§/€

26.6.2015 STEP-hanke 2014 1

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja

tuetussa asumisessa

Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus

ja kemikaalit paloissa

6

Tavoite

• Tarjota tietoa

– sähkölaitteiden ja sähkön

– tekstiilien sekä

– kemikaalien

ominaisuuksista ja niiden aiheuttamista lisäriskeistä tulipaloissa

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 2

Sisältö

• Sähköpalot

– Sähköpalojen syitä ja erityisominaisuuksia

– Tavanomaisimmat sähköpalojen aiheuttajat

– Tapausesimerkkejä

• Tekstiilien paloturvallisuus

– Vaatimukset

– Materiaalikohtaista tietoa

– Tekstiilien palosuojaus

• Kemikaalit paloissa

– Hyviä tietolähteitä

• Pohdittavia asioita

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 3

26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 4

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja

tuetussa asumisessa

Sähköpalot

Sähköpalot

Sähköpaloiksi nimitetään paitsi sähköjärjestelmien ja -laitteiden paloja, myös sähkölaitteen käytössä syntyneitä tulipaloja

Sähköpalot voivat johtua

• suunnittelu- tai valmistusvirheistä

• asennusvirheistä

• laitteen tai järjestelmän kulumisesta

• kunnossapidon puutteista

• erheellisestä, väärästä, huolimattomasta käytöstä tai

• suunnitellusta poikkeavasta käytöstä*

26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 5

Sähköpalojen erityisominaisuudet

• Sähköpalojen aiheuttamat palokaasut voivat olla erittäin vaarallisia / myrkyllisiä

• Sähköpaloja aiheuttaviin tilanteisiin liittyy myös sähköiskun vaara

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 6

Sähköpalot laitoksissa*

• Pronto-tietokantaan kirjatuista laitospaloista lähes kolmasosa on koneista tai laitteista tai näiden vioista johtuneita paloja

• Koneisiin ja laitteisiin liittyvät palot syntyivät sähkö- tai teknisten laitteiden asennuksen, vian, häiriön tai huollon laiminlyönnin seurauksena tai palo johtuu kiinteän sähköasennuksen ylikuumentumisesta

• Näiden lisäksi sähköpaloja syntyy sähkölaitteen virheellisestä käytöstä

• Tyypillisiä virheellisestä tai huolimattomasta käytöstä johtuvia sähköpaloja ovat lieteen, uuniin tai mikroaaltouuniin liittyvät sähköpalot, etenkin ruuanlaittoon liittyvät palot

26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 7

Pronto-tietokanta laitospalot 2009 – 2012*

Palon aiheuttaneet koneet ja laitteet

KONE TAI LAITE Ka. / vuosi %

Liesi, uuni tai mikroaaltouuni* 63 45

Valaisin 20 14

Muu kone tai laite 12 8

Sähköverkoston jakokeskus,

muu osa, pistorasia tai painike 11 8

Astian- tai pyykinpesukone 5 3

Muut sähkölaitteet* 29 21

Yhteensä 139 100

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 8

*Sis. Myös laitteen virheellinen käyttö.

** Ilmastointilaite, kiuas, kylmälaite, kahvin- tai vedenkeitin, pyykinkuivauskone,

lämmityslaite, atk-laite, televisio, muut kodinkoneet, sähköjohdot, kaapeloinnit mm.

Varaudu myös sähköiskuihin!

• Esimerkkejä hoitotyössä saaduista sähköiskuista:

– Sairaanhoitajan potilassängystä saama sähköisku

– Sähköisku hoitopöydän liitosjohdosta

• Lisää sähköiskuihin ja sähköpaloihin liittyviä tapausesimerkkejä Tukesin verkkosivuilla VARO-rekisterissä http://varo.tukes.fi/

– hakusanoilla sähköisku tai sähköpalo

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 9

Tyypillinen tapausesimerkki

Erehdys tai unohdus

• Asukas säilytti sähkölieden takalevyillä tavaroita

• Ruuanlaiton yhteydessä hän laittoi kattilan etulevylle, mutta kytki epähuomiossa virran takalevylle ja poistui hetkeksi keittiöstä

• Levy kuumeni, sillä olleet tavarat syttyivät palamaan ja palo levisi liesituulettimeen

• Asukas sai lieviä palovammoja, keittiö tuhoutui ja palo aiheutti savuvahinkoja koko asunnolle

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 10

TO

Kuva: Tarja Ojala

Tyypillinen tapausesimerkki

Riskitekijät

• Keittiössä oli vain vähän laskutilaa, jonka vuoksi asukas säilytti ruuanlaittoon liittyviä tavaroita nelilevyisen sähkölieden takimmaisilla levyillä

• Vanha kiinteistö ja keittiökoneet: lieden levy lämpeni hitaasti, asukas tiesi sen ja poistui kiehumista odotellessaan keittiöstä toiseen huoneeseen tekemään muita askareita.

• Rasvoittunut liesituuletin ja hormi: Kun liedellä olleet tavarat syttyivät, liekki sytytti liesituulettimen ja hormin rasvan ja palo voimistui nopeasti hallitsemattomaksi

• Perinteisen sähkölieden tekniikka

• Ei tietoa palovaroittimesta

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 11

Tapausesimerkki 2*

Kuolemaan johtanut sähköpalo

• Palo sai alkunsa kerrostalon 2. kerroksessa sähköjohdon pistorasian kohdalta

• Naapurit huomasivat parvekkeelle levinneen tulipalon. Joku kävi kehottamassa asukkaita poistumaan asunnoistaan. Palomiehet neuvoivat asukkaita pysymään asunnoissaan turvassa, etteivät nämä tulisi savuiseen rappukäytävään, koska savu on myrkyllistä ja voi tainnuttaa.

• Tulipalossa kuoli yksi henkilö. Onnettomuushuoneistoa lukuun ottamatta muihin asuntoihin ei tullut vahinkoja palosta tai sammutusvedestä

• Osaan asuntoja pääsi savun hajua

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 12

Sähköpalo 2

Onnettomuuden syyt / riskitekijät

• Onnettomuuden todennäköisenä syynä oli kuumentunut jatkojohto, joka sytytti ympärillä olevat lehtipinot palamaan

• Asunnossa oli palovaroitin, mutta se ei ollut toimintakunnossa

• Tapaus Tukesin verkkosivuilla Varo-rekisterissä

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 13

Tapausesimerkki 3

”Sähköpalo” tuetussa asumisessa

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 14

Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Tapausesimerkki 3

Palon aiheuttajana oli rollaattorin kahva

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 15

Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Pohdi

Valtaosa sähköpaloista voitaisiin välttää oikealla suunnittelulla, laitteiden käytöllä, säännöllisellä huollolla, asianmukaisella kunnossapidolla ja sähkötarkastuksella

• Onko organisaatiossasi seurattu asiakkaiden tai potilaiden sähkölaitteiden käyttöön liittyviä riskejä? Mitä niiden vähentämiseksi on tehty?

• Onko sähkölaitteiden kunnossapito ennakoitu ja järjestyksessä?

• Reagoiko organisaatiosi huoltotarpeeseen ennakoivasti ja laitteiden vikaantumiseen välittömästi?

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 16

Pohdinnan paikka

Pohdi

Tavallisin sähkölaitteesta syntyvän palon aiheuttaja on lieden virheellinen käyttö säilytystilana tai levyn unohtaminen päälle

• Seurataanko sähkölieden käyttöä laskutilana asiakkaan luona kotikäynneillä? Entä omissa sosiaalitiloissa?

• Jos huomaat, että liedellä säilytetään palavaa materiaalia, poistatko tavarat säännönmukaisesti ja muistutat niiden aiheuttamasta palovaarasta?

• Miten ruuanlaitossa sattuvaan virran unohtamiseen on varauduttu?

• Onko uutta liettä hankittaessa päätöksenteon painopiste halvassa hankintahinnassa vai turvallisuudessa?

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 17

€

Pohdinnan paikka

Testaa

• Tunnistatko ylikuumentuneen sähkölaitteen hajun?

• Miten toimit?

– Onko toimintamalli suunniteltu?

– Onko toimintamalli harjoiteltu?

– Minkälainen viive reagoinnissa on siedettävä, jotta turvallisuus ei vielä vaarannu?

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 18

Pohdinnan paikka

26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 19

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja

tuetussa asumisessa

Tekstiilien paloturvallisuus

Lähtökohdat

• Tekstiilien paloturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla

• Tekstiilien paloturvallisuusvaatimukset vaihtelevat käyttökohteen mukaan

• Julkisille tiloille suositus paloturvallisista materiaaleista

– Rakennustietosäätiön ohje RT 08-11098 (SIT 08-610087, KH 60 00509) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012

• Kuluttajakäytössä lähtökohtana on, että huonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta tupakasta (Lähtökohtana kuluttajaturvallisuus). Asetus 743/1990 ja 57/1991

– Ei kata vanhoja eikä päällystettyjä huonekaluja eikä sisustustekstiilejä kuten peittoja, lakanoita, verhoja

• Kuluttajavaatteiden paloturvallisuusvaatimukset puuttuvat

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 20

Tekstiilien paloturvallisuus • Syttymisherkkyys: vaikeasti syttyvä, sammuu itsestään SL1 /

tavanomaisesti syttyvä SL2 / herkästi syttyvä SL3

• Tulen leviäminen tekstiilissä: ei ylläpidä palamista vaan sammuu / jatkaa palamista / tuli leviää nopeasti tekstiilirakenteessa

• Sulaminen: tekstiili sulaa, mutta sulaneet osat sammuvat / sulanut osa palaa / sulanut osa palaa ja tiputtaa sulaa palavaa ainesta

• Sammuminen: materiaali ei ylläpidä palamista vaan sammuu itsestään / jatkaa palamista, kunnes materiaali on kokonaan palanut

• Palokaasut: palokaasut ovat myrkyllisiä, ne heikentävät nopeasti näkyvyyttä ja haittaavat pelastautumista

26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 21

Ei vain syttyminen tai palaminen!

• Tekstiilin paloturvallisuus ei muodostu pelkästä syttymis- tai palamisominaisuudesta, vaan myös palavan tekstiilin kehittämistä palokaasuista ja lämmöntuotosta

• Myös syttymisen ja palamisen näkökulmasta paloturvallinen tekstiili voi tulipalossa tuottaa paljon lämpöä, savua ja myrkyllisiä palokaasuja

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 22

Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat

Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat materiaali, rakenne, toiminta ja olosuhteet

• Rakenne:

– Ilmava / ohut kangas syttyy herkemmin kuin tiivis / paksu

– Vanutäytteiset rakenteet voivat palaa voimakkaasti

– Nukkapintaiset kankaat syttyvät helpommin kuin sileät

• Pystysuuntaiset tekstiilit (esim. verhot) palavat helpommin / helpommin kuin vaakatasossa olevat tekstiilit

• Kankaan viimeistely voi vaikuttaa syttymiseen (+ / -)

• Kuivat tekstiilit palavat helpommin kuin kosteat

• Väljät vaatteet palavat (päällä) nopeammin kuin tyköistuvat

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 23

Tekstiilimateriaaleissa on eroja

• Tekstiilien palo-ominaisuudet pitää tiedostaa

• Valinnalla voidaan vaikuttaa paloturvallisuuteen

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 24

Helposti

syttyvät,

palavat tai

sulavat

tekstiili-

materiaalit

Luonnostaan

paloturvalliset

tekstiili-

materiaalit

Palosuojatut

tekstiilit

Tavanomaisten tekstiiliraaka-aineiden palo-ominaisuuksia*

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 25

Raaka-aine Syttyminen Palamisnopeus ja

sulaminen

Puuvilla, pellava,

modaali, viskoosi

Ohuena helposti

syttyviä

Palaa herkästi, kytee, ei

sula

Polyamidi Syttyvä Sulaa

Polyesteri Syttyvä* Sulaa, räiskyy

Polyakryyli Herkästi syttyvä Palaa voimakkaasti, sulaa,

räiskyy

Modakryyli Vaikeasti syttyvä Ei sula

Klorokuidut Vaikeasti syttyviä Itsestään sammuvia

Villa, silkki, nahka,

untuvat, höyhenet

Vaikeasti syttyviä Itsestään sammuvia

Lasikuidut Eivät syty

Haasteita

• Puhtaiden raaka-aineiden (esim. 100 % villa) palokäyttäytyminen tiedetään, mutta jo tekstiilin viimeistely voi muuttaa palo-ominaisuuksia

• Sekoitekankaiden (esim. 50 % villa / 50 % akryyli) ja yhdistettyjen materiaalien tai rakenteiden palo-ominaisuuksia voi olla vaikea ennakoida

– Kuituseokset: villa on paloturvallinen, mutta entä villa + akryyli?

– Kerrosrakenteet esim. untuva turvallinen, mutta entä untuvatyyny, jossa on puuvilla- tai puuvilla/polyesteripäällinen tai -tyynyliina?

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 26

Palava vai paloturvallinen tekstiili?

• Valtaosa tavanomaisista tekstiilikuiduista on helposti syttyviä ja suuri osa myös nopeasti palavia

• Osa kuiduista (mm. villa) on luonnostaan paloturvallisia: ne ovat vaikeasti syttyviä eivät ylläpidä palamista

– Luonnostaan paloturvallisten tekstiilimateriaalien paloturvallisuusominaisuus on pysyvä, se ei heikkene käytön, pesun tai kulumisen myötä, mutta viimeistysaineet ja likaantuminen voivat muuttaa ne herkemmin syttyviksi

• Tekstiili voi olla palosuojattu, jolloin paloturvallisuus perustuu tekstiilikuidun kemialliseen rakenteeseen tai viimeistelyyn

– Palosuojaviimeisteltyjen tekstiilien paloturvallisuus voi heiketä käytön ja mm. pesujen seurauksena. Lika voi heikentää tekstiilin paloturvallisuutta!

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 27

Tekstiilien palosuojaus

• Palosuojauksella parannetaan tekstiilimateriaalin paloturvallisuutta, mutta suojaus voi heikentää tekstiiliä ja lisätä palokaasujen määrää ja myrkyllisyyttä

• Palosuojatut tekstiilit eivät ole palamattomia: suojaus vähentää syttymisherkkyyttä ja palonleviämiskykyä

• Palosuojattujen tekstiilien terveyshaittoja ei tunneta, mutta palosuoja-aineet voivat olla terveydelle haitallisia*: Yksittäisiä palosuoja-aineita on asetettu käyttökieltoon niiden aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi**

• Lisätietoa palosuojatuista tekstiileistä

• Lisätietoa sisusteiden paloturvallisuudesta

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 28

Tekstiilien palo-ominaisuudet

Käytön mukaan: huonekalut

• Kuluttajille myytäville (uusille) pehmustetuille istuinhuonekaluille ja patjoille on paloturvallisuusvaatimukset (asetukset). Pehmustetut istuinhuonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta savukkeesta, mutta voivat syttyä liekistä.

• Muille kuluttajakäytössä oleville sisustustuotteille ei ole paloturvallisuusvaatimuksia

• Ota huomioon

– Mahdolliset palavat puuosat, palavat ja sulavat muoviosat

– Vanhat, likaiset, verhoillut tai irtopäällisellä päällystetyt kalusteet voivat syttyä / palaa helposti, paloturvallisuus riippuu verhoilumateriaalista!

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 29

Tekstiilien palo-ominaisuudet

Käytön mukaan

• Peitot, tyynyt, lakanat, verhot

– Puuvillaa, pellavaa tai tekokuituja

– Palo-ominaisuudet raaka-aineen mukaan

• Vaatetus

– Sulavat, helposti syttyvät vaatteet voivat olla vaarallisia

– Vanutäytteiset kerrosrakenteet (toppavaatteet) voivat olla vaarallisia, jos päälliskangas on helposti syttyvä ja vanu tai vuorikangas palavaa tai sulavaa materiaalia. Lämpöä vapautuu paljon ja sula aines voi tarttua ihoon. Sulava tekstiilimateriaali voi olla erittäin kuumaa ja aiheuttaa vakavia palovammoja.

– Joissakin vaatteissa voi olla varoitusmerkintä avotulesta (mm. Keep away from fire), useimmiten merkintää ei ole

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 30

Esimerkki varoitusmerkinnästä

26.6.2015 STEP-hanke 2015 31

Sulava tekstiili aiheuttaa vakavat vammat

• Tähän diaan on tarkoitus lisätä valokuva henkilön päälle sulaneen tekstiilin aiheuttamasta palovammasta

• Eettinen keskustelu asiasta on kesken

• Kuvan tavoitteena on konkretisoida tekokuitujen vaaroja

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 32

Tekstiilien paloturvallisuus

Käyttäjään ja tilanteeseen liittyvät riskit

Riskiryhmät

• Lapset, ikääntyneet

• Tupakoijat ja tupakoivat päihteiden käyttäjät

Tilanteet

• Avotulen teko

• Tupakointi

• Grillaus

• Ruuanlaitto

• Puulämmitys

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 33

Tekstiilien paloturvallisuus Yleislinjaus

• Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudesta on olemassa Rakennustietosäätiön ohje RT 08-11098 (SIT 08-610087, KH 60 00509) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012

• Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudelle ei ole vähimmäisvaatimuksia, vaan asia on toiminnanharjoittajan omalla vastuulla*

• Toiminnanharjoittajan on arvioitava mitä paloturvallisuusriskejä toimintaan sisältyy ja miten riskejä pystytään hallitsemaan.** Palotarkastus tukee tätä toimintaa.

• Tekstiilien paloturvallisuus on otettava huomioon sekä toimintaa suunniteltaessa, hankinnoissa että koko toiminnan harjoittamisen ajan

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 34

Paloturvallisuus

Pukeutumisessa ja sisustuksessa

• Valitse sisustukseen vaikeasti syttyvät materiaalit

• Valitse pukineisiin vaikeasti syttyvät ja itsestään sammuvat materiaalit (sekä henkilökunta että asiakas)

• Kerrospukeutumisessa kiinnitä huomio sekä ihoa vasten olevaan kerrokseen että pintakerrokseen, pintakerros on alttiina syttymiselle, ihoa vasten oleva kerros voi suojata palo- ja sulamisvammoilta

– Nahkatakki tai villakankainen pukine suojaa tehokkaasti

– Alusasuissa luonnonkuidut turvallisempia

– Tarkista vaatteiden materiaali

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 35

Pukeutumisen paloturvallisuus

• Villa, nahka (huonekalut, takit) ja untuvat (tyynyt, peitot, takkien täyte) yleensä turvallisia, huom. päällisen materiaali vaikuttaa myös oleellisesti syttymiseen ja palo-ominaisuuksiin

• Kerrospukeutumisella mahdollisuus parantaa paloturvallisuutta, puuvillainen tai villainen alus- tai väliasu voi suojata ihoa palavalta ja sulavalta materiaalilta palossa

• Sulavasta materiaalista tehdyt alusvaatteet ja paljasta ihoa vasten olevat tekokuitupukineet voivat palossa aiheuttaa vakavia palovammoja!

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 36

Paloturvallisuutta voidaan testata

• Paloturvallisuudesta ei ole merkintää tekstiilituotteissa, mutta sitä voidaan testauttaa* tai testata

• Tekstiiliraaka-aineiden palotestausvideo*

– Yksittäisenä lankana

– Kangaspalana

• Jos testaat, muista paloturvallisuus

– Palamaton alusta

– Pieni kuitumäärä / kangaspala

– Käytä kynttilää ja pinsettejä, varo nopeaa leimahtamista ja palossa mahdollisesti kipinöiviä tai sulavia tekokuituja

– Muista palokaasujen vaarallisuus, huolehdi kaasujen poistosta!

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 37

Pohdi

Oletko kiinnittänyt huomion tulipalojen syttymisen ennaltaehkäisyyn?

• Asiakkaan pukeutumiseen / pukinemateriaaleihin

• Liina- ja sänkyvaatteisiin

• Sisustustekstiileihin

• Huonekaluihin ja niiden päällysmateriaaliin

• Mahdolliseen avotuleen

• Tulentekovälineisiin

• Tekstiilien laatuun ja määrään

• Entä muuhun turhaan palokuormaan kuten lehdet, roskat, pakkausjäte, muovit?

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 38

Pohdinnan paikka

Pohdi

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 39

• Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta

• Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa?

• Pohdi mitä teet.

Pohdi

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 40

Pohdinnan paikka

• Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta

• Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa?

• Pohdi mitä teet.

Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 41

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja

tuetussa asumisessa

Kemikaalit paloissa

Lähtökohdat

• Kemikaalit voivat olla samalla kertaa

– hyödyllisiä / välttämättömiä

– haitallisia tai jopa vaarallisia ja pahentaa tulipalon seurauksia

• Tutustu aina kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen ja varaudu vaaroihin

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 42

Esimerkki

Välttämätön, vaarallinen happi

• Elimistölle välttämätön, hoitotyössä tavanomainen ja hyödyllinen, mutta samalla myös vaarallinen

– Happikanyyli ja tupakka ovat huono yhdistelmä

• Happipitoisuuden noustessa palavat materiaalit syttyvät helpommin ja palavat voimakkaammin:

– Ilman normaali happipitoisuus on 21 %. Jos happipitoisuus on 24 %, palamisnopeus on kaksinkertainen (siis vain +3 prosenttiyksikköä). Jos happipitoisuus on 40 %, palamisnopeus kymmenkertaistuu ja palon sammuttaminen on mahdotonta.

• Lääkehappea käytettäessä huoneilman / tilojen happipitoisuutta voidaan seurata happipitoisuusmittarilla

• Lisätietoa hapen turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä Tukes

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 43

Tietoa kemikaaleista

Kemikaalien aiheuttamien riskienarvioinnissa ja minimoinnissa voi käyttää useita vaihtoehtoisia työkaluja tai tietokantoja:

• Käyttöturvallisuustiedotteet (valmistaja / myyjä / lähettäjä)

• KETU-rekisteri, Kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukes

• Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet eli OVA-ohjeet, Työterveyslaitos TTL

• Kansainväliset kemikaalikortit, TTL

• Kemikaalivihi (TTL)

• TOKEVA 2012, Pelastusopisto

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 44

Käyttöturvallisuustiedotteet

• Tutustu käyttöturvallisuustiedotteeseen jo ennen kemikaalin käyttöönottoa

• Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille saattamisesta, on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanottajalle ja Kemikaali- ja turvallisuusvirastolle

• Jos käyttöturvallisuustiedotetta ei ole katso Tukesin KETU-rekisteri http://www.ketu.fi/ tai joku muu edellä mainituista lähteistä

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 45

KETU-rekisteri

• Käyttöturvallisuustiedotteet on kerätty Tukesin ylläpitämään KETU-rekisteriin

• Rekisteri on hyödyllinen tietolähde vaaroja ennakoitaessa, tai jos kemikaalista ei ole käytettävissä asianmukaista käyttöturvallisuustiedotetta

• Rekisterissä on julkinen ja viranomaisosa. Julkisen osan tiedot ovat kaikkien saatavilla maksutta.

• Avoin haku perustuu kauppanimeen tai valmistajan nimeen

• Tunnisteena CAS-numero (Chemical Abstract Service)

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 46

OVA-ohjeet

• OVA-ohjeet sisältävät noin 120 yleisimmin käytetyn vaarallisen aineen turvallisuustiedot suomeksi

• Haku YK-numerolla (UN) tai nimellä

– YK-numero on aineen kansainvälinen nelinumeroinen numerokoodi, joka yksilöi aineen

– Numerot ovat välillä 0004 - 3468

– Esim. happi 1072 - tai 1073

Katso OVA-ohjeet: http://www.ttl.fi/ova/

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 47

Kansainväliset kemikaalikortit

• Noin 1600 aineen turvallisuustiedot suomeksi

• Sisältää vaarallisen aineen keskeiset vaara ja torjuntatiedot

• Haku

– Nimellä

– YK-numerolla

– ICSC-numerolla tai

– CAS-numerolla mm.

• Katso kansainväliset kemikaalikortit: http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 48

Kemikaalivihi

• Työterveyslaitoksen uusi käyttöliittymä, josta löytyy yleistietoa kemikaaleista

• Testejä

• Yleistietoa

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 49

TOKEVA-ohjeet

• Pelastustoimen ohjeistus toimintaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamien vaarojen torjuntaan

• Avoin versio vapaasti haettavissa Pelastusopiston verkkosivuilta

• Helppotajuista tietoa kemikaalien aiheuttamien vaarojen torjuntaan

• Sisältää myös OVA-ohjeet ja kansainväliset kemikaalikortit

• Haku nimellä tai nimen osalla, YK-numerolla, vaaranumerolla, symbolilla tai lipukkeella

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 50

Tutustu aineen ominaisuuksiin

• Ei ole väliä, mitä työkalua käytät, kunhan osaat: eri työkalut täydentävät toisiaan, keskeisimpien aineiden osalta niissä on luonnollisesti yhtäläisyyksiä ja päällekkäisyyksiä

• Käytä olemassa olevaa tietoa paloturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden parantamiseksi

• Tutustu aineen ominaisuuksiin aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siis etukäteen, jo ennen vaarallisen aineen toimitusta ja käyttöönottoa.

• Arvioi aineen aiheuttamat riskit ja varaudu niihin

• Varmista, että kemikaalit on otettu huomioon myös pelastussuunnitelmassa ja poistumisturvallisuusselvityksessä

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 51

Erityisosaamista edellyttävät

Räjähdysvaaralliset tilat, ATEX (Ex)

• Hoitolaitoksissa voi olla nesteen, kaasun tai pölyn vuoksi räjähdysvaarallisia ATEX (aiemmin Ex) –tiloja

• Tiloissa pitää käyttää ATEX-luokiteltuja koneita, laitteita ja varusteita, myös pukineita ja jalkineita

• Suojauksen tavoitteena on estää kipinät, jotka voisivat sytyttää räjähdysvaarallisen tilan palamaan

• Räjähdysvaaralliset tilat edellyttävät aina erityisosaamista, lisätietoja räjähdysvaarallisista tiloista:

Tukes

TTL

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 52

Pohdi

• Oletko tietoinen toimipaikkasi kemikaaleista, niiden palo-ominaisuuksista ja mahdollisista lisäriskeistä tulipalon yhteydessä?

• Onko toimipaikassasi

– Toimintaohjeet kemikaalivuotojen varalta?

– toimintaohjeet kemikaalien käsittelystä tulipalon varalta?

• Mitä työkalua työpaikallasi / itse käytät kemikaalivaarojen torjuntaan?

• Onko koko henkilökunta tietoinen käytössä olevasta työkalusta? Käytetäänkö tietoa varautumiseen?

• Onko myös pelastuslaitos tietoinen tieto toimipaikallasi käytettävistä kemikaaleista?

26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 53

Pohdinnan paikka

Yhteystiedot ja palaute

Paloturvallisuus sosiaali- ja terveystoimessa -hankkeen verkkosivut

• http://www.thl.fi/step

Palaute ja kehitysehdotukset

• Step-hanke(at)thl.fi

26.6.2015 STEP-hanke 2014 54

STEP-hanke

26.6.2015 STEP-hanke 2014 55