arviointi uudessa kunnassa en-nen muuttoa.

(Kotikuntalaki)

4.11 Asuntojen korjausavustukset

Kunnat ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntävät tukeasosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella muun muassa van-husten ja vammaisten omistusasuntojen korjaustoimintaan. Korjausavus-tuksia myönnetään muun muassa vanhusten ja vammaisten asuntoihin,terveyshaittojen poistamiseen sekä hissien rakentamiseen ja liikkumises-teiden poistamiseen.

Avustusten määrä vaihtelee kohteittain. Hakulomakkeita sekä tarkempiatietoja hakemisesta saa omasta kunnasta korjausavustuksia käsittelevältäviranomaiselta. ARA:sta saa lisää tietoa esteettömyysavustuksesta sekähissien suunnittelu- ja asentamisavustuksista.

(Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista)

4.12 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Asunnon muutostyöt ovat vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus.Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutos-töistä sekä asuntoon kiinteästi kuuluvien välineiden ja laitteiden hankki-misesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos henkilö vammansa taisairautensa johdosta niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavan-omaisista elämäntoiminnoista.

Muutostöiden välttämättömyys tulee arvioida vaikeavammaisen henki-lön tarpeista lähtien. Vammaisella henkilöllä tulee olla itsenäisesti mah-dollisuus liikkua asunnossa ja käyttää asunnon niitä tiloja, jotka mahdol-listavat henkilön itsenäisen selviytymisen kotona.

Korvattavia asunnon muutostöitä voivat olla esimerkiksi:

50 Sosiaaliturvaopas 2016

• ovien leventäminen, luiskien rakentaminen• valaistusmuutostyöt näkövammaiselle henkilölle• WC-pesutilojen välttämättömät purkutyöt, pintatyöt, LVI- ja sähkö-

työt, kalusteet ja lattialämmitys• sisäänkäynnin yhteyteen rakennettavat suojakaiteet

Asunnon muutostöiksi luetaan myös niiden suunnittelu sekä esteidenpoistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä, kuten pihalta ja kerros-talojen porrashuoneista.

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla:

• nostolaitteet, porrashissi, nostolevy• erilaiset hälytyslaitteet, turvahälytysjärjestelmät ja hälytysjärjestelmät

(optiset ja akustiset)• puhelin-, turva- ja tekstipuhelin• induktiosilmukka• ulko-oven sähköinen ovenavausjärjestelmä, exit-työntöpainike• muut vastaavat asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet

Korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kustan-nusten syntymisestä. Lisätietoja saa kunnan sosiaalitoimesta.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista)

4.13 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet jalaitteet

Vammainen henkilö voi saada tukea päivittäisissä toiminnoissaan tarvit-tavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan. Hankintakustannuk-sista voidaan korvata puolet. Vamman edellyttämät välttämättömät muu-tostyöt välineisiin, koneisiin ja laitteisiin korvataan kokonaan.Vammaisen henkilön on pystyttävä näyttämään, missä määrin haettavaväline tai laite on tarpeellinen ja toisaalta välttämätön vamman johdostajokapäiväisessä elämässä, kuten liikkumisessa, viestinnässä, henkilökoh-taisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Kunta kor-vaa kustannuksia varaamiensa määrärahojen puitteissa. Kunta voi myösantaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilönkäytettäväksi. Kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutettu henkilö voilisäksi saada päivittäisissä toimissa tarvittavia välineitä kehitysvamma-lain perusteella.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä myöntää julkinen terveyden-huolto.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

Sosiaaliturvaopas 2016 51

4.14 Palveluasuminen

4.14.1 Palveluasuminen sosiaalihuoltolain mukaan

Kunta järjestää palveluasumisen pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain perus-teella ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Tällöin asiakas-maksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan, jolloin henkilön tulotvaikuttavat maksun suuruuteen. Henkilöllä tulee olla toimintakykyä niinpaljon, ettei hän tarvitse laitoshoitoa.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

4.14.2 Palveluasuminen vammaispalvelulain mukaan

Kunnan on järjestettävä palveluasuminen sellaiselle vaikeavammaisellehenkilölle, joka tarvitsee jatkuvasti tai erityisen runsaasti toisen henkilönapua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, mutta joka ei ole jatku-van laitoshoidon tarpeessa.

Palveluasumiseen kuuluvat asunto, joka voi olla oma asunto, palvelutalotai ryhmä- tai hajautettu asuminen. Palveluasumiseen sisältyy myös asu-miseen ja arjesta selviytymiseen liittyvät välttämättömät palvelut, joitaovat esimerkiksi liikkumisesta, pukeutumisesta, siivouksesta ja lääkityk-sestä huolehtiminen. Nämä palvelut voidaan järjestää esimerkiksi kun-nan kotipalveluna ja -sairaanhoitona.

Palveluasuminen voidaan järjestää myös esimerkiksi henkilökohtaisenavun turvin, omaishoidon tukena, asunnon muutostöinä ja turvapuhelin-järjestelyinä. Useimmiten palveluasuminen järjestetään edellä kuvattujenpalveluiden ja tukitoimien yhdistelminä. Palvelut perustuvat yksilölli-seen palvelusuunnitelmaan ja ovat maksuttomia käyttäjälleen.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista)

4.14.3 Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut

Kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetuille henkilöille voidaan jär-jestää asumispalveluita myös kehitysvammalain perusteella. Kehitys-vammaisten erityishuollosta voidaan periä maksua vain ylläpidosta lu-kuun ottamatta alle 16-vuotiaan henkilön osittaista eli käytännössä allevuorokauden kerrallaan kestävää ylläpitoa. Ylläpitoon kuuluvat kaikkitavanomaiset henkilölle vammasta riippumatta aiheutuvat menot, kutenvuokra, ruoan raaka-aineet, lääkkeet sekä vesi- ja sähkömaksut. Vammanvuoksi tarvittavista palveluista ei saa periä maksua.

52 Sosiaaliturvaopas 2016

(Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

4.15 Perhehoito

Perhehoidosta tehdään toimeksiantosopimus silloin, kun perhehoitosopi-mus tehdään kunnan tai kuntayhtymän ja perhehoitajan välillä. Jos kuntatai kuntayhtymä hankkii perhehoidon palvelun yksityiseltä palveluntuot-tajalta kuten ammatilliselta perhekodilta, tehdään sopimus perhehoidonjärjestämisestä.

Asiakkaan sijoitus perhehoitoon voidaan tehdä esimerkiksi vammaispal-velulain, kehitysvammalain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Perhehoi-toon sijoitetulle asiakkaalle laaditaan asiakas- tai palvelusuunnitelma.

(Perhehoitolaki)

4.16 Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtai-seen apuun. Siihen ovat oikeutettuja sellaiset vaikeavammaiset henkilöt,jotka tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön antamaa apuasuoriutuakseen päivittäisistä toimistaan, työstään ja opiskelustaan sekävoidakseen harrastaa, osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin ja ylläpi-tääkseen sosiaalisia suhteitaan. Vamma tai sairaus katsotaan pitkäaikai-seksi myös tilanteissa, joissa sen aiheuttamat rajoitukset henkilön toi-mintakyvylle vaihtelevat.

Avun järjestäminen edellyttää sitä tarvitsevan henkilön kykyä määritelläavun sisältö ja toteutustapa. Tämä ns. voimavaraedellytys on asetettu oi-keuskäytännössä matalalle. Henkilö voi muun muassa ilmaista avusta-mista koskevia toiveitaan muuten kuin puheella, mutta avun tarpeenmäärittelyn ei tule kokonaan perustua toisen henkilön näkemyksiin.Myös ikääntyneillä vammaisilla henkilöillä sekä ikääntyneinä vammau-tuneilla henkilöillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun. Sen sijaan tavan-omaiseen ikääntymiseen liittyvät avun tarpeet eivät oikeuta henkilökoh-taiseen apuun. Palvelu- ja hoidontarpeensa kannalta perustellustilaitoshoidossa olevat ihmiset rajautuvat henkilökohtaisen avun ulkopuo-lelle. Henkilökohtaisen avun turvin ei myöskään voida vastata pääosinhoivaan, hoitoon tai valvontaan liittyviin tarpeisiin. Runsaskaan valvon-nan tai ohjauksen tarve apua toteutettaessa ei kuitenkaan ole este avunmyöntämiselle, kun avun tarve perustuu pääasiassa muuhun seikkaan.Pääosin hoitoon, hoivaan tai valvontaan perustuviin avustamisen tarpei-siin tulee vastata muilla soveltuvilla sosiaalihuollon palveluilla.

Apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinälaajuudessa kuin apuun oikeutettu henkilö tarvitsee. Harrastuksia, yhteis-kunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä

Sosiaaliturvaopas 2016 53

varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukau-dessa.

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua seuraavilla tavoilla:

1. Työnantajamalli

Työnantajamallissa kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaami-sesta aiheutuvat kustannukset avustajan työnantajana toimivalle vam-maiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle. Palkan ohella korvataan työn-antajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset.Lisäksi korvattavia ovat työaikalain mukaiset korvaukset pyhä- ja yli-töistä sekä vuosilomalain mukaiset korvaukset ja sairausajan palkka.Myös lakisääteisestä työsuojelusta johtuvat perehdytys- ja muut välttä-mättömät kulut voivat tulla korvattaviksi. Samoin korvattavia ovat vaki-tuisen työntekijän tilalle palkatun sijaisen palkkakulut. Edelleen korvat-tavia ovat muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut.Sellaisina voidaan pitää esimerkiksi avustajan matkakuluja silloin, josavustaminen edellyttää matkustamista työnantajan mukana.

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus koskee niitä avustajia, joi-den työnantaja eli vammainen henkilö on Heta ry:n (Henkilökohtaistenavustajien työnantajaliiton) jäsen. Mikäli työnantaja ei ole Heta ry:n jä-sen, työsuhteeseen sovelletaan työsopimuslakia. Henkilökohtaisen avunjärjestäminen työnantajamallin mukaan edellyttää työnantajaksi aikoval-ta henkilöltä sekä kykyä että halua toimia työnantajana. Tarvittaessa kun-nan viranomaisten tulee ohjata ja auttaa avustajan palkkaamiseen liitty-vissä asioissa. Työnantajana toimiva henkilö voi myös osoittaa osantehtävistään kolmannelle osapuolelle ostamalla tältä esimerkiksi palkan-laskennan, palkanmaksun, koulutuksen ja avustajavälityksen palveluja.

Henkilökohtaista apua tarvitsevien ihmisten omaiset tai läheiset voivattoimia avustajina vain, jos se on erityisen painavasta syystä apua tarvit-sevan henkilön edun mukaista. Tällaisena syynä voidaan pitää esimer-kiksi äkillisiä avuntarpeita avustajan sairastuttua tai hänen työsuhteensapäätyttyä tai tilannetta, jossa perheen ulkopuolisen avustajan löytäminenosoittautuu vaikeaksi. Myös vammaan tai sairauteen liittyvät erityisetsyyt voivat oikeuttaa omaisen palkkaamiseen avustajaksi esimerkiksi sil-loin kun kyse on toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavista sairauksistaja vammoista.

2. Palveluseteli avustajapalvelujen hankkimiseksi

Setelin on oltava arvoltaan sellainen, että sillä on mahdollista kattaa hen-kilölle palvelusuunnitelmassa määritellyn riittävän henkilökohtaisenavun kustannukset kokonaisuudessaan. Palveluseteli voi sopia henkilö-kohtaisen avun järjestämistavaksi pienten viikoittaisten tuntimäärien ti-lanteessa tai silloin, kun vakituiselle avustajalle tarvitaan sijaisia. Kuntahyväksyy ne sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen osta-miseen palveluseteliä voidaan käyttää. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tar-

54 Sosiaaliturvaopas 2016

jotusta palvelusetelistä, jolloin hänet on ohjattava muiden palvelujen pii-riin.

3. Avustajapalvelu kunnan omana toimintana tai ostopal-veluna

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua omana toimintanaan tai järjes-tää sitä ostopalveluna. Ostopalvelumallissa kunnan on erityisesti otettavahuomioon asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät seikat.

Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan myös yhdistäätoisiinsa sekä muihin vammais- ja sosiaalipalveluihin kuten koti- jaomaishoitoon, jos se on tarkoituksenmukaista henkilön palvelusuunnitel-massa määriteltyyn avuntarpeeseen vastaamiseksi. Myös asumiseen liit-tyviä palveluja voidaan täydentää henkilökohtaisella avulla, mikäli ne ei-vät riittävästi turvaa henkilön tarvitsemia palvelujaasumispalveluyksikön tai kodin ulkopuolella.

Kaikki henkilökohtaisen avun muodot ovat saajalleen maksuttomia pal-veluja.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

4.17 Tulkkauspalvelut

Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua haetaan Kelas-ta. Tulkkauspalvelua voi saada työssä käyntiin, opiskeluun, asiointiin,yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistykseen. Senkäyttö edellyttää, että pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla jakäyttää jotain toimivaa kommunikointimenetelmää.

Oikeutta palveluun haetaan tavallisesti vain kerran. Lisätunteja, opiske-lutulkkausta ja tulkkausta ulkomaanmatkoille on haettava erikseen. Tulk-kauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna.

Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalve-lua vähintään 180 tuntia vuodessa. Kuulonäkövammaisella henkilöllä onoikeus käyttää tulkkauspalvelua vähintään 360 tuntia vuodessa. Opintoi-hin liittyvää opiskelutulkkausta voi saada siinä laajuudessa kuin sitävälttämättä tarvitsee. Ulkomaanmatkalle tulkkauspalvelua myönnetäänyleensä enintään kahden viikon ajalle. Tulkkaustunteja voi saada enem-mänkin kuin vähimmäismäärän, jos se on perusteltua. Lisätuntien myön-tämisessä otetaan huomioon käyttäjän yksilölliset tarpeet.

Lisätietoja saa Kelasta.

(Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista)

Sosiaaliturvaopas 2016 55

4.18 Ylimääräiset vaatetus- ja erityisravintokustannukset

Korvausta ylimääräisistä vaatetuskustannuksista voivat hakea kunnaltahenkilöt, joille vamma tai sairaus aiheuttaa vaatteiden tavanomaista suu-rempaa kulumista tai jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi käyt-tää kaupasta ostettavia vaatteita tai jalkineita. Pitkäaikaisesti ja säännölli-sesti tarvittavan erityisravinnon tai erityisravintovalmisteiden käytöstäaiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin voi niin ikään hakea korvausta.Korvauksia on haettava puolen vuoden kuluessa kustannusten syntymi-sestä. Etuudet ovat määrärahasidonnaisia.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista)

4.19 Päivätoiminta

Kunnan on järjestettävä päivätoimintaa vaikeavammaisille henkilöille,joilla vamman aiheuttama toimintarajoite on niin vaikea, että se estääosallistumisen sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ja joilla ei oleoikeutta kehitysvammalain nojalla järjestettävään päivätoimintaan. Päi-vätoimintaan on oikeus esimerkiksi silloin, kun toimintakyky on voi-makkaasti alentunut useamman eri vamman tai sairauden yhteisvaiku-tuksen seurauksena. Suurin yksittäinen päivätoiminnan piiriin kuuluvaryhmä ovat henkilöt, joilla on erittäin vaikea mielenterveysongelma.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

4.20 Vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulaki ei velvoita kuntia järjestämään uusia palveluja van-husten sosiaalihuoltoon. Laki täydentää muuta sosiaali- ja terveyden-huollon lainsäädäntöä. Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmi-set saavat yksilöllistä tarpeiden mukaista hoitoa ja huolenpitoa.

Lain lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Pitkäai-kaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun siihen on lää-ketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön edun mukaista. Pitkäai-kaishoidossa puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Iäkkäiden henkilöiden palvelujen tarve on arvioitava viivytyksettä ja laa-dittava palvelusuunnitelma. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään hen-kilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava palvelusuunnitelmaan.Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmessa kuukaudessa pää-töksenteosta ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

Lain mukaan iäkkään henkilön palvelujen on oltava laadukkaita. Laa-dukkaiden palvelujen yksi edellytys on henkilöstön riittävä määrä. Hen-

56 Sosiaaliturvaopas 2016

kilöstön mitoituksia ohjataan ikäihmisten palvelujen laatusuosituksella(Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen paranta-miseksi). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11). Ympäri-vuorokautisessa hoidossa suositus henkilöstön vähimmäismääräksi on0,5 työntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa.

Kunta on velvollinen nimeämään vastuuhenkilön iäkkäälle henkilölle,jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamisesta ja yhteensovittamisessa.

(Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista)

4.21 Päihdetyö sosiaalipalveluna

Päihdetyöllä tuetaan päihteettömyyttä, vähennetään riskitekijöitä ja vah-vistetaan voimavaroja ja hyvinvointia tukevia elementtejä. Yhteisöllisyy-den ja osallistumisen vahvistamista voidaan tukea esimerkiksi sosiaali-sella isännöinnillä.

Päihdetyön muotoja ovat:

• ohjaus ja neuvonta• päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen suunnatut palvelut

(esimerkiksi a-klinikka, painopisteenä avopalvelut)• muut päihteettömyyttä tukevat tai ongelmakäytön haittoja vähentävät

sosiaalipalvelut (esimerkiksi asumisen tukeminen tai riittävän pitkäkuntoutus katkaisuhoidon jälkeen).

Raskaana olevalla on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttätukevat palvelut.

Päihdepalveluja haetaan kunnan sosiaali- ja/tai terveystoimelta. Päihde-työ on toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuudenkunnan muiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Terveyden-huoltolain mukaista hoitotakuuta on noudatettava.

(Sosiaalihuoltolaki)

4.22 Mielenterveystyö sosiaalipalveluna

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä suojaavia te-kijöitä ja poistaa ja vähentää vaarantavia tekijöitä.

Mielenterveystyön muotoja ovat:

• ohjaus ja neuvonta• yksilön ja perheen tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki• yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisis-

sä, järkyttävissä kriisitilanteissa

Sosiaaliturvaopas 2016 57

• muut yksilön mielenterveyttä tukevat sosiaalipalvelut

Sosiaalihuollon mielenterveystyö on toteutettava siten, että se muodostaatoimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.

(Sosiaalihuoltolaki)

4.23 Postinjakelu kotiovelle

Postilain mukaan kirjelähetykset tulee jakaa pientaloihin kohtuullisenmatkan päähän postin saajan osoitepaikasta ja kerrostaloihin rakennuk-seen asiakaskohtaisena jakeluna. Postilakia ja Viestintäviraston sen no-jalla antamia määräyksiä ei sovelleta sanoma- ja aikakauslehtien jake-luun.

Viestintäviraston määräyksissä todetaan, että yksittäistapauksissa voi-daan ottaa huomioon postin saajan henkilökohtaiset erityistarpeet. Postinjakelutapaan ja postilaatikkojen sijoitteluun vaikuttava henkilökohtainenerityistarve on esimerkiksi postin saajan liikuntaesteisyys tai vähintään75 vuoden ikä. Liikuntaesteisyys voi johtua postin saajan invaliditeetista,kroonisesta tai muuten pitkäaikaisesta sairaudesta tai korkeasta iästä.

Liikuntaesteisellä sekä 75 vuotta täyttäneellä postin saajalla on pyynnös-tään oikeus saada kirjepostinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- ja kulku-liittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaiseen postiluuk-kuun. Poikkeavan postijakelun edellytys on, että jokainen samantalouden postinsaajista on oikeutettu poikkeavaan postinjakeluun. Poik-keuspalveluun on oikeutettu myös yhteistaloudessa asuva liikuntaestei-nen tai 75-vuotias postin saaja, joka säännönmukaisesti tai toistuvastijoutuu olemaan yksin siten, että hänen kirjepostin noutamisensa huomat-tavasti vaikeutuu.

Kirjelähetysten siirtopyynnöt tulee esittää oman postitoimipaikan jakelu-päällikölle. Kirjepostilähetysten jakelupisteen siirto lähemmäs on mak-sutonta vain silloin, kun se tapahtuu hyväksytyn erityistarpeen perusteel-la.

(Postilaki, Viestintäviraston määräys 61/2011 M)

58 Sosiaaliturvaopas 2016

5 Lapset ja lapsiperheet5.1 Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha

5.1.1 Kotihoidon tuki

Vanhempainrahakauden päätyttyä alle kolmevuotiaiden lasten vanhem-mat voivat valita kunnallisen päivähoitopaikan, lasten kotihoidon tuen jalasten yksityisen hoidon tuen välillä. Kotihoidon tukea ja yksityisen hoi-don tukea haetaan Kelasta, silloin kun lapsi ei ole kunnallisessa päivä-hoidossa. Kotihoidon tukea voi saada myös, jos palkkaa alle 3-vuotiaallelapselleen hoitajan kotiin.

5.1.2 Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi me-nee kouluun. Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoi-toraha sekä tulosidonnainen hoitolisä ja kuntalisä kotikunnasta riippuen.

5.1.3 Joustava hoitoraha

Jos vanhempi tekee lyhyempää työaikaa alle kolmevuotiaan lapsen hoi-don vuoksi, hän voi hakea Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoi-torahan määrä riippuu vanhemman viikkotyöajasta. Kun viikoittainentyöaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 prosenttia ta-vanomaisesta, hoitoraha on 243,28 euroa kuukaudessa.

Kun työaika on yli 22,5 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alankokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 162,19 euroa kuukaudessa. Jous-tavaa hoitorahaa voi saada samaan aikaan yksityisen hoidon tuen kanssaja myös silloin, kun lapsi on osan aikaa kunnallisessa päivähoidossa.Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

Sosiaaliturvaopas 2016 59

(Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta)

5.2 Osittainen hoitoraha

Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa, kun lapsi aloittaa koulun. Osittais-ta hoitorahaa voidaan maksaa lapsen toisen perusopetusvuoden päätty-miseen saakka (31.7.). Vanhemmat, joiden lapsi on pidennetyn oppivel-vollisuuden piirissä, voivat saada osittaista hoitorahaa kunnes lapsipäättää kolmannen perusopetusvuotensa.

Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinenviikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaavoidaan maksaa molemmille vanhemmille, mutta he eivät saa hoitaa las-ta yhtä aikaa. Toinen vanhemmista voi lyhentää työaikaansa esimerkiksiaamusta ja toinen illasta. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vainyhdestä lapsesta, vaikka tuen saamisen ehdot täyttäviä lapsia olisi per-heessä useampiakin. Osittaista hoitorahaa ei voi saada samaan aikaanjoustavan hoitorahan kanssa.

Osittaisen hoitorahan määrä on 97,73 euroa. Oikeus osittaiseen hoitova-paaseen ei ole sidottu aikaan, jolta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

(Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta)

5.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sai-raan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta ai-heutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasi-tusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.Tukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna sidonnaisuuden ja ra-situksen mukaan. Tukea ei myönnetä yksinomaan kustannusten perus-teella.

Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kun lapsi täyt-tää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoi-dosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on, ja miten pal-jon nämä sitovat perhettä. Määräaikaiseksi myönnettyyn tukeen voihakea jatkoa.

Tuen määrät ovat:

• perustuki 92,94 euroa/kk• korotettu tuki 216,87 euroa/kk• ylin tuki 420,51 euroa/kk

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoit-

60 Sosiaaliturvaopas 2016

taista rasitusta ja sidonnaisuutta. Korotettua vammaistukea maksetaan,kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus jasidonnaisuus ovat vaativia tai vievät päivittäin huomattavasti aikaa. Ylinvammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasi-tusta ja sidonnaisuutta. Hakemukseen liitetään lääkärintodistus.

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneenvammaistukeen, nuoren kuntoutusrahaan tai joissakin tapauksissa eläket-tä saavan hoitotukeen.

(Laki- ja asetus vammaisetuuksista)

5.4 Omaishoidon tuki

Ks. luku 4.6

5.5 Sosiaalityö ja palveluohjaus

Sosiaaliturvaa ja palveluihin hakeutumista koskevaa neuvontaa ja palve-luohjausta saa kunnan sosiaalityöntekijältä ja vammaispalveluohjaajalta.Heihin kannattaa ottaa yhteyttä myös palvelutarpeen arvioinnin ja palve-lusuunnitelman saamiseksi. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaali-huoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muuvastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaustai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Neuvontaa ja ohjausta saa sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä ja kuntou-tusohjaajilta, potilas- ja vammaisjärjestöistä sekä yhteispalvelupisteistä.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.6 Päivähoito

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää päivähoito kaikille allekouluikäisille lapsille. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevalle lapselletulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus päivähoidossa esimerkiksiavustajan avulla tai huomioimalla lapsi henkilöstömäärässä ns. kahden-paikkaisena. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen päivähoito voidaanjärjestää myös päiväkodin erityisryhmässä, erityispäiväkodissa tai perhe-päivähoidossa. Lisätietoja eri vaihtoehdoista saa kuntien varhaiskasva-tuksen palveluneuvojilta ja erityislastentarhanopettajilta. Kunnallisenpäivähoidon vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tu-kea alle 3-vuotiaalle lapselle tai yksityisen hoidon tukea alle kouluikäi-selle lapselle (ks. luku 5.1).

Sosiaaliturvaopas 2016 61

Kun kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetulla lapsella on tarvepäivähoitoon ensisijaisesti kuntoutuksellisista syistä, päivähoito järjeste-tään päivähoitolain sijasta kehitysvammalain perusteella, ja se on asiak-kaalle maksutonta.

(Laki- ja asetus lasten päivähoidosta, Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.7 Koulupäivän aikainen omahoidon tuki

Pitkäaikaissairaalla lapsella on oikeus saada yksilöllisesti tarvitsemansatuki sairautensa omahoitoon koulupäivän aikana osana kouluterveyden-huollon palveluita. Tuen järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto yh-dessä muiden oppilashuollon toimijoiden kuten koulunkäyntiavustajienkanssa.

(Terveydenhuoltolaki)

5.8 Koulunkäyntiavustaja

Vammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeussaada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut.Koulunkäyntiavustaja / koulunkäynninohjaaja voi olla henkilö- tai ryh-mäkohtainen. Avustajan tarvetta arvioitaessa tulee riittävästi ja monipuo-lisesti selvittää lapsen yksilöllinen tilanne, avun tarve ja muu saatavillaoleva tuki. Koulunkäyntiavustajan myöntää opetustoimi.

(Perusopetuslaki)

5.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

Kunta voi järjestää koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa aamulla en-nen koulupäivän alkua, iltapäivällä koulupäivän jälkeen ja koulun loma-aikoina. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-minta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosi-luokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Kuntapäättää toiminnan laajuudesta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periäkohtuullisia kuukausimaksuja. Kehitysvammaisille lapsille aamu- ja ilta-päivätoimintaa järjestetään yleensä erityishuoltona, joten siitä ei peritäasiakasmaksuja. Lisätietoja saa oppilaan koulusta.

Kunta voi järjestää koulujen loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille, jotkasitä vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen syyn vuoksi tarvitse-vat. Kehitysvammaisille lapsille loma-ajan hoitoa järjestetään erityis-

62 Sosiaaliturvaopas 2016

huoltona. Vammaisille lapsille on mahdollista hakea avustajaa opetustoi-men kustantamana myös aamu- ja iltapäivätoimintaan.

(Perusopetuslaki, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.10 Hoitoapua kotiin

Kunnan sosiaalitoimiston kotipalveluohjaajalta voi tiedustella tilapäistähoitoapua kotiin ja hoidosta perittäviä maksuja. Lastenhoitoapua voi tie-dustella myös Mannerheimin lastensuojeluliitosta tai Väestöliitosta.

(Sosiaalihuoltolaki)

5.11 Tukihenkilö

Sosiaalitoimiston kautta voidaan järjestää vapaaehtoinen tukihenkilökouluikäiselle lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee erityistä tukea sosiaali-sissa suhteissa, harrastuksissa ja muussa vapaa-ajan vietossa. Tukihenki-löä haetaan lastensuojelun tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.

Vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa jär-jestävät myös monet vammais- ja potilasjärjestöt.

(Lastensuojelulaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.12 Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtai-seen apuun (ks. luku 4.14). Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun onaina arvioitava yksilö- ja tilannekohtaisesti.

Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen tukemiseen, mitkäsaman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen avun tar-ve ei saa perustua ensisijaisesti hoivaan, hoitoon tai valvontaan eikä sesiis ole esimerkiksi päivähoitoa korvaava palvelu. Lapsen palvelujen tar-ve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja pyytää kunnan sosiaalitoimealaatimaan kattava palvelusuunnitelma (ks. luku 1.3.2). Päivähoidossatarvittavan avustajan järjestää päivähoito ja koulussa opetustoimi.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja

Sosiaaliturvaopas 2016 63

tukitoimista, Varhaiskasvatuslaki, Perusopetuslaki)

5.13 Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet

Kelalla on tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus kuulonäkö-, kuulo-ja puhevammaisille lapsille (ks. luku 4.15). Kunnat ovat vastuussa kuu-lonäkö-, kuulo- ja puhevammaisten tarvitsemista muista palveluista. Esi-merkiksi tulkkauspalvelujen tarpeen arviointiin liittyvä selvittelytyö to-teutetaan osana vammaispalvelulain mukaista palvelutarpeen arviointiaja palvelusuunnitelman laatimista.

Kommunikaatioapuvälineet, elleivät ne liity suoraan tulkkauspalveluun,ovat osa kuntien järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielenopetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastuskommunikaation parantamiseen ovat vammaispalvelulain tai kehitys-vammalain mukaista sopeutumisvalmennusta.

(Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista, Terveydenhuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.14 Lääkinnällinen kuntoutus

Ensisijainen vastuu kuntoutuksesta on kotikunnalla. Lääkinnällistä kun-toutusta ovat esimerkiksi kuntoutustutkimukset ja -neuvonta, erilaiset te-rapiat, sopeutumisvalmennus sekä apuvälineet. Kela kustantaa lääkinnäl-listä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille. Kuntoutuksen saaminenedellyttää julkisessa terveydenhuollossa tehtyä asianmukaista kuntoutus-suunnitelmaa. Kela korvaa myöntämäänsä kuntoutukseen liittyvät mat-kat omavastuun ylittävältä osalta (ks. 7.1.5.1).

Muiden kuin vaikeavammaisten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen vas-tuu on yleensä kunnallisella terveydenhuollolla. Näin on myös silloin,kun kuntoutus liittyy välittömästi sairaanhoitoon. Vammaisen lapsen tar-vitsemat jokapäiväiset liikkumisen, toimimisen ja kommunikoinnin apu-välineet kustantaa tavallisesti julkinen terveydenhuolto (ks. luku 9). Lää-kinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat terveydenhuollonasiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

64 Sosiaaliturvaopas 2016

5.15 Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus pitkä-aikaissairaan tai vammaisen lapsen ja läheisten sosiaalisen toimintaky-vyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta järjestetään kursseina ja ver-taistukitoimintana osana kuntoutusta, se voi toteutua yksilöllisesti tairyhmäkohtaisesti ja tarvittaessa olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmen-nukseen pääsyyn tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja lääkärin lausunto.Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, vammaisjärjestöt, kuntoutus-laitokset sekä kunnat ja kuntayhtymät. Palvelut ovat asiakkaalle maksut-tomia.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, Asetuslääkinnällisestä kuntoutuksesta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Laki liikennevakuutuksen kuntoutuksesta)

5.16 Erityishoitoraha

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystäsiltä ajalta, jona hän osallistuu alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vam-maisen lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen. Kyseessä voi olla omalapsi, avio- tai avopuolison lapsi tai adoptiolapsi. Myös henkilö, jokavanhemman tavoin hoitaa lasta, voi saada erityishoitorahaa.

Erityishoitoraha edellyttää, että lapsen hoitaja

• osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa,poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla

• osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai polikli-nikkahoitoon tai kuntoutukseen tai

• hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liit-tyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon ja kun toi-pumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon ja hoitajaon varalla koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lasta hoitava lääkäri on katso-nut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeel-liseksi ja että henkilö on lapsen hoitoon osallistumisen takia estynyt te-kemästä työtään tai opiskelemasta päätoimisesti.

Hoitava lääkäri määrittelee, onko lapsen sairaus vaikea. Vaikea sairausvoi olla esimerkiksi leukemia tai muu pahanlaatuinen kasvain, vaikea sy-dänvika, vaikea palovamma tai tapaturma, vaikeasti tasapainotettava dia-betes ja diabeteksen hoidon aloitusvaihe, vaikea mielenterveyden häiriö,vaikea kehitysvamma, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 ar-kipäivältä lasta kohden, mutta tämä enimmäisaika lasketaan erikseen sai-

Sosiaaliturvaopas 2016 65

raalahoidon ja kotihoidon ajalta. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 ar-kipäivällä, ja sairaalahoidon ajalta erittäin painavista lääketieteellisistäsyistä pidempäänkin.

Erityishoitorahan suuruus määräytyy vanhempien työtulojen perusteella.Erityishoitorahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa takautuvastilapsen hoidon alkamisesta.

(Sairausvakuutuslaki)

5.17 Kuntoutusraha vanhemmalle

Kelan kuntoutusraha on korvaus lyhytaikaisesta ansionmenetyksestävanhemmalle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekun-toutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä. Kuntoutusrahamääräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan ja on ve-ronalaista tuloa (ks. luku 8.11).

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

5.18 Lapsen terveydenhoidon kustannukset

Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritämaksuja alle 18-vuotiailta. Lasten sairaalahoito julkisessa terveyden-huollossa on maksutonta seitsemän vuotuisen omavastuupäivän jälkeen.

Kohtuuttoman suureksi kasvavan maksurasituksen estämiseksi on tietyil-le asiakkaan maksettaviksi tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon mak-suille määrätty vuotuinen maksukatto. Perheen lasten julkisten sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksut voidaan laskea yhteen toisen van-hemman maksujen kanssa (ks. luku 7.3.1).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on mahdollista hakeaalennusta tai vapautusta perheen tulojen perusteella tai erityisten sosiaa-listen tai taloudellisten syiden vuoksi. Alennusta haetaan siitä yksiköstä,jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty (ks. luku 7.3.13).

Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin palkkiosta, lääkärin mää-räämistä tutkimuksista ja hoidoista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistähyväksyttyjen taksojen mukaan (ks. luvut 7.1.1 ja 7.1.4). Korvausta hae-taan Kelasta. Kela korvaa myös matkakustannuksia lääkäriin sekä lääkä-rin määräämiin tutkimuksiin ja hoitoihin omavastuun ylittävältä osalta(ks. luku 7.1.5) sekä maksaa yöpymisrahaa, mikäli matka edellyttää yö-pymistä.

(Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja

66 Sosiaaliturvaopas 2016

terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki)

5.19 Vaipat

Terveyskeskus myöntää vaipat maksutta esimerkiksi yli 3-vuotiaallevaippoja edelleen päivittäin tarvitsevalle pitkäaikaissairaalle tai vammai-selle lapselle. Hakemus toimitetaan terveysaseman terveydenhoitajalle.

(Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

5.20 Ylimääräiset vaatetuskustannukset

Vammainen henkilö voi vammaispalvelulain perusteella saada korvaustaylimääräisistä vaatekustannuksista, jotka johtuvat vamman tai sairaudenaiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai sii-tä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaat-teita tai jalkineita. Tukea haetaan sosiaalitoimesta (ks. luku 4.16).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista)

5.21 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vaikeavammaisen lapsen kodin muutostyöt, muutostöiden suunnittelu jaesteiden poisto asunnon välittömästä lähiympäristöstä sekä asuntoonkiinteästi asennettavat välineet ja laitteet korvataan, jos lapsi välttämättätarvitsee ne vammansa tai sairautensa takia suoriutuakseen tavanomai-sista elämän toiminnoista. Tukea haetaan sosiaalitoimesta (ks. luku4.11).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista)

5.22 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet jalaitteet

Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden,koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakeatukea sosiaalitoimesta (ks. luku 4.12).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

Sosiaaliturvaopas 2016 67

5.23 Lapsen kanssa liikkuminen

Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi,voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huo-jennusta (ks. luku 10.1).

Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan onsaatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty vammaisenpysäköintilupa. Vammaisen pysäköintilupaa haetaan poliisilaitokselta.Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muu-hun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autostamääränpäähän on vaikeaa (ks. luku 3.3.2).

Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää kunnan sosiaa-litoimesta vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi va-paa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspal-veluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- javirkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin. Kuljetuspalveluja ei voi käyt-tää terveyden- ja sairaanhoidon matkoihin (ks. luku 3.4). Kehitysvam-maisten erityishuollon palveluiden saamiseksi välttämättömät kuljetuk-set kuuluvat erityishuoltoa järjestävän kunnan tai kuntayhtymänvastuulle.

Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimenjärjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkistaliikennettä. Koulu hoitaa koulukuljetusasiat yhteistyössä huoltajien kans-sa. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista taisaattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Lapset, jotka kuuluvatpidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetuk-seen. Kaikilla koululaisilla on oikeus koulukuljetukseen, jos matka kou-luun on yli viisi kilometriä tai on vaarallinen. Lisätietoa saa kunnan ope-tus- ja sosiaalitoimesta sekä lastenneuvolasta.

(Autoverolaki, Laki ja asetus ajoneuvoverosta, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, Perusopetuslaki)

5.24 Osittainen hoitovapaa

Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeuskäyttää osittaista hoitovapaata siihen asti kun lapsi täyttää 18 vuotta, joslapsi vaatii erityistä huoltoa tai hoitoa. Järjestelyistä tulee sopia työnan-tajan kanssa. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseenesimerkiksi tekemällä 6-tuntisia työpäiviä tai 4-päiväistä työviikkoa,mutta keskimäärin lyhennetty työskentelyaika voi olla enintään 30 tuntiaviikoittain. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Kela maksaahoitorahaa lapsen 3. lukuvuoteen asti (ks. luku 5.2).

68 Sosiaaliturvaopas 2016

(Työsopimuslaki)

5.25 Pidennetty oppivelvollisuus

Lapsille, jotka eivät todennäköisesti saavuta perusopetukselle asetettujatavoitteita yhdeksässä vuodessa, määritetään pidennetty oppivelvolli-suus. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa suoritetaan perusopetuksen op-pimäärä joko erityis- tai yleisopetuksessa. Yksittäisiä oppiaineita taikoko oppimäärä voidaan yksilöllistää lapsen tilanteen mukaan. Lähtö-kohtana myös erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta on koulupaikanosoittaminen perusopetuslain mukaisesta lähikoulusta. Oppilaan opetusvoidaan järjestää osittain tai kokonaan erityisluokalla tai erityiskoulussa,jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä oppilaan edunedellyttämällä tavalla.

Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja sen piirissä olevat lapsetvoivat saada esiopetusta jo viisivuotiaina. Oppilaalle laaditaan lapsenesiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) ja hänen oppivelvollisuuten-sa alkaa 6-vuotiaana. Lapsella on tarvittaessa oikeus myös koulu-/kou-lunkäyntiavustajaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien las-ten opetuksen järjestämisvastuu on kunnalla. Jos lapselle tehdään päätöspidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla kirjallinenpäätös erityisestä tuesta. Perusopetuslain mukaan jokaiselle erityiseen tu-keen oikeutetulle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

(Perusopetuslaki, Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta)

5.26 Lastensuojelu - luvun numerointi??

Sosiaalihuoltolain ennaltaehkäisevät toimet.

5.27 Kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy

Alle 23-vuotiaan on päästävä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kol-messa kuukaudessa.

(Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki)

Sosiaaliturvaopas 2016 69

6 Toimeentulo6.1 Vammaistuki aikuiselle

16 vuotta täyttäneen henkilön vammaistuen tarkoitus on helpottaa sel-viytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistu-kea maksetaan Suomessa asuvalle 16 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisestisairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynytvähintään vuoden ajan eikä hän ole eläkkeellä.Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vammaheikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotita-loustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden taivamman tulee aiheuttaa haittaa, joka yleensä arvioidaan lääketieteellisinperustein sekä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta.

Vammaistukea myönnetään:

• perusvammaistukena 92,94 euroa/kk, jos henkilön viasta, vammastatai sairaudesta aiheutuu olennaista haittaa.

• korotettuna vammaistukena 216,87 euroa/kk, jos haittaa aiheutuuhuomattavasti tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarve on viikoittaintoistuvaa

• ylimpänä vammaistukena 420,51 euroa/kk, jos henkilö on vaikeastivammainen tai avuntarve on monissa henkilökohtaisissa toimissa jo-kapäiväistä, tai avun ohjauksen tarve on huomattava.

Vammaistuki voidaan myöntää korotettuna, jos perusvammaistuen edel-lytykset täyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintäänkorotetun tuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräi-siä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hy-väksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintäänkuuden kuukauden ajalta.

70 Sosiaaliturvaopas 2016

Erityiskustannuksia ovat:

• kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kus-tannukset

• palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- jahoivakustannukset

• lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannuk-set

• lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta ai-heutuvat kustannukset

• lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset• lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai

kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset• lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeis-

tä

Kun vammaistuen saaja siirtyy vanhuuseläkkeelle, täydelle työkyvyttö-myyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke)tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hän voi hakea eläkettä saavan hoi-totukea. Vammaistukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudeltakuukaudelta.

Vammaistuki on verotonta tuloa. Vammaistuen määrään eivät vaikuta tu-lot tai varallisuus.

Vammaistukea haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

6.2 Ruokavaliokorvaus

Keliakiaa sairastaville maksettu ruokakorvaus lakkaa vuoden 2016 alus-ta. Jos alle 16-vuotiaalla todetaan keliakia, hän voi hakea alle 16 vuo-tiaan vammaistukea.

6.3 Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaiseneläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tuki korvaaosin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia. Toi-mintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjak-soisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heiken-tynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim.peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioidakodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa sään-nöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö, jokasaa:

• työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea kansaneläkkeenä tai työ-eläkkeenä

• vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä taityöeläkkeenä

Sosiaaliturvaopas 2016 71

• täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuu-tuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturma-lain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta

• takuueläkettä• ulkomailta vastaavia etuuksia

Hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä,osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä, mutta silloin voi olla oikeutettusaamaan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettunaavuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella.

Perushoitotuki 62,25 euroa/kk: Viikoittainen avuntarve tai ohjauksen javalvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa oikeuttaa perushoitotu-keen. Avun, ohjauksen tai valvonnan tarve pelkästään kotitaloustöissä taiasioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen. Sokealla ja liikuntakyvyttö-mällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettu hoitotuki 154,96 euroa/kk: Jokapäiväinen aikaa vievää avuntarve useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esim. syömisessä, pukeu-tumisessa ja peseytymisessä) tai säännöllinen ohjauksen ja valvonnantarve synnyttää oikeuden korotettuun hoitotukeen.

Ylin hoitotuki 327,67 euroa/kk: Ympärivuorokautinen tarve toisen hen-kilön hoitoon ja valvontaan oikeuttaa ylimpään hoitotukeen.

Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseyty-mistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaiku-tukseen.

Hoitotuki voidaan myöntää korotettuna, jos perushoitotuen edellytyksettäyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintään korotetuntuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustan-nuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hyväksytäänyleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintään kuudenkuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat:

• kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kus-tannukset

• palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- jahoivakustannukset

• lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannuk-set

• lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta ai-heutuvat kustannukset

• lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset• lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai

kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset

72 Sosiaaliturvaopas 2016

• lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeis-tä

Hoitotukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudel-ta. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaa-jan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

6.4 Sairauspäiväraha

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheut-tamaa ansionmenetystä. Kela maksaa sairauspäivärahaa 16–67-vuotiaal-le hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja onollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan.Tämä koskee hakijaa, joka on ollut ansiotyössä, yrittäjänä, hoitamassaomaa talouttaan, opiskelemassa päätoimisesti, työttömänä työnhakijana,sapattivapaalla tai vuorotteluvapaalla (=työedellytys). Sairauspäivärahaavoi myös saada, jos on työkyvytön elintenluovutuksen takia tai jos ei voitehdä työtään, koska on eristetty tarttuvan taudin tartuntavaaran takia.

Hakijalla on oikeus päivärahaan vasta, kun hänen työkyvyttömyytensäon kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä jayhdeksän seuraavaa arkipäivää. YEL- ja Myel-vakuutetulla omavastuu-aika on neljä päivää. Jos työedellytys ei täyty, voi sairauspäivärahaa saa-da vasta, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 55 päivää.

Päivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 päivältä, jonka jälkeen sa-masta sairaudesta maksetaan sairauspäivärahaa vasta vuoden työkykyi-syyden jälkeen. Jos kuitenkin palaa työhön vähintään 30 päiväksi, muttatarvitsee saman sairauden takia lisää sairauslomaa esim. leikkauksen ta-kia, voi olla mahdollisuus saada sairauspäivärahalle vielä 50 päivän jat-koajan.

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivältä eli noin kolmeltakuukaudelta, Kela selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla apua sairaudenparantamisessa. Kuntoutustarve voidaan selvittää lääkärinlausunnon pe-rusteella.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työter-veyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisenmahdollisuuksista. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talout-taan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa.

Puolen vuoden sairauspäivärahan (150 arkipäivää) jälkeen Kela lähettääkirjeen, jossa kerrotaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä tarvittaessaeläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta.

Päivärahan suuruus määrittyy yleensä verotuksessa vahvistetun vuosi-työtulon mukaan, joten vuoden 2016 sairauspäiväraha lasketaan vuoden2014 verotettujen työtulojen mukaan. Kela saa tiedon vuosityötuloistasuoraan verottajalta. Jos hakijan tulot ovat vuodesta 2014 kasvaneet vä-

Sosiaaliturvaopas 2016 73

hintään 20 prosenttia, hän voi hakea päivärahaa niiden perusteella. Sai-rauspäivärahaa voi saada, vaikka ei olisi lainkaan työtuloja. Tällöin päi-värahaa maksetaan 23,93 euroa/arkipäivä sen jälkeen kun työkyvyttö-myys on kestänyt yhtäjaksoisesti 55 päivää.

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, joiksi lasketaan päivät maa-nantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, sairaus-päiväraha maksetaan työnantajalle.

Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

6.5 Osasairauspäiväraha

Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssäpysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopiityönantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saaKelan maksamaa osasairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä teke-välle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilmanomavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntou-tusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltä-vää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Oma-vastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä ja osa-aikainentyöskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen.

Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaansekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyt-tä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttia aiemmastaja yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40–60 prosenttia.

Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määräs-tä. Osasairauspäivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyydenperusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Jos työnantaja mak-saa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha mak-setaan työnantajalle.

Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (noin kaksi viikkoa) ja enin-tään 120 arkipäivää (vajaat 5 kuukautta). Arkipäiviä ovat päivät maanan-taista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät. Enimmäisaikaanlasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodel-ta. Jos osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, voi saadaosasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun onollut työkykyinen vuoden ajan.

Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

74 Sosiaaliturvaopas 2016

6.6 Sairauslomalta takaisin työhön

Töihin paluu lyhyen sairauspoissaolon jälkeen sujuu yleensä hyvin. Pit-kä poissaolo saattaa vaatia työhön paluuta helpottavaa tukea. Työnantaja,työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhdessä työkyvyn tukena. Kunhenkilö sairastuu tai työkyvyttömyys jatkuu, on siitä ilmoitettava hetityönantajalle. Sairauspoissaolon aikana työntekijän kannattaa pitää yh-teyttä työpaikkaan. Näin työhön paluuta tukevat järjestelyt, kuten muu-tokset työajoissa tai -tehtävissä toteutuvat joustavasti. Jo sairauden alus-sa kannattaa miettiä työhön paluuta tukevia toimenpiteitä ja sitä, mitenyhteydenpito työpaikkaan järjestetään sairauspoissaolon aikana.

Työhön paluun suunnittelun olisi hyvä lähteä liikkeelle työterveyshuol-lon kautta. Myös työnantajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli työhön pa-luun tukemissa. Monilla työpaikoilla on erityisiä työhön paluuta tukeviasuunnitelmia tai ohjeita. Työhön paluun järjestelyt onnistuvat parhaitentyöntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työter-veyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisenmahdollisuuksista.

Viimeistään silloin, kun työntekijä on saanut sairauspäivärahaa 90 arki-päivää, työterveyshuollon on arvioitava jäljellä oleva työkyky. Työnanta-jan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voi-daanko paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävienmuutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. 90 sairauspäivärahapäi-vää ovat voineet kertyä yhtäjaksoiselta ajalta tai kahden vuoden ajalta.Kelaan pitää toimittaa lausunto työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaatyössä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on kahden vuoden ai-kana maksettu 90 arkipäivää. Lausunnon saa työterveyslääkäriltä. Kelapyytää lausuntoa kirjeitse jokaiselta sairauspäiväraha-asiakkaalta, jotaasia koskee tai saattaa koskea. Lausuntoa ei tarvita yrittäjiltä, opiskeli-joilta, työttömiltä, omaa talouttaan hoitavilta eikä ulkomaan työkomen-nuksella olevilta työntekijöiltä.

Sairauspäivärahaa voi hakea itse valitsemansa lääkärin lausunnon perus-teella, mutta lisäksi on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausuntosiitä, että jäljellä oleva työkyky ja työhön paluun mahdollisuudet on sel-vitetty.

Kun työntekijä tarvitsee kuntoutusta, on otettava yhteyttä hoitavaan lää-käriin tai työterveyslääkäriin. Kuntoutukseen hakemisen tarvitaan lääkä-rinlausunto tai kuntoutussuunnitelma (ks.luku 8).

6.7 Toimeentulotuki

Jos henkilön tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin me-noihin, voi hänellä olla oikeus kunnan sosiaalitoimen myöntämään toi-meentulotukeen. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan

Sosiaaliturvaopas 2016 75

muoto ja se on tarkoitettu väliaikaiseksi tukimuodoksi, kunnes henkilösaa hänelle kuuluvia ensisijaisia etuuksia.

Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeen-tulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotukena maksetaan perusosaa, jolla saajan pitää kattaaravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökoh-taisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut,lehtitilaukset, puhelimen käyttö sekä harrastus- ja virkistystoiminta. Pe-rusosan määrä yksinasuvalle aikuiselle on 485,50 euroa/kk ja yksinhuol-tajalle 534,05 euroa/kk. Avio- ja avopuolisoiden sekä lasten, myös van-hempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön, perusosat ovatpienempiä.

Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä jätetään huomioimatta vähintään 20prosenttia hakijan ansiotuloista kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudes-sa. Tämä ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen.

Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia ja yhteensä enintään 40prosenttia, jos henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjo-tusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Alentaminen voi-daan tehdä vain, edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisenelämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentulotukeaeikä alentamista voida pitää kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestol-taan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyön-nistä lukien.

Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin asu-mismenoihin, sähkölaskuun, kotivakuutukseen ja vähäistä suurempiinterveydenhuoltomenoihin.

Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat las-ten päivähoitomaksu, ylimääräiset asumiskustannukset (esimerkiksimuuttokustannukset) ja erityistarpeista ja -oloista aiheutuvat menot.

Ehkäisevän toimeentulotuen perusteet kunnat päättävät itse. Sen tarkoi-tuksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja eh-käistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esi-merkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestäheikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.

Hakijalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivänkuluessa. Tämä edellyttää, että hakemuksessa on kaikki päätöksenteossatarvittavat selvitykset. Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös ontehtävä samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Hakijan on päästäväkeskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaa-liohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hänon sitä pyytänyt.

Toimeentulotukea haetaan asuinkunnan sosiaalitoimistosta. LisätietojaToimeentulotukilaskurista.

76 Sosiaaliturvaopas 2016

6.8 Sosiaalinen luototus

Jotkut kunnat myöntävät osana omaa sosiaalitoimeaan pieniä lainoja.Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle henki-lölle, joilla ei ole eri syistä kuten muun muassa vakuuksien puuttumisentai maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, mahdollisuutta saada kohtuuhintaistalainaa pankista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää kodin hankintoihin,pieniin asunnon muutostöihin, takuuvuokriin, työn edellyttämän autontai työvälineiden ostoon, vuokra- ja osamaksurästeihin sekä muihin itse-näiseen selviytymiseen liittyviin menoihin.

Ennen luoton myöntämistä on selvitettävä hakijan mahdollisuus saadatoimeentulotukea. Oikeutta toimeentulotuen saamiseen ei voida rajoittaasillä perusteella, että asiakkaalla on mahdollisuus saada sosiaalinen luot-to.

Mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon voi tiedustella oman kunnan sosiaa-litoimistosta tai talous- ja velkaneuvonnasta.

Lisätietoja sosiaalisesta luototuksesta.

6.9 Talous- ja velkaneuvonta

Jos henkilö tarvitsee apua maksu- ja velkaongelmien hoidossa, hän voivarata ajan oman kunnan talous- ja velkaneuvojalta. Neuvoja auttaa ko-konaistilanteen kartoittamisessa, sovintoratkaisuehdotusten laatimisessa,velkajärjestelyhakemusten ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistami-sessa. Neuvoja kertoo myös tarvittaessa muista tukipalveluista ja voi ollamukana sovintoneuvotteluissa velkojien kanssa. Neuvonta on maksuton-ta.

Takuu-Säätiö antaa maksutonta puhelinneuvontaa 0800 9 8009, arkisinklo 10.00 - 14.00 talousvaikeuksissa oleville ja heidän läheisilleen.

Lisätietoja: talous- ja velkaneuvonta ja Takuu-säätiö

6.10 Eläkejärjestelmä

Suomen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttö-myyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lakisääteinen eläkejär-jestelmä koostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Työeläke on ansioi-den mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke on vähimmäisturvan varmistavaeläke sille, jolle ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai kertynyt työeläkeon pieni.

Kummankin eläkejärjestelmän etuuksiin kuuluu vanhuuseläke, työkyvyt-tömyyseläke ja perhe-eläke. Järjestelmät poikkeavat hieman toisistaan.Vanhuuseläke on etuus, joka mahdollistaa ikääntyneen jäämisen poistyöelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. Työkyvyttömyyseläke korvaapitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä.Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Leskeneläkettäja perhe-eläkettä maksetaan kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille.

Sosiaaliturvaopas 2016 77

Lakisääteistä pakollista eläketurvaa on mahdollista täydentää työnanta-jan järjestämällä tai itse hankitulla lisäeläketurvalla.

6.10.1 Työeläkettä työssäolon ja ansioiden mukaan

Työeläkejärjestelmä perustuu useaan lakiin. Omat eläkelakinsa on mm.työntekijöille, merimiehille, kuntien työntekijöille, valtion työntekijöilleja yrittäjille.

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden mukaista eläkettätyösuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkkeen suuruus määräytyy an-sioiden mukaan. Työeläkeyhtiöt lähettävät vakuutetuille vuosittain työ-eläkeotteen. Siitä voi seurata eläkkeen karttumista.

Työeläkejärjestelmän mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana. Osa-aikaeläkkeen voi saada ennen vuotta 1954 syntyneet hen-kilöt täytettyään 60 vuotta ja vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneet täy-tettyään 61 vuotta.

Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea. Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitoksel-ta, jossa työntekijä tai yrittäjä on ollut viimeksi vakuutettuna.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita kaikkiin eläkkeisiin saa Eläketur-vakeskuksesta ja Kelasta.

Lisätietoja työeläkkeistä.

6.10.2 Kansaneläkettä Suomessa asuvalle

Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaantyöeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi.

Kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa. Täyden eläkevähenteisenkansaneläkkeen saa, jos muut eläkkeet ja korvaukset eivät ylitä yksin-asuvalla 56,20 euroa/kk ja toisaalta kansaneläkettä ei saa lainkaan, josmuut eläkkeet ja korvaukset yltävät 1315,88 euroa/kk.

Kansaneläkkeen määrä riippuu paitsi muista eläkkeistä myös 16 ja 65ikävuoden välillä Suomessa asutun ajan pituudesta. Täysi eläkevähentei-nen kansaneläke on 636,63 euroa/kk ja avo- tai aviopuolisoilla 564,69euroa/kk.

Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttä-neille. Vanhuuseläkkeen hakemista voi lykätä, jolloin sitä maksetaan ko-rotettuna. Varhennettua vanhuuseläkettä voi saada 62 vuotta täyttänythenkilö, jos on syntynyt 1951 tai sitä ennen. Muut voivat saada varhen-netun vanhuuseläkkeen vasta 63-vuotiaana. Se kuitenkin pienentää van-huuseläkettä pysyvästi.

Pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen jo 62- tai 63-vuotiaana.Kansaneläkettä haetaan Kelasta.

78 Sosiaaliturvaopas 2016

Lisätietoja Kelasta.

6.10.3 Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada 16–65-vuotias henkilö, joka ei sairau-den, vian tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan.

Työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella. Hakijan ikään, am-mattiin, koulutukseen, asuinpaikkaan ja mahdollisuuksiin saada ammat-titaitoaan vastaavaa työtä kiinnitetään arvioinnissa myös huomiota.

Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden(=sairauspäivärahaoikeus täyttyy 300 päivän jälkeen) aiheuttamaa ansio-tulojen menetystä.

Eläke voi olla työkyvyttömyyseläke toistaiseksi tai määräaikainen työ-kyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki niin työeläkkeenä kuin kansaneläk-keenä. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki on mah-dollista vain työeläkejärjestelmässä.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi työeläkkeensaajantäyttäessä 63 vuotta ja kansaneläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta.

Työeläkejärjestelmän mukaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä otetaan huo-mioon ansiot ennen työkyvyttömäksi tuloa ja tuleva aika eläketapahtu-masta vanhuuseläkeikään. Tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisestieläketapahtumavuotta edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden an-sioiden perusteella. Huomioon otetaan vain Suomen eläkelakien mukaanvakuutetut työansiot.

Kansaneläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos hen-kilö ei saa muuta eläkettä tai muu eläke on pieni. Eläkkeen määrä riip-puu myös siitä, kuinka kauan henkilö on asunut Suomessa.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita saa Eläketurvakeskuksesta ja Ke-lasta. Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta mak-settavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa (ks. luku 5.11).

Lisätietoja Kelasta ja Työeläke-sivustolta.

6.10.4 Osatyökyvyttömyyseläke

Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan työeläkejärjestelmän mukaan,kansaneläkettä ei voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleenjatkamaan ansiotyötä sairaudestaan huolimatta. Osatyökyvyttömyyseläk-keen voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta haluaatehdä työtä. Hän voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttö-myyspäivärahaa, josta on vähennetty osaeläkkeen määrä.

Sosiaaliturvaopas 2016 79

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksiosakuntoutustukena. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täy-destä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi saada ennakkopäätök-sen, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. Osatyökyvyttömyyseläke al-kaa työkyvyttömyyden alkamista ja ansioiden alenemista seuraavan kuu-kauden alusta.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita saa Eläketurvakeskuksesta ja Ke-lasta. Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta mak-settavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa (ks. luku 5.11).

Lisätietoja osatyökyvyttömyyseläkkeestä.

6.10.5 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus ansiotuloihin ja eläkkeiden lepäämään jättäminen

Työkyvyttömyyseläkettään menettämättä voi ansaita ainakin 743,84 eu-roa kuukaudessa, ja yksilöllinen ansioraja voi olla tätä korkeampi. Yksi-löllinen ansioraja ilmoitetaan eläkepäätöksessä. Ansiorajansa voi ainatarkistaa työeläkelaitokselta ennen ansiotyön alkua. Jos ansiotulot tulevatylittämään edellä kerrotut rajat, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintäänkolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä ole-vaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai an-siotulot jäävät alle edellä mainitun tulorajan.

Eläkkeensä lepäämään jättävälle henkilölle maksetaan ylintä vammaistu-kea 422,06 euroa kuukaudessa enintään 24 kuukauden ajan. Vammaistu-ki maksetaan vain niille, jotka ovat eläkkeellä ollessaan saaneet eläkettäsaavan hoitotukea. Vaikka eläke olisi lepäämässä, henkilö kuuluu edel-leen eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Vanhuuseläkkeellä voi hankkiaansiotuloja ilman, että menettää maksettavan eläkkeen.

Lisätietoja Työeläkelakipalvelu.

6.10.6 Perhe-eläke huoltajan kuoleman varalta

Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä puolison ja lasten toimeentuloturvataan perhe-eläkkeellä. Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää laki-sääteistä perhe-eläkejärjestelmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työelä-kejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ-tai yrittäjäeläkkeeseen. Eläketurva koostuu leskeneläkkeestä ja lapsen-eläkkeestä.

Leskeneläkkeeseen on oikeutettu leski, joka oli puolisonsa kanssa naimi-sissa tai parisuhde oli rekisteröity. Avopuoliso ei ole oikeutettu lesken-eläkkeeseen. Leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa puolisoiden ikä, avioi-tumisajankohta ja se, onko yhteisiä lapsia vai ei. Kela maksaaleskeneläkettä 65 ikävuoteen saakka. Työeläkejärjestelmän mukainenleskeneläke jatkuu koko loppuelämän. Leskeneläkkeet lakkaavat, jossolmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana.

80 Sosiaaliturvaopas 2016

Lapseneläkkeen voi saada kuolleen henkilön oma lapsi, ottolapsi, avio-puolison ja rekisteröidyn parisuhteen eloonjääneen osapuolen lapsi, jokaasui puolisoiden yhteisessä kodissa. Avopuolison lapsi ei ole oikeutettulapseneläkkeeseen. Lapseneläkettä maksetaan työeläkejärjestelmästä alle18-vuotiaalle lapselle. Kela voi jatkaa eläkkeen maksamista opiskelijalle,kunnes tämä täyttää 21 vuotta.

Perhe-eläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta ja työeläkelaitoksesta,jossa vainaja on ollut vakuutettuna tai josta hänelle on maksettu työelä-kettä.

Työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena kuolleen lapsille ja leskel-le maksetaan eläkettä ja kuolinpesälle hautausavustusta tapaturmavakuu-tuksesta. Niitä haetaan ko. vakuutusyhtiöltä tai valtionkonttorilta, josvainaja oli valtion palveluksessa. Lapset ja puoliso voivat saada korvaus-ta työnantajan ryhmähenkivakuutuksesta tai sairauskassasta, jotenomaisten kannattaa ottaa näihin yhteyttä.

Lisätietoja: Työeläke ja Kela.

6.10.7 Takuueläke

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentu-loa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle ta-kuueläkerajan 766,85 euroa/kk, maksetaan puuttuva osa takuueläkkeenä.Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin pienemmäksi silloin, kuneläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen. Jos takuu-eläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin 6,69 e/kk, sitä ei makseta.

Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamateläkkeet, myös ulkomailta saadut eläkkeet. Perhesuhteet eivät vaikuta ta-kuueläkkeeseen.

Takuueläkettä eivät pienennä eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot jaomaisuus. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumis-tuki ja omaishoidontuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke pienentääkuitenkin asumistukea ja henkilön tai perheen mahdollisesti saamaa toi-meentulotukea.

Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä,osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä. Takuueläkettä on haettavaKansaneläkelaitokselta. Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautu-va hakuaika.

Lisätietoja takuueläkkeestä.

(Laki ja asetus vammaisetuuksista, Sairausvakuutuslaki, Laki toimeentulotuesta, Laki sosiaalisesta luototuksesta, Laki talous- ja velkaneuvonnasta, Kansaneläkelaki ja – asetus, Työeläkelait, Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, Laki

Sosiaaliturvaopas 2016 81

takuueläkkeestä)

6.11 Vakuutukset

6.11.1 Tapaturma- ja liikennevakuutus

Työnantajalla on oltava lakisääteinen tapaturmavakuutus. Työntekijälläon oikeus työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttö-myydestä päivärahaan tai eläkkeeseen. Jos työntekijä kykenee osittaintyöhön, voidaan päivärahaa ja eläkettä maksaa osittaisena. Työntekijänpuolisolle ja lapsille maksetaan perhe-eläkettä. Avopuolisolla on oikeusperhe-eläkkeeseen, jos hänellä ja kuolleella on tai on ollut yhteinen lapsitai heillä on sopimus keskinäisestä elatuksesta. Lisätietoja saa vakuutus-yhtiöstä.

Omistajan tai haltijan on otettava liikenteessä käytettävälle ajoneuvolleliikennevakuutus. Siitä korvataan liikennevahingosta johtuvan työkyvyt-tömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Lisätietoja saa vakuutusyhtiöis-tä.

Lisätietoja: vakuutusyhtiöt, Liikennevakuutuskeskus jaTapaturmavakuutuskeskus.

(Tapaturmavakuutuslaki, Liikennevakuutuslaki)

6.11.2 Työntekijän pakollinen ryhmähenkivakuutus

Useimmissa työehtosopimuksissa velvoitetaan työnantaja vakuuttamaantyöntekijänsä ryhmähenkivakuutuksella. Siitä maksetaan korvausta va-kuutetun työntekijän kuolemantapauksissa. Edunsaajia ovat työntekijänpuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ja alle 22-vuotiaat lapset.Avopuoliso on edunsaaja vain silloin, kun heillä on yhteinen lapsi tai so-pimus keskinäisestä elatuksesta.

Korvauksesta voi tiedustella työnantajalta tai Työntekijäin ryhmähenki-vakuutuspoolista. Korvaussummaan vaikuttavat vakuutetun ikä kuolin-hetkellä, korvaukseen oikeutettujen lasten määrä sekä se onko kuolemaollut tapaturmainen.

Lisätietoja Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspooli.

82 Sosiaaliturvaopas 2016

7 Sairaanhoidon maksut ja korvaukset7.1 Kelan sairaanhoitokorvaukset

Hallitus päätti vuodesta 2016 alkaen huomattavista säästöistä koskiensairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja, matkakorvausmenoja sekä sai-raanhoitokorvausten menoja. Säästöt tulevat voimaan asteittain, niin ettävuonna 2016 tavoitteena on 25 miljoonan euron säästöt. Puolet tästäsäästötavoitteesta kohdentuu lääkealan toimijoille, kuten apteekeille.

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito

Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityislääkärin ja -hammaslääkärinpalkkioista sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Kela vahvistaalääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimuksille ja hoidoilleeuromääräisen taksan. Potilaalle maksettava korvaus on taksan suurui-nen. Taksaluettelo ja korvausten määrät ovat nähtävissä Kelan verkkosi-vuilla.

7.1.1.1 Suorakorvaus

Lähes kaikki palveluntuottajat kuuluvat suorakorvauksen piiriin, jolloinkorvaus huomioidaan jo maksettaessa. Korvaushakemus on lääkärin-palkkiolomakkeen ja tutkimus- ja hoitomääräyksen kääntöpuolella. Sai-raanhoitokorvaus on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kunmaksu on suoritettu.

7.1.1.2 Suun ja hampaiden tutkimus

Yksityisen hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiden tutkimus korva-taan joka toinen kalenterivuosi. Myös yksityisen suuhygienistin tekemäsuun terveystarkastus korvataan joka toinen kalenterivuosi. Korvaus tar-

Sosiaaliturvaopas 2016 83

kastuksesta voidaan kuitenkin maksaa vuosittain, jos se on hammaslää-kärin arvion vuoksi tarpeellista.

Kela korvaa myös hammashoitoon liittyviä lääke- ja matkakustannuksia.

Rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille on hammashoidossa erityiskor-vauksia, joista saa lisätietoja Kelasta.

Lisätietoja:

• Kelan taksat• Kelan hammashoidon korvaukset

7.1.2 Yksityinen sairaalahoito

Osasta yksityissairaalan hoitokustannuksista saa sairausvakuutuskor-vausta. Sairausvakuutuskorvausta ei kuitenkaan saa esimerkiksi yksityis-ten laitosten toimistomaksuista, leikkaussalimaksuista, hoitopäivä- taipoliklinikkamaksuista eikä ennaltaehkäisevän hoidon maksuista.

7.1.3 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset

Sairausvakuutuskorvausta voi hakea yksityislääkärin kirjoittamien lääkä-rinlausuntojen palkkioista, kun lausunto on kirjoitettu sairasvakuutuslainmukaista etuutta varten. Korvausta saa muun muassa lääkekorvausta,sairauspäivärahaa tai kuntoutustarpeen arviointia varten kirjoitetuistalausunnoista ja todistuksista, jotka Kela on pyytänyt lisäselvityksiä var-ten.

Korvausta ei voi saada esimerkiksi ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä,työhöntulotarkastusta, eläkettä tai kuntoutusta varten kirjoitetuista lääkä-rinlausunnoista.

7.1.4 Lääkekustannusten korvaukset

Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ra-vintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Lääke-ostoista maksetaan korvauksia kolmessa eri korvausryhmässä. Korvauk-set maksetaan prosenttiosuutena lääkkeen hinnasta.

Kelan korvauksen saa jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Kela voikorvata lääkärin määräämiä lääkkeitä vain, jos lääkkeiden hintalautakun-ta on vahvistanut lääkkeelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan.Markkinoilla on myös reseptilääkkeitä, joista ei saa sairausvakuutuskor-vausta.

7.1.4.1 Alkuomavastuu käyttöön 1.1.2016

Vuoden alusta voimaan astuneen lakimuutoksen myötä lääkekorvausjär-jestelmässä otettiin käyttöön 50 euron kalenterivuotuinen alkuomavas-tuu. Asiakas saa lääkeostoista Kela-korvausta vasta alkuomavastuun täy-tyttyä. Alkuomavastuu ei koske alle 18-vuotiaita.

84 Sosiaaliturvaopas 2016

Yhdellä ostokerralla voi hankkia enintään kolmen kuukauden aikana tar-vittavat lääkkeet. Jos lääkkeitä tarvitaan tätä pidemmäksi ajaksi, tulee ot-taa yhteyttä Kelaan. Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty ter-veydentilan ylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi.

Ulkomailla syntyneistä lääkekuluista voi maasta riippuen saada korvaus-ta paikallisesta sairausvakuutuslaitoksesta tai anoa sitä jälkikäteen Kelas-ta. Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaalääkkeitä EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Oikeus koskee lääkkeitä,joita vastaava lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa korvattavaksi.Asiakas maksaa lääkkeet kokonaan ja hakee myöhemmin korvausta Ke-lasta (ks. luku 11.6).

7.1.4.2 Korvausryhmät

Peruskorvattavuus

Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 40 prosenttia lääkkeen hinnasta taiviitehinnasta. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu peruskorvausryhmään.Myös perusvoiteet ovat peruskorvattavia, kun reseptissä on merkintä”pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon”.

Erityiskorvattavuus

Peruskorvaus40 prosenttia lääkkeen hinnasta 50 euron alkuoma-vastuun täyttymisen jälkeen

Alempi erityiskorvaus65 prosenttia lääkkeen hinnasta 50 euron alkuoma-vastuun täyttymisen jälkeen

Ylempi erityiskorvaus100 prosenttia 50 euron alkuomavastuun täyttymi-sen jälkeen

Lääkekohtainen omavastuu ylemmän erityis-korvausluokan lääkkeillä

4,50 euroa / lääke

7.1.4.3 Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet

Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti peruskorvattavia. Tämä tarkoittaasitä, että tietyille potilaille tietyissä sairauksissa näillä lääkkeillä on mer-kittävä hoidollinen arvo. Peruskorvattavuutta tulee hakea erillisellä B-lääkärinlausunnolla.

7.1.4.4 Viitehintajärjestelmä

Lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa halvempaan vas-taavaan valmisteeseen. Vaihto tehdään lääkevalmisteiden kesken, jotkasisältävät samaa lääkeainetta ja ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan vas-taavia.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vahvistaa luettelonkeskenään vaihtokelpoisista valmisteista.

Sosiaaliturvaopas 2016 85

Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, jotka muodostuvat kes-kenään vastaavista, samaa lääkeainetta sisältävistä korvattavista lääke-valmisteista. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta,jonka perusteella ryhmään kuuluvalle lääkkeelle maksetaan korvaus. Joslääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin, Kela maksaa korvauksenlääkkeen myyntihinnasta.

Lääkevaihdosta voi myös kieltäytyä ja ostaa lääkärin määräämän viite-hintaa kalliimman lääkkeen. Tällöin korvauksen saa vain viitehinnasta.Viitehinnan ylittävä osuus tulee maksaa itse, eikä erotus kerrytä lääkkei-den vuotuista omavastuuosuutta.

Lääkäri voi kieltää hoidollisin tai lääketieteellisin perustein lääkkeenvaihdon edullisempaan valmisteeseen tekemällä siitä merkinnän resep-tiin. Tällöin potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä jaomavastuuosuus kerryttää vuotuista lääkkeiden maksukattoa.

7.1.4.5 Annosjakelu

Annosjakelulla tarkoitetaan sitä, että tabletti- ja kapselimuotoiset lääk-keet voi ostaa joistakin apteekeista kerta-annoksiin pakattuina yleensäkahden viikon erissä. Annosjaeltavat lääkkeet korvataan samojen peri-aatteiden mukaan kuin muutkin lääkkeet.

Apteekit perivät annosjakelusta palkkion. Mikäli henkilö on yli 75-vuo-tias ja käytössä olevia annosjakeluun soveltuvia ja korvattavia lääkkeitäon vähintään kuusi, Kela voi korvata osan palkkiosta. Mikäli lääkäri kat-soo annosjakelun tarpeelliseksi, hän tekee siitä merkinnän lääkemää-räykseen.

Lisätietoja: Annosjakelu

7.1.4.6 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)

Reseptilääkkeiden kustannuksilla on vuotuinen kattosumma. Oikeus li-säkorvaukseen syntyy, jos saman kalenterivuoden aikana korvatuistalääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut oma-vastuuosuudet ylittävät 610,37 euroa. Vuotuisen omavastuuosuuden täy-tyttyä potilas maksaa 2,50 euroa / lääke. Maksukattoa kerryttävät vainlääkkeet, joista saa sairausvakuutuskorvausta.

Kela seuraa lääkeostoja apteekista saatujen tietojen perusteella. Kunmaksukatto on ylittynyt, Kela lähettää kirjeen ja erillisen ilmoituksen,joka on esitettävä apteekissa Kela-kortin lisäksi. Tällöin lisäkorvauksensaa suoraan apteekista. Maksukaton omavastuuosuuden kertymistä voimyös itse seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta.

7.1.4.7 Sähköinen resepti

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaasähköisesti ja tallentaa Reseptikeskukseen. Valtakunnallinen Reseptikes-kus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien toimitusmerkinnät. Reseptin

86 Sosiaaliturvaopas 2016

tiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta kirjoittamispäivämäärästä,jonka jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon.

Potilas saa lääkäriltä potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkees-tä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämä-tön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi.

Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Reseptin uusimista voipyytää apteekista tai terveydenhuollosta sekä lähettää uusimispyynnönitse Omakannassa. Potilaalla on edelleen oikeus halutessaan saada pape-riresepti vuoden 2016 loppuun asti, poikkeuksena keskushermostoonvaikuttavat ja huumausainereseptit.

Omakanta-palvelu

Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaanOmakanta-palvelun kautta. Palveluun kirjaudutaan joko henkilökohtai-silla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Omakannankautta voi myös lähettää reseptin uusimispyynnön.

Lisätietoja: Omakanta-palvelu

7.1.5 Matkakorvaukset

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuk-sia. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutki-mukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkä-riasemalle. Kela maksaa yleensä korvauksen matkasta lähimpäänlääkäriin, tutkimus- tai hoitolaitokseen halvimman kulkuneuvon mu-kaan.

Kela voi korvata myös taksilla tehdyn matkan, jos asiakkaan terveyden-tila tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät. Katso kohta7.1.5.3.

7.1.5.1 Matkaomavastuu

Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuusnousi vuoden alusta ja on 25,00 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta.Omavastuuosuudet kerryttävät vuotuista matkakattoa. Myös omavastuu-ta halvemmat, tarpeelliset matkakulut kerryttävät matkakattoa, jotenkaikki matkakuitit kannattaa säilyttää.

Oman auton käytön kustannuksista on mahdollista saada korvausta 0,20euroa/kilometri yhdensuuntaisen omavastuun 25,00 euroa ylittävältäosalta. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain mikäli tut-kimus tai hoito on Kelasta korvattavaa.

Matkakustannukset voivat olla henkilön omia, hänen saattajansa tai per-heenjäsenen kustannuksia. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden ku-luessa matkan maksamisesta.

Sosiaaliturvaopas 2016 87

Matkojen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata Kelan sähköisestäasiointipalvelusta.

7.1.5.2 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista

Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja. Matkat Kelankuntoutukseen korvataan Kelan tekemän kuntoutuspäätöksen perusteel-la.

Järjestöjen toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille matkat korva-taan, kun lähetteessä on lääkärin suositus kurssille hakeutumisesta. Edel-lytyksenä on myös, että kurssiohjelmassa on lääkärin tai sairausvakuu-tuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaahoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta.

Matkakorvaushakemuksen liitteenä tulee olla kurssiohjelma ja osallistu-mistodistus, jossa on kurssin järjestäjän merkintä siitä, kenen lääkärin lä-hetteeseen sopeutumisvalmennuskurssi perustui ja kopio kuntoutuspää-töksestä.

Kun rintamaveteraani osallistuu Valtiokonttorin järjestämään kuntoutuk-seen, Kela maksaa hänen matkakulunsa kokonaan.

7.1.5.3 Matkakatto

Vuotuinen omavastuuosuus, eli matkakatto, on 300,00 euroa. Jos matka-katto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan koko-naan. Kela seuraa korvattujen matkojen osalta matkakaton täyttymistä jalähettää sen täytyttyä asiakkaalle matkakattokortin.

7.1.5.4 Taksimatkojen korvaus

Taksia tai muuta erityiskulkuneuvoa käytettäessä tulee pyytää hoitopai-kan todistus (SV 67) matkan tarpeellisuudesta. Todistus voidaan kirjoit-taa kertamatkalle, määräajaksi tai toistaiseksi. Erikseen tehtyä lääkkei-den hakumatkaa apteekkiin ei korvata.

Matka tulee tilata sairaanhoitopiirin tilausnumerosta. Asiakas maksaataksimatkan yhteydessä vain omavastuuosuuden 25,00 euroa näyttämälläKela-korttia.

Terveydenhuollosta saatu todistus (SV 67) tai muu selvitys oikeudestataksin käyttöön tulee säilyttää, sillä Kela voi pyytää sitä myöhemmin.Myös kiireellisissä sairaustapauksissa matkan voi tilata tilausnumerosta.Samalla kertaa voi tilata kaikki tiedossa olevat matkat terveydenhuol-toon.

Mikäli matkan tilaa muualta kuin sairaanhoitopiirin keskitetystä tilaus-numerosta, matka on maksettava ensin kokonaan itse ja haettava korvausKelasta jälkikäteen. Omavastuu on tällöin kaksinkertainen, eli 50,00 eu-roa. Tällaiset matkat eivät kerrytä matkakattoa.

88 Sosiaaliturvaopas 2016

Vakiotaksiasiakkuuden saanut henkilö voi tilata ja sopia matkan ajan-kohdan suoraan valitsemaltaan suorakorvausmenettelyyn liittyneeltä tak-siautoilijalta.

Lisätietoja: Taksimatkojen tilausnumerot ja ohjeet

7.1.5.5 Saattaja

Matkan aikana tarvittavan saattajan matkakuluista voi myös saada kor-vausta. Edellytyksenä on, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajantai perheenjäsenen hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Mikäli saattajantarve on ilmeinen (esim. asiakas on lapsi), ei erillistä selvitystä tarvita.Saattaja hakee korvausta saatettavan henkilön nimissä.

Potilaan ja hänen saattajansa matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitämatka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen (yleensäjunalla tai linja-autolla). Muu matkustustapa kuten oma auto, tulee erik-seen perustella terveydenhuollosta saatavalla todistuksella (SV 67).

7.1.5.6 Yöpyminen

Kelasta voi hakea yöpymisrahaa, jos matkalla joudutaan yöpymään tut-kimuksen, hoidon, kuntoutuksen tai liikenneolosuhteiden takia. Sitä voisaada enintään 20,18 euroa vuorokaudessa. Yöpymiskustannuksista tuleeesittää kuitti. Yöpymisraha ei kerrytä vuotuista matkakattoa.

(Sairausvakuutuslaki, Lääkelaki, Laki sähköisestä lääkemääräyksestä)

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu: sairaanhoitokorvaukset

Kelan sähköisessä asiointipalvelussa voi seurata sairaanhoitokorvauk-sien ja hakemusten käsittelyä. Tiedoissa näkyvät mm. korvaukset, jotkaon maksettu hakijalle itselle ja terveydenhuollon palvelujen tuottajalle(esim. yksityiset lääkäriasemat). Asiointipalvelussa voi seurata myös lää-kekaton ja matkakaton täyttymistä.

Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, si-rullisella henkilökortilla tai matkapuhelimella, jonka SIM-kortilla onmobiilivarmenne.

Lisätietoja: Verkkoasiointipalvelu

7.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto

Osana julkisen talouden säästötavoitetta hallitus päätti korottaa 1.1.2016alkaen asiakasmaksuja lähes 30 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät voi-vat myös päättää periä maksimimääräisiä hintoja alhaisemmat maksut.

Sosiaaliturvaopas 2016 89

7.3.1 Terveyskeskusmaksut

Terveyskeskuksen kertamaksu voi 18 vuotta täyttäneeltä olla enintään20,90 euroa ja se voidaan periä kolmelta käyntikerralta samassa terveys-keskuksessa kalenterivuodessa. Vaihtoehtona kertamaksulle on vuosi-maksu, joka on enintään 41,70 euroa kalenterivuodessa.

Terveyskeskuksen päivystyskäynniltä voidaan periä enintään 28,70 eu-roa. Päivystysmaksu voidaan periä arkisin klo 20-8 välillä sekä lauantai-sin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimak-sun maksaneelta tai henkilöltä, joka on käynyt kolme kertaavastaanotolla.

Alle 18-vuotiailta ei peritä maksua terveyskeskuksen antamista avopal-veluista (esimerkiksi käynti lääkärin vastaanotolla tai hammashoidossa).

Terveyskeskuksessa ei peritä maksua neuvolakäynneistä, käynnistä ter-veydenhoitajan vastaanotolla eikä laboratorio- tai röntgentutkimuksissa.

7.3.2 Kunnallinen hammashoito

Hammashoidosta peritään perusmaksu, jonka summa määräytyy hoidonantajan koulutuksen mukaan. Esimerkkejä perusmaksuista:

• suuhygienisti 10,30 euroa• hammaslääkäri 13,30 euroa• erikoishammaslääkäri 19,40 euroa

Lisäksi suoritetuista toimenpiteistä peritään aina erillinen maksu niidenlaadun ja laajuuden mukaan.

Kunnallinen hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Veteraaneil-le hampaiden tarkastus ja proteeseihin liittyvä kliininen työ on maksu-tonta julkisessa hammashoidossa.

7.3.3 Sairaalamaksut

Sairaalat voivat periä maksun poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisestatoimenpiteestä, hoitopäivältä, sarjahoidosta ja kuntoutuksesta.

Sairaalan poliklinikkamaksu on enintään 41,70 euroa käynniltä.

Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 136,80 euroa.Päiväkirurgian maksun lisäksi voidaan periä hoitopäivämaksu silloin,kun potilas joutuu ennalta suunnittelemattomasti jäämään hoitoon yönyli esim. komplikaation vuoksi.

Sairaalan hoitopäivä maksaa 49,50 euroa. Psykiatrisessa sairaalassamaksu on 22,80 euroa. Psykiatrian poliklinikalla käynneistä ei peritämaksua. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 22,80 euroa vuo-rokaudessa.

90 Sosiaaliturvaopas 2016

Vuodeosastohoidosta voidaan alle 18-vuotiaalta periä hoitopäivämaksusekä terveyskeskuksessa että sairaalassa enintään seitsemältä päivältä ka-lenterivuodessa. Sairaalan poliklinikkakäynnistä peritään maksu myösalle 18-vuotiailta.

7.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut

Elinluovuttajille toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset, tutkimukset jahoito ovat maksuttomia. Maksuton hoito sisältää luovutukseen liittyvättutkimukset ja toimenpiteet sekä avo- että laitoshoidossa. Maksutonta onmyös luovuttajalle luovutuksesta mahdollisesti aiheutuvien komplikaa-tioiden tutkimus ja hoito. Henkilö on oikeutettu myös sairauspäivära-haan. Lääkkeisiin ja matkakustannuksiin voi hakea sairausvakuutuskor-vausta.

7.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito

Sarjahoito maksaa enintään 11,50 euroa hoitokerralta. Maksun saa periäenintään 45 käynnistä kalenterivuodessa mukaan lukien eri sarjahoidotsekä terveyskeskuksessa että erikoissairaanhoidossa. Sarjahoitoa ovatmuun muassa jatkuva dialyysihoito, säde- ja sytostaattihoito, valohoito,puhe- ja äänihäiriöhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus.

Sarjahoitomaksua ei peritä alle 18-vuotiaalta.

Kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä,kun vammainen tai kehitysvammainen saa kuntoutushoitoa laitoksessa.

7.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 85 prosenttia hoidettavannettotuloista. Jos laitoshoidossa olevalla on kotona asuva pienituloisempipuoliso, maksu on 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotu-loista. Tuloista on jäätävä vähintään 105 euroa kuukaudessa henkilönomaan käyttöön.

7.3.7 Lääkärintodistukset

Lääkärintodistuksesta ei peritä maksua silloin, kun todistus liittyy hoi-toon, esim. sairauslomatodistus työnantajalle.

Maksua ei myöskään peritä nuorison terveystodistuksesta, joka tehdäänkouluterveydenhuollossa. Myös veteraanien todistukset ovat maksutto-mia. Muut lääkärintodistukset ovat maksullisia. Ajokortin saamiseksitarvittavan lääkärintodistuksen maksu on enintään 61,80 euroa ja muidenmaksullisten todistusten enimmäismaksu on 51,40 euroa.

7.3.8 Sakkomaksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä palvelusta voidaan 15 vuottatäyttäneeltä periä enintään 51,40 euron maksu. Tällaisia ovat terveyskes-

Sosiaaliturvaopas 2016 91

kuslääkärin vastaanotto, erikoissairaanhoidon avohoidon käynti, ham-mashuollon käynti tai kuvantamistutkimus.

7.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan,onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaanperiä kunnan päättämä kohtuullinen maksu, kuitenkin enintään 19,10 eu-roa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään12,10 euroa muun henkilön, kuten esim. kodinhoitajan tai sairaanhoita-jan suorittamasta kotikäynnistä (ks. luku 4.5).

Jatkuvasta kotihoidosta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy palve-lun laadun, määrän ja saajan maksukyvyn sekä perheen koon mukaan.Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänenkanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot.

7.3.9.1 Palveluseteli

Kunnat voivat tarjota henkilölle palveluseteliä, jonka enimmäisarvo koti-palvelussa ja kotisairaanhoidossa on 27 euroa tunnilta ja vähimmäisarvoon 7 euroa tunnilta tulorajat huomioon ottaen. Setelillä voi itse hankkiatarvitsemansa kotipalvelun tai kotisairaanhoidon palvelut kunnan hyväk-symältä palveluntuottajalta. Palvelusetelistä voi kieltäytyä (ks. luku 4.7).

7.3.10 Kotisairaala

Kotisairaalahoito on lääkärijohtoista, ja lyhytaikaista ympärivuorokautis-ta kotihoitoa, joka korvaa osastohoidon. Kotisairaalahoito tarvitsee lää-kärin lähetteen ja hoidontarpeen arvioinnin. Kotisairaalan hinnat selviä-vät oman kotikunnan terveystoimesta.

7.3.11 Hoitotarvikkeet

Kotona tapahtuvaan pitkäaikaisen sairauden hoitoon saa terveyskeskuk-sesta erilaisia hoitotarvikkeita, kuten diabeteksen hoitovälineitä, sidetar-peita, avannetarvikkeita tai vaippoja. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat hoi-totarvikkeet ovat maksuttomia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kunnille toimenpide-ehdotuksetkoskien terveyskeskusten hoitotarvikkeiden jakelua.

Palvelutalossa asuminen rinnastetaan kotona asumiseksi ja pitkäaikainensairaudenhoito siellä määritellään avohoidoksi. Avohoidon asiakkaalla,jolla on pitkäaikaissairaus, on oikeus saada hoitotarvikkeet maksutta,eikä kunta tai yksityinen palveluntuottaja voi niistä erikseen periä mak-sua tai sisällyttää osaksi palveluasumisen asiakkaan maksamaa hoito-maksua.

Pitkäaikaissairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tuleeperustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollonammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan.

92 Sosiaaliturvaopas 2016

7.3.12 Terveydenhuollon maksukatto

Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto, joka on691 euroa kalenterivuodessa. Maksukatto on henkilökohtainen, muttaperheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voi yhdistää toisen huoltajanmaksuihin.

Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidonlääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut,päiväkirurgian maksu sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut.

Maksukaton täytyttyä loppuvuoden avohoidon palvelut saa pääsääntöi-sesti maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee22,80 euroon.

Maksukattoon ei lasketa mukaan hammashoidon, sairaankuljetuksen,lääkärintodistusten, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- jakuvantamistutkimusten (esim. röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus)maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja.

Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten voi pyytää ter-veydenhuollosta seurantakortin.

Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä ja ne on esitettävä tar-vittaessa ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todis-tuksen antaa se terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuollon yksik-kö, jossa maksukatto täyttyy. Takautuvasti voi anoa edellisen vuodenmaksukaton ylittäneitä maksuja.

7.3.13 Maksukyvyn ottaminen huomioon

Kunnan on alennettava tai jätettävä perimättä tulojen ja maksukyvynmukaan määräytyvä sosiaali- ja terveydenhuollon maksu, jos periminenvaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisenelatusvelvollisuudesta huolehtimisen. Asiakas voi saada sosiaali- ja ter-veyspalveluiden maksuihin myös toimeentulotukea. Maksun alentami-nen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuenmyöntämiseen nähden. Lisätietoa saa esimerkiksi sairaalan sosiaalityön-tekijältä.

(Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki, Perustuslaki, Potilaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä)

Sosiaaliturvaopas 2016 93

8 Kuntoutus8.1 Kuntoutuksen tavoitteista

Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn ja työkyvyn turvaamiseen jamahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämässä. Kuntoutujan ak-tiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, to-teutukseen ja arviointiin on keskeistä. Kuntoutuja voi joutua hakemaanpalveluja usealta eri taholta.

8.2 Kuntoutusjärjestelmästä

Kuntoutusjärjestelmä on eri vastuutahojen johdosta monimutkainen jahajanainen palveluiden tarvitsijoille. Siksi tarvitaan eri toimijoiden, ku-ten sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, opetushenkilöstön sekäKelan ja TE-palveluiden välistä yhteistyötä niin paikallisella, alueellisel-la kuin valtakunnallisella tasolla.

8.3 Kuntoutusta järjestävät tahot

Kuntoutusta järjestävät sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- jatyöeläkelaitokset, opetustoimi, Te-palvelut ja työterveyshuolto. LisäksiRaha-automaattiyhdistys rahoittaa järjestöjen toteuttamaa kuntoutusta.

Kunnilla on lakisääteinen vastuu terveydenhuollon lääkinnällisen kun-toutuksen ja sosiaalihuollon kuntoutuksen järjestämisestä. Kela järjestääja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sekä järjestää harkinnanva-raisesti muuta kuntoutusta vuosittaisen määrärahan puitteissa. Kuntou-tusta voi hakea myös tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutus-ja sotilasvammalain perusteella. Vastuu ammatillisen kuntoutuksen jär-jestämisestä kuuluu työeläkelaitoksille ja Kelalle.

94 Sosiaaliturvaopas 2016

Kuntoutuksen jär-jestäjä

Kohderyhmä Tavoite Kuntoutuksen keskeinen sisältö

terveydenhuolto koko väestötyö- ja toimintaky-vyn parantaminen

työ- ja toimintakyvyn arviointi, kun-toutustarvetta ja -mahdollisuuksia sel-vittävä tutkimus, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus, kuntoutusoh-jaus, terapia- ja kuntoutusjaksot

vammaispalvelut, sosiaalihuolto

koko väestö

erityisesti sosiaalisenselviytymisen ja osallistumisen yllä-pito ja kehittäminen

asumista, liikkumista ja tiedonsaantia edistävät palvelut ja taloudellinen tuki, henkilökohtainen avustaja, so-siaalinen kuntoutus, perhekuntoutus, työllistymistä tukeva toiminta

Kela

alle 65-vuotiaat ja harkinnanva-raisesti yli 65-vuotiaat

työelämään pääsemi-nen tai siellä pysy-minen työ- ja toi-mintakyvyn tukeminen

sopeutumisvalmennus- ja perhekurs-sit, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, KIILA-kuntoutus (korvaa TYK- ja ASLAK -kuntoutukset), kuntoutustar-peen selvitys, kuntoutustutkimus, työ-kokeilu, ammatillinen koulutus, psy-koterapia, avo- ja laitoskuntoutus, apuvälineet opiskelussa ja työssä, työ-hönvalmennus

työtapaturma- ja am-mattitautivakuutus,liikennevakuutus

työtapaturman, ammattitaudin tai liikennetur-man vammautta-mat henkilöt

tapaturman aiheutta-man menetyksen korvaaminen kun-toutuksen tarjoamin mahdollisuuksin

kuntoutuksen tarvetta ja mahdolli-suuksia selvittävät tutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmen-nus, ammatillinen koulutus, vaikea-vammaisten sosiaalisen suoriutumisenja itsenäisyyden tukeminen (mm. apu-välineet, asunnon muutostyöt), elin-keinotuki

työeläkelaitoksettyökyvyttömyys-uhanalaiset hen-kilöt

työelämässä jatkami-nen tai sinne paluu

ammatillinen kuntoutus eri muodois-saan pääasiassa työolojen järjestely-jen, työkokeilun, työhönvalmennuk-sen ja uudelleen koulutuksen kautta

TE- palvelutvammaiset ja osatyökykyiset työnhakijat

ammatillinen kehit-tyminen, työllistymi-nen tai työssä pysy-minen

ammatinvalinta ja urasuunnittelu, työ-ja koulutuskokeilut, työhönvalmen-nus, työkokeilu työpaikalla, valmen-tava ja ammatillinen työvoimakoulu-tus, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuet työnantajalle, henkilö-asiakkaalle

valtiokonttori

sotainvalidit ja sotaveteraanit sekä heidän puo-lisonsa

toimintakykyisyydenja itsenäisen suoriu-tumisen tukeminen

avo- ja laitoskuntoutus

Lähde: Kuntoutuskirja, Duodecim 2008, taulukko päivitetty 10.12.2015

Sosiaaliturvaopas 2016 95

(Terveydenhuoltolaki, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista sekä - asetus, Työeläkelait, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Hallintolaki, Lastensuojelulaki, Päihdehuoltolaki ja -asetus, Sotilasvammalaki, Vammaispalvelulaki ja– asetus, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja asetus, Laki raha-automaattiavustuksista)

8.4 Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjauksen tavoitteena on auttaa ja edistää pitkäaikaissairastatai vammaista henkilöä sekä hänen lähiyhteisöään saavuttamaan mahdol-lisimman hyvä toimintakyky, hyvinvointi ja elämänhallinta. Kuntoutus-ohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista, neuvontaa, oh-jausta sekä palveluista tiedottamista.

Kuntoutusohjaajat työskentelevät useimmiten yliopisto- ja keskussairaa-loissa. Kuntoutusohjaajat ovat yhdyshenkilöitä kuntoutujan ja hänen per-heensä, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden sekäeri palvelujärjestelmien välillä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksu-tonta.

(Terveydenhuoltolaki, Vammaispalvelulaki ja – asetus, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

8.5 Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutusta koossa pitävä työkalu. Se on laki-sääteinen edellytys tiettyjä etuuksia tai palveluja haettaessa. Kuntoutus-suunnitelma tulisi tehdä muulloinkin pitkäaikaissairaan tai vammaisenhenkilön tulevaisuutta suunniteltaessa julkisessa terveydenhuollossa ter-veyskeskuksessa tai sairaalassa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan asiak-kaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyö-nä.

Kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä kuntoutujan nykytila, tavoiteja keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuntoutuksen tarve,tavoitteet, laatu, toteutus ja seuranta suunnitellaan yhteistyössä hoitavanlääkärin ja kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa on myös ku-vattava kuntoutujan oma sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuksensuunnittelussa tulee tarvittaessa hyödyntää myös muiden ammattiryh-mien osaamista. Kuntoutussuunnitelmaa tulee seurata ja arvioida määrä-ajoin sekä tarvittaessa muuttaa.

Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee jakenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta sekä olla itse sitoutu-nut kuntoutuksen toteuttamiseen.

96 Sosiaaliturvaopas 2016

(Terveydenhuoltolaki, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ja – asetus, Työeläkelait, Päihdehuoltolaki ja – asetus)

8.6 Kuntoutukseen hakeutuminen

Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali-ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö, TE-palvelutja opetushenkilöstö. Kuntoutuja tulee ohjata asianmukaisiin kuntoutus-palveluihin.

Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B (SV 7).Kelalta haettavan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemukseen tarvitaanliitteeksi lisäksi kirjallinen kuntoutussuunnitelma.

Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Osasta kuntoutuspalveluja,kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista voidaan periä kuntoutujaltaasiakasmaksu.

(Terveydenhuoltolaki, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista sekä - asetus, Työeläkelait, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Hallintolaki)

8.7 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus

Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat lääkinnällisestä kuntoutuksestasilloin kun se liittyy välittömästi sairaanhoitoon.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi kuntoutustarvet-ta selvittävät tutkimukset, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, fy-sioterapia, apuvälinepalvelut, erilaiset terapiat ja kuntoutusohjaus. Ter-veyskeskuksilla ja sairaaloilla on vastuu myös yli 65-vuotiaidenvaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Terveyskeskukset ja sairaalat voivat järjestää lääkinnällistä kuntoutustaomana toimintanaan tai ostaa sitä yksityiseltä taikka julkiselta palvelun-tuottajalta.

Kunnan sosiaalitoimi (lastensuojelu, päihdehuolto ja vammaispalvelut)voi järjestää esimerkiksi sopeutumisvalmennusta tai kuntoutusohjausta,päihdekuntoutusta tai muuta sosiaalista toimintakykyä tukevaa kuntou-tusta. Kunta voi ostaa palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, am-matinharjoittajilta tai järjestöiltä. Kuntien vastuulle kuuluva kuntoutuson lakisääteistä. Kunnan budjettiin varattu määräraha rajaa kunnan vas-tuuta toteuttaa kuntoutusta, eli kyseessä on ns. määrärahasidonnainenkuntoutus.

Sosiaaliturvaopas 2016 97

(Terveydenhuoltolaki, Lastensuojelulaki, Päihdehuoltolaki ja -asetus, Vammaispalvelulaki ja – asetus, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

8.7.1 Rintamaveteraanit

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuslakien mukaisen kuntou-tuksen korvaa kunnille valtiokonttori. Kuntoutusta haetaan oman asuin-kunnan sosiaali- ja terveystoimesta.

Lisätietoa Valtiokonttorista.

(Laki ja asetus rintamaveteraanien kuntoutuksesta)

8.8 Työterveyshuolto ja kuntoutus

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän kuntoutustarpeen jatyökyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyäarvioitaessa toimenpiteinä voidaan käyttää esimerkiksi työnantajan kans-sa sovittavia työkokeiluja ja työaikamuutoksia. Työterveyshuollon ontarvittaessa ohjattava työntekijä työssä jaksamisen tueksi Kelan ammatil-lista työkykyä tukevaan kuntoutukseen. KELA uudistaa parhaillaan työ-ikäisten kuntoutusta ja korvaa vuoden 2016 aikana ASLAK- ja Tyk-kun-toutukset uudella KIILA-kuntoutuksella.

Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutus-ta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työky-vyttömyyden uhka lähivuosina.

Lisätietoa työeläkelaitoksista, Kelasta ja omasta työterveyshuollosta.

(Työterveyshuoltolaki, Sairausvakuutuslaki, Työeläkelait)

8.9 Kelan kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuo-tiaille ja harkinnanvaraista kuntoutusta sekä ammatillista kuntoutustatyöikäisille. Kelan kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvynturvaaminen.

Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettusairauspäivärahaa yli 60 päivää ja tiedotettava heille kuntoutusmahdolli-suuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen (ks. luku 6.4).

Kelan kuntoutukseen haettaessa on hakemukseen liitettävä lääkärinlau-sunto, josta selviävät sekä kuntoutustarve että kuntoutuksen perusteenaoleva sairaus tai vamma ja niiden aiheuttamat haitat (tavallisesti lääkä-

98 Sosiaaliturvaopas 2016

rinlausunto B). Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen haettaessa onhakemukseen liitettävä kuntoutussuunnitelma.

Monelle Kelan sopeutumisvalmennus- tai perhekuntoutuskurssille voihakea myös omainen ja läheinen yhdessä kuntoutujan kanssa.

(Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta, Valtioneuvoston asetus mielenterveysasetuksen muuttamisesta ja asetus kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta)

8.9.1 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on uudistunut 1.1.2016.Uusi nimi on vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Alle 65-vuotiaiden vaati-valla lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan kuntoutujanmahdollisuuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. Kuntoutuksen ta-voitteena on työ- ja toimintakyvyn turvaaminen.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä ovat:

• alle 65-vuotias• sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, jos-

ta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve• huomattavat vaikeudet arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistu-

misessa• kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon• kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan suoriutu-

mista ja osallistumista mahdollistavia• kuntoutus on perustellusti tarpeen.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei enää edellytä vammais- tai hoitotuensaamista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksen liitteenä on oltava jul-kisessa terveydenhuollossa tehty kirjallinen kuntoutussuunnitelma (ks.luku 8.4). Omaisen kuntoutuskurssille osallistumisen tarpeesta on oltavamaininta kuntoutussuunnitelmassa.

Kun asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siir-tyy Kelalta julkiselle terveydenhuollolle. Kela voi kuitenkin myöntää yli65-vuotiaille harkinnanvaraisesti kuntoutusta.

(Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta)

Sosiaaliturvaopas 2016 99

8.9.2 Kuntoutuspsykoterapia

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa sitä tarvitseville 16–67-vuotiaillehenkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriönvuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituistaasianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota ha-kijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa myönnetään vuodeksikerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. Terapiakuluista voi joutuamaksamaan osan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen ter-veydenhuolto.

(Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta, Asetus kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta)

8.9.3 Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta eri vamma- ja sai-rausryhmiin kuuluville henkilöille eduskunnan myöntämän vuotuisenmäärärahan puitteissa. Tämä kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäi-sille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Harkinnanvarainen kun-toutus voi olla esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, ryhmämuotoisiakuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, kuntoutus- ja kuntouttavaahoitoa, neuropsykologista kuntoutusta ja ammatillista työkykyä tukevaakuntoutusta.

Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myöstyöelämän ulkopuolella olevat, yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä jaelämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella.

Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla myös työtä helpottavien apuväli-neiden hankkimista silloin, kun työnantaja tai terveydenhuolto ei vastaaniiden hankkimisesta.

Haettaessa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakemukseen liitetään lää-kärinlausunto B. Siitä pitää käydä ilmi seuraavat asiat:

• mikä sairaus tai vamma hakijalla on• hakijan työ- ja toimintakyky ja sen rajoitukset• mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittaa• perustelut, miksi kuntoutus on tarpeellista• mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet• sairauden tai vamman todennäköinen kehitys

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspäätöksistä ei ole valitusoi-keutta. Lisätietoa kursseista.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

100 Sosiaaliturvaopas 2016

8.10 Potilas- ja vammaisjärjestöjen kuntoutus

Useilla järjestöillä on sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja taikuntoutusohjausta. Myös järjestöjen ohjaus ja neuvonta edistävät sairas-tuneiden tai vammaisten kuntoutumista. Kuntoutusta rahoittavat Kela,Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Järjestöjenkuntoutuksesta ja niihin hakeutumisesta saa lisätietoa järjestöistä jaKelasta.

(Laki raha-automaattiyhdistyksen avustuksista)

8.11 Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kun-toutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäai-kaissairas tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan työelämässä hänellesoveltuvassa työssä tai palaamaan työhön.

Työeläkelaitokset järjestävät suurimman osan ammatillisesta kuntoutuk-sesta. Muita ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat Kela ja tapatur-ma- ja liikennevakuutusyhtiöt. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvansuuruus ja ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestäjätahoa koskevanlainsäädännön mukaan.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Työeläkelait, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta)

8.11.1 Kelan ammatillinen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa ammatillista kuntoutusta henkilöille, joilla asian-mukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa tai sen arvioidaanaiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksienolennaista heikentymistä. Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuk-sien olennaista heikentymistä arvioitaessa huomioidaan sairauden lisäksimyös henkilön muu kokonaistilanne, kuten psyykkinen, fyysinen ja so-siaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttä-mään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijantyössä jatkamista, tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutustarvetta ja -mahdol-lisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillistakoulutusta, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistä-vää koulutusta, työhönvalmennusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaavalmennusta, ammatillisia kuntoutuskursseja, elinkeinotukea yritystoi-

Sosiaaliturvaopas 2016 101

mintaan, vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön jaopiskeluun sekä muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutus-ta.

Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (noin viisi vuotta)ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjätahoina ovat työeläke-laitokset.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

8.11.2 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

Työelämässä pidempään olleiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuk-sesta vastaavat pääasiassa työeläkelaitokset. Kuntoutukseen voivat hakeahenkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva työkyvyttömyydenuhka seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työeläkelaitosten ammatillinenkuntoutus edellyttää, että kuntoutukseen hakija on ollut työelämässä jaansainnut työeläketurvaa kohtuullisessa määrin (noin viisi vuotta). Kun-toutusmuotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhön valmennus ja uudel-leenkoulutus.

Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta voi hakea yhteistyössä työ-terveyshuollon ja työnantajan kanssa omalta työeläkelaitokselta. Hake-muksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma.Eläkelaitokselta voi hakea myös ennakkopäätöstä oikeudesta kuntoutuk-seen, vaikka kuntoutussuunnitelmaa ei vielä olisikaan.

(Työeläkelait)

8.11.3 Ammattitaudit ja tapaturmat sekä liikennevahingot: ammatillinen kuntoutus

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt huolehtivat kuntoutuksesta, jos sentarpeen on aiheuttanut ammattitauti tai työ- tai liikennetapaturma. Niihinliittyvää ammatillista kuntoutusta haetaan vakuutusyhtiöltä. Edellytykse-nä ammatilliselle kuntoutukselle on, että vahingoittuneen työ- ja ansait-semiskyky on alentunut tai saattaa myöhemmin alentua korvattavan va-hingon vuoksi.

Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ovat työ- ja koulutuskokei-lu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki. Ensisijaisestiselvitetään mahdollisuudet sijoittua omaan työhön työjärjestelyin. Kun-toutusasioiden selvittelystä ammatillisen kuntoutuksen osalta vastaa va-kuutusyhtiöiden toimeksiannosta usein keskitetysti VakuutuskuntoutusVKK.

102 Sosiaaliturvaopas 2016

(Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta)

8.12 Kuntoutusajan toimeentulo

8.12.1 Kelan kuntoutusraha

Kuntoutuksen ajalta voi Kelasta hakea kuntoutusrahaa toimeentulon tur-vaamiseksi. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen tarkoituksenaon työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu.

Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16–67-vuotias kuntoutuja siltä ajal-ta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myön-tämisen edellytyksenä on, että kuntoutujalla on Kelan tai muun kuntou-tuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Kuntoutusraha on pääsääntöisesti saman suuruinen kuin tulojen mukaanmääräytyvä sairauspäiväraha (ks. luku 6.4). Veronalaista kuntoutusrahaamaksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta enintään kuudelta päiväl-tä viikossa. Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta, jonka pituusvaihtelee 0–30 päivään järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltävien so-siaaliturvaetuuksien mukaan. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myösvuosiloman ajalta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisval-mennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ja -asetus, Työeläkelait, Laki ja asetus julkistatyövoima- ja yrityspalveluista, Laki tapaturmavakuutuslain perusteellakorvattavasta kuntoutuksesta)

8.12.2 Nuoren kuntoutusraha

Kela voi maksaa nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kun-toutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16–19-vuotiaalle nuo-relle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Edellytyksenä on, että nuo-ren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti jatyö, ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet jahän tarvitsee erityisiä tukitoimia opiskelun aikana. Nuorella tulee ollayhteistyössä hänen itsensä ja huoltajiensa kanssa kotikunnassa laadittuhenkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), jokatoimitetaan Kelaan. Jos nuori on valittu suorittamaan opiskelu- ja kun-toutussuunnitelman mukaista tutkintoa ennen kuin hän on täyttänyt 20vuotta, maksetaan kuntoutusrahaa koulutuksen päättymiseen asti.

Kuntoutusrahan vähimmäismäärä on aktiivisen kuntoutuksen ajalta23,93 euroa päivältä. Kuntoutuksen odotus- ja väliajoilta kuntoutusrahamaksetaan 20 prosenttia pienempänä. Nuoren kuntoutusrahaa voidaanmaksaa myös yleissivistävän koulutuksen ajalta (peruskoulu, lukio taikansanopisto).

Sosiaaliturvaopas 2016 103

16 vuotta täyttäneen vammaistukea (ks. luku 6.1) ja nuoren kuntoutusra-haa voidaan maksaa yhtä aikaa. Alle 20-vuotiaalle nuorelle työkyvyttö-myyseläke voidaan myöntää vain, jos mahdollisuuksia ammatilliseenkuntoutukseen ei ole.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ja – asetus)

8.12.3 Toimeentulo Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan suuruus on 75prosenttia työtuloista ja vähintään 23,93 euroa päivässä. Kuntoutusrahaavoidaan maksaa ammatilliseen kuntoutukseen liittyen 20 prosentillaalennettuna kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisenväliseltä ajalta tai kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta, kuten esimerkiksilukukausien välisiltä loma-ajoilta.

Kun henkilön kuntoutusrahan määrä on enintään 23,93 euroa päivässä,voi Kela maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sentarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneitakustannuksia (matkat). Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivältä ja sitä voi-daan maksaa pääasiassa avomuotoisen kuntoutuksen ajalta.

Mikäli kuntoutuja ei saa työttömyysturvaa kuntoutuksen jälkeen tai an-siotaso uudessa työssä on huomattavasti edellistä heikompi, voi Kelastakysyä mahdollisuutta harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen.Kuntoutusavustus on enintään kuntoutusrahan suuruinen.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ja – asetus)

8.12.4 8.11.4 Toimeentulo työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen kun-toutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan lasken-nallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutus-raha (50 prosenttia kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, jokajatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.

Kuntoutuskorotus maksetaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutus-tuella oleville aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttiamaksussa olevien eläkkeiden määrästä. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeel-lä oleva joutuu olemaan pois työstä kuntoutuksen aikana, voidaan hänel-le tältä ajalta maksaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen eläkesekä siihen perustuva kuntoutuskorotus.

Työeläkekuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraista kuntoutus-avustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä odottaessa tai kuntoutusjak-

104 Sosiaaliturvaopas 2016

sojen väliajalle, mikäli kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttö-myysturvaetuuksia.

Työeläkelaitoksesta voi tiedustella myös muiden kuntoutuksesta aiheutu-vien kulujen korvaamisesta (matkat, opiskelu) sekä yrittäjien ja ammatti-harjoittajien elinkeinotukea.

8.12.4.1 Työeläkejärjestelmän kuntoutusetuudet

Etuus Kuka voi saada Suuruus

KuntoutusrahaTyöelämässä oleva henkilö, jonka työkyvyttömyyttä ehkäistään työelä-kekuntoutuksella.

Työkyvyttömyyseläke +33 %

OsakuntoutusrahaHenkilö, joka jatkaa osittain ansio-työssä työeläkekuntoutuksena tuetunkuntoutusohjelman rinnalla.

Puolet kuntoutusrahan määrästä

Harkinnanvarainen kun-toutusavustus

Esimerkiksi työeläkekuntoutuja, jon-ka kuntoutussuunnitelman laatimi-nen on kesken tai joka odottaa kun-toutusohjelman alkamista.

Työkyvyttömyyseläke

KuntoutustukiMääräaikaisesti työkyvytön henkilö,jonka työkyky on palautettavissa kuntoutuksella.

Työkyvyttömyyseläke

OsakuntoutustukiMääräaikaisesti osatyökyvytön hen-kilö

Osatyökyvyttömyyseläke

Kuntoutuskorotus

Kuntoutustukea tai työkyvyttömyys-eläkettä saava henkilö, jonka työhönpaluuta tuetaan työeläkekuntoutuk-sella.

33 % kuntoutustuesta tai eläkkees-tä. Kuntoutustuki tai eläke jatkuu kuntoutuksen ajan.

Muiden kustannusten korvaus

Kuntoutusrahan tai kuntoutuskoro-tuksen saaja esimerkiksi opiskelui-den ajalta.

Työeläkevakuuttajat TELAn ohjei-den mukaan.

(Työeläkelait)

Sosiaaliturvaopas 2016 105

9 ApuvälineetEsteettömyysratkaisujen ohella tarvitaan usein apuvälineitä, jotta vam-mainen henkilö voi toimintarajoitteista huolimatta selviytyä mahdolli-simman omatoimisesti kotona, koulussa, opiskelussa, työssä ja vapaa-ai-kana. Toimintarajoitteen voi tunnistaa itsekin tai sen voi havaitaomainen, läheinen, ammattilainen, työnantaja tai koulu. Näistä jokainenvoi toimia aloitteen tekijänä apuvälinehankinnassa.

Apuvälinehankinta käynnistyy apuvälinetarpeen arvioinnilla, jonka pe-rusteella tehdään apuvälineen hankintasuunnitelma; se voi olla kuntou-tussuunnitelman osana. Vastuu apuvälineen järjestämisestä ja kustanta-misesta määräytyy sen mukaan, mihin käyttötarkoitukseen apuvälinetarvitaan. Kiireettömän suunnitelman tekemiseen on perusterveyden-huollossa ja sosiaalitoimessa asetettu kolmen kuukauden enimmäisaika-raja – ja kiireettömässä erikoissairaanhoidossa kuuden kuukauden enim-mäisaika.

Lähtökohtaisesti tavanomaisiksi luokiteltavat apuvälineet ovat asiakkaal-le maksuttomia, lukuun ottamatta vammaispalvelulain mukaisia päivit-täisten toimintojen tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kojeita ja laitteita,joista saatetaan korvata vain puolet. Lisäksi maksuttomia ovat esimer-kiksi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden sovitus, tarpeellinen uu-siminen sekä huolto, ellei niitä korvata muun lain perusteella. Myös asu-mispalveluyksiköiden asukkaiden tulee saada tarvitsemansa apuvälineetmaksutta käyttöönsä.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetarpeen arviointi kuuluu asiak-kaan hoito- ja kuntoutusprosessiin. Apuvälinetarpeen arvioinnissa tode-tut tarpeet on syytä kirjata hoito-/kuntoutussuunnitelmaan. Terveyden-huollon apuvälinepalvelut on porrastettu perus- ja erikoissairaanhoidonvälille. Näitä apuvälinepalveluita määrittelevät myös Apuvälinepalvelui-

106 Sosiaaliturvaopas 2016

den laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7) sekähoitotakuuseen liittyvät apuvälinepalvelujen ohjeet (Yhtenäiset kiireettö-män hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä2010:31 ja niiden verkkopäivitykset) sekä asetus lääkinnällisen kuntou-tuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011.

Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat vaativat lääkinnällisen kuntoutuksenapuvälineet. Vaativia apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisen, kommu-nikoinnin ja ympäristönhallinnan kalliit apuvälineet. Perustason apuväli-neistä vastaavat terveyskeskukset, ja niitä ovat esimerkiksi kävelykeppi,suihkutuoli, rollaattori ja pyörätuoli.

Yhdenvertaisuuslain mukaan pitkäaikaissairaan henkilön työnantajan taikoulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiinhenkilön työhön tai koulutukseen pääsyn varmistamiseksi, työssä selviä-miseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaanhuomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan tai koulutuksenjärjestäjän taloudellinen asema sekä heidän mahdollisuutensa saada tu-kea julkisista varoista tai muualta. Työpaikan esteettömyyskartoituksessaja -ratkaisuissa kannattaa hyödyntää Työterveyslaitoksen Esteetön työ-paikka -arviointimenetelmää. Työpaikan esteettömyyspulmissa on tar-peen kääntyä työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun tai luottamus-miehen puoleen.

Yleistä tietoa apuvälineistä ja apuvälinepalveluista löytyy Terveyden jahyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta.

Lisätietoja: Ergonomiaratkaisuista, THL:stä ja Työterveyslaitokselta.

Apuvälinetyönjakoa koskevan taulukon avulla voi selvittää, kenen puo-leen tulee kääntyä apuvälineasiassa.

9.1 Apuvälinepalvelujen työnjako

Vastuutaho Menettelytapa Kuvaus Lainsäädäntö

Perusterveydenhuolto

Oma yhteydenotto ter-veyskeskukseen, josta ohjataan apuvälineyk-sikköön tai fysio- ja toi-mintaterapiaosastoon

Arkielämään liittyvät lääkinnällisen kuntou-tuksen apuvälineet.

Terveydenhuoltolaki, STM:n asetus lääkinnäl-lisen kuntoutuksen apu-välineiden luovutukses-ta, Palvelusetelilaki, AsiakasmaksulakiErikoissairaanhoito

Lähete apuvälineyksik-köön tai erikoisalan yk-sikköön

Vaativat apuvälineet

SosiaalitoimiOma hakemus ja asian-tuntijalausunto

Vammaispalveluna osit-tain tai kokonaan

Vammaispalvelulaki ja –asetus, Kehitysvam-malaki ja -asetus, Tulk-kauspalvelulaki

Koulutoimi Osana koulun hankinto-ja

Opetukseen liittyvät apuvälineet

Perusopetuslaki, Laki ammatillisesta koulu-tuksesta, Yhdenvertai-

Sosiaaliturvaopas 2016 107

Vastuutaho Menettelytapa Kuvaus Lainsäädäntösuuslaki

KelaOma hakemus ja asian-tuntijalausunto

Vaikeavammaisten kal-liit apuvälineet työhön ja opiskeluun

Kelan kuntoutuslaki

Työnantaja Oma yhteydenottoKohtuulliset mukautuk-set

Yhdenvertaisuuslaki

Työhallinto

Työnantajan hakemus jalääkärinlausunto ml. tuen välttämättömyy-destä työterveyshuollol-ta/ työsuojeluviranomai-selta

Työolosuhteiden järjes-telytuki välineisiin ja työolosuhdemuutoksiin (työtoverin opastuk-seen)

Työvoimapalvelulaki, Asetus työvoimapalve-luetuuksista

ValtiokonttoriOma hakemus ja asian-tuntijalausunto

Sotainvalidien ja vete-raanien apuvälineet

Sotilasvammalaki

VakuutuslaitoksetOma hakemus ja asian-tuntijalausunto

Liikenne- ja tapaturma-vahinkojen vuoksi tar-vittavat apuvälineet

Lait tapaturma- ja lii-kennevakuutuskuntou-tuksesta

108 Sosiaaliturvaopas 2016

10 Verotus10.1 Autovero

10.1.1 Autoveronpalautus ja -huojennus

Vammaiselle henkilölle voidaan myöntää autoverolaissa (51 §) säädetty-jen edellytysten mukaan palautus auton hintaan sisältyvästä autoverostajoko kokonaan tai osittain.

Autoveron palautuksen voi saada Suomessa ensi kertaa rekisteröitävästäautosta silloin:

• kun hakijan pysyvästä liikunta- tai näkövammasta aiheutuva haitta-as-te on vähintään 80 prosenttia ja auto tulee hakijan henkilökohtaiseenkäyttöön. Hakijan ei tarvitse itse toimia kuljettajana. Liikuntavammal-la tarkoitetaan alaraajojen vammoja tai sairauksia.

• kun hakijan pysyvästä invaliditeetista aiheutuva haitta on vähintään 60prosenttia ja auton hankinta on olennaisen tarpeellista työn, toimen taiammattiin valmistumista tapahtuvan opiskelun vuoksi. Lukiolaiselleautoveroa ei palauteta.

• kun henkilön liikuntakyky on alaraajan tai -raajojen puuttumisen taitoiminnan vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä hait-ta-asteensa on vähintään 40 prosenttia, ja ajoneuvon hankinta on hä-nelle olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toimensa tai ammattiinvalmistumista varten tapahtuvan opiskelunsa vuoksi. Tällöin autove-rosta palautetaan 60 prosenttia, kuitenkin enintään 2 460 euroa.

Palautettavan autoveron enimmäismäärä on kohtien 1 ja 2 perusteella 3770 euroa. Automaattivaihteista autoa välttämättä tarvitsevalle (lääkärinkirjattava tarve lausuntoon) palautettava enimmäismäärä on kohtien 1 ja2 perusteella 4 980 euroa.

Sosiaaliturvaopas 2016 109

Autoon asennetut lisävarusteet voivat korottaa autoveron palautuksenenimmäismäärää (autoverolain 51 a §), mikäli asennetut varusteet ovatvaikuttaneet auton yleiseen vähimmäismyyntiarvoon perustuvaan auto-veroon ja siitä kannettavaan arvonlisäveroon.

Autoveron palautusta haetaan kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessaauton rekisteröintipäivästä tai jos auto on ostettu osamaksulla, siitä kunhakija on tullut auton yksinomistajaksi. Hakemukset toimitetaan osoit-teeseen: Tulli, autoverotus Hanko, 10900 HANKO.

Hakemukseen liitettävät asiakirjat:

• lääkärinlausunto (esim. B), jossa on tarkkaan kuvattu invaliditeetinlaatu/haitta-asteprosentti ja toiminnallinen haitta.

• oikeaksi todistettu jäljennös hakijan ajokortista tai kuljettajana toimi-van henkilön ajokortista

• luotettava selvitys siitä, mihin tarkoitukseen ja kuinka usein autoakäytetään. Jos perusteena on työn hoitaminen, tarvitaan työnantajantodistus, jossa selvitetään työsuhteen kesto, työmatkan pituus, mahdol-lisuus yleisten kulkuneuvojen käyttöön sekä auton tarve työmatkalla jatyön hoitamisessa.

• kirjallinen ilmoitus autoveron lopullisesta määrästä, arvonlisäverostasekä verotuspäivästä ja paikasta. Selvityksen saa auton myyneeltä liik-keeltä.

• kahden henkilön oikeaksi todistama jäljennös auton rekisteröintitodis-tuksen teknisestä osasta, jossa on merkintä: Autoveroa alennettu.

Päätöstä autoveron palauttamisesta voi hakea myös ennakkoon eli ennenkuin auto on rekisteröity hakijan nimiin tai jo ennen auton hankkimista.Ennakkohakemukseen on liitettävä lääkärintodistus, kopio hakijan/kul-jettajan ajokortista sekä yksityiskohtainen selvitys auton käyttötarpeesta.Jos perusteena on työn hoitaminen, tarvitaan työnantajan todistus, jossaselvitetään työsuhteen kesto, työmatkan pituus, mahdollisuus yleistenkulkuneuvojen käyttöön sekä auton tarve työmatkalla ja työn hoitamises-sa.

Lisätietoja saa Tullista.

Autoveropäätökseensä tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Hel-singin hallinto-oikeuteen. Kirjallinen valitus toimitetaan Tullille, jokatoimittaa sen oman lausuntonsa ohessa hallinto-oikeudelle. Päätöksenliitteenä on muutoksenhakuosoitus, josta valitusaika käy ilmi.

Lisätietoja Tullista.

Tulli voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50 §:n perusteel-la. Tällöin vero voidaan erityisen painavista syistä palauttaa joko koko-naan tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä. Verohuojennuksena autoveroaon palautettu myös vanhemmille, joille auto on vaikeavammaisen lapsenkuljetuksen vuoksi tarpeellinen ja vammaisille, jotka eivät täytä 51 §:n

110 Sosiaaliturvaopas 2016

mukaisia ehtoja, mutta joille auto on henkilökohtaisen liikkumisen vuok-si olennaisen tarpeellinen.

Verohuojennusta voi hakea myös ennakkoon. Hakemuksessa on mainit-tava, että se perustuu autoverolain 50 §:ään. Hakemusta käsiteltäessäkiinnitetään huomiota liikkumista estävän tai merkittävästi rajoittavanvamman laatuun, auton tarpeeseen, sopivuuteen ja tarkoituksenmukai-suuteen sekä perheen taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan. Hakemuk-set osoitetaan ja lähetetään osoitteeseen: Tulli, PL 512, 00101 Helsinki.Hakemukseen on liitettävä samat asiakirjat kuin haettaessa veronpalau-tusta 51 §:n perusteella. Tullin päätökseen ei ole muutoksenhakuoikeut-ta.

Lisätietoja veronhuojennuksesta.

10.1.2 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta

Auton haltija on verovelvollinen. Ajoneuvoverolain mukaan auton vero-kausi on 12 kuukauden jakso, joka alkaa silloin, kun auto ensi- tai uudel-leen rekisteröidään tai kun henkilö ostaa käytetyn auton.

Vapautusta koskeva hakemus tehdään Trafille (entinen Ajoneuvohallin-tokeskus).

Vapautus myönnetään henkilölle, joka on ajoneuvosta verovelvollinen.Vapautuksen voi saada vain perusverosta. Dieselkäyttöisestä ajoneuvostaon maksettava ajoneuvoveron käyttövoimaveroa.

Erillistä hakemusta ei tarvita, mikäli henkilöllä on ajoneuvorekisterissämerkintä autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitetusta autoveron palautuk-sesta. Muissa tapauksissa vapautusta on haettava erikseen esimerkiksivammaisen pysäköintiluvan perusteella (ks. luku 3.3.2).

Hakemuslomakkeita saa Trafista, poliisilta ja katsastuspaikoilta. Hake-muksen vireille tulosta huolimatta ajoneuvovero on maksettava eräpäi-vänä. Jos hakemus hyväksytään, vero palautetaan hakemuksessa ilmoite-tulle pankkitilille.

Vapautuksen hakemiseen ja myöntämisperusteisiin liittyviin kysymyk-siin saa tietoa Trafin ajoneuvoveroneuvonnasta tai puh. 029 534 5125.

(Autoverolaki, Laki ja asetus ajoneuvoverosta)

10.2 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Jos verovelvollisen veronmaksukyky on hänen sekä hänen perheensä tu-lot ja varat huomioon ottaen erityisestä syystä vähentynyt oleellisesti,voi hän vaatia veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Erityisiä syitävoivat olla esimerkiksi elatusvelvollisuus, työttömyys ja sairaus.

Sosiaaliturvaopas 2016 111

Yksinomaan sairaudesta aiheutunut olennainen veronmaksukyvyn alen-tuminen voi olla vähennysperusteena silloin, kun verovelvollisen ja hä-nen perheensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonnaon vähintään 700 euroa ja samalla 10 prosenttia puhtaiden ansio- ja pää-omatulojen yhteismäärästä. Vähennys on harkinnanvarainen, vaikkanämä edellytykset täyttyisivätkin. Harkintaan vaikuttavat omat sekä puo-lison tulot ja varat. Vähennys ansiotuloista, joista on vähennetty tulon-hankkimiskulut, on enintään 1 400 euroa.

Lisätietoja: verotus.

(Tuloverolaki)

10.3 Kotitalousvähennys

Kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävän kotitalous-, hoiva- ja hoito-työn, kunnossapito- ja perusparannustyön sekä tieto- ja viestintätekniik-kaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustan-nukset voi osittain vähentää verotuksessa. Vähennysoikeus koskee myösomien tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetet-tävää työtä. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus taipalkka ja palkan sivukulut on maksettu.

Kotitalousvähennyksenä voidaan vähentää 15 prosenttia maksetusta pal-kasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriinkuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Kotita-lousvähennyksen enimmäismäärä on verovelvollista kohti 2 400 euroavuonna 2016. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuu.

Vähennys myönnetään vain, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä kuuluuennakkoperintärekisteriin. Vähennystä ei voi saada, mikäli vähennyk-seen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten esimerkiksiomaishoidon tukea, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea, kun-nan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin tai jos asun-non korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoistakorjausavustusta. Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä eimyöskään ole valvottu terveyden- ja sairaanhoitopalvelu kuten esimer-kiksi lääkärin, hierojan, fysioterapeutin tai sairaanhoitajan tekemä työ.

Lisätietoja: verotus

(Arvonlisäverolaki, Tuloverolaki)

10.4 Invalidivähennys

Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viastatai vammasta aiheutunut pysyvä haitta ja jonka haitta-aste on vähintään30 prosenttia. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100

112 Sosiaaliturvaopas 2016

prosenttia. Jos haitta-aste on pienempi, invalidivähennys on haitta-asteenmukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä.

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-asteeksi katsotaan100 prosenttia ja osaeläkettä saavan haitta-asteeksi 50 prosenttia ilmaneri selvitystä. Henkilö säilyttää oikeutensa vähennykseen senkin jälkeen,kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Valtionverotuksessa täyden vähennyksen määrä on 115 euroa. Vähennystehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi vähennys on440 euroa. Vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläke-tulosta ja se voi siten olla enintään ansiotulon suuruinen.

Invalidivähennyksen saamiseksi on ensimmäiselle kerralla toimitettavaverottajalle lääkärintodistus, josta pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajan-kohta ilmenevät. Jatkossa verottaja tekee vähennyksen viran puolesta.Haitta-asteen muuttuessa on verottajalle toimitettava uusi lääkärintodis-tus. Invalidivähennystä voi hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta.

Lisätietoa: verotus

(Tuloverolaki)

Sosiaaliturvaopas 2016 113

11 UlkomailleEU-maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia,Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg,Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slo-venia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja, jotka ETA-sopimuksen nojallasoveltavat EU-lainsäädäntöä.

Lisäksi Sveitsiin sovelletaan lähes samoja sääntöjä kuin EU/ETA-mai-hin.

11.1 Tilapäinen oleskelu ulkomailla

Suomessa asuva henkilö voi oleskella tilapäisesti ulkomailla ja kuuluasilti Suomen sosiaaliturvan piiriin. Pääsääntö on, että alle vuoden oleske-lua pidetään tilapäisenä, jolloin henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvanpiiriin. Kuitenkin jo lyhytkin työskentely toisessa EU/ Eta-maassa taiSveitsissä riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaali-turvaan.

Yli vuoden oleskelua pidetään vakinaisena, jolloin oikeus Suomen so-siaaliturvaan päättyy. Jos henkilö muuttaa ulkomaille tai oleskelee ulko-mailla yli kolme kuukautta, on siitä aina ilmoitettava Kelaan.

11.1.1 Matkavakuutus lomamatkalle

Lomamatkan tai tilapäisen oleskelun ajaksi kannattaa aina ottaa matka-vakuutus. Matkavakuutuksia tarjoavat yksityiset vakuutusyhtiöt. Matka-vakuutuksen ehdot kannattaa vakuutusta otettaessa selvittää tarkasti. Eri-tyisesti mahdolliseen sairaankuljetukseen ja olemassa olevienpitkäaikaissairauksien uusimiseen liittyvät ehdot on muistettava selvittää

114 Sosiaaliturvaopas 2016

erikseen. Sairaustapauksissa kotimatkasta aiheutuvat lisäkustannuksetkorvataan ainoastaan Pohjoismaissa. Mikäli vakuutusasioissa on epäsel-vyyttä, on suositeltavaa keskustella vakuutusvirkailijan kanssa henkilö-kohtaisesti ja tarvittaessa kirjata asiat vakuutussopimukseen.

11.1.2 Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin (EHIC-European Health InsuranceCard) saa Kelasta. Se on maksuton. Sillä saa lääketieteellisesti välttämä-töntä sairaanhoitoa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä samaan hintaan ja sa-malla tavoin kuin kohdemaassa asuvat henkilöt. Lisäksi on aina todistet-tava henkilöllisyys passilla tai virallisella henkilöllisyystodistuksella.

Kortti kattaa myös henkilön kroonisten perussairauksien edellyttämänkiireellisen hoidon.

Kortti kelpaa EU/ETA-maissa ja Sveitsissä julkisessa terveydenhuollos-sa sekä sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreidenvastaanotoilla/laitoksissa.

Kortin voi tilata joko sähköisesti Kelan asiointipalvelusta, puhelimitsetai asioimalla Kelassa. Kortin voi tilata myös hakemuslomakkeella SV193, jonka voi täyttää ja tulostaa Kelan internetsivuilla.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kata sairaanhoitokuluja, jos henkilöon matkustanut ulkomaille tarkoituksenaan saada hoitoa sairauteen taivammaan, joka hänellä on ollut jo ennen matkustamista. Eurooppalainensairaanhoitokortti ei myöskään korvaa ambulanssilentoa tai muuta ko-tiinkuljetusta.

11.1.3 Korvausten hakeminen jälkikäteen

Jos sairastunut maksaa Euroopassa tai sen ulkopuolella saamastaan hoi-dosta kaikki kustannukset itse, voi hän hakea Kelasta jälkikäteen sai-raanhoitokorvausta lomakkeella SV 128 'Ulkomailla syntyneet sairaan-hoitokustannukset'. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa maksukuitit,lääkemääräykset ja selvitys annetusta hoidosta.

Sairastunut voi korvaushakemuksessa itse valita joko Suomen lainsää-dännön mukaisen korvauskäsittelyn tai hoitoa antaneen valtion lainsää-dännön mukaisen korvauskäsittelyn. Jos henkilö valitsee Suomen lain-säädännön mukaisen korvauskäsittelyn, kustannukset korvataan hänelleenintään siihen määrään saakka, joka olisi aiheutunut vastaavan hoidonantamisesta henkilön kotikunnan julkisessa terveydenhuollossa.

Sairastuneelta peritään aina asiakasmaksu, jonka hän olisi maksanut vas-taavassa tilanteessa kotikuntansa julkisessa terveydenhuollossa.

Lisätietoja:

• Kelasta• Kelan lomakkeet

Sosiaaliturvaopas 2016 115

• Kelan kansainvälisten asioiden keskus neuvoo sekä puhelimitse ettäsähköpostitse.

(Sairausvakuutuslaki, Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ns. soveltamisalalaki (1573/1993), EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71, Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, EU-direktiivi 2011/24/E, Terveydenhuoltolaki 7 a § ja 78 a §, Laki Kansaneläkelaitoksesta, Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus)

11.2 Muu pidempiaikainen oleskelu tai työnteko ulkomailla

Sen mukaan, kuuluuko henkilö Suomen sosiaaliturvan piiriin, määräytyyminkälaisia korvauksia hän voi saada tutkimuksista, hoidosta ja lääk-keistä ja mitä etuuksia maksetaan ulkomaille. Jos henkilö kuuluu Suo-men sosiaaliturvan piiriin ollessaan ulkomailla, hän voi yleensä saada sa-moja etuuksia, joita Suomessa asuessaan saisi. Muussa tapauksessasovelletaan yleensä kohdemaan lainsäädäntöä.

Suomen sosiaaliturva perustuu maassa asumiseen. Lähdettäessä ulko-maille työhön, työkomennukselle, opiskelemaan, työnhakuun tai muutet-taessa ulkomaille pysyvästi, oikeus sosiaaliturvaan tulee selvittää Kelas-ta hyvissä ajoin ennen matkustamista tai muuttoa ulkomaille. Kela tekeepäätöksen oikeudesta Suomen sosiaaliturvaan.

Pääsääntöisesti suomalaiseen sosiaaliturvan piiriin voi kuulua enintäänvuoden mittaisen ulkomailla oleskelun jakson ajan. Ulkomailla säännöl-lisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla henkilöillä ei yleensä ole oikeuttaSuomen sosiaaliturvaan.

Työskentelyn tai oleskelun aikainen sosiaaliturva riippuu myös kohde-maasta. Maa voi kuulua EU:n piiriin, jolloin sovelletaan EU-säädöksiä,maalla voi olla Suomen kanssa kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus (ks.luku 11.3) tai maa voi olla ns. kolmas maa, joka ei kuulu sopimusmaihin.

Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen voi tarkistaa myös Kelanasiointipalvelusta.

11.2.1 Työkomennus ulkomaille

Kun työntekijä lähtee työkomennukselle ulkomaille, on työnantajan vas-tuulla hakea yhdessä työntekijän kanssa päätöstä työntekijän säilymises-tä Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Hakemus lähetetään Eläketurvakeskukseen, jos työnantaja on lähettä-mässä työntekijän väliaikaisesti työkomennukselle toiseen EU- ja ETA-maahan tai Sveitsiin tai maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturva-sopimus. Kela saa automaattisesti tiedon Eläketurvakeskuksen myöntä-mästä todistuksesta. Jos on lähdössä muihin maihin hakemus lähetetäänKelaan.

116 Sosiaaliturvaopas 2016

Lisätietoja:

• Sosiaaliturva, työeläke ja verotus työkomennuksen aikana - julkaistus-ta

• Eläketurvakeskus• Kelasta muutto ulkomaille, maasta- ja maahanmuutto ja oleskelu tai

työskentely ulkomailla.• Verohallinnosta liittyen muuttoon ja verotukseen ulkomailla.• Suomi.fi sivustolta • Kansainvälisen sosiaaliturvan pikakurssi

Hyödyllisiä tiedonlähteitä ovat myös pitkäaikaissairaita ja vammaisiahenkilöitä edustavien järjestöjen internet-sivut eri maissa.

(Sairausvakuutuslaki, Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ns. soveltamisalalaki (1573/1993), EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71, Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, EU-direktiivi 2011/24/E, Terveydenhuoltolaki 7 a § ja 78 a §, Laki Kansaneläkelaitoksesta)

11.3 Kahdenkeskisistä sosiaaliturvasopimuksista?

Suomella on kahdenkeskisiä sosiaaliturvasopimuksia joidenkinEU/ETA-maiden ulkopuolella olevien maiden kanssa. Näissä sopimuk-sissa määritellään sosiaaliturvaetuudet sekä niiden taso maasta- ja maa-hanmuuton yhteydessä.

Suomella on sosiaaliturvasopimukset Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan,Chilen, Israelin, Intian ja Australian kanssa. Erikseen sosiaaliturvasta onsovittu Kanadan Quebecin osavaltion kanssa. Australian kanssa Suomel-la on myös tilapäistä oleskelua koskeva sairaanhoitosopimus. Sopimuk-sen mukaan Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalla on Australiassa tilapäi-sen oleskelunsa aikana oikeus välittömästi tarvittavaan sairaanhoitoon.Oikeus sosiaaliturvaan todistetaan Suomen passilla ja Kela-kortilla.

Suomi ja Kiina ovat solmineet kahdenvälisen sosiaaliturvasopimuksen,joka koskee erityisesti eläkkeitä. Sopimusta koskeva laki on vahvistettu20.2.2015. Sopimuksen voimaantulo on jäänyt odottamaan Suomen jaKiinan kirjallisia ilmoituksia kansallisten lainsäädäntötoimien loppuun-saattamisesta (tieto 3.12.2015). Sopimus ei koske sairaanhoitoa.

Muissa, niin sanotuissa kolmansissa maissa, hoidon saaminen ja siitä pe-rittävät kustannukset perustuvat aina hoitoa antavan maan lainsäädän-töön. Perusperiaate on, että henkilö maksaa hoidon ja lääkkeet aina ensinitse täysimääräisesti. Hän voi hakea Kelasta korvausta jälkikäteen Suo-men sairausvakuutuslain nojalla.

Lisätietoa:

• Kelasta

Sosiaaliturvaopas 2016 117

• Eläketurvakeskuksesta• Sosiaali- ja terveysministeriöstä

(Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisestans. soveltamisalalaki (1573/1993)

11.4 Hoitoon hakeutuminen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin

EU:n potilasdirektiivi selkeyttää potilaan oikeuksia tilanteissa, joissatämä hakeutuu hoitoon toiseen EU-maahan. Sen perusteella hoitoon ha-keutumiseen ei tarvita ennakkolupaa.

Lähtökohtana on, että henkilö voi hakea itsenäisesti terveyspalveluja toi-sesta EU-maasta ja Norjasta. Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi eivät tois-taiseksi sovella direktiiviä. Sairaanhoitokustannuksista vastuussa olevanmaan tulee jälkikäteen korvata hoitokustannukset samoin kuin, jos hoitoolisi annettu omassa maassa. Direktiiviä sovelletaan sekä julkiseen ettäyksityiseen terveydenhuoltoon. Hoitoa saa toisessa jäsenmaassa samoinperustein kuin vastaavaa hoitoa kotimaassa.

11.4.1 Kustannusten korvaus

Henkilö maksaa hoitokustannukset hoidonantajalle aina ensin itse. Hen-kilö voi hakea jälkikäteen korvausta Kelasta hakemuksella SV 128 'Ul-komailla syntyneet sairaanhoitokustannukset'. Hänellä on oikeus ns. Ke-la-korvauksiin sairausvakuutuslain mukaan eli korvaukseen lääkärin jahammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin määrää-mistä tutkimuksista tai hoidosta sekä lääkkeistä.

Sairausvakuutuksesta korvataan myös matkakustannukset, mutta ne kor-vataan vain lähimpään kotimaassa sijaitsevaan hoitopaikkaan. Käytän-nössä matkakustannukset jäävät potilaan itsensä kustannettaviksi.

11.4.2 Mistä hoidosta tai toimenpiteestä saa korvauksen?

Korvauksen saa ainoastaan suomalaiseen terveydenhuollon palveluvali-koimaan kuuluvasta hoidosta tai toimenpiteistä. Samaa palveluvalikoi-maa sovelletaan sekä kotimaisiin että rajat ylittäviin tilanteisiin. Poik-keuksena on tutkimus tai hoito, jos se on henkilön henkeä tai terveyttävakavasti uhkaavan sairauden tai vamman takia välttämätöntä henkilönterveydentila tai sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ot-taen.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii palveluvalikoimaneu-vosto, joka antaa tarkempia suosituksia palveluvalikoiman sisällöstä,mutta ei ota kantaa yksittäisen potilaan hoitopäätöksiin.

Myös muista EU-maista tulevilla potilailla on oikeus hakea terveyspal-veluja Suomesta. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan näitä henkilöitä ku-ten kunnan asukkaita. Sama periaate koskee myös yksityistä terveyden-

118 Sosiaaliturvaopas 2016

huoltoa. Terveydenhuollon palveluntuottajalla on velvollisuus ottaa vas-taan tällainen henkilö, jos hänen tarvitsemansa hoito on sellaista, jotapalveluntuottaja muutenkin järjestää.

Jokaisessa EU-maassa on kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä ontarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta. Suomen yhteyspiste sijaitsee Ke-lassa.

Lisätietoja:

• Kelasta ja Kelan Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä • Sosiaali- ja terveysministeriöstä• Kelan kansainvälisten asioiden keskuksesta saa neuvontaa puhelimitse

ja sähköpostitse.• Kelan lomakkeet

(Sairausvakuutuslaki, EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71, Direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa, 2011/24/EU, Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013), Terveydenhuoltolaki 7 a § ja 78 a §, Laki Kansaneläkelaitoksesta)

11.5 Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla

EU/ETA-maahan tai Sveitsiin voi hakeutua hoitoon myös ennakkoluval-la. EU-lainsäädännön mukaan ennakkolupa on myönnettävä, jos lääke-tieteellisesti perusteltua sairaanhoitoa ei voida järjestää asuinvaltiossa.

Suomessa ennakkolupaa haetaan Kelasta hakemuksella SV 129 'Lupasaada hoitoa asuinvaltion ulkopuolella'. Kotikunnan julkisen terveyden-huollon tulee puoltaa luvan myöntämistä.

Jos ennakkolupa myönnetään Kelasta, hoitoa annetaan hoidonantajaval-tion lainsäädännön ja järjestelmän mukaisesti. Ennakkoluvan saanutasiakas maksaa itse hoitoa antavan valtion lainsäädännön mukaisen asia-kasmaksun. Matkojen, yöpymisten, lääkkeiden ja mahdollisen välttämät-tömän saattajan kustannuksista voi saada jälkikäteen korvausta Kelasta.Saattajan välttämättömyydestä on oltava maininta julkisen terveyden-huollon lausunnossa.

Lisätietoja:

• Kelasta• Kelan lomakkeet

(Sairausvakuutuslaki, Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ns. soveltamisalalaki (1573/1993), EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71)

Sosiaaliturvaopas 2016 119

11.6 Lääkkeet ulkomaille ja eurooppalainen lääkemääräys

Omaan hoitoon kuuluvat lääkkeet ja välineet on syytä ottaa kotimaastamukaan. Matkalle kannattaa varata lääkkeitä mukaan runsaasti, esimer-kiksi viikon matkalle kahden viikon lääkkeet.

Suomessa voi apteekista pääsääntöisesti lunastaa kerralla lääkkeitä kol-men kuukauden lääkemäärän, jolloin Kela maksaa niistä sairausvakuu-tuslain mukaisen korvauksen. Yli kolmen kuukauden lääkemäärän Kelavoi korvata vain erityisestä syystä, esimerkiksi pitkän ulkomailla oleske-lun takia. Tällöin lääkkeet tulee maksaa itse kokonaan ja hakea niistäkorvaus Kelasta jälkikäteen.

Ennen matkaa tulee selvittää millaisia rajoituksia lääkkeiden maahantuonnissa on kohdemaassa ja välikulkumailla. Resepti ei välttämättä ainariitä dokumentiksi, vaan joissakin maissa edellytetään esim. tuontilupaa,tullille esittämistä tai lähtömaan viranomaisen antamaa todistusta.

Reseptit kannattaa myös ottaa mukaan ja jättää niistä kopiot kotiin. Säh-köistä reseptiä (eReseptiä) käytettäessä, voi matkalle ottaa mukaan jokinseuraavista asiakirjoista:

• lääkärin tulostama potilasohje• apteekista saatava yhteenvetotuloste• yhteenveto, jonka voit itse tulostaa Kansallisen terveysarkiston (Kan-

ta) Omakannasta

Jos ei ole varmuutta matkakohteen tullimääräyksistä, voi lääkäriltä pyy-tää paperiset lääkemääräykset. Lääkäriltä voi pyytää myös oman sairau-den diagnoositietoja tai hoitokertomuksia. Joskus asiakirjojen käännättä-minen englanniksi tai kohdevaltion kielelle voi olla järkevää.

11.6.1 Lääkkeet suoraan apteekista Euroopassa

EU-maissa ja Sveitsissä voi lääkkeet hakea paikallisesta apteekista, josmukana on eurooppalainen lääkemääräys. Henkilön on itse pyydettäväeurooppalaista lääkemääräystä, jos hän haluaa hakea lääkkeensä Suomenulkopuolelta.

Lääkemääräyksen vastavuoroinen tunnustaminen ei toistaiseksi koskeETA-valtioita (Norja, Islanti ja Liechtenstein) tai Sveitsiä, jotka voivatkuitenkin oman kansallisen lainsäädäntönsä perusteella hyväksyä myösSuomessa kirjoitetun lääkemääräyksen.

Lääkemääräyksessä tarkoitetulla lääkkeellä tulee olla myyntilupa siinäjäsenmaassa, jossa se aiotaan hankkia.

Pääsääntöisesti lääkäri kirjoittaa reseptin vaikuttavalla aineella, biologi-sia valmisteita lukuun ottamatta. Lääkemääräys voidaan kirjoittaa tuote-merkillä, jos lääkkeen määrääjä pitää sitä lääketieteellisistä syistä välttä-mättömänä, mutta lääkemääräyksessä on silloin esitettävä syyttuotemerkin käyttöön.

120 Sosiaaliturvaopas 2016

Henkilö maksaa itse kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella ostamansalääkkeet ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta. Lääkevalmisteen hin-nasta saa sairausvakuutuskorvauksen, jos valmiste on Suomen lainsää-dännön mukaan korvattava.

Eurooppalainen apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä potilaalle,jos apteekissa herää epäilys ulkomaisen reseptin aitoudesta, sisällöstä taiymmärrettävyydestä.

Lisätietoja:

• Kanta.fi• Kelasta• Sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätietoja lääkkeiden maahantuontirajoituksista saa kohdemaan edus-tustosta Suomessa.

(EU-direktiivi 2011/24/EU, Laki (251/2014) ja asetus (485/2008) sähköisestä lääkemääräyksestä, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 250/2014, Asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010)

Sosiaaliturvaopas 2016 121

12 Työ12.1 Yleistä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllisyydestä

Julkisen vallan on Suomen perustuslain mukaan edistettävä työllisyyttäja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tämä koskee yhden-vertaisesti myös vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä ja työssäpysymistä voidaan edistää monin eri tavoin.

Työsuhteessa tehtävään työhön sovelletaan työsopimuslakia ja muutayleistä työlainsäädäntöä kuten työehtosopimuslakia, työaikalakia, vuosi-lomalakia, työturvallisuuslakia ja työterveyshuoltolakia. Työsuhteessatehtävästä työstä maksettavan palkan ja muiden työtä koskevien ehtojenon oltava työehtosopimuksen ja lainsäädännön mukaisia.

Työntekijät voivat työtään koskevissa asioissa kääntyä työterveyshuol-lon, työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen sekä ammatti-liittojen palvelujen puoleen. Apua voi saada myös TE-palveluista sekäaluehallintovirastoista (AVI). Irtisanotun muutosturvasta saa tietoa työn-antajalta sekä TE-toimistosta.

Pitkäaikaissairaan ja vammaisen henkilön työelämään pääsyä ja työssäpysymistä tukevat tässä luvussa mainittujen palveluiden lisäksi erilaisetkuntoutuspalvelut (ks. luku 8) ja apuvälineet (ks. luku 9) sekä vammais-palvelut kuten kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu (ks. luvut 3.4 ja4.16).

Hyödyllisiä ohjeita työpaikan esteettömyyskartoituksiin ja -ratkaisuihinlöytyy Työterveyslaitoksen internetsivuilta.

122 Sosiaaliturvaopas 2016

(Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, Perustuslaki, Työaikalaki, Työehtosopimuslaki, Työsopimuslaki, Työterveyshuoltolaki, Työttömyysturvalaki, Työturvallisuuslaki, Vuosilomalaki, Yhdenvertaisuuslaki)

12.2 Te-palvelut

Työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut tarjoavat ilmaisia palvelujatyönhakijoille ja työnantajille. TE-palveluja tuottavat työ- ja elinkeino-toimistot (TE-toimistot) sekä työvoiman palvelukeskukset (TYP:it). Yh-teistyössä palveluja tuottavat myös kunnat, oppilaitokset, yhteispalvelu-pisteet ja seudulliset yrityspalvelut.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen tukitoimia voidaankohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle/harjoittelijalle. Työnantajavoi hakea tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutoksiinsiltä osin kuin ne eivät kuulu työnantajan velvoitteisiin. Tietoa ja käytän-nön tukea työllistämiskysymyksissä antavat TE-toimistot.

Henkilön on syytä hakeutua toimeentulonsa turvaamiseksi TE-toimis-toon työnhakijaksi, vaikka työsuhde olisikin voimassa, jos Kelan sai-rauspäivärahaoikeus on evätty tai päättynyt, huolimatta siitä jatkuukosairausloma tai onko työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai hylätty.Mahdollisen uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen tueksi tarvitaanusein työkokeiluja, työkyvyn arviointia, lisätutkimuksia sekä uusia erialojen erikoislääkärien tai fysioterapeutin täydentäviä lausuntoja.

Myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ilmoittautua työnhakijaksiTE-toimistoon. Työkyvyttömyyseläke ei ole este TE-palveluiden saan-nille.

12.2.1 Työolosuhteiden järjestelytuki

Työpaikan saanti tai sen säilyttäminen voi edellyttää muutoksia työpai-kalla. Työntekijä voi vamman tai sairauden takia myös tarvita apua jois-sakin työtehtävissä. Työnantajalla on velvollisuus mukauttaa työtä jatyöolosuhteita kohtuullisesti, jos se poistaa vamman tai sairauden aiheut-taman haitan työnteossa. Työnantajan on myös mahdollista saada TE-toi-mistosta työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työs-sä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä taikalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.

12.2.2 Palkkatuki

TE-toimisto voi maksaa palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa työttö-män työnhakijan, jonka vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi vai-kuttaa työsuoritukseen tarjotussa tehtävässä. Jos palkkatuki myönnetäänsillä perusteella, että työnhakijan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysy-västi vaikuttaa hänen työsuoritukseensa tarjotussa tehtävässä, tuki on

Sosiaaliturvaopas 2016 123

yleensä enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Tukijakson kestoon pääsääntöisesti enintään 24 kuukautta kerrallaan.

12.2.3 Työkokeilu

TE-palvelujen työkokeilun tavoitteena on selvittää vaihtoehtoja amma-tinvalinnalle ja uralle tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu voi-daan järjestää esimerkiksi silloin, kun henkilöltä puuttuu ammatillinenkoulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Tai jos henkilö onollut pitkään poissa työmarkkinoilta, työkokeilun tavoitteena on selvit-tää, minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön. TE-pal-veluiden työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinon-harjoittaja, yhteisö (esim. kunta tai yhdistys), säätiö, valtion virasto tailaitos tai työpaja. Työkokeilu järjestetään aidossa työympäristössä. Yksi-tyishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä.

Lisätietoja: TE-palvelut ja TE-toimistot

(Laki ja valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, Yhdenvertaisuuslaki)

12.3 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Kun työttömyys on pitkittynyt ja työnhakija tarvitsee tukea työllistymi-seen, TE-toimisto tai kunnan sosiaalitoimi voi ohjata asiakkaan työllisty-mistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-palvelun) piiriin, jossaasiakas saa TE-toimiston, kuntien ja Kelan työllistymistä edistäviä pal-veluja yhdestä paikasta. TYP-laki tuli voimaan 1.1.2015, ja sen perus-teella kaikkien kuntien tulisi olla mukana TYP-verkostossa viimeistään1.1.2016.

(Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta)

12.4 Nuorisotakuu

Vuoden 2013 alusta voimaan tullut nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiail-le sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työ-paja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumi-sesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaajokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Nuorisotakuuta täydentää uudistetun sosiaalihuoltolain mukainen alle25-vuotiaisiin nuoriin kohdistuva nuorisopalvelutakuu, johon sisältyymoniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, kohdennettusosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut yhteistyössä muidentoimijoiden kuten työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Sosiaalisella kun-toutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu- taikuntoutuspaikkaan tai työpajaan sekä ehkäistään näissä keskeyttämistä.

124 Sosiaaliturvaopas 2016

Lisätietoja: Nuorisotakuu

(Sosiaalihuoltolaki)

12.5 12.5 Kelan järjestämät työkokeilut

Kelan järjestämän työkokeilun tavoitteena on vuorovaikutuksessa kun-toutujan kanssa löytää tai varmistaa kuntoutujalle soveltuva työ- tai kou-lutusala. Kuntoutujan kanssa arvioidaan ammatillisen suunnitelman poh-jalta ammatillisia vaihtoehtoja ja etsitään suunnitelmaa vastaavatyökokeilupaikka. Lisäksi kuntoutuja saa tarpeitaan vastaavaa tukea, jon-ka avulla hänen työnhaku- ja työelämätaitonsa vahvistuvat.

Kuntoutujan kanssa varmistetaan suunnitellun ammatti- tai koulutusalansoveltuvuus ja tarkistetaan ammatillinen suunnitelma. Työkokeilu tukeekuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai siirtymis-tä sekä tuottaa ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

12.6 Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavalla työtoiminnalla laissa tarkoitetaan kunnan järjestämää toi-mintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luodaedellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virka- eikä työsuhdettahenkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kunta voijärjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai tekemällä kirjallisen sopi-muksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekis-teröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekiste-röidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa eisaa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoi-minnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottami-seen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoit-taa elinkeinotoimintaa.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toi-mintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työ-voimapalveluihin tai työhön. TE-toimisto ja kunta laativat aktivointi-suunnitelman yhdessä henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelmassasovitaan henkilön tarpeen mukaisista palveluista, jotka voivat olla työ-tarjouksia, julkisia työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muitasosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Työllis-tymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun TYP:iin ohjatun henki-lön kanssa on aktivointisuunnitelman sijasta voitu laatia monialainentyöllistymissuunnitelma.

Sosiaaliturvaopas 2016 125

(Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta)

12.7 Työhönvalmennus

Työhönvalmentajan (työvalmentajan) tukea omaan työllistymiseensä voisaada TE-palveluista, Kelasta tai kunnan sosiaalitoimen tarjoamana työ-hönvalmentajapalveluna.

(Kehitysvammalaki, Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Sosiaalihuoltolaki)

12.8 Työssä työkyvyttömyyseläkkeellä

Kaikilla työeläkelakien mukaista pientä työkyvyttömyys- ja osatyöky-vyttömyyseläkettä saavilla on oikeus hankkia palkkatuloja 743,84 eu-roon asti kuukaudessa eläkettään menettämättä. Jos bruttoeläke on suu-rempi kuin 743,84 euroa, niin työeläkelaitos määrittää yksilöllisen, tätäkorkeamman ansiorajan.

Ennen työllistymistään on eläkettä saavan henkilön välttämätöntä pyytäätarkka selvitys omalta eläkelaitokseltaan siitä, miten ansiotulo vaikuttaisieläkkeeseen ja paljonko on oikeus kuukausittain ansaita eläkettään me-nettämättä.

Mikäli työkyvyttömyyseläkeläinen ennakoi ansaitsevansa kuukausittainenemmän kuin hänen yksilöllinen ansaintarajansa on, hän voi etukäteenhakea ns. eläkkeen lepäämään jättämistä 3–24 kuukauden ajaksi. Jos le-päämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettä ei vaadita uudelleen maksetta-vaksi 24 kuukauden kuluessa lepäämään jättämisestä, työkyvyttömyys-eläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisestä lukien. Mikälityökyvyttömyyseläkkeellä oleva saa eläkkeen lepäämäänjättämishetkelläKelan eläkettä saavan hoitotukea, myönnetään hänelle Kelan ylin vam-maistuki siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä.

(Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä)

12.9 Tuet palkkaukseen

Työnantaja ja työllistyjä voivat hakea monenlaisia taloudellisia tukiapalkkaukseen (ks. alla oleva taulukko). Taloudellisia tukia voi tiedustellataulukossa mainittujen tahojen lisäksi vakuutusyhtiöistä.

126 Sosiaaliturvaopas 2016

12.9.1 Tuet palkkaukseen

Tukimuoto Kenelle Tarkoitus Rahoittaja Summa Kesto

Palkkatuki (myös Duuni-kortti ja Sans-si-kortti)

Yritys, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, kuten yhdis-tys, säätiö tai seurakunta, kotitalous

Palkkauskustannuk-set, myös oppisopi-muksesta

TE-palvelut

Vaihteleva %-osuus palkkakus-tannuksista (yleensä 50 %, kun tuki myönnetään vamman tai sairauden vuoksi).

Max. 6-36 kk kerrallaan; op-pisopimus, koko koulutuk-sen ajan

Kuntalisä (työllistämi-seen)

Palkkatuen li-sänä käytössä joissain kun-nissa

Työllistäminen täy-dentää kunnan pal-veluja

Kunnat (osalla käytössä)

Summat vaihtelevat, myös porras-tetusti

Kunnat päättä-vät

Työolosuhtei-den järjestelytuki1)

Kaikki työn-antajat

Muutokset työpai-kan olosuhteisiin

TE-palvelut

Max. 4 000 € Kertakorvaus

Toisen työntekijän antama apu

Kuukausit-tain max. 20 tuntia ja max.20 €/tunti

Max. 18 kk

Työllisyyspo-liittinen avus-tus

Yhdistys, sää-tiö, kunta, kuntayhtymä tai sosiaalinen yritys

Selvittää ja parantaa työ- ja toimintaky-kyä ja työllistymis-edellytyksiä

TE-palvelut

Max. 50–100% hyväksy-tyistä kustan-nuksista

Kesto vaihtelee(max. 3 v)

Kelan elinkei-notuki

Vammainen yrittäjä tai am-matinharjoitta-ja

Aloittavan yrittäjän ja työvälineiden hankinnan tukemi-nen

Kela

Max. 80 % hyväksytyistäkustannuksis-ta. Max. 17 000 euroa

Kertakorvaus

StarttirahaAloittava yrit-täjä

Työnhakijan omaeh-toinen työllistymi-nen

TE-palvelut

Perustuki 32,68 €/pv, lisäosa vaih-telee, max. 60 %

Max. 18 kk

Oppisopimuk-sen korvauk-set

Kaikki työn-antajat, työttö-mille tai työs-säkäyville

Tutkintoon valmista-van koulutuksen suorittaminen (yleensä 2-4 v) tai li-säkoulutus (4-12 kk)

Oppisopimus-toimistosta kou-lutuskorvaus, TE-toimistosta palkkatuki työt-tömälle

Tutkintoon valmistavaanmax. 250 € kk (jopa 350 euroa/kk), li-säkoulutuk-seen max. 200 €/kk

Apuvälinetuki Vaikeavam-mainen työl-

Kalliit apuvälineet javälttämättömät tek-

Kela1) Tarpeelliset kustannukset

Kertakorvaus

Sosiaaliturvaopas 2016 127

Tukimuoto Kenelle Tarkoitus Rahoittaja Summa Kestolistyjä niset erityislaitteet

Kuntien ja Kelan vam-maispalvelut

Vaikeavam-mainen työl-listyjä

KuljetuspalveluTyöllistyjän ko-tikunta

Ylimääräiset kustannukset

Yksilöllisten palvelupäätös-ten mukaan.

Henkilökohtainen apu

KotikuntaKaikki palk-kakustannuk-set

Auton lisälaitteet ja auton muutostyöt

KotikuntaTarpeelliset kustannukset

Auton hankintatuki KotikuntaTapauskoh-taisesti

Tulkkauspalvelu KelaKela kustan-taa

Vuodessa väh. 180 tuntia tai 360 tuntia

1)Myös tapaturma- ja liikennevakuuttajat voivat myöntää kohtuullisetkustannukset.

128 Sosiaaliturvaopas 2016

13 Opiskelu13.1 Taloudellinen tuki opiskeluun

13.1.1 Opintotuki

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamastaopintolainasta. Sitä voivat hakea Kelasta päätoimiset opiskelijat. Harjoit-teluajalle tai työssä oppimisjaksolle voidaan myöntää opintotukea, sil-loin kun kyseessä on tutkinnon pakollinen opintojakso tai suoritettavantutkinnon osa.

Opintotuen myöntäminen ja maksaminen edellyttävät edistymistä päätoi-misissa opinnoissa. Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opis-kelijan päätoiminen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään asian-omaisia opintoja varten määriteltyä tukiaikaa.

Kela ja korkeakoulujen opintotukitoimistot voivat edellyttää, että opinto-tukea vastaan tulee suorittaa tietyssä ajassa vaaditun määrän opintoja.Korkeakouluopintoja varten opintotukea voi saada enintään 64 kuukau-den ajan, kun opinnot on aloitettu 1.8.2014 tai sen jälkeen. Sitä ennenaloitetuissa opinnoissa tukikuukausia on 70.

Toisen asteen opintoihin opintotukea myönnetään niiden laajuutta vas-taavaksi ajaksi. Mikäli opinnot hidastuvat tilapäisesti opiskelijan esittä-mien erityisten syiden, kuten sairastumisen tai vaikean elämäntilanteenvuoksi, voidaan opintotuen maksamista jatkaa.

Jos opiskelija suorittaa tutkintoa suomalaisessa oppilaitoksessa ja opis-kelee siihen liittyen tilapäisesti ulkomailla tai opinnot vastaavat edellätarkoitettuja opintoja Suomessa, hänelle voidaan myöntää opintotukeaulkomaille.

Sosiaaliturvaopas 2016 129

Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja siviilisää-dyn sekä oppilaitoksen mukaan. Tietyissä tilanteissa opintorahan mää-rään vaikuttavat myös vanhempien tulot. Myös opiskelijan omat tulotvaikuttavat aina opintorahaoikeuteen. Tuloraja on henkilökohtainen japerustuu tukikuukausien määrään. Opiskelijan on itse huolehdittava sii-tä, ettei vuosituloraja ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tu-kea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden tou-kokuun loppuun mennessä. Harjoitteluajan palkka, työssäoppimisjaksonpalkka tai oppilaitoksen maksama apuraha ei estä opintorahan saamista.Ne otetaan huomioon vuosituloina. Opintoraha on veronalaista tuloaeikä sitä myönnetä alle 17-vuotiaille. Opintoraha myönnetään aikaisin-taan hakemiskuukauden alusta.

13.1.1.1 Opintorahan määrä eri koulutusasteilla euroa/opiskelukuukausi 1.8.2015 alkaen.

Toinen aste

Korkeakoulu: ensimmäiset korkeakouluopinnot aloitettuennen 1.8.2014

Korkeakoulu: ensimmäiset korkeakouluopinnot aloitettu 1.8.2014 tai sen jälkeen

Avioliitossa tai elatus-velvollinen

250,28 303,19 336,76

Itsenäisesti asuva 20 vuotta täyttänyt

250,28 303,19 336,76

Itsenäisesti asuva 18–19-vuotias

250,283 303,19 336,76

Itsenäisesti asuva 17-vuotias

101,742 147,521 163,801

Vanhempansa luona asuva 20 vuotta täyttä-nyt

81,391 124,121 137,351

Vanhempansa luona asuva 17–19-vuotias

38,662 55,961 62,061

1)voidaan korottaa vanhempien tulojen perusteella

2)voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella

3)voidaan alentaa vanhempien tulojen perusteella

Kelan sivuilla voi laskea opintotuen määrän sekä omien tulojen vaiku-tuksen tukeen. Kelan verkkoasiointipalvelussa opiskelija voi tarkistaaomat opintotukitietonsa sekä tehdä hakemuksen ja muutosilmoituksen.

Asumislisään on oikeutettu lapseton opiskelija, joka asuu vuokralla, asu-misoikeus- tai osaomistusasunnossa tai erillisellä vuokrasopimuksellaopiskelija-asuntolassa. Jos opiskelijalla on lapsia, hän voi saada asumis-lisää, jos hän asuu opiskelun vuoksi vuokra-asunnossa muulla paikka-kunnalla kuin perhe. Opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja asumisli-sään, voivat hakea yleistä asumistukea (ks. luku 4.1).

130 Sosiaaliturvaopas 2016

Asumislisä myönnetään vain opiskelukuukausilta opiskeluajan asuntoon.Asumislisää myönnetään myös alle 17-vuotiaille. Asumislisä on 80 pro-senttia vuokrasopimuksessa mainituista hyväksyttävistä asumismenoista.Asumislisää ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä 252euron kuukausivuokran ylittävästä osasta. Asumislisä on siten 26,90 –201,60 euroa/kk. Asumislisä on kuitenkin enintään 58,87 euroa/kk, kunasunto on vuokrattu vanhemmalta tai se on vanhemman omistama. Kan-sanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiske-levalle ja oppilaitoksen asuntolassa asuvalle se on enintään 88,87euroa/kk. Ulkomailla opiskelevan asumislisä on yleensä 210,00euroa/kk. Puolison tulot eivät vaikuta asumislisän määrään.

Asumismenoina huomioidaan vuokra tai asumisoikeusasunnon käyttö-vastike ja vuokra/asumisoikeussopimuksessa mainittu kiinteä vesi-, säh-kö- ja kalustemaksu. Asumislisä on veroton etuus.

Opintolainaa voi hakea pankista opintolainan valtiontakauksen myöntä-misen jälkeen. Lainan takaisinmaksu alkaa useimmiten opintojen päätyt-tyä. Opintolainan valtiontakaus myönnetään kerralla koko opiskelunajalle, mutta takauspäätös annetaan lukuvuodeksi kerrallaan.

Opintolainan valtiontakaukseen on oikeus opiskelijalla, joka saa opinto-rahaa tai aikuiskoulutustukea. Myös lapsilisään oikeutettu opiskelija,joka asuu muualla kuin vanhempiensa luona on oikeutettu takaukseen,jos hän vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan.Lisäksi oikeus on 18–19-vuotiaalla toisen asteen oppilaitoksen opiskeli-jalla, vaikka hän ei olisi vanhempiensa tulojen perusteella oikeutettuopintorahaan.

Lainatakausta tai seuraavan lukuvuoden takauspäätöstä ei myönnetä, josaiempi opintolaina on takausvastuun perusteella Kelan perittävänä tailuottorekisteritietoihin on merkitty maksuhäiriö. Lainatakauksen voi kui-tenkin saada, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja senrekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika.

13.1.1.2 Opintolainan valtiontakauksen määrä euroa/kk

• Alle 18-vuotias (toinen aste) 260,00• 18 vuotta täyttänyt (toinen aste) 400,00• Korkeakouluopiskelija tai aikuiskoulutustukea saava 400,00• Ulkomailla opiskeleva 700,00

13.1.2 Opintolainan korkoavustus

Kela maksaa valtion takaaman opintolainan erääntyvät korot ilman vii-västyskorkoa ja pankin kuluja pienituloisille ilman takaisinmaksuvelvol-lisuutta sillä ehdolla, että opintolainan korkoja ei lisätä lainapääomaantai hakijalla on korkotukilainaa eikä hänelle ole maksettu opintotukeakoron erääntymiskuukautta edeltävän viiden kuukauden ajalta.

Pienituloiseksi katsotaan henkilö, jonka bruttotulot ovat koron maksuaedeltävän neljän kuukauden tarkastelujakson aikana keskimäärin enin-

Sosiaaliturvaopas 2016 131

tään 1 311 euroa kuukaudessa. Hakijan puolison tulot eivät vaikuta kor-koavustuksen saamiseen. Tulorajaa korotetaan, jos hakijalla on huolletta-vanaan alaikäisiä lapsia tai jos hakijan luona asuu hänen puolisonsa ala-ikäisiä lapsia. Korkoavustusta haetaan viimeistään kahden kuukaudenkuluttua koron säännönmukaisesta erääntymiskuukaudesta.

13.1.3 Opintolainavähennys

Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa,jos hän suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa ja on aloittanut tut-kinnon suorittamisen 1.8.2005 jälkeen ja on aloittanut ensimmäisen kor-keakoulututkinnon opinnot ennen 1.8.2014. Määräajalla tarkoitetaan tut-kinnon laajuuden mukaista opiskeluaikaa. Vähennyksen suuruus on 30prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Jos tutkinnonsuorittamisaika ylittää määräajan, lainavähennyksen voi saada, jos opin-not ovat viivästyneet sairauden, varusmiespalveluksen tai lapsen hoita-misen vuoksi.

Opintolainavähennykseen oikeuttavia tutkintoja ovat ylempi korkeakou-lututkinto, ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulu-tutkinto. Alempi korkeakoulututkinto oikeuttaa lainavähennykseen vain,jos opiskelija on valittu suorittamaan pelkästään alempi korkeakoulutut-kinto. Lainavähennyksen voi saada vain ensimmäiseksi suoritetun vä-hennykseen oikeuttavan tutkinnon perusteella.

Tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on ollut opintolainaa 31.7.2005 taisen jälkeen, saa hakemuksetta päätösehdotuksen ja päätöksen opintolai-navähennyksestä. Ulkomailla opiskelleen on ilmoitettava suorittamansatutkinto Kelalle. Päätösehdotuksen saaja voi määräajassa pyytää asiankäsittelyä uudelleen, jonka jälkeen hänelle annetaan päätös. Kela ilmoit-taa verovähennyksessä tarvittavat tiedot sekä opintolainan lyhennyksetverottajalle.

13.1.4 Opintolainan maksuvapautus

Kun opintolaina on valtiontakauksen perusteella maksettu pankille, voilainan ottaja anoa Kelalta vapautusta velan maksusta Kelalle pysyväntyökyvyttömyyden tai määräaikaisen vähintään viisi vuotta kestävän työ-kyvyttömyyden perusteella. Täysimääräisen maksuvapautuksen edelly-tyksenä on lisäksi, että täysimääräistä takaisinperintää olisi taloudellinentilanne ja muut olosuhteen huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana.

13.1.5 Koulumatkatuki

Koulumatkatukea voidaan myöntää lukiossa, ammatillisessa oppilaitok-sessa tai valmentavassa tai kuntouttavassa opetuksessa päätoimisestiopiskelevalle päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin, jos kustannuk-set ovat yli 54 euroa kuukaudessa ja yhdensuuntainen koulumatka on vä-hintään 10 kilometriä. Koulumatkatuki maksetaan matkalipun myyvälletaholle. Oma maksuosuus on enintään 43 euroa kuukaudessa.

132 Sosiaaliturvaopas 2016

Opiskelija voi käyttää mitä tahansa omaa matkustustapaa mm. silloin,kun joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä tai koulu-matka on joukkoliikennettä tai koulukuljetusta käytettäessä vaikea tai ra-sittava esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Näissä tilanteissa kou-lumatkatuki maksetaan kuukausittain suoraan opiskelijalle. Kun edellämainitut ehdot täyttyvät, niin oman matkustustavan mukainen matkakorvataan 100 kilometriin asti ja ylimenevä osa jää itse maksettavaksi.

Tuen suuruus lasketaan koulumatkan pituuden ja koulumatkan kulkuta-van mukaan. Koulumatkatukea haetaan erikseen joka lukuvuodeksi. Ta-kautuva hakuaika on yksi kuukausi. Hakemus toimitetaan oppilaitok-seen.

13.1.6 Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuella ja siihen liittyvällä opintolainan valtiontakauksellatuetaan työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista koulutusta.Ehtona on, että hakija on ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta,nykyinen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden eikä hakija saa muutatukea opintoihinsa. Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää opinto-vapaata ansiotyöstä ja työstä poissaolo koulutuksen johdosta kestää yhtä-jaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Aikuiskoulutustukea maksetaanenintään 19 kuukauden ajalta. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusra-hastolta.

Jos opintovapaajakso kestää alle kaksi kuukautta tai opiskelu on osa-ai-kaista tai jaksottaista, on mahdollista hakea soviteltua aikuiskoulutustu-kea. Sitä haetaan jälkikäteen Koulutusrahastolta.

Lisätietoja: Koulutusrahasto

13.2 Ammatinvalinta

13.2.1 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu

TE-palveluiden ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelun tavoitteenaon selvittää yhdessä ammatinvalintapsykologin kanssa asiakkaan edelly-tyksiä ja vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä sekä auttaa häntä te-kemään tilanteeseensa sopiva ammatilliseen kehittymiseen tähtääväsuunnitelma.

Palvelut on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille. Palvelujen tueksi käy-tetään tarvittaessa soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja tai ter-veydentilan tutkimuksia. Omatoimisen urasuunnitteluun on myös erilai-sia verkkopalveluja. Tietoa ja neuvontaa ammatinvalinta- jaurasuunnittelusta saa TE-toimistosta tai valtakunnallisesta Työlinjan ura-ohjaus tai koulutusneuvonta puhelinpalvelusta.

Lisätietoja: TE-toimisto

Sosiaaliturvaopas 2016 133

13.2.2 Koulutuskokeilu

Koulutuskokeilu tarkoittaa kokeilevaa opiskelua ammatillisessa oppilai-toksessa. Kokeilun tarkoituksena on saada kuva koulutuksen asettamistavaatimuksista ja selvittää, mitä ammattiala vaatii. Lisäksi voidaan arvioi-da henkilön kiinnostusta alaan ja tarjota mahdollisuus tutustua kouluelä-mään. Koulutuskokeilu on tutustumis- ja arviointijakso, jonka tavoittee-na on tukea ja selkeyttää kokeilijan koulutusvaihtoehdon valintaa jaohjata häntä hakeutumaan sopivaan ammatilliseen koulutukseen omankiinnostuksensa ja opiskeluvalmiuksiensa mukaisesti. Koulutuskokei-luun liittyy alakohtaisia käytännön tehtäviä, yksilöllisiä ohjauskeskuste-luja sekä opiskeluvalmiuksien ja tuen tarpeen kartoituksia.

Koulutuskokeilut kestävät muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Kou-lutuskokeilu on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat hakeutumassa ammatil-liseen peruskoulutukseen ja jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukeaja ohjausta.

Koulutuskokeilusta annetaan yleensä kirjallinen lausunto, josta käy ilmikokeilun sisältö sekä arvio asiakkaan selviytymisestä koulutusalalla.Maksusitoumuksen koulutuskokeiluun voi saada esim. TE-toimistosta(ammatinvalinnanohjaus), Kelasta tai vakuutuslaitokselta.

Lisätietoja:

• TE-toimisto• Kela

13.3 Ammatilliset erityisoppilaitokset

13.3.1 Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu erityistä tukea tai järjestelyitäopinnoissaan tarvitseville opiskelijoille. Syy erityisjärjestelyihin voi ollaesimerkiksi vamma, sairaus tai kehityksen viivästyminen. Opetuksessaotetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet.

Lisätietoja:

• Opintopolku• Valteri

13.3.2 Erityistä tukea ammatilliseen perustutkintoon tai valmentavaan koulutukseen

Erityisopetusta voidaan järjestää ammatilliseen perustutkintoon ja myösammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Sitä voisaada henkilöt, jotka oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muunsyyn vuoksi tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisenja opiskelun tukea. Erityisopetukseen osallistuvalle opiskelijalle laadi-taan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

134 Sosiaaliturvaopas 2016

(HOJKS). Ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset erityisoppilaitoksetantavat erityisopetuksena järjestettävää ammatillista peruskoulutusta.

13.3.2.1 Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (VALMA)

Erityistä tukea voi saada ammatilliseen perustutkintoon valmentavassakoulutuksessa. Valmentavassa koulutuksessa saadaan valmiuksia hakeu-tua ammatilliseen peruskoulutukseen ja paremmat edellytykset ammatil-lisen perustutkinnon suorittamiseen.

13.3.2.2 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on tarkoitettu opis-kelijoille, jotka sairauden tai vamman vuoksi tarvitsevat erityistä tukeasekä henkilökohtaista opetusta ja ohjausta, ja joilla ei ole mahdollisuuttaosallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen. Koulutusta annetaan am-matillisissa erityisoppilaitoksissa.

Lisätietoja: www.opintopolku.fi

13.4 Ammatillinen työvoimakoulutus

Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on usein suorittaa pe-rus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Monilla eriammattialoilla järjestetään lisäksi jatko- tai täydennyskoulutusta.

Maksutonta ammatillista työvoimakoulutusta järjestetään ammatillisissaaikuiskoulutuskeskuksissa, korkeakouluissa tai yksityisissä oppilaitok-sissa.

Ammatillinen työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömilletai työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvol-lisuutensa. Myös korkeakoulututkintoon johtavia opintoja voidaan hank-kia työvoimakoulutuksena henkilöasiakkaalle keskeytyneiden korkea-kouluopintojen loppuunsaattamiseksi.

Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan am-mattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimis-ton toteama koulutustarve. Yrittäjyyttä harkitsevalle tai yrittäjäksi aiko-valle järjestetään uravalmennusta yrittäjyyteen sekä yrittäjäkoulutusta.

Opiskelijat koulutukseen valitsee valintaryhmä, johon kuuluu TE-palve-lujen asiantuntijoita ja koulutuksen järjestäjän edustaja. Jos työvoima-koulutuksena hankitaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja, yli-opisto tai ammattikorkeakoulu päättää opiskelijaksi ottamisesta.

Lisätietoja: TE-toimisto

13.5 Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa am-matillista koulutusta. Sitä täydennetään ammattioppilaitoksissa tai ai-

Sosiaaliturvaopas 2016 135

kuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Oppi-sopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatillisiinperustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuinoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus kestää tut-kintoon valmistavassa/johtavassa koulutuksessa yleensä 2–4 vuotta.

Oppisopimuskoulutukseen liittyy henkilökohtainen opiskeluohjelma,jossa opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus voidaan ottaa huo-mioon.

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Opiskelija saa työehtosopi-muksen mukaista palkkaa työssä oppimisen ajalta sekä taloudellista tu-kea tietopuolisen opetuksen ajalta. Työttömien oppisopimuskoulutukses-ta työhallinto voi maksaa työnantajalle lisäksi palkkatukea. Yleensäopiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnan-tajiin. Oppisopimuskoulutukseen liittyvistä asioista vastaa oman alueenoppisopimustoimisto ja oppisopimuskoulutusta järjestävät oppilaitokset.

Lisätietoja:

• TE-toimisto• Oppisopimustoimistot• Oppisopimusopas

13.6 Muuta opiskeluun liittyvää

Ammatillista kuntoutusta voi hakea, jos vamma tai sairaus rajoittaaoleellisesti ammatinvalintamahdollisuuksia tai työllistymistä. Apuväli-neitä opiskeluun voidaan myöntää ammatillisena kuntoutuksena, kunkyse on työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta tai yleissi-vistävästä opiskelusta peruskoulun yläasteelta alkaen (ks. luku 8 ja luku9).

Vaikeavammaisille opiskelijoille on myönnettävä kuljetuspalvelu opis-kelumatkoihin (ks. luku 3.6.3). Vammaispalvelulain mukaisia muita pal-veluita vaikeavammaiselle opiskelijalle ovat palveluasuminen opiskelu-paikkakunnalle ja henkilökohtainen apu. Tulkkauspalvelulain mukaisetpalvelut kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille ihmisille on haettavissaKelasta (ks. luku 4.13).

(Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta, Laki aikuiskoulutustuesta, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta, Opintotukilaki, Työvoimapalveluasetus)

136 Sosiaaliturvaopas 2016

14 Omaisen kuollessa14.1 Hautauskulut

Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Mikäli kuo-linpesä on todettu varattomaksi, voi välttämättömiin hautauskustannuk-siin hakea toimeentulotukea. Toimeentulotukihakemuksen on liitettävätositteet kuluista, joihin tukea haetaan, perunkirja sekä selvitys lesken tu-loista ja varoista.

Vainajalla saattaa olla oikeus edellisen työnantajan tai ammattiyhdistyk-sen maksamaan hautausavustukseen. Asiaa voi tiedustella viimeiseltätyönantajalta ja ammattiliitosta. Hautausavustusta maksetaan pakollisistatapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvakuu-tuksista.

Sotainvalidin kuolinpesällä voi olla oikeus Valtiokonttorin maksamaanhautausapuun. Lisätietoja Valtiokonttorista.

Hautausjärjestelyihin saa lisätietoa hautaustoimistoista.

14.2 Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on toimitettava kaikista Suomessa asuneista ja kuolleistahenkilöistä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä. Tarvit-taessa perunkirjoitukselle voi hakea jatkoaikaa. Perunkirjoitusta vartenlaaditaan perukirja, jossa ilmoitetaan mm. vainajan perilliset sekä pesänvarat ja velat. Perukirja toimitetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituk-sesta verotoimistoon perintöverojen määräämistä varten ja se toimii kuo-linpesän veroilmoituksena. Lisätietoja verotoimistosta.

Sosiaaliturvaopas 2016 137

(Perintökaari)

14.3 Perhe-eläke

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjes-telmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke,joka perustuu vainajan ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelanleskeneläkettä ei makseta 65 vuotta täyttäneelle leskelle, kun sen sijaantyöeläkelakien mukaisella leskeneläkkeellä ei ole ikärajaa. Lapsi ja alle65-vuotias leski voivat saada perhe-eläkettä samaan aikaan sekä Kelastaettä työeläkkeitä hoitavista eläkelaitoksista. Kaikkia perhe-eläkkeitä voihakea Kelan kautta.

(Kansaneläkelaki ja Työeläkelait)

14.3.1 Leskeneläke Kelasta

Kelan leskeneläkettä voi saada leski, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Les-keneläkkeeseen kuuluvat alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoelä-ke. Alku- ja jatkoeläkkeen lisäksi Kela voi maksaa leskelle asumistukea.

Alkueläkettä maksetaan kuusi kuukautta tai enintään sen kuukauden lop-puun, jona leski täyttää 65 vuotta. Lesken omat tulot saattavat vaikuttaaleskeneläkkeen määrään. Jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuinhän on täyttänyt 50 vuotta, alkueläke lakkaa.

Jatkoeläke koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmääräs-tä. Sitä maksetaan sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta.Jos leski solmii uuden avioliiton, ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta,Kela maksaa hänelle kertasuorituksena sen määrän, joka leskellä olisi ol-lut oikeus saada seuraavien kolmen vuoden ajalta. Edellytyksenä on, ettähän on ehtinyt saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan ennen avioi-tumistaan.

Lisätietoa: Leskeneläke

(Kansaneläkelaki)

14.3.2 Lapseneläke Kelasta

Lapseneläke maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka äiti, isä,äiti-/isäpuoli tai kasvattiäiti/-isä on kuollut. Jos nuori opiskelee päätoimi-sesti, Kela voi jatkaa lapseneläkkeen maksamista 21 ikävuoteen asti.Lapseneläke muodostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä.

Alle 18-vuotias voi saada perusmäärän lisäksi täydennysmäärän, johonvaikuttavat lapsen muut perhe-eläkkeet.

138 Sosiaaliturvaopas 2016

Lisätietoa: Lapseneläke

(Kansaneläkelaki)

14.3.3 Leskeneläke työeläkejärjestelmästä

Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos puolisoilla on tai on ollut yh-teinen lapsi. Lisäksi puolisoiden tulee olla naimisissa toisen puolisonkuollessa ja heidän avioliitonsa on solmittu ennen kuin kuollut puolisotäytti 65 vuotta. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on oikeus lesken-eläkkeeseen samoin edellytyksin kuin aviopuolisolla. Avoliitossa oleval-la ei ole leskeneläkeoikeutta.

Lapseton leski saa leskeneläkkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:avioliitto on solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta, avioliittoon jatkunut vähintään viisi vuotta, avioliitto on solmittu ennen kuinkuollut puoliso täytti 65 vuotta, leski on vähintään 50-vuotias puolisonkuollessa tai saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.

Lisätietoa: Leskeneläke

(Työeläkelait)

14.3.4 Lapseneläke työeläkejärjestelmästä

Lapseneläkkeeseen on oikeutettu alle 18-vuotias oma lapsi, ottolapsi japuolison lapsi, joka asui puolisoiden yhteisessä kodissa sekä rekisteröi-dyn parisuhteen eloonjääneen osapuolen samassa taloudessa asuva lapsi.Rekisteröidyn parisuhteen lapsilla on samat oikeudet.

Avopuolison lapsi ei voi saada perhe-eläkettä avopuolison kuoleman jäl-keen. Myöskään kasvattilapsella ei ole oikeutta työeläkelakien mukai-seen lapseneläkkeeseen kasvattivanhempansa kuoltua.

Työeläkelakien mukainen perhe-eläke (leskeneläke ja lapseneläke) mää-räytyy kuolleen henkilön oman eläkkeen mukaan. Jos hän ei kuollessaansaanut eläkettä, perhe-eläke määräytyy sen työkyvyttömyyseläkkeenmukaan, jonka kuollut henkilö olisi saanut.

Leskeneläkkeen määrän vaikuttavat lasten lukumäärä sekä lesken omateläkkeet tai ansiotulot. Omat eläkkeet ja tulot eivät kuitenkaan vaikutaeläkkeeseen ennen kuin nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Lapseneläkkee-seen vaikuttaa edunsaajina olevien lasten määrä. Leskelle ja lapsillemaksettavien eläkkeiden yhteismäärä voi enintään olla edunjättäjän eläk-keen suuruinen. Leskeneläke lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiinalle 50-vuotiaana. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskenelä-kettä vastaava kertasuoritus. Lapseneläke lakkaa, kun lapsi täyttää 18vuotta.

Sosiaaliturvaopas 2016 139

Lisätietoa työeläkejärjestelmän mukaisesta perhe-eläkkeestä.

(Työeläkelait)

14.3.5 Perhe-eläke vahinkovakuutuslaitokselta

Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, lii-kenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutukses-ta. Jos näiden vakuutuslaitosten perhe-eläke antaa riittävän toimeentu-lon, Kela ei maksa perhe-eläkkeen täydennysmäärää.

Lisätietoja näistä eläkkeistä saa vakuutusyhtiöiden ja Valtiokonttorin in-ternetsivuilta ja esitteistä.

14.4 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

Leskellä ja lapsella voi olla oikeus korvaukseen ryhmähenkivakuutuksenperusteella, jos kuollut henkilö oli kuollessaan työelämässä. Useimpienalojen työehtosopimukset velvoittavat työnantajan vakuuttamaan työnte-kijänsä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella. Työntekijäin ryhmähen-kivakuutuksesta maksetaan korvausta kaikenlaisissa kuolemantapauksis-sa. Edunsaajia ovat työntekijän puoliso, rekisteröidyn parisuhteenosapuoli ja alle 22-vuotiaat lapset.

Korvauksesta voi tiedustella työnantajalta tai Työntekijäin ryhmähenki-vakuutuspoolista. Korvaussummaan vaikuttavat vakuutetun ikä kuolin-hetkellä, korvaukseen oikeutettujen lasten määrä sekä se onko kuolemaollut tapaturmainen.

Lisätietoja: Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspooli

14.5 Kuolinpesän verotus

Henkilön kuollessa muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesän tulot verotetaanja ilmoitetaan Verohallintoon samojen säännösten mukaan kuin muiden-kin verovelvollisten. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa sekä ilmoitta-misesta että veron maksamisesta. Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleenhenkilön perilliset sekä yleistestamentin saajat ja ositukseen asti myösleski. Tietyn omaisuuden testamentilla perivä henkilö ei ole osakas.

Vainajan kuolinvuoden esitäytetyn veroilmoituksen tiedot voi tarkistaa jailmoituksen tarvittaessa palauttaa ja allekirjoittaa joku pesän osakkaistatai muu henkilö, jonka hallussa pesä on tai pesän asioista vastaava asian-hoitaja, jos hänet on siihen valtuutettu.

Henkilön kuolinvuoden verotus toimitetaan samalla tavalla kuin jos hen-kilö itse olisi elänyt vuoden loppuun asti. Kuolinvuotta seuraavina vuosi-na kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena sen tuloista ja va-roista. Tuloja ja varoja ei siis jaeta verotuksessa osakkaiden tuloiksi javaroiksi.

140 Sosiaaliturvaopas 2016

Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun pesän kaikki varat on jaettu perillistenkesken. Kuolinpesän lakkaaminen Verohallinnossa edellyttää, että perin-nönjakosopimuksesta toimitetaan kopio verotoimistoon. Kuolinpesä saaesitäytetyn veroilmoituksen vielä perinnönjakovuodelta.

Verotusasioista saa lisätietoa Verohallinnosta.

Sosiaaliturvaopas 2016 141

Asiasanat

16 vuotta täyttäneen vammaistuki 6.1

Aamu- ja iltapäivätoiminta 4.9Aikuiskoulutustuki 13.1.6Ajoneuvovero 10.1.2Alennukset eri liikennevälineissä 3.1Alkuomavastuu 7.1.4Alle 16-vuotiaan vammaistuki 4.3Ammatillinen erityisopetus 13.3.1Ammatillinen kuntoutus 8.2.1, 8.10, 8.10.1, 8.10.2, 8.10.3Ammatillinen työvoimakoulutus 13.4Ammattitauti 6.11Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu 13.2.1Annosjakelu 7.1.4.4Apuvälineet 3.7, 3.12, 6Asiakasmaksut 1.5.5, 3.3, 3.5, 3.13.1, 7.3Asiakassuunnitelma 1.4.3Asiakkaana sosiaalihuollossa 1.4ASLAK 8.2.1, 8.7Asuminen ja itsenäinen suoriutuminen 3Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara 3.10Asumistuki 3.1, 3.2Asunnon korjausavustus 3.10Asunnon muutostyöt 3.11, 4.21Ateriapalvelu 3.3Autoveron huojennus 3.3.4, 10.1.1Autoveron palautus 3.3.3, 10.1.1Avustajapalvelu 3.14Avustaminen eri liikennevälineissä 3.1Avustus auton hankintaan 3.3.1

Edunvalvontavaltuutus 1.6Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut 7.3.4Eläkejärjestelmä 6.10Eläkettä saavan hoitotuki 6.3Eläkkeensaajan asumistuki 3.2Eläkkeiden lepäämään jättäminen 6.10.5Ennakkolupa 1.4.4, 11.4, 10.5Erityishoitoraha 4.16Erityishuoltopiiri 3.8Erityishuolto-ohjelmasta 1.8.5Erityishuolto-ohjelma Eho 3.8Erityisravinto 3.16Erityistä tukea ammatilliseen perustutkintoon tai valmentavaan koulutukseen 13.3.2Erityistä tukea tarvitseva henkilö 1.4.1EU- ja ETA-maat ja Sveitsi 1.5.4, 1.5.5EU/Eta-maat 10

142 Sosiaaliturvaopas 2016

EU-kansalaisen hoito Suomessa 1.5.5Eurooppalainen lääkemääräys 7.1.4, 10.6Eurooppalainen sairaanhoitokortti 1.5.5, 10.1

Hallinto-oikeus 2.1.5, 2.1.6Harkinnanvarainen kuntoutus 8.8, 8.8.1Hautauskulut 13.1Henkilökohtainen apu 3.14, 4.12Hoito- ja palvelusuunnitelma 3.6Hoitoapu 4.10Hoitoon hakeutuminen ulkomaille 1.5.4, 10.4, 10.5Hoitoon pääsy, kiireetön ja kiireellinen hoito 1.5.3Hoitopalkkio 3.6Hoitotahto (hoitotestamentti) 1.6Hoitotarvikkeet 7.3.11

Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta 3.3.6Invalidivähennys verotuksessa 10.4Itseoikaisu 2.1.1

Jalkineet 3.16Joustava hoitoraha 4.1Järjestöjen kuntoutus 8.9

Kansainvälinen sosiaaliturva 10.1Kansaneläke 6.10.2Kantelu 1.10Kehas-ohjelma 3.8Kehitysvammaisten erityishuolto 3.8Kelan ammatillinen kuntoutus 8.10.1Kelan harkinnanvarainen kuntoutus 8.8.3Kelan sähköinen asiointipalvelu 7.2Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus 8.8.1KIILA-kuntoutus 8.2.1, 8.7, 8.8.3Kirjallinen päätös 1.8Kommunikaation apuvälineet 4.12Korjausavustus 3.10Kotihoidon tuki 4.1Kotihoito 3.3Kotikunta 3.9Kotipalvelu 3.3, 3.13.2, 6.3.9Kotisairaala 7.3.10Kotisairaanhoito 3.4, 3.13.2Kotitalousvähennys verotuksessa 3.3, 10.3Koulumatkat ja työmatkat 3.6Koulumatkatuki 3.6.2, 13.1.5Koulunkäyntiavustaja 4.8Koulupäivän aikainen omahoidon tuki 4.7Koulutuskokeilu 13.2.2Kuljetuspalvelut 3.4

Sosiaaliturvaopas 2016 143

Kunnallinen hammashoito 7.3.2Kuntouttava työtoiminta 12.6Kuntoutukseen hakeutuminen 8.5Kuntoutus 8Kuntoutushakemus 8.5Kuntoutusjärjestelmä 8.2Kuntoutuskurssi 8.8.3, 8.9Kuntoutusohjaus 8.3, 8.9Kuntoutuspsykoterapia 8.8.2Kuntoutusraha 4.17, 8.11.1, 8.11.4Kuntoutusraha nuoren 8.11.2Kuntoutussuunnitelma 8.4, 8.8, 8.8.1Kuntoutusta järjestävät tahot 8.2.1Kuolinpesän verotus 13.5

Laitoshoito 3.2, 3.9, 3.14Lapsen terveydenhoidon kustannukset 4.18Lapseneläke 13.3.2Lasten kotihoidon tuki 4.1Lastensuojelu 7.6Leskeneläke 13.3.1Liikennevakuutus 6.11.1Liikkuminen 3, 4.23Liikkumisen apuvälineet 3.6Liikkumisen tuki 3.4.2Loma-ajan hoito 4.9Lääkekustannusten korvaukset 7.1.4Lääkekustannusten maksukatto (lääkekatto) 7.1.4.5Lääkevahinko 1.5.7Lääkevaihto 7.1.4.3Lääkinnällinen kuntoutus 4.14, 8.2.1, 8.6Lääkkeet ulkomaille 11.6Lääkkeiden korvausryhmät 7.1.4.1Lääkärintodistukset 7.1.3, 7.3.7

Maksukatto 7.3.2Maksukyky 7.3.13Matkakatto 7.1.5.3Matkakorvaukset 7.1.5Mielenterveyspalvelut 4.26Muistutus 2.2Muutoksenhaku 2.1, 2.1.2, 2.1.3, 1.8.4, 2.1.4, 2.1.6Muutoksenhaku Kelan päätökseen 2.1.7Muutoksenhaku kunnan sosiaalitoimen päätökseen 2.1.5Muutoksenhaku tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätöksistä 2.1.9Muutoksenhaku terveydenhuollossa 1.9.6Muutoksenhaku työeläkelaitosten päätöksistä 2.1.8

Nuoren kuntoutusraha 8.11.2Nuorisotakuu 12.4

144 Sosiaaliturvaopas 2016

Oikeus sosiaaliturvaan 1.1, 1.3Oikeusaputoimisto 1.6Oma auto 33.3Omaishoidon tuki 3.6, 3.13.2, 4.4Omaishoitaja 3.6Omaishoito 3.6Omakanta-palvelu 7.1.4.6Omatyöntekijä 1.4Opintolaina 13.1.1, 13.1.2, 13.1.3, 13.1.4Opintotuki 13.1.1Opiskelu 13Oppisopimuskoulutus 13.5Osa-aikaeläke 3.2Osasairauspäiväraha 6.5Osatyökyvyttömyyseläke 6.10.4Osittainen hoitoraha 4.2Osittainen hoitovapaa 4.24

Palveluasuminen 3.13.1, 3.13.2Palvelun ja etuuden hakeminen 1.7Palveluseteli 3.3, 3.7, 3.14, 7.3.9Palvelusuunnitelma 1.3.2Palvelutarpeen arviointi 1.4.2, 3.9Perhe-eläke 13.3, 6.10.6Perhehoito 3.9Perunkirjoitus 13.2Pidennetty oppivelvollisuus 4.25Pitkäaikainen laitoshoito 7.3.6Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta 3.3.7Postinjakelu 3.18Potilaan oikeudet terveydenhuollossa 1.5, 2.1.6Potilasasiamies 1.5.8, 2.1.6Potilasvahinko 1.5.6Psykoterapia 7.8.2Päihdehuolto 7.6Päivähoito 4.6Päivätoiminta 3.17

Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet 7.1.4.2Rintamaveteraani 8.6.1Ryhmähenkivakuutus 6.11.2

Sairaalamaksut 7.3.3Sairaanhoitokorvaukset 7.1, 7.2Sairaanhoitokorvaus ulkomailta 11.1, 11.2, 11.3Sairaanhoitotarvikkeet 3.4Sairauspäiväraha 6.4Sakkomaksu 7.3.8Sarjahoito ja kuntoutushoito 7.3.5

Sosiaaliturvaopas 2016 145

Siivouspalvelu 3.3Sopeutumisvalmennus 4.15, 7.8, 7.9Sosiaaliasiamies 1.4.4Sosiaalinen luototus 6.8Syrjintä 1.2Sähköinen resepti 7.1.4.6

Taksimatkojen korvaus 3.2, 7.1.5.3Takuueläke 6.10.7Talous- ja velkaneuvonta 6.9Tapaturmavakuutus 6.11.1Terveydenhuollon maksukatto 7.3.12Terveyshaitta-avustus 3.10Terveys- ja hoitosuunnitelma 1.4.1Terveyskeskusmaksut 7.3.1TE-palvelut 12.2Tilapäinen oleskelu ulkomailla 11.1, 11.2Toimeentulo 7.11.3, 7.11.4Toimeentulotuki 6.7Toimeksiantosopimus 3.6Tuet palkkaukseen 12.2, 12.9Tukihenkilö 4.11Tulkkauspalvelu 3.15, 4.13TYK -kuntoutus 8.7TYP-palvelu 12.3Työeläke 6.10.1Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta 2.1.8Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus 8.10.2Työhallinnon ammatillinen kuntoutus 8.2.1Työhönvalmentaja/työvalmentaja 12.7Työkokeilut 12.2, 12.5Työkyvyttömyyden uhka 8.7Työkyvyttömyyseläke 6.10.3Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus ansiotuloihin 6.10.5, 12.8Työllistyminen 11, 11.1Työntekijäin ryhmähenkivakuutus 6.11.2, 13.4Työntekijäksi ulkomaille 11.2Työssä työttömyyseläkkeellä 11.2Työtapaturma 6.11Työterveyshuolto 8.7

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 8.8.1Vaatteet 3.16Vaikeavammaisen opiskelu- ja työmatkat 3.6.3Vaipat 4.19Vakuutukset 6.11Valaistusmuutostyöt 3.11Valinnanmahdollisuus Suomessa 1.4.2Vammaisen pysäköintilupa 3.3.2Vammaispalvelu 3.11, 3.12, 3.13.2, 3.14, 3.16, 3.17, 8.6

146 Sosiaaliturvaopas 2016

Vammaistuki aikuiselle 6.1Vanhuspalvelulaki 3.19Vapautus ajoneuvoveron perusosasta 3.3.5, 10.1.2Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 10.2Verotus 10Viitehintajärjestelmä 7.1.4.3Viranomaisen neuvontavelvollisuus 1.3, 1.4Välineet ja laitteet 3.11, 3.12, 4.21

Yhdenvertaisuus 1.2Yhdenvertaisuusvaltuutettu 1.2Yksityinen sairaalahoito 7.1.2Yksityisen hoidon tuki 4.1Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito 7.1.1Yleinen asumistuki 3.1Yli vuoden oleskelu ulkomailla 10.2Ylimääräiset erityisravintokustannukset 3.16Ylimääräiset vaatekustannukset 3.16, 4.20

Äkillinen sairastuminen ulkomailla 11.1, 11.2, 11.3

Sosiaaliturvaopas 2016 147

Työryhmä

Hengitysliitto ry, Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijaInvalidiliitto ry, Kirsi Kosonen, terveyspoliittinen asiantuntijaKehitysvammaisten Tukiliitto ry, Tanja Salisma, lakimiesMielenterveyden Keskusliitto ry, Pirkko Jantunen, sosiaalineuvojaMunuais- ja maksaliitto ry, Pekka Kankaanpää, kuntoutuspäällikköNeuroliitto ry, Anu Aalto, lakimiesNäkövammaisten Keskusliitto ry, Virpi Peltomaa, sosiaaliturvapäällikköPsoriasisliitto ry, Kirsti Karttunen, järjestösuunnittelijaSuomen CP-liitto ry, Elina Perttula, sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijaSuomen Diabetesliitto ry, Riitta Vuorisalo, erityisasiantuntijaSuomen Nivelyhdistys ry, Marja Eronen, sosiaaliturvan erityisasiantuntijaSuomen Nivelyhdistys ry, Eila Huhtamäki, vertaisohjaajaSuomen Reumaliitto ry, Lea Salminen, järjestöjohtajaSuomen Sydänliitto ry, Marjaana Kirjavainen, sosiaaliturvan asiantuntijaSuomen Syöpäpotilaat ry, Eija Härkönen, toimistonhoitaja

148 Sosiaaliturvaopas 2016