taimikonhoidon perusteet – lehtipuiden vesominen ja kasvu

2/17/2016

1

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

Jari Miina

Luke

Kustannustehokas taimikonhoito -seminaarisarja

Taimikonhoidon perusteet –lehtipuiden vesominen ja kasvu


• Lehtipuiden vesominen

• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys

• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen

Sisältö

2

2/17/2016

2





Sisältö

3

© Luonnonvarakeskus4

Lehtipuita syntyy aina

- hakkuu/raivauskannot vesovat

- haavan ja harmaalepän juurivesat

- siemensyntyiset lehtipuut

Määrä vaihtelee paljon

- kantojen määrä, koko ja puulaji

- kaatoajankohta

- kasvupaikan viljavuus ja kosteus

- maanmuokkausmenetelmä

- siemensato ja itämisolosuhteet

Varhaisperkaustarvetta on vaikea ennustaa

29%

37%

34%

Kiireellinen

Huomattava

Vähäinen

(Uotila ym. 2012)

Luke/Erkki Oksanen Luke/Erkki Oksanen

Luke/Timo Saksa

2/17/2016

3

© Luonnonvarakeskus

Taimet kilpailevat erityisesti vedestä, mutta myös valosta, ravinteista ja kasvutilasta.

Voimakas juuristokilpailu on osoitettu

astiakokeilla (Aaltonen 1942).

Lehtipuuston syntymisen ja vesomisen

vähentäminen tärkeää!

Varhaisperkaus antaa kasvutilaa, mikä

vähentää piiskausvaurioita.

Varjostetut männyn taimet kelpaavat

hirville.

Luke/Erkki OksanenLuke/Jari Miina

Luke/Karri Uotila

5


(Walfridsson 1976)

Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1–2 m)

Vesakon tiheys:- varhaisperkausvaiheessa 1–4 m2/ha- myöhemmän taimikonhoidon vaiheessa 5–15 m2/ha,

jos varhaisperkausta ei ole tehty.

0

20

40

60

80

100

0 10 20 30 40 50

Su

hte

ell

ine

n l

äp

imit

ta, %

Vesakon tiheys, m2/ha

Kuusi

Mänty

Vesakon tiheys:- varhaisperkausvaiheessa 1–4 m2/ha- myöhemmän taimikonhoidon vaiheessa 5–15 m2/ha,

jos varhaisperkausta ei ole tehty.

0

20

40

60

80

100

0 10 20 30 40 50

Pii

sk

au

sva

uri

oit

a,

%

Vesakon tiheys, m2/ha

Mänty

Kuusi

Läpimitan kasvuun Latvavaurioihin

6

2/17/2016

4


Noin puolet perkauskannoista vesoo.

Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista

2–4 jää eloon.

Toistuva vesominen ei estä vesomista,

mutta hidastaa vesojen ja juuriston

kehitystä.

Vesasyntyisten puiden kannot vesovat

enemmän kuin siemensyntyisten puiden

kannot.

Taimikonhoitotarve uusiutuu helposti, koska kannot vesovat helposti ja vesat ovat nopeakasvuisia.

Luke/Erkki Oksanen

7


Vesomiseen vaikuttaa

• kantoläpimitta ja -korkeus

• puulaji

• syntytapa

• kaatoajankohta + sääolot

• varjostus/kilpailu

• kasvupaikka

sekä näiden yhdysvaikutus.

Luke/Erkki Oksanen

Onko keinoja hillitä kantojen vesomista?

8

2/17/2016

5


Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen– vesominen vähäisempää kun perataan ajoissa

0

25

50

75

100

1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +

Kannon läpimitta, cm

Vesovien kantojen osuus, %

(Ferm ym. 1985)

9


0

1

2

3

4

5

1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +

Kannon läpimitta, cm

Vesojen pituus 5 vuoden iällä, m

Kantoläpimitan vaikutus koivun vesojen pituuskasvuun – pituuskasvu hitaampaa kun perataan ajoissa

(Björkdahl 1983)

10

2/17/2016

6


Kaatoajankohdan vaikutus vesomiseen

Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia; juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät, yms.).

Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta nuorempia.

(Koskinen 2013)

(Heikinheimo 1930)(Heikinheimo 1930)

(Etholén 1974)

(Heikinheimo 1930)

(Etholén 1974)

11


Vesominen voidaan estää tai sitä voidaan vähentää

Luke/Erkki Oksanen

Kemiallinen vesakontorjunta

(metsäsertifiointi).

Purppuranahakka-sieniliuoksella

käsitellyt kannot lahoavat nopeammin ja

vesominen estyy tai on heikkoa.

Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen.

Luke/Erkki OksanenLuke/Karri Uotila

12

2/17/2016

7





Sisältö

13


Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden – pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (1/3)

Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)Havupuut - Motti-simulaattori

Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.

Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m

Metsikön ikä, vuotta

Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

Siemenkoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m


Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

14

2/17/2016

8



Istutuskuusikko, MT-kasvupaikka

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

Siemenkoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

15

Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)

Havupuut - Motti-simulaattori

Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.



Kahden vuoden viive

kuusen istutuksessa

Viivästetty varhaisperkaus

kylvömännikössä

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m


Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

Lehtipuut - Björkdahl (1983)

Havupuut - Motti-simulaattoriHuom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.

2/17/2016

9





Sisältö

17


Varhaisperkaus

18

Kuusen taimikotKuusen taimikotKuusen taimikot

– Nopeuttaa kuusen läpimitan kasvua 20–30 % seuraavan

2–3 vuoden aikana perkauksesta.

– Männiköissä kasvu paranee vähemmän (5–10 %), mutta

vähentää erityisesti latvavaurioita.

(Uotila & Saksa 2014)

2/17/2016

10


Myöhempi taimikonhoito

19

järeyskehitys vs. laatukehitys

Ajankohta ja jäävän puuston tiheys valitaan tavoitteen mukaisesti

niin, että

– seuraavaksi tehdään ensiharvennus

– ensiharvennus on kannattava

– laatukehitys on hyvä

– tuhoriski minimoituu


Taimikon harvennus

20

0

100

200

300

400

500

600

700

800

0 5 10 15 20

Puita/ha

Läpimitta, cm

Ei taimikonhoitoa

Taimikon

harvennus

on tehty

– kasvu keskittyy parhaisiin puihin

– puut saavuttavat käyttöpuun mitat ensiharvennukseen

mennessä

2/17/2016

11


Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus

– kylvömännikön järeytyminen

21

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1 2 3 4 5 6 7 8 9

Valtapituus taimikon harvennuksessa, m

Keskiläpimitta ensiharvennuksessa, cm

1500 runkoa/ha

2000 runkoa/ha

3000 runkoa/ha

Ei taimikonhoitoa

Kylvömännikkö (Hdom =14 m):- runkoluku ennen taimikon

harvennusta on 5000 r/ha- ensiharvennuksessa

kasvamaan jää 1100 r/ha- poistuvien runkojen

keskiläpimitta on sama kuin kaikkien runkojen keskiläpimitta ennen ensiharvennusta (laatuharvennus)

(Huuskonen & Hynynen 2006)






0

20

40

60

80

100

120

140

160

1 2 3 4 5 6 7 8 9


Ainespuupoistuma, m3/ha

1500 runkoa/ha

2000 runkoa/ha

3000 runkoa/ha

Ei taimikonhoitoa

(Huuskonen & Hynynen 2006)


– kylvömännikön ensiharvennuspoistuma

2/17/2016

12






- katkoviivat kuvaavat metsikön valtapuita ja yhtenäiset viivat keskiläpimittaisia puita

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1 2 3 4 5 6 7 8 9


Paksuimman oksan paksuus, mm

1500 runkoa/ha

2000 runkoa/ha

3000 runkoa/ha

Ei taimikonhoitoa

(Varmola 1996)


– kylvömännikön ulkoinen laatu


Taimikonhoidon periaatteet

– Mieluummin ajoissa kuin myöhään.

– Raivaussahalla tehtävät varhaisperkaukset ajoitetaan keskikesälle.

– Toimenpide on edullinen, kun poistettava puusto on pienikokoista ja helppo raivata.

– Kiinnitä huomiota taimikonhoidon

kokonaiskustannuksiin.

– Harvenna taimikko tavoitteen mukaisesti.

– Valitse kasvatustiheys niin, että ensiharvennus on kannattava.

– Männyllä hyvä laatu saadaan nopean järeytymisen kustannuksella.

Luke/Erkki Oksanen

24

taimikonhoidon perusteet – lehtipuiden vesominen ja kasvu

Education