suomussalmen kunta pesiÖn kylÄ issoo … · ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu...

SUOMUSSALMEN KUNTA

PESIÖN KYLÄ

IISSOO LLAAHHNNAASSEENN RRAANNTTAA--AASSEEMMAAKKAAAAVVAA

LUONNOS 18.9.2014

SUOMUSSALMEN KUNTA

ISO LAHNASEN RANTA-ASEMAKAAVA 1

*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT _______________________________________________________ 2 2. TIIVISTELMÄ ______________________________________________________________________ 4

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ____________________________________________________________ 4 2.2. Asemakaava _____________________________________________________________________ 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen _______________________________________________________ 4

3. LÄHTÖKOHDAT ____________________________________________________________________ 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ____________________________________________________ 6

3.1.1 Alueen yleiskuvaus _____________________________________________________________ 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö ___________________________________________________________ 9 3.1.4 Maanomistus _________________________________________________________________ 10 3.1.5 Muinaismuistot _______________________________________________________________ 10

3.2. Suunnittelutilanne _______________________________________________________________ 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset __________________________ 12

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET __________________________________________ 14 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve __________________________________________________ 14 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset _______________________________ 14 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö _______________________________________________________ 15

4.3.1. Osalliset ____________________________________________________________________ 15 4.3.2. Vireilletulo __________________________________________________________________ 15 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt _________________________________________ 15 4.3.4. Viranomaisyhteistyö __________________________________________________________ 16

4.4. Asemakaavan tavoitteet __________________________________________________________ 16 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet __________________________________________________________ 16 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet _________________________________________________ 18

4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset _____________________________ 18 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ___________________________________________ 18 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet ___________________________________________________ 18 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ________________________________________ 18

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ___________________________________________________________ 19 5.1. Kaavan rakenne ________________________________________________________________ 19

5.1.1. Mitoitus ____________________________________________________________________ 19 5.1.2 Palvelut _____________________________________________________________________ 20

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen _______________________________ 20 5.3. Aluevaraukset __________________________________________________________________ 20

5.3.1. Korttelialueet ________________________________________________________________ 20 5.3.2. Muut alueet _________________________________________________________________ 21

5.4. Kaavan vaikutukset______________________________________________________________ 21 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön _________________________________________________ 21 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ____________________________________________ 21 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ___________________________________________ 23 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin _______________________________________________________ 25 Vaikutukset kulttuuriin _____________________________________________________________ 25 Muut kaavan merkittävät vaikutukset __________________________________________________ 25

5.5. Ympäristön häiriötekijät _________________________________________________________ 25 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset __________________________________________________ 25 5.7. Nimistö ________________________________________________________________________ 26

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ________________________________________________________ 26 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat _________________________________ 26 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus __________________________________________________________ 27 6.3. Toteutuksen seuranta ____________________________________________________________ 27

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA _________________________________________ 30

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: SUOMUSSALMEN KUNTA (777) PESIÖN KYLÄ (407)

ISO LAHNASEN RANTA-ASEMAKAAVA

KAAVA KOSKEE ISO JA PIENI LAHNASEN RANTA-ALUEITA. MUKANA OLEVA TILA ON: LAHNAJOKI 119:8 (777-407-119-8), om. UPM-Kymmene Oyj TARKOITUKSENA ON LAATIA VÄLJÄ, TAVANOMAINEN, OMARANTAINEN RAN-TA-ASEMAKAAVA

KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 [email protected] www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO:

- VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 25.4.2013 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 25.4.2013 ALKA-

EN KAAVAN KÄSITTELY:

- KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 § MUKAAN …. 201..

- KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ …… - SUOMUSSALMEN KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT …..

Valokuvat: Kimmo Mustonen 28.6.2012

mailto:[email protected]

http://www.kimmokaava.fi/

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 1 Kaava-alueen yleispiirteinen sijainti

Kuva 2 Alueen yleissijainti Googlen satelliittikuvalla

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

2. TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle UPM:n aloitteesta alkuvuodesta 2012. Tar-koituksena on tutkia laajemmin yhtiön omistamien alueiden vesistöjen rakennusmah-dollisuudet ja sijoittaa rakentaminen suunnitelmallisesti. Kaavatyö alkoi virallisesti 19.9.2012 käydyllä kaavaneuvottelulla. Kesällä sitä ennen tehtiin tutustumis- ja inventointikäyntejä maastoon ja hankittiin aineistoa. Kaavan laatimisen vireilletulosta ilmoitettiin 25.4.2013 julkaistulla kuulutuksella. Kir-jeet lähimmille maanomistajille lähetettiin samalla. Kunnanhallitus päätti … 201.. § … asettaa luonnosaineiston nähtäville. Kaavan val-misteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä ….. 201... Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ….. Suomussalmen kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan …...

2.2. Asemakaava

Iso ja Pieni Lahnanen yhdistyvät kapean salmen kautta toisiinsa. Iso Lahnasen pinta-ala on n. 126 ha ja Pieni Lahnanen n. 42 ha. Iso Lahnasen rannat itäosaa lukuunot-tamatta kuuluvat UPM:n alueeseen ja Pieni Lahnasesta vain järven itäranta. Ranta-asemakaava on normaali omarantainen kaava. Kaava-alueeseen kuuluu ran-taa Iso Lahnasella n. 4350 m ja Pieni Lahnasella n. 400 m. Lisäksi niiden välinen salmea on n. 500 m. Alue on Suomussalmen keskustaajaman länsipuolella n. 13 km päässä. Valtatie 5 kulkee alueen koillispuolella n. 10 km etäisyydellä ja Kyröntie parin km päässä alueen eteläpuolella. Alueen sijaintia on esitelty liitekartoilla. Kaavan laatija DI (maanmittaus, YKS124) Kimmo Mustonen Kuusamosta.

2.3. Asemakaavan toteuttaminen

Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. Loiste Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska UPM:n tarkoituksena on kaavoittaa alueita ainoastaan välitöntä toteuttamista ja myyntiä varten.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 3 Kaava-alueen rajaus

Kuva 4 Alueen sijainti kunnan osoitekartalla

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Alue on kohtuullisen hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa hyväpuustoista kangasmaastoa. Etelärannan länsiosa on alavahkoa, kosteampaa maata. Alueen sijainti sopii erinomaisesti lomakäyttöön; Suomussalmen, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntakeskukset ja Valtatie 5 ovat varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien päässä, Ouluun on kohtuullinen matka, vesistöt ovat puhtaita ja mai-semiltaan kauniita, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää jne.

3.1.2 Luonnonympäristö

Metsäalueet ovat pääasiassa mänty- ja kuusivaltaista kangasta. Myös lehtipuustoa

on jonkin verran ranta-alueilla. Maasto on vaihtelevaa, mutta pohjoisrannan osalta lä-hes kokonaan rakentamiskelpoista. Suoalueita on etelärannan länsiosassas ja soitu-mia muuallakin jonkin verran.

Korkeuserot vaihtelevat kaava-alueella järvien n. 205 m tason ja n. 220 m tason välil-

lä. Paikkatietoikkunan rinnevalovarjoste ja korkeustasokartta on ohessa. Maaston luonne selviää niistä hyvin.

Kuva 5 Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostus -kartta

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 6 Korkeustasot alueella ja sen ympärillä

Kuva 7 Matalaa, hiekkapohjaista rantaa Iso Lahnasen pohjoisrannalla

Vesistöt ovat varsin puhtaita, koska rakentaminen rannoilla on melko vähäistä. Viljel-tyjä alueita on vain vähän järvien lähellä. Suoalueet ovat osittain ojitettuja, mikä on li-sännyt kuormitusta. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän järvien tietokannan ”Järviwikin” perustiedot vesistöistä ovat seuraavat:

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 5 Järviwikin perustiedot vesistöistä

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesi-

lain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty kesällä 2012. Selvitys on selostuksen liitteenä.

Kuva 8 Iso ja Pieni Lahnasen välinen salmi

Kuva 9 Pohjoisrannan hyväpohjaista, matalaa hiekkarantaa

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Kaava-alue on rakentamaton. Iso Lahnasen itärannalla on yksi maatilan talouskeskus ja yksi lomarakennus. Naapurialueiden rakentaminen, tiestö yms. selviää selostuksen kartoilta. Vesi- ja viemärijohtoa ei ole alueella. 20 kV sähkölinja kulkee tiestöä seurail-

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

len alueen itä- ja eteläpuolella, lähimmillään vain muutaman sadan metrin etäisyydel-lä etelärannan alueesta. Pohjoisrannan alueelle tulee enemmän matkaa.

Kuva 10 Lähialueen rakentamistilanne Paikkatietoikkunan tietojen mukaan

Kuva 11 Nojorannan aluetta. Lahnasen talo taustalla

3.1.4 Maanomistus

Kaava-alueen maanomistus on seuraava: LAHNAJOKI 119:8 (777-407-119-8), omistaja UPM-Kymmene Oyj. 3.1.5 Muinaismuistot

Ennestään ei ole ollut tiedossa muinaismuistoja alueella tai aivan sen lähellä.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 12 Paikkatietoikkunan muinaismuistoja suojelualueet alueen ympärillä

Esa Suominen Kainuun museolta on inventoinut kaavoitusta varten alueen muinais-muistot kesällä 2012. Iso Lahnasen etelärannalla on yksi tervahauta, joka jää kaava-alueen ulkopuolelle. Pieni Lahnasen rannalle Autioniemeen olisi mahdollisesti peri-mätiedon mukaan tultu aluksi asumaan. Paikka on kuitenkin ollut hallanarka ja siitä on muutettu nykyisen Lahnasen talon paikalle. Tämä olisi voinut tapahtua jo 1600 –luvun alussa. Paikalta ei kuitenkaan löydetty mitään asutukseen viittaavaa.

Kuva 13 Muinaismuistorekisterin tiedot Myllylahden etelärannan tervahaudasta

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

3.2. Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Kainuun maakuntakaava on maakuntavaltuustossa hyväksytty 7.5.2007. Valtioneu-vosto vahvisti päätöksen 29.4.2009 vähäisillä muutoksilla. Maakuntakaavassa alue on Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja sitä koskee Maaseutumaisen kehittä-misen yhteistyöalue –merkintä. Lahnasen talo kaava-alueen ulkopuolella on perin-nemaisemakohde. Ote maakuntakaavasta ja lähialuetta koskevista merkinnöistä ja määräyksistä on ohessa.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 14 Kainuun maakuntakaava merkintöineen

Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 19.3.2012 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 19.7.2013. Se koskee pääasiassa puolustusvoi-mien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kohteita ei ole ranta-asemakaava-alueen lähellä. Kaupan vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävil-lä 1.4.-2.5.2014 ja tuulivoimamaakuntakaavan luonnos 11.8.-12.9.2014. Niissä ei ole varauksia ranta-asemakaava-alueen lähellä lukuun ottamatta Suomussalmen keskus-tan ”Keskustatoimintojen aluetta” kaupan kaavassa.

Aluetta ei koske mikään yleiskaava eikä laatiminen ole kunnan suunnitelmissa.

Alueen lähellä ei ole muita ranta-asemakaavoja. Suomussalmen kunnanvaltuusto on 16.6.2009 § 36 hyväksynyt rakennusjärjestyk-

sen, jonka kohdassa 5.1 sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: Ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 230 m2; yksi

enintään 170 k-m2:n suuruinen lomarakennus, yksi enintään 30 k-m2:n suuruinen sauna- tai talousrakennus, johon on sijoitettu sauna, sekä tarpeelliset muut talousrakennukset, joiden kerrosalaan sisältyy savusauna.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Enintään 120 m2 lomarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivas-

ta tulee olla vähintään 30 metriä ja sitä suurempien rakennusten vähintään 40 m. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle

keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään maastokarttaa, jonka ajan tasalla olo on tarkistettu. Pohja-

kartta on hyväksytty …..

Kuva 15 Lähialueen kaavojen sijainnit Suomussalmen osoitekartalla. Vaaleanpunainen on ranta-

asemakaava ja vihreä asemakaava.

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole tässä tapauksessa perusteltua mm. alueen laajuu-den vuoksi vaan rakennuspaikkojen sijoittelu on syytä käsitellä kaavan laatimisena. Kaavoittaminen vastaa myös UPM:n maankäyttöpolitiikkaa. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet.

4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta v. 2012 keväällä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 7.9.2012 ja se on nähtävil-lä 25.4.2013 alkaen, jolloin kaavan vireille tulosta on ilmoitettu. Suunnitelmaa pide-tään työn kuluessa ajan tasalla. Kaavan luonnostelu alkoi syksyllä 2012 maastokartta-aineiston tultua käyttöön.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty alustavia keskusteluja kunnan virkamies-ten kanssa.

4.3. Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1. Osalliset

Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat

kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne

- kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi

- yhdyskuntatekniikka Loiste Sähköverkko Oy

- viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun museo Kainuun pelastusliikelaitos Metsäkeskus Kainuu

- kainuulaiset ja suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset Ylä-Kainuun luonto Kainuun luonnonsuojelupiiri ym. 4.3.2. Vireilletulo

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 7.9.2012. Se on nähtävillä 25.4.2013 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja:

- kaavaneuvottelu 19.9.2012. Sen muistion ote on ohessa:

****************************************************************

SUOMUSSALMEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN KAAVANEUVOTTELU 19.9.2012 klo 10.00-14.50 KAINUUN ELY -KESKUS

1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN

- puheenjohtaja Liisa Korhonen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi

Jouko Saastamoinen Kainuun ELY –keskus Antti Westersund Suomussalmen kunta

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Jarkko Juntunen - ” - (Ei esteellisenä osallistunut Purasjärven kaavan käsittelyyn) Rauni Laukkanen Kainuun museo Martti Juntunen Kainuun liitto,(Ei esteellisenä osallistunut Piispajärven käsittelyyn) Reijo Turunen UPM Kymmene Oyj Juha Rissanen - ” - 2 § NAAMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

3 § KESKUSTELU JA OSALLISTEN NÄKEMYKSET

4 § PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 5 § ISO LAHNASEN RANTA-ASEMAKAAVA

- Martti Juntunen totesi Lahnasen talon olevan valtakunnallisesti arvokkaan perinnemaiseman. Oas:iin tulee korjata vaihemaakuntakaava niihin kohtiin, joissa on vielä seutukaava mainittu

- Esa Suomisen selvittelyissä on todettu Pieni Lahnasen Autioniemen olevan mahdollisesti vanhan asuinpaikan. Liisa Korhonen katsoi, että rakennuspaikat tulisi siirtää Iso Lahnaselle tämän seikan ja yhtenäisen vapaan rantaviivan lisääntymisen vuoksi

- Jouko Saastamoinen katsoi, että luonnontilaisen hiekkarannan kohdalla ei tulisi olla rakennuspaikkoja vaan ne tulisi siirtää pois. Hiekka-rannan tulisi olla vähintään 50 m pitkä, jotta se katsotaan LSL:n mukaiseksi. Iso Lahnasen etelärannalla tämä vaatimus täyttyy

6 § POUTIONJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

7 § VUOKKIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

8 § KIANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

9 § PURASJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

10 § JATKOTOIMET

- Naamankajärven ja Piispajärven osalta vireilletuloilmoitus ja samalla luonnosaineisto esille - muiden hankkeiden osalta ilmoitetaan aluksi vireilletulosta - ELY –keskukselle em. toimenpiteet tiedoksi ja aluerajaukset järjestelmiin vietäväksi - kunta toimittaa tiedon liittymisestä Vuokkijärven kaavaan

Liisa Korhonen Kimmo Mustonen puheenjohtaja sihteeri

JAKELU: sähköpostilla osallistuneille

****************************************************************

- kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 § mukaisesti ….. 201.. välisen ajan. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä:

4.3.4. Viranomaisyhteistyö

Käydyt keskustelut ja neuvottelut on selostettu edellä sekä kerrottu saatujen lausun-tojen sisältö.

4.4. Asemakaavan tavoitteet

4.4.1. Lähtökohtatavoitteet

Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 § mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa:

valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa

auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnit-telun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys

toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittä-vissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitel-mallisuutta ja yhtenäisyyttä

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttami-

selle

Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvat-tu seuraavassa taulukossa.

Tavoite Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen

Toimiva aluerakenne Kaavassa kymmenkunta rakennuspaikkaa, joten aluerakentee-

seen ei ole suurta vaikutusta. Rakentaminen ja alueen tuleva

käyttö ja hoito pieneltä osaltaan auttaa ympäristöalueen pysy-

mistä asuttuna

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja

elinympäristön laatu

Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Raken-

taminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja kuntakeskuksen palve-

luja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähis-

töllä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään

täten vähäisessä määrin.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, vir-

kistyskäyttö ja luonnonvarat

Alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennuspe-

rintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä.

Lahnasen talon pihapiiri jää alueen ulkopuolelle eikä siihen ole

vaikutusta. Muinaismuistot on inventoitu ja otettu huomioon.

Vesistöjen ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voi-

daan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesi-

en käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten

pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan.

Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen

ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin.

Toimivat yhteysverkostot ja ener-

giahuolto

Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekni-

seen huoltoon pienillä täydennyksillä eikä lisäkuormitusta ai-

heudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan osittain paikalli-

sesti tuuli-, aurinko-, yms. energialla. Mikäli liittymishalukkuut-

ta on, niin sähköverkostoja laajennetaan. Tavoitteeseen ei ole

vaikutusta.

Helsingin seudun erityiskysymyk-

set

Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta

edistetä

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä

erityiset aluekokonaisuudet

Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen

erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten

tavoitetta ei edistetä

Maakuntakaavassa alueelle on merkitty Maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalue –merkintä. Vaihemaakuntakaavoitus ei alueeseen vaikuta.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kunta ei ole asettanut kaavan laadinnalle erityisiä tavoitteita. Niitä on tullut esille käy-dyissä neuvotteluissa, jotka on selostettu aiemmin. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava ottaisi luonnonarvot (maise-ma, arvokkaat luontokohteet….) mahdollisimman hyvin huomioon. Rakennuspaikko-jen määrä ei kokonaisuutena tule olemaan kovin merkittävä. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet

Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon.

4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi

Merkittäviä toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja ei ole tehty. Alustavissa luonnoksissa on ollut erilaisia ratkaisuja rakennuspaikkojen määristä ja sijoittelusta. Niitä on korjat-tu mm. luontoselvityksen ja käydyn kaavaneuvottelun perusteella. Kaava tarkentuu muutoinkin laatimistyön kuluessa ja perustuu luontoinventointiin, neuvotteluihin, osal-listen kuulemiseen ja alueelle tehtyihin maastokäynteihin.

Kuva 16 Pieni Lahnasen aluetta, joka mahdollisesti joskus on ollut asuinpaikkana

4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet

Maanomistajien, kaavoittajan, ELY -keskuksen ja kunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa esi-tettyyn ratkaisuun. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1. Kaavan rakenne

5.1.1. Mitoitus Koko kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa n. 5270 m muuntamattomana ja n. 4610 m muunnettuna. Muuntaminen on suoritettu aikanaan seutukaavaliitoissa kehitetyllä ta-valla.

Kuva 17 Rantaviivan muuntaminen

Luonnoksen 18.9.2014 pinta-alat ja rakennusoikeudet kortteleittain ja alueittain ovat seuraavat:

KORTTELI KÄYTTÖ ALA RAK.PAIKKOJA RAK.OIKEUS YHTEENSÄ

1 RA 1,067 2 230 460

2 RA 1,2515 2 230 460

3 RA 0,9975 2 230 460

4 RA 1,276 2 230 460

M 19,656

M 15,115

MU 11,98

5 RA 1,816 2 230 460

M 36,5435

MU 12,5705

MU 12,04

MU 0,985

YHTEENSÄ RA 6,408

2300

M 71,3145

MU 37,5755

KOKO KAAVA

115,298

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 40-60 kpl. 5.1.2 Palvelut

Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasi-assa Suomussalmen kuntakeskuksessa varsin lyhyen matkan päässä. Myös lähialu-een kylissä ja matkailuyrityksissä on jonkin verran palveluja.

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.

5.3. Aluevaraukset

5.3.1. Korttelialueet

Luonnoksessa RA -korttelialueiden pinta-ala oli n. 64080 m2, rakennuspaikan keski-koko n. 6400 ja korttelitehokkuus e=0.035. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoike-us on Suomussalmen nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen eli 230 k-m2/rakennuspaikka. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Ran-nan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen ran-tasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäi-syydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Vapaan rantaviivan määrä yli 250 m osuudet laskien on erittäin suuri eli n. 78,5 %. Ti-lanne on esitetty oheisella kartalla.

Kuva 18 Vapaan rantaviivan määrä

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 19 Iso Lahnasen pohjoisrannan rakennusaluetta

5.3.2. Muut alueet

Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalo-usalueeksi (M tai MU). Myllylahden pohjukkaan on merkitty ohjeellinen uimaranta- ja venevalkama-alue.

5.4. Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue ja sen lähialueet on varsin väljästi rakennettua aluetta. Alueen lähistöllä on jonkin verran pysyvää asutusta, maataloutta ja loma-asutusta. Ulkoinen tiestö on valmiina. Pohjoisrannan tie vaatii jonkin verran kunnostamista. Uudet tiet on tehtävä lomarakennuskortteleihin. Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota nykylainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Jä-tevesien käsittely on tehtävä vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain, talousjätevesiase-tuksen ja Suomussalmen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Sähkönjakelu on tarvittaessa järjestettävissä 20 kV linjan ollessa alueen läheisyydessä etelässä ja idässä.

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuk-sia. Iso Lahnasen järven rannat ovat osittain rakennettua ja käyttöön otettua ympäris-töä. Ennestään rakentamaton Pieni Lahnanen jää edelleen rakentamattomaksi.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kaava-alueen metsät ovat pääasiassa käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja ra-kentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Osa alueista on ollut käsittelyjen ulkopuolella. Luonnon inventoinneissa löytyneet arvok-kaat metsä-, suo- tai purokohteet otetaan huomioon. Rakentaminen tulee olemaan varsin väljää tavanomaista lomarakentamista, joten ei ole suurta pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Metsien käsittely tulee hoitaa Metsätalouden kehittämis-keskus Tapion rantametsiä koskevien suositusten mukaisesti. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Kortteli-alueella ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle.

Kaava-alueen vesistöt ovat pienehköjä ja kapeita eikä niillä ole ulkopuolista käyttöä, joten rakentaminen ei vaikuta myöskään reiteillä kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto estää rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä.

Kuva 20 Pieni Lahnasen suorantaa Autioniemen pohjoispuolella

Kuva 21 Näkymä Lahnasen talolta kaavan pohjoisrannalle

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Vaikutukset talouteen

Kaava-alueelle joudutaan parantamaan ja rakentamaan osittain loma-asutuksen tar-vitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei aiheuta maanomista-jalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kunnan tai yhteiskunnan kus-tannukset eivät merkittävästi lisäänny. Tiestö palvelee myös metsänhoitoa, metsäs-tystä, kalastusta, marjastusta, sienestystä ja muuta virkistyskäyttöä.

Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittä-viä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt on pääosin rakennettu ja jatkossa rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen lähistöllä ei ole melua tai muuta häiriötä aiheuttavaa toimintaa.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene kaavan toteuduttua. Alueiden kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Myllylahden uimaranta- ja venevalkama-alue säilyy entisessä käytössä.

Kuva 22 Myllylahden hiekkaranta jää yleiseen uimaranta- ja venevalkamakäyttöön

Rakentaminen ei estä vesistöjen käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Va-paata rantaviivaa jää huomattavasti alueille, jolloin myös jokamiehen oikeudet turva-taan.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 23 Ote Metsähallituksen urakartasta nro22. Metsähallituksen lupaura kulkee alueen eteläpuolella.

Kuva 24 Kainuun ulkoilukartan mukaiset ladut ja laavut kaava-alueen lähistöllä. Haverisen hiihtokeskus sijait-

see alueen länsipuolella, kuntakeskuksen laidalla.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 25 Kainuun ulkoilukartan kesäretkeilyreitit, nuotiopaikat ja laavut kaava-alueen ympäristössä.

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen on useiden taajamien kohtuullisessa läheisyydessä, alueella ja sen ympärillä ja sinne johtavien teiden läheisyydessä on hieman pysyvää asutusta ja lo-ma-asutusta. Rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Rakenta-minen ja alueiden kunnossapito tarjoaa hieman työmahdollisuuksia lähialueiden asukkaille ja yrittäjille.

Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat suurimmalta osaltaan käsiteltyjä talousmetsiä. Rakennuspaikkojen kaa-voitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suun-niteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole merkittäviä kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja.

Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.

5.5. Ympäristön häiriötekijät

Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Yleisiä teitä ei ole lähellä Iso Lahnasen eteläran-taa lukuunottamatta. Sielläkin liikenne on suhteellisen vähäistä. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, tms. reittejä. Järvillä veneily ja kelkkailu on vähäistä.

5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset

Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

5.7. Nimistö

Kaavateitä ei nimetä kuin olevilta osiltaan. Kunta suorittaa nimeämisen rakentamisen osoitteistamisen yhteydessä.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Ohessa on rakentamisen sijoittuminen havainnollistettu työtä varten otetuilla viistoku-villa.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kuva 26 Korttelialueet viistokuvilla

6.2. Toteuttaminen ja ajoitus

Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Loiste Sähköverkko Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajien tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta. Kaavan tultua vahvistetuksi alue tullee toteutumaan varsin nopeasti.

6.3. Toteutuksen seuranta

Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta.

Kuusamossa, 18.9.2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 777 Suomussalmi Täyttämispvm 27.09.2014

Kaavan nimi ISO LAHNASEN RANTA-ASEMAKAAVA

Hyväksymispvm

Ehdotuspvm

Hyväksyjä

Vireilletulosta ilm. pvm 25.04.2013

Hyväksymispykälä

Kunnan kaavatunnus

Generoitu kaavatunnus

Kaava-alueen pinta-ala [ha] 115,2980 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 115,2980

Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]

Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 5,27

Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 10 Ei-omarantaiset

Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 10 Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala [k-

m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan muut.

[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-

m² +/-]

Yhteensä 115,2980 100,0 2300 0,00 115,2980 2300

A yhteensä

P yhteensä

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä

R yhteensä 6,4080 5,6 2300 0,04 6,4080 2300

L yhteensä

E yhteensä

S yhteensä

M yhteensä 108,8900 94,4

108,8900

W yhteensä

Maanalaiset

tilat

Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala [k-

m²]

Pinta-alan muut. [ha

+/-]

Kerrosalan muut. [k-m²

+/-]

Yhteensä

Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala [k-

m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan muut.

[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-

m² +/-]

Yhteensä 115,2980 100,0 2300 0,00 115,2980 2300

A yhteensä

P yhteensä

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä

R yhteensä 6,4080 5,6 2300 0,04 6,4080 2300

RA 6,4080 100,0 2300 0,04 6,4080 2300

L yhteensä

E yhteensä

S yhteensä

M yhteensä 108,8900 94,4

108,8900

M 71,3145 65,5

71,3145

MU 37,5755 34,5

37,5755

W yhteensä

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE

SUOMUSSALMEN KUNTA (777)

PESIÖN KYLÄ (407) ISO LAHNASEN RANTA-ASEMAKAAVA

ISO LAHNANEN JA PIENI LAHNANEN

LAHNAJOKI 119:8 (777-407-119-8), om. UPM-Kymmene Oyj

SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia alueelle tavanomainen, omarantainen ranta-asemakaava. Kaavoi-tusalue rajoittuu Iso ja Pieni Lahnaseen. Alueen yleissijainti ja alustava kaava-alue on oheisilla kartoilla.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT

Kainuun maakuntakaava on hyväksytty 7.5.2007 ja vahvistettu 29.4.2009. Kaava-alueelle ei kohdistu erityisiä merkintöjä tai varauksia. Kaava-alueen sisällä sen itäosassa olevalle Lahnasen talolle on mer-kitty perinnemaisemakohde. Vaihemaakuntakaavoitus ei koske aluetta lukuun ottamatta Suomussalmen keskustaa kaupan vaihemaakuntakaavassa. Alueelle ei ole laadittu osayleiskaavoja eikä niitä ole suun-nitelmissakaan. Ote maakuntakaavasta on ohessa.

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

VAIKUTUSALUE

Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomista-jille, asukkaille, lomanviettäjille, ulkoilu- ja retkeilyreittien käyttäjille, vesistössä liikkuville jne.

OSALLISET

- maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne

- kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi

- yhdyskuntatekniikka Loiste Sähköverkko Oy

- viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto –kuntayhtymä Kainuun museo Kainuun pelastusliikelaitos Metsäkeskus Kainuu

- kainuulaiset ja suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset Ylä-Kainuun luonto Kainuun luonnonsuojelupiiri ym.

TIEDOTTAMINEN

Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto ja luonnos pidetään erikseen nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Ai-neisto pidetään koko prosessin ajan esillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaavaehdotuk-sesta tiedotetaan samalla tavalla.

OSALLISTUMINEN

Osallistuminen hoidetaan neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yh-teydessä. Yleisötilaisuuksia ei kaavan vähäisen merkityksen vuoksi pidetä.

VIRANOMAISYHTEISTYÖ

Osallistuminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa.

SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET

- vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin


SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

- virkistykseen ja matkailuun, reitistöihin - liikenteeseen - tekniseen huoltoon

- vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen

- vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin

- vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen

- vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset

VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT

Kaavan laatija suorittaa olemassa olevien tietojen keräyksen ja vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastel-laan työn kuluessa kaavoittajan, kunnan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tar-vittaessa asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja mahdolli-sesti muilla osasektoreilla, esim. muinaisjäännökset.

VAIHTOEHDOT

Ranta-asemakaava koskee yhden maanomistajan tilan maankäytön suunnittelua. Työn alkuvaiheissa laaditaan rakennuspaikkojen määrää ja sijoittelua koskevia vaihtoehtoisia luonnoksia, joiden pohjalta ja käytyjen neuvottelujen jälkeen kaavoittaja esittää nähtäville asetettavan version. Korttelit sijoitetaan si-ten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja alueen retkeily- tms. käyttö ei vaarannu.

KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO

Luontoselvitykset, maastotutkimukset 06-08 / 2012 Kaavaneuvottelu 19.9.2012 Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maan-

omistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä, Internet -tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille.

25.4.2013 Valmisteluaineisto ja luonnokset pidetään nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on

mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. 10-12 / 2014 Viranomaisneuvottelu 11-12 / 2014 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 01-03 / 2015

Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot

03-05 / 2015

SUOMUSSALMEN KUNTA


*****************************************************************************************************************************************

***************************************************************************************************************

Kaavan hyväksyminen 06-09 / 2015

Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pi-detään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto on koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla, jota kautta kommentteja ja palautetta voi antaa myös viral-listen nähtävilläolojen ulkopuolella.

YHTEYSTIEDOT

KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 0400 703 521 93600 KUUSAMO [email protected] www.kimmokaava.fi

KUNTA: Antti Westersund Jarkko Juntunen Suomussalmen kunta

tekninen johtaja mittausteknikko Kauppakatu 20 (08) 6155 5600 (08) 6155 5618 89600 SUOMUSSALMI

044 028 4001 044 568 4335 [email protected] [email protected] www.suomussalmi.fi

PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaan ”osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julki-sesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitel-man täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tar-peen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.”

Kuusamossa, 22.10.2012, täydennetty 18.9.2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen





http://www.suomussalmi.fi/

suomussalmen kunta pesiÖn kylÄ issoo … · ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu...

Documents