SISÄLLYS 2

YHDISTYNEET KANSAKUNNAT……………………………….……………… 3 1. MITEN YK TOIMII……………………………………………………………...

5

Yleiskokous……………………………………………………….………………. 6 Turvallisuusneuvosto…………………………………………….………………... 8 Talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC)…………………………………………... 9 Huoltohallintoneuvosto……………………………………………………………

10 Kansainvälinen tuomioistuin…………………………………………………….... 11 Sihteeristö…………………………………………………………………………. 11 YK-järjestelmä……………………………………………………………………. 12 2. MITÄ YK TEKEE RAUHAN PUOLESTA…………………….………………

13

Aseidenriisunta……………………………………………………………………. 14 Rauhantekeminen…………………………………………………………………. 15 Rauhanrakentaminen……………………………………………………………… 15 Rauhanturvaaminen……………………………………………………………….. 16 YK:n toiminta rauhan hyväksi……………………………………………………. 17 …Afrikassa……………………………………………………………………. 17 …Aasiassa…………………………………………………………………….. 18 …Euroopassa…………………………………………………………………. 19 …Keski-Amerikassa………………………………………………………….. 20 …Lähi-idässä………………………………………………………………..… 20 3. MITÄ YK TEKEE OIKEUDENMUKAISUUDEN, IHMISOIKEUKSIEN JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN EDISTÄMISEKSI………………………………………………………………...

23

Ihmisoikeudet……………………………………………………………….…….. 23 Kansainvälinen oikeus………………………………………………….…………. 25 Rankaisemattomuuden lopettaminen……………………………………………… 26 Muita toimia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta…………………………………………………………………………….

27

4. MITÄ YK TEKEE HUMANITAARISEN AVUN TOIMITTAMISEKSI…….………………………………………………………

28

Hätäapu……………………………………………………………………………. 28 Humanitaarinen toiminta………………………………………………………….. 29 Palestiinalaispakolaiset……………………………………………………………. 30 Irak-ohjelmasta vastaava toimisto………………………………………………… 30 5. MITÄ YK TEKEE KEHITYKSEN HYVÄKSI………………………………..

31

Toimintaohjelmat…………………………………………………………………. 31 Kehitysyhteistyö…………………………………………………………………... 32 Voimavarojen yhdistäminen………………………………………………………. 34 6. YK:N ERITYISJÄRJESTÖT…………………………………………………...

35

3

YHDISTYNEET KANSAKUNNAT Useimmat meistä ovat kuulleet Yhdistyneiden kansakuntien rauhantur-vatoiminnasta ja järjestön toimittamasta humanitaarisesta avusta, mutta YK:n toiminta monilla muilla elämäämme vaikuttavilla alueilla ei aina ole yhtä hyvin tunnettua. Tämän kirjasen tarkoituksena on antaa tiivis ja moni-puolinen kuva Yhdistyneiden kansakuntien rakenteesta ja toiminnasta, jon-ka ensisijaisena tavoitteena on parempien elinolojen aikaansaaminen kai-kille ihmisille maailmassa. YK:lla on keskeinen rooli maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä ratkaisu-jen löytämiseksi koko ihmiskuntaa koskettaviin polttaviin ongelmiin. Näi-den päämäärien saavuttamiseksi YK toimii yhteistyössä yli kolmenkym-menen ala- ja erityisjärjestön kanssa. Yhdessä ne muodostavat niin kutsu-tun YK-järjestelmän. Joka päivä YK ja sen alaiset järjestöt tekevät työtä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi, ympäristön suojelemiseksi, sairauksien tor- jumiseksi, kehityksen edistämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. YK:n alaiset järjestöt määrittelevät myös turvalliset ilma- ja merikuljetusstandar-dit, työskentelevät tietoliikenneyhteyksien ja kuluttajansuojan parantami-seksi, toimivat henkisen työn tekijänoikeuksien puolustamiseksi ja koordi-noivat radiotaajuuksien jakoa. YK johtaa niin ikään kansainvälisiä terroris-min ja laittoman huumekaupan vastaisia kampanjoita. Kautta maailman YK ja sen alaiset järjestöt auttavat pakolaisia, perustavat miinanraivausoh-jelmia, työskentelevät juomaveden laadun parantamiseksi, pyrkivät lisää-mään ravinnontuotantoa, myöntävät lainoja kehitysmaille ja myötävaikut- tavat finanssimarkkinoiden vakauttamiseen.

4

YK:n periaatteet

1. Kaikki jäsenvaltiot ovat täysivaltaisia ja tasa-arvoisia. 2. Kaikkien jäsenten on rehellisesti ja vilpittömästi täytet- tävä ne velvoitukset, joihin ne peruskirjan hyväksyessään ovat sitoutuneet. 3. Kaikkien jäsenten on selvitettävä kansainväliset riitansa rauhanomaisin keinoin ja pidätyttävä väkivallalla uhkaami- sesta tai sen käyttämisestä toista valtiota vastaan. 4. Kaikkien jäsenten on autettava YK:ta jokaisessa toimen- piteessä, johon järjestö peruskirjan nojalla ryhtyy.

Peruskirjan mukaan YK:n päämääränä on:

* ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta tehokkaiden yhteis-ten toimenpiteiden avulla sekä pyrkiä rauhanomaisin keinoin selvittä-mään kansainväliset riidat ja tilanteet, jotka saattavat johtaa rauhanrikkoutumiseen; * kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvatkansojen yhtäläisten oikeuksien ja niiden itsemääräämisoikeuden pe-riaatteen kunnioittamiseen; * aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten taloudellis-ten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja humanitaaristen ongelmien rat-kaisemiseksi sekä kaikille ilman minkäänlaista erottelua kuuluvien ih- misoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi; * toimia keskuksena, joka yhdenmukaistaa kansakuntien toimet näi-den yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

5 1 MITEN YK TOIMII Yhdistyneet kansakunnat perustettiin 24. lokakuuta 1945. Järjestön pe-rustajiin kuului 51 maata, jotka olivat sitoutuneet ylläpitämään rauhaa ja turvallisuutta yhteisten toimenpiteiden avulla. Tänään melkein kaikki maailman itsenäiset valtiot kuuluvat YK:hon. Jäsenvaltioita on nyt kaik-kiaan 191. Valtioiden liittyessä YK:n jäseniksi ne hyväksyvät YK:n peruskirjan asettamat velvoitukset. YK:n peruskirja on kansainvälinen sopimus, jossa määritellään kansainvälisten suhteiden perusperiaatteet. Peruskirjan mu-kaan YK:lla on neljä perustehtävää: ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja tur-vallisuutta, kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita, toimia yh-teistyössä kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi ja toimia keskuksena, joka yhdenmukaistaa valtioiden toimet näiden päämäärien saavuttamiseksi. YK:n jäsenet ovat täysivaltaisia valtioita. YK ei ole maailmanhallitus, eikä se säädä lakeja kansallisten parlamenttien tavoin. Järjestön tehtävänä on edistää kansainvälisten ristiriitojen ja ongelmien ratkaisua sekä käsitellä käytännöllisesti katsoen kaikkia ihmiskunnalle tärkeitä kysymyksiä. YK:ssa kaikilla jäsenvaltiolla - niin pienillä kuin suurilla, niin rikkailla kuin köyhillä, ja mailla, joilla on erilaiset poliittiset näkemykset ja yhteis-kuntajärjestelmät - on kullakin oma äänensä ja äänioikeutensa kansain-välisen yhteisön politiikkaa muotoiltaessa. YK:n pääelimiä on kuusi. Näistä viisi - yleiskokous, turvallisuusneu-vosto, talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC), huoltohallintoneuvosto ja sihteeristö - toimii YK:n päämajassa New Yorkissa. YK:n kuudennen pää-elimen - Kansainvälisen tuomioistuimen - toimipaikka on Haagissa, Hol-lannissa.

6 Yleiskokous Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat edustettuina yleiskokouksessa. Sitä voi-daan pitää eräänlaisena kansakuntien parlamenttina, joka kokoontuu käsit-telemään maailman polttavimpia ongelmia. Yleiskokouksessa kullakin jä-senvaltiolla on yksi ääni. Kaikissa "tärkeissä asioissa" tehtävät päätökset - esim. kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät kysy-mykset, uusien jäsenten ottaminen YK:hon, YK:n varsinaisen ja rauhantur-vaoperaatioiden budjettien hyväksyminen - edellyttävät kahden kolmas-osan äänten enemmistöä. Muut kysymykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Viime vuosina on pyritty siihen, että päätökset voi-taisiin tehdä yksimielisesti virallisen äänestyksen sijaan.

YK:n yleiskokouksen istuntosali

Yleiskokouksen vuoden 2001/2002 istuntokauden asialistalla on yli 176 asiakohtaa ulottuen aseidenriisunnasta ja globalisaatiosta kehitysyhteistyö-hön, ympäristönsuojeluun ja uusien demokratioiden lujittamiseen. Yleisko-kous ei voi pakottaa jäsenvaltioita noudattamaan sen päätöslauselmia, mut-ta sen suositukset heijastavat maailman mielipidettä ja edustavat siten kan-sakuntien yhteistä moraalista arvovaltaa. Yleiskokouksen istuntokausi alkaa nykyisin syyskuun toista maanantai-ta seuraavana tiistaina ja se päättyy yleensä noin viikkoa ennen joulua. Tar-peen vaatiessa yleiskokouksen istuntokautta voidaan jatkaa, ja yleiskokous voidaan niin ikään kutsua koolle erityis- ja hätäistuntoihin. Yleiskokouksen varsinaisen istuntokauden päätyttyä sen tehtäviä hoitavat yleiskokouksen kuusi pääkomiteaa, sen alaiset elimet ja YK:n sihteeristö.

7

Vuosituhatjulistus

Syyskuussa 2000 maailman valtioiden johtajat kokoontuivat Yh-distyneiden kansakuntien 55. yleiskokouksen yhteydessä pidet-tyyn Millennium Summit huippukokoukseen keskustelemaanYK:n roolista ja niistä haasteista, joita YK kohtaa uuden vuosi-tuhannen alkaessa. Keskustelujen lähtökohtana oli YK:n pääsih-teerin Millennium-raportti Me maailman kansat: Yhdistyneidenkansakuntien rooli 2000-luvulla. Huippukokouksen päätteeksi hyväksytyssä Yhdistyneiden kansa-

Declaration) val-“omistautumisensale” ja vahvistavat,iskunnan yhteinenisen maailmanlaa-

ksestä”.

osisadalla kansain-asa-arvoisuus, soli-a kohtaan ja jaettu

altiot lupaavat yh-stamiseksi, kehityk-takaamiseksi sekä

n ikään toimiin de-si, köyhyyden voit-ksi laskuun, perus-n lapsille, Afrikan

ahvistamiseksi.

kuntien vuosituhatjulistuksessa (Millenniumtioiden päämiehet uudelleen vakuuttavatYK:n peruskirjan päämäärille ja periaatteil”että Yhdistyneet kansakunnat on koko ihmkoti, jonka avulla pyrimme toteuttamaan yhtejuisen tahdon rauhasta, yhteistyöstä ja kehity Julistuksessa sanotaan edelleen, että 21. vuvälisten suhteiden perusarvoja ovat vapaus, tdaarisuus, suvaitsevaisuus, kunnioitus luontovastuu. Tässä merkittävässä ohjelmanjulistuksessa vdessä toimia rauhan ja turvallisuuden vahvisen, ympäristön suojan ja ihmisoikeuksien heikoimpien suojelemiseksi. Ne sitoutuvat niimokratian ja hyvän hallinnon vahvistamisektamiseksi, hiv/aidsin leviämisen kääntämisekoulutuksen varmistamiseksi kaikille maailmaauttamiseksi ja Yhdistyneiden kansakuntien v

8 Turvallisuusneuvosto YK:n peruskirjan mukaisesti turvallisuusneuvostolla on päävastuu rau-han ja turvallisuuden ylläpitämisestä maailmassa. Rauhan ollessa uhattuna turvallisuusneuvosto voidaan kutsua koolle milloin ja mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Peruskirjan mukaisesti jäsenvaltioilla on velvollisuus pan-na toimeen turvallisuusneuvoston tekemät päätökset. Neuvostossa on 15 jäsentä. Näistä viisi - Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat - ovat pysyviä jäseniä. Muut kymmenen jäsentä va-litaan YK:n yleiskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Viime vuosi-na jäsenmaat ovat keskustelleet neuvoston kokoonpanon muuttamisesta si-ten, että se paremmin heijastaisi tämän päivän poliittisia ja taloudellisia realiteetteja. Turvallisuusneuvoston päätökset on tehtävä vähintään yhdek-sän jäsenen myöntävällä äänellä. Päätöstä ei voida tehdä (paitsi menette-lytapakysymyksissä), jos yksikin neuvoston pysyvistä jäsenistä äänestää päätöslauselmaehdotusta vastaan eli käyttää veto-oikeuttaan. Kansainvälisen rauhan ollessa uhattuna turvallisuusneuvosto pyrkii en-sin ratkaisemaan tilanteen rauhanomaisin keinoin. Neuvosto voi ryhtyä vä-litystoimiin tai ilmaista sopimusratkaisun periaatteet. Taistelujen puhjetes-sa neuvosto pyrkii saamaan aikaan tulitauon. Se voi lähettää rauhanturva-joukkoja levottomille alueille auttamaan osapuolia aselevon ylläpitämises-sä ja pitämään taistelevien osapuolten joukot erossa toisistaan.

Turvallisuusneuvoston kokous

Turvallisuusneuvostolla on valtuudet vahvistaa päätöstensä tehoa asettamalla ta-loudellisia pakotteita tai määräämällä asei-denvientikiellon. Harvinaisemmissa ta-pauksissa turvallisuusneuvosto on valtuut-tanut jäsenmaat käyttämään ”kaikkia tar-vittavia keinoja", mm. kollektiivisia soti-laallisia toimia sen takaamiseksi, että teh-tyjä päätöksiä noudatetaan. Turvallisuus-neuvosto antaa myös suosituksia yleisko-

koukselle pääsihteeriehdokkaista ja uusien maiden hyväksymisestä YK:n jäseniksi.

9 Talous- ja sosiaalineuvosto Yleiskokouksen antamin valtuuksin YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) koordinoi YK:n ja sen ohjelmien ja erityisjärjestöjen taloudel-lista ja sosiaalista työtä. Neuvosto on keskeinen foorumi, jossa käydään keskusteluja tärkeistä kansainvälisistä taloudellisista ja sosiaalisista kysy-myksistä ja laaditaan toimintapoliittisia suosituksia. Neuvostolla on myös tärkeä rooli kansainvälisen kehitysyhteistyön edistämisessä. ECOSOC neuvottelee niin ikään kansalaisjärjestöjen kans-sa ja ylläpitää siten tärkeitä suhteita YK:n ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Yleiskokous valitsee neuvoston 54 jäsentä kolmeksi vuodeksi kerral-laan. ECOSOC kokoontuu läpi vuoden ja pitää suuren neljän viikon pitui-sen istunnon heinäkuussa, jonka aikana ministerit ja korkeat virkamiehet kokoontuvat keskustelemaan tärkeistä taloudellisista ja sosiaalisista kysy-myksistä. Kokouspaikkoina ovat vuorotellen New York ja Geneve. Huma-nitaariset kysymykset lisättiin neuvostossa käsiteltäviin asioihin vuonna 1998. Talous- ja sosiaalineuvoston alaiset toimikunnat ja komissiot kokoontu-vat säännöllisin väliajoin ja raportoivat toiminnastaan ECOSOCille. Esi-merkiksi YK:n ihmisoikeustoimikunnan tehtävänä on seurata ihmisoikeuk-sien noudattamista eri puolilla maailmaa. Muut elimet keskittyvät muun muassa seuraaviin kysymyksiin: sosiaalinen kehitys, naisten asema, rikos-ten ehkäisy, huumeet ja ympäristön suojelu. YK:n talous- ja sosiaalineu-voston alaiset alueelliset komissiot, joita on viisi, edistävät taloudellista kehitystä ja vahvistavat taloudellisia suhteita niiden kunkin toimialueeseen kuuluvissa maissa.

YK:n kielet YK:ssa käytetään kuutta virallista kieltä: arabiaa, englantia, espanjaa, kiinaa,ranskaa ja venäjää. Edustajat voivat puhua mitä tahansa virallista kieltä.Kaikki puheet tulkataan samanaikaisesti kaikille muille virallisille kielille. Päivittäisessä työssä käytetään kuitenkin vain kahta kieltä, englantia ja rans-kaa. Melkein kaikki asiakirjat julkaistaan näillä kielillä.

10 Huoltohallintoneuvosto Kansainvälinen huoltohallintoneuvosto perustettiin varmistamaan, että yhdestätoista huoltohallintoalueesta eli siirtomaasta vastuussa olevat seitse-män hallitusta todella tekivät kaiken tarpeellisen valmistaakseen niitä itse-hallintoon tai itsenäisyyteen. Vuoteen 1994 mennessä kaikki huoltohallintoalueet olivat saavuttaneet itsehallinnon tai itsenäistyneet, joko julistautumalla itsenäisiksi valtioiksi tai yhdistymällä itsenäisen naapurimaan kanssa. Yhdysvaltain hallinnoima Tyynen valtameren saarten huoltohallintoalue (Palau) oli viimeinen itsenäi-syyden saavuttanut huoltohallintoalue. Palau itsenäistyi vuonna 1994 ja sii-

tä tuli YK:n 185. jäsenvaltio. Huoltohallintoneuvosto on täten saattanut työnsä päätökseen. Nykyisin vain turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet kuuluvat huoltohallintoneuvos-toon. Se on myös muuttanut sääntöjään ja kokoontuu nyt vain tarpeen vaa-tiessa.

YK:n sääntömääräinen talousarvio YK:n yleiskokouksen hyväksymä sääntömääräinen talousarviovuodeksi 2002 on 1,213 miljardia dollaria. YK:n jäsenvaltiot maksavat osuutensa YK:n budjetista yleis-kokouksen hyväksymän prosenttiasteikon mukaisesti. Maksu-osuusasteikko tarkistetaan joka kolmas vuosi. Vuonna 2002 Pohjoismaiden maksuosuudet ovat: Islanti,0,033 %, Norja 0,652 %, Ruotsi 1,035 %, Suomi 0,526 % jaTanska 0,755 %. Yhdysvaltojen maksuosuus on suurin - 22 %.

11 Kansainvälinen tuomioistuin Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n tärkein oikeudellinen elin. Siihen kuuluu 15 yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston valitsemaa tuomaria. Tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista valtioiden välisiä kiistoja. Valtioi-den osallistuminen riitakysymysten käsittelyyn on vapaaehtoista, mutta jos valtio päättää osallistua, se on velvollinen noudattamaan tuomioistuimen päätöstä. Tuomioistuin voi antaa myös neuvovia lausuntoja yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston pyynnöstä. Sihteeristö

Sihteeristö palvelee kaikkia YK:n elimiä, vastaa hallinnosta ja panee toimeen yleiskokouksessa, turvallisuusneuvostossa ja muissa elimissä tehdyt päätökset. Sihteeristöä johtaa pääsihteeri, joka toimii myös maailmanjärjestön hallinnollisena johtajana. Sihteeristö toimii YK:n New Yorkin päämajassa sekä Geneven, Wienin ja Nairobin YK-toimistoissa. Sihteeristö koostuu seitsemästä osastosta ja lukuisista toimistoista. Sen palveluksessa on 8 900 työntekijää 160 eri maasta. YK:n pääsihteeri Kofi Annan

YK:n pääsihteerit

YK:n pääsihteeri valitaan viisivuotiskaudeksi ja hänet voidaan valita uudelleen. YK:n pääsihteerinä ovat toimineet: Trygve Lie, Norja, 1946–1953; Dag Ham-marskjöld, Ruotsi, 1953–1961. (Dag Hammarskjöld sai surmansa syyskuussa1961 Afrikassa sattuneessa lento-onnettomuudessa.); U Thant, Myanmar (ent.Burma), 1961–1971, Kurt Waldheim, Itävalta, 1972-1981; Javier Pérez deCuéllar, Peru, 1982-1991, Boutros Boutros-Ghali, Egypti, 1992-1996 ja KofiAnnan, Ghana, vuodesta 1997 lähtien. Kesäkuussa 2001 YK:n yleiskokous, turvallisuusneuvoston suosituksen mukai-sesti, nimitti Kofi Annanin yksimielisesti toiselle virkakaudelle, 2002-2006.

12 YK-järjestelmä Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankkiryhmä ja kaksi-toista muuta itsenäistä järjestöä, jotka tunnetaan YK:n erityisjärjestöinä, ovat YK:n kanssa erityisessä sopimussuhteessa olevia organisaatioita (kat-so luetteloa sivulla 33). Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainväli-sen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kaltaiset järjestöt ovat itsenäisiä halli-tusten välisillä sopimuksilla perustettuja organisaatioita, joilla on laaja kan-sainvälinen vastuu talouden, sosiaalisten kysymysten, sivistyksen, kasva-tuksen ja terveydenhuollon aloilla. Muutamat näistä järjestöstä, esim. Kan-sainvälinen työjärjestö (ILO) ja Kansainvälinen postiliitto (UPU) olivat olemassa jo ennen YK:n perustamista. Näiden lisäksi monet YK:n toimistot, ohjelmat ja rahastot, esim. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR), YK:n kehitysohjelma (UNDP) ja YK:n lastenrahasto (UNICEF) työskentelevät taloudellisten ja sosiaalisten olojen parantamiseksi kaikkialla maailmassa. Kaikki nämä organisaatiot raportoivat toiminnastaan YK:n yleiskokoukselle tai talous- ja sosiaalineu-vostolle. Kullakin näistä järjestöistä on omat hallituksensa, talousarvionsa ja sihteeristönsä. Yhdessä itse YK:n kanssa nämä organisaatiot muodos-tavat niin kutsutun YK-perheen tai YK-järjestelmän ja toteuttavat yhteis-työtä koordinoiden niille kullekin asetettuja lukuisia toimintaohjelmia.

YK:ssa on 52 100 työntekijää Koko YK-järjestelmän palveluksessa on noin 52 100 työntekijää. He työsken-televät YK:n sihteeristössä ja YK-järjestelmään kuuluvissa elimissä ja järjes-töissä, joista esimerkkejä ovat UNICEF, ILO, UNESCO, FAO, UNDP jaUNHCR. YK:n henkilökuntaan kuuluu työntekijöitä melkein kaikista jäsenmaista, ja hetoimivat kaikkialla maailmassa. YK:n sihteeristössä työskentelee noin 8 900ihmistä, joista 4 500 New Yorkin päämajassa. Muut tekevät työtä kentällä. Hetoimivat mm. kehitysyhteistyö- ja humanitaarisissa tehtävissä, avustavat pa-kolaisia, tekevät ihmisoikeustyötä, toimivat tiedottajina ja rauhanturvaope-raatioihin liittyvissä siviilitehtävissä.

13

2 MITÄ YK TEKEE RAUHAN PUOLESTA YK:n keskeinen tehtävä on maailmanrauhan säilyttäminen. Peruskirjan mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan keskinäiset kiistansa rauhan-omaisin keinoin ja pidättymään väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämi-sestä toista valtiota vastaan. Vuosien varrella YK:lla on ollut merkittävä rooli kansainvälisten krii-sien laukaisemisessa ja pitkittyneiden konfliktien ratkaisemisessa. YK on toteuttanut monimutkaisia operaatioita rauhaa tehden, rauhaa turvaten ja toimittamalla humanitaarista apua. Järjestö toimii niin ikään konfliktien puhkeamisen estämiseksi. Konfliktien jälkeisissä tilanteissa YK on koordi-noiduilla toimenpiteillä pyrkinyt vaikuttamaan puhjenneiden konfliktien perussyihin ja luomaan perusteet kestävän rauhan rakentamiselle. YK:n rauhanponnistelut ovat tuottaneet dramaattisia tuloksia. YK osal-listui muun muassa vuonna 1962 puhjenneen Kuuban ohjuskriisin sekä vuoden 1973 Lähi-idän kriisin laukaisemiseen. YK:n avustuksella syntynyt rauhansopimus päätti kymmenen vuotta kestäneen Irakin ja Iranin välisen sodan vuonna 1988, ja sitä seuraavana vuonna YK:n tukemat rauhanneu-vottelut johtivat Neuvostoliiton joukkojen vetäytymiseen Afganistanista.

YK-joukkojen vartiotorni Balkanilla

1990-luvulla YK on myötä-vaikuttanut Kuwaitin suvereni-teetin palauttamiseen, ja järjes-töllä on myös ollut merkittävä rooli Kambodzhan, Guatema-lan, El Salvadorin ja Mosambi-kin sisällissotien lopettamises-sa, Haitin demokraattisesti vali-tun hallituksen palauttamisessa valtaan ja monen muun konflik-tin ratkaisemisessa tai hillitse-misessä.

14 Aseidenriisunta Aseiden leviämisen estäminen, joukkotuhoaseiden vähentäminen ja nii-den lopullinen tuhoaminen ovat YK:n tärkeitä päämääriä. YK on ollut py-syvä foorumi aseidenriisuntaa koskeville neuvotteluille, suositusten laati-miselle ja aseidenriisuntatutkimuksen edistämiselle. Aseidenriisuntakonfe-renssissa ja muissa elimissä YK pitää jatkuvasti yllä monenkeskisiä neu-votteluja. Niiden tuloksena on syntynyt useita aseidenriisuntasopimuksia - esim. ydinsulkusopimus (NPT) (1968), ydinkoekieltosopimus (CTBT) (1996) ja ydinaseettomien alueiden perustamista koskevat sopimukset (NFZ).

Esimerkkejä muista YK:ssa solmituista aseidenriisuntasopimuksista ovat biologisten (1972) ja kemiallisten aseiden (1992) kehittämisen, valmistuksen ja varastoinnin kieltävät sopimukset; ydinaseiden käytön valtameren pohjalla (1971) ja ulkoavaruu-dessa (1967) kieltävät sopimukset; muiden asetyyppien käytön kieltävät tai niiden ra-joittamista koskevat sopimukset. Vuoden 2001 joulukuun loppuun mennessä maamiinojen käytön kieltävän Ottawan sopimuksen on allekirjoittanut 133 valtiota.

Kambodzhalainen maamiinan uhri YK kehottaa kaikkia maita noudattamaan näitä ja muita tuhoisien sota-aseiden käytön kieltäviä sopimuksia. YK tukee myös ponnisteluja kevyi-den ja käsiaseiden valvonnan tehostamiseksi. Yleiskokouksen päätöksen mukaisesti YK järjesti heinäkuussa 2001 kansainvälisen laitonta pienase-kauppaa käsittelevän konferenssin, jossa hyväksyttiin laaja toimintaoh-jelma. Wienissä toimivan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tehtä-vänä on ydinvoiman käyttöä säätelevän sopimusjärjestelmän avulla varmis-taa, että ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia ja laitteistoa ei suunnata sotilaallisiin tarkoituksiin.

15 Haagissa sijaitseva Kemiallisten aseiden kieltämiseksi toimiva järjestö (OPCW) kerää tietoa kemiallisista laitoksista kautta maailman ja suorittaa rutiinitarkastuksia varmistaakseen sen, että kemialliset aseet kieltävään so-pimukseen liittyneet maat noudattavat sopimuksen määräyksiä. Rauhantekeminen YK auttaa kansakuntien välisten ristiriitojen ratkaisemisessa diploma-tian keinoin. Ponnisteluissaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden yllä-pitämiseksi turvallisuusneuvosto voi suositella menettelytapoja konfliktin välttämiseksi tai rauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi, esim. neuvotte-luja tai turvautumista Kansainvälisen tuomioistuimen apuun. YK:n pääsihteerillä on ratkaiseva rooli rauhantekemisessä. Hän voi kiinnittää turvallisuusneuvoston huomion mihin tahansa asiaan, joka saat-taa uhata kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Sovittelutehtävissä pääsih-teeri voi käyttää ”hyviä palveluksia” tai harjoittaa ”hiljaista diplomatiaa” kulissien takana - joko henkilökohtaisesti tai nimittämiensä erikoislähetti-läiden avulla. Hän voi myös turvautua ehkäisevään diplomatiaan es-tääkseen kriisin laajenemisen aseelliseksi selkkaukseksi. Pääsihteeri voi myös lähettää valtuuskuntia tiedonhankintatehtäviin, tukea alueellisia rau-hanpyrkimyksiä tai perustaa paikallisen poliittisen YK-toimiston, jonka tehtävänä on avustaa konfliktin osapuolten välisen luottamuksen raken-tamisessa. Rauhanrakentaminen YK on yhä enemmän ryhtynyt toimiin, jotka keskittyvät väkivallan pe-russyiden selvittämiseen. Kehitysyhteistyö on keskeinen tekijä rauhanra-kentamisessa. Yhdessä erityis- ja alajärjestöjen, hallitusten ja kansalaisjär-jestöjen kanssa YK toimii hyvän hallinnon edistämiseksi, siviilioikeuden ja järjestyksen tukemiseksi, avustaa vaalien järjestämisessä ja puolustaa ih-misoikeuksia maissa, jotka tekevät työtä selviytyäkseen sotien aiheuttamis-ta tuhoista. Samanaikaisesti YK auttaa näitä maita konfliktien rikki repi-mien hallinto-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen jälleenrakentami-sessa.

16 Osa tästä rauhanrakentamiseen tähtäävästä työstä, esim. Namibiassa vuonna 1989 pidettyjen vaalien valvonta, Mosambikin miinanraivausoh-jelmat sekä Haitin siviilipoliisijoukkojen koulutus ovat kuuluneet perintei-sen rauhanturvatoiminnan piiriin, ja sitä on saatettu myös jatkaa itse rau-hanturvaoperaation päätyttyä. Joskus rauhanrakennustoimet aloitetaan hal-litusten pyynnöstä. Näin oli esim. Liberiassa, jonne YK perusti rauhanra-kennustyön tukitoimiston, Kambodzhassa, jossa YK:lla on ihmisoikeustyö-tä tekevä toimisto tai Guatemalassa, jossa YK avustaa käytännöllisesti kat-soen kaikkiin kansallisen elämän alueisiin vaikuttavan rauhansopimuksen toimeenpanossa.

Suomalaiset rauhanturvaajat saapuvat Namibiaan.

Rauhanturvaaminen Työssään kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tur-vallisuusneuvosto päättää YK:n rauhanturvaoperaatioiden perustamisesta ja määrittelee niiden laajuuden ja tehtävät. Useimpiin rauhanturvaoperaa-tioihin kuuluu sotilaallisia tehtäviä, kuten tulitaukojen valvonta tai puskuri-vyöhykkeen perustaminen siksi ajaksi, kun neuvottelijat pyrkivät saamaan aikaan pysyvän ratkaisun. Toisiin operaatioihin taas tarvitaan siviilipolii-seja ja -henkilöstöä, joiden tehtävänä on avustaa vaalien järjestämisessä ja valvoa ihmisoikeuksien kunnioittamista. Jotkut rauhanturvaustehtävät – esimerkiksi entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian alueella toimeen-pantu rauhanturvaoperaatio - perustettiin estämään konfliktin puhkeami-nen.

17 YK on myös lähettänyt rauhanturvaajia valvomaan rauhansopimusten noudattamista yhteistyössä alueellisten organisaatioiden omien rauhantur-vajoukkojen kanssa.

Rauhanturvaoperaatiot saattavat olla kestoltaan hyvinkin erilaisia: ne saattavat kestää muutamia kuukausia tai useita vuo-sia. YK lähetti jo vuonna 1949 sotilastark-kailijoita Intian ja Pakistanin rajalle, Jam-mun ja Kashmirin alueille, valvomaan tulitaukolinjaa, ja YK:n rauhanturvajoukot ovat olleet Kyproksella jo vuodesta 1964 lähtien. YK:n rauhanturvaoperaatio Libyan

ja Tshadin rajalla vuonna 1994 sen sijaan kyettiin saattamaan päätökseen runsaan kuukauden kuluessa. Ensimmäiset rauhanturvaajat astuivat YK:n palvelukseen vuonna 1948. Siitä lähtien 118 maata on asettanut järjestön käyttöön yli 750 000 sotilasta ja siviilipoliisia. Tuhansien siviilien rinnalla he ovat toimineet 54:ssä rau-hanturvaoperaatiossa ympäri maailmaa. YK:n toiminta rauhan hyväksi …Afrikassa YK:n rauhanponnistelut ovat vuosien mittaan olleet hyvinkin monen-muotoisia. Niihin on kuulunut pitkään jatkunut Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmän vastainen kampanja; aktiivinen tuki Namibian itsenäistymis-pyrkimyksille, kaksikymmentä rauhanturvaoperaatiota ja useita vaalitark-kailutehtäviä. YK on auttanut Mosambikin pakolaisia palaamaan takaisin kotimaahansa, toimittanut humanitaarista apua Somaliaan ja Sudaniin ja pyrkinyt diplomaattisin keinoin palauttamaan rauhan Afrikan suurten jär-vien alueelle. YK on tehnyt työtä uusien levottomuuksien estämiseksi Keski-Afrikan tasavallassa ja osallistuu Länsi-Saharan tulevaisuutta koske-van kansanäänestyksen valmisteluihin. Turvallisuusneuvoston pyynnöstä pääsihteeri on hiljattain laatinut laajan analyysin Afrikan konflikteista, jo-hon sisältyy suosituksia siitä, miten kestävää rauhaa alueella voidaan edis-

18 tää. Turvallisuusneuvosto on hiljattain perustanut uusia rauhanturvaoperaa-tioita Sierra Leoneen, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etiopiaan ja Eritreaan. …Aasiassa Vuosina 1992-1993 toteutetun laajan rauhanturvaoperaation päätyttyä YK-perhe jatkaa työtä Kambodzhan siviiliyhteiskunnan, ihmisoikeuksien ja demokratian tukemiseksi. Afganistanissa YK:n lähettämä ryhmä on vuo-desta 1993 lähtien tehnyt työtä kansallisen sovinnon aikaansaamiseksi ja auttanut pitkään jatkuneen sisällissodan vuoksi välttämättömäksi käyneessä jälleenrakentamisessa. Pääsihteerin ja YK:n edustajien ankarista diplo-maattisista ponnisteluista huolimatta taistelut ovat jatkuneet aiheuttaen suuria inhimillisiä kärsimyksiä ja vaikeuttaen YK:n avun perille toimitta-mista Afganistanin kansalle. Itä-Timorissa YK:n välittämät Indonesian ja Portugalin väliset neuvot-telut päättyivät toukokuussa 1999 solmittuun sopimukseen, joka avasi tien alueen tulevaa asemaa koskevan kansanäänestyksen järjestämiselle. Sopi-muksen mukaisesti YK valvoi äänestäjien rekisteröintiä. Elokuussa 1999 pidetyssä kansanäänestyksessä 78 prosenttia Itä-Timorin väestöstä äänesti itsenäisyyden puolesta itsehallinnon sijasta. Kansanäänestyksen tuloksen julkistamisen jälkeen itsenäisyyttä vastustavat puolisotilaalliset joukot aloittivat väkivaltaisuudet, joiden seurauksena noin 200 000 itätimorilaista joutui pakenemaan kodeistaan.

Kotiinsa palaavia itätimorilaisia

Syyskuussa 1999 turvallisuusneu-vosto antoi valtuudet kansainvälisen turvallisuusjoukon lähettämiselle alu-eelle. Sen tehtävänä oli auttaa järjes-tyksen palauttamisessa. Nämä joukot on sittemmin korvattu YK:n siirtymä-vaiheen hallinnolla (UNTAET), joka valvoo Itä-Timorin siirtymistä itse-näisyyteen.

19 …Euroopassa YK on uupumatta työskennellyt entisen Jugoslavian konfliktin ratkaise-miseksi ja toimittanut hätäapua noin neljälle miljoonalle ihmiselle. Vuonna 1991 YK määräsi aseidenvientikiellon entisen Jugoslavian alueelle. Sen voimassa ollessa pääsihteeri ja hänen erikoislähettiläänsä kävivät diplo-maattisia neuvotteluja taistelujen lopettamiseksi. Vuosien 1992-1995 väli-senä aikana YK:n rauhanturvaajat tekivät työtä rauhan ja turvallisuuden pa-lauttamiseksi Kroatiaan, auttoivat siviilien suojelemisessa Bosnia-Hertse-govinassa ja varmistivat toiminnallaan, ettei entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia joutunut mukaan sotaan. Vuonna 1995 solmitun Daytonin-Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti rauhanturvaamistehtävään osallistui neljä YK:n operaatiota, joista laajin - YK:n väliaikanen hallinto Itä-Slavoniassa (UN Transitional Administra-tion in Eastern Slavonia) valvoi alueen uudelleen liittämistä Kroatiaan.

Kodeistaan paenneita kosovolaisia

Vuonna 1999 NATO:n ilmapommitusten päätyttyä ja Jugoslavian jouk-kojen vetäydyttyä YK perusti väliaikaisen kansainvälisen hallinnon Koso-voon (UNMIK). Turvallisuusneuvosto antoi YK:n väliaikaiselle hallinnolle ennen näkemättömän laajat valtuudet Kosovon alueen ja väestön hallitse-miseen, mm. lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeudelliset valtuudet. YK:n toimiessa kattojärjestönä Euroopan unioni, Euroopan turvallisuus- ja yh-teistyöjärjestö (ETYJ) sekä YK:n ala- ja erityisjärjestöt työskentelevät yh-dessä kosovolaisten kanssa itsehallintoon perustuvan toimivan, demokraat-tisen yhteiskunnan luomiseksi.

20 …Keski-Amerikassa YK:n rauhantekeminen ja rauhanturvaustehtävät ovat osaltaan vaikutta-neet Keski-Amerikan pitkäaikaisten konfliktien ratkaisuun. YK:n rauhan-pyrkimysten tuloksena Nicaraguan vastarintaliikkeen joukot suostuivat vuonna 1989 vapaaehtoiseen demobilisointiin ja luovuttivat aseensa YK:lle. Vuonna 1990 pidetyissä Nicaraguan vaaleissa YK:n lähettämä tarkkailijaryhmä toimi ensimmäisen kerran itsenäisessä maassa järjestetty-jen vaalien valvojana. YK:n pääsihteerin välittämät rauhanneuvottelut päättivät kaksitoista vuotta kestäneen El Salvadorin sisällissodan, jonka jälkeen YK:n rauhan-turvaoperaatio valvoi kaikkien rauhansopimusten noudattamista. YK osal-listui myös neuvotteluihin, jotka päättivät Guatemalan 35 vuotta kestä-neen sisällissodan, ja tänään YK:n Guatemalassa oleva tarkkailijaryhmä valvoo rauhansopimuksen täytäntöönpanoa. Haitissa YK on jatkanut kan-sallisten poliisijoukkojen kouluttamista siitä lähtien, kun Haitin demokraat-tisesti valittu hallitus kansainvälisen yhteistyön tuloksena oli palautettu valtaan. …Lähi-idässä

YK:n rauhaturvaajia Siinain autiomaassa

Arabivaltioiden ja Israelin väliset konfliktit ovat olleet YK:n huolena yli viiden vuosikymmenen ja viiden täysi-mittaisen sodan ajan. YK on määritel-lyt periaatteet oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle. Ne sisältyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin 242 (1967) ja 338 (1973), jotka yhä muodostavat konfliktin ratkaisun perus-

tan. YK on tukenut myös muita aloitteita, jotka tähtäävät taustalla olevien poliittisten ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi järjestö on lähettänyt alueel-le rauhanturvaoperaatioita. Ensimmäinen YK:n sotilastarkkailijaryhmä si-joitettiin alueelle jo vuonna 1948, ja se jatkaa yhä toimintaansa. YK:n en-simmäiset varsinaiset rauhanturvajoukot perustettiin Suezin kriisin aikana vuonna 1956.

21 Tällä hetkellä alueella toimii kaksi rauhanturvajoukkoa: vuonna 1974 perustettu Golanin kukkuloilla, Israelin ja Syyrian erottavalla vyöhykkeellä toimiva valvontajoukko (UNDOF) ja vuonna 1978 perustettu rauhanturva-joukko (UNIFIL), jonka tehtävänä on myötävaikuttaa siihen, että olot py-syvät vakaina Etelä-Libanonissa. Vuonna 2000 ne varmistivat Israelin joukkojen vetäytymisen alueelta. Muualla Lähi-idässä YK:n tarkkailijaryh-mä (UNIKOM) on Kuwaitin suvereniteetin palauttamisesta lähtien (1991) valvonut Irakin ja Kuwaitin rajalla olevaa demilitarisoitua vyöhykettä.

YK:N RAUHANTURVATEHTÄVÄT 1948-2001

22

Tiesitkö, että… * Vuoden 2001 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:lle japääsihteeri Kofi Annanille. YK-järjestelmä on saanut Nobelin rau-hanpalkinnon viisi kertaa aikaisemmin: UNHCR (1954 ja 1981),UNICEF (1965), ILO (1969) ja YK:n rauhanturvajoukot (1988). * Rauhanpalkinto on myös myönnetty YK:n elintarvike- ja maa-talousjärjestön johtajalle Lordi John Boyd Orrille (1949), YK:nPalestiinan välittäjä Ralf J. Bunchelle (1950) ja entiselle pääsih-teeri Dag Hammarskjöldille (1961, hänen kuolemansa jälkeen). * Katsomatta maan kokoon tai väestömäärään kullakin YK:n jä-senvaltiolla on yksi ääni YK:n yleiskokouksessa, maailman väki-rikkaimmasta maasta (Kiina 1, 2 miljardia asukasta) pienimpään(Tuvalu 10 000 asukasta). * YK:n päivää vietetään vuosittain 24. lokakuuta, päivänä, jol-loin YK:n peruskirja astui voimaan 1945. * YK:n säännönmukainen budjetti (1,3 miljardia dollaria vuonna2002) rahoitetaan jäsenmaiden jäsenmaksuilla. Mutta suurin osasen kehitys- ja apuohjelmista rahoitetaan vapaaehtoisilla avus-tuksilla. * Viiden viime vuosikymmenen aikana YK:n rauhanturvatoimin-nasta on tullut elintärkeä rauhan ylläpitäjä. Vuoden 2002 tammi-kuussa 47 095 rauhanturvaajaa 87 maasta osallistuu 15 operaa-tioon eri puolilla maailmaa. Kasvu on melkoinen vuodesta 1988,jolloin seitsemään operaatioon osallistui 10 000 rauhanturvaajaa.

23 3 MITÄ YK TEKEE OIKEUDENMU-KAISUUDEN, IHMISOIKEUKSIEN JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN EDISTÄMISEKSI YK:n piirissä hallitukset ovat solmineet satoja kansainvälisiä sopimuk-sia, jotka tekevät maailmasta turvallisemman ja terveellisemmän paikan asua, ja joiden ansiosta meillä kaikilla on paremmat mahdollisuudet ja oi-keudet. Tämä laaja kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevien lakien kokoelma on YK:n suurimpia saavutuksia.

. Ihmisoikeudet Vuonna 1948 YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaail-mallisen julistuksen, jossa määritellään kaikkia ihmisiä koskevat perusoi-keudet ja -vapaudet, muun muassa oikeus elämään, vapauteen ja kansalai-suuteen, ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus, oikeus työhön ja kou-lutukseen ja oikeus osallistua poliittiseen toimintaan.

Eleanor Rooseveltillä oli tärkeä rooli ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta

julistuksesta neuvoteltaessa.

Vuonna 1966 solmitun kahden kansainvälisen yleissopimuksen no-jalla nämä oikeudet ovat tulleet laillisesti sitoviksi. Melkein kaikki valtiot ovat liittyneet näihin kahteen ihmisoikeussopimukseen, joista toi-nen koskee taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ja toinen kansalais- ja poliittisia oikeuksia.

Yhdessä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa nämä kaksi asiakirjaa muodostavat YK:n ihmisoikeuksien sopimuksen ytimen (Bill of Human Rights).

24

YK työskentelee lapsityövoi-

man käytön poistamiseksi

Ihmisoikeusjulistuksen pohjalta on solmittu yli 80 muuta ihmisoikeuksia koskevaa sopimusta ja julistusta - esim. sopimus rotusyrjinnän ja naisten kaikkinaisen syrjinnän poistamiseksi, lap-sen oikeuksien sopimus, pakolaisten oikeusase-maa koskeva sopimus ja kansanmurhan ehkäise-mistä koskeva sopimus, valtioiden itsemäärää-misoikeutta koskeva julistus, pakotettuja katoa-misia koskeva julistus ja julistus, joka koskee oi-keutta kehitykseen. Tämän normeja asettavan ih-misoikeustyön ollessa päätösvaiheessaan YK:n huomio on nyt suuntautumassa ihmisoikeussopi-musten täytäntöönpanoon.

YK:n ihmisoikeustoimikunta on hallitusten välinen elin, jonka tehtävä-nä on käsitellä ihmisoikeuksien toteutumista yksittäisissä valtioissa. Toi-mikunnan vuotuiset istunnot ovat julkisia. Ihmisoikeustoimikunnan nimit-tämät erityisraportoijat tutkivat ihmisoikeustilannetta yksittäisissä maissa. YK:n Geneven toimisto on avannut ”ympärivuorokautisen faksilinjan”, jonka avulla voidaan tehdä ilmoituksia ihmisoikeusrikkomuksista. Nume-ro on + 41 22 917 0092. YK:n ihmisoikeuselimet osallistuvat myös aikaisen varoituksen järjes-telmään, toimivat konfliktien estämiseksi ja selvittävät niiden perussyitä. Monissa rauhanturvaamisoperaatioissa tehdään myös työtä ihmisoikeuk-sien suojelemiseksi ja edistämiseksi. Kentällä YK:lla on tällä hetkellä ih-misoikeustoimistoja 27 maassa ja alueella. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäminen on yhä keskeisempi YK:n kehitysyhteistyötoiminnan osa. Erityisesti oikeus kehitykseen on dy-naamisen prosessin osa, joka liittää yhteen kaikki sivistykselliset, talou-delliset, poliittiset, sosiaaliset ja kansalaisoikeudet ja jonka avulla kaikkien ihmisten hyvinvointia voidaan parantaa. Avain kehityksen oikeuden nautti-miseen on köyhyyden poistaminen, joka on yksi YK:n tärkeimmistä tavoit-teista.

25 Kansainvälinen oikeus YK:n peruskirjan mukaisesti YK:lle on annettu tehtäväksi kansainväli-sen oikeuden kodifiointi ja kehittäminen. Tämän työn tuloksena syntyneet kansainväliset sopimukset ja normit ovat luoneet puitteet kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistä-miselle. Sopimukset ratifioidessaan valtiot sitoutuvat noudattamaan niitä. Kansainvälisen oikeuden toimikunta valmistelee luonnoksia kansainvä-lisen oikeuden alaan kuuluvista aiheista. Luonnokset kootaan sittemmin kansainvälisiksi sopimuksiksi, jotka lopullisen hyväksymisen jälkeen ase-tetaan valtioiden allekirjoitettaviksi tai ratifioitaviksi. Jotkut sopimukset muodostavat valtioiden välisiä suhteita sääntelevien lakien perustan, esim. diplomaattisuhteita koskeva yleissopimus ja kansainvälisten vesiväylien käyttöä koskeva sopimus. Kansainvälisellä merioikeusyleissopimuksella pyritään takaamaan, että kaikki maat pääsevät osallisiksi valtamerten rik-kauksista, suojelemaan meriä saasteilta, helpottamaan vapaata meriliiken-nettä ja edistämään tutkimustyötä. Huumaavien aineiden laittoman kaupan vastainen sopimus on keskeinen huumekauppaa rajoittava sopimus. YK:n kansainvälinen kauppaoikeustoimikunta laatii sääntöjä ja suunta-viivoja kansainvälisen kaupan harmonisoimiseksi ja helpottamiseksi.YK on niin ikään ollut uranuurtaja kansainvälisen ympäristölainsäädännön luo-misessa. YK:n ympäristöjärjestö (UNEP) hallinnoi muun muassa aavikoitumisen estämiseksi solmittua sopimusta, otsonikerrosta suojelevaa sopimusta ja kansalliset rajat ylittävien myrkkyjen kuljetusta koskevaa sopimusta. Kansainvälisen terrorismin estämiseksi YK ja sen erityisjärjestöt ovat luoneet kansainvälisiä sopimuksia, jotka muodostavat terrorismin vastaisen taistelun oikeudellisten instrumenttien perustan.

26 Rankaisemattomuuden lopettaminen Entisen Jugoslavian alueella käytyjen taistelujen aikana tapahtuneet räi-keät humanitaarisen oikeuden rikkomukset johtivat siihen, että turvalli-suusneuvosto vuonna 1993 perusti kansainvälisen tuomioistuimen, jonka eteen voidaan tuoda konfliktin aikana tapahtuneista sotarikoksista syyttees-sä olevat henkilöt. Vuonna 1994 turvallisuusneuvosto perusti vastaavanlai-sen tuomioistuimen käsittelemään Ruandan kansanmurhaa koskevia syyt-teitä.

Monet syytetyt ovat joutuneet näiden tuomiois-tuinten eteen. Vuonna 1998 Ruandan tuomioistuin antoi historian ensimmäisen kansainvälisen tuomiois-tuimen päätöksen ja tuomion kansanmurharikoksesta. Entisen Jugoslavian alueen tuomioistuimen tehtävänä on myös tutkia Kosovon konfliktin aikana tehtyjä ri-koksia.

YK:n keskeinen tavoite, kansainvälisen vakavista ihmisoikeuslouk-kauksista vastuun langettavan mekanismin aikaansaaminen, saavutettiin 1998, jolloin valtiot pääsivät sopimukseen kansainvälisen rikostuomioistui-men perustamisesta. Rikostuomioistuimella tulee olemaan laajat valtuudet kansanmurhasta ja muista ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista syyttees-sä olevien henkilöiden tuomitsemiseen. Äänestäessään sotarikostuomiois-tuimen perustamisen puolesta kansainvälinen yhteisö teki selväksi, että rankaisemattomuus – oletus siitä, että rikoksista ei seuraa rangaistusta – ei ole enää mahdollista rikoksentekijöille. YK on myös osallistunut useiden humanitaarista oikeutta koskevien sopimusten luomiseen.

27 Muita toimia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta Toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945 itsehallintoa vailla olevilla alueilla eli 750 miljoonaa ihmistä. Nyt tä-mä luku on pudonnut 1,3 miljoonaan suu-relta osin sen ansiosta, että YK on tukenut itsenäisyyttä vailla olevien kansojen pyr-kimyksiä ja auttanut niitä saavuttamaan itsenäisyyden. Vuodesta 1960 lähtien, jolloin yleisko-kous hyväksyi siirtomaakansojen itsenäi-syysjulistuksen, noin 60 entistä siirtomaa-aluetta on saavuttanut itsenäisyyden ja liit-tynyt täysivaltaisena valtiona YK:n jäse-neksi.

Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti 1994-1999.

YK:n tavoitteena on kolonialismin lakkauttaminen, ja näiden pyrkimys-ten edistämiseksi yleiskokous on julistanut kaksi kansainvälistä vuosikym-mentä kolonialismin poistamiseksi: 1990-2000 ja 2001-2010. Yli 30 vuotta YK teki työtä Etelä-Afrikan rotuerotteluun perustuvan apartheid-järjestelmän lopettamiseksi. YK:n operaatio valvoi vuonna 1994 maassa järjestettyjä ensimmäisiä vapaita vaaleja, joihin kaikki eteläafrikka-laiset saivat osallistua. YK on järjestön perustamisesta lähtien pyrkinyt kaikkien ihmisten tasa-arvon turvaamiseen ja vastustanut kaikkinaista rasismia. Yleiskokouksen päätöksen mukaisesti rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja suvaitse-mattomuuden vastainen maailmankonferenssi pidettiin Etelä-Afrikassa elo-syyskuussa 2001.

28 4 MITÄ YK TEKEE HUMANITAARISEN AVUN TOIMITTAMISEKSI Humanitaarisia katastrofeja voi tapahtua missä vain ja milloin vain. Oli-pa kyseessä tulva tai kuivuus, maanjäristys tai maan sisäinen konflikti, hu-manitaarinen katastrofi merkitsee melkein aina ihmishenkien menetystä, evakkoon lähteneitä ihmisiä, yhteisöjä, joiden on mahdotonta selviytyä omin voimin sekä suunnattomia inhimillisiä kärsimyksiä. Hätäapu Katastrofin sattuessa YK-perhe toimittaa ruokaa, suojaa, lääkkeitä ja huoltoapua onnettomuuden uhreille, joista suurin osa on usein lapsia, nai-sia ja vanhuksia. Tämän avun hankkimiseksi ja toimittamiseksi YK on saa-nut vapaaehtoisina avustuksina miljardeja dollareita kansainvälisiltä avun-antajilta. Vuonna 2000 YK:n hätäapukeräykset tuottivat yli 1,4 miljardia dollaria, joiden avulla järjestö saattoi toimittaa apua 35 miljoonalle ihmi-selle. Vuosina 1997-98 yli 51 jäsenmaalle toimitettiin YK:n apua yli 77 luonnonkatastrofin ja ympäristöonnettomuuden aiheuttamista tuhoista sel-viytymiseksi.

YK:n hätäavun koordinoinnista vastaa humanitaaristen asiain komitea, jota johtaa YK:n hätäavun koordinaattori. Komiteassa ovat jäseninä mm. YK:n lastenrahasto (UNICEF), YK:n kehitysohjelma (UNDP), Maailman elintarvikeohjelma (WFP) ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto (UNHCR). Muut YK:n järjestöt sekä suu-rimmat hallitusten väliset organisaatiot ja humanitaarista työtä tekevät kansalaisjärjes-töt, kuten Punainen Risti, ovat myös komi-teassa edustettuina.

29 Humanitaarinen toiminta Hätäavun koordinaattori on vastuussa humanitaarisen avustustoiminnan menettelytapojen kehittämisestä, humanitaaristen asioiden edistämisestä ja tietoisuuden lisäämisestä, esimerkiksi kevyiden aseiden leviämisen seu-rauksista tai pakotteiden humanitaarisista seurauksista. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) auttaa ihmisiä, joka ovat joutuneet pakenemaan asuinseuduiltaan sotien, vainon tai ihmisoikeuksien loukkausten vuoksi. Vuonna 2000 UNHCR avusti 22 miljoonaa ihmistä. Järjestön laajimmat avustusoperaatiot olivat Länsi-Aasiassa (2,6 miljoonaa pakolaista Afganistanista), entisen Jugoslavian alueella (noin miljoona avuntarvitsijaa) ja Afrikan suurten järvien alueella (noin 500 000 pako-laista). Hätätilanteissa Maailman elintarvikeohjelma (WFP) toimittaa elintar-vikkeita ja vastaa säännöllisesti kahdesta kolmasosasta koko maailman tar-vitsemista ruoka-aputoimituksista. Vuonna 1999 WFP jakoi elintarvikkeita 86 miljoonalle ihmiselle 82 maassa ympäri maailmaa.

Irakilaisia lapsia Suleimaniyahin pakolaisleirillä Pohjois-Irakissa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana val-tioiden väliset ja sisäiset sodat ovat erottaneet arviolta miljoona lasta vanhemmistaan, jättä-neet kaksitoista miljoonaa lasta kodittomiksi ja aiheuttaneet traumoja kymmenelle miljoo-nalle lapselle. UNICEF pyrkii tyydyttämään näiden lasteen tarpeet toimittamalla heille ruokaa, puhdasta juomavettä, lääkkeitä ja suo-jaa. UNICEF on myös kehittänyt ”lapset rau-han vyöhykkeinä” konseptin ja luonut ”rau-han päivät” ja ”rauhankäytävät", joiden avulla lapsia voidaan suojella konfliktitilanteissa ja varmistaa peruspalveluiden saanti.

30 Palestiinalaispakolaiset YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin (UNRWA) on auttanut palestiinalaispakolaisia vuodesta 1949 lähtien. Ny-kyisin UNRWA vastaa yli 3,6 miljoonalle rekisteröidylle palestiinalais-pakolaiselle tarjotuista peruspalveluista, mm. terveys-, koulutus-, hätäapu- ja sosiaalipalveluista. YK:n koordinaattori valvoo YK:n aputoimituksia Gazan ja Länsirannan alueilla asuville palestiinalaisille.

Irak-ohjelmasta vastaava toimisto Vuonna 1996 Irak ja YK sopivat ”ruokaa öljystä ohjelmasta”, jonka tar-koituksena on lievittää vuodesta 1990 voimassa olleiden Irakin vastaisten pakotteiden aiheuttamia humanitaarisia seurauksia. Irak-ohjelmasta vastaa-va toimisto perustettiin vuonna 1997 ohjelman hallinnon vahvistamiseksi. Ohjelma käsittää Irakin tuottaman öljyn myynnin, Irakin ja humanitaarisen avun toimittajien välisten sopimusten käsittelyn ja Irakiin toimitettavan avun valvonnan.

31 5 MITÄ YK TEKEE KEHITYKSEN HYVÄKSI Yksi YK:n keskeisistä tavoitteista on korkeamman elintason, täystyölli-syyden sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen. Valtaosa - yli 70 prosenttia - YK:n työstä tähtää näiden tavoitteiden saavuttamiseen. YK:n kehitysyhteistyötoimintaa ohjaa vakaumus siitä, että köyhyyden poistaminen ja kaikkien ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ovat ehtoja kestävän maailmanrauhan saavuttamiselle. YK:lla on ainutlaatuinen voima kehityksen edistämisessä. YK toimii kaikkialla maailmassa ja järjestön laajaan mandaattiin sisältyy sosiaalisista ja taloudellisista tarpeista sekä hätäavusta huolehtiminen. YK ei edusta mi-tään kansallisia tai kaupallisia intressejä, ja tärkeimpiä päätöksiä tehtäessä kaikilla mailla, niin pienillä kuin suurilla, on kullakin yksi ääni. Toimintaohjelmat YK:lla on ollut keskeinen rooli kansainvälisessä kehitysyhteistyön lin-joja koskevassa päätöksenteossa. 1960-luvulta alkaen YK:n yleiskokous on asettanut päämääriä ja tavoitteita kymmenvuotisten kansainvälisten kehi-tysstrategioiden avulla. Tiettyihin teemoihin keskittyen YK:n kehitysvuosikymmenet ovat jat-kuvasti painottaneet kaikenmuotoisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityk-sen edistämisen tarvetta. Neljännen kehitysvuosikymmenen (1991-2000) strategiassa etusijalle asetetaan köyhyyden ja nälän poistaminen, inhimil-listen voimavarojen ja instituutioiden kehittäminen, väestöongelmat ja ym-päristönsuojelu. YK:n järjestämissä maailmankonferensseissa on laadittu toimintaohjel-mia maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Konferensseissa on keskitytty seuraaviin kysymyksiin: peruskoulutus (1990), ympäristö- ja ke-hitys (1992), ihmisoikeudet (1993), väestö- ja kehitys (1994), luonnonon-

32 nettomuuksien torjuminen (1994), sosiaalinen kehitys (1995), naisten ase-man edistäminen (1995), asuminen ja asuinyhdyskunnat (1996) ja ruoka-turva (1996). YK toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa näissä konferensseissa tehtyjen päätösten toimeenpanemiseksi. YK on muotoillut useita uusia tärkeitä kehitystavoitteita, jotka koskevat muun muassa kestävää kehitystä, naisten aseman parantamista, ihmisoi-keuksien turvaamista, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa sekä kehittä-nyt niiden pohjalta toimintaohjelmia tavoitteiden toteuttamiseksi. Kehitysyhteistyö YK-järjestelmän ohjelmat ja organisaatiot toimivat monin tavoin talou-dellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisjärjestöjen toi-mialat kattavat periaatteessa kaikki taloudellisen ja yhteiskunnallisen elä-män alueet. Järjestöt antavat teknistä ja muuta käytännön apua valtioille kautta maailman. Yhteistyössä YK:n kanssa ne muotoilevat politiikkaa, asettavat normeja, päättävät suuntaviivoista ja ohjeista, antavat tukea ja kanavoivat kehitysyhteistyöhön osoitettuja varoja. Esimerkiksi Maailmanpankki myöntää vuosittain kehitysapua yli 25 miljardin dollarin edestä. Kehitysmaat käyttävät Maailmanpankin myöntä-miä lainoja niiden talouksien vahvistamiseen ja markkinoiden laajentami-seen. Vaikka pankki voi myöntää lainoja vain hallituksille, se tekee myös yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä toi-mii Kansainvälisen rahoitusyhtiön välityksellä yksityisten yritysten kanssa kestävän kehityksen kannustamiseksi. Hallinnollinen koordinaatiokomitea (Administrative Committee on Co-ordination), jonka työhön YK:n pääsihteeri, erityisjärjestöjen pääjohtajat ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) johtaja osallistuvat, takaa lä-heisen yhteistyön YK:n ja erityisjärjestöjen välillä. Yleiskokouksen ja talous- ja sosiaalineuvoston alaisuudessa toimivat ohjelmat ja rahastot toteuttavat YK:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityk-sen alaan kuuluvia toimeksiantoja. Yhteistyön tehostamiseksi YK:n pääsih-

33 teeri perusti vuonna 1997 YK:n kehitysryhmän (UN Development Group), jonka työhön YK:n kehitysyhteistyötä tekevät ohjelmat ja rahastot osallis-tuvat. Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämistyössä YK:n kehitys-ohjelmalla (UNDP) on keskeinen asema. UNDP on suurin kestävään inhi-milliseen kehitykseen tarkoitettujen avustusten myöntäjä. UNDP toimii 174 maassa köyhyyden poistamiseksi ja teknisen yhteistyön edistämiseksi. UNICEF on johtava YK:n järjestö, jonka toiminnan tavoitteena on vau-vojen ja lasten säilyminen hengissä, lasten suojeleminen ja heidän kehityk-sensä tukeminen. UNICEFin ohjelmat, joita toteutetaan 150 maassa, kes-kittyvät rokotuspalveluihin, perusterveydenhoitoon sekä ravitsemuksen ja peruskoulutuksen parantamiseen. Monet muut YK:n ohjelmat toimivat yhdessä hallitusten ja kansalaisjärjestöjen kanssa kehityksen edistämiseksi. Maail-man elintarvikeohjelma (WFP) on suurin kansainvälisen ruoka-avun toimittaja. WFP osallistuu sekä hätäaputoimintaan että ke-hitysohjelmiin. UNFPA, YK:n väestöra-hasto, on laajin kansainvälisistä väestöoh-jelmista vastaava järjestö. YK:n ympäristö-ohjelma (UNEP) toimii hyvän ympäristön-hoidon edistämiseksi ja UN-Habitat, YK:n asuinyhdyskuntaohjelma auttaa ihmisiä, joiden asuinolot ovat haitallisia heidän ter-veydelleen. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) on kansainvälisen kau-pan edistämiseksi toimiva elin. Sen tärkeimpänä päämääränä on parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua globaaliin talouteen. Yhdessä Maailman kauppajärjestön (WTO) kanssa UNCTAD tekee Kansainvälisen kauppakeskuksen välityksellä työtä kehitysmaiden vientikaupan edistämi-seksi.

34 Voimavarojen yhdistäminen YK-järjestelmässä on yhä kasvavassa määrin pyritty yhdistämään voi-mat sellaisten monimutkaisten ongelmien voittamiseksi, jotka edellyttävät useamman eri järjestön asiantuntemusta ja joista mikään maa ei kykene selviytymään yksinomaan omin voimin. Esimerkkinä mainittakoon, että YK:n AIDS-ohjelma (UNAIDS) on yhdistänyt kuuden YK-järjestön ja ohjelman asiantuntemuksen tämän jo yli 56 miljoonaa ihmistä kosketta-neen epidemian voittamiseksi. YK:n laaja aloite Afrikan auttamiseksi (The UN System-Wide Special Initiative on Africa) on vuosikymmenen kuluessa toteutettava ja 25 miljar-dia dollaria maksava hanke, jonka toteuttamiseen käytännöllisesti katsoen kaikki YK:n elimet osallistuvat. Tämän ohjelman tavoitteena on taata pe-ruskoulutus, terveydenhuoltopalvelut ja ruokaturva Afrikan mantereella. UNDP:n, UNEPin ja Maailmanpankin hallinnoima Maailman ympäris-törahasto (GEF), jolla on käytettävissään kaksi miljardia dollaria, tukee ke-hitysmaita ympäristönsuojeluohjelmien toteuttamisessa. Vuonna 1998 UNICEF, UNDP, Maailmanpankki ja WHO yhdistivät voimansa aloittaak-seen uuden malarian vastaisen kampanjan. Tauti tappaa yli miljoona ihmis-tä vuodessa. Yritysten johtajien, kansalaisjärjestöjen, hallitusten sekä UNICEFin, WHO:n ja Maailmanpankin tuella on kehitetty vastaavanlaisia kampanjoita, joiden tavoitteena on tarjota rokotuksia yhä useammille ihmi-sille ja kehittää uusia rokotteita HIV/AIDSia, malariaa ja tuberkuloosia vastaan.

35

6 YK:n erityisjärjestöt Kehityskysymyksissä ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi työs-kentelee omilla erikoisaloillaan 14 erityisjärjestöä. Ne ovat itsehallinnolli-sia järjestöjä, jotka ovat liittyneet YK:hon erityissopimusten nojalla.

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) International Labour Organization – Geneve.

Vuonna 1919 perustettu ILO muotoilee politiikkaa ja laatii ohjelmia työehtojen ja työllisyyden parantamiseksi. Järjestö asettaa kautta maailman käytössä olevia työelämää sääteleviä normeja ja seuraa niiden noudatta-mista eri maissa. ILO on ollut YK:n erityisjärjestö vuodesta 1946.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) Food and Agriculture Organization of the United Nations - Rooma

Vuonna 1945 toimintansa aloittanut FAO työskentelee nälänhädän ja aliravitsemuksen poistamiseksi, ravitsemustilan kohentamiseksi ja maata-loustuotteiden tuotannon ja jakelun tehostamiseksi. FAO koordinoi elintar-vike-, maatalous- ja kalastusohjelmia ja auttaa kehitysmaita mm. koulutus-kysymyksissä.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization – Pariisi.

Vuonna 1946 perustettu UNESCO tekee työtä peruskoulutuksen takaa-miseksi kaikille, tukee kulttuurikehitystä, suojelee maailman kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä toimii kansainvälisen tieteellisen yhteistyön, lehdis-tön vapauden ja viestinnän edistämiseksi.

36

Maailman terveysjärjestö (WHO) World Health Organization – Geneve

Vuonna 1948 toimintansa aloittanut WHO koordinoi ohjelmia, joiden tavoitteena on terveysongelmien ratkaiseminen ja parhaan mahdollisen ter-veydentilan aikaansaaminen kaikille ihmisille maailmassa. Järjestön toi-minta keskittyy rokotuksiin, terveyskasvatukseen ja peruslääkeaineiden saannin turvaamiseen.

Maailmanpankkiryhmä The World Bank Group – Washington

Vuonna 1945 perustettu Maailmanpankki myöntää kehitysmaille lainoja ja teknistä apua köyhyyden poistamiseksi sekä kestävän taloudellisen kehi-tyksen edistämiseksi.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) International Monetary Fund – Washington

Vuodesta 1945 lähtien IMF on toiminut kansainvälisen monetaarisen yhteistyön edistämiseksi ja jäsenmaiden talouksien vakauttamiseksi. Va-luuttarahasto tarjoaa konsultaatioita, neuvoja ja apua valtioiden finansseja koskevissa kysymyksissä.

Kansainvälinen siviili-ilmailuliitto (ICAO) International Civil Aviation Organization – Montreal

Vuonna 1947 perustettu ICAO laatii kansainvälisiä lentokuljetuksia koskevia turvallisuus- ja toimintasääntöjä ja koordinoi kansainvälistä yh-teistyötä siviili-ilmailun alalla.

37

Kansainvälinen postiliitto (UPU) Universal Postal Union – Bern

Vuonna 1874 perustettu UPU, joka on ollut YK:n erityisjärjestö vuo-desta 1948 lähtien, laatii postipalveluja koskevia kansainvälisiä sääntöjä, antaa teknistä apua ja edistää yhteistyötä postipalveluihin liittyvissä kysy-myksissä.

Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) International Telecommunication Union – Geneve

Vuonna 1947 YK:n erityisjärjestöksi liittynyt ITU tekee kansainvälistä yhteistyötä teleyhteyksien parantamiseksi, hallinnoi radiotaajuuksien jakoa ja satelliittien sijoitusta, tekee tutkimustyötä ja pyrkii parantamaan televies-tinnän saatavuutta kehitysmaissa. Liitto perustettiin vuonna 1865 Kansain-välisen lennätinliiton nimellä.

Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) World Meteorological Organization – Geneve

Vuonna 1947 perustettu WMO edistää ilmakehää ja ilmastonmuutosta koskevaa tieteellistä tutkimustyötä ja toimii maailmanlaajuisen meteorolo-gisten tietojen vaihdon helpottamiseksi.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) International Maritime Organization – Lontoo

Vuonna 1948 toimintansa aloittanut IMO tekee työtä kansainväliseen merenkulkuun liittyvien menettelytapojen kehittämiseksi, meriturvallisuu-den parantamiseksi ja laivojen aiheuttaman merten saastumisen ehkäisemi-seksi.

38

Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) World Intellectual Property Organization - Geneve

Vuonna 1967 perustettu WIPO edistää kansainvälistä henkisen omai-suuden suojelua ja tekee yhteistyötä tekijänoikeuksiin, tavaramerkkeihin, teolliseen muotoiluun ja patentteihin liittyvissä kysymyksissä.

Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) International Fund for Agricultural Development - Rooma

Päätös IFADin perustamisesta tehtiin vuonna 1974 Maailman elintarvi-kekonferenssin yhteydessä. Vuonna 1977 toimintansa aloittanut IFAD myöntää taloudellista tukea elintarviketuotannon lisäämiseen, ravitsemus-tilan kohentamiseen, työllisyystilanteen ja köyhien maanviljelijöiden ase-man parantamiseen köyhissä kehitysmaissa.

YK:n teollistamisjärjestö (UNIDO) United Nations Industrial Development Organization – Wien

UNIDO toimii kehitysmaiden teollisuuden kehittämiseksi tarjoamalla teknistä apua, neuvontapalveluja ja koulutusta. UNIDO perustettiin vuonna 1967 YK:n alaiseksi järjestöksi. Vuonna 1986 siitä muodostettiin 14. YK-järjestelmään kuuluva erityisjärjestö.

Olematta muodollisesti YK:n erityisjärjestö vuonna 1957 perustettu Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on itsenäinen hallitusten välinen järjestö, joka toimii yhteistyössä YK:n kanssa. Sama koskee vuon-na 1994 kauppa- ja tullisopimus GATTin seuraajaksi perustettua Maail-man kauppajärjestöä (WTO). Vuonna 1995 toimintansa aloittaneen WTO:n tehtävänä on kehittää ja valvoa maailmankaupan sääntöjä, toimia kauppaneuvottelujen foorumina ja ratkoa kauppariitoja.

39

YK:n tunnus

Yleiskokous hyväksyi YK:n virallisen tunnuk-sen vuonna 1946. Se on maailmankarttaa esit-tävä projektiopiirros, jonka keskuksena on Pohjoisnapa. Kartta ulottuu 60. eteläiselle le-veysasteelle. Kaikki maa-alueet, Etelämanner-ta lukuun ottamatta, ovat kartassa mukana. Maapalloa ympäröi oliivipuun lehvistä sidottu seppele.

Julkaisija: YK:n tiedotustoimisto (UNIC) Kööpenhamina, maaliskuu 2002

40

Haluatko enemmän tietoa YK:sta?

Käy kotisivullamme:

www.un.dk

Lisätietoja: YK:n tiedotustoimisto Suomen YK-liitto Midtermolen 3 Unioninkatu 45 B DK-2100 Kööpenhamina 00170 Helsinki Puh. +45/ 35 46 73 00 Puh. 09-135 1402 Fax +45/ 35 46 73 01 Fax 09-135 2173 Sähköposti: unic@un.dk Sähköposti: Kotisivu: www.un.dk toimisto@ykliitto.fi Kotisivu: www.ykliitto.fi

Published by UNIC Copenhagen, March 2002 (Finnish)