tähdistö 1/2011

1

Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Uudelta eduskunnalta vaaditaan monipuolista EU-osaamista

Tallinna ja Turku vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkeina

Nuoret edelläkävijöinä meillä ja muualla

Puolan EU-puheenjohtajuus lähestyy

Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi

2 Tähdistö Eurooppanuorten julkaisu 1/2011

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta ...................................................................................3suomen eduskunnalta vaaditaan monipuolista eu-osaamista ..........................................4Puolueiden eu-linjaukset: mitä unionilta halutaan? ..........................................................6elämysmatkailua ukrainassa Youth [ex]change Kiovassa ..................................................8arvokasta ulkopolitiikkaa etsimässä ...................................................................................9Tallinn – a fairytale city at the shore of the Baltic sea........................................................10Tervessi Turust, suame kulttuurin kehrost! .......................................................................11nuoret edelläkävijöinä meillä ja muualla ............................................................................12Brysselissä harjoittelijana ....................................................................................................13on the Polish presidency in the eu council ........................................................................14Turvapaikkapolitiikka ja maahanmuutto eu:ssa ................................................................15europe is not a democratic continent until Belarus will see a regime change ...................16euroopan taloudellinen myllerrys ja euron tulevaisuus .....................................................17mitä kehitysavulle tulisi tehdä? ...........................................................................................18ett verkligt ungdomsår ........................................................................................................19Partiolaiset vapaaehtoistoiminnan eturintamassa .............................................................20Tuntitili haastaa mukaan vapaaehtoistoimintaan ..............................................................21eurooppanuorten aluejärjestöt esittäytyvät .......................................................................22

Julkaisijaeurooppanuoret ry

Päätoimittajanada al omair

Vastaava päätoimittajamatti niemi

Oikolukunada al omair

TekstitPhilippe adriaenssens, nada al omair, alina Böling, agnieszka Dobrowolska, anneli Jäätteenmäki, Kaisa Korhonen, nelli Liukkonen, Henrik manner, susanne maude, otto meri, Laura mynttinen, matti niemi, sanna nikkanen, annemari Paas, saara Paavola, satu Tuomikorpi, mikko Tuovinen, Telle Vilkama Pintos, mia Välimäki

Kuvatanna autio, atelier nyblin Helsinki, andrew spratley, euroopan Komissio, merli antsmaa, sandra metsis, Pekka mustonen, monica Vaccari, Johanna nyman, satu Tuomikorpi, Turun kaupungin pressikuvapankki

Visuaalinen ilme / kannen kuvitusHenri Häkkinen

Painouniprint

Painos2 000 kpl

ulkoministeriö rahoittaa julkaisua.

Kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa

sisällYs »

uudelta edus-kunnalta vaadi-

taan monipuolis-ta Eu-osaamista

s. 4

tallinna ja tur-ku vuoden 2011 kulttuuripääkau-

punkeina

s. 10

Puolan Eu-pu-heenjohtajuus

lähestyy

s. 14

nuoret edelläkä-vijöinä meillä ja

muualla

s. 12

Vapaaehtoistoi-minnan teema-

vuosi

s. 20

3

Tässä numerossa käsitellään suomen eduskunta-vaaleja ja aihetta lähestytään pohtimalla puolueitten eu-poliittisia linjauksia, lehdestä löytyy myös artikkeli kansallisten parlamenttien roolista eu:ssa.

muita ajankohtaisia teemoja tänä vuonna ovat eduskun-tavaalien ohella myös vapaaehtoistoiminnan teemavuo-si, jota varten pääsin tekemään ensimmäistä lehtihaas-tatteluani, vieläpä ruotsiksi. Tänä vuonna Tallinna ja Turku ovat euroopan kulttuuripääkaupunkeina ja muka-na on kirjoitukset molempien kaupunkien asukeilta.

Lehdessä sivutaan myös eu:n talouskriisiä ja turva-paikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, joista muotoutui tämän hetkisen puheenjohtajamaa, unkarin, suurim-mat haasteet. Puola seuraa unkaria puheenjohtajamaa-na ja olemme saaneet lehteen mukaan myös paikallisen pohdintoja aiheeseen liittyen. Lukuiloa! Nada Al OmairPäätoimittaja

VaLiTTaVana on kaksi tietä, mutta ongelma on, että kaikki ovat sitä mieltä, että vain oma tie ei johda jyrkän-teeltä alas. Toinen tie on eriytymisen tie. sen kannat-tajat hylkäisivät euron ja luopuisivat poliittisesta integ-raatiosta. He haluaisivat palata vanhaan maailmaan, johonkin 1950-luvun kotionnelaan. He ummistavat sil-mänsä todellisuudelta ja toivovat parasta.

Toinen tie on sekin vaikea tie. se vaatii integraation syventämistä. se vaatii uusia rakenteita ja päätöksen-teon demokratisoimista. se vaatii luopumista kansallis-valtioihin tukeutuvasta järjestelmästä ja niihin valtansa perustavista poliitikoista. mutta vain sillä eurooppa voi selvitä eteenpäin.

uusia tiukempia taloussääntöjä sorvataan paraikaa use-ammassa pöydässä. niissä yhdistyvät aitoeurooppalai-sessa hengessä ranskalainen gouvernement économi-que ja saksalaislähtöinen ”tarkan markan” politiikka. Tämän eurokolikon kääntöpuolella on kuitenkin kansa-laisten luottamus unioniin. Talouspäätöksiä sorvataan neuvoston suljettujen ovien takana ja niiden haitat kaa-tuvat ennen kaikkea tavallisen kansalaisen niskaan.

Pelkona on, että yhteinen eurooppalainen projekti menettää kansalaisten luottamuksen, joka on kuitenkin ainut lähtökohta, jolle se voi kestävästi rakentua.

Tämä keskustelu on luonnollisesti kantautunut myös tähän suomen osavaltioon, joka käy omia parlament-tivaalejaan paraikaa. Vaikka euro on taskun pohjalla köykäinen, kelpaa se nyt lyömäaseeksi poliittisen ken-tän kaikilla laidoilla. euroopan integraation kannatta-jat joutuvat kääntämään toista poskea ja taistelemaan näitä populismin tuulimyllyjä vastaan. Toivotankin rohkeutta ja jaksamista, sillä lopulta seisomme tällä reunalla yhdessä. Matti NiemiPuheenjohtaja, PresidentEurooppanuoret ry, JEF-Finland

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta

Jyrkänteen reunalta

Historia tunnetusti toistaa itseään, mutta Euroopassa levy tuntuu jääneen täysin pääl-le. EU on aina kehittynyt kriisien kautta ja jälleen kerran yhteisen integraation projekti seisoo jyrkänteen reunalla. Talouskriisi on suistanut Euroopan lähes selvitystilaan ja maiden johtajat epäilevät yhteistä tahtoaan kohdata kriisi.

Ajan hermolla

Tähdistön päätoimittaminen näin keväällä 2011 on ollut erittäin antoisaa, koska ajan-kohtaisia juttuaiheita on ollut runsaasti tarjolla. Kirjoittajia on ollut myös yllättävän helppoa saada mukaan jakamaan ajatuksiaan lehteen, ja haluankin näin heti alkuun kiit-tää kaikkia kortensa kekoon kantaneita, ilman teitä tätä julkaisua ei olisi voitu tehdä!

Lissabonin sopimus vaikuttaa kansallisten parlamenttien vallan-käyttöön odotettua vähemmäneuroopan unionin perussopimus-muutos vahvistaa kansallisten par-lamenttien asemaa eu:n poliitti-sessa järjestelmässä. Vuoden 2009 lopussa voimaan astunut Lissa-bonin sopimus luo suoran linkin kansallisten parlamenttien ja eu:n toimielimien välille toissijaisuuspe-riaatteen valvonnan kautta.

uudet säännökset välittävät tärke-än poliittisen viestin kansallisten parlamenttien keskeisyydestä eu-demokratiassa, mutta käytännössä parlamenttien suorat valtaoikeudet unionin toimielimiä kohtaan pysy-vät rajattuina. niiden pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa, että unionin tasolla ei tehdä päätöksiä, jotka voitaisiin tehdä yhtä tehok-kaasti tai tehokkaammin lähem-pänä kansalaisia olevilla politiikan areenoilla.

eurooppa-politiikan sisältöön kan-salliset parlamentit vaikuttavat edelleen tehokkaimmin valtuut-tamiensa edustajien kautta, eli eurooppa-neuvostoon osallistuvan pääministerin ja neuvostossa istuvi-en ministereiden välityksellä. myös eduskunnan tärkein tehtävä eu-vaikuttamisessa löytyy yhä suomen perustuslaista, jonka mukaan edus-kunnalla on valta ja vastuu mää-ritellä suomen poliittiset kannat yhdessä valtioneuvoston kanssa.

27 erilaista parlamentaarisen valvonnan malliaeuroopan unionissa on 27 parla-menttia, 40 parlamentin kamaria ja 36 eu-valiokuntaa. Hyvien käytän-töjen jakamisesta huolimatta myös eu-asioiden kansallisen käsittelyn malleja on 27, sillä nämä vaihtelevat parlamenttien yksi- tai kaksikamari-suudesta sekä yleisemmin jäsenmai-den poliittisesta kulttuurista ja par-lamentarismin rakenteista riippuen.

osassa käsittelyjärjestelmiä keski-össä ovat eu:n toimielinten asiakir-jat, joihin otetaan suoraan kantaa. Toisaalla, kuten suomessa, kansal-linen parlamentti käsittelee valtio-neuvoston kirjelmiä ja ohjaa tämän kannanmuodostusta. suomen mal-lissa valtioneuvoston kautta tapah-tuva välillinen vaikuttaminen on keskeisintä.

suomen mallia on kehuttu paitsi tehokkuudestaan myös parlamen-tarismin tosiasiallisesta kunnioi-tuksesta. Valtioneuvosto on perus-tuslaillisesti velvoitettu toimimaan eduskunnan toiveiden mukaan ja sen on nautittava eduskunnan luotta-musta myös ajaessaan suomen etuja eu:ssa. nämä velvollisuudet täy-tyy toki ymmärtää eu:n poliittisen järjestelmän rajoitusten puitteissa: jatkuvasti lisääntyvä neuvoston pää-töksenteko määräenemmistöllä tar-koittaa, että valtioneuvosto voi yhä harvemmin käyttää veto-oikeutta, eduskunnan määrittelemän kannan jäädessä alakynteen.

Liialliseen itseihailuun suomen mallin osalta ei ole aihetta, sillä yksikamarisen parlamentin on jo lähtökohtaisesti helpompaa toi-mia nopeammin ja tehokkaammin. Toisaalta suomen malli on vaativa, koska sen erityispiirteisiin kuuluu erikoisvaliokuntien vahva osallis-tuminen eu-asioiden käsittelyyn. Tämä erityispiirre tarkoittaa käy-tännössä, että järjestelmä toimii moitteettomasti vain valtiopäivillä, joissa kansanedustajat valiokunnas-ta toiseen vaalivat eu-osaamistaan. Kansanedustajat eivät periaatteessa voi sulkea eurooppa-politiikkaa tie-totaitonsa ulkopuolelle, vaikka he istuvat eduskunnan eu-valiokunta-na toimivan, suuren valiokunnan ja eu:n yhteistä ulko- ja turvallisuus-politiikkaa käsittelevän, ulkoasiain-valiokunnan ulkopuolella. »

suomen eduskunnalta vaaditaan monipuolista EU-osaamista

EdUsKUNTAVAAliT JA EU

suomEn mallia on kEhuttu paitsi

tEhokkuudEs-taan, myös par-lamEntarismin

tosiasiallisEsta kunnioituksEsta

monipuolista EU-osaamistaTeksti: Kaisa KorhonenKuvitus: Henri Häkkinen


55

Lissabonista lisää työtehtäviä Lissabonin sopimuksen voimaantulo ei ole varteenotet-tavasti muuttanut suomen mallia, sillä eduskunta on lähestynyt sopimuksen luomia valtuuksia nykyjärjestel-mää täydentävinä.

uuden perussopimuksen mukaan tiedonannot ja asia-kirjat kulkevat suoraan eu:n instituutioista kansallisiin parlamentteihin ja kansallisilla parlamenteilla on oike-us vaikuttaa suoraan eu:n lainsäädäntötyöhön toissi-jaisuusperiaatteen etuja jälkikäteisvalvonnan kautta. Lisäksi sopimus pyrkii lisäämään yhteistyötä euroo-pan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä sekä vahvistamaan kansallisten parlamenttien roolia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden politiikka-alan toimeenpanon arvioinnissa.

uuden sopimuksen oltua voimassa reilun vuoden, arvi-ot kansallisten parlamenttien vaikutusvallan kasvusta ovat muuttuneet yhä varovaisemmiksi. Kahdeksan vii-kon määräaika antaa perusteltu lausunto toissijaisuus-periaatteen loukkauksesta, on lyhyt etenkin kaksikama-risille parlamenteille. Valvontamekanismiin kuuluvien, niin sanottujen keltaisten ja oranssien korttien antami-nen, vaatisi lisäksi ohjattua koordinaatiota kansallisten parlamenttien välillä.

Jotta komissio palaisi tarkastelemaan lainsäädäntö-ehdotustaan, kansallisille parlamenteille jaetuista 54 äänestä (kaksi per jäsenmaa) vaaditaan joko puolet, nel-jäsosa tai kolmasosa riippuen politiikka-alasta ja pää-töksentekomenettelystä.

eduskunnassa vuoden 2010 pitkien valtiopäivien aika-na valiokunnille on lähetetty käsiteltäväksi noin sata säädösehdotusta toissijaisuusperiaatteen kunnioitta-misen varmistamiseksi. Yksikään näistä ei ollut maalis-kuun 2011 alkuun mennessä johtanut jatkokäsittelyyn suuressa valiokunnassa, eikä yhtään perusteltua lau-suntoa ollut lähetetty eu:n toimielimille.

Kansallisten parlamenttien välisellä tasolla tilanne on vastaava. maaliskuun 2011 alkuun mennessä yhtään keltaista tai oranssia korttia ei ollut jaettu. nollatulos on periaatteessa paras mahdollinen, sillä tämän voisi tulkita positiivisesti tarkoittavan, että eu:n toimielimet harjoit-tavat lainsäädäntötyössään toissijaisuusperiaatteen itse-valvontaa eivätkä anna aihetta kritiikkiin. Kyynisempi sivusta seuraaja kyseenalaistaisi puolestaan valvontame-nettelyn tehokkuuden. aika on liian varhainen valistu-neille arvioille. mikäli tilanne kuitenkin säilyy ennallaan, resurssien ylläpitoa toissijaisuusperiaatteen valvonnassa on pitkällä tähtäimellä vaikeampaa perustella.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin tutkija

uudEn sopimuksEn oltua voimassa rEilun vuodEn,

arviot kansallistEn parla-mEnttiEn vaikutusvallan

kasvusta ovat muuttunEEt yhä varovaisEmmiksi


INFOCOSAC Yhteisöasioita käsittelevien valiokuntien konferenssi www.cosac.eu

IPEX Kansallisten parlamenttien välinen EU-tiedon foorumi www.ipex.eu


miTen eurooPan unioni näyttäytyy tässä viiteke-hyksessä? Kritisoivatko oppositiopuolueet ministereitä huonosti hoidetuista päätöksistä eu:n toimielimissä ja vastaavasti kuinka usein hallituspuolueet kehuvat aikaansaannoksiaan euroopan unionin kokouksissa. Lyhyesti sanottuna, miten euroopan unioni näyttäytyy eduskuntapuolueille näin vaalien alla vuonna 2011?

eurooppalainen suomi järjesti, yhteistyössä suomen Kuvalehden ja Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen kanssa, eu-vaalikeskustelun Helsingin yliopistolla hel-mikuun yhdeksäntenä päivänä. Päärakennuksen juhla-sali täyttyi ääriään myöten kiinnostuneista kuulijoista. Paikalle saapuivat kaikki eduskunnan puoluejohtajat, perussuomalaisten Timo Soinia lukuun ottamatta. Paneelin puheenjohtajana toimi suomen Kuvalehden Tapani Ruokanen. Yleisö sai osallistua keskusteluun kysymyksillään ja lisäksi jokaisen paikalle oli jaettu kah-det eriväriset pahvilaput, joilla yleisö sai äänestää.

euroopan unioni jakaa eduskuntapuolueiden mielipitei-tä. ääripäinä pidetään perussuomalaisia, jotka näkevät eroamisen unionista parhaana vaihtoehtona, ja kokoo-musta, joka on yleisesti tunnettu vahvasta eu-myöntei-syydestään. oli mielenkiintoista selvittää, miten euroo-pan unioni näkyy puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa ja mitä visioita puolueilla on tulevaisuuden eu-politii-kan suhteen.

Kokoomuksen vaaliohjelmassa euroopan unioni näyt-täytyy hyvin lyhyesti. unionille on varattu oma alaotsik-ko, mutta samaan kappaleeseen on mahdutettu myös tulevaisuuden ulkopolitiikan ja kehitysavun haasteita.

Keskusta käsittelee euroopan unionia vaaliohjelmas-saan kokoomusta kattavammin, mutta kapeammasta näkökulmasta. Demokratia, ihmisoikeudet ja kriisin-hallintatoiminta toistuvat useammassakin kohdassa vaaliohjelmaa. euroopan unioni näyttäytyy keskustan vaaliohjelmassa juuri turvallisuusyhteisönä, ei niinkään talousyhteisönä kuten kokoomuksen ohjelmassa.

ei liene yllätys, että perussuomalaisten vaaliohjelmassa euroopan unioni on näyttävästi esillä. eu:lle on varattu aivan oma lukunsa. alaotsikot ovat huumorilla sävytet-tyjä, kuten esimerkiksi kappale, jonka alaotsikkona on oma lupa- oma tupa. Perussuomalaisten vaaliohjelma ei kuitenkaan tarjoa juuri mitään uutta. soinin suus-ta usein kuullut lausahdukset toistuvat vaaliohjelman sivuilla. euroopan unioni on ongelma itsessään ja suo-malaisten yhteinen etu olisi irrottautua unionin vallas-ta. Vaaliohjelmassa kuulutetaankin todellista aatteel-lista keskustelua unionista. moni äänestäjä varmasti innolla odottaa, milloin tämä keskustelu alkaa.

ruotsalainen kansanpuolue, hyvin omalaatuisesti rakennetussa ohjelmassaan, painottaa integraation lisäämistä. Yleisesti ottaen rKP esittelee linjauksiaan hyvin kattavasti ja moniulotteisesti unioniin liittyen. mitään selvää painopistettä ei tunnu olevan, vaan integ-raation syventämistä tavoitellaan jokaisella sektorilla. muista poiketen rKP painottaa myös pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. »

PUolUEidEN EU-liNJAUKsETTeksti: Otto Meri


Pian lähestyvät eduskuntavaalit tuovat mukanaan sen ajan politiikan kiertokulussa, jol-loin muistellaan menneitä neljää vuotta ja hahmotellaan tulevaisuudenvisioita. opposi-tiopuolueet yrittävät löytää epäkohtia hallituksen toiminnassa, samalla kun hallituspuo-lueet kehuvat aikaansaannoksiaan ja myönteisiä päätöksiään.

7

Kristillisdemokraattien ohjelmassa eu:lle on omistettu viimeinen kappale, joka kantaa raflaavaa nimeä jäsen-valtiot maksakoot pelimerkkinsä itse. Kuitenkin, hyvin yllättäen, kristillisdemokraatit käsittelevät unionia ja tavoitteitaan puolueista kaikkein kattavimmin. mui-den muassa eu2020-strategia, yhteinen maatalouspo-litiikka sekä kasvu- ja vakaussopimus ovat löydettävissä ohjelmasta. Tärkeimmät teemat kristillisillä liittyvät jäsenmaiden säntilliseen taloudenhoitoon sekä haluun olla kasvattamatta unionin päätäntävaltaa, etenkään sosiaali- ja terveysalalla. Kristilliset ansaitsevat ehdot-tomasti kiitettävän arvosanan siitä, että ovat käsitelleet euroopan unionia laajasti vaaliohjelmassaan.

sisäpolitiikan asiat vievät leijonan osan puolueiden vaa-liohjelmien sivuista. Hieman yllättäen, eu-myönteisenä puolueena tunnettu kokoomus, mainitsee hyvin lyhy-esti tavoitteensa unionin suhteen, kun taas kristillisde-mokraatit käsittelevät aihetta kokonaisvaltaisemmin. Kovasta yrityksestä huolimatta sDP:n ja vihreiden vaa-liohjelmia ei ollut internetistä löydettävissä. Vastaavasti vasemmistoliiton, muita lyhyemmässä vaaliohjelmassa, ei ole lainkaan mainittu euroopan unionia, vaan ainoas-taan nato ja afganistanin sota.

Tavallinen äänestäjä harvoin vaaliohjelmia lukee, mutta asiasta kiinnostuneille ne tarjoavat hyvää asiasisältöä. euroopan unioni vaikuttaa suomalaisten asioihin yhä enenevässä määrin, joten ei ole samantekevää miten yhteisiä asioitamme unionissa ajetaan. eduskuntavaalit näyttävät sen mitkä puolueet tulevat olemaan kansal-lisessa vallankahvassa seuraavat neljä vuotta, mutta ei sovi unohtaa, että samalla he valikoituvat myös maam-me tärkeimmiksi eu-vaikuttajiksi.

Kirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry:n hallituksen jäsen, joka opiskelee maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistolla.

Euroopan unioni jakaa EduskuntapuoluEidEn

miElipitEitä


mitä unionilta halutaan?

Pääministeri johtaa suomen eu-politiikkaa. miten sitä sinun mielestäsi pitäisi johtaa? Kerro mielipiteesi viereisellä kortilla, eurooppanuoret toimittaa sen eteenpäin sille, josta tulee eduskuntavaalien jälkeen suomen pääministeri!

Mitä saadaan, kun pis-tetään 50 nuorta ympäri Eurooppaa keskelle Ukrai-nan metsiä keskustelemaan vapaaehtoistyöstä? Kaaos-ta, ystäviä ja uudenlainen näkökulma eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntaan.

HeLmiKuussa 2011 neljä euroop-panuorta, Hanna Harrison, mauri Heikura, mia Välimäki sekä pelo-ton johtajamme satu Tuomikorpi, suuntasi kohti Kiovaa eurooppa-laisen kattojärjestömme JeF:n jär-jestämään seminaariin. euroopan komission Youth in action –ohjel-man tuella järjestetyn [ex]change –tapahtuman aiheena oli vapaaeh-toistyö, eurooppalaisen vapaaeh-toisuuden teemavuoden kunniaksi. osallistujina oli JeF-nuoria Belgi-asta, norjasta, ranskasta, Turkista, moldovasta, armeniasta, Valko-Venäjältä, azerbaidžanista sekä tie-tenkin ukrainasta.

osallistujien erilaiset taustat tarjo-sivat valaisevia näkökulmia vapaa-ehtoistoiminnan mahdollisuuksiin eri puolilla eurooppaa. siinä missä suomessa valtio avustaa kansa-laisyhteiskunnan kehittämistä, on tilanne esimerkiksi Valko-Venäjällä tai armeniassa täysin vastakkainen. Yritimmekin viikon aikana löytää yhteisiä parametreja vapaaehtois-työn määrittämiselle, sekä tapoja edesauttaa kansalaisyhteiskunnan kehittämistä.

Viikon kohokohta oli Kiovan kes-kustassa tekemämme flash mob, jossa jähmetyimme paikoillemme ilmentääksemme iskulausettam-me: ”Without volunteers, the world would freeze.” ukrainalaista ilma-piiriä ilmensi hyvin se, että heti kun astuimme ulos bussista, paikallinen poliisi oli viiden hengen vahvuudel-la tarkastamassa lupamme ja aiko-muksemme.

Viikon aikana opimme paljon sekä vapaaehtoistoiminnasta euroopas-sa, että ukrainasta maana. ukrainan kokemuksen kruunasi seminaarivii-kon päätteeksi vielä se, kun hotel-lin omistaja, Dimitri, näki loistavan tilaisuuden hankkia hieman lisätie-nestejä, eikä päästänyt meitä poistu-maan aidatulta hotellialueelta ilman, että olisimme maksaneet hänelle 1.000 euroa ylimääräistä. onneksi muutama soitto suurlähetystöihin sai Dimitrin toisiin ajatuksiin.

Kotimatkalle lähdimme uupuneina mutta monta kokemusta rikkaam-pana, joskin seuraavan parin vuo-den ajan juttuni tulevat alkamaan: ”silloin kerran ukrainassa...”

Kirjoittaja on Eurooppanuorten aktiivijäsen, joka on harjoittelijana Euroopan parlamentissa

Teksti: Mia Välimäki

Elämysmatkailua Ukrainassa Youth [ex]change Kiovassa

EUrooPPANUorissA TAPAHTUU

Herättivätkö tämän aukeaman jutut kiinnostuksesi eurooppanuorten toimintaa kohtaan? Liity jäseneksemme oheisella lomakkeella, niin pääset mukaan keskustelemaan, vaikuttamaan ja verkostoutumaan!

9

eurooPPanuoreT on saanut arvokkaan yhteistyö-kumppanin ulkoasiainministeri Alexander Stubbista. Yhteistyö käynnistyi joulukuussa 2010, kun ulkominis-teri luennoi Helsingin yliopistolla eurooppanuorten, suomen nuorten ja opiskelijoiden YK-liiton, suomen atlantti-seuran nuorten ja uudenmaan eurooppatie-dotuksen järjestämässä tilaisuudessa aiheesta eu ja maailmanpolitiikan uudet valtasuhteet. ulkoministeri osoittautui odotetusti varsinaiseksi yleisömagneetiksi: Helsingin yliopiston 200-paikkainen Porthania 2 -sali täyttyi viimeistä istumapaikkaa myöten. Tästä ylei-sömenestyksestä rohkaistuneina järjestimme vastaa-van tilaisuuden aalto-yliopistolla helmikuussa 2011. otaniemessäkin tupa oli täynnä ja yleisökysymykset asi-antuntevia. ulkopolitiikka siis selvästi kiinnostaa valtio-tieteilijäpiirien ulkopuolellakin, mikä on syytä muistaa eurooppanuorten tulevia tapahtumia suunniteltaessa!

Luennoillaan stubb tiivisti sanomansa, itselleen tyy-pillisesti, kolmeen pointtiin. ensimmäinen koski maa-ilmanpolitiikan murrosta. stubbin mukaan kylmän sodan kaksinapaisesta maailmanjärjestyksestä on siirrytty usa:n lyhyen dominoinnin kautta kohti aina vain moninapaisempaa järjestelmää. samaan aikaan päätöksenteko on siirtynyt virallisilta foorumeilta epä-muodollisiin g8- ja g20-kokouksiin, ja myös monet kansainväliset järjestöt, kuten imF, maailmanpankki ja WTo ovat kasvattaneet merkitystään. Tässä myl-lerryksessä perinteisemmät toimijat, kuten eu, YK ja nato joutuvat etsimään paikkaansa. selvää on, että varsinkin YK:n on kyettävä uudistumaan, ettei pää-töksenteko siirtyisi kokonaan esimerkiksi g20:een.

Toisena pointtina ulkoministeri käsitteli eu:n roolia muuttuvassa maailmassa. Lissabonin sopimuksen myö-tä eu:lla on tehokkaaseen yhteiseen ulkopolitiikkaan tarvittavat instituutiot, mutta poliittinen tahto todelli-siin yhteisiin ulkopoliittisiin linjanvetoihin on edelleen heikkoa. eu:n jäsenmaat pitävät tiukasti kiinni kahden-välisistä suhteistaan ja pyrkivät yhteiseen kannanmuo-dostukseen yleensä vain kansainvälisten kriisien yhtey-dessä. Yhteinen strateginen ajattelu on vähäistä, vaikka eu:lle olisi erittäin tarpeellista luoda strategiset kump-panuussuhteet erityisesti usa:han, Venäjään ja Kiinaan.

stubbin kolmas pointti liittyi ajatukseen arvokkaas-ta ulkopolitiikasta (dignifi ed foreign policy). eu pyrkii ulkopolitiikassaan edistämään hyvien asioiden, kuten demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikkial-la maailmassa, mutta tekee sen liian aggressiivisesti ja ylimielisesti.

muualla maailmassa eu nähdään usein epäreiluna, paternalistisena ja kaksinaismoralistisena toimijana. Tilanteen korjaamiseksi eu:n pitäisi ensin hoitaa koti-pesä kuntoon ja saada kuriin omalla alueellaan tapah-tuvat ihmisoikeusloukkaukset, joita on viime aikoina kohdistunut esimerkiksi romaneihin ja seksuaalivähem-mistöihin. Tämän jälkeen eu:n pitäisi opetella puhu-maan yhdellä äänellä. Lisäksi ihmisoikeuksia rikkoville maille pitäisi pystyä tarjoamaan sekä keppiä, että pork-kanaa tilanteen kohentamiseksi.

ajatus arvokkaasta ulkopolitiikasta herätti paljon kes-kustelua luentoja seuranneissa paneeleissa ja yleisö-keskusteluissa. eurooppanuorten puheenjohtaja matti niemi oli mukana paneeleissa molemmilla kerroilla ja pohti muun muassa sitä, tuoko arvokas ulkopolitiikka todella tuloksia: koheneeko ihmisoikeustilanne, vähe-neekö köyhyys, pysähtyykö ilmastonmuutos? Yleisöky-symyksissä pohdittiin muun muassa arvokkaan ulko-politiikan tekemisen mahdollisuuksia eu:n nykyään harjoittaman, monilta osin epäreilun kauppapolitiikan kontekstissa. myös maailmanfederaatioajatusten kans-sa fl irttailtiin, ehkäpä siinä aihe eurooppanuorten ja alexander stubbin seuraavaan yhteiseen tilaisuuteen!

Ulkoministeri Alexander Stubb ja Eurooppanuoret puhuvat korkeakouluissa Euroopasta ja maailmanpolitiikasta

Teksti: Satu Tuomikorpi | Kuva: Pekka Mustonen

ArVoKAsTA UlKoPoliTiiKKAA ETsiMässä

EUrooPPANUorissA TAPAHTUU


THis Year Tallinn and Turku are the european Capitals of Culture. During one year Tallinn offers a variety of different events, something for everybody. For Tallinn and for estonia this is a once in a lifetime opportunity to introduce Tallinn and estonia to europe, and to the whole world. For Tallinn, culture is a lot more than professional high culture; it consists of art and cinema, architectural her-itage and museums, libraries and schools, sports, dance and music, the traditional and the innovative – the crea-tive, lively and constantly changing city environment as a whole. But what does the programme offer for its citizens and its guest? The programme and all the events are col-lected together under the concept of “stories of the sea-shore” – writers, musicians, artists and actors will tell, paint, sing and act tales which are inspired by the sea, telling stories about estonia, its culture and its people. one of the most exciting and interesting events of the year is “Cinema in the urban space: roof Top Cinema” which was actually opened in 2010 for the summertime and turned out to be very popular. What would be a bet-ter way to enjoy a great movie than sit down with your friends while having some cold drinks and snacks? This is definitely one of the events i am planning to take part of. The cinema itself is located on the Viru shopping Centre rooftop and is going to be again opened in may 2011. i invite everybody to come and enjoy the cinema under the open sky! The programme also focuses on young people with the Young audience Programme. Two big music events, estonian music Days 2011 and the Tallinn music Week, introduce estonian music, from jazz and folk to punk and metal, to the entire world. in addition, many fascinating things are happen-ing this year – “model european Parliament Tallinn 2011 ” for the young europeans (in april 2011); “Cityrama Tallinn”; “Jazzkaar in the city” with the best jazz music in the city; and my personal favourite “BÖFF” aka “Black nights Film Festival”; also “Kaart & Kaart, – Travelling through Time in Tallinn” exhibition; “Kumu night” and “30th annual Tallinn old Town Days” are just some of the examples of what is going to happen in Tallinn and in estonia in general.

For me, as an official citizen of Tallinn, it is such a great opportunity to experience all the glamour and joy offered by the european Capital of Culture 2011. i would like to see even more information on different events and projects that are going on in Tallinn.

i definitely plan on taking part in many of the inter-esting things that this year has to offer. i am looking forward to what is going to happen in Tallinn, and to be part of this amazing year that is full of culture and fun and exciting events that make our lives richer and. i advise everybody to get to know the people and the cities of different countries and take a chance on experi-encing something as fabulous as what 2011 has to offer – getting to know Tallinn and its stories of the seashore.

The author is a member of the European Movement Esto-nia and doing an internship at JEF Finland

Tallinn by night

TAlliNNA JA TUrKU VUodEN 2011 KUlTTUUriPääKAUPUNKEiNA

Tallinn – a fairytale city at the shore of the Baltic sea: stories of the seashore European Capital of Culture 2011

INFO

For getting to know the programme of Tallinn 2011 see the webpage: www.tallinn2011.ee

The detailed programme calendar with descriptions of the events is available at www.tallinn2011.ee/calendar_of_tallinn_2011

If you are interested in the background and the journey of Tallinn becoming a European Capital of Culture, more information is available at www.tallinn.ee/Tallinn-2011-application

Teksti: Annemari Paas | Kuva: Sandra Metsis


11

Turun KuLTTuuriPääKauPunKiVuoDen aikana on luvassa ohjelmaa moneen makuun. Turun palosta 1827 kertova hevimusikaali jyrähti käyntiin alkuvuodes-ta avatussa vanhassa konepajassa Logomossa, jonka täyt-tävät loppuvuoden ajan, ja toivottavasti sen jälkeenkin, moninaiset taidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat. ilmo-jen lämmetessä kulttuuri virtaa Turun kaduille ja toreille.

Kulttuuripääkaupunkiprojekti on ollut talousvaikeuk-sien kanssa kamppailevalle Turun kaupungille suuri haaste. samalla se on kuitenkin ollut myös mahdolli-suus saada kansainvälistä näkyvyyttä sekä synnyttää kaupunkiin vireä kulttuuriyhteisö ja tekemisen henki. Kaupunki perusti vuonna 2007 Turku 2011 -säätiön, joka on johtanut projektin suunnittelua ja toteutusta.

Tehty työ ei ole rajoittunut pelkästään tapahtumiin, Turku on myös kunnostanut tuomiokirkon puiston sekä aurajoen varren kävelykatuineen. Pääkirjastokort-teli on kauniisti restauroitu ja täydennysrakennettu, ja historiallista suurtoria remontoidaan parhaillaan. Pro-jektissa on omaksuttu laaja käsitys kulttuurista: tapah-tumien, tapojen ja toiminnan lisäksi se sisältää ympä-ristön säilyttämisen arvon. Vaikka Turussa korjattavaa riittääkin kosolti, niin kulttuuripääkaupunkivuoden kesän lähestyessä kaikki näkyvät remontit on päätetty jäädyttää, jotta kaupunki näyttäytyisi eheänä.

Katsaus historiaan ja pohdintaa nykytilanteestaKulttuuripääkaupunki-instituutio luotiin vuon-na 1985 Kreikan ja ranskan kulttuuriministerien, Merlina Mercourin ja Jacques Langin, aloitteesta. sen tarkoituksena on korostaa eurooppalaisen kult-tuurin rikkautta ja nostaa esiin yksittäisiä esimerkkejä koko alueen yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Tavoittee-na on myös lisätä eurooppalaisten kulttuurista yhteen-kuuluvaisuuden tunnetta ja edistää eu:n kansalaistun-teen syntymistä.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden organisointi osoit-taa hyvin, että instituutio onnistuu esittelemään kult-tuurin eri puolia ja ilmenemismuotoja euroopan eri alueilla. Turun tapauksessa suomalaisen ja itämeren kulttuurin erityispiirteet, sekä suomalainen historia, ovat vahvasti esillä.

on kuitenkin kyseenalaista, millä tavoin kulttuuripää-kaupunkihankkeet ovat onnistuneet lisäämään euroop-palaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta tai edistämään eu:n kansalaistunnetta. eurooppalainen yhteinen kult-tuuriperintö tuntuu käsitteenä helposti ymmärrettä-vältä ja omaksuttavalta, mutta onko sellaista oikeasti? mitä kaikkea se sisältää ja miten se eroaa eri maiden yksittäisistä kulttuureista? Kulttuuripääkaupunki-ins-tituution tulisi parhaimmillaan synnyttää jotakin sel-laista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, joka olisi kansal-liset rajat ylittävää.

Vuosien 1995–2004 euroopan kulttuuripääkaupungeis-ta tehdyn tutkimuksen mukaan eurooppalainen aspekti ei ole ollut kulttuuripääkaupunkihankkeiden keskiössä. niissä ei myöskään ole onnistuttu realisoimaan euroop-palaisen integraation ja yhteistyön edistämisen potenti-aalia. Kyse ei ole siitä, että kulttuuripääkaupunkihank-keet olisivat kokonaisuudessaan epäonnistuneet tai että instituutio ei olisi sinällään mielekäs. Kyse on siitä, että eurooppalaisen – tai eu:n – yhtenäisen kulttuurin ja syvän yhteenkuuluvaisuuden tunteen synnyttäminen on erittäin suuri haaste, jonka aikaansaamiseen helppo-ja ja nopeita keinoja ei ole.

Kirjoittaja on Turun Eurooppalaisten Nuorten puheenjohtaja.

Tuomiokirkko on yksi Turun tärkeimpiä maamerkkejä

Teksti: Henrik Manner | Kuva: Turun kaupungin pressikuvapankki

kulttuuripääkaupunkiprojEkti on ollut talousvaikEuksiEn

kanssa kamppailEvallE turun kaupungillE suuri haastE

TAlliNNA JA TUrKU VUodEN 2011 KUlTTUUriPääKAUPUNKEiNA

Tervessi Turust, suame kulttuurin kehrost!


suomea ja maailmaa kiertäessäni olen ilokseni huomannut, että nuorilla on kyky ajatella ”outside the box” eli totutusta poikkeavalla tavalla. Hieman yksinkertais-taen voisi sanoa, että mitä nuorempi olet, sen vapaammin ajattelet.

uuDeT VirTauKseT ja ajatukset saavuttavat nuoret sosiaalisten medioiden kautta ennen kuin vanhemmat ovat niistä kuulleetkaan. sanotaan, että sosiaaliselle medialla on roolinsa myös Pohjois-afrikan mielenosoi-tuksissa. Verkostoilla on valtaa. Pohjois-afrikan muutoksen tuulet ovat uuden, nuoren sukupolven aikaansaannosta. egyptin, Libyan ja Tunisi-an nuoret eivät tyydy vanhaan, vaan vaativat demokra-tiaa ja ihmisoikeuksia. He tietävät, että maailma voi olla erilainen. Varjon mielenosoitusten päälle ovat heittäneet kuiten-kin vallanpitäjien väkivalta ja siihen lietsominen. Tule-vaisuus on epävarma. eu:n alueella vallitsee onneksi rauha ja vakaus – tämä lienee integraation suurin ansio. meiltä puuttuu kuitenkin jotain mitä pohjoisafrikkalai-silla on, nimittäin muutoksen nälkä ja eteenpäin mene-misen vimma. eu:n suurin yksittäinen ongelma on sen elitistinen luonne. eu on etäinen, byrokraattinen ja vaikeasti ymmärrettävissä oleva kokonaisuus. Tästä on puhuttu aina. Komission virkamiehet valikoidaan työhönsä elin-iäksi eikä komissaarejakaan valita vaaleilla. Kansalais-ten vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet vähäiset.

Teksti: Anneli Jäätteenmäki | Kuva: Atelier Nyblin

Nuoret edelläkävijöinä meillä ja muualla

BrYssEliN KUUlUMisiA

pohjois-afrikan muutoksEn tuulEt ovat uudEn, nuorEn

sukupolvEn aikaansaannosta

eu:ssa on myös erilaisuuden pelkoa, mikä heijastuu arjen päätöksissä. eu-keskusteluun kaivataan myös pitkän tähtäimen ajattelua. ei riitä, että tarkastelemme seuraavaa budjettikehyskautta – meidän on katsottava vielä kauemmaksi, 10–20 vuoden päähän. Poliittisten johtajien pitää olla suunnannäyttäjiä. eu:n ulkopoliittiseen keskusteluun tarvitaan uudenlais-ta potkua. Kaivataan aloitteita ja ideoita. Tarvitaan myös luova laivan kippari, korkea edustaja Cathy ashton, jon-ka ensimmäinen vuosi eu:n ulkoministerinä on kulunut ilman suuria visioita tai tulevaisuuden ajatuksia. Puolueet, yhteiskunta ja suomi eivät uudistu ilman nuo-ria. sama koskettaa unionia. nuoret voivat ja heidän pitää osallistua eu:n tulevaisuudesta käytävään keskus-teluun. Vaatimuksia hyvine perusteluineen saa esittää. 2010-luvun pohjoisafrikkalaiset nuoret ovat radikaale-ja. Toisin kuin länsimaiset vallanpitäjät luulivat, hake-vat nuoret suuntaa jostain aivan muualta kuin ääri-isla-mistisesta ajattelusta tai autoritäärisestä poliittisesta järjestelmästä. Löytyykö suomalaisista ja eurooppalai-sista nuorista samaa draivia? Tiedän, että löytyy.

Ja paljon on tehtävääkin. euroopasta pitää tehdä avoi-mempi, suvaitsevaisempi ja oikeudenmukaisempi paik-ka elää. eu saarnaa kansalais- ja ihmisoikeuksista omien rajojensa ulkopuolella, mutta on unohtanut, että ongel-mia riittää meilläkin. Pankeilla ja finanssimaailmalla on vahvat puolestapuhujansa, mutta kuka toimii köyhyy-den poistamiseksi? ei yksikään lobbarijärjestö, tuskin puolueetkaan eurooppa-tasolla, ainakaan teoissa. muutos tapahtuu harvoin itsestään. muutoksen veturi on ihminen itse. suu kannattaa aukaista ja mielipiteet rohkeasti ilmaista. Varsinkin silloin, kun vallanpitäjiä on paikalla. on hyvä, että eurooppanuoret osallistuvat aktiivisesti eu-keskusteluun suomessa. nyt iankaikkisesta ”hyvä eu, paha eu” -keskustelusta pitää ottaa askel pidem-mälle ja ryhtyä keskustelemaan aiheesta ”mitä seuraa-vaksi, eu?”. sitä nimittäin tarvitaan. Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen


13

Brysseliin työharjoitteluun? Mahdollisuuk-sia ja vaihtoehtoja hyviksi harjoittelupai-koiksi suomalaisopiskelijoille löytyy kau-pungista yllättävän monia. suunTasin sYYsKuussa 2010 Brysseliin puolen vuoden työharjoitteluun Helsingin eu-toimistoon. Harjoittelupaikkani on Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja uudenmaan liiton ylläpitämä alueellinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Toimiston tehtävänä on aluepoliittisen edunvalvonnan ohella toimia eu:n rahoitusohjelmien asiantuntijana, sekä hankkia ja välit-tää relevanttia eu-tietoa Brysselistä uudellemaalle. oma toimenkuvani tiedottamisesta vastaavana harjoittelijana on painottunut ennen kaikkea jälkimmäiseen. Työnku-vaani on kuulunut seminaareissa käymistä, ajankohtais-tiedotteiden ja raporttien kirjoittamista toimiston omalle tiedotuslistalle, sekä kansainvälisessä verkostokoordi-noinnissa avustamista. Kuuluisa kahvinkeitto on ollut harjoittelussani sivuosassa, joskin pienessä toimistossa resurssien niukkuuden vuoksi, kaikki tekevät tarvittaes-sa kaikkea. Työtehtävät ovat olleet erittäin mielenkiin-toisia. eu-politiikkaan on todella saanut täällä erilaisen näkökulman kuin Helsingissä tenttikirjojen parissa – mitenkään opintojeni tarjoamaa teoreettista tietopohjaa eu:n poliittisesta järjestelmästä väheksymättä. Kuinka sitten saada yhteys harjoittelupaikkaa tarjoaviin organisaatioihin Brysselissä? monelle yliopistojen yllä-pitämät harjoittelupaikkafoorumit, ainejärjestöjen säh-köpostilistat ja jo harjoittelussa olleiden tuttujen vinkit ovat tarjonneet hyvän kanavan harjoittelupaikanhakuun. eu-instituutiot, pääasiassa komissio ja parlamentti, hoitavat harjoittelijarekrytointiaan henkilövalintatoi-misto ePso:n kautta, kaksi kertaa vuodessa. Toimisto-aan Brysselissä pitäviä suomalaisorganisaatioita löytyy useita; harjoittelijakaverini työskentelevät esimerkiksi elinkeinoelämän keskusliitolla, suomen pysyvässä eu-edustustossa, muilla aluetoimistoilla tai meppien harkkariavustajina.

Brysselissä harjoittelijanaTeksti: Laura Mynttinen | Kuva: Monica Vaccari

harjoittEluajasta kannattaa ottaa ilo

irti BryssElissä

BrYssEliN KUUlUMisiA

eurokortteli pitää lisäksi sisällään lukemattoman kirjon erilaisia edunvalvontatoimistoja, konsulttifir-moja ja kansalaisjärjestöjä, joista useimmat ottavat harjoittelijoita. monesti harjoittelu ei-suomalaisessa organisaatiossa on kuitenkin lähes palkatonta, jolloin harjoittelijan on itse löydettävä rahoituksensa Harjoitteluajasta kannattaa ottaa ilo irti Brysselissä. Verkostoituminen on eurokorttelin sana, ja mielen-kiintoisin tieto liikkuu kaupungissa usein epämuo-dollisesti viidakkorummun kautta. Tämä pätee niin komission tuleviin aloitteisiin, kuin moniin avau-tumassa oleviin työpaikkoihinkin. seminaareissa ja muissa tapahtumissa vierailemalla pääsee sujuvasti harjoittelemaan europiireille tyypillistä käyntikorttien anteliasta jakamista ja kevyttä small talkia. omana iloisena itsenään ja aidosti muista kiinnostuneena olemalla pääsee jo pitkälle. muihin harjoittelijoihin kannattaa tutustua ja kysellä eu-tehtävissä jo töissä olevilta heidän vinkkejään seuraavan askeleen otta-miseksi, mikäli vakituisempi työ Brysselissä alkaa kiinnostaa toden teolla. Jalan oven väliin saaminen ei ole kovan kilpailun vuoksi eurokraattien kaupungissa helppoa, mutta onnistunut työharjoittelu antaa siihen ainakin hyvän pohjan. Verkostoitumisesta ei kannata kuitenkaan tehdä har-joitteluajan ainoaa tavoitetta. Bryssel on ainutlaatui-nen, monikulttuurinen eurooppalainen pääkaupunki, jonka lukemattomissa ravintoloissa, avarissa puis-toissa ja kulttuurielämän riennoissa, viihtyvät sulassa sovussa niin eurokraatit, flaamit, vallonit kuin lukuisat maahanmuuttajayhteisötkin. after work -toiminnasta kiinnostuneet pääsevät parhaiten euroskeneen sisälle kuuluisalla Place du Luxembourgilla, tai tuttavallisem-min Pluxilla, joka täyttyy torstai-iltaisin vapaalle vaih-tavista eurooppa-korttelin työntekijöistä. muut iltansa kannattaakin sitten pyhittää tutustumalla vaikkapa belgialaiseen suklaa- ja olutmaailmaan, kaupungin kon-serttitarjontaan ja paikalliskulttuuriin. Voin lämpimäs-ti suositella harjoittelukokemusta Brysselissä kaikille kiinnostuneille. Kirjoittaja on Eurooppanuorten aktiivijäsen, joka on harjoittelijana Helsingin EU-toimistossa Brysselissä

i’m WriTing this article a little more than 100 days before the Polish presidency will start on the 1st of July 2011. it will last for 160 days until the 31st of Decem-ber. Th e Poles will take over from the Hungarians who have the post at the moment.

How does it work?Th e presidencies are rotational, where each presidency is for 6 months, within an 18 month group. Poland is the fi rst of 3 countries (Poland, Denmark and Cyprus) that successively will take over the presidency until Decem-ber 31st, 2012.

Th e image issuesTh e presidency of the eu Council is always a matter of prestige and image. each country, not necessarily all its citizens, but at least the country administration, gets excited. it is not only a chance to show the other mem-ber states that the country in charge can be a reliable and successful partner.

Because of the Lisbon Treaty, all the member states will host the presidency for a six months term and it is the fi rst time for Poland to take the role of a leader in the eu. it gives an opportunity for the country representa-tives to learn a lot, both during the preparation of the presidency, as well as within the time of the presidency itself. it can also be seen as an initiation rite for those countries that are called the new member states (star-ting with the 2004 accession).

Th e recipe for successa successful presidency can prove its success only with its results. not only is it hard work but also plenty of luck. Th ere are many things that need to be taken over from the predecessors so the negotiations are impor-tant. Th e current situation in the world is also crucial. For the Hungarian presidency the key points have been the “euro” problem as well as the situation in north africa. For the Polish presidency it might be many other things, not only a follow up on the cases that are already running. Th ere might be many new challenges we might need to face, for example concerning the climate change or the relations with the east.

Poles the nation of euro skepticseven though Poland is the biggest benefi ciary of the european union, we are also known to be the biggest euro-skeptics. We rarely connect the economical impro-vements in Poland with us joining the eu.

even though it is quite common to answer to the questi-on about the presidency “i honestly don’t know” we still seem to correctly identify upcoming problems that we will have to tackle during our leadership. Young people seem to clearly see the problem of the gro-wing inequalities between the old and the new member states, especially when facing the economical crisis. Th e eu budget negotiations for the years 2014-2020 were recognized by 33, 5% (the biggest proportion) of all the voters in an internet poll, as one of the main tasks for Poland in the upcoming months. adam, who is a 5th year law student, says “i would like to see Poland as a leader of the Central-eastern new eu member states”.

Th e school kids best informed many young people do not know much about the Polish Presidency. many representatives of the “older” genera-tion do know, but they do not believe it will be of great importance. a lot of people think that the problems of the current Polish government and the internal confl icts between the diff erent political fractions may stand in the way of a successful Polish presidency.But among school children we can see a ray of hope; they were given the opportunity to actively participate in our preparations of the Presidency through diff erent com-petitions and workshops. Th e winners of a competition called “my school in the european union” even had a chance to visit Brussels in the beginning of 2011.

so everything is still in front of us...Th ere is a bunch of people working continuously on the preparation of the Polish presidency. Th ey still have 4 months of hard work in front of them. Th ere are many young people who wish that the Polish presidency will be a success. We could work on education mobility, bet-ter budgeting, a new Common agricultural Policy, over-coming the economic crisis and many other issues. one of the european Parliament deputies said the he wishes that the presidency successfully prepares for euro 2012. so let’s hope for a success and keep our fi n-gers crossed!

Th e author is an intern at the European Comission

Teksti: Agnieszka Dobrowolska

on THe PoLisH PresiDenCY in THe eu CounCiL

AJANKoHTAisTA

184 days, it will be the length of the Polish Presidency in the European Council, 4416 hours of negotiations and solving problems, 269460 minutes for reinforcing the position of the EU in the world.


15

Käytännöt turvapaikanhaun suhteen vaihtelevat suu-resti maiden välillä. Joissakin maissa pakolaisia ja maa-hanmuuttajia on otettu vastaan jo vuosia ja toisissa maissa vasta vähän aikaa. malmström kertoi esimerk-kejä muun muassa Kreikasta, jossa turvapaikanhaki-joille ei ole ollut tarjolla asuinpaikkaa siksi aikaa, kun he ovat odottaneet päätöstä turvapaikan saamisesta. Thors kertoi myös, että jopa suomen ja ruotsin välil-lä on eroja turvapaikkapolitiikan suhteen. Hän kertoi, kuinka ruotsissa maahanmuuttoviranomaiset olivat päättäneet, että ihmisiä voidaan käännyttää takaisin Bagdadiin, kun taas suomessa päätettiin, että käänny-tyspäätöstä Bagdadiin ei voida tehdä. malmström ker-toi, että eu:ssa ollaan samaa mieltä siitä, että yhteistä politiikkaa tarvitaan, mutta siitä, millaista yhteisen

politiikan tulisi olla, on eri-mielisyyksiä. malmström mainitsi vihamielisesti maahanmuuttoon suhtau-tuvat oikeistopopulistipuo-lueet haasteeksi työlle, jota tehdään yhtenäisemmän turvapaikka- ja maahan-muuttopolitiikan saavutta-miseksi.

Yleisö sai myös osallistua tilaisuuteen kysymyksillään, ja moni oli kiinnostunut siitä, mitä eu aikoo tehdä Poh-jois-afrikan tilanteen hyväksi. Vastaukset tähän kysy-mykseen olivat mielestäni epämääräisiä ja olisin halun-nut muun yleisön tavoin kuulla enemmän, siitä, mitä konkreettisesti tulee tapahtumaan seuraavaksi ja millä tavoin eu aikoo auttaa näitä maita.

Astrid Thors ja Cecilia Malmström

Teksti: Nada Al Omair | Kuva: Euroopan komissio

Turvapaikkapolitiikka ja maahanmuutto EU:ssaTeksti: Agnieszka Dobrowolska

AJANKoHTAisTA

malmström pEräänkuulutti yhtEistä politiikkaa sEn

suhtEEn, mitEn pakolaisEt ja maahanmuuttajat otEtaan

Eri maissa vastaan

TiLaisuuDen TarKoiTuKsena oli selkeyttää eu:n rajavaltioiden tämänhetkisiä tapahtumia, ja pohtia, mitä muutoksia näissä maissa tulee tapahtumaan sekä eu:n roolia tässä kaikessa. Välimeren alueen tapah-tumat ovat herättäneet suurta huomiota. Keskus-telun aiheena ovat muun muassa olleet mahdollinen pakolaisvirta eu-maihin ja turvapaikanhakijoiden huono tilanne monissa eu-maissa. Tämän lisäksi seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua ja välittää tietoa liittyen eu:n pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan, sekä pohtia työperäisen maahanmuuton tarvetta.

malmströmin komissaarin pesti on ollut olemassa noin vuoden verran. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat eu:n sisäasiat, kuten maahanmuutto, rajavartiointi ja pako-laiset. malmström kuvaili pestiään haastavaksi, koska agendalla on sellaisia teemoja kuten taistelu järjestäy-tynyttä rikollisuutta vastaan, huumeiden salakuljetus ja ihmiskauppa. malmström painotti, että nämä ovat sellaisia ongelmia, joihin täytyy löytää ratkaisuja koko eu:n tasolla ja jotka eivät ratkea pelkästään kansallisella tasolla.

malmström kertoi eu:n tavoitteesta saada vuoteen 2012 mennessä yhteinen eurooppalainen linja maa-hanmuuton ja turvapaikanhaun suhteen. Hän toivoo eu:lle sellaista systeemiä, joka pohjaisi solidaarisuuteen ja ihmisten perusoikeuksien kunnioittamiseen. malm-ström peräänkuulutti yhteistä politiikkaa sen suhteen, miten pakolaiset ja maahanmuuttajat otetaan eri maissa vastaan. Hän kaipasi yhtäläisiä käytäntöjä turvapaikka-hakemusten käsittelyn suhteen sekä oikeusturvan var-mistamista turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille.

Ulkopoliittinen instituutti järjesti helmi-kuussa seminaarin, jonka teemana oli EU:n turvapaikkapolitiikka ja maahanmuutto. seminaarin puheenjohtajana oli ulkopo-liittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja teemasta olivat keskustelemassa ruotsa-lainen EU-komissaari Cecilia Malmström ja suomen maahanmuutto- ja eurooppami-nisteri Astrid Thors.


For the 6th time in a row, the Young European Feder-alists (JEF) have mobilized their network in over a 100 cities to criticize the last standing dictatorship on European soil, lukashen-ko’s Belarus, and campaign for a more meaningful EU engagement to strengthen civil society and support international democratic and human rights stan-dards in the country.

aLTHougH in PoWer since 1994, Lukashenko claimed to be re-elected President of Belarus for a fourth time on sunday 19/12 with an unbelievable majority of 79, 67%. andrei sannikov, who ended second, supposedly gathered a mere 2.56% of the votes. on top of these staggering results, the regime detained over 600 peo-ple following the 19 December dem-onstrations in minsk and started administrative trials against those who were charged with participa-tion in an unsanctioned demonstra-tion. many of the detainees were not given any water or food and their relatives were refused infor-mation as to their whereabouts and their court proceedings. in addi-tion, the authorities have opened a criminal case on mass disorder and the night policy raided the offices of opposition candidates and human rights organizations such as “Vias-na” (which had conducted local elec-tion observation) to arrest people, conduct searches and confiscate computer equipment and archives. Journalists were reported to have been beaten during the night.

These facts are all known to the osCe office in minsk which has maintained a presence since 1998 but now risks to be shut down as the Belarusian authorities did not extend its mandate at the end of 2010 arguing that its mission is basically fulfilled…

These acts are unworthy of a demo-cratic regime and are unworthy of a european country bordering the eu. it does not matter so much who wins the elections, as long as that person is elected by free and fair elections and ensures that the human rights obligations of Belarus are fulfilled without cracking down on the population. so far, however, the eu’s reaction was rather weak and consisted only of a joint state-ment by Catherine Ashton and Hillary Clinton on 23 December in which both say that: “respect for democracy and human rights remain central to improving Belar-us’s relations with the united states and the european union. Without substantial progress in these areas, relations will not improve.” For JeF, the eu must strongly con-demn all breaches of human rights in Belarus, and be at the forefront of supporting and monitoring the dem-ocratic development in the country. Young european Federalists point to the discrepancy that there is a dictatorship right at the eu’s door-step and therefore urge the eu to take a clearer stance against the schizophrenic regime in Belarus. if, for instance, its leader and high offi-cials wish to travel through europe, it should only be possible upon the condition of further economic and political integration in europe.

Furthermore, the eu should not rec-ognize the election results, increase assistance to Belarusian civil society and human rights projects and abol-ish visa requirements for students and ngo staff.

JeF will thus continue its vicious struggle for democracy. This year, JeF demanded a free and democrat-ic Belarus in several Press releases, distributed an informative action Pack among partner organizations, published articles from the opposi-tion movement on this online mag-azine and networked with members of the european Parliament to ask for their support as patrons (all 4 mePs are members of the official eP’s Delegation for relations with Belarus) and spread the message to policy-makers.

The 6th edition of the street action again took place in 100 cities simul-taneously. Famous statues were gagged with cloth to show solidar-ity with the oppressed population and demand freedom of expres-sion, assembly and association for all Belarusian citizens, equal access to the media for all parties and the alignment of electoral laws as well as human rights standards with european norms. »

Teksti: Philippe Adriaenssens | Kuva: Andrew Spratley

Europe is not a democratic continent until Belarus will see a regime change

AJANKoHTAisTA

17

Ulkopoliittinen instituutti järjesti maa-liskuun alussa seminaarin euron tule-vaisuudesta. Tilaisuuden pääalustajana oli eduskunnan puhemies sauli Niinistö. saksalaista näkökulmaa seminaarissa edusti Volker Perthes, joka on stiftung Wissenschaft und Politikin (sWP) johtaja ja ranskalais-brysseliläistä näkökulmaa kes-kusteluun toi Jean-domique Giuliani, joka toimii robert schuman säätiön puheen-johtajana.

niinisTÖ painotti puheenvuorossaan, että meneillään oleva myllerrys ei ole euron kriisi vaan eurooppalainen kriisi. niinistö oli vakuuttunut siitä, että nyt käsillä ole-va kriisi ei ole yhteisvaluuttaa koskeva, vaan ongelmana ovat muutamien ylivelkaantuneitten maiden taloudet. niiden tilanne tulevina vuosina on verrattavissa suomen julkisen talouden tasapainottamiseen 1990-luvulla.

Perthes ja giuliani esittelivät puheenvuoroissaan sak-san ja ranskan aloitteen kilpailukykysopimuksesta. Perthesin mukaan merkelin hallituksella on paineita tuoda ”saksalainen talouskuri” kriisimaihin euron pelas-tus- ja vakautuspakettien seurauksena. giuliani taas puhui helsinkiläisyleisölle ranskalaisella itsevarmuudel-la painottaen, että jos saksa ja ranska ovat päättäneet esittää kilpailukykysopimusta, se myös tullaan muodos-sa tai toisessa hyväksymään.

seminaarin mielenkiintoisinta antia oli niinistön, Perthesin ja giulianin välinen sanailu eu:n kilpailukykysopimuksesta. niinistön mukaan olisi tärkeää, että jos eu:ssa tehdään sitoumuksia, myös saksan ja rans-kan pitäisi noudattaa niitä. saksa ja ranska jyräsi-vät Lissabonin strategian sekä kasvu- ja vakaussopi-muksen 2000-luvun alussa. Perthes oli samaa mieltä niinistön kanssa ja korosti että virheistä opitaan. Jean-Dominique giuliani puolestaan vastasi niinistölle, että vasta eurokriisin myötä julkinen velka on noussut ongelmaksi ranskan julkisessa keskustelussa.

niinistön esittämään haasteeseen, kuinka ranska ja saksa pitäisivät kiinni sitoumuksista, ei kuitenkaan saa-tu keskustelussa vakuuttavaa vastausta. Toisaaltahan suurten valtioiden sitouttaminen yhteiseen sopimiseen on kuitenkin klassinen kysymys kansainvälisen politii-kan teoriassa.

myös yhteisvastuun periaate puhututti panelisteja. niinistö korosti, että saksan ja ranskan pankkisekto-rilla on suoraan suuren kokoluokan saatavia Kreikan ja irlannin kaltaisissa maissa. suomen pankeilla saatavia taas ei juuri ole. suomalainen näkökulma solidaarisuu-teen ja yhteisvastuuseen on täten erilainen. sijoittajien vastuu korostui keskustelussa pitkän tähtäimen haas-teena. Kysymys kriisimaiden velkojen välittömästä uudelleenjärjestelystä jäi kuitenkin avoimeksi.

Teksti Nada Al Omair

Euroopan taloudellinen myllerrys ja euron tulevaisuus

each year JeF hopes to organise its last street action but as long as there is oppression in Belarus, the Young european Federalists will continue to raise their voice and mobilize their pro-democratic network!

The author is the President of JEF Europe

This article has previously been published in The New Federalist- webzine, http://www.thenewfederalist.eu/Europe-is-not-a-democratic-continent-until-Belarus-will-see-a-regime

JEF Finland has participated in the Belarus Action Day every year after JEF Europe launched it in 2006

AJANKoHTAisTA


Kehitysavun rahoitus oli pohdiskelun aiheena Future Global leaders- projektin tapaamisessa 23.–24.1.2010.

Projekti on allianssin ja Kehyksen yhteishanke Viron vastaavien tahojen kanssa, ja sen on tarkoitus tutus-tuttaa kahdeksan suomalaista ja virolaista nuorta eu:n kehityspolitiikkaan. myös eurooppanuoret on osa han-ketta ja se on nimittänyt projektiin allekirjoittaneen edustajakseen.

ohjelmaan kuuluu reilun vuoden ajan niin kansallisia, kuin yhteisiä tapaamisia kuukausittain. Tämänkertai-sen tapaamisen teemana olivat kehitysavun rahoitusky-symykset, jotka ovat olleet ajankohtaisia myös suomes-sa. Teemaa lähestyttiin harjoituksen avulla, jossa puolet projektin osanottajista asetettiin väittelemään kehitys-avun puolesta ja puolet vastaan.

Kehitysavun kritisoijat perustelivat kantaansa avun tehottomuudella. Vaikka kehitysapua on annettu moniin maihin vuosikymmeniä, se ei ole lisännyt talouskasvua, vaan on päinvastoin aiheuttanut jopa köyhyyttä. apu on myös tehnyt kaupallisista investoinneista vähemmän haluttuja ja siten, syventänyt talouden heikkoa tilaa ja riippuvuutta kehitysavusta. Kritisoijat tarjoaisivat kehitysavun tilalle reiluja kauppasuhteita ja mikrolaino-ja. Viikonloppuun kuulunut vierailu Finnfund oy:hyn vahvisti väitteet siitä, että kaupankäynnillä voidaan saada paljon aikaan. Finnfund, eli Teollisen yhteistyön rahasto oy, edistää kehitysmaiden taloudellista kehitys-tä rahoittamalla niissä kannattavaa, yksityistä yritystoi-mintaa sekä tarjoamalla yritystoimintaan pitkäaikaista riskirahoitusta. Ashraf Ghanin, afganistanin entisen talousministerin, pitämän puheen mukaan, tällainen yritystoiminta on kehitysmaille hyvin kannattavaa, sil-lä yhden dollarin yksityinen investointi vastaa kahta-kymmentä dollaria kehitysapua. Finnfundissa esiteltiin myös mikrolainoja myöntävä naisten pankki, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa.

Kehitysavun kannattajat vuorostaan esittivät, että kai-killa alueilla ei yksinkertaisesti ole edellytyksiä kaupan-käyntiin. Heidän mielestään tulisi keskittyä ensisijaises-ti perustarpeiden turvaamiseen, kuten ruuan ja veden saatavuuteen sekä terveyden edistämiseen.

Kehitysavulla voidaan myöhemmässä vaiheessa raken-taa esimerkiksi infrastruktuuria, joka sekin mahdol-listaa tehokkaamman kaupankäynnin. Kehitysavun kannattajat totesivat suomessa asioiden olevan ylei-sesti niin hyvin, että meillä on varaa antaa omastamme eteenpäin, onhan afrikkakin aikoinaan antanut omas-taan eurooppaan. Kuulimme ajatuksia myös Ngozi Okonjo-Iwealalta, joka on nigerian entinen talous- ja ulkoministeri. Hän näkee, että afrikka on ollut kehitys-avunantaja, sillä entisiä suurvaltoja, kuten iso-Britan-nia ja Yhdysvallat, ei olisi voitu rakentaa ilman afrikkaa. He loivat oman taloutensa käyttämällä hyväkseen afri-kan luonnonvaroja ja työvoimaa.

eduskunnassa tapaamamme Johanna Sumuvuoren näkemyksen mukaan kehitysmaat joutuisivat vielä suu-rempaan taloudelliseen ahdinkoon ilman kehitysapua. Kasvanutta kuilua kehittyneiden ja kehitysmaiden välil-lä olisi myöhemmin vielä vaikeampi kuroa kiinni. sumu-vuori onkin iloinen, ettei suomi ole laskenut kehitysapu-aan talouden laskusuhdanteen aikana. Hänen mukaansa tavoitteesta kehitysyhteistyön määrän nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansatulosta tulee pitää kiinni, vaikka sen tavoittamisessa vuoteen 2015 tulee kiire.

Yhteenvetona väittelystä on helppo todeta, että kehitys-yhteistyötä voidaan ja tulee jatkuvasti kehittää. sellaiset kehitysavun muodot, jotka hyödyttävät vain avunanta-jamaata, lienevät poistumassa. Vaikkei molemminpuo-linen hyötyminen ole sinällään kielteistä, tarkoituksena kuitenkin on saada kehitysavulla pitkäaikaisia muutok-sia aikaan, apua vastaanottavien maiden tarpeet huo-mioituna. Tavoitteenahan lopulta on, että kehitysapu tekee itse itsestään tarpeettoman.

Kirjoittaja on Tampereen Eurooppanuorten varapuheen-johtaja, joka osallistuu suomalaisvirolaiseen Future Global Leaders –hankkeeseen vuosina 2010-2011

Suomalaiset ja virolaiset nuoret tutustumassa eduskuntaan

Teksti: Nelli Liukkonen | Kuva: Merli Antsmaa

Mitä kehitysavulle tulisi tehdä?

afrikka on ollut kEhitysavun-antaja, sillä Entisiä suurvalto-

ja, kutEn iso-Britannia ja yhdysvallat, Ei olisi voitu rakEntaa ilman afrikkaa

EUrooPPANUoriA EdUsTAMAssA

19

Alina Böling

EUrooPPANUoriA EdUsTAMAssA

Ett verkligt ungdomsår

det förefaller nästan som ett av ödets mest ironiska skämt någonsin att Tunisiens före detta president Zine el-Abidine Ben Ali var den person som under FN:s generalför-samling hösten 2009 spelade en ledande roll i att det nu pågående året utsågs till FN:s andra ungdomsår någonsin.

År 1985 FiraDes det första ungdomsåret, och då det andra skull firas blev sloganen ”dialogue and mutual understanding - dialog och ömsesidig förståelse”. Kan-ske den före detta presidenten anade vilken krutdurk som redan då pyrde i både Tunisien och i dess grannlän-der och ville rädda situationen med äran i behåll. så blev det ju inte. men ett verkligt ungdomsår blev det utan tvekan, även om det antagligen inte var det som Ben Ali tänkt sig. De unga nordafrikanerna stod i förgrunden då de gamla makthavarna en efter en fick acceptera att deras tid var över och packa väskorna.

arbetslöshet, maktlöshet och utsiktslöshet är alla fak-torer som kan användas för att beskriva en stor del av de nordafrikanska under 30-åringarna, en grupp som utgör 60 % av regionens befolkning. med makten ode-mokratiskt koncentrerad bland personer som för länge sedan passerat 30-sträcket, tar det inte länge att fun-dera ut vilka skäl som gav upphov till de nordafrikanska omvälvningarna och protesterna.

Faktumet kvarstår, att de sociala utmaningar och pro-blem som de nordafrikanska unga ställts inför inte är speciellt exklusiva för nordafrika. ungdomsarbetslös-het och utslagning är fenomen som karakteriserar stora delar av världen i dag, fastän dimensionerna av den inte alltid är helt lika frapperande som i de nordafrikanska länderna.

”no country for young people” rapporterade guardian i början av året i en artikel om de sociala utmaningar den unga generationen står inför. ”generation utanför ” fick bli namnet på den dokumentärserie som sVT gjorde om den arbetsmarknad med försämrade arbetsvillkor som växt fram för de unga . enligt iLo:s beräkningar kom-mer 1,3 miljarder unga under de nästa 10 åren behöva ett arbete, medan arbeten bara kommer att finnas för 300 miljoner av dem. utmaningarna och problemen finns, både i europa och utvecklingsländerna trots att befolkningspyramiderna ser helt annorlunda ut.

sloganen för Fn:s ungdomsår ”dialog och ömsesidig förståelse”är alltså högaktuell. Hur inkludera ”genera-tion utanför”, som i dagens läge utgör över hälften av världens befolkning, i samhällsliv, beslutsfattande och på arbetsmarknaden?

Det återstår att se, samt arbeta för att unga på alla nivåer på ett mer effektivt sätt inkluderas, tas med i beslutsfat-tande och hes möjlighet att rå över sitt egna liv och fram-tid. Vilken relevans den unga generationen spelar torde ha bevisats under detta internationella ungdomsår.

Skribenten är Finlands ungdomsdelegat i FN och föredetta styrelsemedlem i Unga européer

Ett vErkligt ungdomsårTeksti: Alina Böling | Kuva: Anna Autio

19


Pääsin HaasTaTTeLemaan aiheeseen liittyen Karin Ahlbäckiä, joka valittiin vastikään Partioliik-keen maailmanjärjestön maailmankomiteaan kaudelle 2011–2013. Karin on ensimmäinen nuori nainen, joka tähän tehtävään on koskaan valittu. Partiotoiminta on ollut itselleni vain etäisesti tuttua, joten nyt sain mah-dollisuuden tiedustella Karinilta, mistä toiminnassa oikein on kysymys. Halusin selvittää, miksi nuorten kannattaisi olla mukana partiossa ja vapaaehtoistyössä yleensä. Vaikka partio on suomen suurin nuorisojär-jestö, silläkin on pulaa vapaaehtoisista. Lapsia tulee toimintaan mukaan paljon, mutta vapaaehtoisina työs-kenteleviä ohjaajia tarvittaisiin lisää.

Karin kertoi menneensä mukaan partiotoimintaan jo 8-vuotiaana, mutta tietoisen päätöksen partios-sa jatkamisesta hän sanoo tehneensä 12-vuotiaana, jolloin moni lopettaa partiossa toimimisen. Karin kuvailee partiota enemmän elämäntavaksi kuin har-rastukseksi, ja hän kertoo saaneensa partiosta paljon valmiuksia elämään. Hän mainitsee partion olevan yksi suurimmista tekijöistä, joka on vaikuttanut hänen identiteettinsä. Partiossa hän kokee saaneensa itse-luottamusta oppimiensa taitojen kautta. Karinin mie-lestä hienoimpia asioita vapaaehtoistyössä on se, että sen kautta pääsee vaikuttamaan paremman yhteis-kunnan luomiseen. Vapaaehtoistyössä saa myös mah-dollisuuden kasvaa ihmisenä ja kokea paljon uutta. Jos partiosta tosiaan saa hyviä valmiuksia elämään sekä lisää itseluottamusta, niin miksi nuoria on niin hankalaa saada mukaan toimintaan? Puhuimme partion hyvien puolien lisäksi myös sen kummal-lisesta maineesta ja siitä, mistä se mahtaa johtua. ihmisille tulee usein partiosta mieleen erikoiset uni-vormut, metsissä kirmailu ja solmujen solmiminen.

Vaikka todellisuudessa partiossa oppii luonnossa hyö-dyllisiä eloonjäämistaitoja, joita harva enää osaa tai kokee tarvitsevansa urbaanissa ympäristössä. Karin epäili, että outo mielikuva johtuu osittain siitä, että moni on ollut toiminnassa mukana vain lapsena, jolloin muistot partiosta saattavat olla erikoisia. Karin opiskelee tällä hetkellä aalto-yliopiston teknil-lisessä korkeakoulussa diplomi-insinööriksi. Kysyin Karinilta, onko partiossa toimiminen antanut hänel-le innostuksen hakeutua miesvaltaiselle alalle. mutta Karin kertoi, että partiossa on mukana lähes yhtä pal-jon miehiä ja naisia. Tilanne on kuitenkin toisenlainen partioliikkeen maailmanjärjestössä, jossa enemmistö toimijoista on miehiä ja keski-iältään Karinia paljon vanhempia. Hän ajattelee, että juuri miesvaltainen opiskeluympäristö on antanut hänelle hyvät valmiu-det myös maailmanjärjestössä pärjäämiseen, koska opiskeluympäristö on ollut kannustava ja tuonut lisää itsevarmuutta. maailmanjärjestössä taas todellisuus on ollut karumpi ja siellä on täytynyt osata pitää paremmin omia puoliaan.

mielestäni tämä teemavuosi on hyvä tilaisuus pohtia vapaaehtoistoiminnan merkitystä yhteiskunnassamme. Vapaaehtoistoiminnassa hienoa on nimenomaan se, että se vetää mukaansa, vaikka siitä ei saakaan palkkaa. samalla olisi kuitenkin hyvä miettiä vapaaehtoistoimin-nan ja työn rajoja, koska joistakin töistä kuuluisi mak-saa palkkaa eikä niitä tulisi teetättää vapaaehtoistyönä.

Karin Ahlbäck nauttii luonnossa olemisesta

Teksti: Nada Al Omair | Kuva: Johanna Nyman

ParTioLaiseT VaPaaeHToisToiminnan eTurinTamassa

vaikka partio on suomEn suu-rin nuorisojärjEstö, silläkin

on pulaa vapaaEhtoisista

VAPAAEHToisToiMiNNAN TEEMAVUosi

Vuosi 2011 on EU:ssa vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Partioliikkeen maailmanjär-jestö oli yksi tahoista, joka oli lobbaamassa teemaa Euroopan Parlamentissa. Partiolaisia voi siis kiittää tästä teemavuodesta, jonka tarkoituksena on saada vapaaehtoistoiminnal-le lisää tunnustusta.


21

Kymmenessä tun-nissa painaa satoja rintanappeja

miTä KaiKKea hyvää saa kymme-nellä tunnilla? no, siinä ehtii mel-kein katsoa yhden tuotantokauden mad men -sarjaa tai hauduttaa kol-me padallista ruokaa uunissa. Tai sitten voi nukkua. mutta mitä jos käyttäisin kymmenen tuntia vapaa-ehtoistoimintaan? saako kymme-nessä tunnissa mitään aikaan?

Kiinnostavatko museot, lapset ja nuoret tai lähiympäristö ja asu-kastoiminta? miltä vaikuttavat projektityö, kokkaaminen, kou-luttaminen tai piha- ja puutarha-työt? Tuntitilistä löytyy 19 eri-laista toiminnan kohdetta ja 26 erilaista tapaa toimia. Toimintaa etsivä valitsee, mitä haluaa tehdä ja paljonko haluaa tehdä, Tunti-tili välittää hänen yhteystietonsa eteenpäin sopivalle organisaatiolle. organisaatio ottaa yhteyttä haluk-kaaseen ja sopii tarkemmin vapaa-ehtoistoiminnan yksityiskohdista.

– Tavoitteenamme on tarjota help-pokäyttöinen tapa saada tietoa siitä, mitä kaikkea vapaaehtoisena voi tehdä, sanoo projektipäällikkö Karoliina Tikka suomen nuo-risoyhteistyö – allianssi ry:stä. – Palvelu kokoaa yhteen vapaaeh-toistoiminnan mahdollisuuksia eri sektoreilta.

minäpä kokeilen. Jos tilittäisin 20 tuntia etelä-Karjalassa ja haluaisin tehdä hallinto- ja kehittämisteh-täviä globaalikysymysten parissa, pääsisin ehkä kouluttamaan jäse-niä aieseC:ssä, tekemään tausta-selvitystä Kansalaisareena ry:lle tai osallistumaan earth Charter inter-national ry:n toiminnan käynnistä-miseen suomessa.

Jos taas tilitän tunnit Kainuussa, valitsen toiminnaksi kuljetustehtä-vät ja logistiikan ja haluan käyttää tuntini liikunnan ja urheilun eteen, Tuntitili ehdottaa epilepsialiittoa, Hengitysliitto Heliä ja suomen Pal-loliittoa.

entä Varsinais-suomi? mitä palvelu tarjoaa, jos tilitän 30 tuntia vuo-dessa, valitsen kohteeksi eläimet ja luonnon ja haluan osallistua kam-panjatyöhön? Tuntitili ehdottaa jälleen kolmea järjestöä: oikeutta eläimille, Luonto-Liitto sekä Vih-reiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Vino ry. arvon troikasta Luonto-Liiton ja soitan Helsinkiin pääsihteeri Leo Straniukselle.

– Luonto-Liitossa voi kampanjoi-da itämeren, metsien suojelutyön, kulutuskriittisyyden tai suurpeto-jen puolesta. Tai sitten voit osallis-tua kevätseurantaan nyt kun kevät-kin alkaa, stranius ehdottaa, kun kysyn häneltä tekemistä. Voisin siis vaikka kirjoittaa kulutuskriittistä blogia, maalata banderolleja mie-lenosoituksiin tai raportoida Kevät-seurantaan kevään mittaan lajien ilmestymisestä ja runsastumisesta.

entä jos voin käyttää vain kymme-nen tuntia? mitä hyvää saan aikaan luonnon hyväksi kymmenessä tun-nissa? – Kymmenessä tunnissa maa-laa useamman banderollin tai painaa satoja rintanappeja. Hyvä kirjoit-taja kirjoittaa useampia artikkeleja tai sitten voi käydä koulussa puhu-massa itämerestä, stranius vastaa. – olemme laskeneet, että yksi itämeri-oppitunti maksaa noin 50 euroa, joten kyllä kymmenestä tun-nista on myös rahallisesti hyötyä, vaikka järjestömme tavoite, yhteis-kunta, joka tunnustaa luonnon itseisarvon, ei vielä ihan noilla tun-timäärillä täyty.

munamies tilittää vapaapalokun-nalle 42 tuntia, aira samulin puo-lestaan 61 tuntia ikäihmisten liikut-tamiselle. Kuinka paljon sinä tilität tänä vuonna yhteiseksi hyväksi? Klikkaa ja etsi oma tapasi toimia: www.tuntitili.fi. Kymmenelläkin tunnilla saa jo paljon aikaan. eurooppanuoret on myös mukana tuntitili-kampanjassa ja meillä voi osallistua vapaaehtoistoimintaan eurooppa-päivänä 9.5.2011.

Tuntitili haastaa mukaan vapaaehtoistoimintaanTeksti: Susanne Maude, Nada Al Omair

VAPAAEHToisToiMiNNAN TEEMAVUosi

INFOVuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. EU:ssa noin 100 miljoonaa ihmistä osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja suomalaisista lähes puolitoista miljoonaa. Vuoden aikana kiitetään vapaaehtoisia sekä kannustetaan uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Lisätietoa: www.tuntitili.fi


Tampereen Eurooppanuorten kulttuuri-illat

Viiniä ja patonkia unkarilaisittain

Tampereen eurooppanuoret ovat järjestäneet kulttuu-ri-iltoja jo usean vuoden ajan. Tavoitteena on tutustua puheenjohtajana toimivaan maahan, sekä maan kult-tuurin että maan eu toimijuuden kautta. Kulttuuri-iltoihin on ollut tapana kutsua vieraiksi niin yliopistolla opiskelevia puheenjohtajamaasta kotoisin olevia vaih-to-oppilaita, kuin maassa asuneita tai muuten maahan tutustuneita. Kulttuuriin tutustutaan maan perinne-ruokien ja juomien kautta, sekä keskustelemalla kult-tuurin erikoispiirteistä.

Kevään 2010 puheenjohtajamaa espanjan kunniaksi pidetyssä illanvietossa tarjoiltiin tapaksia ja sangri-aa, sekä kuunneltiin espanjalaista musiikkia. espanjaa puheenjohtajamaana seurasi Belgia, johon Tampereen eurooppanuoret olikin jo käynyt tutustumassa edellise-nä keväänä Brysseliin suuntautuneella ekskursiolla.

Komissiossa töissä ollut Visa Koivisto, ja Brysselissä harjoittelijana ollut Tenin tiedottaja Sanna Savikko, kertoivat jokapäiväisestä elämästä maassa. Keskuste-lun lomassa maisteltiin belgialaisia suklaita, juustoja ja oluita. Keväällä 2011 puheenjohtajamaana toimii unkari. Ten tutustuu unkarialaiseen elämään suomi-unkari-seurasta tulevan Mari Vareksen (FT) johdolla. myös unkarilaisiin viineihin tullaan tutustumaan.

Saara PaavolaKirjoittaja on Tampereen Eurooppanuorten (TEN) puheenjohtaja

eurooppanuorten aluejärjestönä Keski-suomessa toimii Jen eli Jyväskylän eurooppanuoret. Jen on poliittises-ti sitoutumaton yhdistys, joka toimii eurooppalaisten asioiden parissa. Toimintaan kuuluu seminaareja, viiniä ja patonkia -iltoja, kansainvälisyyttä sekä ulkomaisista opiskelumahdollisuuksista tiedottamista.

Keskellä helmikuun pakkasia Jen järjesti vuoden ensimmäisen viiniä ja patonkia- illan, joka tällä kertaa käsitteli unkaria ja sen eurooppalaistumista. Tutum-min vp:nä tunnetut illat ovat Jen:in lanseeraama kon-septi, joiden tarkoituksena on perehtyä keskustelemaan ajankohtaisista, eurooppalaisista teemoista, nauttien samalla nimen mukaisesti viiniä ja patonkia.

Tämän kertaisen vp:n puhujana toimi syntyperältään unkarilainen Katalin Miklóssy, Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. illan teemoina käsiteltiin muun muassa unkarin medialakia sekä maan poliittista kulttuuria ja tulevaisuuden näky-miä. unkarin nykyinen pääministeri Viktor Orbán on sanonut unkarin olevan ”euroopan vakain poliittinen järjestelmä”. Tässä kaikista ”vakaimmassa” järjestel-mässä kriittinen keskustelu kuitenkin on täysin tukah-dutettu, maan uusi perustuslaki rakennetaan kuudessa viikossa eli 20 työpäivässä ja poliittinen kenttä on täy-sin kahtiajakautunut. illan aikana keskustelua herätti se, kuinka unkarissa, joka oli eu-jäsenhakijamaiden ”tähtioppilas”, on eu- jäsenyyden myötä tapahtunut täyskäännös. Kysymykseksi illan aikana nousi se, olisi-ko eu:n pitänyt täysjäsenyyden sijaan antaa unkarille enemmän tukea taloudellisille ja poliittisille muutoksil-le. Demokratian kehittäminen ei nimittäin kuitenkaan ole pelkkiä rakenteellisia muutoksia.

Sanna NikkanenKirjoittaja on Jyväskylän Eurooppanuorten (JEN) varapuheenjohtaja ja tiedotusvastaava

23

Perinteiseen tapaan Pääkaupunkiseudun eurooppanuo-ret (Penu) aloitti vuoden 2011 järjestämällä vapaamuo-toisen tilaisuuden, jolla houkuteltiin uusia ja vanhoja jäseniä mukaan toimintaan. Tänä vuonna Penun uusi-en iltana järjestettiin muiden aluejärjestöjen toiminnas-ta tuttu ”Viiniä & Patonkia”– ilta.Konsepti perustuu rentoon illanviettoon, jonka aikana tutustutaan, juodaan viiniä, syödään patonkia ja kes-kustellaan järjestön toiminnasta sekä euroopasta.

Tilaisuus oli onnistunut ja osallistujia oli mukavasti. uuden ylioppilastalon Weberissä oli tiivis tunnelma, kun uusille toimijoille kerrottiin viimevuoden tilaisuuk-sista ja suunniteltiin tulevaa. Vuosikokouksessa Penun hallitukseen oli ehdolla enemmän innokkaita jäseniä kuin paikkoja oli tarjolla.

useampien jäsenten mukanaolon mahdollistamiseksi, päätettiin perustaa ns. tapahtumakomitea. Viiniä ja patonkia – ilta oli ensimmäinen tilaisuus, joka oli järjes-tetty tapahtumakomitean voimin. Penu on aina toivot-tanut kaikki kiinnostuneet jäsenet mukaan toimintaan, joten jos olet kiinnostunut ideoimaan ja järjestämään tilaisuuksia, laita viestiä tapahtumavastaavallemme: [email protected]. Lisätietoja Penun toiminnas-ta antaa myös puheenjohtaja Telle Vilkama Pintos, email: [email protected].

Telle Vilkama PintosKirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten (PENu) puheenjohtaja

Turun eurooppalaisten nuorten eli Tenun vuodesta 2011 on tulossa tapahtumantäyteinen. Vuosi pyörähti käyntiin helmikuun puolessa välissä järjestetyllä uusien illalla. maaliskuun alussa järjestämme meppiaamiaisen, johon puhujavieraaksi saapuu Hannu Takkula. aiheena on euroopan korkeakoulukentän uudistus ja haasteet. Keväällä on lisäksi tiedossa vaalipaneeli ja kansalaisyh-teiskuntaa käsittelevä seminaari, sekä perinteikkäästi osallistuminen eurooppa-päivän juhlintaan.

Tenun vuosi huipentuu syksyllä järjestettäviin, eu:n tulevaisuutta eri näkökulmista tarkasteleviin, eu2020-keskustelutilaisuuksiin ja -seminaariin. Tiedossa on monipuolista keskustelua niin eu:n kulttuuripolitiikas-ta ja eurooppalaisesta identiteetistä kuin taloudesta, yrittäjyydestä ja eu-avustuksistakin. mukaan otamme myös federalismiaatteen, joka on ollut Tenun toimin-nassa taka-alalla viime aikoina.

Toimintaa järjestämässä on tusinan verran innokkaita eu-aktiiveja Turun eri korkeakouluista. Kaikki euroo-pan asioista kiinnostuneet nuoret ovat tervetulleita mukaan toimintaan!

Henrik MannerKirjoittaja on Turun Eurooppalaisten Nuorten (TENu) puheenjohtaja

Joensuun eurooppanuoret toteuttivat loppusyksystä 2010 pitkäaikaisen tavoitteensa järjestää yhdistysmat-ka Brysseliin. matka organisoitiin yhdessä itä-suomen yliopiston eurooppaoikeuden opiskelijoiden kanssa, ja matkalle osallistui kaikkiaan 29 henkilöä.

Brysselissä pääkohteita olivat euroopan parlamentti, naTo:n päämaja sekä kaupunki itsessään. matkalaisil-le tutuiksi tulivat muun muassa parlamentin arkipäivä meP Sirpa Pietikäisen johdolla, sekä naTo:n kehitys toisesta maailman sodasta nykypäivään, suurlähettiläs Alpo Pölhön kertomana. otimme myös varaslähdön joulun 2010 suklaansyöntiin Brysselin lukuisissa, hou-kuttelevissa suklaapuodeissa.

Brysselistä siirryimme Luxemburgiin, missä kauniin laaksokaupungin lisäksi tutustuimme euroopan uni-onin tuomioistuimeen (euT). ohjelmaamme kuului euT:n lisäksi tutustuminen yleiseen tuomioistuimeen, vierailu tuomioistuimen mittavassa kirjastossa sekä visiitti suomen kielen kääntäjäosastolla. Luxemburg yllätti monikielisyydellään, mikä näkyi esimerkiksi sii-nä, että bussikuskit vaihtoivat lennossa asiointikieltä saksasta ranskaan, ranskasta englantiin ja edelleen pai-kalliskieleen, lëtzebuergesch’iin.

Mikko TuovinenKirjoittaja on Joensuun Eurooppanuorten (JoEN) puheenjohtaja

Viini ja patonki-ilta debytoi Pääkaupunkiseudulla

TENu satsaa syksyn seminaarisarjaan

Yhdistysmatka Joensuusta Brysseliin ja luxemburgiin


K U T s UYhteystiedot / Contacteurooppanuoret ry / JeF FinlandHermannin rantatie 12 BFi-00580 Helsinkitel: +358 9 6811 5715fax: +358 9 6811 [email protected] www.eurooppanuoret.fi

Matti NiemiPuheenjohtaja / [email protected] tel: +358 45 679 1717

Satu TuomikorpiPääsihteeri / Secretary [email protected] tel: +358 43 2100 502

EUrooPPANUorET rY:N YliMääräisEEN YHdisTYKsEN KoKoUKsEEN

arvoisa jäsenemme,Eurooppanuoret ry:n hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimää-räisen yhdistyksen kokouksen käsittelemään Eurooppanuorten sääntöjen ja aluejärjestöjen mallisääntöjen muuttamista. Kokous pidetään perjantaina 20. toukokuuta 2011 klo 16 alkaen allianssi-talolla helsingin Pasilassa osoitteessa asemapäällikönkatu 1. Kokouksen käytännön järjestelyjen sujuvuuden vuoksi toivom-me, että kokoukseen osallistuvat ilmoittautuisivat pääsihteerille ([email protected] ) 16.5. mennessä.

Eurooppanuoret korvaa tämän vuoden jäsenmaksunsa suorit-taneille jäsenille matkakorvauksia vuosikokoukseen 10 euron omavastuulla 50 euroon saakka. matkakorvaus suoritetaan alkuperäisiä lippuja ja kuitteja vastaan. majoituksesta ja muista kuluista jokainen vastaa itse.

tERVEtuloa!Eurooppanuorten hallituksen puolestahelsingissä 15. maaliskuuta 2011

satu Tuomikorpipääsihteeri

tähdistö 1/2011

Documents