1

Nyt opiskellaaNvuorovaikutustasivu 22

energia kallistuu, tulikivi porskuttaasivu 14

Anssi Vanjoki:

VIRTUAALISUUS muuttaa maailman

sivu 6

PwC:n asiakaslehti 2/2011

MikÄ HÄviÄÄ vuonna 2030? sivu 24 ParHaat raPortoiJat Palkittiin sivu 4

tero kivisaari potkii turkissa vauhtia telebisnekseensivu 18

4 lyhyesti YhteistyöSibelius-Akatemian

kanssaalkoi.Parhaatraportoijatonvalittu.Metsäteollisuusjärjesteleeentistäahkerammin.

6 teeMa virtuaalisuus tulee Verkkoakäytetäänmobiilisti,

muttaonkosilläväliä,millaisellalaitteella?Noei,vastaavatex-nokialainenAnssiVanjokijaTiedonmobiilikonkariArtoRyymin.

10 kasvutarina CarusPBSmyijaostitakaisin

–eikäselaskeepäonnistumistavaihtoehdokseen.

13 ahaa Yritysbarometripaljastaa

yritysvastuuntilanSuomessa.

14 globaali-lokaali Tulikiventuotannostajo

puoletmeneeulkomaille.

sisä

ltö

suoMessa ollaan vasta alkutekijöissä yritysvastuun mukanaan tuo-mien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Tämä selviää PwC:n tuoreesta yritysvastuubarometrista. Yrityksistä vain 37 prosenttia on tunnistanut kes-tävän kehityksen haasteita, ja vain muutama yritys on kuvannut niiden vai-kutuksia liiketoimintaan.

Harvinaista on myös yritysvastuun integroiminen ydinliiketoimintaan ja nostaminen strategiselle tasolle. Kuten hallitusammattilainen Sari Baldauf-kin totesi keväällä Kauppalehdessä, yritysvastuu ei ole mitään pehmopu-hetta, vaan kovaa ydintä, johon kehittyvä liiketoiminta nojaa.

Kuluttaja vaatii yhä enemmän tietoa ennen ostopäätöstä. Kuluttajat tarkis-tavat esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleja sekä hiilijalanjälkiä. Amerikkalaisella Walmart-ketjulla on nykyään lähes kaikissa pakkauksissa merkinnät hiilijalanjäljestä. Elintarvikepakkauksissa ensikuitukartonki on osin korvaamassa kierrätyskuitukartongin.

Kuluttajat kiinnittävät myös huomiota vesijalanjälkeen. Maailmassa käy-tetyistä tekstiileistä 45 prosenttia on puuvillaa. Puuvillan viljely kuluttaa paljon vettä, ja koska sitä viljellään varsin kuivilla alueilla, maata joudutaan kastelemaan paljon. Myös farkut ovat puuvillasta. Yksien farkkujen valmis-taminen vie 6 600 litraa vettä ja puoli kiloa erilaisia kemikaaleja. Jos fark-kuja valmistettaisiin erikoisselluloosasta, saataisiin yhden puun selluloosa-kuidusta noin 200 farkut.

Mobiilin konkarit Anssi Vanjoki ja Arto Ryymin toteavat leh-dessämme, että ei ole oleellista, millaisella laitteella tulevaisuudessa verkossa toimitaan. Heidän mielestään olennaista on, mitä verkossa tapahtuu ja miten liiketoiminta on yhdistetty virtuaalimaailmaan. Ryymin toteaa, että sosiaali- ja terveysala ei ole ollut odotetun ripeä ottaessaan uusia sähköisiä palveluja käyttöönsä. Tämän toteaa myös PwC:n terveydenhoitotoimialaa globaalisti johtava Chris-topher Wasden. Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvalloissa mobiili terveydenhoito tuo 25–50 prosentin säästöt kustan-nuksiin verrattuna perinteiseen terveydenhoitoon. Vanjoen ja Ryyminin ajatuksia voit lukea lisää lehtemme sivuilta 6–9.

Aurinkoista kesää mobiilin parissa!

johan kronbergPäätoimittaja

17 Paikalla Hallitusammattilaisettapasivat

WanhassaSatamassaHelsingissä.

18 Henkilö TeroKivisaarionTeliaSoneran

uratiikeri,jokanuorenahaaveililentäjänurasta.

21 kolumni KiisaHulkko:Lisääpalkkaa,mutta

milläperusteella?

22 Johtaminen VesaNissinenkorostaa

syväjohtamisessavuorovaikutustaitoja.

24 trendi Mikähäviäämaailmasta2030?

Ainakinweb2.0jasanomalehdet.

26 tullaan tutuiksi SariTakalovetääsiirtohintatiimiä

jalaulaaAbbaa.

pääkirjoitus

Kuluttaja päättää

2 3

JulkaisijaPricewaterhouseCoopersOy,PL1015(Itämerentori2),00101Helsinki,puh.(09)22800,www.pwc.com/fiOsoitteenmuutoksetaviisori@dmd.fiPäätoimittajaJohanKronbergToimituspäällikköHannaKaukoToimitus neuvostoKimKarhu,NinaKinnunen,JuhaLaitinen,JanneRajalahti,HarriValkonenToimitusOtavamediaOy,Kynämies,Köydenpunojankatu2aD,00180HelsinkiPainoFinepressISSN0789-5038.LehdessäkäytetylläpaperillaonkestävänkehityksenPEFC-tunnus.AVIISORIONPwC:NASIAKASLEHTI.

26

KANNENKuVA:M

ARJOTY

NKKYNEN

14

10

18

lyhy

esti

4 5

Parhaat raportoijatpalkittiinsuoMalaisten listayHtiöiden parhaatCorporateGovernance-raportoinnitonasetettuparemmuusjärjestykseentoistakertaa.Tänävuonnakisanvoittoisimmatyhtiöt

olivatPohjolaPankki,AlmaMediajaExelComposites.Listayhtiöidenraportointikilpailunjärjesti-

vätBoardman,Hallitusammattilaiset,PwCjaRoschier.Kilpailussaselvitettiinlistayhtiöiden

hallinnointiraportoinninnykytilaajaetsit-tiinelinkeinoelämänsuunnannäyttäjien

hallinnointiraportoinninparhaitakäytäntöjä,joitahyödyntämällähyvänhallinnointitavankehitystävoitaisiinedistääSuomessa.Arvioinnissakiinnitettiinhuomiotaläpi-

näkyvänhallinnointiraportoinninteknisenoikeellisuudenlisäksimyöslaadullisiintekijöihin,jotkaparantavattiedottamistaomistaja-arvonkasvattamisenjariskienhal-linnannäkökulmasta.Kilpailunarviointiraadissatoimivat Tom

v. Weymarn (pj),Juhani Erma,Maija-Liisa Friman, Satu Huber,Timo Löyttyniemi,Christoffer TaxelljaPekka Timonen.

onko yHdistyksesi taisäätiösirapor-tointiavointajaläpinäkyvää?Entäonkotoiminnantavoitteetkerrottuselkeästijaerisidosryhmienintressithuomioituraportoin-nissa?Selvitäasiailmoittautumallamukaan

PwC:njärjestämäänAvoinraportti-kilpai-luun.PwCkannustaakolmannensektorin

toimijoitaraportoimaanläpinäkyvästijalaadukkaasti.Kilpailuunvoivatosallistuakaikkiaatteelli-

setyhdistyksetjasäätiöt.Arvioinninkohteenaovatvuodelta2010

laaditutraportit,joidenavullayhdistystaisäätiöraportoitoiminnastaanjataloudes-taansidosryhmilleen.Raporttivoiollanimeltäänesimerkiksi

vuosikertomustaivuosikatsaus.Sevoiollamyösvirallinentilinpäätösjatoiminta-kertomus.Arvioinnissakiinnitetäänlisäksihuomiotakilpailuntavoitteidenkannal-

takeskeiseensisältöönyhdistyksentaisäätiöninternetsivuilla.Kilpailunpalkintona

onpositiivinenjulkisuusja15000euroa.Palkintosummajaetaankilpailusarjojenvoittajienkesken.RaadinjäsenetovatJohannes

Koroma(raadinpuheenjohtaja),Matti Hon-kala,Heikki Lehmusto,Leena NiemistöjaHanna Nurminen.Kilpailuntuloksetjulkistetaan10.marras-

kuuta2011järjestettävässäpalkintojenjako-tilaisuudessa.Ilmoittautumislomakemukaanliitettävine

raportteineentuleepalauttaa30.kesäkuutamennessäpostitse.

Ilmoittautumislomake ja tarkemmat ohjeet www.pwc.com/fi/ar

Metsäteollisuudenyritysjärjestelyt kasvussaPwC ennakoi pitkäänodotetunkonsolidoitumistrendinjatku-vanmetsä-,paperi-japakkausteollisuudessa.Yritysjärjestelyidenmäärämetsä-,paperi-japakkausteollisuu-

dessaonselvässänousussa.PwConpitänyttilastoayritys-järjestelyidenmäärästävuodesta2003lähtien.Vuosi2010onajanjaksontapahtumarikkain.uPM:nyritysjärjestelyjäpidetäänkonsolidoitumistrendininnoittajinaEuroopassa.PwC:ntuoreenBranching Out 2010 Deals Review-raportin

mukaanyritysjärjestelyjäolimetsä-,paperi-japakkausteollisuu-dessaviimevuonna385.Tämäon4,5prosenttiaenemmänkuinedeltävänävuonna.Kauppojenkokonaisarvosensijaanlaskivuoden200918,7miljardistaYhdysvaltaindollarista12,7miljardiindollariinvuonna2010.

Helsinki oli sijalla kahdeksan, kun PwC:n ja ulin tutkimuksessa listattiin kaupunkeja sen mukaan, miten sen kiinteistöt vetävät sijoittajia puoleensa. kahdek-sas sija tuli sarjassa ’olemas-sa olevat kiinteistöt’.

8

KuVAT:IS

MOHENTTO

NEN,PwCJA

ISTO

CKPHOTO

yhdistykset ja säätiöt kisaavat raportoinnissa

kiM karHu aloittiPwCSuomentoimitusjohtajanakesäkuunalussa.Toi-mitusjohtajanvaihdosperustuusovittuuntoimitusjohtajannelivuotiskauteen.KarhunedeltäjäJan Holmbergjatkaayhtiössäpartnerina.”Näentoimintammekannaltakaksi

keskeistäasiaa:asiakaslähtöisyydenjahenkilöstötyytyväisyyden.Meidäntäytyykehittyäyhäasiakas-lähtöisemmäksipalveluorganisaatioksijaollaentistäparempityöpaikkaniinnykyisillekuinuusilletyöntekijöille”,Karhukom-mentoikautensaalussa.

Kim Karhu on uusi toimitusjohtaja

Listautumisannissaratkaisun hetketkuluvan vuoden ensimmäinennel-jännesolipettymysEuroopanpörssienlis-tautumisanneille.Viimevuodenviimeiseenneljännekseenverrattunakaupankäynninarvoromahti71prosenttia,jaantienmäärälaski27prosenttia.Kolmenensimmäisenkuukaudenaikana

Euroopassatoteutettiin94antia,joidentuottoolihiemanalle3miljardiaeuroa.Vuoden2010viimeisenneljänneksen129listautumisantiatuottivatkuitenkinyli10miljardiaeuroa.TiedotkäyvätilmiPwC:nIPOWatchEurope-selvityksestä,jokakar-toittaalistautumisantienmäärääjaarvoa.ValtaosalistautumisanneistatoteutettiinLontoossa,muttatoimintaonjatkossaepävarmaakokoalueella.Toivonpilkahduksettulivatlähinnä

venäläisiltäliikkeellelaskijoilta.Epävarmatyri-tyksetharkitsevatkuitenkinyhä,olisikovii-saampaaluopuakokolistautumisannistavaijatkaaeteenpäinmyrskyisillämarkkinoilla.

ilmoittaudu mukaan Avoin raportti -kilpailuun.

Kysy asiakaspalautettakirjallisestiHenkilökoHtaiset suHteet asiak-kaaseenauttavatmenestymään.Ontär-keää,ettäasiakastyytyväisyyttämitataan,painottaaDon Almeida(kuvassa),PwC-ketjunpääjohtajanDennis Nallynkakkos-mies.HänvierailivapuntienoillaSuomessa.Asiakkailtasaa

todennäköisestierilaisenvastauksen,jospalautettakysy-täänkirjallisestikuinjossitäkysyttäisiinkasvokkain.Kasvo-tustenasiakassaattaahelpomminsanoakaikenolevanhyvin.Yli35vuottaPwC:llätyöskennelleenAlmeidanvastuullaonglobaalissajohtoryh-mässämarkkinatjaasiakkuudet.

Talouskaupunkien top 5 yllättitulevaisuuden talousPÄÄkauPungiteivätnäyttäisituoreentutkimuksenmukaanolevankaanneperinteiset.YkkönenonedelleenNewYork,muttaseonsaanutseu-

rakseenToronton,SanFranciscon,TukholmanjaSydneyn.SensijaanLontoo,PariisijaTokioputosivattärkeimpienfinanssi-jaliikemaailmankeskustenviidenparhaanjoukosta.TiedotperustuvatPwC:njaThePartnershipforNewYork

CityntoteuttamaantutkimukseenCitiesofOpportunity,jokaonlajissaanneljäs.Senmukaansuosiotakasvattavatkeskuk-set,joissayhdistyvätsekävakaatalousettähyväelämänlaatu.

Lisää tutkimuksesta www.pwc.fi > tiedotteet

suoMen PwC Ja sibelius-akateMiaovatsol-mineetyhteistyösopimuksen,jonkaontarkoitustukeaPwC:ntavoitettaollalähelläasiakastajatarjotasekäasiakkailleettähenkilöstölleelämyksellisiäkohtaamisia.Sibelius-AkatemiaonuudenMusiikkitalonsuu-

rinkäyttäjä,jayhteistyöavaaPwC:lleuseitaerilaisiamahdollisuuksiaollamukanaMusiikkitalontoiminnassasekäkohdataasiakkaitajatavatakollegoitamusiikinmerkeissä.”Etsimmearvoihimmesopivaasponsorointikohdetta,

jossaolisiaitoasisältöä.Sibelius-Akatemiankanssaolemmejonytideoineetmontahyvääkeinoahenkilös-tömmeiloksijaasiakassuhteidemmetueksi.Olemmesopineetmyösmuunmuassaopiskelijoidenkummi-ohjelmasta,jossamevoimmetukeaopiskelijoidenme-nestymistäurallaan”,PwC:nmarkkinointi-javiestintä-johtajaKaisa Heikkinentoteaa.”Sibiksentoimintaakuvaavathyvinarvomme:laatu,

johtajuusjatiimityöskentely.”

sibelius-akatemiaaPwC tukee

6 7

teksti Tiina Ruulio kuvat Marjo Tynkkynen ja Kari Hautala

VIRTUAALIAkohtiMillaisella laitteella toimimme tulevaisuuden verkossa? Ei sillä ole väliä, sanovat mobiilin konkarit, Anssi Vanjoki ja Arto Ryymin. Olennaista on, mitä verkossa tapahtuu ja miten liiketoiminta on yhdistetty virtuaalimaailmaan.

MistÄ sÄHköPosti Ja tuoreiMMat uutiset nykyään tarkistetaan? No taskuun mahtuvasta pienestä laitteesta tietysti. Tätä mieltä ovat nykyään muutkin kuin kovan luokan mobiilin ammattilaiset, sel-laiset kuin bisnesenkelinä toimiva Anssi Vanjoki ja Tiedon johtaja Arto Ryymin.

Kansa on siis siirtynyt mobiiliin. Vanjoki mainitsee yhdeksi mittariksi tästä sen, että enemmistö kehittyneiden yhteiskun-tien väestöstä käyttää mobiilia melko monipuolisesti – siis muuhunkin kuin tekstiviestin lähettämiseen ja puhelujen soit-tamiseen.

Vanjoki, entinen Nokian Mobile Solutions -yksilön johtaja, ei tekisi kuitenkaan numeroa siitä, mistä laitteesta uutiset ja sähköposti tarkistetaan, sillä se ei ole hänen mielestään olen-naista. Paljon tähdellisempää on, miten verkkoa käytetään ja miten siellä käyttäydytään.

Vanjoki huomauttaa, että laitteet ovat joka tapauksessa tie-tokoneita, joilla haetaan yhteyttä internetiin milloin langatto-masti, milloin piuhan päästä. Sama se, oli kyseessä sitten älypu-helin, tabletti tai jokin muu.

saMa MaailMa Myös bittiavaruudessaVanjoen mielestä laite nimeltä langaton puhelin, mobile phone, on nimenä pelkkä historiallinen jäänne. Se vain muistuttaa siitä, miksi kyseistä kapinetta ryhdyttiin kantamaan mukana kaikki-alle kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kyse oli tarpeesta tavoit-taa ja olla tavoitettavissa.

Nyt maailma on toinen, ja tämän toisenlaisen maailman ääri-viivat alkoivat hahmottua Vanjoelle 1990-luvun puolivälissä.

”Internetistä kasvaa reaalimaailman peilikuva. Kaikki mitä tapahtuu reaalimaailmassa, tapahtuu myös bittiavaruudessa. Tähän yhteydenpitoon tarvitaan erilaisia laitteita ja erilaisia ympäristöjä.”

Anssi Vanjoki sanoo, että esimerkiksi palvelutuotan-nolla olisi pal-jon oppimista sosiaalisesta mediasta.

➥ku

vaN

ta

ide

teo

s: a

NN

ikk

i lu

uk

ela

, ve

rk

os

to (1

995)

, ka

isa

Nie

me

N m

etr

oa

se

ma

, he

lsiN

ki

6 7

”Päätelaitteet merkitsevät yhä vähemmän. Olennaista on internet.”

Tiedon johtaja Arto Ryymin huomauttaa, että uuden teknolo-gian käyttöönotto vaatii uuden lainsäädännön lisäksi uudenlai-sia työtapoja.

Tekstiviesteillä JäTTISääSTöTMerJa auero on olluttavattomantyytyväinenneljävuottakäytössäolleeseenvastaanottoajantekstiviestimuistutukseen.HäntoimiiHelsinginsuunterveydenhuollonkeskitettyjenpalvelujenjohtavanaylihammaslääkärinä.Asiakassaakännykkäänsätekstiviestillämuistutuksenhammaslääkäriajasta.

Kaupunkipystyyottamaanvastaanvuodessa10000potilastaenemmänkuinaikaisemmin,kunperuuttamattomatpoisjäännitovatvähentyneet.”Olemmesaaneetpaljonhyvääpalautetta.Kyseonvarmastisiitä,että

tekstiviestionjotainekstraa,mitävarsinkaanuudetasiakkaateivätoleosanneetodottaa.”Helsinginhammashoitoloissakäyvuodessanoin150000asiakasta,käyntejä

onnoinpuolimiljoonaa.Tekstiviestimuistutusonosapotilasjärjestelmää,kutenmuutkinhammashoitoloidensähköisetpalvelut.”Kaikkikännykkänumeronsameilleantaneetsaavatautomaattisenmuistu-

tuksen,vaikkapalvelumuistuttaakintehokkaimminalle18-vuotiaitatulevastavastaanottoajasta.”Se,mitätekstiviestimuistutuksillaonlopultasäästettyeuroina,onhyvinvai-

keastimitattavissa.”Sitäonhankalaarvioida.Kunvastaanottoaikasiirtyy,vaivatuseinpahenevat

jatoimenpiteettulevatyhämonimutkaisemmiksijakalliimmiksi.”■

LueaiheestalisääPwC:ntutkimuksestaHealthcare unwired: Mobiilipalveluilla parempaa, halvempaa ja tehokkaampaa terveydenhoitoa.http://www.pwc.com/fi/fi/julkaisut

Vanjoki uskoo vahvasti avoimeen lähdekoodiin. Sen ansi-osta ohjelmaa voidaan muokata mieleiseksi ja tarvittaessa vaikka levittää sitä eteenpäin – ja samalla muuttaa käytössä olevia ohjelmia.

”Mitään muuta pysyvää ratkaisua ei tällä alalla ole kuin itse muutos.”

ovi auki kÄnnykÄllÄArto Ryymin on ollut mukana kehittämässä sosiaali- ja ter-veyssektorin käytännön mobiilipalveluita yli kymmenen vuotta. Hän toimii liiketoiminta-alueen johtajana Tieto-kon-sernin Healthcare & Welfare -yksikössä Oulussa.

Hän on Vanjoen kanssa samaa mieltä siitä, että itse pää-telaitteet, mobiilit tai ei-mobiilit, merkitsevät yhä vähem-män. Olennaista on verkko, internet, ja kaikki se, mitä siellä tapahtuu.

”Näppäriä uusia mobiilipalveluja on sinänsä hyvin helppo ideoida. Juju on siinä, miten käyttökelpoiset arjen ratkaisut liitetään johonkin kokonaisuuteen. ”

Sosiaali- ja terveysala ei ole ollut odotetun ripeä ottaes-saan uusia sähköisiä palveluja käyttöönsä. Aika olisi otolli-nen: kaksi miljoonaa suomalaista on jonkin mobiilihälytyk-sen ulottuvilla.

Tiedon sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkaan perustuvia palveluja hyödynnetään jo kymmenessä maassa. Esimerkiksi Ruotsissa on kerätty hyviä kokemuksia kännyk-kämuistutuksista hammashuollossa. Uusi palvelu vähensi vuodessa peruuttamattomia poisjääntejä 16 prosentilla. Pal-veluun tehty investointi maksoi itsensä takaisin kahdessa vuodessa.

Toimivia nettisovelluksia on käytössä muitakin.”Espoon terveyskeskukset avasivat vuonna 2000 interne-

tissä kroonikoille suunnatun omahoitopalvelun, johon on kytketty myös kännykkä. Kun lääkäri on ehtinyt vastata poti-laan netissä esittämään kysymykseen, tekstiviesti ilmoittaa vastauksen saapumisesta.”

Myös potilastietojärjestelmiä on viety mobiiliin, samoin kotihoitoratkaisuja. Mobiili kotihoito optimoi kodinhoitajien kulkureittejä, kertoo mitä missäkin pitää tehdä ja auttaa kuit-taamaan tehdyt työt. Ruotsissa kodinhoitajat käyttävät kän-nyköitä myös ulko-ovien avaamiseen.

Paljon on kuiten-kin vielä tekemättä. Ryymin huomaut-taa, että vielä tar-vitaan esimerkiksi uutta lainsäädän-töä, samoin uusia työtapoja.

Paine tähän suun-taan on selvä, kun vastassa on sosiaali- ja terveyspuolen resurssipula. ■

”Internetistä kasvaa reaali­maailman peilikuva.”

Vanjoen mielestä laite nimeltä langaton puhelin on historiallinen jäänne.

TEHOKKAAMPAA TERVEYdENHOITOA

kolme kymmenestä yhdysvaltalaisesta käyttäisi mielellään matkapuhelinta terveydentilansa seuraamiseen. yhteensä 40 prosenttia maksaisi palvelusta, joka mahdollistaisi terveyteen liittyvän tiedon lähettämisen suoraan sähköisesti omalle lääkärille. pwC:n Healthcare unwired -tutkimuksessa selvitettiin yhdysvaltalaisten kiinnostusta käyttää matka- tai älypuhelinta terveydentilansa seurantaan.

Lisää tietoa: www.pwc.com/healthcare

Laitteen sijaan keskeistä tulevaisuudessa on ihmisen identiteetti. Sen halutaan olevan läsnä virtuaalimaailmassa samoin kuin todellisessa maailmassa. Näiden kahden maa-

ilman raja hämärtyy – Van-joen mukaan lopulta koko-naan.

Juuri tähän sosiaalinen media tähtää.

”Laitteet, jotka hallitse-vat yksityisen identiteetin

ja virtuaalimaail man, menestyvät. Jo nyt Facebook tai mikä tahansa muu sosiaalisen median ympäristö merkitsee läsnä-oloa ja toisten ihmisten tapaamista. Fyysisiä tapaamisia, kuten tämän haastattelun tekemistä, tarvitaan yhä vähemmän. ”

”Virtuaalinen maailma on pelikenttä, jota ei voi hallita muutama iso yritys kuten Nokia tai Google. Nopeus, laatu ja innovatiivisuus kukoistavat yritysmaailmassa”, Vanjoki hah-mottaa tulevaisuuden langatonta maailmaa.

virtuaalisuus lÄPÄisee bisneksenVirtuaalisuuden jatkuvaa menestystä siivittää Vanjoen mukaan suuntaus, jossa materiaaliset asiat muuttuvat yhä selvemmin palveluiksi.

”Useimmista asioista halutaan vain hyötyä, ei mitään konkreettista asiaa. Itse asiassa kaikessa liiketoiminnassa pitää jo pohtia sitä, miten virtuaalisuus voidaan yhdistää sii-hen.”

Esimerkiksi palvelutuotannolla olisi paljon oppimista sosi-aalisesta mediasta.

Erilaisten laitteiden tekniset ominaisuudet kiinnostavat tavallista ihmistä hyvin vähän.

”Toiminnallisuus on oikeastaan ainoa olennainen asia lait-teessa, ja se miten oma identiteetti saadaan liitettyä siihen.”

Sinänsä mikään teknologia ei lopulta aseta ylitsepääse-mättömiä rajoitteita uudelle, ei edes sen kapasiteetti.

”Lopulta Adam Smithin kapitalismin näkymätön käsi tulee apuun: jos jollekin on kysyntää, sille ilmestyy tarjontaa hyvin nopeasti.”

Erilaisia laitteita tulee ja menee, ja osa niistä jää muokkaa-maan maailmaa uudenlaiseksi.

Vanjoki toimii nykyään useassa pienessä teknologiayrityk-sessä bisnesenkelinä. Myös kiireet ovat entiset.

VIRTUAALIAkohti

8 9

10 10 11

Failure is not an option. Carus PBS:n toimitusjohtaja Anders Rundberg siteeraa avaruusohjelmasta tutuksi tullutta lausetta. Yhtiön kasvu on täynnä mutkia, mutta ilman niitä se ei olisi kasvanut varausjärjestelmien maailman ykköseksi.

Anders Rundberg odotteli Maarian-haminassa Tukholman lautan lähtöä, kun hän tapasi entisiä kollegoitaan. He kertoivat, että Estline, jossa he olivat töissä, etsi uutta varausjärjestelmää. Rundberg oli tuolloin Telialla projekti-

päällikkönä. Hän kiinnostui tiedosta, sillä hän oli ollut Viking Linella tietojärjestelmätöissä.

”Otin heihin yhteyttä ja hain töitä projektinvetäjänä”, Rundberg kertoo.

Tuosta on nyt viitisentoista vuotta.

yHtiö Myyntiin saMan tienMitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja aikaa kului. Rund-berg kasasi oman tiimin rakentamaan omaa varausjär-jestelmää juuri lauttaliikenteeseen. He aloittivat työnsä toukokuussa 1998 ja pääsivät esittelemään tuotettaan saman vuoden lopulla. Joulukuussa syntyi sopimus.

Carusissa oli tuolloin kahden omistajan lisäksi neljä muuta työntekijää.

”Meillä oli tuote, joka toimi, ja olimme valmiita otta-maan todellisen askeleen markkinoille. Kehitystyöhön tarvittiin kuitenkin lisärahoitusta”, Rundberg kertoo.

Lisärahoitusta olisi pitänyt tulla joko omistajien omasta pussista tai ulkopuolisilta riskisijoittajilta. Aluksi Carus päätti kuitenkin solmia yhteistyösopimuksen Ani-ten, maailman johtavan varausjärjestelmätoimittajan kanssa. Yhteistyö oli kestänyt vain puoli vuotta, kun Anite päätti ostaa Carusin.

teksti Risto Pakarinen kuvat Daniel Eriksson ja iStockphoto

mutkien kauttaMaailmalle

Carus PBS on levittäy tynyt eri maailmankolkkiin, mutta seuraavaksi se aikoo Anders Rundbergin mukaan napata Suomesta suomen­ruotsalaisia yhtiöitä asiakkaikseen.

kasv

utar

ina

➥

Palstallaesitelläänuusimpiatutkimustuloksiaxxxxx

UUSIA JULKAISUJA

ahaa

!

Harva raportoiyritysvastuusta

PwC:n yritysvastuubaroMetri2011paljastaa,ettäyritysvastuunjohtamisensuurinhaasteonselkeidentavoitteidenpuuttuminen.Yritysvastuubarometritarkasteleeyritystenvastuullisuuttayritysvastuun

raportoinnin,johtamisenjastrategisenyritysvastuunnäkökulmasta.Siinäonollutmukana580suomalaisyritystä,joidenraporteistajanettisivuiltaonetsittytietoaniidenyritysvastuusta.”Yritysvastuuntietoisessajohtamisessaonvielämatkaakurottavana.

Aktiivisimpiaraportoijiaovatsuuryritykset”,kertooyritysvastuupalveluidenjohtajaSirpa JuutinenPwC:ltä.”Pk-yritystenraportointiavähentääresurssienpuute.”Vajaapuoletyrityksistäeiolemäärittänytsidosryhmiään.”Emmelöytäneetläheskäänkaikistayrityksistätietoasiitä,millaista

vuorovaikutustaheilläonsidosryhmienkanssa.Josmarkkinatpitävättärkeänäesimerkiksiympäristöasioita,asiansahoitavatjasiitäviestivätkirivätmuidenedelle.”

vÄHÄinen raPortointi eivälttämättäoleainamerkkisiitä,etteiköyritysvastuutajohdettaisitaihyödynnettäisistrategisellatasolla.”Yritysvastuunriskienkuvaaminensekäkestävänkehityksenhaasteisiin

vastaaminenonvielävähäistä.Kunneotetaanhuomioonliiketoiminnas-sa,pystytäänkehittämäänuusiatuotteitajapalveluja.”Vastuullisuudenjohtaminenvoijäädäyrityksissäyhdenihmisentai

yksikönharteille.Hallituksenjaylemmänjohdonagendallaolevayritysvastuuluokehyk-

setkestävälleliiketoiminnalle.■

Palstallakerrotaantuoreidentutkimustentuloksista.

12 13

”Päätös ei ollut meille vaikea. Me olimme tehneet kolme vuotta töitä oman järjestelmämme kanssa, ja kasvuun tarvit-tiin lisämuskeleita. Päätimme mennä tätä reittiä.”

… Ja sitten takaisin itselle Carus kasvoi tasaisesti vuodesta toiseen, laajensi toimin-taansa Itämereltä maailmalle niin, että sillä on nyt laut-taliikenteen asiakkaita ympäri maailmaa Yhdysvalloista

Australiaan, Afrikasta Eurooppaan.

Muutama vuosi sitten Anite kuitenkin päätti keskittyä yhä enemmän matkanjärjestäjiin, kun taas Carusin asiantun-tijuus oli nimenomaan

lauttaliikenteessä. Oli jälleen muutoksen aika, ja yhtiön toi-miva johto osti Carusin takaisin Anitelta.

”Kaikki tapahtui nopeasti. Meitä oli siinä vaiheessa yhtiö s - sä noin 18 ihmistä, ja käytännössä melkein kaikki olivat mukana yrityskaupassa, management buyoutissa.”

Pörssiyhtiön osana olemisessa on puolensa – ja se toinen puoli. Kun työntekijät pääsivät myös omistajiksi, ilmapiiri parani.

”Englannissa toimiva myynti-ihmisemme totesi ensimmäi-sellä vierailullaan kaupan jälkeen, että ilmassa oli aivan eri-lainen tunne. Kaikki olivat sitoutuneita, ja päätöksenteko oli nopeampaa kuin ennen.”

”Anite oli joka tapauksessa kauppaamassa Carusta, joten jos me emme olisi ostaneet yhtiötä takaisin, luultavasti joku kilpailijamme olisi sen tehnyt, ja minä olisin saanut etsiä uutta työpaikkaa”, hän jatkaa nauraen.

varausJÄrJestelMÄ ennustaa suHdanteetKasvuun tarvittiin kuitenkin edelleen lisää voimia, ja Carus lyöttäytyi yhteen toisen ahvenanmaalaisen yhtiön, PBS:n kanssa 2009 lopussa. PBS oli talousjärjestelmiin keskittynyt yhtiö, jonka tuotteet täydensivät Carusin varausjärjestelmää.

Nyt noin neljän miljoonan euron liikevaihdon yhtiöllä on neljä erikoisaluetta.

”Lauttaliikenteen varausjärjestelmät on niistä suurin. Sen lisäksi tarjoamme PBS:n ydintuotetta, talousjärjestelmiä, konsulttipalveluja ja yritystietoa.”

Esimerkiksi varustamolle tarjotaan pakettiratkaisua, johon kuuluvat varaus- ja talousjärjes-telmä, verkkoratkaisuja ja henkilöstön vuokrausta.

Erilaiset tuotteet antavat Carus PBS:lle paitsi paremmat kasvumahdollisuudet, myös mahdollisuuden jakaa työtaak-kaa tasaisemmin koko vuoden ympäri. Samalla tuli suojaa suhdanteita vastaan.

”Talousjärjestelmissä suuri paine ja kiire iskevät syksyisin, kun yhtiöt alka-vat valmistautua tilinpäätöksiinsä, laut-taliikenteessä puolestaan keväisin, kun varustamot alkavat suunnitella kesäse-sonkiaan.”

Kun talouden suhdanteet kääntyvät, lauttaliikenne reagoi siihen ensimmäi-senä. Varausjärjestelmästä näkee yleisen talouden muutokset puoli vuotta ennen kuin lehdet kirjoittavat asiasta. Toisaalta,

UUTEEN NOUSUUN YRITYKSEN MYYNNILLä TAI OSTOLLA

PwC:n kokeneetasiantuntijatneuvovatkaikissayritysjärjestelyissäsekäkotimaassaettäkansainvälisesti.PwC:lläonyritysjärjestelyntoteutuksessaylituhatCorporateFinance-asiantuntijaanoin60maassa.Hevoivatauttaamissäjamilloinvain.Myöseritoimialojentuntemusonvankkaa.PwC:nasiakkaitaovatyritysten

lisäksipääomasijoittajat,julkinensektorisekäinstitutionaalisetsijoittajat.

PwC:n Corporate Finance -palveluihin kuuluvat• Yritysjärjestelyt:myynti-jaostotoimeksiannotsekämuutomistusjärjestelyt• Pääomasijoittajientoteuttamatostot,sijoituksetjasalkkuyhtiöidenmyynnit• Elinkaarihankkeetjaprojektirahoitusneuvonta• Yksityistämiset• Rahoitusneuvonta(rahoituksenhankkiminenjarahoituksenuudelleenjärjestelyt)

growth reimagined: the talent race is back on ➥ Kilpailuosaajistakiristyyentises-tään,kunrekrytointialkaataasvil-kastuataantumanjälkeen.Yritystenonentistähaasteellisempaalöytääoikeitaosaajiaoikeisiintehtäviin.

european outlook for non-Performing loans➥Raportissaarvioidaan,ettäeurooppalaisillapankeillaonvaltavamäärärahaakiinnisellaisissalaina-varoissa,jotkaeivätolepankkienydinliiketoimintaa.Luvutonkerättyraporttiinnytensimmäistäkertaa.

transfer pricing perspectives – winds of change ➥ Julkaisuonkokoelmaartik-keleista,jotkakäsittelevätmuunmuassasiirtohinnoitteluakoskevaasuunnitteluajastrategiaa.

WbCsd guide to ecosystem valuation ➥ TheWorldBusinessCouncilforSustainableDevelopmentinjaPwC:nyhdessälaatimanoppaanmukaanyrityksetvoivatlaskeasuoraanekosysteeminvaikutustenarvon.

esimerkiksi kodinkonekauppa laahaa saman verran talouden käännösten perässä.

HelPdesk ruotsiksiUusi Carus PBS näkee markkinoilla vielä yhden uuden aukon, joka on kuin tehty ahvenanmaalaisyhtiölle.

”Suomessa on koko joukko suomenruotsalaisia yhtiöitä, joiden on vaikeaa saada palvelua omalla äidinkielellään. Me pystymme tarjoamaan ruotsinkielisen tuen, helpdeskin.”

Lauttaliikenteen varausjärjestelmät ovat se kivijalka, jonka varassa Carus PBS jatkossakin seisoo. Yhtiö on kansainväli-sen InterFerry-järjestön kultasponsori ja siten läsnä maail-man suurimpien varustamoiden vuotuisissa tapaamisissa.

”Viime vuonna se pidettiin New Yorkissa, sitä ennen Istan-bulissa, Hongkongissa ja Tukholmassa.”

Kun toinen merkittävä alan järjestö, Shippax Ferry Ship-ping Conference, piti tämän vuoden konferenssia risteilemällä Barcelonasta Roomaan, Carus oli tapahtuman pääsponsori.

Failure is not an oPtionTaitava verkostoituminen on ollut pienen yhtiön ase.

Ja toisaalta, hyvä tuote auttaa. PwC puolestaan auttaa Carus PCB:tä kehittämään prosesseja ja toimimaan entistä luotettavampana ulkoistuskumppanina.

Carus tarjoaa kaikille joustavasti räätälöitävää pakettia. Palvelusopimus tarjoaa asiakkaille myös mahdollisuuden saada omaan järjestelmäänsä Caruksen kehittämät uudet ominaisuudet.

”Varausjärjestelmä on liikenteen sydän ja keuhkot ja veri-suonet. Jos matkan varaaminen tai lähtöselvitys ei toimi, lautta ei pääse matkaan. Sen on pakko toimia.”

”Esimerkiksi tanskalaisella asiakkaallamme, danske Færger A/S:llä, on yli 60 000 lähtöä vuodessa. Toisin sanoen heidän lauttansa lähtee jostakin joka seitsemäs minuutti.”

Caruksen CarRes-järjetelmä on jo varustamoiden mää-rällä laskettuna maailman ykkönen, samaten jos lasketaan asiakkaiden maantieteellinen jakauma. Rundberg haluaa kuitenkin lisää kasvua. Ensin Suomen ruotsinkielisillä mark-kinoilla, sitten muualla.

Hän siteeraa Kennedy Space Centeristä ostamansa kahvi-mukin kyljestä lausetta, jolla mainostettiin Apollo 13 -eloku-vaa: “Failure is not an option.”

Ei ollut sitä toiminnan alussa, ei Anitelle myynnin aikaan, ei takaisin oston aikaan, eikä se ole sitä nykyäänkään. ■

TEKSTI:M

ARJOHENTuNENKuVITu

S:ANNuAuTIO

kasv

utar

ina

”Jos emme olisi ostaneet yhtiötä takaisin, olisin joutunut etsimään töitä muualta.”

Tulikivi on suunnannut ennakkoluulottomasti vientiin. Koska energian hinta vain nousee, takkoja on entistäkin helpompi myydä edullisena ja ekologisena vaihtoehtona.

Takkatuli loiMottaa kotoisasti uuni- ja takka-valmistaja Tulikiven Helsingin konttorissa Bulevar-dilla. Toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen ottaa vie-raat vastaan rennon ja helpottuneen oloisena.

Juukalainen pörssiyhtiö tituleeraa itseään maa-ilman suurimmaksi varaavien tulisijojen valmista-

jaksi. Yrityksellä on takanaan tiukkoja vuosia, mutta monien mui-den toimialojen tavoin suhdanteet ovat kirkastuneet selvästi, etenkin kotimaan rakennus- ja sisustusbisneksessä. Keski-Euroopassakin ollaan parin vaisumman vuoden jälkeen uuden kasvun kynnyksellä.

Tulikiven käänne parempaan alkoi näkyä jo viime kesänä, ja siitä lähtien pörssitiedotteet ovat sisältäneet osakkeenomistajille hyviä uutisia. Edellisen nousukauden rönsyjä on purettu, omaa toimintaa tehostettu ja bisnestä fokusoitu entistä tiukemmin alkuperäisen osaa-misen ympärille.

”Keskinen Eurooppa on meille jatkossakin erittäin tärkeä mark-kina. Fakta kuitenkin on, että puulämmityksen suurin kasvupoten-tiaali löytyy havumetsävyöhykkeeltä ja tässä tapauksessa Venäjältä. Tämä selviää ihan karttaa katsomalla”, Vauhkonen toteaa.

energialasku tuo uusia asiakkaitaToimitusjohtajan tulevaisuudenuskoa vankistaa myös energian hin-nan jatkuva nousu. Se on saanut etenkin sähkö- ja öljylämmittäjät vilkuilemaan vuolukiviuuneja ja -takkoja vaihtoehtoisena lämmön- ➥

teksti Timo Sormunen kuvat Kari Hautala ja Tulikivi

14 15

Tulinenvientibisnes

Tulikivellä viennin osuus on nykyään lähes puolet liikevaihdosta. Keskisellä Euroopalla on yritykselle suuri merkitys, mutta suurimmat mahdollisuudet ovat Venäjällä.

glob

aali

& l

okaa

li

paik

allaPalstallaesitelläänuusimpiatutkimustuloksiaxxxxx

Hallitusammattilaisetpohtivat luovuutta

HallitusaMMattilaiset rypitivuosikokous-taanjaseminaariaanHelsinginWanhassaSatamassatoukokuunalussa.Luentojenaiheetvaihtelivatpörssiyhtiöidentule-

vaisuudenhaasteistaluovuudenjamielikuvituksenhyödyntämiseenliikemaailmassa.TilaisuudenavasiPwC:ntoimitusjohtajaKim

Karhu.SeminaarissapuhuivatEläkevakuutusyhtiöVarmantoimitusjohtajaMatti Vuoria,professoriAlf RehnÅboAkademistasekäfinanssialanprofessoriRenée AdamsStanfordinjaChicagonyliopistosta.RenéeAdamsintunnelmatolivatvapautuneet.”Todellamukavaa,kunsaintullapuhumaantänne.

Varautuminentaloudellisiinkriiseihinonhallitustenyksitärkeätehtävä.Kriisienaikanahallitustentäytyytyöskennellälujemmin.”

AsianajajatCarita Wallgren-LindholmjaInga Korpinenpitivätseminaarinkiinnostavimpanaosuu-tenaAlfRehninluentoaluovuudesta.”Ehdottomasti!”hetotesivatyhdestäsuusta.”Tulihetitunne,ettänytpäästäänasiaan.upeaa,

ettäpuhutaansiitä,mikäeiolemitattavissa.Vastaushallitusongelmiinonvarmastiasioissa,joitaonvaikeamitata.Luutuneitakäsityksiäpitääravistella.”AlfRehnyllyttäähallitusammattilaisiahulvattomaan

mielikuvituksenkäyttämiseen.”Sillävoiollayllättäviäseurauksia.Tällepoppoolle

onhauskapuhua,täälläonrohkeuttaajatellaasioitauusistanäkökulmista.Hallitustasollaihmisetovatnähneetkonservatiivisetpulmatilanteet.Suomalaisis-sayrityksissäluovuuttavoitaisiinhyödyntääenem-män.”■

Hallitusammattilaisetpohtivattoukokuunseminaarissaluovuuttajamielikuvituksenhyödyntämistäbisneksessä.

lähteenä. Sen rinnalle voidaan liittää myös muita vihreitä ratkai-suja, kuten aurinkopaneeleita.

”Puu- ja pellettilämmitys on ympäristöystävällinen vaihtoehto, mutta meidän tapauksessamme myös itse tuote on erittäin eko-loginen. Vuolukiviuuni maksaa oman hiilijalanjälkensä takaisin jo alle vuoden käytön jälkeen, roimasti muita nopeammin. Tätä viestiä pitäisi vain saada rummutetuksi maailmalle entistä näky-vämmin”, Vauhkonen kehaisee.

Uuttakin on tuotu markkinoille. Odotukset kohdistuvat eko-tehokkuutta korostaviin Green-tuotteisiin sekä lupaavasti liik-keelle lähteneeseen kiuaskauppaan. Jalkaa työnnetään jatku-vasti sisustusmarkkinoillekin.

”Tulisija voi olla asunnossa lämmönlähde mutta myös sisus-tuksellisesti tärkeä elementti ja katseenvangitsija”, selvittää Vauhkonen ja availee äkkivilkaisuilla enemmänkin taulutelkka-ria muistuttavaa takkaluukkua.

Metsien keskeltÄ MaailMalleTulikivi on kasvanut 30 vuodessa pienestä perheyhtiöstä kan-sainväliseksi konserniksi, ja tämä näkyy myös yhtiön sisällä. Käytännössä palkkalistoilla on väkeä kaikista tärkeimmistä koh-demaista Belgiaa, Ranskaa, Saksaa, Venäjää ja Yhdysvaltoja myöten.

Vientikaupan ensi askeleet otettiin jo 1980-luvulla, jolloin kotimaan hurja rakennusbuumi rohkaisi kokeilemaan kepillä jäätä myös Suomenlahden länsi- ja eteläpuolelta. Saksan ja Ruot-sin lisäksi Tulikivi kurotti ennakkoluulottomasti myös suurille ja mahtaville Amerikan markkinoille.

Silloisella toimitusjohtajalla Reijo Vauhkosella kasvu oli verissä ja sama into tarttui pian muihinkin.

Heikki Vauhkonen haluaa Tulikiven profiloituvan läm-mitysteknologian osaajaksi ja yhä vahvemmin sisustus-markkinoille.

TEKSTI:M

ARJOHENTuNENKuVAT:K

ARIHAuTALA

”Ostimme 1986 vuolukivikaivoksen Virginiasta, vaikka eng-lannin taitoa taisi olla vain yhdellä työntekijällä”, naurahtaa Vauhkonen.

Hullunrohkeutta tai ei, ennakkoluuloton kansainvälistymi-nen ja kohtuullinen jalansija Keski-Euroopassa takasivat sen, että Tulikivi selvisi hengissä Suomen totaalisesta taloussukelluksesta 1990-luvun alussa.

”Se kirkasti jokaiselle, ettei tulevaisuutta voi rakentaa pelkäs-tään suhdanneherkkien kotimarkkinoiden varaan. Päätimme suunnata entistä aktiivisemmin vientiin.”

Linjapäätös tiesi pitkiä päiviä myös Heikki Vauhkoselle, joka sai vuosituhannen vaihduttua vastuulleen vientikaupan vetämi-sen. Jo aiemmin pohjoiskarjalainen perheyhtiö oli hakenut kan-sainvälistymiseen rahoitusselkänojaa OTC-listauksella ja osake-annilla.

asiakaslÄHtöisyyttÄ Ja kulttuuritunteMustaMuutamaa vuotta myöhemmin kartan nuppineuloja löytyi Sak-san, Sveitsin ja Pohjoismaiden lisäksi entistä tiheämmin muun muassa Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista, Italiasta, Itävallasta sekä suurten mahdollisuuksien Venäjältä. Laivarahtina tulisijoja matkaa Yhdysvaltoihin asti.

Saavutus on kaukaa maakunnasta tulevalle pienelle perheyh-tiölle kiistatta kova, mutta menestysresepti on 2007 yhtiön toi-mitusjohtajaksi siirtyneen Vauhkosen mukaan yksinkertainen. Kaikki on lopulta kiinni omasta uskosta, asiakaslähtöisyydestä ja siitä, että toimitusketjussa voittavat niin asiakas, myyjä kuin valmistaja.

”Partneriverkostoa kannusti eteenpäin se, että tuotteidemme kasaaminen ja pystytys sujui kilpailijoita nopeammin. Näin he pystyivät myymään enemmän ja tekemään myös parempaa tulosta. Meillä oli aito win-win-kuvio.”

Ehdoton valtti kuuluu olleen myös vuolukiven muokattavuus asiak kaan vaatimuksiin ja sikäläiseen kulttuuriin sopivaksi.

”Kun venäläinen ja amerikkalainen haluaa mahtipontista ja jykevää lopputulosta, ranskalainen miettii enemmän sisustuksen kokonaisuutta. Saksassa arvostetaan pitkästä kaakeliperinteestä johtuen koristeellisuutta, lisäksi siellä painottuu tekninen toi-mintavarmuus. Näin jälkikäteen ajatellen olikin hyvä, että suun-tasimme sinne ensiksi. Laatu tuli varmasti testatuksi. ”

Entä missä Tulikivi on valoisasti alkaneen vuosikymmenen lopulla? Toimitusjohtajan vastaus tulee enempiä empimättä.

”Kasvua tulee etenkin Venäjältä, mutta myös Euroopasta ja Yhdysvalloista, jossa niin ikään aletaan herätä ympäristöasioille. Ja kyllä me haluam me profiloitua entistä enemmän lämmitystek-nologian osaajaksi kuin pelkäksi takkatehtailijaksi.” ■

3. 4.

glob

aali

& l

okaa

li

5.

• 1893 Finska täljstens ab (suomen vuolukivi oy) perustetaan. reijo vauhkonen ostaa toi-mintansa jo vuosia aiemmin lopettaneen yhtiön osakekannan 1970.

• liikevaihto noin 56 miljoonaa euroa.• viennin osuus lähes puolet liikevaihdosta.• tärkeimmät vientimaat ranska, ruotsi ja saksa.• henkilöstöä noin 500.

Tulikivi Oyj

renée adams muistutti, että hallitusten täytyy varautua kriiseihin.

varman toimitusjohtaja matti vuoria pohti puheessaan hallitusammatti-laisten roolia pörssiyrityksissä.

Carita Wallgren-lindholm ja inga korpinen huomauttivat, että luutu-neita käsityksiä pitää ravistella.

maarit aarni-sirviö, tomas lindholm ja kimmo rasila saivat keskustelun aihetta seminaarista.

alf rehn toivoisi, ettei hallitus-työskentelyssä unohdettaisi mielikuvituksen mahdollisuuksia.

16 17

”Tulevaisuutta ei voi rakentaa koti­ markkinoiden varaan.”

Armenia, Uzbekistan, Gruu-sia, siellä vanhat äijät heit-tää rhythm’n’bluesia, riimit-teli Juice aikanaan. Rytmikäs on ollut myös Tero Kivisaaren työmaa Euraasiassa.

Tero Kivisaari, Telia Soneran johtoryhmän ainoa suomalais-

jäsen, haaveili koulupoikana lentäjän urasta. Haave ei sellaisenaan toteutunut, mutta lentokoneet ovat silti tulleet yhtiön Euraasian liiketoiminnoista vastaavalle johtajalle tutuiksi.

”Olen varmaan saanut istua lentokoneessa ihan yhtä paljon kuin lentäjänäkin”, hän virnistää.

Vaikka kaikkein kiireisin matkarumba on hieman helpottanut, hänen työviikkoonsa sisältyy edelleen pari kolme matkapäivää. Lentotunteja tuo mittariin sekin, että virallinen asemapaikka on vaihtunut Istanbulista Tukholmaan.

”Kyllä omalla toimialueella on edelleen oltava läsnä. Kun vastuulla on kymmenen maata ja maantieteellisesti

Eurooppaa isompi alue, sitä ei pelkästään työpöydän takaa hoideta”, Kivisaari tähdentää.

Mukana Murroksessadiplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri on viihty-nyt muihin uratiikereihin verrattuna harvinaisen pit-kään saman talon leivissä. Siinä missä yleisohjeena on vaihtaa postia ja maisemaa viimeistään viiden vuoden välein, Kivisaari on pysynyt samalla työnantajalla 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Käytännössä hän ui silloiseen Telecom Finlandiin jo opiskeluaikoinaan. Yhtenä sinettinä jatkolle oli yhtiölle tehty lopputyö.

”Tarjolla on ollut koko ajan niin mielenkiintoisia ja haasteellisia hommia, ettei muuta ole osannut edes kai-vata”, Kivisaari muotoilee.

Imua lisäsi 1990-luvun lopulla toimialan silloinen murrosvaihe, jossa perinteinen teleliikenne siirtyi lan-gattomiin verkkoihin ja kännykän kautta alkoi kulkea muutakin dataa kuin vain puhetta ja tekstiviestejä.

Moni silloisista kehitysvisioista jäi IT-kuplan jalkoi-

Tero Kivisaari puhuu varovaisin sanankääntein suomalaisen median suhtautumisesta Telia Soneraan. Hänen mielestään yhtiön kokoluokkaa ja merkittävyyttä ei oikein ymmärretä.

➥

Tero Kivisaari, Telia Soneran Euraasian johtaja, on onnistunut bisneksissä niin hyvin, että talo on tarjonnut

hänelle jatkuvasti isompia haasteita. Ne ovat tienneet lukuisia matkapäiviä ja jopa öitä putkassa.

teksti Timo Sormunen kuvat Jukka Rapo

18 19

hen

kilö

tätä

mie

ltä

Palstallaesitelläänuusimpiatutkimustuloksiaxxxxx

hin, mutta viime vuosina kehitysvauhti on ollut jälleen hurjaa. Samalla toimialan kehityssuuntien ennustaminen on käynyt entistä vaikeammaksi.

Yksi asia on Kivisaaren mielestä kuitenkin selvää. Edessä on uusi selkeä kasvu steppi entistä nopeampien tiedonsiirtoyhteyksien an siosta.

”Matkapuhelin on jo nyt lähes korvaamaton kommu-nikaatioväline. Esimerkiksi kukkaron voi unohtaa varsin huoletta kotiin, mutta jos unohtaakin kännykän, on kään-nyttävä takaisin.”

Hän huomauttaa, uusi LTE/4G-teknologia lisää käyt-tömahdollisuuksia ja sovelluksia. LTE/4G (Long Term Evolution) tarkoittaa teknologiaa, jolla muun muassa kasvatetaan datan siirtonopeuksia ja pyritään vähentä-mään kuluja.

Hankalien PaikkoJen luottoMiesKivisaaren uran selkein käänne osuu vuoteen 2001, jol-loin silloisen Soneran kuohunta oli kovimmillaan.

Hänet nostettiin operaattoreille myytäviin ohjelmisto-alustoihin erikoistuneen SmartTrustin talousjohtajaksi, ja toimeksianto oli lopulta yksinkertainen: ongelmayh-tiöksi muuttunut yksikkö oli saneerattava myyntikun-toon. Urakka onnistui, ja yhtiön enemmistöosuus myytiin kesällä 2002 pääomasijoittajille.

Uusi haaste kuitenkin odotti jo seuraavana vuonna sil-loisen talousjohtaja Kim Ignatiuksen pöydällä. Se oli talous- ja varatoimitusjohtajan tehtävä Istanbulissa.

Tuolloin Kivisaari ei osannut kuvitellakaan, että sama urakka jatkuisi vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. ”Kun aloitin työt, meillä oli Euraasiassa noin miljoona tilaa-jaa. Nyt heitä on 31 miljoonaa”, Kivisaari ynnäilee.

Suomessa uutisointi on keskittynyt pitkälti Telia Soneran loputtomalta näyttävään oikeuskiistaan turkkilaisen Türkcellin kanssa. Kivisaari on kuiten-kin samaan aikaan potkinut sikäläi-set telebisnekset oivaan nousukiitoon. Samalla Venäjästä ja muista entisistä neuvostotasavalloista sekä Turkista ja Nepalista on tullut yhtiön tärkeimpiä kasvualueita.

Yhtiön nykyisestä myötätuulesta voi kiittää nöyryyttä ja sitkeyttä. Ensimmäiset pari kolme vuotta ovat uudessa, monessa kohtaa hyvin erilaisessa bisneskulttuurissa usein äärimmäisen työläitä. Kun kaikkia asioita ei voi muuttaa, on viisaampaa sopeutua.

”Kannattaa muistaa, että kyseisillä maailmankolkilla on tehty kauppaa jo silloin, kun Suomessa vielä asuttiin met-sissä. Opettajamainen ja arrogantti asenne vain ärsyttää. Toki on myönnettävä, että bisnestavat ovat lähentyneet viime vuosina toisiaan. Asioita on opiskeltu puolin ja toisin.”

Passi vei PutkaanTyökomennuksen alkutaival oli joka tapauksessa Kivi-saarellekin melkoinen kulttuurishokki. Koti-ikävän ohella mieltä painoi myös huoli omasta turvallisuudesta, joka kulminoitui kolmeen putkayöhön Kazakstanissa.

”Huomasin vasta lentokentällä, että passistani oli irron-nut etusivu. Putkassa ja kuulusteluissa tuli kieltämättä mieleen, että näinköhän tästä selviää edes hengissä. Sil-loin todella pelotti.”

Telia Soneran Suomessa saamaa mediakohtelua mies kuvaa varovaisin sanakääntein. Rivien välistä kuultaa harmi siitä, ettei yhtiön kokoluokkaa ja merkittävyyttä omalla toimialalla ole oikein oivallettu.

”Vähän on jämähdetty sinne Telecom-Finlandin, Sone-ran ja Suomi–Ruotsi-maaottelun tasolle. Olemme sentään Euroopan neljänneksi suurin teleoperaattori, jolla on toi-mintaa 20 maassa ja joka pörssiarvoltaan on tällä hetkellä lähes Nokian kokoinen yritys”, Kivisaari huokaa ja alkaa tehdä lähtöä – yllätys yllätys – lentokentälle.

”Viikonloput pyhitetään tiukasti perheelle. Ja todel-linen loma alkaa kesämökillä Puumalassa.” ■

TeroKivisaariikä: 38 v.

syntynyt: liedossa

työpaikka: toimitusjohtaja telia sonera euraasian toimialue 2007–

työura: telecom Finland, smarttrust talous-johtaja, telia sonera euraasia talousjohtaja

Perhe: vaimo ja kolme alle kouluikäistä lasta

Harrastukset: mökkeily, lukeminen, kuntosali

hen

kilö VAURAAKSI TYöNTEOLLA

tero kivisaari muistuu monien mieleen 1999 ilmestyneestä vaurastumisoppaasta, jonka hän teki yhdessä professori vesa Puttosen kanssa. siinä rikastumisesta haaveileville annettiin neljä vinkkiä eli rikas puoliso, lotto, yrittäjyys tai sijoittaminen.

kivisaaren kohdalla tuo unelma on toteutunut pitkälti työnteolla, joten oppaan jatko-osalle ei taida löytyä enää katu-uskottavuutta.

20 21

Lisää palkkaa,mutta millä perusteella?Mietitkö Joskus Miksiomapalkkasionjuuritämä?Taimiksikolleganpalkkaonomaapalkkaasikorkeampi?Etoleyksin.Suomalaistenmielestäoikeudenmukainenpalkkaperustuutyönvaativuuteen,tekijänsäpätevyyteenjatyöntuloksiin.Ihmisetansaitsevatsamanpalkansamastatyöstäsilloin,kunheidänpätevyytensäjasuorituksensaovatyhtenevät.Yrityshyötyytoimivastapalkkausjärjestelmästä,silläsetukeetuloksellisen

työntekemistä.Kunjärjestelmätoimii,yrityksenonmuitahelpompihoukutellamarkkinoidenparhaattyöntekijätjasitouttaaheidät.Hyväpalkkausjärjestelmäkannustaayrityksentavoitteisiinjatoimintatapoihin.Työntekijällepalkkaonvälttämätöntoimeentulonlähdejavahvaviestisiitä,

mitätöitäjamillaisiasuorituksiayrityksessäarvostetaan.useinkysy-mysonvieläpainavammastaasiastakuinkannustaminen:ihmisetkokevatolevansajäseniätyöyhteisössä,jossaheistävälitetään.

alun Perin HyvÄtkin palkkauksenperusteetsaattavatheikentyäajanmyötä.Tästäkieliikritiikkihenkilöstökyselyissäjakäytävillä.Yhäuseampipyytääoikaisuaepäoikeudenmu-kaiseksikokemaansapalkkaan.Tilannettavoidaanhoitaaainavainuusillapalkanlisillätaitilanteenlykkäämisellä.Paikataansuurimmatmontutjakierretäänne,jotkavoidaan.Pulmaksijää,ettäpalkanperusteethämärtyvät,eivätkäenäätoimitarkoituksen-mukaisesti.Tulospalkkioidenlisäämineneikorjaatilannetta,sillätulospalkkiotovattyypillisestisidoksissakunkinomaanperuspalkkaan.Pahimmillaanperus-telemattomatpalkkaerotvainkasvavat.

Palkkausjärjestelmäkannattaarakentaayhdes-sähenkilöstönedustajienkanssa.Palkkauksenperusteetovatläpinäkyviä,josesimiehetonval-mennettutaitaviksipalkkausjärjestelmänkäyttäjik-si.Tämäedistäätyöpaikanoikeudenmukaisuutta.Ratkaisevintaonjärjestelmällisyysjasinnikkyys.Huolehditaan,ettäkaikkitietävätpalkkauksen

perusteetjaesimiehetkäyttävätpalkkausjärjestelmäätarkoitetullatavalla.Isojamonttujaeitule,kunpalkkauskysymyksethoidetaanennakoivasti.

Jos PalkkausJÄrJestelMÄn perusteetovatjoroutineet,kannattaayrityksessäryhtyähuolelliseenperusparannustyöhön.Pelkälläpaikkaamisellaeipitkäänpärjätä.Ensimmäiseksityökaluksikannattaavalitahuolellinenpalkka-analyysi,jonkaavullaselviää,mistäpalkanosistalöytyvätpahimmatpalkkaus-vauriot.Myöspalkkapolitiikkaonviritettäväviisaasti:mistäasioistayrityksessähalutaanpalkita.Tämänjälkeenhyvinsuunnitelturakennustyövoialkaa.Raken-netaantarpeenmukaanuusiapalkkausjärjestelmänosiajakorjataanvanhoja.Parastilanneomanpalkanpohtimiseenonsilloin,kuntietää,mitenomaan

palkkaanvoivaikuttaaesimerkiksityössäkehittymällä.Joskolleganpalkkaonsilloinkorkeampi,tietää,mistäsejohtuu.

kiisa hulkko-nyman

KirjoittajatyöskenteleepalkkausjärjestelmienkonsulttinaOyGLMConsultingAb:ssäjaviimeis-teleeväitöskirjaansatulospalkkiojärjestelmienvaikuttavuudesta.Hänonosallistunutmonenpalkkakeskusteluoppaankirjoittamiseen,tuoreinjulkaistiinhuhtikuussa(www.tuottavuustyo.fi).

mistä asioista yritys haluaa Palkita?

Selkeyttä

palkits

emiseen

ku

va: to

mm

i tuo

mi

Hyvä ilmapiiri ja tuloksellinen toiminta. Näi-den taustalla on lopulta hyvin yksinkertai-sia asioita, joihin pääsemiseksi nykyiset valmennus- ja johtamisopit tarjoavat toisi-aan muistuttavia ratkaisuja: ole läsnä, tue, arvosta, kuuntele, delegoi, lisää vuorovai-kutusta.

Työelämän valmentajat vakuuttavat myös, että johtajuus ei ole synnynnäistä,

siinä voi kehittyä. Samaa sanoo myös Vesa Nissinen, syväjohta-misen valmentaja.

Mikä syväjohtamisen sitten erottaa muista johtamisen opeista?Nissinen sanoo, että vaikka johtamisen valmentamisessa pää-

periaatteet ovat monesti samat, keinot niihin pääsemiseksi vaih-televat.

Syväjohtamisessa on omat portaansa, mutta ilman yhtä keskeistä näilläkään por-tailla ei selvitä: johtaminen tarkoittaa suu-reksi osaksi tavoitteellista vuorovaikutusta. Esimies toisin sanoen parantaa valmiuksi-aan nimenomaan vuorovaikutustaitoja ja toiminnan tavoitteellisuutta kehittämällä.

Hyvien vuorovaikutustaitojen ansiosta johtaja voi auttaa ihmi-siä pysymään selvillä firman suunnasta ja tavoitteista. Vuorovai-kutustaidot ratkaisevat myös sen, ovatko ihmiset motivoituneita ja onnistuvatko työssään.

Nissinen pitää suomenkielisestä sanasta vuorovaikutus – jota on hankala kääntää muille kielille. Se kertoo kaksisuuntaisuu-desta: minä vaikutan sinuun ja sinä vaikutat minuun.

”Vuorovaikutus ei koske vain esimiehiä vaan ihan jokaista tii-miin jäsentä.”

Tärkeä osa vuorovaikutusta on, että esimies ottaa opikseen saa-mastaan palautteesta.

kaikki eivÄt oPi vuorovaikuttaJiksi. Onko kaikista esi-miehistä vuorovaikuttajiksi? Toisin sanoen voiko kuka tahansa kehittyä esimerkiksi saamansa palautteen perusteella?

”Kaikki eivät tässä onnistu. Ikävä kyllä huonoja vuorovaikutus-taitoja ei aina pidetä riittävänä perusteena vaihtaa ihmistä toi-seen työtehtävään. Väärässä tehtävässä oleva ihminen voi kerran valituksi tultuaan tuhota kymmenien vuosien työtuloksia. On hir-veää, että silti väärästä valinnasta pidetään kiinni.”

Nissinen toisaalta ymmärtää sen, ettei ihmisen siirtäminen toi-seen tehtävään tai rankimmassa tapauk-sessa irtisanominen ole helppoa. Miten osoi-tetaan, että ihminen ei osaa vuorovaikuttaa ja on väärässä paikassa?

Nissinen suosittelee kaikille organisaa-tioille kattavaa analysointityökalua, jonka avulla tällainenkin tapaus voidaan osoit-taa. Jos tuloksissa näkyy, että jonkun yksi-

kön kaikki ihmiset arvostelevat esimiestään rankasti, jotakin on tehtävä ja pian. Mikä olisi tätä parempi todiste tilanteesta?

Nissinen muistuttaa, että vääriä henkilövalintoja ei tulisi, jos valintaprosesseihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

”Johtajuudella on niin kova statusarvo, että sitä halua vat nekin, joiden ominaisuudet eivät riitä esimiesasemaan. Meidän pitäisi oppia näkemään, että kaikki tehtävät ovat tärkeitä ja että asian-

tuntija tekee firmassa vähintään yhtä tärkeitä asioita kuin esimies. Moni onnistuu asiantuntijana parhaiten.”

koHta PoMo Palaa norMaaliksi. Nissinen alkoi pohtia vuorovaikutusta ja itsensä kehittämistä palautteen perustella jo nuorena miehenä armeijan leivissä rukissa. Syväjohtamisen ideat saivat tuolloin alkunsa, ja nykyään Nissinen vie ajatuksiaan Saudi-Arabiaan.

Nissinen tietää vallan hyvin yleisen työyhteisöjen kliseisen käsi-tyksen valmennuksista: pomo käy muutaman päivän kurssin, sen jälkeen hän pyörii jaloissa kyselemässä kaikenlaista kunnes palaa taas normaaliksi.

Organisaatioiden kehittäminen ei voi Nissisen mielestä jäädä vain johtajatasolle – koska onnistumisen ratkaisee niin pitkälle vuorovaikutus.

Nissinen ei tarkoita sitä, että esimiehen pitäisi revetä kehitys-keskustelujen lisäksi syvällisiin vuorovaikutuskeskusteluihin jatku-vasti ja koko organisaationsa kanssa. Ei todellakaan, vaan työyhtei-söä on kehitettävä siten, että se tukee esimiestä.

Moni yritys turvautuu hyvinvointikartoituksissa ja muutostilan-teissa ulkopuolisiin valmentajiin. Nissisen ja hänen kollegoidensa yksi työsarka on kouluttaa deap Lead -yrityksessä työyhteisöihin niiden omia sisäisiä valmentajia, jotka keräävät palautetta, keskus-televat tiimiläisten kanssa, käyvät läpi pelisääntöjä ja auttavat vuo-rovaikutuksessa.

Työnantajan kanssa sovitaan, minkä verran työajasta he voivat käyttää valmennustehtäväänsä.

vastarannan kiiski innostui oPPiJaksi. Johtamisen oppeja seuraava ei ole voinut välttyä kuulemasta muutoksen joh-tamisesta, lähes kyllästymiseen asti.

Mitä syväjohtaminen sanoo tästä?”Nykyisessä johtamisessa on kyse lopulta nimenomaan muutos-

johtamisesta. Ihmiset osaavat oman hommansa, johtamisesta 90 prosenttia on nimenomaan muutoksen johtamista.”

Nissisen mielestä unohdamme, mistä onnistuneessa muutos-johtamisessa lopulta on kyse: oppimismyönteisestä kulttuurista. Jos kulttuuri on paikalleen jämähtänyt, ihmiset kokevat olevansa mukavuusalueensa ulkopuolella pienessäkin muutoksessa.

Nyt tarvitaan kannustavaa oppimiskulttuuria – ja innostuvaa asennetta, sillä muutoksessa jokainen joutuu venymään ja pane-maan itsensä likoon.

”Jos joukossa on vapaamatkustajia, he syövät muiden moraalia.”Entä mikä auttaisi muutosjohtamista ja vapaamatkustuksen

vähentämistä? Kyllä, hyvät vuorovaikutustaidot. Ja taas olisi käyt-töä omilla sisäisillä valmentajilla, jotka kykenevät käymään tilan-netta läpi ihmisten kanssa.

Jokaiselle pitää antaa tilaisuus kehittyä ja onnistua uudessa teh-

Hyvä esimies on ennen kaikkea hyvä vuorovaikuttaja. Syväjohtamisen päävalmentaja Vesa Nissinen sanoo, että pomolle välttämättömiä

vuorovaikutustaitoja voi kehittää.

teksti Kirsi Riipinen

”Ihmisiä ei voi alkaa muuttaa mutta

kaikkia pitää kuulla.”

JOHTAMISEN t r e n d i t

tävässään – myös niille, jotka ovat yleensä kaik-kea uutta vastaan.

”Ihmisiä ei voida alkaa muuttaa, mutta kaikkia pitää kuulla ja selvittää, mistä kielteinen asenne asioihin kumpuaa.”

Nissinen huomauttaa, että kun ihminen on kaikkea uutta vastaan, hän ei yleensä ole itse-kään tyytyväinen tilanteeseensa. Mutta kun häntä kuullaan ja hänen asenteitaan puretaan, tajutaan, millaisia kokemuksia on taustalla.

”Kielteisten kokemusten purkaminen ja ymmärtäminen auttavat ihmistä. Helpotus voi olla niin suuri, että hän haluaa siirtyä poruk-kaan, joka läh-tee innostuneena uuteen mukaan.” ■

vesa Nissinen toimii päävalmentajana deep lead oy:ssä.

Syvävuorovaikuttaja

Hyvän pomonaikaansaannoksetMistÄ tunnistaa työPaikan, Jossa vuorovaikutetaan? Päävalmentaja vesa nissinen vastaa.

• ihmiset onnistuvat mutta voivat tehdä myös virheitä.• he haluavat oppia uutta.• he luottavat toisiinsa.• Jokainen tuntee olevansa arvostettu.• tekijä on ”me” eikä ”minä”.• myös esimiehillä on työsuojelua, heitä ei polteta loppuun.

22 23

Mik

ä m

uu

hä

viä

ä?

teksti Kirsi Riipinen kuvitus Annu Autio

Massamarkkinointi häviää eikä kielitaitoa enää tarvita. Mitä muuta maailmassa tapahtuu vuoteen 2030 mennessä? Kysytään näitä työkseen selvittäviltä Risto Lähdesmäeltä ja Kalle Snellmannilta.

24 25

Hyvästi!

”Yritysten matkat loppuvat, sillä

matkustus pilaa imagon.”

C-kasetti on Historiaa, paitsi retroilijoiden pienessä piirissä, samoin on käynyt kirjoitusko-neelle ja LP-levyille. Viimeisiään vetelevät fak-sit, printatut hakemistot ja kiinteät puhelimet.

Risto Lähdesmäki ja Kalle Snellman haiste-levat ja tutkivat työkseen Ideanissa, miltä maailma tulevai-suudessa näyttää ja mikä kaikki häviää.

Paraikaa katoamassa olevien listalle he nostavat myös tekniset laitteet, joiden ikä on yli viisi vuotta. Tai oikeastaan voisi puhua kolmesta vuodesta.

”Kyse on teknologian nopeasta kehityksestä. On vaikea ku-vitella, että nykyiset älypuhelimet sinnittelisivät viiden vuo-

den jälkeen. On arvioitu, että teknologia kehittyy nykyään tunnissa sen verran kuin 90 viime vuoden aikana yhteensä”, Lähdesmäki sanoo.

Snellman huomauttaa, että myös esimerkiksi televisioi-den tekninen kehitys on huimaa. Netti muuttaa televisiota nopeasti. Jo lähitulevaisuudessa on melkoinen haaste olla omistamatta nettitelkkaria.

Uutta teknologiaa siirtyy myös kodinkoneisiin – ja kun näin käy, jo arkikokemuksen perusteella voi sanoa, että käyttöikä lyhenee. Plussaa sen sijaan on, että tiskikone kertoo pian meille, missä siinä on vika tai mistä kohtaa se vuotaa. Lisäksi kodinkoneet kuluttavat yhä vähemmän energiaa.

sÄHköPostiSähköpostikäyyhäkömpelömmäksi,kunpikaviestityleistyvät.Monikonuorikäyttääenääsähköpostia?Josenanalogiaonvanhanaikainen:pitääollatiettypostilaatikko,johonviestitulee.Tulevaisuudessasähkö-postisulautuuosaksimuutaviestintää.Sähköpostinolisivoinutkorvataesimer-

kiksiGooglenWave-sovelluksella,muttayhtiökehittisenetuajassajaehtijolopettaa-kinsen.Ideaolioikeansuuntainen,muttatähänaikaanturhankinedistyksellinen.

kÄteinenJosrahakeksittäisiinnyt,kukaaneiehdottai-sikaupankäyntiinpaperipalasia.Kauppiaalleonilmiselvää,ettämaksaminensiirtyyverk-koon.Ostoskärryalkaatunnistaahintalaputjalaskuttaaautomaattisestishoppailijaa.

PaPerinen ostoslistaArkipäivänelementitsiirtyvätmobiiliinlaittee-seen,jostaniitäonhelppojakaataiohjataeteenpäin.Ostoslistanvoiohjatavalmiiksi

kauppaan,jossaostoskorikootaanvalmiiksi–elleisitäsittentoimitetasuoraankotiovelle.Markkinoilletuleeyrityksiä,jotkakilpailut-

tavatostoslistantavaratjahakevatnesieltä,mistänesaahalvimmalla.Toteutuakseentämätosinvaatiimukaanisojakuluttajaryhmiä.

Cd, dvd, blu-rayMusiikkijaelokuvathaetaanverkosta.Levykaupatovatjohävinneetkatukuvasta,jaamerikkalainenBlockbusterkinjoutuijättä-määnkonkurssianomuksen.Peliboksitkinkatoavat,kunpelitostetaan

verkosta.Kirjojaeienääostetahyllyjätäyttämään,

kunneluetaansähköisesti.Kirjavaihtuuuuteenmuotoonsiinävaiheessa,kunkeski-ikäisetnaisetlöytävätsähköisenversion.Muttamikähänonseuraavakirjahylly?Tarvitaankosivistyksenstatussymbolintilallejotakin?Amerikassaperinteisenkustannuskanavan

ulkopuolelleonsyntynytomakustannepalve-luita,joissavoijulkaistakirjansasähköisessä

muodossa,painattaaitselleenmuutamanjapannakirjoituksensamyyntiinvaikkaAppStoreen.

liitu- Ja FlÄPPitaulu sekÄ HiiriLastenvaatimuksestakoulutsiirtyvätälynäyt-töihin.Hiirethäviävät,janäyttöjäohjataansormin.Kouluillemyydäänuusiainnovaa-tioitaopiskeluntueksi.Kuntykintaulullesiirtämäänmateriaaliinpiirtäätaikirjoittaapäälle,lisäyssiirtyytietokoneelle.FacebookjaWikihelpottavatajantasalla

olevanoppimateriaalintuottamista.

elokuvateatteri, Jossa ei ole 3d-graFiikkaa3Donyleistynytjopanopeamminkuinus-kottiin.Kolmiulotteinengrafiikkasiirtyymyöskoteihin,kunhanteknologiaatoteutetaanlaajastiilmanerillisiäsilmälaseja.3Donkuluttajanvempaimistaensimmäi-

senämobiililaitteissa.Jonytonmyynnissäkameroita,joillasaahyvinnäyttävää3D-kuvaa.

tekstailuTekstiviestinykyiselläänkaatuumaksullisuuteensa:miksisiitäpitäisimaksaa,kunviestejävoilähettääilmaiseksi?Pikaviestittelykehittyymuutenkin.

Joissakinlaitteissajaohjelmissaonesimerkiksimahdollistajonyttallentaapuheenasellaisiatietoja,jotkanormaalistipitäisikirjoittaapuhelimeen.VaikkapaFacebookintilapäivityksetjaTwitter-viestithoitu-vatkirjoittamattaniitä.

eksyMinenTäytyyollatodellinensankari,jos2020-luvullaeksyy–taisittenperilleohjaavanlaitteenakkusimahtaa.Paikantamislaitevoiollayhtä

hyvinpuhelimessakuinvaikkaparannekellossa.Seohjaatiettyynosoitteeseen,muttamyössokke-loisentoimistotalonneuvotteluhuo-neeseen.

kielitaitoVieraitakieliäeitarvitseosata,silläsimultaanitulkkausontehokastajasovelluksetyleisiä.Nappikorvaan,jatulkkauksensaaehkäjopaJope

2015 Sähköposti ja kauppalappu

Massamarkkinointi ja kielitaito2020Ruonansuunkertomana.ulkomaillatulkkaushoituutoisinpäin:ohjelmakääntäätarjoilijallepäivällistoiveesi.Mitenkauankouluissaopiskellaan

enääkieliä?Nähtäväksijää.

MassaMarkkinointiSaattaahävitäjopaennenvuotta2020.Markkinointimuuttuuyhäpai-kallisemmaksijapersonoidummaksi.Esimerkkiuudentyyppises-

tämarkkinoinnistaonvaikkapaCityDeal,jokaaloittitoimintansaSuomessakeväällä2010.SilläonjokapäiväyksikampanjaSuo-mensuurimmissakaupungeissa.Kampanjatuotevoiollayhtälaillarip-sienpidennystailento,muttatarjoustuleevoimaanvain,jostarpeeksisuurimääräihmisiähaluaasen.

liikeMatkailuihmiset tulevat yhä tietoisemmiksi ekologisista haasteista. työn-tekijöiden lennättäminen pilaisi yrityksen imagon. uudentyyppisis-sä videokonferensseissa sen sijaan läsnäolon tunne on hyvin kehit-tynyttä. ensimmäiset sovellukset ovat jo markkinoilla.

tren

di

Web 2.0 ja Matti Nykäs ­otsikot

2030sanoMaleHdet Printtiversioina

Saattavatollahistoriaajoennen

tätä.Sanomalehdistätuleejoka

tapauksessavainrikkaaneliitint

uotteita.Onoltavarahaa,jotta

paperiversioitavoiostaataitilata

.Tavallinenkansalukeelehtensä

sähköisesti.

Myösaikakauslehtientilanneon

vaakalaudalla.Nehakevatjo

nykyäänpäivittäisnäkyvyyttänet

istä.Mitennesiirtyisivätverkkoo

n

joustavastimuttatulostatekemäl

lä?

Web 2.0

Verkonmahdollisuudetovathuim

at.Kuntänäkeväänäetsimmes

opi-

viakansanedustajaehdokkaitam

edianvaalikoneista,tulevaisuude

ssa

yhteistenasioidenvaikuttamisest

akiinnostuneeteivätehkäliitykää

n

puolueeseenvaanesittäytyvätuu

dessa”vaalikoneessa”,jokaetsii

ehdokkaallesopivatäänestäjät.

nykyisenkaltaiset PuHelut

Äänisiirtyytulevaisuudessanetin

taijonkinmuunuuttatekniikkaa

hyödyntävänverkonvälityksellä.

3G-verkkojaeienääkäytetä,kisa

n

voittaatodennäköisestihalvintav

erkkoteknologiaahyödyntäväte

kijä.

FM-radio

Radiokuuluunetinkauttajakan

avienmääräonhuikea.

Matti nykÄnen otsikoissa

MuttakukaonuusiMatti?■

kuka?

26 27

SARITullaan tutuiksi: Olen ollut

PwC:llä puolivuottasiirtohintatiiminvetäjänä.Alaonkiinnostanutminuakauan,teinsiirtohinnoittelustalopputyönkin

Turunyliopistossa1998.Silloinaihepiirieikiinnosta-nutlähestulkoonkaanniinlaajastikuinnykyään.Yleinenmielenkiintoheräsioikeastaanvasta2007,kundokumentointilainsäädäntötulivoimaan.Ennennykyistätyötäniteinvastaavaakilpailijalla

kymmenisenvuotta.Sitäennenolinverottajallamuu-tamanvuodensekätilitoimistossa.Työhistoriastaonminullejokapäiväisessätyössäpaljonhyötyä.Minultakysytäänusein,mitäsiirtohinnoittelutar-

koittaa.Kuntarvitaanlyhyttämääritelmää,kerron,ettäseonkonserniyhtiöidenvälistenliiketoimienhinnoittelua.Liiketoimiinkuuluuhyvinkattavastikaikkeamah-

dollistabisnekseenliittyvää,kutenvaikkapatavara-kauppa,palvelut,käyttöoikeudet,korotjavuokra-tulot.

Juuri nytalanhaasteetkasvavatentisestään.MeilläonSuomessatoistaiseksivainvähänsiirtohin-noittelunoikeustapauksia,isojaperiaatteellisialinjauk-siaeiolejuuritehty.Joudummeodottamaanniitävielämontavuotta.Käytännönesimerkkihaastavastatilanteestavoisi

ollavaikkapasellainen,jossasuomalainenemoyhtiötekeehyväätulosta,samoinsenulkomaillaolevatytär-yhtiö.Verottajahaluaaselvittää,tekeekötytärliiankinhyväätulostatoimintaansanähden.Verottajaselvittää,onkotavaratmyytyliianhalvallataionkorojaltimaksuthoidettuemoyhtiölle.Jostyttärentulosonsentoimin-taannähdenliianhyvä,verottajavoioikaistaemoyh-tiönverotettavaatulosta.Kansainvälisetveroriitatilanteetlisääntyvät.useissa

maissaonmahdollisuussolmiaennakoivianiinsanot-tujaAPA-sopimuksia,joillavoidaansopiasiirtohinnoit-teluunliittyvistäasioistaetukäteenuseidenmaidenveroviranomaistenkesken.Jottasäästyisimmevuo-sikausiakestäviltäveroriidoilta,käymmemielellämmeverottajankanssakeskustelujahyvissäajoin.Yhtei-setkeskustelutauttavatviemäänasioitaeteenpäin,samallaverottajakinsaaparemmankäsityksenasiak-kaanbisneksestäjahinnoittelumalleista.

Työni onhyvinmielenkiintoista,silläpääsentutustu-maankunkinasiakkaanbisnekseenläheisesti.Jokainenasiakasonuniikkitapauksensa.Ontodellamielenkiintoistanähdä,mitkäovattietynliiketoiminnanerityispiirteetjamitenjuurisenyrityk-senbisnekseenvoidaansoveltaaerilaisiasiirtohinnoittelumallejajatoisaaltamitenverosuunnitteluavoidaanhyödyntääjaveroriskitvälttää.Kaikkeinmielenkiintoisintilannetuleeeteensilloin,kunmen-

näänvaltiorajojenyli.Jokaistaverottajaakiinnostaatietää,onkohinnoitteluoikeudenmukaistaliiketoimienkaikissavaltioissa.

Asiakkaammeovathyvinerilaisia,lukuisiltaeritoi-mialoilta.Yritykselläeitarvitseollaedeskansainvälisiäbisneksiä,silläsiirtohinnoittelunmarkkinaperiaatekoskeemyöskotimaistenyhtiöidenvälistäliiketoimintaa.Helpostimielletäänmyös,ettäsiirtohinnoittelukoskeevainsuu-

riakonserneja,muttajopienistartup-yritysjoutuumiettimäänsiirtohintakysymyksiä,kunsealkaalaajentaabisnestäänulko-maille.Samoinsuurtenkansainvälistenkonsernienpienettytär-yhtiötSuomessaovatyleensädokumentointisäännöstenalaisia.Monelletämätuleeyllätyksenä.

Työkaverini ovaterinomaisiaasiantuntijoita.Meitäontässätiimissäkaikkiaan12,noinpuoletpitkänlinjanasiantun-tijoita,toinenpuolinuorianouseviakykyjä.Tämäonmielestänipoikkeuksellinentiimi,koskanäinpienessäporukassaonniinpal-jonpitkänlinjansiirtohinta-asiantuntemusta.Entiedämitäänvas-taavanlaistakokoSuomesta.Hyvätiimihenkemmesyntyysiitä,ettäolemmeavoimia,kes-

kustelemmejatuemmetoisiamme.Konsulttibisneksensuolaonsiinä,ettäainaonkaveri,joltavoikysäistä,mitämieltähänonkul-loisestakintilanteesta.Siirtohintakysymyksiinvoiollamoniaratkai-suvaihtoehtoja.Kaikkilähteesiitä,ettätänneonaamullakivatulla.

Vapaa­aikanipyrinviettämäänperheenikanssa.Perheessänionmiehenilisäksikaksitytärtä.Etenkinviikonloputpyrinsopimaanniin,etteiminullaolisimuutaohjelmaa.Kunnostaonpakkopitäähuolta.Käynlenkilläja

jumpassa,muunmuassazumbatunneilla.Laulanmielelläni,opiskelinnuorenaklassistalaulua.

Silleonkäyttöäedelleenerilaisissajuhlatilaisuuksissa.

kuvat Arto W

iikari

Sari Takalo vetää siirtohintatiimiä, keskustelee ahkerasti verottajan kanssa sekä laulaa vapaa­aikanaan bändissä Abbaa ja Nightwishiä.

Olen myös bändinlaulaja,esitämmepopinjarockincover-kap-paleita.Miehenisoittaasamassayhtyeessärumpuja.Ohjelmistos-sammeonmuunmuassaAbbaa,Nightwishiä,MaijaVilkkumaatajatuoreimpanaJenniVartiaista.

+PlusSari TakaloMitä tekee?vetää siirtohintatiimiä.

Mitä teki tätä ennen?oli vastaavanlaisessa työssä kilpailijalla. työkokemusta myös esimerkiksi verohallinnosta ja tilitoimistosta. teini-ikäisenä teki töitä rakennustyömaalla.

koulutus?Juristi, lisäksi ulkomaankaupanlinjan merkonomi.

Perheessä?aviomies sekä 8- ja 10-vuotiaat tyttäret.

Koska emme voiaikailla.

www.pwc.com/fi

”Kasvavan yrityksen on kyettävä reagoimaan asioihin nopeasti. Varsinkin IFRS-maailmassa on kuitenkin paljon asioita, joista ei voi olla etukäteen varma. Asiantuntevan kumppanin avulla voimme luottaa siihen, että sovellamme säännöksiä oikein.” Pekka PeräToimitusjohtajaTalvivaara

5 hyvää syytä. Katso lisää: www.5hyvaasyyta.fi .