1

Sosterin sykeItä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstölehti kevät 2014

2

SYKKEEN UUSI TULEMINENPÄÄKIRJOITUS

Sosterista puuttuu päätoimisesti vies-tinnästä vastaava, joten toimituskunta, päätoimittaja mukaan lukien, on tehnyt tätä lehteä oman työnsä ohella. Sykkeen ilmestymiselle on tullut toiveita sekä luottamushenkilöiden että henkilöstön tahoilta.

Kun Syke edellisen kerran ilmestyi vuon-na 2010, lehdessä oli juttuja mm. orga-nisaatiomuutoksesta, ISER-hankkeen valmistelusta, puhelinjärjestelmän käyt-töönotosta perusterveydenhuollossa ja uudesta postilokero-osoitteesta. An-namari Taskinen oli siirtynyt Aapelin hoivakodin johtajaksi ylihoitajan virasta, Petri Volmanen oli aloittanut aneste-siaylilääkärinä ja Turtiaisen Salme sekä Heinosen Veijo olivat jäämässä eläk-keelle. Monet tuolloin esille olleet uudet asiat ovat jo muuttuneet arjen käytän-nöiksi tai unohtuneet kokonaan.Nyt meillä on edessä uusia haasteita Sote-uudistuksen kanssa. Sosterin stra-tegian toteuttaminen palvelee mieles-täni myös Sote-uudistuksen tavoitteita. Työssäni potilasasiamiehenä on tullut esille, että potilaat arvostavat lähipalve-luja ja toivovat inhimillistä kohtaamista terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Keskeisimmistä strategioista portaatto-maan hoitomalliin siirtyminen, yhteis-päivystyksen integroiminen, päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian palvelujen yksikön perustaminen sekä matalan kynnyksen lähipalvelujen kehittäminen ovat kaikki asiakaslähtöisiä toiminta-malleja, joita kohti pitää voimakkaasti pyrkiä. Vs. ylihoitaja Anu Koivumäki

kertoo tässä lehdessä lähipalveluihin kuuluvasta Senioriasema -toiminnasta, josta on jo saatu hyviä kokemuksia. Tämän numeron teemana ovat poti-lasturvallisuus ja työhyvinvointi. Koska henkilöstölehdestä on kyse, on jatkos-sakin tarkoitus pitää työhyvinvointiin liittyviä asioita vahvasti esillä. Huomioi-kaa työhyvinvointiviikko 25.–29.8.2014 ja siihen liittyvä Sosterin symppis-ää-nestys. Nyt etsitään kivaa, positiivista työkaveria! Sykkeen seuraavaan, syk-syllä ilmestyvään numeroon kaivataan juttuaiheita ja voit itsekin ryhtyä kirjoit-tajaksi ja tarjota juttua ja kuvia lehteen. Erityisen mielellämme otamme vastaan eri työyksiköiden tyhy-päivistä kertovia juttuja.

Omasta kunnosta ja terveydestä huo-lehtiminen lisää työhyvinvointia ja tuo muuhunkin elämään iloa ja eloa. Jokai-sella on omat itselle sopivaksi todetut keinonsa hyvinvoinnista huolehtimi-seen. Itse pidän huolta kunnostani ja hyvinvoinnistani monipuolisilla liikun-taharrastuksilla ja tekemällä puutarha-töitä. Kevääseen ja alkukesään kuuluu joka päivä tehtävä puutarhakierros, jolloin tarkista mitä kaikkea maasta on noussut. Puutarhaharrastukseen kuuluu myös se, että aina ei kaikki sieltä nouse, mutta istutetaan uutta tilalle.

Hyvää alkavaa kesää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille!

Heli Korhonen

’’Huomioikaa työhyvinvointi-viikko 25.–29.8.2014 ja siihen liittyvä Sosterin symppis-äänes-tys. Nyt etsitään kivaa, positii-vista työkaveria! ’’

Hyvä lukija, henkilöstölehti Sosterin Syke ilmestyi edellisen kerran vuoden 2010 syksyllä. Sinulla on nyt edessäsi Sykkeen uudelleenkäynnistyksen ensimmäinen numero!

3

PÄÄKIRJOITUS SISÄLTÖPÄÄKIRJOITUS S.2 KOLUMNI: ELLI AALTONEN S. 4POTILASVAHINGOT VÄHENTYNEET SOSTERISSA S.6OPPIMINEN ON TÄRKEÄ POINTTI S.8KÄSIHYGIENIA ON OSA POTILASTURVALLISUUTTA S.10VUODEN 2014 PALKANSAAJA S.11HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT ESITTÄYTYVÄT S.12UUTTA AJATTELUA KOTIHOITOON S.14SENIORIASEMALLA TUETAAN KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ S.15TERVEYTTÄ RUOASTA! S.16MUSTEPULLOSTA EFFICAAN - REETTA LAUKKANEN S.18KOLUMNI: ANJA KUURAMAA S.19

Sosterin SykeItä-Savon sairaanhoitopiirinhenkilöstölehti 34. vuosikerta

JulkaisijaItä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymäPL 111, 57101 SavonlinnaPuh. 015 527 2000 (vaihde)

Suunnittelu ja taittoMainostoimisto Grafical Oy2500 kpl

Päätoimittaja Heli Korhonen

ToimituskuntaHeli Korhonen, sosiaali- ja potilasasiamiesSeija-Sofia Käärmelahti, henkilöstöedustajaVeli-Pekka Vepsäläinen, turvallisuuspäällikköRiitta Sipinen, hallintoylijohtajaMaijaterttu Tiainen, ylihoitaja

Kannen kuva: Sosterilaiset Linnanneito-kierroksella 15.5. Markus Horttanainen

4

Hyvät Itä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijät, johto ja päättäjät:Mitä parhainta työhyvinvointia teille kaikille

”KATO! YSTÄVYYS, SE ON KALLISTA,SE EI RIIPU HALLINTOMALLISTA!”

ELLI AALTONENYLIJOHTAJAITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO

Mikä se onkaan sairaanhoi-topiirin arvokkain pääoma? Se ei ole tietystikään sairaa-larakennus, sen välineistö tai laitteet, sen raha tai omaisuus, vaan henkilöstö. Päätökset, si-dosryhmätyö, tilat, toimet ja strategiat menevät kuitenkin herkästi ohi työelämän kehit-tämistehtävän, vaikka palvele-vatkin koko organisaation työ-hyvinvointia ja tuloksellisen toiminnan onnistumista.

Omassa virastossani tehdään vuosittain henkilöstön hyvin-vointia mittaava kysely. Kun Itä-Suomen aluehallintoviras-to aloitti vuonna 2010, työ-hyvinvointikyselyn tulokset osoittivat heikoimmiksi asioik-si työnantajakuvan, henkilös-tön kehittymisen tukemisen ja työilmapiirin. Vuoden 2013 tulokset osoittivat, että työil-mapiiri oli vuosien myötä pa-rantunut.

Olemmeko tehneet jotain sel-laista, joka parantaa työilma-piiriä ja yhteistyötä? Osittain varmasti olemme. Osittain työntekijät ovat itsekin vaikut-taneet työyhteisön kulttuurin ja vuorovaikutuksen parane-miseen. Olemme satsanneet näinä vuosina työhyvinvoin-tiin, työntekijöiden virkistyk-seen ja terveyteen. Teot ovat olleet pieniä, mutta vaikutta-via. Tällaisia keinoja ovat olleet yhteisöllisyyden arvottaminen ja konkretisointi. Työterveys-sopimuksen korkeasta tasos-ta ja ennaltaehkäisevyydestä pidetään kiinni. Työn ergono-misiin ratkaisuihin on kiinni-tetty huomiota. Virkistyspäiviä pidetään, ei runsaasti, mutta säännöllisesti. Työpaikkalii-kuntaan on varattu oma aika. Kehityskeskustelutaitoja on opeteltu.

Tuloksia näkyy nyt sairauspäi-vien vähenemisenä. Olemme aluehallintovirastoista ikään-tynein, keski-ikä on yli 53 vuot-ta. Silti sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti on näiden vuosien aikana laske-nut yli neljä päivää henkilötyö-vuotta kohti. Eläkkeelle meiltä siirrytään keskimäärin 65,5 -vuotiaina.

Mielestäni suurin työyhtei-sön hyvinvointikysymys on se, miten pidät yllä ikääntyvi-en työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja luottamusta, kun samalla taloutta tehostetaan, tuottavuutta vaaditaan lisää ja organisaatioita muutetaan ministeriöiden vaatimukses-ta jatkuvasti. Se mikä meillä, kuten varmasti myös sairaan-hoitopiirissänne on hyvää, on työntekijöiden korkea osaa-misen taso ja tekemisen into. Niin kauan kuin organisaati-ossa kuplii pinnan päällä eikä alla, olemme työhyvinvoinnin paremmalla puolella. Silloin on aina tiedossa asioita, joita voi parantaa. Hiljaisuus on sii-nä mielessä huono vihje, että silloin kaikki ovat hiljaa, mutta kukaan ei kuitenkaan tyytyväi-nen.

Juice Leskinen lauloi: ”Kato! Ys-tävyys, se on kallista, se ei riipu hallintomallista!” Positiivisesta työasenteesta, motivaatiosta ja koetusta työhyvinvoinnis-ta tulisi keskustella vähintään yhtä paljon kuin säästöistä ja taloudesta. Huonojen aikojen yli päästään ainoastaan työhy-vinvoinnin jatkuvan paranta-misen kautta.

5

”KATO! YSTÄVYYS, SE ON KALLISTA,SE EI RIIPU HALLINTOMALLISTA!” SYKETTÄ SYKSYYN

Työhyvinvointiviikko 25.-29.8.2014 Kaikissa SOSTERIn toimipisteissä ja kaikille

SOSTERIn työntekijöille.

Tavoitteena lisätä työhyvinvointia, yksilön terveyttä ja työkykyä parantamalla, osaamista kehittä-

mällä, työyhteisöä tukemalla ja yhdessä tekemällä.

Viikon teemat:

Maanantai 25.8 Liikunta ja työpaikkaliikuntaTiistai 26.8 RavintoKeskiviikko 27.8 Yhteisöllisyys ja erilaisuus työpaikallaTorstai 28.8 Työnimu ja iloPerjantai 29.8 Uni ja lepo

Torstaina myös SOSTERI:n SYMPPIS-äänestyksen tulostenjulkistus ja palkitseminen.

Lisäksi iltaohjelmaa mm. rantasaunalla ja Suutartuvalla.

Haaste jokaiseen työpisteeseen: Järjestä teeman mukaista sykettä. Hyvät ideat pistetään kiertoon, joten ne kannattaa ilmoittaa säh-

köpostiin seija.kaarmelahti@isshp.fi

Työhyvinvointi on meidän kaikkien mahdollisuus. Seuratkaa INTRASSA tiedotusta.Hyvinvointiviikon järjestää SOSTERIN omat toimijat, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstöjär-

jestöt yhteistyössä.

TULE MUKAAN

6

POTILASVAHINGOT VÄHENTYNEET SOSTERISSAPotilasvakuutuskeskus teki viime vuonna 15 korvaavaa potilasvahinkopäätöstä Itä-Savon sairaanhoitopiirin osalta. Korvattavien vahinkojen määrä on vähentynyt huo-mattavasti vuodesta 2012, jolloin niitä oli 21 kappaletta.Teksti Heli Korhonen

Väkilukuun suhteutettuna vahin-kojen määrässä on nyt päästy lä-helle maan keski-arvoa

Vähiten korvattavia potilasvahinko-päätöksiä asukaslukuun suhteutet-tuna oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja seuraavaksi vähiten Vaasan ja Päijät-Hämeen sai-raanhoitopiireissä. Eniten korvatta-via potilasvahinkopäätöksiä tehtiin Kanta-Hämeen ja seuraavaksi eniten Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä kos-kien. Toisessa pienessä sairaanhoito-piirissä eli Länsi-Pohjassa korvattavia potilasvahinkopäätöksiä oli vielä vä-hemmän kuin Itä-Savon sairaanhoi-topiirissä.Onko asukaslukuun suhteuttaminen oikea tapa vertailla potilasvahinko-jen määrää, onkin toinen kysymys. Olisiko parempi vertailukohta teh-dyt toimenpiteet tai väestön sairas-tavuus? Väestön ikärakenne ja sitä

kautta suurempi terveyspalvelujen käyttö näkyy todennäköisesti myös potilasvahinkotilastoissa, joissa Itä- ja Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien potilasvahinkojen määrät ovat suu-remmat kuin Etelä- ja Länsi-Suomen.

Koko Suomen osalta korvattavia po-tilasvahinkopäätöksiä tehtiin viime vuonna 2387 kappaletta, lisäystä edelliseen vuoteen oli 274. Vahinkoil-moituksia 7788 kappaletta, mikä on 9 vähemmän kuin edellisen vuonna.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin osalta potilaat tekivät ilmoituksia epäile-mistään vahingoista 60 kertaa; 25 % ilmoituksista siis hyväksyttiin kor-vattaviksi vahingoiksi. Ilmoitusten ja korvattavien vahinkojen suhde on lähellä maan keskiarvoa (22,6 %).

Potilasvahinkotilastoja tarkastelta-essa on aina huomioitava, että va-

hinkoilmoituksen tekemiseen on potilaalla aikaa 3 vuotta siitä, kun on saanut tiedon vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Vahingon sat-tumisvuosi ei siis usein ole sen ratkai-suvuosi.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja vammojen hoidossa vahinkoja eniten

Eniten korvattavia potilasvahinko-päätöksiä tehtiin ortopediaa ja seu-raavaksi eniten yleislääke-tiedettä koskien. Tyypillisiä korvattavia va-hinkoja ovat potilaan tapaturmassa saaman vamman virheellinen diag-nosointi ja hoito. Myös valtakunnalli-sissa tilastoissa yleisimmät potilasva-hingon sattumisen kohdat ihmisessä ovat järjestyksessä: lonkka, polvi ja nilkka.

Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen suorittaneet / koulutuksen aloittaneet tulosalueittain:

22.4.2014 tilanne Suorittaneet AloittaneetESH 451 526PTH 191 266SOS 162 237Tukipalvelut 81 116Keskushallinto 5 6Yhteensä 890 1151

Tavoitteena on, että koko henkilöstö suorittaa koulutuksen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

7

Korvattavien potilasvahinkojen määrä suhteutettuna sairaanhoitopiirin asukaslukuun;koko maa = 1.

POTILASVAHINGOT VÄHENTYNEET SOSTERISSA

POTILASVAHINKOJEN VÄHENEMISESTÄ KANNATTAA ILOITA

Johtajaylilääkäri Panu Peitsaro pitää korvattavien potilasvahinkojen vähenemis-tä hyvänä asiana, mutta ei halua tehdä asi-asta vielä pitemmälle meneviä johtopäätök-siä. ”Todennäköisesti kyseessä on normaali satunnaisvaihtelu. Vuodet ovat erilaisia ja tänä vuonna korvattavia vahinkopäätöksiä saattaa taas tulla enemmän.”, muistuttaa Peitsaro. Hänen mukaansa tulevien vuosien tilastot näyttävät aletaanko järjestelmällisel-lä potilasturvallisuustyöllä saavuttaa tulok-sia.

Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordi-naattori Maijaterttu Tiainen puoles-taan uskoo siihen, että systemaattisella potilasturvallisuudenkehittämistyöllä voi-daan vaikuttaa potilasvahinkojen mää-rään. ”Esimerkiksi potilaan tunnistaminen tunnistusrannekkeen avulla, leikkaustiimin tarkistuslista sekä jatkuva kehittämistyö sai-raalainfektioiden vähentämiseksi ovat konk-reettisia esimerkkejä asioista, joilla potilasva-hinkoja voidaan välttää” toteaa Tiainen.

8

PALKINTO HYVÄSTÄPOTILASTURVALLISUUSTYÖSTÄ

Vuoden 2014–2015 keskeiset potilasturvallisuu-den kehittämiskohteet:

1. Tunnistusranneke käyttöön kaikille vuodeosas-tojen, vanhainkotien ja palveluasumisen poti-laille sekä erikoissairaanhoidon päivystykseen ja leikkausosastolle2. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt 3. Perehdytys (uudet työntekijät, sijaiset ja keikkalaiset)4. Läheltä piti tilanteiden tunnistaminen ja haittatapahtumien ennaltaehkäisy5. HaiPro –ilmoitusten ja potilasturvallisuusasioi-den moniammatillinen käsittely 6. Infektioiden torjunta ja käsihygienia7. Laitteisiin liittyvät vaaratilanteet - Valviralle ilmoituskäytäntö yhtenäiseksi 8. Kattava potilasturvallisuusriskien kartoitus

HaiPro – vaaratapahtumien raportointi- ja analy-sointiohjelma otettu käyttöön joulukuussa 2012.Potilasturvallisuusilmoituksia tehty 22.4.2014 mennessä 2053 kpl, joista:

• Läheltä piti –tilanteita 790 (38%)• Tapahtui potilaalle 1263 (62%)• Vaaratapahtumista liittyi lääkehoitoon 57

% (1170), tapaturmiin, onnettomuuksiin ja väkivaltatilanteisiin 20,3 % (417), tiedonkul-kuun ja tiedonhallintaan 13,6 % (280)

• Seurauksena potilaalle oli 138 (6,7 %) tapauksessa kohtalainen tai vakava haitta.

• Kehittämistoimenpide, jotta vastaavanlainen vaaratapahtuma voitaisiin jatkossa estää, on toteutettu 110 kertaa (5,4 %).

Sosterin potilasturvallisuustyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja käsittelee HaiPro- ja muut potilasturvallisuuteen liittyvät seuranta-tiedot ja määrittää niiden pohjalta organisaa-tiotasoiset kehittämiskohteet. Kuntayhtymähal-litukselle raportoidaan kerran vuodessa Sosterin potilasturvallisuuden tilanne.

9

Mitä ajatuksia palkinto herätti yksi-kössänne?

Aluksi palkinto hämmästytti ja ihmetyt-ti, heräsi epäily, miten voidaan palkita siitä, että Haipro ilmoituksia on tehty niin paljon. Mutta sitten perustelujen jälkeen tuli ymmärrys ja ylpeyskin siitä, että henkilöstö on heti alusta alkaen ot-tanut potilasturvallisuuden kehittämi-sen omakseen, kertoi osastonhoitaja Marketta Kaiponen.

Mistä innostus potilasturvallisuusasi-oihin kumpuaa?

Verkkokoulutus antoi valmiuksia kiin-nittää huomiota asioihin, joita ei ollut ennen osannut yhdistää potilasturvalli-suuteen. Myös luontainen tarkkuus on hyväksi tässä asiassa, totesivat sairaan-hoitajat Katja Lehmonen ja Ani Kan-nonmäki.

Minkälaisia vaaratapahtumia yksi-kössä erityisesti nousee esille?

Alkuun ilmoitukset koskivat erityisesti lääkepoikkeamia; oli paljon jakovirheitä ja puutteita tulostuksissa, puuttui mää-räaikaisten lääkkeiden tai poikkeavia reittejä pitkin annettavien lääkkeiden tulosteet. Matkan varrella on tultu tie-toisimmiksi, ja opittu ajattelemaan monipuolisesti, mistä ilmoituksen voi ja pitää tehdä. Läheltä piti -tilanteiden havaitseminen on myös lisääntynyt. Kesällä, kun henkilöresurssit olivat niu-kat ja kuormitus korkea, potilashoitoon liittyviä ilmoituksia tuli runsaasti, ja tulee edelleen. Potilaiden kaatumisia, putoamisia tai muita tapaturmia sattuu onneksi vähän. Sitä vastoin työturvalli-

suutta vaarantavia asioita esim. raskaita nostoja, pistotapaturmia ja aggressiivi-sia potilaita osuu kohdalle useammin ja niistä tehdään ilmoitukset Haipron työ-turvallisuusosioon.

Miten asioita on pyritty kehittämään, että vaaratapahtumat eivät toistuisi?

Lääkehuoneeseen on saatu uusi työase-ma, jonne kirjataan esim. huumausai-nevalmiste ajantasaisesti silloin, kun se annetaan potilaalle. Jo työvuorosuun-nittelussa varataan aikaa ja työrauhaa lääkkeenjaolle. On opeteltu myös tie-toista lääkkeenjakotilan ja -tilanteen rauhoittamista.

Lääkehoidon kaksoistarkastusta on ke-hitetty. Lääkelistat; LÄÄKEO, jakolistat sekä kuumekurva tarkastetaan kaksi kertaa viikossa yövuoroissa. Vakiintu-neeksi käytännöksi on muodostunut, että jos lääkkeenjaossa huomaa vir-heen, toiselle sanotaan siitä avoimesti ja annetaan siten syyllistämättä mahdolli-suus oppimiseen. Yhteistyössä fysiote-rapian kanssa huolehditaan laitteiden ja välineiden kunnosta.

Yksikössä jatkuvana kehittämiskohtee-na on lääkehoidon osaaminen. Lääke-poikkeamissa on tavoitteena nollatole-ranssi. Lääkäreiden osalta kehittämistä riittää epäselvissä määräyksissä; niihin tarvitaan selkeyttä ja yksiselitteisyyttä lisää.

Haipro -ilmoitusten käsittely yksikös-sä?

Osastotunteja pidetään säännöllisesti ja kaikki ilmoitukset ovat henkilökunnan luettavina ja kommentoitavina. Ilmoi-

tukset tehdään tarkasti, ilmoituksissa on mietitty jo valmiiksi hyviä kehittä-mis-ideoita ja kehittämisvastauskin on usein valmiina, kiittää Marketta Kaipo-nen henkilökuntaansa. Sairaanhoitaja Marja Vänttinen kokee, että osaston il-mapiiri ei ole syyllistävä, vaan työyhtei-sössä ymmärretään, että jokainen työtä tekevä voi tehdä myös virheitä, joista otetaan opiksi.

Ylilääkäri Timo Tuominen kertoo, että myös hän seuraa ilmoituksia, ja kokee, että yksikössä potilasturvallisuus on si-säistetty hyvin ja toimintaa todella yrite-tään parantaa.Epäselvää vielä on, miten systemaatti-nen tarkastelu koko talossa tapahtuu. Myös tulosyksikkötason tarkastelua voisi kehittää ja ylemmälle tasolle käsi-teltäväksi siirrettyjen ilmoitusten etene-misestä olisi hyvä saada palautetta yk-sikköön.

Tehkää rohkeasti ilmoituksia!

Ei nimetä eikä syyllistetä ketään, ilma-piirin tulee olla salliva; jokainen meistä tekee virheitä. On äärettömän tärkeää, että potilasturvallisuusasia on nostettu esille!

Osaston väki on Laatupäivän palkinnol-la päässyt nauttimaan Vanhuus rokkaa ja Juha Tapion konserteista Savonlinna-salissa.

Kiitokset haastattelussa mukana olleille: sairaanhoitajat Katja Lehmonen, Marja Vänttinen, Ani Kannonmäki, osaston-hoitaja Marketta Kaiponen sekä ylilää-käri Timo Tuominen ja onnittelut koko henkilöstölle hyvästä potilasturvalli-suustyöstä: jatkakaa samaan malliin!

PALKINTO HYVÄSTÄPOTILASTURVALLISUUSTYÖSTÄ Teksti Maijaterttu Tiainen

Kuva Markus Horttanainen

Yksikön aktiivisuus Haipro -ilmoitusten tekemisessä ja sen myötä potilasturval-lisuuden kehittämisessä on vertaansa vailla. Läheltä piti (2/3) ja tapahtui poti-

laalle (1/3) -tilanteiden suhde on ilmoi-tuksissa juuri oikeanlainen. Se kuvaa henkilöstön kykyä havaita potilastur-vallisuuden kannalta riskialttiit tilanteet siten, että ne eivät pääse aiheuttamaan haittaa potilaalle. Se kertoo myös tavas-ta, jolla yksikön johto vie asioita eteen-

päin tilanteista oppimiseksi ja toimin-nan jatkuvaksi kehittämiseksi vaalien avointa ja syyllistämätöntä ilmapiiriä. Vastuullista potilasturvallisuuskulttuu-ria osoittaa myös Potilasturvallisuutta taidolla –verkkokoulutuksen suoritta-neiden suuri määrä.

Sosterin laatupäivässä palkittiin Keskussairaalan sisätautien osasto 4A hyvästä potilasturvallisuustyöstä. Osasto 4A on sitoutunut potilasturvallisuuden ja -turvallisuuskulttuurin jatkuvaan kehittämiseen.

Syke -lehden toimitus onnitteli ja haastatteli palkinnon saajia, työvuorossa olleita sairaanhoitajia ja yksikön esimiehiä.

10

Hygieniahoitajat Anne Kosonen ja Sari Puhakainen tekivät tutkimuksen käsihygienian toteutumisesta. Kävi ilmi, että käsihygieniassa on parantamisen varaa.

Hygieniahoitajat Anne Kosonen ja Sari Puhakainen tekivät tutkimuksen käsihygienian toteutumisesta. Kävi ilmi, että käsihygieniassa on paranta-misen varaa.

Keväällä 2010 tehtiin otoskysely potilail-le ja syksyllä 2011 koko sairaanhoitopii-rin henkilökunnalle. Potilaille suunna-tun kyselyn tarkoituksena oli herättää heidän huomionsa henkilökunnan käsi-hygienian toteutumiseen ja vaatimaan, että käsihygienia toteutuu.

Henkilökunnalle suunnatun kyselyn tuloksista kävi ilmi, että käsihygienia toteutuu alle 50 %:ssa niissä tilanteissa, joissa sen pitäisi toteutua. Sairaalassa on

monenlaisia käsihygieniakäytänteitä. Jotkut voivat olla hyvinkin ahkeria käsi-huuhteen käyttäjiä, mutta jos kerta-an-nos ja desinfektioaika ovat liian pieniä, niin desinfektio on riittämätön. Toiset taas voivat desinfioida kätensä liian har-voin, mutta silloin kun sen tekevät, niin käsihuuhdeannos ja desinfektioaika ovat oikeaoppiset. Osa desinfioi kätensä aina oikein ohjeiden mukaan. Yksinkertaisin ja halvin infektioiden torjuntamuoto

Käsihygienia kuuluu tärkeimpiin toi-menpiteisiin sairaala- ja laitosinfek-tioiden ehkäisemisessä. Tehokas kä-sihygienia on yksinkertaisin ja halvin infektioiden torjuntamuoto. Suojakäsi-neiden käyttö kuuluu olennaisena osa-

na käsihygieniaan. Niiden käytöllä ei voi korvata käsien pesua ja desinfiointia. Suojakäsineet puetaan oikeaoppisesti desinfioituihin käsiin ja ne riisutaan kä-sien ihoa mahdollisimman vähän kon-taminoiden. Käsihuuhdetta käytetään suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Myös korujen käyttöä on syytä välttää.

Käsihygienia on yksi tärkeimmistä asi-oista potilaan turvallisen ja hyvän hoi-don laadun takaamiseksi. Käsihygienian avulla voidaan vähentää hoitoon liitty-viä infektioita, lisääntyneitä hoitopäiviä sairaalassa, jopa potilaiden turhia kuo-lemia, mikrobilääkkeiden käyttöä sekä lisääntynyttä antibioottiresistenssiä ja näihin kaikkiin liittyviä ylimääräisiä ter-veydenhuollon kustannuksia.

KÄSIHYGIENIA ON OSAPOTILASTURVALLISUUTTAHELI KORHONEN; EDITOITU ANNE KOSOSEN JA SARI PUHAKAISEN HAAVA-LEHDESSÄ 1/2014 JULKAISTUSTA ARTIKKELISTA

5 MUISTISÄÄNTÖÄ HYVÄÄN KÄSIHYGIENIAAN

1. ENNEN: DESINFIOI KÄTESI ENNEN KUIN KOSKETAT POTILASTA.

2. ENNEN: DESINFIOI KÄTESI JUURI ENNEN ASEPTISTA TOIMENPIDETTÄ.

3. JÄLKEEN: DESINFIOI KÄTESI VÄLITTÖMÄSTI ERITTEIDEN KÄSITTELYN TAI SUOJAKÄSINEIDEN POISTON JÄLKEEN.

4. JÄLKEEN: DESINFIOI KÄTESI KOSKETETTUASI POTILAASEEN.

5. JÄLKEEN: DESINFIOI KÄTESI KOSKETETTUASI POTILAAN LÄHIYMPÄRISTÖÖN (HOITOVÄLINEET, LAITTEET, HUONEKALUT).

KÄDET PESTÄÄN SAIPPUALLA VAIN, JOS NE OVAT NÄKYVÄSTI LIKAISET!

11

HELI KORHONEN; EDITOITU ANNE KOSOSEN JA SARI PUHAKAISEN HAAVA-LEHDESSÄ 1/2014 JULKAISTUSTA ARTIKKELISTA

Koulutus: sairaanhoitaja -87, erikoissairaanhoitaja (psykiatria) -90, työnohjaaja -00 ja terveystieteen maisteri -08Perhe: 2 aikuista tytärtä, miesystäväHarrastukset: ulkoilu, lukeminen ja mökkeilyMotto: ”Asioilla on tapana järjestyä, mutta vaatii ajattelua ja harkintaa”

KIRSI TORIKKA ON VUODEN 2014 PALKANSAAJA SAVONLINNASSA

Kirsin 27-vuotinen työura terveyden-huollossa on ollut monivaiheinen ja rikas. Hän aloitti sen Varparannan van-hainkodin vuodeosastolta 1988 vasta valmistuneena sairaanhoitajana. Työ-ura jatkui terveyskeskusten vuode-osastoilla, kotisairaanhoidossa ja mie-lenterveysvastaanotolla. Lähikunnat Rantasalmi ja Punkaharjukin tulivat tu-tuiksi. Perusterveydenhuollossa vierähti 15 vuotta.Vuonna 2002 Kirsi siirtyi uudelle psyki-atrian avo-osastolle apulaisosastonhoi-tajaksi, josta yleni myöhemmin osaston-hoitajaksi. V.2010 hän sai tehtäväkseen myös perhepalvelukeskuksen tulosyk-sikköpäällikön tehtävät. Erikoissairaan-hoidossa kului 10 vuotta.”Maaliskuussa 2012 siirryin hoitamaan

nykyistä virkaani Päihdetyönjohtajan tehtävää sosiaalipalveluihin” kertoo Kir-si ja jatkaa ”työnkierto ja erilaiset työ-tehtävät ovat avartaneet näkemyksiäni ja opettaneet arvostamaan toisten työ-tä ja ymmärtämään erilaisia hoidollisia ratkaisuja”.Kirsi on nähnyt terveydenhuollon hui-man kehityksen ja muutoksen työ-uransa ohessa myös monissa luotta-mustoimissaan niin kunnallisella kuin valtakunnankin tasolla. Tästä merkit-tävästä työstä Tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Valkoisen ruu-sun ritarikunnan ansioristin v.2013.Tehyn Savonlinnan seudun Ammatti-osasto 571:n ehdotuksesta on Kirsi va-littu Savonlinnan alueen vuoden 2014 palkansaajaksi.

SOSTERIN SYMPPIS 2014Onko työkaverisi positiivinen ilopilleri, päivänsäde, joka jakaa energiaan-sa muille, kannustaa, antaa apua tarvittaessa, kuuntelee ja kuulee, ottaa kantaa rakentavasti ja on muutenkin ns. ”hyvä tyyppi”?Nyt sinulla on mahdollisuus äänestää hänestä SOSTERIN SYMPPIS 2014!

Symppiksen valinnan tarkoitus on kaiken epävarmuuden, kriisien ja haas-teiden keskellä herättää ihmiset näkemään ympärillään elämän myöntei-set asiat. Positiivisuus parantaa elämänlaatua ja samalla tukee niin yksi-löiden kuin työyhteisön hyvinvointia. Positiivinen palaute antaa energiaa sekä kannustaa meitä kaikkia.

Kaikki SOSTERIn työntekijät voivat osallistua äänestykseen Intran kautta. Äänestysaikaa on heinäkuun loppuun. Tulokset julkistetaan ja SOSTERIN SYMPPIS 2014 palkitaan elokuun lopulla olevalla työhyvinvointiviikolla.

MUISTAÄÄNESTÄÄ!

12

Seija-Sofia on työskennellyt puoli vuotta TEHYn päätoimisena pääluottamusmie-henä SOSTERIssa. Ennen tätä tehtävää hän työskenteli Kerimäen TK:n hammas-hoitolassa suuhygienistinä viisi vuotta. ”Työhistoriani on melko värikäs, mutta uskon että kaikista kokemuksista voi ammentaa jotain tähänkin tehtävään ”sanoo Seija-Sofia. ”AY-kokemusta on kertynyt Tehyn keskustoimistosta, jos-sa työskentelin Suun terveydenhoidon ammattiliitossa toiminnanjohtajana vuosituhannen vaihteessa, ja sitä ennen SAK:ssa”. Viestintä- ja järjestötehtävät pääkaupunkiseudulla perushoitotyön ohessa on antanut tälle edunvalvojalle monia työkaluja joita tässä tehtäväs-sä varmasti tarvitaan. ”Koen kuitenkin

olevani vielä aika keltanokka monessa asiassa ja opeteltavaa on paljon. Onnek-si olen saanut paljon apua eri ihmisiltä, siitä iso kiitos”.SOSTERIssa eletään hyvin haasteellista muutosten täyttämää aikaa ja se näkyy myös pääluottamusmiehen työssä. Päi-vät täyttyvät hyvin monenlaisista asiois-ta, yksittäisen työntekijän asioiden aja-misesta SOTE-uudistuksen kiemuroihin. ”Olen yrittänyt kiertää eri toimipisteitä mahdollisuuksien mukaan, kuitenkin monta paikkaa on vielä käymättä”. Seija-Sofian mielestä on hyvä kohdata työn-tekijöitä kasvotusten ja kuulla miten työpaikoilla voidaan. Lähes joka työpis-teestä nousee esiin asioita joihin voi-daan yhdessä tarttua, ennen kuin niistä

tulee suurempia ongelmia. ”Uskon vah-vasti yhteistyön voimaan” toteaa Seija-Sofia.Toivon että jatkossakin kynnys tulla pääluottamusmiehen juttusille pysyy matalana. Koen että pääluottamusmies on ennen kaikkea yhteistyökumppa-ni ja turhaa vastakkainasettelua tulee välttää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei pidettäisi työntekijöiden edunval-vonnasta huolta ja välillä tiukastikin. Onnistua voi niin monella tavalla.Muutimme Savonlinnaan 15v.sitten elä-mänlaatua hakemaan ja täältä sitä löy-tyi. Ammennan voimaa vedestä, käsillä tekemisestä ja läheisistä. Savonlinna on upea paikka asua ja SOSTERI hyvä työ-paikka tehdä työtä.

Koulutus: Hammashoitaja -89 ja Suuhygienisti -97Perhe: mies, 4 lasta ja 3 lastenlasta ja mäyräkoiraHarrastukset: puutarhan hoito, käsityöt ja sukututkimusMotto: ”Tärkeintä ei ole se miten on totuttu tekemään, vaan millä onnistutaan”

ME HUOLEHDIMME TEISTÄ!HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ESITTELY JATKUU SEURAAVASSA NUMEROSSA.

TEHYN PÄÄLUOTTAMUSMIES SEIJA-SOFIA KÄÄRMELAHTI (50V)

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET:JUKOPekka SaastamoinenPääluottamusmiespuh. 044 417 3595pekka.saastamoinen@isshp.fi

TEHYSeija-Sofia KäärmelahtiPääluottamusmiespuh: 044 417 3256seija.kaarmelahti@isshp.fi

Savonlinnan seudun Jyty ryPääluottamusmiesSeija Silvennoinenpuh. 044 417 3254seija.silvennoinen@isshp.fi

SUPERPääluottamusmiesTarja Loikkanenpuh: 044 417 3255tarja.loikkanen@isshp.fi

KTNPekka KilpeläinenPääluottamusmies

puh. 044 417 2874pekka.kilpelainen@isshp.fi

OTAROHKEASTI YHTEYTTÄ!

13

Leenan valmistuttua apu-hoitajaksi 1980-luvun lopulla hänen ensimmäinen työ-paikkansa oli Varparannan vanhainkodin sairasosastolla. Työpaikka on säilynyt sama-na, vaikka työnantajan nimi ja toimipiste ovat muuttuneet useasti. Nykyisin työpaikkaa kutsutaan Savonlinnan pää-terveysaseman os.1:ksi. Kol-mivuorotyö kuntouttavalla ja akuutilla osastolla on ollut Leenasta vaihtelevaa ja antoi-saa. Uudet haasteet ovat nyt toisenlaiset päätoimisen työ-suojeluvaltuutetun pestissä, joka alkoi toistamiseen v.2014 alusta. ”Ajauduin työsuojeluun jo vuonna 1995 ja siitä asti olen toiminut työsuojelun parissa. Vuosina 2007–2009 olin pää-toiminen työsuojeluvaltuu-tettu ja nyt uudelleen” kertoo Leena.”Olen kiinnostunut työolo-jen kehittämisestä työhyvin-

voinnin ja työturvallisuuden näkökulmasta ja monilla työ-paikoilla on hyviä käytänteitä, joita kehittämällä ja yhtenäis-tämällä saadaan hyviä ja tur-vallisia työsuojelun malleja” Leena sanoo. On hyvä muis-taa että työsuojelu ja sen ke-hittäminen on meidän kaikki-en asia. Nykyään korostetaan miten tärkeää jokaisen on pitää huolta omasta työkyvys-tään. Leena uskoo että myös työnantaja hyötyy, kun työn-tekijä nukkuu tarpeeksi, syö terveellisesti, harrastaa eikä uuvu liian suuren työtaa-kan alle. Väsymyksen merkit omassa kehossa ja mielessä kannattaa ottaa todesta ja tarttua niihin. Leena kertoo saavansa voi-maa ja jaksamista miehen kanssa luonnossa kulkemi-sesta. Myös lapsenlapset ovat maailman tärkeimmät ja voi-man lähde.

Koulutus: Sairaanhoitaja -85, Terveydenhoitaja -92 ja Työsuojelukonsultti -09Perhe: mies, 3 lasta ja 1 lapsenlapsi sekä Herra Piiparinen Harrastukset: Omakotitalon kunnostus, valokuvaus sekä toiminta vapaaehtoisena sovittelijana. Motto: Tutki menneisyyttä, elä nykyisyydessä tulevaisuut-tasi varten.

Koulutus: apuhoitaja -86, työsuojelun peruskoulutus -95 ja työsuojelukonsultti -09Perhe: mies, 4 lasta ja 5 lastenlasta Harrastukset: Luonto ja lastenlasten kanssa puuhasteluMotto: Työsuojelu lähtee meistä jokaisesta ja teemme sitä yhdessä.

TYÖSUOJELUVALTUUTETTU MERVI HEIKKINEN (54V)

TYÖSUOJELUVALTUUTETTU LEENA PAAKKUNAINEN (55V)

Mervi aloitti hoitotyönuransa Espoossa Rinnekotisäätiön kehitysvammalaitoksessa hoitoapulaisena 80 -luvun alussa. Haave sairaanhoitajan ammatista vei hänet opis-kelemaan ja haaveen toteu-duttua 1985 hän työskenteli sairaanhoitajana SKS:n eri osastoilla sijaisena ja vara-henkilöjärjestelmässä. Ranta-salmella terveydenhoitajana hän työskenteli vuoden. Tällä hetkellä Mervillä on toimi te-hostetun valvonnan yksikös-sä. Erilaisissa työtehtävissä toimiminen on opettanut arvostamaan jokaisen työtä. Vuonna 2006 Merviä pyydet-tiin työsuojeluvaltuutetuksi ja hetken mietinnän jälkeen hän otti haasteen vastaan. Mielenkiinto työsuojeluasi-oihin oli virinnyt jo lapsuu-denkotoa käsin - olihan Mer-vin äiti toiminut aikoinaan omalla työpaikallaan työ-suojeluvaltuutettuna. Koko-

naisvaltainen hyvinvointi ja sen kehittäminen, työolojen turvallisuus ja sen edistämi-nen ovat aina kiinnostaneet. ”Koen voimakasta työnimua näihin tehtäviin” kertoo Mer-vi ja jatkaa, ”työhyvinvoinnin eteen pystyy tekemään pal-jon: Voidaan kehittää työ-oloja, työyhteisötaitoja, työn hallintaa, johtamista - myös oman tekemisen.” Elämme jatkuvassa muutos-ten maailmassa ja se haas-taa meitä kaikkia. On tärke-ää ylläpitää päivittäin omaa työkykyä ja -hyvinvointia, näin teemme palveluksen itsellemme ja työyhteisölle, mistä viimekädessä hyötyy asiakkaat/potilaat. ”Minulle voimaa ja iloa antaa liikkumi-nen luonnossa koirani herra Piiparisen kanssa” iloitsee Mervi.

OTAROHKEASTI YHTEYTTÄ!

14

Minna Laurio kertoo, että hänet on otettu Sosterissa hyvin vastaan. ”Pal-jon on itselläni vielä opeteltavaa, mutta olen saanut apua ja yhteis-työ eri tahojen kanssa on sujunut moitteettomasti”, toteaa Laurio. Ko-tihoidon merkityksen hän näkee iäk-käiden ja erityisryhmien kotona asu-misen turvaamisessa.

Kotihoidossa tarvitaan monipuo-lista osaamista

Kotihoidon asiakkaiden toimintakyky on siis yleensä merkittävästi alentu-nut, heillä voi pitkäaikaisia vaikeita perussairauksia ja muistiongelmia. Ongelmina voivat olla myös päih-teet, mielenterveys, yksinäisyys, tur-vattomuus ja toimeentulo. Laurion mukaan kotihoidossa tarvitaankin monipuolista osaamista ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn ylläpitämi-seen ja erilaisten sosiaalisten ongel-mien ratkaisemiseen. ”Ongelmat eivät saa olla hoidon suunnittelun pohjana vaan aina kartoitetaan, mitä voimavaroja asiakkaalla on jäljellä ja miten niitä voidaan käyttää asiak-kaan kotona pärjäämisessä”, muistut-taa Laurio.

”Jokaisen työntekijän työpanos on tärkeä”

Sosterissa on 1.1.2014 tapahtunut kotipalvelun ja kotisairaanhoidon in-tegraatio, joka on haaste kotihoidolle. Tarvitaan uutta ajattelumallia, jossa toiminta on asiakaslähtöistä. Laurio korostaa, että asiakkaan tarpeet mää-rittävät, mitä palveluja hän tarvitsee. ”Se ei ole ratkaisevaa, kuka avun ko-tiin antaa, vaan jokaisen työntekijän työpanos on tärkeä.” Huolenaiheena kotihoidossa on ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus.

Minna Laurio aloitti 1.1.2014 kotihoidon päällikkönä Sosterin sosiaalipalveluissa. Hän koros-taa kotihoidon verkostoitumista ja asiakkaan voimavarojen käyttöönottoa. Kokonaisuudes-saan kotihoidosta pitäisi muodostua myönteisempi mielikuva.

Teksti Heli KorhonenKuva Markus Horttanainen

KOTIHOIDOSSA HALUTAANASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN

Kuka?

Koulutus: apteekin lähityöntekijä, terveydenhoita-ja-sairaanhoitaja, terveydenhuollon maisteri 2013

Työkokemus: apteekissa, perusterveydenhuollon terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana, yksityisenä palvelukotiyrittäjänä, lähihoitajien kouluttajana ja Heinäveden kunnassa kotihoidon tulosalueen johtajana

Perhe: mies, 2 lasta ja Milka-koira

Asuu: Enonkoskella

15

Teksti Heli KorhonenKuva Markus Horttanainen

Ylihoitaja Anu Koivumäki, mikä on Senioriasema ja mistä toiminta on saanut alkunsa?

Tein gerontologisen erityisosaamisen täydennyskoulutuksessa kehittämisteh-tävän, jossa perehdyin ikäihmisten pal-velutarpeisiin. Olin samaan aikaan Pun-kaharjun vanhusneuvoston sihteerinä ja sitä kautta tuli esille vanhusneuvolan tarve. Halusin kuitenkin kehittää toimin-tamallista laajemman siten, että siinä kartoitetaan terveysongelmien lisäksi myös arkielämässä selviytymistä ja ter-veydenedistämisen tarpeita. Toiminta-mallin tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona selviytymistä. Mitä varhaisem-min palvelutarpeisiin pystytään vastaa-maan sitä parempi ja pidempään jat-kuva elämänlaatu ikäihmisille voidaan kotona turvata.

Aluksi nimenä oli Senioripysäkki, mutta

kävi ilmi, että se on HelsinkiMission toi-mintamalli ja rekisteröity tavaramerkki, joten jouduimme vaihtamaan nimeksi Senioriasema.

Toiminta aloitettiin Punkaharjun terve-ysasemalla tammikuussa 2013 osana vastaanottopotilaan palveluketjua. Se-nioriasematoiminta on nyt laajentunut koko Sosterin alueelle ja vastaanottoja on nyt myös Kerimäellä, Savonrannalla, Enonkoskella, Savonlinnassa, Sulkavalla ja Rantasalmella. Työntekijät ovat sai-raanhoitajia tai terveydenhoitajia, joilla on pitkäaikainen työkokemus ikäihmis-ten parista.

Miten Senioriaseman asiakkaaksi pääsee?

Asemalle kutsutaan 70-vuotiaat ikäih-miset, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Toisena kohderyhmänä ovat omaishoitajat. Myös muista Sosterin palveluluista voidaan ohjata Senioriase-man asiakkaaksi.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla käydään läpi hyvinvoin-tikysely, jolla kartoitetaan ikäihmisen arkielämästä selviytymistä sekä ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Myös omaishoitajille tehdään hyvinvointikysely ja heidän kohdallaan selvitetään erityisesti jaksamiseen liitty-viä kysymyksiä.

Miten ikäihmiset ovat ottaneet palvelun vastaan?

Senioriaseman asiakkaat ovat pääsään-töisesti mielellään tulleet vastaanotol-le ja ovat olleet tyytyväisiä palveluun. 70-vuotiaissa on kuitenkin monenkun-toisia ihmisiä: jotkut ovat vielä todella hyväkuntoisia ja aktiivisia, mutta joiden-kin asiakkaiden kohdalla on ilmennyt laajempiakin palvelutarpeita: on mm. tehty kotikäyntejä ja hankittu apuväli-neitä kotiin.

SENIORIASEMALLA TUETAAN KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ

16

TERVEYTTÄ RUOASTARavitsemusterapeutit Satu Parkkinen, Katri Suhonen ja Marjaana Suominen:

SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014Ruokakolmio ja lautasmalli auttavat hahmottamisessa

Ruokakolmion avulla on helppo hah-mottaa ruokavalion kokonaisuus. Ter-veyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kas-viksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Lisäksi se sisältää kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levittei-tä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvat-tomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Sattumat eli herkuttelu tuotteet kuulu-vat juhliin tai muihin herkutteluhetkiin, mutta eivät jokapäiväiseen ruokavali-oomme.

Lautasmalli taas auttaa hahmottamaan terveyttä edistävän ruokavalion koosta-mista yksittäisellä aterialla. Puolet lau-tasesta täytetään kasviksilla, salaattiin lorautetaan kasviöljypohjaista salaa-tinkastiketta. Perunan, täysjyväpastan, -riisin, -ohran tai muun täysjyvälisäk-keen osuus annoksesta on noin neljän-nes. Viimeinen neljännes jää kala-, liha-, kana-, munaruoalle tai palkokasveille. Rasvaton maito tai piimä on suositelta-va ruokajuomana, janojuomana vesi on paras. Täysjyväleipä kasviöljypohjaisella levitteellä voideltuna ja marjat tai he-delmä jälkiruokana kuuluvat täysipai-noiseen ateriaan.

Monipuolisen ruokavalion lisäksi ei tarvita ravintolisiä

Syömällä lautasmallin mukaisia aterioita annoskoko pysyy kohtuullisena. Sään-nöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena ja hillitsee näläntunnetta. Ate-riarytmin säännöllistäminen tukee pai-nonhallintaa. Yötyöläiselle suositellaan, että tuhdimpi ateria yövuoron aikana syötäisiin ennen klo 1 yöllä, aamuyöllä kevyt välipala ja kotona pieni aamupala ennen nukkumaanmenoa.

Ravintoainekohtaisiin suosituksiin ei tullut suuria muutoksia uusissa suo-situksissa. Monipuolinen suositusten

mukainen ruokavalio kattaa pääsään-töisesti ravintoaineiden tarpeen, jolloin ei tarvita ravintolisiä.

Punaista lihaa suositellaan käytettä-väksi alle 500 g viikossa

Lisäämällä kasviksia, juureksia, vihan-neksia, marjoja, hedelmiä ja palkokas-veja saadaan enemmän kuitua, enem-män vesiliukoisia vitamiineja ja muita hyödyllisiä ravinnon komponentteja. Lisäksi hiilijalanjälki pienenee, erityisesti käyttämällä sesonginmukaisia kasviksia. Lisäämällä kalaa, siemeniä ja pähkinöitä saadaan enemmän pehmeää, hyvälaa-tuista rasvaa. Kalasta saadaan lisäksi D-vitamiinia, seleeniä ja jodia. Suosi kalaa 2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Pähkinöissä ja siemenissä on hyvän ras-van lisäksi kuitua ja proteiinia.

Vaihtamalla vaaleat viljat täysjyvään saadaan enemmän ravintokuitua, joka tuo kylläisyyttä auttaen näin painonhal-linnassa. Kuitu myös tasapainottaa vat-san toimintaa. Vaihtamalla riisin ohraan tai perunaan pienentyy lisäksi hiilijalan-jälki.

Rasvan laatu paranee ja pehmenee vaihtamalla voi ja voita sisältävät levit-teet kasviöljyihin ja kasviöljypohjaisiin levitteisiin, joissa on rasvaa vähintään 60 %. Kestävä kehitys huomioiden ryp-siöljy on paras valinta. Suosimalla ras-

vattomia tai vähärasvaisia maitotuot-teita sekä vähä-rasvaista lihaa vähentyy kovan rasvan saanti.

Punaista lihaa suositellaan käytettäväksi alle 500 g viikossa. Suosi broileria ja ka-laa. Kananmunien sopiva käyttömäärä on 2-3 munaa viikossa. Kokeile rohkeas-ti kasvikunnan proteiininlähteitä, kuten soijaa, papuja ja linssejä.

Tuotteiden, joissa on runsaasti lisättyä sokeria, käyttöä olisi hyvä vähentää. Runsassokeriset tuotteet hankaloitta-vat painonhallintaa ja sisältävät niukasti tarvitsemiamme ravintoaineita. Erillistä suolalisää tai vichy-vettä ei tarvita kesähelteelläkään

Suomalaiset saavat edelleen liikaa suo-laa. Korvaa suolan käyttöä mausteilla ja yrteillä. Valitse kaupassa vähäsuolai-sia elintarvikkeita. Sydänmerkki ohjaa parempiin valintoihin. Kesähelteellä ja kuumissa oloissa työskennellessä on hyvä muistaa riittävä nesteen saanti, erillistä suolalisää tai vichy-vettä ei tar-vita.

Koostamalla ruokavalion suositusten mukaan saat lautasellesi monipuolista, vaihtelevaa, terveellistä ja hyvänma-kuista ruokaa. Nauti ruoasta kaikilla aisteilla ja muista, että ennen kaikkea syömme ruokaa, emme ravintoaineita.

17

TERVEYTTÄ RUOASTA

”Nyt on tyytyväinen olo. Ergonomia on parantunut ja koneet ja laitteet ovat uudet ja hyvät”, kertoo ravitsemispääl-likkö Tuija Nykänen. Kun Sykkeen toi-mitus kävi tutustumassa uusiin tiloihin, oli ravintokeskuksen käyttöönotto vielä kesken ja mm. astianpesulinjaston sää-tö käynnissä, mutta ensivaikutelma ja tuoreet kokemukset laitteiden toimi-vuudesta olivat hyvät. ”Työskentelyolo-suhteiden parantuminen edesauttaa tietysti meidän tärkeimmässä tehtäväs-sä eli mahdollisimman monipuolisen ruoan valmistamisessa. Haluamme asia-kasnäkökulman esille koko toiminnassa ja jatkossa henkilöstöravintolaankin on

tulossa entistä enemmän ateriavaihto-ehtoja”, lupaa Tuija Nykänen.

Keittiössä on kapasiteettia valmistaa 1200 annosta päivässä ja aterioita teh-dään 5 kertaa päivässä. Lounasta valmis-tetaan 650 annosta. Aterioita valmistuu sairaalan ja terveyskeskuksen potilaille, henkilöstöravintolaan, kotihoidon ate-riapalveluun sekä Aapelin hoivakotiin. Ennen terveyskeskuksen aterioiden an-nostelu hoidettiin terveyskeskuksessa, mutta nyt se tapahtuu jo keittiössä, jol-loin pystytään takaamaan oikeanlainen ravitsemushoito.

Myös logistiikka on parantunut entiseen verrattuna. Ravintokeskuksen julkisivus-sa on kaksi ovea: toinen tulevia tavaran-toimituksia ja toinen lähteviä aterioita varten. ”Tavarantoimittajat voivat nyt rullata tavarat suoraan autosta esim. kuivatarvikevarastoon, maitokylmiöön tai pakasteeseen, jotka sijaitset kaikki ri-vissä samalla seinustalla”, esittelee Tuija Nykänen. Myös keittiön sisäinen logis-tiikka on toimivaa ja aterian osat valmis-tuvat niihin kuuluvien raaka-aineiden varastoinnin läheisyydessä. Ravintokes-kuksessa on 28 työntekijää.

NYT PYSTYTÄÄN VALMISTAMAAN ENTISTÄ MONIPUOLISEMPAA RUOKAA Teksti Heli KorhonenKuvat Markus Horttanainen

Sosterin uusi ravintokeskus on valmistunut. Henkilöstön työskentelyolosuhteet ovat muuttu-neet täysin: ennen hikoiltiin, mutta nyt ilmastointi toimii.

”Astianpesulinjastossa lajitellaan pesuun menevät lautaset, lasit ja ruokailuvälineet. Tämä uudistus näkyy jo henkilöstöravintolankin puolella”, esittelee Tuija Nykänen.

18

MUSTEPULLOSTA EFFICAAN - 47 VUOTTASAIRAANHOITOPIIRIN PALVELUKSESSA Teksti Heli Korhonen

Reetta Laukkanen sai tunnustuksen pitkästä työurasta ja ammat-tiyhdistystoimintaan osallistumisesta.

Onnittelut; olet saanut Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Val-koisen Ruusun ritarikunnan I-luokan mitalin kultaristein. Miltä tällaisen mitalin ja tunnustuksen saaminen tuntuu?

Kun minulle kerrottiin, että tällaista mi-talia haetaan, tuntui aluksi, että olenko mitalin arvoinen. Arvostan tietysti suun-nattomasti mitalin saamista ja luovutus-tilaisuus 25.3.2014 Paviljongilla oli läm-minhenkinen. Mitali tuli tunnustuksena paitsi pitkästä työurasta myös erityisesti ammattiyhdistys- ja luottamusmiestoi-minnassa mukana olemisesta.

Kuinka kauan olit Itä-Savon sairaan-hoitopiirin palveluksessa ja missä tehtävissä toimit?

Olin koko työurani 47 vuotta Itä-Savon

sairaanhoitopiirin palveluksessa. Vuon-na 1965 aloitin sisälähettinä ja merko-nomiksi valmistuttuani vuonna 1970 sain vakinaisen työpaikan ja aloitin osasto 4:llä toimistoapulaisena. Myö-hemmin nimeke muuttui osastonsih-teeriksi. Jäin eläkkeelle korvapoliklini-kan osastonsihteerin toimesta.

Mitkä olivat suurimmat muutokset työurasi aikana?

Aloitin, kun käytössä oli vielä mustepul-lossa kastettavat kynät! Tietotekniikan tulo työpaikoille alkoi 1980-luvun alus-sa, kun käyttöön tuli SAIMI-ohjelma ja kaikki oli opeteltava alusta lähtien. Sen jälkeen tuli Effica-järjestelmä ja jatku-vasti uutta opeteltavaa uusien versioi-den ja ominaisuuksien myötä.

Olet ehtinyt olla vuoden eläkkeellä, miten aika eläkkeellä kuluu?

Aika on mennyt nopeasti. Harrastan savitöitä Linnalassa ja käyn ahkerasti kuntosalilla ja lenkillä mieheni kanssa. Myös matkustelemaan olemme ehti-neet. Töihin ei ole ollut ikävä, puuhaa on riittänyt.

Millaisia ohjeita antaisi työelämässä oleville työssä jaksamiseen?

Omasta kunnosta ja terveydestä huo-lehtiminen on tärkeää ja siinä auttavat liikuntaharrastukset. Vapaa-ajalla on ol-tava sellaista mielekästä tekemistä, joka vie ajatukset pois työstä. Myös perheen kanssa yhdessäolo on tärkeä voimavara. Kiitokset kaikille entiselle työkavereille ja koko Sosterin väelle kuluneista työ-vuosista!

Reetta Laukkasen lisäksi (vas.) myös Kirsi Tovikka sai ansiomitalin.

19

Hyvät Sosterilaiset!

Tämän valtuuston ensimmäinen tilin-päätös käsitellään 10.6. Se on n. 2,3 miljoonaa € ylijäämäinen, minkä kun-nat saivat palautuksena. Jokainen teis-tä omalla vastuullisella toiminnallanne olette olleet vaikuttamassa säästöjen syntymiseen, mistä esitän koko valtuus-ton puolesta lämpimät kiitokset koko henkilöstölle.

Erityisesti haluan kiittää myös laaduk-kaasta ja hyvästä työstä. Paljon on tullut hyvää palautetta asiakkailta ja joskus negatiivistakin. Tärkeää on kohdata asiakas aina ystävällisesti hyvällä am-mattitaidolla, arvostaen häntä omana yksilönä.

Hyvän hoidon takana on aina suuri joukko ammattilaisia erilaisin tukitoimin takaamassa hyvää palvelua ja siitä kiitos kaikille. Hyvällä yhteistyöllä tulokset pa-ranevat.

Näin on myös luottamushenkilöiden kohdalla. Valtuusto hyväksyi yksi-

mielisesti hyvän tulevaisuuteen tähtäävän strategian, jonka työstämisen aika käytäntöön on alkanut, ja vaatii henkilöstöl-tä halua ja innostusta kehittää omaa työtään entistä laaduk-kaammaksi, tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi alueem-me asukkaille. Siitä hyödym-me jokainen. Samalla odotan

päättäjiltä yhteishenkeä ja jämäköitä päätöksiä, joskus

vaikeissakin asioissa. Tätä on toivonut myös hen-

kilökunta yhteisissä palavereissa.

Sote -uudistuksen kehityksen aika on ollut raskasta kaikille, varsinkin sen epä-tietoisuus. Vahvasti olen uskonut järjen voittoon ja se minusta nyt valtakunnan politiikan kohdalla on tapahtunut; Erva-alueiden toteutuminen Sote-alueiksi. Tämän kannalla olen itse ollut koko ajan.

Edelleen tarvitaan järjen ääntä toimin-tojen sopimisesta niin, että asiakkaat saavat eniten ja tärkeimmin tarvitse-mansa palvelut mahdollisimman lähel-tä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti taloudelliset resurssimme huomioiden. Tämän määrittelee jo voimassa oleva terveydenhoitolaki.

Se ei merkitse sitä, että meiltä loppuu työt, päinvastoin, mutta joudumme eri tavalla tekemään ja painottamaan eri aloja sekä integroimaan niitä. Tehtävä vaatii jokaiselta uutta asennoitumista, työnsä kehittämistä ja tietenkin sopeu-tumista. Tähän toivon kaikille halua ja voimia. Se vaatii, mutta myös antaa.

Toivon meille kaikille tekemisen meinin-kiä ja hyvää yhteistyöhenkeä työmme kehittämiseen.

Voimaannuttavaa lomaa!

Anja Kuuramaa

MUSTEPULLOSTA EFFICAAN - 47 VUOTTASAIRAANHOITOPIIRIN PALVELUKSESSA Teksti Heli Korhonen

YHTEISHENKEÄ JA JÄMÄKÖITÄ PÄÄTÖKSIÄOlen iloinen, että meidän oma Syke taas ilmestyy, josta voi lukea talon tapahtumia. Toivoin tätä itsekin, kun keskustelimme viestinnästä ja tiedän myös henkilöstön lehteä toivoneen. On-han se paljon mukavampaa lukea lehteä kuin nettiä! Ainakin minusta. Kiitos johtoryhmälle asi-an pikaisesta toimeenpanosta.

’’Tärkeää on kohdata asia-kas aina ystävällisesti hyvällä ammattitaidolla, arvostaen häntä omana yksilönä. Hyvän hoidon takana.’’

20