PELLON KUNTA

SUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI

SEKÄ LASTENSUOJELUN JÄRJESTÄMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI

Hyväksytty kunnanvaltuustossa 11/12 /2008.

2

JOHDANTO

Lapsi tarvitsee rakkautta, rajoja ja huolenpitoa. Lainsäätäjä edellyttää vanhemmuudelta mm. seu-

raavaa: ” Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden

tarpeellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava

koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Las-

ta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muilla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäisty-

mistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.” (Laki lapsen huol-

losta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361.)

1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki (12 §) velvoittaa kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestä-miseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Samoin laki velvoittaa että suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 § mukaista talousarviota ja –suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelulaki edellyttää että suunnitelman on sisällettävä tiedot: 1. Lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. Lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. Lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palve-lujärjestelmästä 6. Yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisö-jen ja laitosten välillä 7. Suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Pellon kunnanvaltuusto on 20.4.2006 (7 §) hyväksynyt Pellon kunnan lapsi- ja nuorisotyön linjauk-set, mikä vastaa hyvin kattavasti kohtien 1. ja 2. sisältövaatimuksiin (lasten ja nuorten kasvuoloista, sekä heidän hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista). Koska hy-väksytty linja-asiakirja vastaa lastensuojelulain vaatimusta suunnitelmasta lasten ja nuorten hyvin-voinnin järjestämisestä, on perusteltua että kyseinen asiakirja sisältyy tähän uuteen lastensuojelu-suunnitelmaan. Suunnitelman laadinta on aloitettu Pellon kunnassa keväällä 2008 seutukunnallisen Tornionlaak-son Perhe –hankkeen toimesta, perustuen siihen että hankkeen yhtenä tavoitteena on laatia seu-tukunnallinen lapsiperheiden palvelustrategia. Samoin toimeksianto on perusteltua myös sen vuoksi että hankkeen keskeisenä kehittämisosa-alueena on ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Pellon kunnan suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjes-tämiseksi ja kehittämiseksi käy lausunnolla perusturva- ja sivistyslautakunnassa sekä kunnanhalli-tuksessa syksyllä 2008. Lopuksi suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa talousarviokäsitte-lyn yhteydessä.

3

1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA

A. YLEISINDIKAATTORIT

LSHP = Lapin sairaanhoitopiiri L-PSHP = Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

INDIKAATTORI LAPPI LSHP L-PSHP KOKO MAAVäestönmäärä 2007 184 390 118 555 65 835 5 300 484 Väestöennuste 2020 179 404 115 038 64 366 5 546 772 Kuolleisuus / 100 000 asukasta 2006 996,9 987,6 1013,6 913,5 Syntyvyys 2007(elävänä syntyneet) 1 814 1 144 670 58 729 Lapsiperheet % perheistä 2007 39,3 39,3 39,2 40,9 Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä 2007 20,5 21,1 19,4 20,0 Alle 14-vuotiaita % väestöstä 2007 16,0 15,6 16,7 16,9 75-vuotta täyttäneet % väestöstä 2007 8,1 7,8 8,6 7,8 Sairastavuusindeksi (ikävakioitu) 2007 111,6 110,6 113,4 100 Sairastavuusindeksi (vakioimaton) 2007 117,6 115,4 121,5 100 Kansantauti-indeksi (ikävakioitu) 2007 119,3 121,1 115,9 100 Kansantauti-indeksi (vakioimaton) 2007 124,2 125,2 122,6 100 Sepelvaltimotauti-indeksi (vakioitu) 2007 128,0 124,2 134,3 100 Verenpainetauti-indeksi (vakioitu) 2007 108,2 108,5 107,7 100 Astmaindeksi (vakioitu) 2007 120,3 134,1 95,4 100 Nivelreumaindeksi (vakioitu) 2007 107,2 108,7 104,7 100 Diabetesindeksi (vakioitu) 2007 104,0 105,2 101,9 100 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta vuonna 2007 182,5 172,8 200,2 153,8 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä % 2005 - - - - Työttömät % työvoimasta 2007 13,3 13,5 12,9 8,4 Sosiaali- ja terveystoimen menot € / asukas 2006 2 688 2 719 2 631 2 567 Perusterveydenhuollon nettokustannukset € / asukas vuonna 2006 605 635 551 521 Hammashuollon nettokustannukset € /asukas 2006 63 - - - Erikoissairaanhoidon nettokustannukset € /asukas 2006 852 811 926 810 Demografinen huoltosuhde 2007 51,6 50,6 53,3 50,1 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset / 1000 asukasta 2006 7,0 7,1 6,8 6,4 Alkoholijuomien myynti 2007 asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa 12,3 12,7 11,6 8,7

B. LAPSIA JA NUORIA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

INDIKAATTORI LAPPI LSHP L-PSHP KOKO MAA Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 1,1 1,1 1,1 1,2 Huostassa olleet 0-17 vuotiaat % vastaavanikäi-sestä väestöstä 2007 0,7 0,7 0,9 0,9

4

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2005 9,1 8,9 9,3 11,4 Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat % vas-taavanikäisestä väestöstä 2006 19,7 17,6 23,6 13,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2006 2,6 2,1 3,5 2,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoi-detut 0-15-v./1000 vastaavanikäistä 2007 9,6 8,9 10,8 8,0 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuo-tiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 49,8 58,5 34,9 38,2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 64,4 72,5 49,5 53,7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2007 7,0 8,9 3,6 8,4 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä 2007 2,4 2,4 2,6 3,4 KOULUTERVEYSKYSELY % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista Lappi Pello

Kaikki vastanneet

INDIKAATTORI 2008 2008 2008 Koulutapaturma vuoden aikana 23 17 23 Ylipainoa 16 21 14 Keskivaikea tai vaikea masentunei-suus 14 15 13 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 58 55 55 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 52 56 52 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 29 31 27 Tupakoi päivittäin 18 17 16 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 19 15 17 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 3 7 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä 18 30 21 Huonot tiedot päihteistä 18 13 21 Ei yhtään läheistä ystävää 10 7 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden ai-kana 21 23 21

5

2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT

Kunnassa palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat valtuuston luomat visiot, toiminta-

ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet. Hallintokunnat valmistelevat talousarvionsa ja uudista-

vat perhepalvelujen rakenteet tältä pohjalta. Palvelurakenteiden kehittämisessä tavoitteena

on mahdollistaa sosiaali-, terveys- ja opetustoimintasektoreiden rajojen ylittäminen. Pyrki-

myksenä on vahvistaa yhteistyötä myös laajemman verkoston kanssa – mukana ainakin

nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja poliisitoimi sekä seurakunta, järjestöt ja perheet itse.

Palvelujen kehittämisen painopiste on siinä, että perustyöhön syntyy uusia toiminnallisia yh-

teistyörakenteita, jotka edistävät lasten, nuorten ja koko perheen hyvinvointia. Palvelujen

käyttäjät ovat lasta odottavat perheet sekä perheet, joissa on alle 18-vuotias lapsi tai lapsia.

2.1 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena

Lastenneuvolatyön kehittämiselle antaa suuntaviivat Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu

Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Ensisijaisena tehtävänä on jokaisen lapsen mahdolli-

simman suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen.

Neuvolatiimi (lääkäri, psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, päivähoidon

johtaja tai muu edustaja, sosiaalityöntekijä ja tarpeen mukaan Elämän Aakkoset -

projektityöntekijä) on eräänlainen kunnassa toimiva erityispäivähoidon työryhmä. Tiimin ta-

voitteena ovat varhainen puuttuminen ja neuvolatarkastusten kehittäminen.

Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Käsiteltävä aihe sovitaan etukäteen ja asioiden käsit-

telyyn varataan tunti aikaa. Lastenneuvolan terveydenhoitaja on nimetty tiedonkulun vastuu-

henkilöksi. Kunnan palvelujärjestelmien kehittämisen ohella voidaan käsitellä yksittäisten las-

ten asioita.

2.2 Lasten päivähoito tai kotihoidon tuki

Kaikilla lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Pellossa on yksi päiväkoti, kaksi ryh-

mäperhepäivähoitokotia ja kolme omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa.

Näistä palveluista vanhemmilla on mahdollisuus valita lapsilleen hoitomuoto. Vaihtoehtona

kunnalliselle päivähoidolle ovat tilapäinen päivähoito, lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoi-

don tuki. Lasten kotihoidontuki päättyy, kun perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.

6

Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen

kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasva-

tus ja opetus nivoutuvat yhteen. Varhaiskasvatuksen laadun ja sisällön kehittämistä ohjaavat

Laki lasten päivähoidosta, Varhaiskasvatuksen linjaukset ja varhaiskasvatussuunnitelman

perusteet.

Päivähoidossa laaditaan jokaiselle lapselle yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Laki so-

siaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2002) edellyttää asiakkaan kuulemista.

Kaikissa päivähoitoyksiköissä käydään lapsi- tai perhekohtaiset keskustelut kasvatuksen ta-

voitteista, keinoista ja seurannasta. Päivähoitokasvatuksen suunnittelussa yhdistetään van-

hempien omaa lastaan koskeva asiantuntemus ja henkilöstön koulutuksen ja työkokemuksen

kautta omaksuttu asiantuntemus. Vanhempien asiantuntijuus suunnittelussa edesauttaa las-

ten yksilöllisten tarpeiden havaitsemisessa.

Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnoksen kivijalkana on laaja-

alainen näkemys lapsen tuen tarpeista. Tuen tarvetta voi ilmaantua fyysisen, tiedollisen, tai-

dollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla sekä lapsen kasvuolojen

vaarantuessa. Lapsen sosiaalisia kontakteja tuetaan ryhmässä ja päivittäisiä toimintoja eriy-

tetään perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. Varhais-

vuosien erityiskasvatus tarkoittaa laajasti kaikkia palveluja ja toimintamuotoja, jotka on suun-

nattu alle kouluikäisille erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen.

Palvelut sisältävät kasvatuksen, kuntoutuksen sekä perheen tukipalvelut. Päivähoidon kas-

vatuksellinen osuus määritellään varhaiserityisopetukseksi.

Kunta on vastuussa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten päivähoidon ja muiden tarvittavi-

en tukitoimien järjestämisestä. Mitä aikaisemmin lapsi saa tarvitsemaansa tukea tai kuntou-

tusta, sitä paremmin voidaan ennen kouluikää ehkäistä erilaisia kehityksen häiriöitä ja oppi-

misen vaikeuksia (Pihlaja, 1998). Laki edellyttää, että kunnassa järjestetään erityislastentar-

hanopettajan palveluja tarvetta vastaavasti. Päivähoidon johtajan tehtäviin kuuluu erityislas-

tentarhanopettajan tehtävät. Lisäksi vanhempien ja päivähoidon henkilöstön tukena toimivat

mm. fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä, kehitysvammaisten kotihoi-

don ohjaaja.

2.3 Esiopetus

Pellon kunnassa on laadittu luokanopettajien, erityisopettajien ja lastentarhanopettajien yh-

teistyönä esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma. Kasvatuksen ja oppimisen perustana on

lapsen aktiivinen osallistuminen ja toiminnallisuus. Jokaiselle lapselle tarjoutuu omien koke-

musten ja elämysten avulla mahdollisuus laajentaa taito- ja tietopohjaansa.

7

Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Sen tehtävänä on edistää lapsen

suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä lapsen tervettä itsetuntoa vahvistaen. Myön-

teisten oppimiskokemusten avulla tarjotaan myös mahdollisuuksia monipuolisiin vuorovaiku-

tustilanteisiin muiden ihmisten kanssa. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää,

että lapsi osallistuu säännöllisesti esiopetukseen.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityk-

sen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. (Esiopetuksen opetussuunnitelman

perusteet 2000).

2.4 Muu perusopetus

Perusopetuksen tavoitteet ja toimintatavat nousevat valtakunnallisista opetussuunnitelmien

perusteista ja niiden pohjalle laadituista kunnallisista opetussuunnitelmista. Opetussuunni-

telmissa korostuvat erityisesti kasvuympäristön turvallisuus sekä kasvattaminen vastuulli-

seen toimintaan, toisten huomioon ottamiseen ja yhteisön sääntöjen noudattamiseen. Koulun

ilmapiirin tulee olla avoin, kannustava ja myönteinen, ja fyysisen ympäristön tulee olla viih-

tyisä ja toimiva. Koulujen ja kotien yhteistyön on oltava tiivistä.

Koulujen toimintaa sääntelevät opetussuunnitelman lisäksi erilaiset kunnassa hyväksytyt

asiakirjat. Näitä ovat mm. järjestyssäännöt, kiusaamistapauksiin liittyvä toimenpideohjelma,

seuraamusjärjestelmät ja turvallisuussuunnitelmat. Erityisen keskeisellä sijalla on oppi-

lashuollon suunnitelma, joka perustuu kolmiportaiseen oppilashuolto-organisaatioon ja oppi-

lashuoltotyöryhmien säännölliseen kokoontumiseen.

Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää mm. perusopetuksen, sosiaalityön ja nuorisotoimen

toimivaa yhteistyötä. Erityisesti yläkoululla tarvitaan luotettavaa aikuista, jonka ensisijaisena

tehtävänä ei olisi opettaa, vaan toimia nuorten tukena ja auttaa nuoria tarvittaessa ratko-

maan ongelmatilanteita. Vuoden 2009 alusta lukien peruskoululaisten käytettävissä on osa-

aikainen koulukuraattori, minkä lisäksi saatavilla on myös koulupsykologin palveluita.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on viime vuosina lisääntynyt, mikä on li-

sännyt erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien tarvetta. Erityisopetukseen onkin varaudut-

tava panostamaan jatkossa entistä enemmän, ja mahdollisimman suuri osa avustuksen tar-

peesta on tyydytettävä vähintään lukuvuodeksi palkattujen - mieluummin vielä pitempiaikais-

ten – koulunkäyntiavustajien voimin. Sivistystoimen ja perusturvan yhteistyötä avustustar-

peen tyydyttämisessä on edelleen tehostettava.

8

2.5 Toisen asteen koulutus

Pellossa järjestetään lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksesta vastaa

kunta ja ammatillisesta koulutuksesta koulutuskuntayhtymä Lappia. Toisen asteen koulutuk-

sen säilyttäminen mahdollistaa nuorten pysymisen kotiseudulla täysi-ikäiseksi asti.

Toisen asteen koulut toimivat kiinteässä yhteydessä perusopetuksen kanssa, mikä luo hyvät

mahdollisuudet nuorten kasvun ja kehityksen pitkäjänteiseen tukemiseen. Myös toisen as-

teen kouluissa kiinnitetään suurta huomiota oppilashuoltoon, ja jatkossa selvitellään mahdol-

lisuus ulottaa koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut koskemaan myös toisen asteen

oppilaitoksia.

2.6 Nuorten työpajatoiminta

Pellossa aloitti vuonna 2008 nuorten työpajatoiminta, ja toimintaan on varattu määräraha

myös vuoden 2009 talousarvioon. Työpajatoiminnan kohderyhmänä ovat alle 28 -vuotiaat

työttömät, ammattiin kouluttamattomat sekä työkokemusta riittämättömästi omaavat ammat-

tiin koulutetut nuoret.

Työpajatoiminnan tavoitteena on tukea nuorten elämän hallintaa, lisätä tietoutta työelämästä

ja koulutustarjonnasta sekä kartoittaa nuoren omat tavoitteet ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Työpajatoiminta lisää nuorten työkokemusta, mikä puolestaan parantaa heidän mahdolli-

suuksiaan sijoittua työelämään. Työpajatoiminta lisää myös nuorten koulutusaktiivisuutta.

Toiminnan aikana pyritään tutustuttamaan työpajatoiminnassa mukana olevia nuoria sekä

alueella toimivia työnantajia. Keskeisellä sijalla on myös nuorten kannustaminen yrittäjyy-

teen sekä kansainvälisyyteen.

2.7 Kouluterveydenhoito

Kouluterveydenhuolto on osa kouluyhteisöä. Kouluterveydenhuollon oppaan laatusuositukset

painottavat koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, moniammatillista yh-

teistyötä, varhaisen puuttumisen periaatetta ja kotien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Keskusteluissa sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhuollon edustajien kanssa korostuivat sek-

suaalikasvatus ja päihdetyö, joihin tulee kiinnittää huomiota tehostetusti.

Kunnassa on yksi kouluterveydenhoitaja.

9

2.8 Suun terveydenhuolto

Ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten suun terveydenhuolto on osa yhteistyötä lastenneuvolan,

päivähoidon, kouluterveydenhoidon, koulun ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Hoitotakuu turvaa lapsille ja nuorille ennaltaehkäisevän hoidon. Kohdentaminen on tärkeää,

koska lapsuus ja nuoruus ovat kariesriskin aikaa.

2.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

Pellon kaikkien 1 – 2 -luokkalaisten ja erityisoppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve kar-

toitetaan vuosittain. Käytännössä näyttää siltä, että toiminnan tarvitsijoita on ympäristökylillä

niin vähän, että toiminta rajoittuu kirkonkylälle. Varsinainen toiminta keskittyy nimenomaan il-

tapäiviin.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan käytännön järjestelyistä vastaa koulu. Toimintaa säätelee sivis-

tyslautakunnan hyväksymä asiakirja Pellon aamu- ja iltapäivätoiminnan periaatteet, joka on

laadittu vuonna 2004 ja ajantasaistettu vuonna 2005.

Kunnassa ei ole toistaiseksi vakinaista viran- tai toimenhaltijaa, joka huolehtisi aamu- ja ilta-

päivähoidon järjestämisestä. Niinpä tehtävää hoitavat koulunkäyntiavustajat – joko vakinaiset

tai työllistämistuella palkatut. Koulun johdon on järjestettävä ip-toiminnasta vastaaville riittävä

ohjaus työhön. Jatkossa on koulutettava toiminnan järjestäjäksi vakituinen työntekijä.

Iltapäivätoiminta on tähän asti hyödyntänyt verrattain vähän ns. kolmatta sektoria. Tähän py-

ritään saamaan muutos kytkemällä ip-toiminta osaksi aiempaa suunnitelmallisempaa lapsi- ja

nuorisotyötä.

2.10 Nuorisotyö

Kunnassa on tällä hetkellä puoliaikainen nuorisotyöntekijän toimi. Nuorille suunnatussa toi-

minnassa on keskeistä, että kunnassa on nuorisotyöntekijä, joka voi keskittyä nimenomaan

kenttätyöhön. Vapaa-aikasektorin henkilökuntarakennetta onkin toteutettava tältä pohjalta.

Kenttätyön osuuden lisääminen mahdollistaa nuorisotoimen ja koulun välisen yhteistyön tii-

vistämisen.

Nuorisotalon tulevaisuutta suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon nuorten todelliset tar-

peet ja toiveet. Toimiva nuorisotalo on monipuolinen nuorten kohtauspaikka, joka kokoaa

nuorisoa monenlaisten harrastusten piiriin. Koska kunnalla yksin ei ole resursseja kaikenlais-

10

ten toiminnan tarpeiden tyydyttämiseen, on hyödynnettävä kolmannen sektorin tarjoamia

mahdollisuuksia.

Niinpä kunnan ja evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotyön yhteistyötä on tiivistettävä ja

toiminnan koordinointia parannettava. Toimintaa on aluksi kehitettävä työpariajattelun pohjal-

ta, myöhemmin voidaan siirtyä vielä tiiviimpään yhteistyöhön.

Kunnan nuorisotyön yhteistyötä on kehitettävä myös muiden tahojen (urheilujärjestöt, MLL,

4H, helluntaiseurakunta jne.) kanssa. Erityisesti tapahtumien järjestämisessä on toimittava

yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Yhdeksi yhteistyöfoorumiksi tulee tehdä kaksi kertaa vuodessa kokoontuva suunnittelupala-

veri, johon eri tahot tuovat omat suunnitelmansa ja yhteistyöehdotuksensa.

Nuorisotoiminnassa ei tule unohtaa myöskään ympäristökylien lasten ja nuorten tarpeita.

Myös käytössä olevien tilojen terveellisyyteen on kiinnitettävä huomiota.

2.11 Liikuntatoiminta

Kunnassa on liikunnanohjaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu opetustyötä, hallinnollisia tehtäviä

ja aikuisille suunnatun liikunnan ohjaamistehtäviä niin paljon, että lasten ja nuorten vapaa-

ajanliikunnan ohjaamiseen ei riitä kovin paljon resursseja.

Kunnassa on kuitenkin urheiluseuroja, jotka järjestävät lapsille ja nuorille suunnattua liikunta-

toimintaa. Kunta tukee seurojen toimintaa taloudellisesti.

Kunnalle ei liene jatkossakaan mahdollisuuksia suunnata liikuntatoimeen resursseja ratkai-

sevasti aiempaa enemmän. Yhteistyötä liikuntatoimen, koulujen ja urheiluseurojen välillä on

kuitenkin kehitettävä entistä suunnitelmallisemmaksi, jotta mahdollisimman moni nuori saa-

taisiin aktiivisen liikuntaharrastuksen pariin.

2.12 Sosiaalityö

Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityön koulutuksen saaneen työntekijän antamaa ohjausta,

neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Palvelua annetaan joko yksilöille, perheille

tai yhteisöille. Kunnallisen sosiaalityön vastuulla on toisaalta kunnan sosiaalihuollon kokonai-

suus, toisaalta kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden auttaminen.

Sosiaalityössä asiakkaita voidaan tarpeen mukaan ohjata myös muiden palveluiden piiriin.

11

Lastensuojelun ensisijaisena tarkoituksena on vaikuttaa lasten kasvuoloihin ja tukea huoltajia

heidän kasvatustehtävässään. Vanhempia heidän kasvatustehtävässään tukevat myös päi-

vähoidon palvelut kuten hoitopaikan järjestäminen tai lasten kotihoidon tuki. Sosiaaliviran-

omaisten ja muiden viranomaisten haasteena ja tärkeänä tehtäväalueena on lasten ja nuor-

ten kasvuolojen kehittäminen ja kasvuoloissa esiintyvien epäkohtien poistaminen. Niin sano-

tun ehkäisevän lastensuojelutyön merkitys korostuu poikkihallinnollisesti tehtävänä työnä.

Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toimintamuotoja ovat avohuollon tukitoimet, huos-

taanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. Lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin ja sen

toimenpiteet räätälöidään yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan.

Sosiaalityön kokonaisuuteen kuuluvat myös vammaispalvelulain perusteella vammaisten it-

senäistä elämää ja tasavertaisia mahdollisuuksia edistävät palvelut ja etuudet sekä kotihoi-

don palvelut. Päihdehuoltolain mukaan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden on-

gelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden

ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Sosiaalityön palvelui-

den piiriin kuuluu läheisesti toimeentulotuki, jota voidaan myöntää, jos asiakas ei saa riittä-

vää toimeentuloa ansiotuloistaan, yrittäjätoiminnasta, muista tuloistaan tai varoistaan. Elatus-

tukea maksetaan alle 18-vuotiaan lapsen elatukseen sellaisissa tilanteissa, joissa Suomessa

asuva alle 18-vuotias lapsi ei saa riittävää elatusta molemmilta vanhemmiltaan.

2.13 Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut

Kunnan viranomaisten tulee kehittää suunnitelmallista yhteistyötä urheiluseurojen sekä eri

järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Lapsityötä tekee erityisesti Mannerheimin Lastensuojeluliitto – kansalaisjärjestö, joka edistää

lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Pellon paikallisyhdistys järjestää tilapäistä

lastenhoitoapua vanhemmille. Lastenhoitorinkiin on koulutettu työntekijöitä keväällä 2005.

Kesätapahtumien yhteydessä toimii vapaaehtoisista koostuva Mahis-työryhmä, jonka rooli on

ennen kaikkea ennaltaehkäisevä.

3 PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HAASTEITA

Turvalliset ihmissuhteet ja tukea antava ympäristö ovat lasten ja nuorten terveen kasvun ja

kehityksen edellytyksiä. Lasten hyvinvointi riippuu vanhempien hyvinvoinnista. Vaikeuksia

perheissä aiheuttavat mm. työttömyys, työpaikan epävarmuus, taloudelliset ongelmat, alko-

12

holi ja rajojen asettamisen vaikeus. Tämän päivän vanhemmuus tarvitsee tuekseen uudella

tavalla toimivan palvelurakenteen. Yhteiskunnallisten muutosten seurauksena lasten ja nuor-

ten ja toimintaympäristö ovat muuttuneet. Perhekoko on pienentynyt, avioerojen määrä on

kasvanut, lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet, ja perheet ovat monimuotoistuneet.

Meidän tulee arvostaa vanhemmuutta ja vanhempien kasvatustyötä nykyistä enemmän ja

korostaa aikuisten merkitystä lasten ja nuorten elämässä.

Jokapäiväisen arjen tavallisissa toimintaympäristöissä tulee vahvistaa ajatusta ”koko kylä

kasvattaa”. Perhe on lapsen tärkein yhteisö kulttuureineen ja arvoineen. Vanhemmilla on en-

sisijainen oikeus ja vastuu vastata lapsen hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Kaikkien aikuisten

on kuitenkin kannettava vastuuta myös kaikista lapsista.

4. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 3.1. Lastensuojelun käyttö 2006 – 2007, varaukset vuosille 2008 - 2009 Lastensuojelun palvelu

Asiak. v. 2006

Hoitopv v. 2006

Asiak. v. 2007

Hoitopv v. 2007

Asiak. ta 2008

Hoitopv ta 2008

Asiak. ta 2009

Hoitopv ta 2009

Ammatillinen perhehoito

2 787 1 365 1 365 1 365

Lastensuojelun sijaisperhehoito

8 2560 5 2187 6 2180 6 1855

Lastensuojelu- laitokset

1 365 1 358 2 730 0 0

Ensikodit

0 0 0 0 0 0 0 0

Turvakodit

3 2 lasta 1 aikui-

nen

18 6 4 lasta 2 ai-

kuista

18 2 60 2 60

Lapsiperheille annettava kotipalvelu (kotitalouksia missä lapsia)

15

301 (käyntiä)

14

226 (käyntiä)

- - - -

Kasvatus- ja perheneuvola

37 (0-21 v.)

38 (0-21

v.)

- - - -

13

Lastensuojelun avohuollon palvelujen piirissä

38 (0-18v)

30 (0-18v)

- - - -

Lastensuojelun jälkihuollon piirissä

2 (18-20v)

2 (18-20v)

- - - -

4. LASTENSUOJELUUN VARATTAVAT VOIMAVARAT 4.1. Lastensuojelun henkilöstöresurssit (2006 – 2009) Ammattinimike v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 Sosiaalijohtaja

0,1 0,1 0,1 0,1

Sosiaalityöntekijä

3 3 3 3

Psykologi

0,3 0,3 0,3 0,3

Perhetyöntekijä

1 1 1 1

4.2. Lastensuojelun taloudelliset resurssit (2006 – 2009) Lastensuojelu tilinp. 2006 tilip. 2007 ta. 2008 v. 2009 Sosiaalityönteko 504 239 513 949 496 180 506 660 Lasten ja nuorten laitos- ja perhehoi-to

282 787 252 628 317 280 248 060

Muut lasten ja perheiden palvelut (elatusturva, lastenvalvoja)

229 678 163 373 249 780 198 390

14

5. PALVELUJÄRJESTELMÄ 5.1 Lastensuojelun asiakasprosessi

15

Lähde: Lastensuojelulaki (417/2007) – Soveltamisopas, Taskinen, Vaajakoski 2008 5.2 TUKI LAPSELLE JA PERHEELLE VARHAINEN TUKEMINEN

Asia tulee vireille (oma yhteydenotto, lastensuojeluilmoitus, tieto muun etuuden tai palvelun yhteydes-

sä)

Selvitys lastensuojelun tarpeesta Yhteenveto

Todetaan lastensuojelun tarve Ehdotus jatkotoimenpiteistä Asiakassuunnitelma

Avohuollon tukitoimet (tehdään erillinen päätös)

Lastensuojelun tarve poistuu, asiakkuus päätty

Ei lastensuojelun tar-vetta Asiakkuus päättyy (asiakirjat säilytettävä)

Kiireellinen sijoitus

Huostaanotto ja si-jaishuolto

Jälkihuolto (myös yli puoli vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen)

16

Varhaisen tukemisen (varhainen puuttuminen) vaiheita ovat 1) huolen tunnistaminen 2) sen otta-minen puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa ja 3) korjaavat toimenpiteet. Ihmisten elämään puut-tuminen on aina samalla lupaus tehdä jotain. Huolen tunnistaminen. Huolen vyöhykkeiden avulla työntekijä voi arvioida omaa huoltaan ja tar-vettaan puuttua asiaan. Subjektiivinen huoli on tärkeä työväline lapsen tai perheen avun tarpeen tunnistamisessa. Se liittyy myös vastuuseen tuen järjestämisestä: Onko tässä tilanteessa syytä ryhtyä toimiin vai ei? Kenen pitäisi toimia? Huolen ottaminen puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa on olennainen osa varhaista tukemis-ta. Se toteutetaan kunnioittavana keskusteluna, jossa yhtenä tehtävänä on saada aikaan työnteki-jän ja vanhempien liittouma lasta koskevan huolen käsittelemiseksi. Lapsen tukemiseksi tarvitaan oikeaa ajoitusta. Lapsen kehittyessä on herkkyyskausia, jolloin jon-kin asian luontainen oppiminen on helpompaa. Näiden kausien hyödyntäminen on tärkeää, sillä liian myöhään tuleva väliintulo voi vaatia paljon enemmän panostusta. Lähtökohta on käytännölli-nen: mitä tehdään sen jälkeen, kun huolesta on keskusteltu vanhempien kanssa? Vanhempien tukemisessa voidaan hyödyntää keskustelujen lisäksi esimerkiksi kokemuksellista oppimista ja elämänkerrallisia työkaluja (elämänjana, vanhemmuuden roolikartta, asiakaskartat, sosiodraama, jne.) Työntekijöiden ja vanhempien välille pyritään muodostamaan kasvatuskump-panuus, yhteinen ymmärrys ja toisiaan tukevat toimintatavat lapsen kasvatukseen. Keskeistä on suhteen luominen. Onnistuminen edellyttää luottamuksellisen suhteen luomista työntekijän ja perheen kesken. Etäältä tapahtuvan tiedon välittämisen tai opettamisen sijasta tulee luoda suhde vanhempiin ja pitää heitä vastuullisena lapsensa kehityksestä. Osallistavat ja vah-vuuksia etsivät menetelmät ovat tuloksellisempia kuin asiantuntijalähtöinen ja puutteisiin perustuva lähestymistapa. Luottamuksellisissa suhteissa ihminen voi kasvaa ja kehittyä ja korjata vääristy-neitä tunteiden ilmaisu- ja toimintatapojaan. Samalla tarvitaan aktiivista uusien tietojen tarjoamista ja taitojen harjaantumista. Riittävästi aikaa. Lyhytkin oikeaan osunut interventio (väliintulo) voi saada aikaan myönteisiä tu-loksia vanhemmuuden stressin helpottamisessa ja auttaa suopeamman suhteen syntymistä lap-seen. Vaikutukset kuitenkin väljähtyvät. Siksi korkean riskin tilanteissa väliintulon on oltava tiivistä ja sen tulee kestää pitkään. Lähde: Lastensuojelulaki (417/2007) – Soveltamisopas, Taskinen, Vaajakoski 2008 5.3 TUKI KOULUNKÄYNTIIN

Lastensuojelulain 9§ mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehityk-seen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. 31§

Perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestäjä vastaa edellä 1 momentissa tarkoitet-tujen palveluiden järjestämisestä oppilailleen.

Pellon kunnan sivistyslautakunta on 11.2.2008 perustanut työryhmän suunnittelemaan koulupsyko-login ja -kuraattoritoiminnan palveluiden järjestämistä kunnassa. Perusturvalautakunta on nimennyt omat edustajansa työryhmään 28.2.2008. Työryhmä on tehnyt esityksensä em. palveluiden järjes-tämisestä syksyllä 2008.

17

Pellon kunnan perusturva- ja sivistyslautakunta ovat päättäneet järjestää koulukuraattori ja –psykologipalvelut siten että vuoden 2009 alusta sivistystoimi ostaa perusturvalta sosiaalityöntekijän työpanosta 20% koulukuraattoritoimintaan, ja 10% koulupsykologitoimintaan.

5.4 SOSIAALIPÄIVYSTYS

Lakisääteisen sosiaalipäivystyksen Pellon kunta järjestää yhteistyössä Tunturi-Lapin seutukunnan (Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio) kanssa. Yhteistyö on aloitettu 1.3.2007, ja sopimus on voi-massa toistaiseksi. Pellon kunnan viranhaltijoiden varallaolopäivystys on noin 13 viikko vuodessa.

6. YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN JA PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILÄ

6.1. Viranomaisyhteistyö

18

Lastensuojelulain 7§ velvoittaa seuraavaa: Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvin-vointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosi-aalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille.

6.2. Käytössä olevat moniammatilliset lastensuojelun työmuodot

Pellon kunnassa on v. 2008 käytössä seuraavat moniammatilliset lastensuojelutyön työmuodot:

Neuvolatiimi Neuvolatiimi on kunnassa kasvatus-, hoito- ja kuntoutustyötä tekevien toimijoiden yhteistyöryhmä, minkä keskeisenä tehtävä on varhainen puuttuminen. Toiminnan kohderyhmän ovat 0-7 vuotiaat lapset. Toiminnallisena tavoitteena on tiedon kulun esteiden poistaminen lasta koskevissa asiois-sa.

Työparitoiminta neuvolan terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän välillä Työparina suoritettavien kotikäyntien tavoitteena on edistää varhaista puuttumista ja vuorovaikut-teisuutta neuvolatyön ja sosiaalityön välillä. Tavoitteena on että kotikäynnit suoritetaan perheissä mihin on syntynyt lapsi viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Huolesta toimeen työryhmä Moniammatillisen Huolesta toimeen työryhmän tavoitteena on edistää lastensuojelutyötä kehittä-mällä ennaltaehkäiseviä työmuotoja, tiedottamalla lastensuojelulaista ja lastensuojelun työmuo-doista sekä edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä kunnan ja seurakunnan toimijoiden, sekä poliisin välillä.

Tiistaitiima Viikoittain, tiistaiaamuisin kokoontuva Tiistaitiima on sosiaalityöntekijöiden työkokous, johon myös muilla lasten ja nuorten kanssa toimivilla on mahdollisuus osallistua. Tiistaitiima tarjoaa mahdolli-suuden monensuuntaiseen konsultaatioon.

Oppilashuoltotyöryhmä Kunnassa toimii kolmen muotoisia oppilashuoltotyöryhmiä: Kuntakohtainen, koulukohtainen ja op-pilaskohtainen oppilastyöryhmä. Kuntakohtainen ja koulukohtainen oppilashuoltotyöryhmä kokoon-tuu pääsääntöisesti kerran lukukaudessa, oppilaskohtainen tarpeen mukaan.

Ryhmäneuvola Ryhmäneuvola on keskimäärin kuuden viikon välein kokoontuva vanhempien, lasten ja asiantunti-joiden ryhmä, missä keskustellaan erilaisista lapsen kasvuun, kehitykseen, parisuhteeseen ja van-hemmuuteen liittyvistä asioista. Tapaamissa on keskeistä tiedollinen sisältö sekä vanhempien väli-nen vuorovaikutus; vertaistuki.

Tenavatupa Tenavatupa on kerran viikossa kokoontuva kunnan, seurakunnan ja järjestöjen tarjoama vertaistu-en palvelumuoto. Tenavatupatoiminnasta on muodostunut tärkeä ennaltaehkäisevän lastensuoje-lun työmuoto.

6.2 Hyviä käytäntöjä

19

Linjauksia laadittaessa esiin nousivat erityisesti vanhemmuuden tukeminen sekä ongelmien ennal-taehkäisy ja niihin puuttuminen. Laaja-alaisen yhteistyön tarve korostui. Taustalla on Yhdessä elä-mään –kasvatusmalli.

Seuraavassa on nostettu esiin muutamia saumakohtiin liittyviä hyviksi arvioitavia toiminta-

käytäntöjä, joista suurin osa on jo käytössä mutta osa vasta suunnitteilla:

Koti / neuvola / päivähoito

▪ Jokaisesta lapsesta täytetään kolme- ja viisivuotishavainnointilomake.

▪ Työntekijät pitävät yhteisen palaverin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Koti /päivähoito / esiopetus

▪ Toimintoja suunniteltaessa pidetään ohjenuorana lapsen koko päivän järjestämisen näkö-

kulmaa.

▪ Syksyllä esikouluun siirtyvien vanhemmille järjestetään edellisenä keväänä koululla van-

hempainilta, jossa tutustutaan tulevaan opettajaan ja kouluympäristöön.

▪ Myös lapsille järjestetään etukäteen tilaisuus tutustua esikouluun.

▪ Erityistä tukea tarvitsevien lasten kouluun siirtopalaverit järjestetään mahdollisimman hyvis-

sä ajoin.

▪ Päivähoidon henkilöstön ja esiopetusluokan mahdollisten avustajien työpanosta käytetään

joustavasti.

Päivähoito / iltapäivätoiminta / nuoriso- ja liikuntatoimi / järjestöt

▪ Päivähoidon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstö toimivat kiinteässä yhteistyössä kes-

kenään, henkilökunnan työpanosta käytetään joustavasti.

▪ Iltapäivätoimintaan nivotaan Liikkuva iltapäivä -toiminnan kaltaisia säännöllisiä toimintoja,

joiden järjestäjänä on joko nuoriso- ja liikuntatoimi tai järjestöt.

Yhteistyöfoorumi

▪ Lapsi- ja nuorisotyön kanssa tekemisissä olevat tahot pitävät suunnittelupalaverin, joka ko-

koontuu kaksi kertaa vuodessa (tammikuussa ja elokuussa). Yhteistyöfoorumin kokoonkut-

sujana on nuorisotyöntekijä. Hän raportoi suunnitelmat seurantatyöryhmälle, joka kokoon-

tuu kesäkuussa.

Vanhempainillat

20

▪ Päivähoidon ja koulun vanhempainilloissa luodaan pohjaa vanhempien vertaistukiverkosto-

jen kehittymiselle

Poliisi

▪ Poliisi antaa turvallisuus- ja laillisuuskasvatusta säännöllisesti sekä päiväkodilla että kou-

luissa.

6.3. Tiedonsiirto ja salassapito

Yhteistyö vaatii tiedonsiirtoa, josta vanhemmat ovat aina tietoisia. Tiedonsiirron päämääränä

on, että kaikki lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen osallistuvat henkilöt ovat riittä-

västi selvillä asioista, joita työ edellyttää. Perheen yksityisasiat ovat salassapidettäviä. Laki

kieltää ilmaisemasta perheen salaisuutta. Lastensuojelutapauksissa ilmoitusvelvollisuus me-

nee salassapitovelvollisuuden edelle.

Vanhempien luvalla tapahtuvan, välttämättömän tiedon siirtämisestä tulee luoda kunnassa

käytäntö. Tilanteesta riippuen asioiden hoitoa palvelujärjestelmissä voi helpottaa nimetty vas-

tuuhenkilö. Usein terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, opettaja tai lastentarhanopettaja on

tällainen kokoava henkilö.

Tiedonsiirto turvaa ehyen kokonaiskuvan lapsen ja perheen tilanteesta sekä eri tahoilta saa-

duista palveluista tai niiden toteutumatta jäämisestä.

6.4. Lapsen polku kotoa kouluun

Suunnitelmat Työryhmät

Tiedon kulku Vastuuhenkilö

Koti

Mukana toiminnan suunnitte-lussa ja arvioinnissa

Palaverit: avoin keskuste-lukulttuuri

vanhemmat

Neuvola/koulu- terveydenhoito

Neuvolatyön kehittämistyö-ryhmä Neuvolatiimi Oppilashuolto-organisaatio

Vierailut päivähoitoon Yhteistyöpalaveri kevät/ syksy Lene

terveydenhoitaja päivähoidon johtaja

Päivähoito

Neuvolatiimi Meän VASU Lapsen Vasut VARSU

Palaverit Kirjallisten suunnitelmien siirtyminen lapsen mukana esikouluun

pvh:n työntekijät päivähoidon johtaja

Ala-aste

Oppilashuolto-organisaatio Opetussuunnitelmat HOJKS

Palaverit opettajat rehtorit

Aamu-ja ilta-päivätoiminta

Suunnitelma Palaverit ala-asteen rehtori iltapäiväkerhon työntekijä

Yläaste

Oppilashuolto-organisaatio Opetussuunnitelmat HOJKS

Palaverit Opon käynnit ala-asteilla

opettajat rehtorit opo

21

Vapaa-aika

Mahistyöryhmä nuorisotyöntekijä

Sosiaalityö

Johtoryhmä työskentely Neuvolatiimi Oppilashuolto Häirikkötyöryhmä

Tiistaitiima

sosiaalipalveluiden esimies

7. SUUNNITELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA

Kunnanvaltuuston hyväksymän suunnitelman käytännön toteutuksesta vastaavat perusturva- ja sivistyslautakunta, mikä delegoi tehtävät viranhaltijoille. On suositeltavaa että suunnitelman toteu-tumista vuositasolla seurataan erillisen asiantuntijatyöryhmän kautta. Moniammatillinen työryhmä vastaisi myös Pellon kunnan lapsi- ja nuorisotyön linjauksien seurannasta ja päivityksestä. Suunnitelma päivitetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä, jolloin siinä voidaan huomioi-da mahdolliset muutokset palvelujen resursoinnissa ja tarpeessa. Suunnitelma tuodaan erillisenä asiana valtuuston hyväksyttäväksi valtuustokauden viimeisenä vuotena.