tdc-business-2-2012

Kehärata, Aviapolis ja uudistuva Tikkurila kirkastavat kaupungin ilmeen,

sanoo apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen /8

muutosten kourissa

Vantaa

no. 2/2012

Yritysten operaattori, jolle palvelu on ykkösasia

business

IT:n muuttuva rooliPuhu bisnestä, tietohallintojohtaja! /7

ViestintäratkaisuBerggren Groupille tietoliikenteen sujuvuus on tärkeä voimavara /14

TDC Service OnlineHallitse palveluitasi vaivattomasti verkossa /18

2 TDC Business 2/2012 2/2012 TDC Business 3

4 Ajassa

6 Voittajanasenne Verkon välityksellä virtuoosiksi

7 Teknologia Tietohallintojohtajan pitää puhua bisnestä!

8 Case:Vantaa Megapolis Vantaa

12 TDCBoost-Yritysten viestintäratkaisu

14 Case:Berggren Aineetonta omaisuutta ja konkreettista tulosta

16 Kumppani Kaksi vahvaa yhdessä

17 Parempaapalvelua Aina askeleen edellä

18 3xTDCServiceOnline Parasta asiakaspalvelua myös verkossa

19 Näkökulma Tietotyön tuottavuutta on mahdollista mitata

TDC. Yritysten operaattori, jolle palvelu on ykkösasia.Luotettavat data- ja viestintäratkaisut häivyttävät etäisyyksiä, tehostavat prosesseja ja kutistavat kuluja. Tavallisten työntekijöiden arkipäivään ne tuovat uutta joustavuutta. Suomen toiseksi suurimmaksi yritysverkkojen tarjoajaksi kasvanut TDC tarjoaa vahvan teknisen ja projektiosaamisen ohella markkinoiden parhaan asiakaskokemuksen. Palvelujohtajuudesta kertovat Suomen tyytyväi-simmät yritysasiakkaat (EPSI Rating, laajakaistapalvelut, 2010 ja 2011). Pohjoismaisen TDC- konsernin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 3,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 10 000. Lisätietoa: www.tdc.fi

14

Pääkirjoitus

Sisällys

8Vantaa

mullistuu lähivuosina

rytinällä.

Viestintäratkaisu tukee Berggrenin nousua Euroopan johtavaksi IPR-taloksi.

Jari Hyppönen

Teema Viestintäratkaisut

TDC Business on TDC Oy:n asiakaslehti Julkaisija TDC Oy Päätoimittaja Titta Nummi Toimitusneuvosto, Pasi Mäki, Titta Nummi, Kirsi Korhonen, Jesse Koskinen Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Helsinki Kannen kuva Ari Heinonen Repro Aste Helsinki Oy Paino PunaMusta Oy Painosmäärä 55 000 ISSN 1797-593X Osoitelähde TDC Oy:n asiakasrekisteri Verkkolehti www.tdc.fi TDC Oy PL 100, 00094 TDC, Mechelininkatu 1 a, 00180 Helsinki Puh. 030 9941 [email protected]

JarkkoRantala etäopiskelee itsensä maailmanluokan rumpaliksi.

kuv

aSe

ppo

Saar

ento

la

6

Heikki Kinnunen

TDC:n johToajaTuksena on alusta asti ollut markkinoiden parhaan asiakaskoke-muksen tarjoaminen yritysasiakkaille. Olennainen osa asiakaskokemusta on konsultoiva ratkaisumyynti, johon olem-me systemaattisesti panostaneet viime vuosina.

Olemme johdon tukena ideoimassa, ehdottamassa ja synnyttämässä yrityk-selle yhdentyvän viestinnän ratkaisuja. Meidän tehtävämme on auttaa teitä löy-tämään kustannussäästöjä ja lisää tehoja liiketoimintaan ICT:n keinoin.

Haastaisinkin teitä, hyvät kollegat, hyö-dyntämään monipuolista osaamistamme täysimittaisesti. Teidän tavoitteenne oh-jaavat TDC:n toiminnan kehittämistä niin tuotteistuksessa, asiakaskohtaisissa rat-kaisuissa kuin niistä saatavien hyötyjen mittaamisessa.

Yritysten omilla ICT-osastoilla on toki myös paljon osaamista ja ammattitaitoa. Tiedän kuitenkin, että TDC:lle – yritysten operaattorille – on kerääntynyt lukuisten projektien ja neuvotteluiden myötä val-tavasti tietoa erilaisilta toimialoilta ja kokemuksia vastaavanlaisista ratkaisuis-ta. Tarttukaa tilaisuuteen ja ottakaa osaa-misestamme kaikki irti!

ICT-ratkaisut eivät enää ole pelkkää teknistä infraa vaan kiinteä osa yrityksen liiketoimintaprosesseja. Aikaansa seuraa-van ja vastuullisen johtajan tehtäviin kuuluu olla kiinnostunut ICT-ratkaisuis-ta sekä osallistua niiden evaluointiin ja hyötyjen tunnistamiseen.

Pasi Mäkijohtaja, Myynti ja markkinointi

Autamme teitä löytämään kustannussäästöjä ja lisää tehoja liiketoimintaan ICT:n keinoin.

Yritysjohto mukaan ICT-ratkaisujen suunnitteluun


AJASSA AJASSA

TDC:n TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan videoneuvottelut ovat arkipäiväistyneet Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

SuomeSSA, RuotSiSSA ja Norjassa toteutet-tuun kyselyyn osallistui yhteensä lähes tuhat yrityksiä ja julkista sektoria edustavaa vastaajaa.

Suomalaisvastaajista 73 prosenttia kertoi hyödyntävänsä videoneuvotteluja, kun Ruot-sissa vastaava luku oli 54 ja Norjassa 41 pro-senttia. Suomalaiset valitsevat videoneuvot-telut lähinnä silloin, kun se on fyysisen etäi-syyden vuoksi järkevää. Ruotsissa ja Norjassa sen sijaan pohditaan enemmän palaverin luon-netta.

Suomalaiset yritykset ja johto kannustavat myös selkeästi enemmän ihmisiä hyödyntä-mään videoneuvotteluja. Tutkimuksen mukaan suomalaisvastaajista puolet koki, että heitä rohkaistaan videoneuvottelujen käyttämiseen, kun vastaava luku oli Ruotsissa 41 ja Norjassa 27 prosenttia.

tDC RuotSi: lARS SChön”Edellytämme yhä enemmän työajan käyttämistä mahdol-lisimman tehokkaasti ja tar-koituksenmukaisesti. Video-palaveriin osallistumista pidetään useammin itsestään selvänä aikaa vievien ja kal-liiden liikematkojen sijaan.

Useimmat meistä arvostavat nykyisin aika- ja kustannustehokkuutta parantuneen elämän-laadun ohella”, kommentoi tutkimustuloksia TDC Ruotsin myyntiosaston videoneuvottelu-liiketoiminnasta vastaava Lars Schön.

tDC noRJA: peteR guStAfSSon”Suomessa on Norjaan ver-rattuna selvästi suurempi halu hyödyntää videoneu-votteluja kustannusten vä-hentämiseksi ja matkustus-ajan lyhentämiseksi. Suo-messa videoneuvotteluihin suhtaudutaan käytännönlä-heisesti ja taloudelliset nä-

kökulmat huomioiden, kun taas Norjassa ym-päristönäkökulma saa suuremman painoarvon,” sanoo TDC Norjan videoneuvotteluliiketoimin-nasta vastaava Peter Gustafsson.

73Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 73 prosenttia kertoi hyödyntävänsä videoneuvotteluja.

faktat

Vastaajista peräti 92 prosenttia piti matkustelun vähentämistä suurimpana syynä videopalaverien suosimiseen.

92

36 Vain 36 prosenttia suomalaisista vastaajista piti videoneuvotteluja sisäisten palavereiden välineenä. Ruotsissa vastaava luku oli 61 ja Norjassa 51 prosenttia.

kuvat Shutterstock

Suomessa Pohjoismaiden Muutoksia johtoryhmässä

TDC Oy:n johtoryhmän uusi kokoonpano on: Hanna Grön-berg, Tanja Huoponen, Mika Kervinen, Timo Le-voranta, Tiina Moberg, Pasi Mäki, Markus Puuk-ki, Samu Saastamoinen ja Jan Tamlander.

Uusi pääjohtaja valittu

Carsten Dilling, TDC:n Senior Executive Vice President, siir-tyi konsernin pää-johtajan tehtävään heinäkuussa. Kon-sernin johtajiston jäsenenä vuodesta 2007 toiminut Dil-ling on ollut tii-viisti mukana ensi vuoden alusta to-teutettavan kon-

sernin uuden strategian val-mistelussa.

ahkerimmat videoneuvottelijat

tDC oy:n liikevAihto kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 8,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. TDC Suomen dataratkaisujen liikevaihto ja asiakkuudet ovat kehittyneet alkuvuonna suo-tuisasti.

”Kasvun saavuttaminen Suomen kilpailluil-la markkinoilla on mahdollista ainoastaan tyytyväisten asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden luottamus on ansaittava joka päivä. Tähän

panostamme edelleen uudistetussa organisaa-tiossamme TDC:n vahvojen osaajien kanssa”, kommentoi TDC Oy:n toimitusjohtaja Timo Levoranta.

Koko TDC-konsernin liikevaihto kasvoi vuo-den ensimmäisellä puoliskolla 0,5 prosenttia 1,77 miljardiin euroon viime vuoden vastaa-vaan ajanjaksoon verrattuna. Käyttökate laski odotetusti 0,7 prosenttia 685 miljoonaan eu-roon.

tDC on täyDentänyt verkkopalomuurivali-koimaansa uudella asiakaskohtaisella TDC Wall -palomuuripalvelulla. TDC Wall tarjotaan pil-vipalveluna ja toteutetaan vikasietoisena, mikä takaa ympärivuorokautisen häiriöttömän toi-minnan. Palvelu skaalautuu aina 1 Gbit/s -lä-

päisykykyyn asti ja siihen voidaan luoda usei-ta eriarvoisia tietoturva-alueita. TDC Wall tuo yrityksen käyttöön kattavat palomuuriominai-suudet, jotka voidaan räätälöidä tarpeen mu-kaan.

Uutuus TDC:n palomuurivalikoimaan

Kesällä Helsingin Pasilan ratapihalla tapahtu-nut kuparikaapelivarkaus ja TDC:n valokuitu-verkon vaurio olisi voinut aiheuttaa laajempia-kin katkoksia TDC:n asiakkaiden tietoliiken-neyhteyksiin. Kiitos nopean poikkeustilanteiden hallinnan, ei esimerkiksi Vantaan kaupungin kriittisille tietoliikennejärjestelmille ehtinyt

kuitenkaan tapahtua mitään vahinkoa.”Vakavasta vauriosta huolimatta osa asiak-

kaistamme ei edes huomannut katkosta, sillä pystyimme reitittämään asiakkaidemme yh-teyksiä uudelleen jopa kymmenessä minuu-tissa”, kertoo TDC:n asiakaspalvelujohtaja Tiina Moberg.

TDC kasvaa Suomessa

Nopea reagointi minimoi tietoliikenne-katkot


Teollisuudessa – ja yhä enemmän myös esimerkiksi palvelusektorilla – perintei-set kilpailukeinot on jo käytetty. Tuotan-toa on tehostettu ja prosesseista on pois-tettu kaikki turha. Yritykset etsivät koko

ajan uusia keinoja piristää tuotekehitystä. IT-alan tutkimus- ja konsulttiyritys Marketvision

tutkimusjohtaja Katriina Valli korostaa, että yri-tysten on satsattava tietoon, jos ne haluavat tulevai-suudessa oikeasti erottautua.

”On hyödynnettävä entistä tehokkaammin yrityk-sen sisäistä tietoa, osaamista ja dataa. Mutta aivan keskeistä on myös kyky ennakoida muutoksia liike-toimintaympäristössä sekä ymmärtää nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita paremmin”, hän huomaut-taa.

Vallin mielestä suomalaisyritykset hyödyntävät vielä esimerkiksi sosiaalista mediaa äärimmäisen vähän.

”Kuluttajaliiketoiminnassa ollaan tässä hieman edellä. Mutta tämä olisi aivan yhtä relevanttia myös b-to-b–puolella. Myös siellä viimeinen päätös teh-dään hyvin tunnevoittoisesti. Keskeisessä roolissa on yrityksen ja sen edustajan maine.”

Tietohallintojohtajan muuttuva rooliValli ottaa vakuutusmaailmasta esimerkin siitä, mi-ten asiakastieto auttaa kehittämään bisnestä:

”Perinteisessä mallissa ennakoidaan vain toden-näköisyyksiä. Bisnes muuttuu huomattavasti tehok-kaammaksi, kun vakuutusyhtiö tietää, että asun kerrostalossa, minulla on yksi lapsi, kaksi kissaa eikä lainkaan autoa. Tällöin se pystyy tarjoamaan juuri minulle räätälöityjä tuotteita ja ehkä ennakoimaan liikkeitänikin.”

Vallin mielestä tietohallintojohtajan rooli onkin voimakkaassa muutoksessa. Hän ei saa olla vain se

kaveri, joka pitää koneet pyörimässä, vaan hänen

on etsittävä ja tarjottava yritykselle uusia liiketoi-

mintamahdollisuuksia.”Liiketoimintajohtaja ei ole yleensä pätkääkään

kiinnostunut päivityksistä ja biteistä. Hän kiinnostuu vasta, kun hänelle kerrotaan yksinkertaisesti ja sel-keästi, mitä uudella teknologialla ja sovelluksilla voidaan saada aikaan.”

”Se mitä johto ei ymmärrä, ei saa investointirahaa. Joskus käy jopa niin, että IT:n esittämä ROI kehitys-projektille on liian iso ollakseen uskottava ja hanke joutuu tästä syystä romukoppaan.”

Yhteistyötä liiketoiminnan kehittämiseksiOman mausteensa tilanteeseen tuo, että yritysten tietohallintajärjestelmien rakentamisessa on perin-teisesti painotettu varmuutta, huokeutta ja vakautta. Nykyajan vaatimuksiin kuuluvat kuitenkin ennen kaikkea nopeus, joustavuus ja mobiliteetti. Kahden filosofian yhteensovittaminen voi olla joskus haas-tavaa.

Vallin mukaan trendinä on, että liiketoimintajoh-to ostaa esimerkiksi pilvipalveluita ohi IT-osaston. Tässä on kuitenkin riskinsä, sillä liiketoimintajohto ei välttämättä ymmärrä, mitä tarkalleen ottaen ostaa ja mitä uusi palvelu vaatii muulta järjestelmältä toi-miakseen kunnolla. Ideaalitapauksessa IT-organisaa-tio onkin tällaisessa tapauksessa mukana teknisenä konsulttina ja päätös tehdään yhdessä.

”Mitä nopeammin yritysjohto kääntyy IT-organi-saation tai palvelutalon puoleen ja kysyy, millä ta-valla tietotekniikkaa voitaisiin käyttää liiketoiminnan kehittämiseksi, niin sen parempi. Tuollaisista yri-tyksistä löytyvät voittajat”, Valli korostaa.

Teksti Matti Välimäki Kuva Arto Wiikari

teknologia

Jos yritys haluaa oikeasti erottautua muista, on sen panostettava tiedon hallintaan, analysointiin ja hyödyntämiseen.

Voittajan asenne

Verkon Välityksellä Virtuoosiksi

Teksti Timo Nykänen Kuva Pekka Nieminen

Saman intohimon jakavasta porukasta syntyi verkossakin tiivis yhteisö.

Kiireinen musiikkidiggari Jarkko Rantala opettaa rumpujen soittoa, keikkailee oman yhtyeensä kanssa ja valmistelee sen ensimmäistä levyä.

Tietohallintojohtajan pitää puhua bisnestä!

Tietohallintojoh-taja ei pidä vain koneita pyörimäs-sä, vaan luo uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia.”

Rumpali Jarkko Rantala on saanut nauttia bos-tonilaisen Berklee College of Musicin maail-manluokan opetuksesta poistumatta kotoaan.

Viime vuonna ammattilehti Modern Drummerilta tullut sähköposti sai Jarkon tarttumaan etäopiskelu-tarjoukseen.

”Rock Drums -kurssin opettaja Rod Morgenstein oli tuttu lehden sivuilta ja tiesin hänet kovan luokan tekijäksi. Päätös oli helppo”, Jarkko sanoo.

Virtuaaliopiskelijat tapasivat toisiaan kerran vii-kossa webcamin välityksellä ja kurssitehtävät lähe-tettiin tallenteina opettajan arvioitavaksi.

”Oli jännä huomata, että saman intohimon jakavas-ta porukasta syntyi verkossakin niin tiivis yhteisö.”

Tähän mennessä Jarkko on suorittanut jo kolme 12 viikon mittaista rumpukurssia. Morgensteinin ohja-uksessa napsahti 12 parasta A-arvosanaa.

”Koen edustavani Suomea maailmalla, joten hom-mat pitää ottaa tosissaan.”

Jarkko saikin toisen opintojakson jälkeen parhaiden oppilaiden ryhmässä kutsun New Yorkiin. ”A Week On The Scene” -kurssilla hän pääsi tutustumaan ihai-lemiinsa muusikoihin ja klubeihin.

Eikä opiskeluinnolle näy loppua.”New Yorkissa puhuttiin, että etänäkin voi edetä

maisteriksi saakka. Tosin silloin en suosittele, että on töissä samaan aikaan. Itse jätin päivätyöni viimeisim-män kurssin vuoksi - kaikella on hintansa”, Jarkko naurahtaa.

Tikkari taitavalle tieto-hallinnolle: Katriina Valli jakelee mielellään leikki-mielisiä kannustimia hy-vistä suorituksista.

Case :: Vantaa

2/2012 TDC Business 9 8 TDC Business 2/2012

Kehärata uusine asuinalueineen, Aviapolis ja kohennuksen alla oleva Tikkurila. Parinkymmenen vuoden kuluttua Vantaa on aivan toisennäköinen, mutta paljon tapahtuu jo lähivuosina.

MegapolisVantaa

Teksti Kirsi Riipinen Kuvat Ari Heinonen, Tommi Tuomi, Liikennevirasto ja Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti

Case :: Vantaa

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen vastuulla on alueen maankäyttö- ja ympäristötoimi.


antaan moni-ilmeisyys näkyy jo maankäyttö- ja ympäristö-toimen apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen

huoneen seinällä olevasta jättikokoisesta kartasta. Kartassa aluekeskukset on väritetty yhdellä värillä, asuinalueet erottuvat

omina saarekkeinaan, samoin metsät, luonnonsuojelualueet – ja pellot, joita niitäkin on Vantaalla.

Kartta auttaa myös hahmottamaan, missä kaikkialla Vantaata paraikaa myllätään. Kaupunki mullistuu rytinällä, mutta mitä tämä vantaalaisil-le tai yleensä pääkaupunkiseudun ihmisille tarkoittaa?

Aloitetaan paikan päältä. Jo muutaman vuoden kuluttua esimerkiksi täällä Tikkurilan keskustassa katunäkymät ovat toiset. Näkyvimmin muuttuu asemanseutu, johon nousee uusi matkakeskus liiketiloineen ja toimistoineen.

”Asemasta tulee Suomen toiseksi vilkkain. Sen kautta kulkee päivit-täin 60 000 matkustajaa”, Nikulainen havainnollistaa rakennuksen vai-kuttavuutta.

Eikä tässä toki kaikki. Vantaan kaupungin kaavoituspäällikkö Lea Varpanen muistuttaa, että Tikkurilan aukiota varten on tehty suunni-telmia jo 1960-luvulla. Alueelle on haluttu julkisia tiloja, joissa ihmiset voivat kokoontua.

”Aluetta päästään lopultakin rakentamaan nykypäivän näkemysten mukaan. Tori saadaan kaupungintalon viereen, mikä on erinomainen juttu”, Varpanen huomauttaa.

Nikulainen on hyvillään siitä, että Tikkurilaan saadaan myös uusi osuus kodikasta kävelykatua Tikkuraitin jatkeeksi. Kaupunkikeskustaan tulee lisää asuntoja, ja ympäristö komistuu muutenkin. Lähivuosien

V


Case :: Vantaa

aikana kaupunki kohentaa kes-kustaansa kaikkiaan 300 miljoo-nalla eurolla.

Kehärata, pääkaupunkiseudun mullistajaMyös Kehärata valmistuu hyvää vauhtia. Junat alkavat kul-kea sitä pitkin Liikenneviraston mukaan heinäkuussa 2015. Siitä saadaan pääkaupunkiseudulle poikittainen raideyhteys ja kauan kaivattu junayhteys lentoasemalle, kuten suurkaupun-kiseudulle kuuluu. Helsingin keskustasta hujauttaa silloin lentokentälle puolessa tunnissa, eikä ruuhkista tarvitse välittää.

”Kehärata muuttaa varmasti koko pääkaupunkiseutua ja ih-misten elämää täällä. Luulen, ettemme osaa vielä edes arvioi-da, miten suuri mullistus se on”, pohtii Varpanen.

Pituutta Kehäradalle tulee 18 kilometriä, liityntäliikenne yhdistää sen pidemmällekin Uudellemaalle. Kun raideliikenne saadaan rullaamaan, toteutetaan samalla myös EU:n ilmasto-poliittisia tavoitteita: maantieliikennettä pyritään saamaan aisoihin.

Fillarilla lentokentälleMarja-Vantaalla on nykyään noin 4 000 asukasta, mutta kun osayleiskaava saadaan valmiiksi ja rakentaminen vauh-tiin, se on mahdollisesti jopa 30 000 vantaalaisen kotialue.

Yhteistyö toimii Vantaan kaupunki saa uudet tietoliikennepalvelut kaikkiin yli 400 toimipisteeseensä. Ne toimittaa TDC, asiasta sovittiin kesällä 2011.

TDC:llä on kokemusta julkishallinnon projekteista muun muassa Espoon kaupungin ja eri kokoisten valtion virastojen ja ministeriöiden kanssa. Vantaan urakka on laaja, sillä sopimukseen kuuluvat myös puhepalvelut, mobiililiittymät, LAN-palvelut sekä joukko yhdentyvän viestinnän sovelluksia.

Miten yhteistyö on sujunut, Ari Keinänen, Sales Executive TDC:ltä?

”Projekti on edennyt hyvässä yhteistyössä. Päätöksiä on tehty projekti- ja ohjausryhmissä nopeasti ja hyvin valmistellen. Jatkossa on tarkoitus pohtia entistä tarkemmin yhdessä, miten Vantaan kaupunki voi palvella asukkaitaan paremmin. Samalla saadaan tehostettua kaupungin palveluita, vähennettyä työntekijöiden työkuormaa ja pidettyä tietoliikenne- ja viestintäpalveluiden kustannukset sovitulla tasolla.”

Kun uudet tietoliikenne- ja viestintäyhteydet on saatu valmiiksi, sähköinen asioiden hoitaminen nopeutuu. Kaupungissa hyödytään myös siitä, että nykyaikaiset verkot ja niiden skaalautuvuus tekevät mahdolliseksi ottaa mukaan uusia palveluja myös tulevaisuudessa – sen mukaan kuin ne koetaan tarpeellisiksi.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kehäradan var-teen syntyy keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoinen

uusi asuin- ja työpaikka-alue”, Varpanen sanoo.Marja-Vantaasta ollaan kehittämässä myös ympäristökysymyk-

siin keskittyvää ekokaupunkia. Siinä urbaani keskusta yhdistyy vehreisiin pihoihin, joilla voi harrastaa vaikka kaupunkiviljelyä.

”Pyöräilyreititkin on muistettu, fillarilla voi polkea täältä myös len-tokentälle”, Nikulainen huomauttaa.

”Pyrkimyksemme on lisäksi, että saisimme etupainotteises-ti uusien alueiden palvelut kuntoon. Esimerkiksi päiväkoti ja koulu ovat kilpailukyvyn kannalta isoja arvoja”, Varpanen mai-

nitsee.Alueelle on lisäksi ideoitu pysäköintitilojen yhteyteen asukastiloja,

joissa asukkaiden olisi mahdollista vaikka kokata yhdessä tai pitää yh-teistä pajaa polkupyörien ja mopojen korjaukseen. Yhteisöllisyys on

uutta kaupunginosaa rakennettaessa tärkeää uusien asukkaiden juurtumisessa. Tähän Vantaalla kiinnitetään nyt erityistä huomio-ta. Kun esimerkiksi etätöiden tekeminen kotona yleistyy, ihmiset

tapaavat vapaalla ollessaan mieluusti muita ihmisiä.Vantaan karttaa vilkaisemalla huomaa, että kaupungin olisi mahdol-

lista kaavoittaa asuinkäyttöön lisääkin alueita.”Uusia asuinalueita tarvitaan. Jos maata ei kaavoitettaisi, hinnat

karkaisivat vieläkin korkeammaksi. Tuskin pääkaupunkiseutu kehittyy koskaan täysin valmiiksi. Aina löytyy uusia mahdollisia alueita”, Ni-kulainen sanoo.

Aviapoliksen yritysalue on Juha-Veikko Nikulaisen mukaan tärkeä koko kaupungin imagon kannalta.

2/2012 TDC Business 11

Kansainvälisesti ympäri vuorokaudenVantaalla ollaan syystä ylpeitä myös Aviapoliksesta, Kehä III:n ja lentokentän kupeen yritysalueesta. Nikulainen ja Var-panen huomauttavat, että alue on tärkeä koko kaupungin imagolle.

”Se on saanut paljon positiivista huomiota. Suomalaisittain on poikkeuksellista, että kaupunki yhdessä rakentajien ja maan-omistajien kanssa suunnittelee lentoaseman naapurissa olevan alueen tulevaisuutta”, Varpanen mainitsee.

Etenkin kansainvälisesti toimivat yritykset arvostavat Aviapolista jo nyt, mutta alueesta ollaan kehittämässä yhä modernimpaa keskitty-mää. Tätä puoltaa myös Kehäradan tulo alueelle.

”Aviapolikseen voidaan sijoittaa aivan lentoaseman vie-reen uusi asuinalue noin 4 000 asukkaalle. Aviapoliksen ja

Me

no

lip

pu

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u V

an

ta

al

le

Me

no

lip

pu

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u V

an

ta

al

le

Me

no

lip

pu

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u V

an

ta

al

le

Me

no

lip

pu

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u V

an

ta

al

le

Me

no

lip

pu

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u V

an

ta

al

le

Me

no

lip

pu

Va

nt

aa

ll

e M

en

ol

ipp

u

Vantaa + TDC

> Tietoliikenne- ja kommu-

nikointipalvelut kaikkiin

kaupungin yli 400 toimipis-

teeseen

> Koko Vantaa TDC:n ip-vpn

-monipalveluverkkoon

> Kiinteän ja mobiiliverkon

liittymät

> Laaja optio yhdentyvän

viestinnän sovelluksia

> Sopimus kokonaisarvoltaan

noin 10 miljoonaa euroa

lentoaseman työpaikkaympäristö on tulevaisuuden todellinen kehityshanke, jonka toteutuksessa ei kannata hätiköidä”, Var-panen sanoo.

Uutta tekniikkaa tarvitaanVantaalla on kunnianhimoiset tavoitteet hyödyntää uusinta mahdollista tekniikkaa niin asukkaiden kuin yritysten arkea helpottamaan.

”Tarjolla on niin paljon mahdollisuuksia, että välillä on vai-kea erottaa oikeat ja kannatettavat hankkeet”, Varpanen sanoo.

Häntä itseään kiinnostavat esimerkiksi alueiden omat netti-sivustot, joista asukkaat saavat nopeasti omaa naapurustoaan koskevat tiedot ja pystyvät helposti hoitamaan arkiset asioinnit.

Tekniikan toimivuus on tärkeää toki myös Aviapolik-sessa, joka elää globaalisti kellon ympäri. Videoneuvot-

teluiden on oltava mahdollisia vaikka aamukolmelta.

Vantaan kaupungin kaavoituspäällikkö Lea Varpanen iloitsee Tikkurilan muodonmuutoksesta.

10 TDC Business 2/2012


HyvinvointiMonipaikkainen työnteko lisää työtyytyväisyyttä. Joustavuus on hyvinvoivan työyhteisön perusta.

Älykästä työntekoa

TDC Boost - yritysten viestintäratkaisu

TieTokone

MaTka-puhelinip-puhelin

ViDeo

TehokkuusSiirrä turhat kokoukset ja tehottomat viestintätavat historiaan. Säästät selvää aikaa ja rahaa.

Välittäjä- ympäristö

Contact Center Yhteys

julkiseen verkkoon

Video Tilatieto Puhe

MS Lync

Älykästä työntekoa –

tehokkaampaa liiketoimintaa

Ekologisuushelppo tavoitettavuus vähentää matkojen tarvetta. Älykäs viestintäratkaisu kuormittaa vähemmän ympäristöä.


Case :: Berggren

Berggren Group hakee viestintäratkaisullaan lisää nopeutta, tehoa ja paikasta riippumatonta työntekoa.

Jari Hyppösen (vas.) ja Heikki Kinnusen edustama Berggren luotsaa asiakkaitaan

läpi immateriaalioikeuksien viidakon.

Miksi Berggren valitsi TDC:n? Luotettavuus. TDC:llä on kyky tarjota meille toimivia ja luotettavia palveluita - sitä, mitä kulloinkin tarvitsemme. Kokonaispalveluiden kustannustehokkuus. Kun saamme useita asioita samalta toimittajalta, pääsem-me nauttimaan suuruuden ekonomiasta. Järjestelmien osaset pelaavat myös saumattomasti yhteen. Yhteistyö ja tavoitettavuus. Asiointi on helppoa ja mutkatonta.

www.berggren.eu

Berggren Group on immateriaalioikeuksiin (IPR) erikoistunut asiantuntijayritys, joka kuuluu alallaan Euroopan johtaviin. Yri-tyksen tyypillisiä asiakkaita ovat kan-sainväliset pörssiyhtiöt ja bränditalot,

markkinaosuuttaan kasvattavat pk-yritykset sekä lupaavat start-up-yritykset.

Berggren Groupin kehitysjohtaja Heikki Kinnu-nen ja tietohallintopäällikkö Jari Hyppönen kertovat, että pari vuotta sitten Berggren hankki TDC:ltä viestinnän kokonaisratkaisun.

”Meillä oli jo aikaisemmin käytössä verkkopuhelujärjestelmä, joka palveli lähinnä sisäistä viestintää. Tuolloin kaikki perinteiset luurit kannettiin kuitenkin ulos ja normaalipuhelujakin ryhdyttiin soittamaan softan avulla. Ratkaisusta tehtiin globaali”, Kinnunen kertoo.

”Tämä tapahtui aikaan, jolloin tällaisista järjestelmistä ei ollut vie-lä paljon kokemuksia. Kaikki onnistui kuitenkin erittäin hyvin”, hän lisää.

TDC vastaa nykyään myös esimerkiksi Berggren Groupin mobiili- ja internetliittymistä – ja ylipäätään tietoliikenteen sujumisesta.

Tietoliikenne kriittisessä roolissa”Tärkeä strateginen tavoitteemme on, että meillä on alan paras säh-köinen työympäristö. Se tuottaa lisäarvoa sekä työntekijöillemme että asiakkaillemme. Kun kaikki aineistomme ovat verkossa, se tarkoittaa lisääntynyttä nopeutta ja tehokkuutta”, Jari Hyppönen kertoo.

”Viestintäratkaisun korkealuokkaiset pikaviestin- ja konferenssi-mahdollisuudet vähentävät myös esimerkiksi matkustamisen tarvetta – mikä tuo lisää kustannustehokkuutta ja säästää tietenkin myös ym-päristöä. Asiantuntijamme voivat hoitaa töitään täysipainoisesti mis-tä tahansa toimipisteestämme ympäri maata, saman sähköisen katon alla”, Hyppönen lisää.

”Tämä kaikki tarkoittaa, että toiminnassamme juuri tietoliikenteen sujuvuus on meille äärimmäisen tärkeä voimavara. TDC on osoittau-tunut luottamuksen arvoiseksi kumppaniksi. Lisäplussaa tulee ehdot-tomasti myös tavoitettavuudesta, yleisestä asioinnin helppoudesta”, Kinnunen mainitsee.

Teksti Matti Välimäki Kuvat Tommi Tuomi

Aineetonta omaisuutta ja

IPR:n merkitys kasvaaTDC ja Berggren tekevät tiivistä yhteistyötä myös silloin, kun Berggren tarjoaa asiakkailleen IPR:ään liittyviä sähköisiä työkaluja. Berggrenin kasvaviin liiketoiminta-alueisiin kuuluu Greip® -niminen kumppaniriippumaton palvelu, jolla asiakas voi hal-lita kokonaisvaltaisesti aineetonta omaisuuttaan.

”Meidät tunnetaan laajalti maailmalla, joten siitä-kään ei ole tietysti haittaa, että myös TDC tunnetaan

kansainvälisesti”, Kinnunen huomauttaa.Aineettoman omaisuuden rooli liiketoiminnassa muuttuu

jatkuvasti yhä tärkeämmäksi, mikä lisää IPR-palveluiden kysyntää.”IPR:n roolia kuvastaa esimerkiksi se, että se on nykyään Yhdysval-

tain merkittävin vientituote. Esimerkiksi amerikkalaiset yliopistot ovat erittäin hyviä valvomaan aineettomaan omaisuuteen liittyviä oikeuksiaan”, Kinnunen kertoo.

Berggrenin tulevaisuuden strategia on selvä:”Tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme Euroopan johtavana ja

monipuolisimpana IPR-talona. ICT:llä on tässä tehtävässä aivan kes-keinen rooli”, Kinnunen linjaa.

Tärkeä strateginen tavoitteemme on, että meillä on alan paras sähköinen työympäristö.

konkreettista tulosta



Alcatel-Lucent toimittaa tietotek-nisiä laitteita, ohjelmistoja sekä palveluita 130 maassa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 15,3 miljardia ja sen palveluksessa on 76 000 henkilöä. Alcatel-Lucent on valittu ainoana verkkoyhtiönä MIT:n viidenkymmenen innovatii-visimman yrityksen listalle. Yhtiöllä on noin 30 000 aktiivista patenttia ja seitsemän Nobel-pal-kintoa. Esimerkiksi vuonna 2011 sille myönnettiin 2 655 patenttia. Yhtiön päämaja on Pariisissa.www.alcatel-lucent.com

Parempaa palvelua

aina askeleen edellä

Teksti Timo Nykänen Kuva Kari Hautala

Kuka?

Samu Saastamoisen mielestä operaattorin pitää ennakoida asiakkaan tarpeet ja auttaa tehostamaan tämän bisnestä.

Nimi: Samu Saastamoinen Tehtävä: johtaja, ViestintäratkaisutTyömotto: Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos


1

2

3

i

yhdessäKaksi vahvaa

Kumppani

KumppaniAlcatel-Lucent on markkinoiden johtava tietoliiken-neoperaattoreiden verkkolaitteiden toimittaja. Yrityspuolella yhtiö on tunnettu kommunikaatiorat-kaisuistaan, mutta kasvaa voimakkaasti myös verkkoratkaisuissa. Alcatel-Lucent ja TDC ovat tehneet yhteistyötä Suomessa jo usean vuoden ajan.

”Meillä on ollut onnistuneita yhteisiä asiakkuuk-sia. Kumpikin yhtiö panostaa laatuun - sekä laitteistoissa että palveluissa. Uskomme myös toiminnan läpinäkyvyyteen”, Alcatel-Lucentin yritysmyynnin johtaja Petri Sollman miettii.

RatkaisuTDC ja Suomen valtion hankintayksikkö Hansel solmivat vuonna 2010 laajan puitesopimuksen. Sen mukaan TDC toimittaa valtionhallinnolle vuosina 2010-2014 Alcatel-Lucentin lähiverkon ja langatto-man lähiverkon laitteita. Kappalemäärät lasketaan tuhansissa.

”Valikoiduimme palvelutoimittajaksi erittäin laajasta joukosta. Saimme kilpailussa erinomaiset laatupisteet”, TDC:llä Hanselin puitejärjestelyistä vastaava johtaja Kenneth Grönroos kertoo.

Grönroos uskoo, että kumppanukset erottautuvat monista muista yhtiöistä ja yhteistyöryhmistä myös tarjoamansa kokonaisuuden selkeyden ansiosta.

”Meitä on kaksi vahvaa toimijaa yhdessä. Meillä on myös koko ajan hyvin selkeä fokus siitä, mitä teemme”, Grönroos kertoo.

AsiakashyödytPetri Sollman huomauttaa, että valtionhallinnon vaatimukset ovat nykyään tiukemmat kuin yksityi-sellä sektorilla.

”Toimittamamme ratkaisut turvaavat muun muassa valtion kriittistä infrastruktuuria.”

”Turvallisuuden lisäksi tärkeää on esimerkiksi se, että järjestelmän eri osaset toimivat hyvin yhteen. Kokonaisuus on myös kustannustehokas”, Grönroos huomauttaa.

”Kovan faktan lisäksi keskeistä on myös hyvä palvelu ja asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen”, Sollman lisää.

Teksti Matti Välimäki Kuva Jorma Marstio

T DC:ssä ja sen edeltäjäyrityksissä yhteensä 12 vuotta työskennellyt Samu Saastamoinen aloitti viime kesänä uudessa tehtävässään viestintäratkaisuista

vastaavana johtajana. Ala on kokenut hänen tähänastisen uransa aikana monia muutoksia.

”Ennen puhuttiin enemmän pelkästään tuotteista, kun nyt kokonaispalvelu alkaa olla ratkaiseva tekijä. Aiemmin ICT-puoli oli päättäjille lähinnä pakollinen kustannus, mutta nykyisin monelle yritykselle kriittinen osa liiketoimintaa”, Saastamoinen sanoo.

Hänen mielestään parempi palvelu tarkoittaa sitä, että oltaisiin aina askel edellä auttamassa asiakasta.

”Meillä kommunikaatiopuolella selkein esimerkki on asiakasportaalimme, jota on kehitetty alusta asti yhdessä asiakkaiden kanssa. Kaikki lähtee siitä, että kuunnellaan asiakasta tarkasti ja että tieto pistetään myös saman tien jakoon ja viedään käytäntöön. Toiminta on ollut meillä tässä suhteessa ketterää.”

Ympäröivän maailman vauhdin kiihtyessä ja ratkaisujen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi, on käytettävyys noussut tärkeään rooliin.

”Käyttökokemus on erityisen lähellä sydäntäni oleva asia ja tulee varmasti näkymään meidänkin viestintäpalveluissa.”

Itseään Saastamoinen kuvailee perusoptimistiseksi luonteeksi. Työntekijänä hän kaipaa selkeän tavoitteen, jota kohti edetä.

”Aina sen verran olen insinööri, että minun on vaikea toimia, jos tavoite ei ole selvillä”, hän naurahtaa.

”Parasta tässä työssä on kehitellä yhdessä idea, joka saadaan myös vietyä käytäntöön ja helpottamaan jollain tavalla asiakkaan elämää.”


Kirjoittaja on Sulava Oy:n toimitusjohtaja, joka ei voi sietää epäonnistuvia ICT-projekteja ja turhauttavaa tietotyötä. > www.sulava.com i

Kuva Pekka Nieminen

Näkökulma

Tietotyön tuottavuutta on mahdollista mitata

Sitä saat mitä mittaat.

X TDC Service Online3

Lisätietoa: tdc.fi/palveluportaali

suora yhteys asiantuntijoihin chat-kanavallaSuoran chat-yhteyden avulla voit kysyä asiantuntijoiltamme neuvoa TDC:n tuotteisiin liittyvissä asioissa. Haluatko tietoa päivityksistä, palvelupyyntöjesi etenemi- sestä vai tarvitsetko kenties teknistä tukea?

Tämän kaiken saat chat-kanavan kautta aina tarvittaessa.

TDC Service Online -palveluportaalin kautta voit hallita tuotteitasi ja palveluitasi silloin kun sinulle parhaiten sopii. Portaalissa hoidat helposti esimerkiksi palvelupyynnöt ja lisätilaukset tai seuraat laskutustietoja ja verkon statistiikkaa. TDC tarjoaa parasta palvelua myös verkossa.

myös verkossa

Palvelupyynnöt reaaliajassaVoit luoda ja seurata palvelupyyntöjäsi reaaliajassa, ja näet lisäksi historiatiedon kaikista palvelupyynnöistäsi.

Kun avaat palvelupyynnön TDC Service Onlinen kautta, se siirtyy automaattisesti asiantuntijoillemme käsiteltäväksi.

Parasta asiakaspalvelua

Vaivattomasti puhelimellaTDC Service Online -mobiiliversiolla seuraat vaivattomasti palveluitasi missä tahansa liikkeellä ollessasi. Valitset vain sivulle siirryttäessä mobiiliversion ja käytössäsi on matkapuhelimelle sovitettu selainnäkymä.

T yön tuottavuus ja tehokkuus ovat vuodesta toiseen jokaisessa organisaatiossa keskeisiä teemoja. Erityisesti tietojärjestelmä-hankkeissa mietitään lähes poikkeuksetta järjestelmän takaisin-

maksuaikaa. Mutta projektin päätyttyä tuottavuusvaikutukset jäävät silti arvailujen tai parhaimmillaankin henkilöhaastattelujen ja kyselyjen varaan.

Erilaiset tutkimukset kertovat karua kieltään – turhiin sähköposteihin ja palavereihin tuhlautuu viikoittain tuntikausia jokaiselta toimistotyötä tekevältä, työn tuottavuus on laskenut viime vuosina useilla toimialoilla ja ihmiset eivät viihdy työssään. Samanaikaisesti tietojärjestelmiin on investoitu suuria summia. Missä ongelma siis piilee?

Usein ICT-projektiin lähdettäessä ei tiedetä nykytilannetta. Käyttäjät tuntuvat olevan jotain mieltä, mutta mielipiteet ja todellisuus eivät aina kohtaa. Omaa CRM:ää voidaan pitää hyvänä, mutta sinne asiat kirjataan vasta viimeisellä mahdollisella hetkellä. Haku voi tuntua toimivalta,

mutta hakutuloksia ei klikata. Videoneuvot-telut olisivat teknisesti mahdollisia, mutta niitä ei hyödynnetä kuin satunnaisesti. Dokumenttienhallinta on käytössä, mutta silti sisäiset dokumentit kierrätetään sähköpostitse. Yrityksen kulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen, mutta intranetissä ei käydä ollenkaan keskustelua.

Kaikkia näitä asioita voidaan myös mitata automaattisesti ja tarvittaessa täydentää tuloksia kyselytutkimuksilla. Mittaus tulee tehdä ennen päätöksiä uudistuksista sekä uudistusten jälkeen. Mittauksen perusteella

on mahdollista kehittää sekä tietojärjestelmiä että toimintamalleja ja ohjata koulutuspanostukset oikeaan paikkaan.

Vanhan totuuden mukaan sitä saat mitä mittaat. Jos uskot tähän sanontaan, et voi olla mittaamatta tietotyön tuottavuutta.

Aki Antman

tdc-business-2-2012

Documents