1

NUORTEN TULEVAISUUSTYÖPAJATTulevaisuusselonteko 2030 ja nuorten kuuleminen

2

SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimeksiannon taustat ja tavoitteet

2 Nostoja nuorten näkemyksistä

3 ”Yllätyin, ettei ollut tylsää”

4 ”Ajatuksia oikein lenteli”

Nuorten tulevaisuustyöpaja Omnian ammattioppilaitoksessa 12.9.2013

Nuorten tulevaisuustyöpaja Tikkurilan lukiossa 17. ja 19.9.2013

5 ”Tarvitaan sosiaalista kohtaamista”

Työpaja: kommunikointia ja suoria kontakteja

Työpaja tukee haasteellisten teemojen käsittelyä

Päivä vai kaksi puolta päivää?

Ryhmätyöt ja Learning cafe -menetelmä

Nuorten palaute

6 ”Näitä voisi olla jatkossa enemmän”

Liite 1: Osallistujat ja yhteysopettajat

3

1 Toimeksiannon taustat ja tavoitteet

Nuorten Akatemia on toteuttanut Tekesin toi-meksiannosta projektin, jossa nuoria kuultiin ja heidän kanssaan keskusteltiin valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko 2030 -valmisteluun liitty-västä ennakointiraportista. Projekti oli kokeilu, jossa testattiin nuorten kuulemista niin, että se voitaisiin toteuttaa helposti ja suhteellisen nopeasti. Kokeilulla haettiin nuorten näkemyksiä tulevaisuusselonteon ennakointiraportista ja tes-tattiin valittujen menetelmien soveltuvuutta ja toimivuutta. Tarkoituksena on hyödyntää kokei-lun kokemuksia konseptin kehittämisessä nuor-ten kuulemiseksi muissa vastaavissa hankkeissa.

Tässä raportissa kuvataan työpajojen toteutusta ja tuloksia sekä esitetään muutamia kehittämis-ehdotuksia jatkoa varten. Otsikoissa käytetyt sitaatit ovat nuorten esittämiä kommentteja työ-pajojen aikana ja raportin valokuvat työpajojen aikana kuvattuja. Raporttia täydentää valokuvis-ta ja nuorten haastatteluista koostettu digitarina.

Nuorten Akatemiassa projektin toteutukseen osallistuivat yhteyspäällikkö Sari Kuvaja ja viestintäpäällikkö Minna Ahola. Työpajat ohjasi kasvatustieteiden maisteri Annakaisa Oksava. Valokuvauksesta ja digitarinoiden suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kirmo Kivelä. Raportin on taittanut Katerina Hodna.

2 Nostoja nuorten näkemyksistä

Tulevaisuuselonteon teemoista nuoria kiinnos-tivat eniten arktinen kestävä kehitys, niukkus-

innovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi, kimmoisa yhteiskunta sekä globaalit työmarkkinat. Pohjoisen kautta mahdollises-ti avautuvia kauppareittejä ja uusia avauksia turismiin pidettiin kiinnostavina. Helsinki-Tal-linna-junatunneli sai kannatusta. Niukkuusin-novaatioiden Suomessa hyvää olisi vastuullisen kulutuksen kasvu, vihreät ideat ja cleantech-mahdollisuudet. Toisaalta cleantech-retoriikkaan suhtauduttiin myös kriittisesti.

Kimmoisassa yhteiskunnassa miellyttivät kan-sainvälisyyspainotukset sekä suomalaisten avautuvat asenteet. Työmarkkinavision hyvinä puolina nähtiin muun muassa taidealojen merki-tyksen kasvu ja työn monimuotoistuminen.

Nuoret suhtautuivat kriittisesti muun muassa seuraaviin visioissa esitettyihin tavoitteisiin ja näkökulmiin: tuottavuuden lisääminen ja tekno-logian ujuttautuminen yhä uusille aloille, hoito-työn automatisointi sekä jatkuva lisärakentami-nen. Kimmoisan yhteiskunnan visiossa pitäisi käsitellä asumiseen liittyviä näkökulmia. Nuoret olisivat toivoneet myös pohdintaa siitä, millä tavalla Suomi voisi ottaa vaikutteita esimerkiksi kollektiivisen huolenpidon maista. Työttömyyttä ja kodittomuutta ei nuorten mielestä ole käsitelty riittävästi.

Nuoret toivoivat lisää painotusta ympäristöasi-oille sekä keskustelua maatalouden ja lihantuo-tannon etiikasta. Kielitaidon merkitystä ei heidän mielestään voi korostaa liikaa, ja valintamahdol-lisuutta venäjän ja ruotsin välillä kannatettiin. Osa nuorista oli hyvin kriittisiä talousvaikeuk-sissa olevien EU-maiden tukemiselle. Päättäjiksi pitäisi valita ihmisiä, jotka ”keskittyvät oikeisiin asioihin” ja ovat ”aidosti kiinnostuneita nuoris-

ta”.

Nuoret pitivät työpaja-muotoisesta työsken-telystä ja toivoivat lisää samantyyppisiä projek-teja. Visioiden kuvaukset vaikuttivat ensin osittain hankalilta omaksua: kieltä pidettiin paikoitellen ”kik-kailuna” ja kuvauksia tur-han pitkinä. Ryhmillä oli kuitenkin aikaa perehtyä teksteihin rauhassa, ja lop-pujen lopuksi ne tuntuivat avautuvan riittävästi. Eräs nuorista kommentoikin palautekeskustelussa: ”Ai-heet olivat kiinnostavia, vaikka etukäteen ajattelin, että jotkut voisivat olla puisevia.”

4

3 ”Yllätyin, ettei ollut tylsää”

Kokeilu toteutettiin ohjattuina työpajoina kah-dessa toisen asteen oppilaitoksen opiskelijaryh-mässä, toinen ammattioppilaitoksessa, toinen lukiossa.

Ennakointiraportin teemat ovat varsin haas-teellisia, minkä vuoksi niiden käsittely toisen asteen opiskelijoiden kanssa oli mielestämme perusteltu valinta verrattuna siihen, että työpajat olisi toteutettu yläkouluissa. Työpajatyöskente-ly valittiin menetelmäksi, koska uskomme, että henkilökohtainen vuorovaikutus ja keskusteleva työskentelyote tuottavat nuorten kanssa esimer-kiksi verkkopohjaisia menetelmiä oivaltavampia ja syvällisempiä tuloksia.

Yhteistyöoppilaitokset olivat Omnian ammat-tiopisto Espoossa ja Tikkurilan lukio Vantaalla. Omniassa työpaja järjestettiin yksipäiväisenä 12.9.2013, Tikkuri-lan lukion IB-linjalla kahden iltapäi-vän pajana 17. ja 19.9.2013.

Asiakkaan eli Te-kesin kanssa käy-tyjen keskustelujen perusteella työpa-jojen työskentelyä fokusoitiin seuraa-vasti:- Nuorille esitellään tulevaisuusselon-teon ennakointivai-heen verkkoraportin pääkohdat perustu-en kuuden teeman tulevaisuusvisioon. Visiot on esitelty verkkoraportissa seuraavin otsikoin:

- Hallinto mah-dollisuutena avoimuuteen- Kimmoisa yhteiskunta, kestävä hyvinvoin-nin kasvu- Työmarkkinat toimivat globaalisti- Flexitaloudessa globaalia ja lokaalia yritys-toimintaa- Arkista kestävää kehitystä – luontoa, elan-toa, yhteistyötä- Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi

- Nuoret saavat valita kahdesta kolmeen mie-lenkiintoisimmalta vaikuttavaa teemaa, joihin he paneutuvat tarkemmin pienryhmissä.- Pienryhmät pohtivat vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Arvioikaa tulevaisuuskuvan perusteella, mitä hyvää teemaan liittyy.2. Mikä teemassa on turhaa tai ei kuulu joukkoon? Miksi?3. Mitä haluaisitte lisätä visioon?

- Pienryhmät esittelevät arvionsa ja näkemyk-sensä muille osallistujille.

Työpajat ohjasi kasvatustieteiden maisteri Annakaisa Oksava. Molempien pajojen alussa käytettiin aikaa ryhmän lämmittelyyn ja tutustu-miseen. Tämän jälkeen aiheeseen orientoiduttiin pohtimalla nuorten omaa tulevaisuutta ensin vii-den vuoden päähän ja sen jälkeen vuonna 2030.

Omnian työpajassa opiskelijat valitsivat kaksi mielenkiintoisinta teemaa jatkokäsittelyyn. Tik- kurilassa jatkoon valittiin kolme teemaa. Jatko-käsittelyssä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä: Omniassa perinteistä ryhmätyöskentelyä, Tikku-rilassa nk. Learning cafe -menetelmää.

4 ”Ajatuksia oikein lenteli”

Nuorten tulevaisuustyöpaja Omnian am-mattioppilaitoksessa 12.9.2013

Työpajaan osallistui viisitoista 16–19-vuotiasta nuorta neljältä perustutkintoalalta: vaatetusalan artesaani, media-assistentti, kiinteistöpalvelut sekä hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Osallis-tumalla työpajaan opiskelijat pystyivät suorit-tamaan yhteiskunta- ja työelämätietojen (YTT) opintoja. Yhteyshenkilönä Omniassa toimi lehtori Juha Vettenniemi.

5

Mikä kiinnosti eniten?

Omnian nuoret valitsivat kiinnostavimmiksi tu-levaisuusteemoiksi arktisen kestävän kehityksen ja globaalit työmarkkinat.

Arktisen kestävän kehityksen osalta kiinnostavia heidän mielestään olivat erityisesti

- Kaivosteollisuus ja logistiikka: uusia mah-dollisuuksia Suomelle- Helsinki-Tallinna-junatunneli Eurooppaan: voisi olla hyödyllinen- Maaperän rikkaudet, kuten malmivarat: eivät karkaa minnekään- Ilmastonmuutos helpottaa mineraalien hyödyntämistä- Venäjän ja muiden naapurimaiden tarjo-amat yhteistyömahdollisuudet ja markkinat- Kestävä teknologia kuulostaa järkevältä

Uhkakuvista nostettiin esiin vallan mahdollinen siirtyminen kansainvälisille suuryrityksille ja se, että rahaa kaivosteollisuuden kehittämiseen ei löydy.

Globaaleja työmarkkinoita käsittelevä ryhmä suhtautui kriittisesti yli 80-vuotiaiden työnte-koon. Ryhmä piti kiinnostavina ja kannatettavina erityisesti seuraavia tavoitteita:

- Kaiken työnteon pitää olla kannattavam-paa kuin työttömyys. Mutta miten se saa-vutetaan: lopetetaanko tuet vai nostetaanko palkkoja?- Työ on entistä monimuotoisempaa ja mo-nilla ihmisillä useita uria- Taidealojen merkitys kasvaa

Mikä teemassa on turhaa? Miksi?

Yksi arktista kestävää kehitystä käsitellyt ryhmä epäili Lapin mahdollisuuksia nousta kestävän kehityksen mal-lialueeksi alueen ilmasto-olosuhteiden ja etäisyyden vuoksi. Toinen ryhmä kriti-soi jatkuvaa uuden rakentamista sekä viheralueiden ja puistojen sirpaloitu-mista ja häviämistä. Rakennustyömaat häiritsevät ihmisten arjen sujuvuutta.

Globaaleista työ-markkinoista keskus-

tellut ryhmä suhtautui kriittisesti ehdotuksiin tuottavuuden lisäämisestä ja teknologian käyt-töönotosta uusilla elämänalueilla. Jos tuotta-vuutta lisätään loputtomasti, elämällä ei ryhmän jäsenten mielestä pian olisi mitään muuta arvoa kuin raataminen. Hoitotyön ja lääkärin töiden automatisointia arvosteltiin: ihmisten pitää hoi-taa ihmisiä. Yleisesti pidettiin arveluttavana, että tietokoneet yleistyvät alalla kuin alalla.

Puuttuvia näkökulmia

Yksi arktista kestävää kehitystä käsitellyt ryhmä nosti tässä yhteydessä esiin vaatimuksen eri-laisten EU-tukipakettien lopettamisesta. Heidän mielestään EU:sta pitäisi erottaa ne maat, jotka eivät pärjää taloudellisesti tai muilla kriteereillä. Ylipäätään EU:n jäsenyyskriteereitä pitäisi tar-kistaa. Suomalaisten asiat pitää saada kuntoon ennen kuin aletaan tukea muita maita ja niiden kansalaisia.

Toisessa arkista kestävää kehitystä pohtineessa ryhmässä vaadittiin enemmän luonnon suoje-lua ja pidettiin liiallista rakentamista uhkana luonnon kestokyvylle. Nuorille pitäisi olla tarjolla enemmän virikkeitä: esimerkiksi liikunnan har-rastaminen pitäisi olla nykyistä helpompaa.

Ryhmä halusi tuoda esiin myös näkemyksensä siitä, että päihteiden käyttäjille ja alkoholisteille tarkoitetut tukiasunnot pitää rakentaa syrjään keskuksista. Niitä ei pidä sijoittaa lapsiperheiden asuinalueille.

Globaaleja työmarkkinoita käsitellyt ryhmä toivoi, että yhteiskunnassa kannustettaisiin yrittäjyyteen ja omavaraisuuteen. Ryhmän mie-lestä olisi hienoa, jos osa-aikainen työskentely

6

ja sivutoiminen yrittäjyys olisivat mahdollisia ja taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Suoma-laista osaamista pitäisi suosia. Yhteiskunnassa olisi hyvä korostaa enemmän ekologisuutta ja vähemmän kuluttajuutta.

Nuorten tulevaisuustyöpaja Tikkurilan lukiossa 17. ja 19.9.2013

Työpajaan osallistui 12 Tikkurilan lukion IB- eli kansainvälisen linjan opiskelijaa. Opiskelijat pystyvät hyödyntämään työpajaa osana CAS-opintojaan ( (Creativity, Action and Service). Yh-teyshenkilönä toimi uskonnon ja historian lehtori Ulla Lehtonen.

Teemaesittelyjen jälkeen nuoret äänestivät jatkoon kimmoisaa yhteiskuntaa ja niukkuusin-novaatiota käsittelevät visiot. Arktinen, kestävä kehitys ja hallinnon rooli kiinnostivat seuraavaksi eniten, ja näistä kahdesta jatkoon valittiin ark-tinen, kestävä kehitys. Nuoret kiinnittivät huo-miota muun muassa arktisen luonnon avaamiin matkailumahdollisuuksiin ja uusin kulkureittei-hin. Kimmoisasta yhteiskunnasta mieleen jäivät erityisesti panostukset terveyden ylläpitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Tikkurilan lukiossa ohjaaja hyödynsi suunnitel-tua haastavampaa työskentelytapaa. Ohjaaja päätyi valintaansa työpajan ensimmäisen vai-heen jälkeen, koska ryhmä oli motivoitunut ja työskenteli hyvin yhdessä. Ohjaajan valitseman Learning cafe -menetelmän avulla osallistujilta saatiin kerättyä näkemyksiä perusteellisemmin kuin perinteisessä ryhmätyöskentelyssä.

Osallistujat jaettiin kol-meen ryhmään, ja kukin ryhmä työskenteli vuo-rollaan tietyn ajan yhden teeman parissa. Teemoi-hin perehdyttiin lukemal-la ensin kunkin teeman tulevaisuusvisio. Luke-miseen varattiin aikaa kymmenisen minuuttia teemaa kohden niin, että jokainen ehti perehtyä aiheeseen. Tämän jälkeen ryhmä kirjasi ylös yhteisiä näkemyksiä pohtien tee-maan liittyviä positiivisia ja kielteisiä visioita sekä mahdollisesti puuttuvia näkökulmia.

Mikä oli parasta?

Arktinen kestävä kehitys

Positiivista oli nuorten mielestä erityisesti se, että hyödynnetään niitä resursseja, joita Suomel-la on: arvostetaan perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa, sekä luontoa. Pohjoisen kautta mahdollisesti avautuvia kauppareittejä pidettiin kiinnostavina, samoin uusia avauksia turismin kehittämiseen: esimerkkinä mainittiin risteilyt Jäämerellä. Hyviin naapurisuhteisiin kannattaa panostaa, ja visiossa kuvattu yhteistyö Venäjän ja Norjan kanssa on arvokasta. Helsinki-Tallinna-junatunneli sai kannatusta. Suomen kannattaa investoida jäähän ja kylmään liittyvään osaami-seen. Nuorten mielestä pohjoisen opiskelupaik-koja on syytä hyödyntää.

Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hy-vinvoinnin Suomi

Visiossa kuvatut heikkoudet, mahdollisuudet, vahvuudet ja uhat ovat nuorten mielestä selkeitä ja realistisia. Niissä ei vain kuvata, mikä on vika-na ja minkä olisi muututtava, vaan ehdotetaan myös ratkaisuja ongelmille. Näkökulma ei ole vain Suomen hyvinvoinnin parantamisessa, vaan asioita tarkastellaan maailmanlaajuisesti.

Ympäristötietoisen ja vastuullisen kulutuksen kasvu olisi myönteistä, ja nuoret kannattavat julkisen ohjauksen luomia kannustimia: valtion kannattaa tukea ympäristön kannalta edullisia vaihtoehtoja. Vihreät ideat ja cleantech-mahdol-lisuudet pitäisi kaupallistaa ja kiinnostusta niitä kohtaan lisätä.

7

Kimmoisa yhteiskunta, kestävä hyvinvoinnin kasvu

Nuorten mielestä vision kuvaus on tasapuolista ja huomioi sekä vahvuudet että uhat. Teksti oli kiinnostava, jopa hauska. Kansainvälisyyspaino-tus miellytti, samoin se, että suomalaisten asen-teet avautuisivat ja että töitä olisi sekä nuorille että vanhoille ikäpolville. Nuorista myönteistä olisi vapaaehtoistoiminnan lisääminen niin, että esimerkiksi pitkäaikaissairaille löytyisi tukihenki-löitä ja -toimintaa.

Nuoret pohtivat visiossa kuvattua ”ketteryyttä muuttua ja herkkyyttä tarttua uusiin innovaati-oihin” ja sen kääntöpuolta, ”pientä ja jähmeää” Suomea, jossa sulkeutuminen näivettäisi kehi-tyksen. Kumpi voittaa?

Mikä on turhaa? Mitä poistaisitte?

Arktinen kestävä kehitys

Nuoret pohtivat, mikä olisi lappilaisten reaktio, jos pakolaiset ja kaikki uudet asukkaat muuttai-sivat Lappiin. Vaikka nuoret pitävät ulkomaalais-ten opiskelijoiden saapumista Suomeen hyvänä asiana, yhden ryhmän jäseniä huolestutti oman maan kansalaisten opiskelumahdollisuuksien säilyminen. Toisen ryhmä jäsenet kommentoivat heidän huoltaan ”ei kauhean avarakatseiseksi”.

Yksi nuorten ryhmistä ihmetteli ilmastonmuu-toksen näkemistä hyvänä asiana, vaikka ym-märtävätkin, että ilmastonmuutokseen pitää varautua ja sopeutua ja että on hyödyksi miettiä ennalta tapoja hyödyntää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hy-vinvoinnin Suomi

Visiosta saa nuorten mielestä sen kuvan, että ympäristötehtävät jäisivät vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hartioille. Tämä vähättelee ympäristötehtävien merkitystä ja luokittelee ihmisiä.

Osa nuorista suhtautui kriittisesti cleantech-retoriikkaan: cleantechiin liittyvien kuvausten yhteydessä käytetyt termit, kuten ”regulaatio” ja ”referenssit” vaikuttivat keinotekoisilta. Mitä tar-koittaa heikkouksissa mainittu ”ristiriita kovan liiketoiminnan ja pehmeiden ratkaisujen välillä”?

Kimmoisa yhteiskunta

Nuorten mielestä heikkouksiin on nostettu asioi-ta, jotka eivät ole uusia: tällaisia ovat esimerkiksi mielenterveysongelmat ja sokeus uusille riskeille. Identiteettiin liittyvä pohdinta ei kaikilta osin auennut nuorille.

Puuttuvia näkökulmia

Arktinen kestävä kehitys

Nuoret korostivat, että kielitaidon merkitys kasvaa jatkuvasti. Hyvätasoiseen venäjän kie-len opiskeluun pitää heidän mielestään tarjota mahdollisuuksia. Valintamahdollisuus ruotsin ja venäjän välillä lisäisi motivaatiota ja lopettaisi väittelyt ”pakkoruotsista”. Nuoret näkivät tässä myös mahdollisuuden edesauttaa Suomen ja Ve-näjän suhteita ja yhteistyötä. Nuorten mielestä myös saamen kielen asemaa olisi parannettava nykyiseen verrattuna.

Pohjois-Suomesta voitaisiin rakentaa nykyistä haluttavampi asumiskohde uusien palvelujen, kuten koulutuksen, kautta, jolloin Suomen väestö levittäytyisi laajemmin eikä keskittyisi Etelä-Suomeen.

Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hy-vinvoinnin Suomi

Nuoret toivoivat pohdintaa siitä, miten Suomi voisi vaikuttaa globaalisti kuluttajavalintoihin ja teollisuuden tekemiin päätöksiin. Heidän mie-lestään teeman yhteydessä olisi pitänyt käsitellä lihantuotantoon ja maatalouteen liittyviä eettisiä ja ympäristöongelmia. Hiilidioksidipäästöistä ei puhuta eikä bensiininkäytölle esitetä vaihtoeh-toja.

8

Visiossa muistutetaan, että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää alle viidellä eurolla päivässä. Joidenkin nuorten mielestä tässä yhte-ydessä olisi pitänyt tuoda esiin myös eräs kes-keinen syy: länsimaat riistävät köyhempiä maita. Nuoret olisivat toivoneet, että visioon olisi liitetty myös näkemyksiä eettisen tuotannon ja viljeli-jöiden oikeuksien huomioimisesta. He haluavat lisää sähköautoja ja panostuksia julkiseen liiken-teeseen koko maassa.

Kimmoisa yhteiskunta

Asumiseen liittyviä näkökulmia ei käsitellä. Nuoret olisivat toivoneet myös pohdintaa siitä, millä tavalla Suomi voisi ottaa vaikutteita muilta mailta, esimerkiksi sellaisilta, joissa vaikuttaa kollektiivisen huolenpidon kulttuuri. Jos ihmiset huolehtisivat läheisistään enemmän, valtion ei tarvitsisi.

Työttömyydestä ja kodittomuudesta ei puhuta, vaikka niille pitää löytyä ratkaisuja. Terveyden-hoidossa pitää ensin etsiä syitä ja tähdätä elä-mäntapamuutoksiin sen sijaan, että lääkkeitä määrätään ”purkkikaupalla”.

Miten Suomesta hyvä maa nuorille?

Molempien työpajojen lopuksi ohjaaja pyysi nuoria pohtimaan, mitä Suomessa pitäisi alkaa tapahtua heti, jotta maa olisi nuorille hyvä maa asua ja elää vuonna 2030. Nuoret esittivät seu-raavia näkökulmia ja ehdotuksia:

Yhteiskunta

- Suvaitsevainen ja kansainvälinen maa- Luonnolle enem-män arvostusta- Ei liian riippu-vainen teknologi-asta- Median pitäisi tukea nuorten itsetunnon vah-vistumista; nyt media luo painei-ta nuorille- Kehitetään sitä, mitä on, ei raken-neta koko ajan uutta- Liikaa tavaraa, liikaa betonia – luovuus katoaa

Työ ja työelämä

- Enemmän kesätyöpaikkoja nuorille- Lisää töitä- Yrittäjät mahdollistavat töitä myös niille nuorille, joilla ei ole koulutusta

Koti

- Kasvatuksen merkitys: arvot ja suvaitsevai-suus- Uhkana väkivalta ja päihteet

Koulu

- Jokaisella nuorella oikeus opintotukeen vanhempien varallisuudesta huolimatta- Nykyistä monipuolisempia ja -muotoisem-pia koulutusmahdollisuuksia- Koulussa pitäisi kannustaa omaan ajat-teluun sen sijaan, että istutetaan valmiita ajatuksia ja pyritään kasvattamaan yhteis-kuntakelpoisia aikuisia

Elämäntavat ja harrastukset

- Matkustaminen avartaa- Enemmän harrastusmahdollisuuksia- Puistoihin virikkeitä ja tekemisen mahdol

lisuuksia

Muita näkökulmia- Ihmisten asenteisiin muutos: nuorilta odotetaan aikuismaista käytöstä, silti koh-dellaan kuin ”kakaroita”

9

- Kiusaaminen pitää lopettaa ja syrjäytyneitä nuoria auttaa- Nykyhallituksen edustajien tilalle sellaisia, joita nuorten asiat oikeasti kiinnostavat

5 ”Tarvitaan sosiaalista kohtaamista”

Työpaja: kommunikointia ja suoria kon-takteja

Valitsimme tässä projektissa työpajamuotoisen työskentelyn erityisesti siitä syystä, että työpajat tarjosivat mahdollisuuden suoriin kontaktei-hin nuorten kanssa ja antoivat tilaa ohjaajan ja nuorten keskinäiselle kommunikoinnille. Us-komme, että nuorten lisäksi myös asiakas, tässä tapauksessa, Tekes hyötyy siitä, että projektissa on kuultu nuoria suoraan. Projekti avaa mahdol-lisuuksia myös jatkoyhteistyölle Omnian ammat-tiopiston ja Tikkurilan lukion kanssa.

Onnistunut vaikuttamisen ja osallisuuden koke-mus syntyy vasta, kun vaikuttamisen tulokset on tehty näkyviksi. Siksi Tekesin kannattaa vastata nuorten heittämään haasteeseen: nuoret halu-avat tietoa siitä, missä heidän työpanoksensa näkyy ja mihin heidän esittämänsä näkemykset vaikuttavat.

Työpaja tukee haasteellisten teemojen käsittelyä

Toiminnallinen tapa käsitellä tulevaisuusteemoja oli nuorten mieleen. Nuoret kokivat oppineen-sa aiheesta työskentelyn aikana eli he olivat myös vastaanottavaisena osapuolena, eivät vain antajina. Jälleen kerran kävi hyvin ilmi, että kun nuorille annetaan tilaa, heillä on paljon sanotta-vaa ja annettavaa.

Ennakointiraportin teemat ovat suhteellisen haasteellisia. Työpajassa teemojen käsittelyä pohjustettiin lämmittelyharjoituksilla ja yleisellä tulevaisuusorientaatiolla. Nuoret olisivat tuskin jaksaneet perehtyä samalla tavalla raporttiin, jos se olisi pitänyt tehdä yksin tai ilman ohjausta.

Opiskelijaryhmiä olisi voinut olla enemmän laa-jemman ja monipuolisemman aineiston keräämi-seksi. Samalla olisi päästy testaamaan useampia työpajatyöskentelyn menetelmiä. Työpajoja suunnitellessamme pohdimme, miten hyvin ennakointiraportin visiot aukeavat nuorille, koska kaikkia visioita ei olisi mahdollista käsitel-lä yhdessä ja yksityiskohtaisesti. Raportin kieli on paikoitellen monimutkaista ja asiaa on pal-jon. Ohjaaja laati nuorille ”sananselityspaperin” tulevaisuuskuvien omaksumista helpottamaan. Paperissa avataan joitakin outoja termejä ja vie-rasperäisiä sanoja.

Nuoret toivoivat raporttiin mukaan valokuvia ja videoita: visuaalisuus auttaisi heidän mielestään ihmisiä – ei vain nuoria – hahmottamaan asioita paremmin kuin pelkkä teksti. Nuoret olivat sitä mieltä, että ”ihmiset eivät riittävän hyvin ym-märrä, miten huonosti asiat ovat ja miten haasta-vista asioista on kysymys”. Visualisointi auttaisi ymmärtämään.

Päivä vai kaksi puolta päivää?

Omniassa työpaja kesti noin viisi tuntia lounas-taukoineen. Tikkurilassa työskentely tapahtui kahdessa iltapäiväpajassa niin, että yhteiskesto oli samoin noin viisi tuntia. Kokopäiväpajassa osallistujat saivat pohtia asioita yhtäjaksoisesti, joten prosessi saattoi olla osallistujien kannalta yhtenäisempi. Toisaalta koko päivän kestävä paja oli fyysisesti ja henkisesti rankka ja aiheutti osalle nuorista keskittymisvaikeuksia.

Kaksi puolipäiväistä pajaa antavat ohjaajalle mahdollisuuden tutustua ryhmään ensimmäisen tapaamisen aikana ja tarpeen mukaan mukaut-taa työpajamenetelmiä seuraavaa kertaa varten – niin kuin tässä projektissa tapahtui. Kokopäi-väisessäkin työskentelyssä muokkaaminen on mahdollista, mutta reaktioaika huomattavasti lyhyempi. Puolen päivän pajat ovat kevyempi vaihtoehto sekä ohjaajalle että osallistujille: kes-kittymistä ei vaadita yhtä paljon ja aiheet jäävät ensimmäisen tapaamisen jälkeen muhimaan ja jalostumaan.

10

Noin viiden tunnin mittainen työpaja on arviomme mukaan riittävä tällaisen teeman käsittelylle, jos käsiteltävä koko-naisuus on selkeästi rajattu. Jos nuorten näkemyksiä olisi haluttu kerätä koko raportista ja kaikista sen osa-alueista, ai-kaa olisi pitänyt varata vähintään kaksi kokonaista työpäivää.

Ryhmätyöt ja Learning cafe -mene-telmä

Omnian ammattiopiston ja Tikkurilan lukion ryhmät olivat dynamiikaltaan erilaisia, mikä piti huomioida työsken-telymenetelmien valinnassa. Ohjaajan menetelmäpankin pitää olla riittävän laaja ja monipuolinen, jotta hän voi vaih-taa menetelmiä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Omnian kokopäiväpajassa hyödynnet-tiin perinteistä ryhmätyömenetelmää, mikä on osallistujille suhteellisen kevyt ja vaivaton. Kukin ryhmä käsitteli vain yhden teeman, ja kysymykset purettiin yksi kerrallaan. Työpajan tuloksia analysoidessamme pohdimme, että pajassa olisi kannattanut kokeil-la myös jotakin toiminnallisempaa menetelmää: se olisi palvellut erityisesti heitä, joilla oli keskit-tymisvaikeuksia. Tikkurilan lukiossa työskentely toteutettiin kah-tena puolen päivän pajana. Menetelmä – Lear-ning cafe – oli ryhmätyöskentelyä vaativampi, koska jokainen ryhmä tutustui kolmeen eri visi-okuvaukseen. Toisaalta menetelmä tuotti moni-puolisempia näkemyksiä ja antoi nuorille enem-män uutta tietoa kuin ryhmätyöt, joissa jokainen ryhmä perehtyi vain yhteen visioon. Learning cafe –menetelmä tarjosi nuorille mahdollisuuden keskinäiseen kommentointiin, koska he saivat lukea toisten näkemyksiä omiaan pohtiessaan. Nuorten mielestä oli helpompi lähestyä aihetta, kun valmiina oli jo muutama ajatus, joihin tart-tua.

Omniassa oli neljän eri perustutkinnon opiske-lijoita, joten kaikki ryhmän jäsenet eivät tunte-neet toisiaan ennestään. Tikkurilassa sen sijaan opiskelijat olivat keskenään tuttuja. Osittain tästä syystä ryhmäytyminen tapahtui Tikkurilan ryhmässä helposti, ja tulevaisuustyöskentelyyn päästiin nopeammin kuin Omniassa.

Lämmittelyyn ja ryhmäytymiseen varattu aika osoittautui pajoissa riittäväksi: ohjaaja sai tun-nustella ryhmän ominaisuuksia ja testata, minkä tyyppisistä menetelmistä ryhmä innostuu.

Nuorten palaute

Omnian ammattiopiston nuorten ryhmä

- Hyvä päivä, muistutti, mitä asioita kannat-taisi välillä miettiä – ilman tätä työpajaa en olisi miettinyt.- Mielenkiintoinen päivä, joka on antanut paljon ajateltavaa.- Olisi kiva tietää, onko tästä mitään hyötyä ja vaikuttaako tämä mihinkään.- Ajatuksia herättävä päivä: mukavia ihmi-siä, kiva kuulla ja keskustella.

Tikkurilan lukion nuorten ryhmä

Learning cafe –menetelmästä pidettiin paljon. Työpaja yllätti nuoret positiivisella tavalla:

- Aiheet avautuivat ja niitä pystyi ymmärtä-mään.- Aiheet olivat kiinnostavia, vaikka etukä-teen ajattelin, että jotkut voisivat olla puise-via. Tekstit olivat mielenkiintoisia.- Yllätti, miten paljon opin. Mielenkiintoi-sempia teemoja ja kysymyksiä kuin olin ajatellut.- Visiot oli yllättävän helppo ymmärtää: näki, että asioita oli pohdittu.- Valistava työpaja: ryhmä toimi ja ilmapiiri oli hyvä.- Käsittelytapa oli hyvä tämäntapaisten tee-mojen äärellä.- Yllätyin, ettei ollut tylsää.

11

Työpajatyöskentelyn aikana osa nuorista esitti kritiikkiä visiokuvausten tyyliä kohtaan. Jotkut sanavalinnat vaikuttivat oudoilta, jopa ”kikkai-lulta”, ja ilmaisut olivat monimutkaisia. Ohjaajan valmistama ”suomennos” eli vaikeimpia termejä avaava paperi tuki osaltaan työskentelyä.

6 ”Näitä voisi olla jatkossa enemmän”

Työpajatyöskentely soveltuu haasteellisten, moniulotteisten teemojen käsittelyyn ja purka-miseen hyvin, jos aihe rajataan selkeästi. Toi-minnallisuus tukee nuorten kanssa työskentelyä. Tässä projektissa oli mahdollisuus testata me-netelmiä vain kahden ryhmän kanssa; jos re-sursseja ja aikaa olisi ollut enemmän, tuloksetkin olisivat todennäköisesti monipuolisempia.

Työpajat pitää suunnitella ja pohjustaa hyvin, mikä vaatii aikaa. Toisaalta aikaa ja taloudellista panostusta vaatisivat myös esimerkiksi verkko-pohjaiset menetelmät ja laajat foorumit. Henkilö-kohtaiseen kohtaamiseen perustuva työskentely vaikutti ainakin tässä projektissa motivoivan ja miellyttävän nuoria.

Tulevia kuulemisia varten kannattaa pohtia seu-raavia mahdollisuuksia:

- Luodaan pysyvä nuorten pooli tai verkosto, jot-ta työpajojen käytännön organisointi tapahtuisi nopeasti. Verkosto rakentuisi opettajakontaktei-hin ja jonkinlaiseen kevyeen yhteistyösopimuk-seen oppilaitosten kanssa. Miltä kuulostaisivat Tekesin kummikoulut?

- Verkkofoorumi tai muu vastaava laajan joukon näkemyksiä kartoittava menetelmä voisi joissa-kin projekteissa toimia työpajojen täydentäjänä joko niin, että työpajoissa kerätyt näkemykset alistetaan foorumille tai foorumin löydöt työpa-joille.

- Nuoret otetaan mukaan työpajojen suunnitte-luun ja toteutukseen.

- Jos kyseessä on esimerkiksi jonkin hankkeen arviointi, nuorille voisi antaa erilaisia datanke-ruutehtäviä, kuten valo- ja videokuvausta, haas-tattelujen tekemistä tai dokumentointia kuvatai-teen keinoin.

12

LIITE 1: OSALLISTUjAT JA yhTEYSOpETTAJATOmnian ammattiopisto, yhteysopettajana lehtori Juha Vettenniemi

Osallistujat:Ahmed FarhanAmir GarbanAnnika StrandbergAnssi MuhonenElisa KarvonenHenri LehtinenIsa SalminenJanica JärvinenJohanna MannerJontte PaananenKaroliina Myöhänen Magdalena SteniusMinea KuosmanenRiikka SatomaaSamuli Ekman

Tikkurilan lukio, yhteysopettajana lehtori Ulla Lehtonen

Osallistujat:Ada HolmAntti NieminenErkki MahrbergHanna KolehmainenHanna VaajaHenrietta SykäriImran QureshiJulia SaariKati VinnikainenLinus SavirantaPinja VenäläinenVeronica Lee