suomalaisten suhtautuminen ympäristöterveysriskeihin

Suomalaisten suhtautuminen ympäristöterveysriskeihin

Timo Lanki

Ympäristöterveyden osasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tausta I

• SETURI-projekti tuotti luonnontieteellistä tietoa ympäristöaltisteisiin liittyvistä terveysriskeistä Suomessa.

– Haitallisimpia altisteita yhdyskuntailman pienhiukkaset, ympäristön tupakansavu, radon, ympäristömelu ja UV-säteily

• Maallikoiden käsitykset riskeistä eroavat usein asiantuntijoiden käsityksistä.

– Riskikäsityksiin vaikuttavat asenteet, tunteet, arvostukset, terveydentila, tieto, riskin ominaisuudet (vapaaehtoisuus, tuttuus, havainnoitavuus jne.), asuinpaikka, luottamus viranomaisiin jne. jne.

– Maallikot hakevat tietoa hyvin monenlaisista lähteistä.

Tausta II • Käsitys suomalaisten ympäristöaltisteita koskevista

riskikäsityksistä ja asenteista perustui THL:ssä medioiden seuraamiseen ja kansalaisten soittoihin.

• YRTTI-tutkimuksessa tavoitteena oli kerätä edustavaa tietoa siitä, kuinka suomalaiset

– kokevat elinympäristönsä terveellisyyden

– ovat tietoisia eri ympäristäaltisteisiin liittyvistä terveysriskeistä

– suhtautuvat yhteiskunnallisiin vaikutuskeinoihin riskien vähentämiseksi.

• Tietoa ihmisten kokemusmaailmasta tarvitaan niin riskiviestinnän, riskien hallinnan kuin päätöksenteonkin tueksi (esimerkkinä puunpoltto?).

YRTTI -kyselytutkimus

• Tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 3000 25–74-vuotiasta suomalaista.

• Postitse lähetettyyn kyselylomakkeeseen (vain suomeksi) vastasi 1112 henkilöä (37 %).

4.6.2014 Esityksen nimi / Tekijä 4

Koettu altistuminen


3 2 5 3 2 3

40

16 18

36

28

19

54

36

38 35

34

40

37

27

17

30 27

18 20

24

10

5 10

13

6 7

13

3 1 3 5

1 2 5 3 1

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Liikenteenpakokaasut

Katupöly Teollisuudenilmansaasteet

Puunpoltonsavut

Liikennemelu Passiivinentupakointi

Sisäilmanradon

5 Erittäin paljon

4

3

2

1 En lainkaan

EOS/puuttuva

Koettu altistuminen erilaisille ympäristötekijöille omassa elinympäristössä (N=1112) (%)

Arvioikaa asteikolla 1-5, missä määrin altistutte seuraaville tekijöille omassa elinympäristössänne (EI työympäristö) keskimäärin?

Häiritsevyys

Ung-Lanki & Lanki, Yhdyskuntasuunnittelu 2013

Häiritsevätkö seuraavat tekijät Teitä jollain tavoin tavallisesti arkielämässänne? (N=1112) (%)

8 7 10 8 8 5

32 26

48 52

27

57

36

33

26 27

29

20

15

20

11 9

19

8

7 11

3 3

12 5

2 3 2 1 5 5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100


Katupöly Teollisuudenilmansaasteet

Puunpoltonsavut

Liikennemelu Passiivinentupakointi

5 Erittäin paljon

4

3

2

1 Ei lainkaan

EOS/puuttuva

Oireet


Ympäristötekijöistä aiheutuvat oireet (%)

(mukana vastaajat, jotka kokevat altistuvansa kyseisille ympäristötekijöille omassa elinympäristössään)

Aiheuttavatko nämä tekijät Teille tavallisesti jonkinlaisia oireita (esim. pahaa oloa, päänsärkyä, hengitystieoireita, silmäoireita)?

17 14 19 19 18

11

41

24

45 47

37

31

22

28

21 23

23

25

11

17

10 7

12

13

6

11

3 3 7

10

3 6 2 1 3

10

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100


(N=897)

Katupöly (N=891) Teollisuudenilmansaasteet

(N=658)

Puunpolton savut(N=769)

Liikennemelu(N=875)

Passiivinentupakointi

(N=480)

5 Erittäin paljon

4

3

2

1 Ei lainkaan

EOS/puuttuva

Käsitys riskeistä (yleisesti)

Lanki&Ung-Lanki, TESSO 2014

Entä kuinka suurena riskinä

ihmisten terveydelle yleisesti

ottaen pidätte näitä tekijöitä

Suomessa?

Tulevaisuuden riskit


Arvioisitteko seuraavista tekijöistä aiheutuvien terveyshaittojen lisääntyvän, pysyvän samana vai

vähentyvän seuraavien 25 vuoden aikana Suomessa?(N=1112) (%)

Lisääntyy jonkin

verran/

erittäin paljon

Pysyy

samana

Vähenee jonkin

verran/

erittäin paljon

EOS/

Puuttuva

Auringon ultraviolettisäteily 61 28 4 7

Liikenteen pakokaasut 54 20 22 5

Katupöly 52 32 11 5

Liikennemelu 38 39 17 6

Teollisuuden ilmansaasteet 36 34 24 7

Passiivinen tupakointi 16 31 48 5

Sisäilman radon 15 36 12 37

Puunpolton savut 14 52 27 8

Tiedon taso


Kuinka paljon katsotte tietävänne siitä, millaisia terveysriskejä seuraaviin tekijöihin liittyy?

Kokemukseen yleisestä riskistä vaikuttavat tekijät


• Liikenteen ilmansaasteita pitivät riskinä erityisesti:

– Elinympäristön terveysriskeistä yleisesti huolestuneet

– Liikenteen ilmansaasteiden ja kroonisten sairauksien välisen yhteyden tietävät

– Paljon oman arvionsa mukaan liikenteen ilmansaasteiden terveyshaitoista tietävät

– Naiset

– Liikenteen ilmansaasteet häiritseviksi kokevat

– Oireita altistumisesta saavat

• Kokemus riskistä lisääntyi myös koulutustason alentuessa ja iän kertyessä.

Kokemukseen omasta riskistä vaikuttavat tekijät


• Liikenteen ilmansaasteita pitivät riskinä erityisesti:

– Oireita altistumisesta saavat

– Oman kokemuksen mukaan paljon altistuvat

– Liikenteen ilmansaasteiden ja kroonisten sairauksien välisen yhteyden tietävät

– Elinympäristön terveysriskeistä yleisesti huolestuneet

• Riskiviestinnän kannalta omaan kokemukseen vaikuttavat tekijät lienevät tärkeämpiä.

• Omaa riskiä pidettiin useimpien altisteiden kohdalla matalampana kuin muiden suomalaisten riskiä (yleinen ilmiö).

Liikenteen ilmansaasteet, suhtautuminen yhteiskunnallisiin toimiin


Liikenteen ilmansaasteita

(pakokaasut/katupöly) ja

niille altistumista voidaan

vähentää esimerkiksi alla

luetelluin tavoin. Miten

suhtaudutte näihin

keinoihin?

Puunpolton ilmansaasteet, suhtautuminen yhteiskunnallisiin toimiin


Puunpolton hiukkasia ja

niille altistumista voidaan

vähentää esimerkiksi alla

luetelluin tavoin. Miten

suhtaudutte näihin

keinoihin?

Ilmansaasteet: altistumisen välttäminen

Vähentääksenne omaa tai perheenjäsentenne altistumista

liikenteen ilmansaasteille (pakokaasut/katupöly) oletteko

viimeisen vuoden aikana toistuvasti…

Sulkenut ikkunoita

autoillessa 37 %

Sulkenut ikkunoita kotona/töissä 25

Vähentänyt ilmanvaihtoa autossa 28

Käyttänyt sisäilmanpuhdistinta kotona/töissä 8

Välttänyt ulkona liikkumista 7

Valinnut kulkuvälineeksi auton tai

joukkoliikennevälineen kävelyn tai pyöräilyn

sijaan 8

Valinnut vähemmän saasteisen kulkureitin 15

En mitään näistä 42 Sulkenut ikkunoita

autoillessa 8 %

Sulkenut ikkunoita kotona/töissä 15

Vähentänyt ilmanvaihtoa autossa 6

Käyttänyt sisäilmanpuhdistinta kotona/töissä 3

Välttänyt ulkona liikkumista 5

Valinnut kulkuvälineeksi auton tai

joukkoliikennevälineen kävelyn tai pyöräilyn

sijaan 2

Valinnut vähemmän saasteisen kulkureitin 5

Sammuttanut tulen tulisijasta tai jättänyt sen

sytyttämättä 3

En mitään näistä 73

Vähentääksenne omaa tai perheenjäsentenne altistumista

puunpolton savuille (pientalojen lämmitys/tulisijat)

oletteko viimeisen vuoden aikana toistuvasti…

Esimerkkejä asenteista


• 16 % on (melko tai erittäin) huolestunut elinympäristöstä itselle tai perheenjäsenille aiheutuvista terveysriskeistä.

• 40 % on sitä mieltä, ettei asiantuntijatietoon voi luottaa, koska saman alan asiantuntijat voivat olla jostakin asiasta täysin eri mieltä.

• 21 % luottaa siihen, että viranomaiset huolehtivat elinympäristön terveellisyydestä.

• 60 % katsoo, että viranomaisten pitäisi tehdä enemmän ilmansaasteista aiheutuvien terveysriskien vähentämiseksi.

• 63 % uskoo, että lapsille aiheutuu ilmansaasteista enemmän terveyshaittoja kuin aikuisille.

• 44 % on sitä mieltä, että ihmiset ovat altistuneet puunsavulle kautta aikojen, joten se ei voi olla kovin haitallista terveydelle.

• 42 % on sitä mieltä, että takkatulen luomaa kodikasta tunnelmaa on vaikea korvata millään.

Saasteet ja melu - haaste kaupunkien tiivistämiselle?


• 64 % suomalaista pitää elinympäristöään erittäin tai melko terveellisenä.

• Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi kaupunkeja tulisi tiivistää.

• Melko tai erittäin epäterveellisenä ympäristöään pitävistä 91 % kaupungeissa

– Riskiviestinnässä on onnistuttu?

• Asumiseen liittyvien riskien välttämisellä on kääntöpuolensa.

– päästöt ja sitä kautta yleinen riski voivat kasvaa (samoin ilmastonmuutoksen riskit)

24%

75%

1%

Kyllä

18%

81%

1%

Kyllä

Onko liikennemelulla ollut

merkittävää vaikutusta

asuinpaikkanne valintaan?

Onko liikenteen ilmansaasteilla

(pakokaasut/katupöly) ollut

merkittävää vaikutusta

asuinpaikkanne valintaan?

Pohdintaa I • Passiivinen tupakointi ja UV-säteily esimerkkejä

onnistuneesta pitkäjänteisestä riskiviestinnästä

• Radonin riskeistä tulee tiedottaa lisää (jälleen?).

• Liikenteen ilmansaasteiden haitallisuus tiedostetaan.

– Viranomaisten haluttaisiin tehostavan ponnisteluja haittojen vähentämiseksi.

– Katupöly esimerkki viimeaikaisen riskiviestinnän vaikutuksesta?

– Mikä on ”sopiva” huolestuneisuuden aste?

– yksilö- ja väestötason riskit molemmat huomioitava viestinnässä

• Ristiriitaiset viestit riskeistä mediassa ongelma

Pohdintaa II

• Puunpolton terveyshaittoihin liittyvää tietoa lisättävä.

• Puunpoltto koetaan suomalaisuuteen kuuluvaksi, luonnolliseksi ja tunnelmalliseksi elementiksi.

tieto ei välttämättä riitä, tulee vaikuttaa muutenkin asenteisiin

– Tulisi korostaa sitä, ettei kyse ole vain omasta riskistä.

• Suomalaiset tällä hetkellä jakautuneita sen suhteen, pitäisikö myös rajoituksin vähentää terveysriskejä (liikenne ja puunpoltto).

• Interventiotutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, mitä valistuskampanjoilla voidaan saada aikaan.

– Lähitulevaisuuden esimerkkejä voisivat olla esim. puunpoltto, nastarenkaiden käyttö, tuulivoimaloiden melu, sisäilmaongelmat.

suomalaisten suhtautuminen ympäristöterveysriskeihin

Environment