Tervolan kunta

HYVINVOINTIKERTOMUS 2009 -2012

2

Sisältö JOHDANTO .................................................................................................................... 3 1 HYVINVOINTIPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT....................... 4

1.1 Terveys 2015 – kansanterveysohjelma............................................................... 4 1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma......................... 5

2 TERVOLAN VÄESTÖN HYVINVOINNIN KUVAUS............................................. 7 2.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................... 7

2.1.1 Väestö ja elinolot ............................................................................................ 7 2.1.2 Ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys.......................................................... 11 2.1.3 Väestön osallistuminen ja harrastusmahdollisuudet ..................................... 14

2.2 Väestön terveys ja hyvinvointi .......................................................................... 15 2.2.1 Lapset, nuoret ja perheet ............................................................................... 16 2.2.2 Työikäinen väestö ......................................................................................... 19 2.2.3 Ikäihmiset...................................................................................................... 20 2.2.4 Koko väestö .................................................................................................. 21

2.2.4.1 Tapaturmat ............................................................................. 21 2.2.4.2 Päihteiden käyttö.................................................................... 23

2.3 Hyvinvointipolitiikan toteutuminen, palvelujärjestelmän toimivuus Tervolassa ................................................................................................................. 23

2.3.1 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ........................................................... 24 2.3.2 Työikäisten palvelut...................................................................................... 28 2.3.3 Ikäihmisten palvelut...................................................................................... 29 2.3.4 Koko väestön palvelut................................................................................... 34 2.3.5 Muut hyvinvointia edistävät palvelut............................................................ 41

2.4 Talous .................................................................................................................. 41 3 TERVOLAN HYVINVOINTIYHTEENVETO......................................................... 42

3.1 Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Tervolassa ...................................... 43 3.2 Hyvinvoinnin edistämisen toimintapolitiikka ................................................. 44

LÄHTEET...................................................................................................................... 45 LIITTEET ...................................................................................................................... 46

Liite 1. Terveyden edistämisen työryhmän jäsenet ja työryhmän tehtävät................ 46 Liite 2. Tervolan hyvinvointi-indikaattorit ................................................................ 47 Liite 3. Hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ja hankkeet Tervolan kunnassa.................. 49 Liite 4. Hyvinvointiin liittyvät valtakunnalliset ohjelmat ja laajat hankkeet............. 50 Liite 5. Lapin kuntien palvelutuotannon kustannuksia .............................................. 51

3

JOHDANTO

Kuntalaki määrittelee kunnan keskeisiksi tehtäviksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen ja alueen kestävästä kehityksestä huolehtimisen. Tähän kuuluu myös hyvinvointipalveluista huolehtiminen käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi myös mm. opetus-, nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja työvoimapalveluita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan toiminnassa on kaikkien hallinnonalojen tehtävä ja tarkoittaa väestön terveyteen sijoittamista, tietoista voimavarojen kohdentamista ja terveyden taustatekijöihin vaikuttamista. Terveys 2015–kansanterveysohjelma on Valtioneuvoston periaatepäätös, jossa Suomen terveyspolitiikalle annetaan linjat 15 vuoden tähtäimellä. Kansanterveysohjelman tavoitteet toimivat terveyden edistämisen kehikkona kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä pitkällä aikajänteellä kehitettäessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt 31.1.2008 sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE -ohjelma) vuosille 2008 – 2011. Ohjelman tavoitteena on uudistaa toimintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistäisivät hyvinvointia ja terveyttä. Terveyden edistämisen laatusuositus tukee Terveys 2015 ja KASTE -ohjelman tavoitteiden toteutumista alueellisella ja paikallisella tasolla. Suositus ohjaa kuntia, seutukuntia ja maakuntia terveyden edistämisen kehittämisessä, järjestämisessä ja arvioinnissa. Se konkretisoi ehkäisevän terveyspolitiikan tavoitteita ja toimii päätöksenteon ja suunnittelun apuna. Laatusuositus keskittyy ensisijaisesti kunnan strategiseen tasoon, terveyttä edistävän toiminnan johtamiseen ja toimintaedellytysten parantamiseen sekä toiminnallisen yhteistyön ja työnjaon selkiyttämiseen. Tämä Tervolan terveydenedistämisen työryhmän (liite1) ja eri hallinnonalojen edustajien yhteistyössä laatima hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kertomus täsmentää kunnan asukkaiden keskeiset hyvinvointitarpeet, arvioi viime vuosina toteutunutta toimintaa ja käytettävissä olevien voimavarojen suhdetta näihin tarpeisiin. Se sisältää tilasto- ja haastattelutietoihin perustuvan koosteen, joka on jäsennelty elämänkaarimallin mukaisesti. Tässä ensimmäisessä hyvinvointikertomuksessa painottuvat sosiaali- ja terveydenhuollon indikaattorit. Tietoa on saatu tulosalueiden päälliköiltä, vastuualueiden esimiehiltä ja käytännön toimijoilta sekä eri yhteistyökumppaneilta. Tilastotietojen keruun ja eri hallinnonalojen haastattelun suoritti terveyden edistämisen yhdyshenkilö Terve Lappi-hankkeen rahoituksella helmikuussa 2008. Kertomustietojen kokoamisesta on vastannut avoterveydenhuollon osastonhoitaja/terveyden edistämisen yhdyshenkilö Maarit Alalahti.

Hyvinvointikertomus antaa kunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tietoperustan hyvinvointistrategian valmistelua varten. Hyvinvointikertomuksen tehtävänä on helpottaa luottamushenkilöiden työtä kuntansa hyvinvointipolitiikan tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen mahdollistamisessa sekä toteutuneen toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Hyvinvointikertomus päivitetään aina uuden valtuustokauden alussa.

4

1 HYVINVOINTIPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT

Terve ja hyvinvoiva väestö on taloudellisen kasvun ja kehityksen tärkeä edellytys. Mahdollisimman hyvän terveyden saavuttaminen on myös jokaisen ihmisen oikeus. Yksilön olosuhteet, ympäristön antamat mahdollisuudet, elämäntapa ja valintojen tulokset vaikuttavat hyvinvointiin joko parantavasti tai heikentävästi. Hyvinvointia kohentavat myös hyvät ihmissuhteet ja kuuluminen johonkin yhteisöön. Hyvinvointi nähdään siten laajana ja monialaisena ja se sisältää yksilöllisen, yhteisöllisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Väestön hyvinvoinnin tavoittelussa eivät riitä pelkästään yksilöön kohdistuvat toimenpiteet, vaan tarvitaan myös toimenpiteitä, jotka kohdistuvat yksilön arkiympäristöön, kotiin, asuin- alueeseen, liikenteeseen, kouluun, työpaikkaan ja vapaa-ajan ympäristöön. Tervolan kunta on määritellyt oman kunnallispolitiikkansa lähtökohdiksi mm. kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen, virikkeellisen, viihtyisän ja turvallisen elinympäristön luomisen sekä maaseutuelämän myönteisten mahdollisuuksien vahvistamisen. Hyvinvointikertomus antaa tietoa päätöksentekijöille erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtimiselle. Terveyspolitiikan haasteita koko maassa ovat väestön vanheneminen sekä kulttuurinen ja etninen moninaistuminen, ja onkin nähtävissä riski sosiaalisen ja alueellisen syrjäytymisen voimistumiseen. Tulevaisuudessa on aikaisempaa tehokkaammin kyettävä estämään terveyserojen muodostuminen ja kasvu. Tähän pyrkii myös valmisteilla oleva Terveydenhoitolaki. Hyvinvointiin liittyvät valmisteilla olevat lait ja asetukset on esitelty KASTE -ohjelmassa 2008 -2011.

1.1 Terveys 2015 – kansanterveysohjelma

Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoitteet toimivat terveyden edistämisen kehikkona kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä pitkällä aikajänteellä kehitettäessä. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman keskeiset tavoitteet: Ikäryhmittäiset tavoitteet

1. Lasten hyvinvointi lisääntyy ja terveydentila paranee. Turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät.

2. Nuorista 16 -18 vuotiaista tupakoi v. 2015 alle 15 %. Alkoholin ja

huumeidenkäytön ongelmat eivät ole 1990 -luvun alkua yleisempiä ja niiden aiheuttamat terveysongelmat kyetään hoitamaan.

3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee.

4. Väestön työkyky ja työelämässä jaksaminen paranee. Työelämän olosuhteita

kehitetään tukemaan tavoitteeseen pääsyä.

5. Yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn paraneminen jatkuu.

5

Kaikille yhteiset tavoitteet 6. Suomalainen elää terveenä keskimäärin 2 vuotta kauemmin kuin vuonna 2000 7. Tyytyväisyys terveyspalveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Väestöryhmien eriarvoisuus vähenee ja kuolleisuuserot väestöryhmien välillä pienenevät.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisen edellytykset ovat:

• Kansalaisten terveys otetaan tärkeäksi valintoja ohjaavaksi periaatteeksi niin julkisen kuin yksityisenkin vallan eri tasoilla ja kansalaisten omassa toiminnassa. Pitkän tähtäimen politiikkaan sisällytetään sosiaalinen ulottuvuus. Tavoitteiden saavuttamista seurataan kehitettävien mittareiden avulla.

• Kansalaisten arkielämään luodaan parempia edellytyksiä terveyden

edistymiselle. Jokaiselle luodaan oikeus terveelliseen ympäristöön ja vaikutusmahdollisuus sitä koskevaan päätöksentekoon.

• Kansalaisten kaikissa vaiheissa vahvistetaan edellytyksiä terveyden

edistymiselle.

1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Valtioneuvosto on hyväksynyt 31.1.2008 sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE -ohjelma) vuosille 2008 – 2011. Ohjelman tavoitteena on uudistaa toimintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistäisivät hyvinvointia ja terveyttä. Toimenpiteet ovat kaikille toimijoille yhteisiä ja ne edellyttävät nykyistä tiiviimpää eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja laajaa hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa. Ohjelman tavoitteena on kehittää palveluja niin, että ne vastaavat aiempaa paremmin asiakkaiden tarpeita. Ohjelmalla vahvistetaan kunnallista kehittämistoimintaa, ja kunnat voivat itse määrittää itselleen tärkeimmät tavoitteet, joiden suuntaisesti ne etenevät. KASTE -ohjelman tavoitteena on, että kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Lisäksi tavoitteena on, että kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat sekä alueelliset erot vähenevät. Ehdotukset vuosien 2009-2012 painopistealueiksi Tervolassa on laadittu KASTE –ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

6

KASTE- ohjelman osatavoitteet: 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaidennuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. 4. Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle 30 000 henkilön. 5. Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu.

6. Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle. 7. Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998–2001 tasolle. 8. Tupakoivien 16–18-vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. 9. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin. 10. Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee. 11. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 %. 12. Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee. 13. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat. 14. Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat. 15. Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 %:lle yli 75-vuotiaista. 16. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita enintään 3 prosenttia. 17. Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee. 18. Sosiaalityöntekijävaje vähenee. 19. Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät.

7

2 TERVOLAN VÄESTÖN HYVINVOINNIN KUVAUS

Kemi-Tornion hyvinvointibarometrin kuntalaiskyselyyn vuonna 2005 vastanneet tervolalaiset olivat varsin tyytyväisiä nykyiseen elämäntilanteeseensa, yleiseen elintasoonsa ja fyysiseen terveydentilaansa ja suhtautuvat luottavaisesti tulevaan taloudelliseen ja työllisyystilanteeseensa. Noin puolet vastanneista arvioi senhetkisen vireytensä ja mielialansa melko hyväksi tai hyväksi, mutta Tervolassa oli muuta seutukuntaa enemmän (15 % vastanneista)) mielialaansa huonona pitäneitä. Tervolassa koettiin myös muuta seutukuntaa enemmän (17 % vastanneista) yksinäisyyttä. Suurin osa piti asuinolojaan vähintään tyydyttävinä ja vain murto-osa ilmoitti kokeneensa turvattomuutta asuinalueellaan. Julkisten liikennepalvelujen käyttäminen koettiin Tervolassa muuta seutukuntaa vaikeampana.

2.1 Toimintaympäristön kuvaus

2.1.1 Väestö ja elinolot Kunnan pinta-ala on 1594,49 km2, josta vesipinta-alaa 32,58 km2 ja maa pinta-alaa 1561,91 km². Väestön tiheys on 2,4 asukasta/maa km2 ja taajama-aste 40,7 (Lappi 74,8, Suomi 83,2). Väestöstä 30 % asuu kirkonkylällä ja sen läheisyydessä. Suurimmat kylät ovat Kaisajoki (15 % väestöstä), Loue (10 % väestöstä) sekä Ossauskoski, Koivu ja Ylipaakkola. Naapurikunnat: Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Rovaniemi, Simo, Ranua. Kuvio 1. Tervolan väestöennuste v. 2007- 2030.

Väestöennuste iän mukaan vuosille 2007-2030

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

75 - 440 478 493 516 553 586

65 - 74 464 440 469 473 487 504

15 - 64 2093 2035 1926 1807 1692 1612

- 14 626 566 492 473 469 459

v.2007 v.2010 v.2015 v.2020 v.2025 v.2030

Lähde: Tilastokeskus/StatFin Tervolassa väestö on vähentynyt. Väestön määrä 31.12.2008 oli 3480 henkeä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Tervolan väkiluku tulee vähenemään niin, että vuonna 2030 Tervolan väestön määrä on 3161 henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä lisääntyy ennusteen mukaan 10 %:lla vuoteen 2030 (Kuvio 1). Yli 75 – vuotiaita on Tervolassa enemmän kuin muualla Lapissa tai koko maassa (Taulukko 1). Vanhimpien ikäluokkien osuutta kasvattaa ns. kaksoisvanheneminen, joka tarkoittaa ikärakenteen vanhenemista ja samanaikaista eliniän pitenemistä. Kehitystä nopeuttaa

8

työikäisen väestön muuttoliike sekä syntyvyyden lasku. Vielä vuonna 2003 Tervolaan syntyi 50 lasta, jonka jälkeen syntyvyys on laskenut niin, että vuonna 2008 syntyi enää 26 lasta. Vuonna 2009 syntyvyys on kuitenkin noussut, ja Tervolaan odotetaan syntyvän 37 lasta. Kolmannes Tervolan väestöstä on vanhuuseläkkeellä, ja kaikkiaan eri syistä eläkkeellä olevia on Tervolassa noin 12 % enemmän kuin muualla maassa.

Taulukko 1. Tervolan väestö - ja perherakennetta kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Lapsiperheiden osuus väestöstä %

37,7 35,9 39,3 40,9

Yksinhuoltajaperheiden osuus, % lapsiperheistä

17,8 15,3 20,5 20,0

Yhden hengen asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista

37,9 38,4 39,3 40,4

Eläkkeellä (kaikki eläkkeet), % väestöstä

41,6 42,6 32,9 29,4

Vanhuuseläkkeellä % väestöstä 31,2 32,4 23,3 21,5 Nettomuutto 1000/asukasta – 4,4 – 23,0 – 3,0 2,6 75 -vuotta täyttäneet, % väestöstä

11,6

13,2 v.2008

8,3 v.2008

7,9 v.2008

Lähde: SOTKAnet, Kela.

Kuvio 2. Huoltosuhde.

Huoltosuhde v. 2000 -2006

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

Tervola 2,15 2,27 2,31 2,23 2,24 2,21 2,15

Kemi-Tornio 1,74 1,69 1,66 1,64 1,64 1,67 1,63

Lapin maakunta 1,76 1,75 1,70 1,67 1,67 1,68 1,61

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Lähde: Sotkanet (182) Huoltosuhde (elatussuhde) = kuinka monta työhön osallistumatonta (työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät) on yhtä työllistä kohti eli kuinka monta elätettävää on yhtä elättäjää kohti.

9

Huoltosuhde (Kuvio 2) on koko 2000-luvun ajan ollut korkeampi kuin muualla Lapissa. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat muuttoliike, ikärakenne, syntyvyys sekä työllisyys- ja työttömyysasteet. Huoltosuhteeseen vaikuttaa myös eläkkeellä olevien suuri määrä verrattuna Lappiin tai koko maahan. Mikäli väestöennuste toteutuu, huoltotarve tulee todennäköisesti kasvamaan samanaikaisesti kun huoltokyky heikkenee. Kuvio 3. Tervolan väestön koulutusaste

15 vuotta täyttäneen väestön koulutusasteen kehitys 2000-2006

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Korkea-asteen tutkinto 410 418 425 445 437Keskiasteen tutkinto 1198 1194 1228 1262 1259

Ei perusasteen jälkeistätutkintoa

1545 1444 1373 1307 1240

2000 2002 2004 2006 2007

Lähde: Tilastokeskus/StatFin Koulutustaso (Kuvio 3) on kohonnut 2000-luvulla, sekä keskiasteen että korkea-asteen tutkintojen määrä on lisääntynyt. Lukioon siirtyy peruskoulun jälkeen 36,2 % oppilaista, kun koko Lapissa keskimäärin 47 % oppilaista. Koulutuksen ulkopuolelle jäi vuonna 2007 11,3 % 17–24-vuotiaasta väestöstä (Taulukko 2). KASTE- ohjelmassa on tavoitteena, että koulutuksen ulkopuolella jääneiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 %:n. Vähäisen koulutuksen omaavat jäävät todennäköisemmin työmarkkinoiden ulkopuolelle kuin tutkinnon suorittaneet, jolloin myös riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Seuraavalla sivulla olevasta kuviosta (4) on nähtävissä, että Tervolassa keskimääräinen työttömyysaste on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt (Taulukko 2). Epävakaalla työuralla olevilla on kasautuvia hyvinvoinnin vajeita terveydellisillä, sosiaalisilla sekä taloudellisella alueella. Etenkin pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa yksilön tulotasoon ja vahvasti työtä arvostavassa yhteiskunnassa myös henkiseen hyvinvointiin. Työ

10

rytmittää elämää ja työttömänä olevan yksilön riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Kuvio 4. Työttömien työnhakijoiden osuus % työvoimasta v.2000 – 2008.

Työttömien osuus % työvoimasta 2000-2008

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

%

Kemi 22,2 20,4 18,3 17,0 16,9 17,0 15,8 14,0 13,5

Keminmaa 18,0 16,0 14,9 14,5 13,3 13,1 11,8 11,0 10,9

Simo 20,7 19,3 17,8 15,8 15,3 15,4 12,9 13,3 12,0

Tervola 19,9 19,8 20,3 18,7 17,3 17,8 17,4 13,7 12,1

Tornio 17,3 16,3 14,6 13,8 14,8 15,0 14,2 12,6 12,2

LAPIN LÄÄNI 21,0 19,6 18,3 17,2 17,1 16,7 15,6 13,3 13,4

v.2000 v.2001 v,2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008

Lähde:Tilastokeskus/Statfin

Pitkäaikaistyöttömyydellä ja toimeentulotuen tarpeella on selvä yhteys. Lisäksi toimeentulotukea tarvitsevien asenteet toimeentulotuen hakemiseen, toimeentulotukea myöntävän tahon tulkinta toimeentulotukilaista ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen perusteet voivat osaltaan vaikuttaa siihen kuinka paljon toimeentulotukea maksetaan ja millä perustein. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisen ja toimeentulotukea saavien 18 – 24- vuotiaiden nuorten määrän puolittumisen nykyisestä. Tervolassa sai 9,6 % nuorista toimeentulotukea vuonna 2007 (Taulukko 2). Pienituloisuusrajan alle jäävän väestön määrä vuonna 2007 oli 19,4 %. Lasten pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Mittari kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste (2) on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste(1), lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. KASTE – ohjelmalla tavoitellaan lapsiperheiden pienituloisuusasteen vähenemistä alle 10 prosenttiin, Tervolassa pienituloisuusaste oli vuonna 2007 19,4 % (Taulukko 2).

11

Taulukko 2. Tervolan elinoloja kuvaavia tunnuslukuja..

Indikaattori 2006 2007 koko Lappi 2007

koko Suomi 2007

*Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 – 24 - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

9,0

11,3

9,4

11,7

Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä

5,7 5,3 10,0 8,1

Toimeentulotukea saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista

6,5 12,5 5,6 5,3

Toimeentulotukea saaneet 18 – 24 - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

11,1 9,6 17,6 12,3

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

20,8 14,8 17,7 24,0

Nuorisotyöttömät, % 15 – 24 -vuotiaasta työvoimasta

18,8 14,3 17,9 9,0

Kunnan yleinen pienituloisuusaste (1)

17,6

19,4 15,00

Lasten pienituloisuusaste (2)

14,8 19,4 13,9

Lähde: Sotkanet * Kyseessä ovat peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääneet.

2.1.2 Ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Tervolan sijainti suurten kuntakeskusten (Rovaniemi, Tornio, Kemi) läheisyydessä on erinomainen. Tervolan maisemaa hallitsevat Kemijoki ja lukuisat vaarat. Tervolassa on kaunis luonto, monipuolinen kasvusto ja hyvä veden laatu. Osassa vesistöjä vesi on edelleen juomakelpoista. Vesistöjen virkistyskäyttöluokka vaihtelee tyydyttävän (esim. Varejoki) ja hyvän (Kemijoki) välillä, pinta-alallisesti mitattuna on luokka hyvä. Kunta ei omista suojeltuja luontoalueita. Kunnossapidettäviä ulkoilureittejä on kesäisin 0,005 km/asukas ja talvisin 0,04 km/ asukas, josta 0,02 km/asukas on moottorikelkkareittejä. Kevyen liikenteen väyliä Tervolassa on 18,9 km ja valaistuja tieosuuksia yhteensä 56,4 km. Laajakaista ja GSM-yhteydet kattavat 90 % kunnan pinta-alasta. Tervolassa on kuitenkin edelleen alueita (mm. Kätkävaara, Varejoki), joissa GSM-yhteys toimii huonosti tai ei ollenkaan. Yleisten laitosten jakaman talousveden fysikaalinen ja mikrobiologinen laatu on hyvä ja voimassa olevien vaatimusten mukainen. Yleisen vesijohdon piiriin kuuluu noin 90 % ja yleisen viemärin piiriin noin 30 % kunnan talouksista. Tervola on mukana seudullisessa jätehuollossa yhdessä Kemin, Tornion, Keminmaan ja Ylitornion kanssa. Yhdyskuntajätettä vastaanotettiin vuonna 2007 koko toimialueelta 27107 tonnia eli

12

noin 435 kg/asukas. Vuonna 2006 alueelta vastaanotettiin noin 414 kg/asukas eli jätemäärä on hiukan kasvussa. Yleisesti valtakunnassa on sama ilmiö. Jätemäärä kasvaa vuosittain noin 2-3 % luokkaa. Jätemäärän kasvu kertoo kulutusyhteiskunnasta. Ekopisteitä, joihin voi jättää lasia ja pienmetallia on Kaarihallilla sijaitsevan hyötyjäteaseman lisäksi kunnan alueella 12 kpl. Vuonna 2007 Tervolassa keräyspaperia kertyi 27,9 kg/asukas, metallia 14,1 kg/asukas ja ongelmajätettä 6 kg/asukas. Tervolassa asutaan ahtaammin kuin koko Lapissa tai Suomessa. Etenkin ahtaasti asuvia lapsiperheitä on Tervolassa 18 % enemmän kuin muualla maassa (Taulukko 3). Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tervolan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä 254 vuokrahuoneistoa, joista isoja monilapsiselle perheelle soveltuvia asuntoja on yhteensä 45 kpl (3 h +k +s 43 kpl, 4 h + k +s 2 kpl). Taulukko 3. Tervolalaisten asumiseen ja elinympäristöön liittyviä tunnuslukuja. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Asunnottomat yksinäiset/ 1000 asukasta

0 0 0,3 1,4

Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista

13,5 13,0 9,4 9,3

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista

45,8 48,4 31,8 30,0

Poliisin tietoon tulleet omaisuus- rikokset / 1000 asukasta

22,1 23,9 36,3 47,4

*Poliisin tietoon tulleet liikenne- rikokset / 1000 asukasta

241,3 433,5 96,1 78,1

Poliisi tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset/1000 asukasta

4,9 5,6 7,6 7,1

Poliisin tietoon tulleet rattijuopu- mustapaukset / 1000 asukasta

5,7 5,1 6,6 5,2

**Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa

4,4

5,1

12,3

8,7

Lähde: Sotkanet tietokanta, Kouluterveyskysely **Tilastoidusta kulutuksesta vähittäismyynnin osuus on reilu 80 %, ja alle viidennes myynnistä tapahtuu anniskelupaikoissa1. Tilastoimattoman kulutuksen osuudeksi kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan noin viidennes. Tilastoimaton kulutus pitää sisällään alkoholin matkustajatuonnin, ulkomailla nautitun alkoholin, laittomasti valmistetun ja salakuljetetun alkoholin sekä laillisesti kotona valmistetun alkoholin. *Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Liikennerikokset eivät sisällä rattijuopumustapauksia

13

Valtioneuvoston tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomien määrän puolittuminen (Taulukko 3). Tervolassa ei vuonna 2007 ollut yhtään pitkäaikaisasunnotonta. Tervolassa alkoholinkulutus on lisääntynyt. Todellinen alkoholinkulutus (Taulukko 3) on todennäköisesti lähellä koko maan kulutusta, kun huomioidaan tilastoimaton kulutus ja alkoholimyymälästä hankitun alkoholin määrä. KASTE –ohjelman tavoitteena on saada alkoholin kokonaiskulutus vuoden 2003 tasolle. Tervolassa vuonna 2003 myytiin alkoholijuomia asukasta kohti 4,5 litraa. Vuonna 2007 rikosten määrä lisääntyi huomattavasti (Kuvio 5).

Kuvio 5. Rikosten määrä Tervolassa vuosina 1995 -2006.

Poliisin tietoon tulleet rikokset Tervolassa 2000-2008

0

500

1000

1500

2000

020406080100120140160180

Poliisin tietoon tulleetrikokset

796 849 1058 1413 1131 1309 1050 1722 1696

Alle 20-vuotiaiden rikokset 84 82 113 130 122 138 67

Niistä alkoholin vaikutuksenalaisena

83 71 103 95 167 74 51

Yksityisessä tilassatapahtuneet rikokset

3 5 9 11 27 23 31

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lähde: Tilastokeskus/StatFin. Tieliikennerikosten suureen määrään (Taulukko 3) vaikuttaa kunnan läpi kulkevan 4-tien liikenne, liikennerikkomukset tilastoidaan tekopaikan mukaan. Valtakunnallisesti nuorten omaisuuteen kohdistuvat rikokset ovat vähentyneet huomattavasti. 2000-luvulla Myös väkivaltaisten tekojen ja väkivaltaa kokeneiden nuorten osuudet ovat vähentyneet selvästi koko maassa. Tervolassa sen sijaan kehitys on ollut päinvastainen aina vuoteen 2005 asti. Vuonna 2006 nuorten tekemien rikosten määrä kuitenkin puolittui edellisvuodesta. Pelastustoimi on suorittanut vuonna 2007 palotarkastuksen kaikkiin erityiskohteisiin ja hoito- ja huoltolaitoksiin. Ajantasaiset pelastussuunnitelmat on tehty kaikkiin hoito- ja huoltolaitoksiin. Pelastustoimen valistustoiminnan tavoitteena on saada vähintään 20 prosenttia koko väestöstä ja oppivelvollisista turvallisuusvalistuksen piiriin. Tervolassa asetettuun tavoitteeseen ei vuoden 2007 aikana päästy kummankaan kohderyhmän osalta. Asetettu 20 prosentin valistustavoite saavutettiin Lapissa vuonna 2007 koko väestön osalta kahdessa kunnassa ja oppivelvollisten osalta noin puolessa Lapin kunnista (Lapin lääninhallitus 2007).

14

2.1.3 Väestön osallistuminen ja harrastusmahdollisuudet Monipuolista harrastustoimintaa kuten esimerkiksi musiikkia, elokuvia, liikuntaa, teatteria ja erilaisia näyttelyitä on tarjolla kaikenikäisille kuntalaisille kansalaisopiston, seurakunnan, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien toimesta. Tervolassa on 12 nuoriso- ja kulttuurijärjestöä, 4 sosiaali- ja terveysjärjestöä, 6 urheiluseuraa, 8 eläkeläis-, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöä, 15 maa- ja kotitalousseuraa ja 19 metsästysseuraa. Kuntalaiset harrastavat metsästystä, kalastusta, marjastusta, liikuntaa ja musiikkia sekä erilaisia kädentaitoja. Kansalaisopiston toiminta on vilkasta. Kansalaisopisto järjesti vuonna 2006 yhteensä 5355 opetustuntia 2325 osallistujalle. Opetukseen osallistui 1024 henkilöä, mikä on noin 28 % kunnan koko väestöstä. Kansalaisopiston toimintaan osallistuneista on suurin osa naisia, naisten osuus on viime vuosina ollut lähes 80 %. Seuraavasta kuviosta (7) näkyy, että Tervolassa äänestysaktiivisuus on viime vuosina ollut muuta Lappia ja koko maata korkeampi (Kuvio 7). Kuvio 7. Äänestys % Tervolassa vuosina 2003- 2008..

Äänestysaktiivisuus %, 2003-2008

0

10

20

30

40

50

60

70

80

525456

58606264

666870

Tervola 68,8 69,4 66,9 69,2

Lappi 62,8 59,2 60,9 55,6

Suomi 61,3 67,9 58,6 66,1

Kunnallisvaalit 2008

Eduskuntavaalit 2007

Kunnallisvaalit 2004

Eduskuntavaalit 2003

Lähde: Tilastokeskus/StatFin Tervolalaisten lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen toteutuu tällä hetkellä mm. aktiivisen nuorisovaltuustotoiminnan kautta. Kylätoimikuntien nimeämät nuorisovaltuutetut ovat 13–19 –vuotiaita nuoria. Myös 7-9 – luokkien ja lukion oppilaskuntatoiminta on Tervolassa aktiivista ja vakiintunutta. Uutena osallisuuden ja vaikuttamisen muotona on otettu käyttöön aloitekanava.fi – palvelu, jonne nuoret voivat tuottaa omia ideoita ja aloitteita oman kuntansa ja elinympäristönsä asioista. Aloitekanavan yhteydessä toimii myös Kunta kysyy – osio, jossa kunnan eri viranomaiset voivat tiedustella nuorten näkemyksiä ja mielipiteitä.

15

Lähes jokaisella Tervolan kylällä on kylätoimikunta, ja osa niistä toimii hyvinkin aktiivisesti. Rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä ovat Lehmikummun kylät ry (Lehmikumpu, Pahtaoja), Koivun kylät ry (Koivu-Peura, Kivioja, Suukoski), Louen kyläyhdistys ry, Mattinen –Liimatta kyläyhdistys ry, Paakkolan kyläyhdistys ry ja Varejoen kyläyhdistys ry. Kylätoimikunnat: Kivioja- Suukoski, Koivu- Peura = Koivun kylät ry., Korpela, Kätkävaara, Lapinniemi, Lehmikumpu, Loue, Mattinen- Liimatta, Paakkola, Suukoski, Varejoki, Vähä- Suolijoki.

2.2 Väestön terveys ja hyvinvointi

Tervolalaisten terveys on, kuten muuallakin Lapin kunnissa maan keskitasoa huonompi. Suurimmat yksittäiset terveysongelmat ovat sepelvaltimotauti ja diabetes, joiden vaaratekijöitä (mm. ylipaino, tupakointi, päihteet) esiintyy paljon. Sairastavuusindeksi Tervolassa on Lappia ja koko maata korkeampi (Taulukko 4). Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut. Toisaalta sairastavuus on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin ja erityisesti iäkkäiden naisten sairastavuus on kasvanut. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä on Tervolassa 13 % väestöstä, Lapin läänissä keskimäärin 9 %. Tyypin II diabeteksen esiintyvyys on noussut lähes puolella kymmenvuotisjakson aikana. Sairauden esiintyminen jatkaa kasvuaan. Huolestuttavaa on ylipainoisuuden ja keskivartalolihavuuden lisääntyminen ja pitkällä tähtäimellä etenkin ylipainoisten lasten määrän kasvu. Väestön lihominen seurannaissairauksineen onkin suurin yksittäinen kansanterveysongelma lähivuosikymmeninä. Seerumin kokonaiskolesteroli on korkeampi kuin muualla ja verenpainetaso on suhteellisen korkea. Yleisin lääkärin toteama sairaus on verenpainetauti, seuraavaksi yleisin selkäsairaus.. Etenkin työikäisillä miehillä on korkeat veren rasva-arvot ja korkea verenpaine. Verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäviä on 19 % kunnan väestöstä. Vaikka tupakointi on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt, on se Tervolassa edelleen yleisempää kuin muualla Suomessa. Myös päihteiden käyttö on Tervolassa keskimääräistä yleisempää. Päihteiden käyttö lisääntyy edelleen, alkoholihaittoja on aiempaa enemmän ja myös naisilla. Korkea työttömyysaste yhdistyneenä runsaaseen päihteiden käyttöön suurentaa syrjäytymisen riskiä etenkin nuorilla miehillä. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhkassa olevien määrä on huolestuttavan suuri, kokonaismäärä kuitenkaan ei liene kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Näyhä & Laakso 2005, Sotkanet-tietokanta)

16

Taulukko 4. Tervolan väestön terveyttä kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2007

2008 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Kansantautien summaindeksi (1) 151,8 152,7 124,2 100

Sairastavuus yleisindeksi (2) 139,4 137,9 117,6 100 Sairastavuus, *ikävakioitu indeksi 113,7 110,7 111,6 100

Sepelvaltimotauti-indeksi, vakioitu

144,5 140,8 128,0 100

Verenpainetauti-indeksi, *vakioitu

100,1 102,3 108,2 100

Astmaindeksi, *vakioitu 106,4 97,3 120,3 100

Nivelreumaindeksi, *vakioitu 108,5 110 107,2 100

Diabetesindeksi, *vakioitu 89,5 92,6 104 100

Kuolleisuusindeksi, *vakioitu 102 92,7 103,8 100

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä

29,2 v.2006

55,8 46,4 v.2008

38,7 v.2008

Lähde: Kela (1) sisältävät laskettuja indeksejä (koko maa on 100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit). Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (2) Indeksi = sairastavuusindeksi, sekä sairastavuusindeksin osaindeksit kuolleisuusindeksi, työkyvyttömyysindeksi sekä erityiskorvausoikeusindeksi * luvusta eliminoitu ikärakenteen vaikutus

2.2.1 Lapset, nuoret ja perheet Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Tuoreimman kouluterveyskyselyn (2008) tulosten mukaan 18 % yläasteen oppilaista tupakoi päivittäin. Lukiolaisista 25 % ja yläasteikäisistä 17 % on ”tosi humalassa” vähintään kerran kuukaudessa. (Taulukko 6). KASTE – ohjelmassa on asetettu tavoite, että nuorten tupakointi vähenee 5 % nykyisestä. Tilastoa 16–18 –vuotiaiden nuorten tupakoinnista ei ole Tervolan osalta saatavilla. Ylä-asteen oppilaiden seksuaalitietouden taso on parantunut, mutta on edelleen huonompi kuin muualla Lapissa. Koulu-uupumus on keskimääräistä harvinaisempaa sekä yläkoululaisilla että lukiolaisilla. Koulu-uupumusta oli vuonna 2008 Tervolassa 6-7 %:lla nuorista (Taulukko 5). Koulu-uupumus oli yleisempää monioireisilla oppilailla sekä niillä, joilla oli opiskeluvaikeuksia ja jotka kokivat ongelmia koulun ilmapiirissä. Lukiossa pitkäaikaissairaudet ja päivittäinen väsymys olivat keskimääräistä yleisempiä. Huomioitavaa on, että n. 20 % vastaajista koki vanhemmuuden puutetta ja 34 %:la oppilaista oli opiskelussaan vaikeuksia (Taulukko 7). Taulukosta 5 käy ilmi, että

17

Tervolassa on lastenpsykiatrian avohoidon palvelujen käyttö runsaampaa kuin muualla Lapissa. Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi on huolestuttava kehityssuunta koko Lapissa. Taulukko 5. Tervolan lasten ja nuorten terveyttä kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Koettu terveydentila keskinkertainen tai huono, % (2)

8

12 17 18

Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % 8. - ja 9. –luokan oppilaista

11,69 v. 2004

7,95

17,41

17,32

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. - ja 9. –luokan oppilaista

9,25 v.2004

8,38 12,64 12,93

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0-12 –vuotiasta

154 v.2007

125 v.2008

113 v.2008

160 v.2008

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 -17 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

8,3 v.2004

8,4 v.2005

5,1 v.2007

5,0 v.2007

D-indeksi 6–18 – vuotiaat (1)

0,98 v.2005

0,79 v.2006

ei saatavilla

ei saatavilla

D-indeksi 5 -vuotiaat (1) 1,03 v.2005

0,74 v.2006

0,65 v.2006

D-indeksi 12 –vuotiaat (1) 0,72 v.2005

0,68 v.2006

0,42 v.2006

Ylipainoa painoindeksin mukaan % (2)

21 v.2006

14 16 15

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 0-15 –vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä

32,8 33,4 v.2008

49,8 v.2008

38,2 v.2008

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 16-24 -vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä

47,8 49,4 64,4 53,7

Nuorten seksuaalitietouden taso on huono, % vastanneista

34 v.2006

23 18 19

Lähde: Kouluterveyskysely/ Sotkanet, Tervolan hammashuollon tilastot, (1) Niiden osuus (%) ikäluokasta, joilla on tarkastuksessa ilmenevää uutta kariesta (reikä hampaassa) pysyvissä hampaissa. (2) otos: 8.-9. luokan oppilaat luokka-aste- ja lukio. Peruskoululaisten ruokailutottumukset ovat kouluterveyskyselyn mukaan hieman keskimääräistä huonommat, 6 % ei syönyt olleenkaan kouluruokaa ja 41 % söi epäterveellisiä välipaloja koulupäivän aikana.

Epäterveelliset välipalat, limsanjuonti ja napostelu ovat riski myös suun terveydelle. Suun terveyttä huonontaa myös se, että vähemmistö Tervolan nuorista harjaa hampaansa suositusten mukaan (Taulukko 6). Hampaiden harjaamista laiminlyövät varsinkin pojat. Suun terveydenhuollossa käytettävillä indikaattoreilla arvioituna

18

tervolalaisten lasten hammasterveys on heikompi kuin Lapin läänissä keskimäärin. Hampaiden reikiintyminen on voimakkaampaa. Toisaalta esim. vuonna 2006 täysin tervehampaisia 5- ja 12 –vuotiaita oli Lapin keskiarvoa enemmän (Taulukko 5). Reikiintyminen näyttäisi keskittyvän pienehkön ryhmän ongelmaksi. Vertailua hankaloittaa ikäluokkien pieni koko, koska silloin yhden yksilön vaikutus keskiarvoon voimistuu.

Lapset ja nuoret viettävät entistä enemmän aikaa tietokoneiden ääressä ja koululaisten liikunnan harrastaminen on vähentynyt. Valtakunnallisesti nuorten miesten huonokuntoisuus on tullut esille asepalveluksessa.

Taulukko 6. Tervolan lasten ja nuorten elämäntapoja kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa, % 8. - ja 9. –luokan oppilaista

6,26 5,3 5,2 7,6

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

16,40 22,5 19 17,49

Alkoholin käyttö viikoittain, % vastanneista

7,5 v.2006

10,5 v.2006

12 v.2006

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

21,74 19,5 18 14,91

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

3,47 3,00 5,00 6,02

Ei syö kouluruokaa, % 8. - ja 9. –luokan oppilaista

5,72 6,8 7,2 5,46

Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, %

61 40 60 v.2006

59 v.2006

Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa %

30 30 27 30

Lähde: kouluterveyskysely Tervolassa on kuitenkin lukumääräisesti vähän koulukiusaamistapauksia (Taulukko 7). ja kaikkiin tietoon tuleviin kiusaamisiin puututaan. Taulukko 7. Tervolan lasten ja nuorten elämänhallintaa kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9. -luokan oppilaista

12,37 8,0 10 11

19

Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.-lkan oppilaista

15,59 v.2004

20,31 v.2006

22,92 v.2006

21,91 v.2006

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

1,1 1,3 5,4 5,3

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat/1000 alle 18-vuotiasta

29,1 v.2007

15,5 v.2008

79,0 v.2008

70,9 v.2008

Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23.00, %

13 v.2006

20,5 29 26

Koulukiusattuna vähintään 1x/ vko, % vastanneista

10 v.2006

8 9 8

Oppilaiden mielestä koulun työilmapiirissä on ongelmia, % oppilaista

17,3 v.2006

18 28 28

Lintsannut koulusta ainakin 2 päivää kuukaudessa, % vastanneista

7 v.2006

4 11 9

Opiskeluvaikeuksia, %-osuus vastanneista

27 v.2006

34 34 31

Lähde: Sotkanet, Kouluterveyskysely.

2.2.2 Työikäinen väestö Lapin alueen kunnissa suurimmat kansanterveysriskit liittyvät terveyttä vaarantaviin elintapoihin, kuten alkoholin liikakäyttöön, tupakointiin, epäterveeseen ravintoon ja liikunnan puutteeseen. Tervolassa on paljon tupakoivia, ja erityisesti 30 vuotta täyttäneistä moni haluaisi lopettaa tupakoinnin. Työn kuormittavuus on lisääntynyt ja mielenterveydelliset ongelmat ovat kohonneet merkittäviksi työkyvyttömyyden syiksi koko maassa. Työkyvyttömyyseläkkeen saajien osuus (n. 13 % työikäisestä väestöstä) on Tervolassa korkeampi kuin Lapissa tai koko maassa keskimäärin (Taulukko 8). Pitkäaikainen työttömyys lisää syrjäytymisen ja epäterveellisten elämäntapojen riskiä. (Näyhä & Laakso 2005) Taulukko 8. Tervolan työikäisten terveyttä, elämäntapoja ja elämänhallintaa kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä

113,5 119,2 121,2 114,8

20

Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25 -64 –vuotiaat %

13,2 v.2007

13,2 v.2008

11,8 v.2008

8.9 v.2008

Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

2,6 2,6 2,4 1,8

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 –vuotiaat/1000 vastaavanikäistä

66,5 60,8 74,1 92,1

Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät 25 – 64 –vuotiailla/1000 vastaavanikäistä

712,3 865,6 502,4 385,2

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 25 -64 –vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä

244,1 248,02 239,3 211,6

Avioeroja 25 -64 –vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa

6,3 10,8 13,8 16,0

Lähde:Sotkanet

2.2.3 Ikäihmiset Tervolan ikäihmisillä on enemmän sairauksia kuin koko Lapissa tai koko maassa, toisaalta 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on alhaisempi kuin muualla maassa. Ikäihmisillä esiintyy yksinäisyyttä ja masennusta, mikä näkyy esimerkiksi depression ja psykoosin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käytön lisääntymisenä (Taulukko 9). Pitkät kauppamatkat voivat olla syynä syömättömyyteen tai ravinnon yksipuolistumiseen, jolloin fyysinen toimintakyky heikkenee. Uusi valtakunnallinen ilmiö on ikäihmisten keskuudessa lisääntyvä alkoholinkäyttö. Tervolalaisten ikääntyneiden alkoholinkäytöstä ei ole tilastotietoa, mutta esimerkiksi kotipalvelun asiakkaissa ei ole alkoholiongelmaisia vanhuksia. Valtakunnallisesti, vanhusten taloudellista hyväksikäyttöä on etenkin alkoholisoituneiden lasten taholta, jotkin iäkkäät myös asuvat alkoholiongelmaisen lapsensa kanssa. Hammashuollossa tutkituilla 65–74 –vuotiailla oli keskimäärin 5 hammasta jäljellä vuonna 1999 ja 7 hammasta vuonna 2007. Noin kolmasosalla tutkituista 65-74 –vuotiaista oli yli 20 hammasta jäljellä v.2007. Kaikki tutkitut yli 75-vuotiaat olivat hampaattomia v.1999, vuonna 2007 jäljellä oli keskimäärin 7,5 hammasta. Palvelujen tarve tulee lisääntymään varsinkin ikääntyneiden osalta, sillä omat hampaansa säilyttävien määrä lisääntyy. Taulukko 9. Tervolan ikäihmisten terveyttä kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000

2521 2431 2415 2479

21

vastaavanikäistä

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä

3194,2 3026,6 3180,5 3230

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä/ 1000 vastaavanikäistä

678,8 682,2 659 628,6

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

4,7 4,1 9,2 10,9

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä

9,5 9,7 11,6 10,5

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä %

2,9 3,0 3,1 2,9

Lonkkamurtumat yli 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavasta väestöstä

1,2 0,8 0,8 0,9

Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

34,05 34,05 42,6 43,5

Lähde: Sotkanet.

2.2.4 Koko väestö 2.2.4.1 Tapaturmat Kuviosta 8 voidaan nähdä, että tapaturmien kokonaismäärä Tervolassa on vähentynyt. Tervolalaisille tapahtuu kuitenkin enemmän tapaturmia kuin koko maassa. Etenkin nuorten (16 - 24 -vuotiaiden) miesten sairaalahoitoa vaativia tapaturmia esiintyy kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa ja puolet enemmän kuin muualla Lapissa. Myös pojille (alle 15 -vuotiaat) sattuu enemmän sairaalahoitoa vaatineita tapaturmia kuin muualla Suomessa ja Lapissa. Terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatinut koulutapaturma oli kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vuoden 2008 aikana tapahtunut 25 %:lle yläkoululaisista ja 7 %:lle lukiolaisista. Iäkkäiden tapaturmien määrä kokonaisuutena on vähentynyt. Tervolan osalta ei ole saatavilla tilastoa tapaturmakuolemista. (Sotkanet, Kouluterveyskysely)

22

Kuvio 8. Sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat vuosina 1997 – 2007.

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat/ 10 000 vastaavanikäistä

0 50 100 150 200 250 300

v.2007

v.2006

v.2005

v.2004

v.2003

v.2002

v.2001

v.2000

v.1999

v.1998

v.1997

Suomi 153,8 150,3 150,6 147,2 145,1 146,8 145,7 145,3 144,3 147,1 148,7Lappi 182,5 176,4 174,7 177,5 176,8 168,8 159,4 162,2 154,3 164 167,4Tervola 166,5 196,2 205,7 193,6 242,3 149,1 126,3 214,1 192,9 171,1 148,2

v.2007 v.2006 v.2005 v.2004 v.2003 v.2002 v.2001 v.2000 v.1999 v.1998 v.1997

Lähde: Sotkanet (3037) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden potilaiden osuuden kymmentä tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.

Kuvio 9. Tervolalaisten sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat ikäryhmittäin.

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut/ 1000 vastaavanikäistä v.2004 ja 2006

0 10 20 30 40 50 60 70

0-15 vuotiaat

16-24 vuotiaat

25-64vuotiaat

65-74 vuotiaat

75 vuotta täyttäneet

Kaikki ikäryhmät

v. 2006 11,3 28,1 18,6 15,0 38,6 19,6

v. 2004 8 19,9 15,2 15,0 65,8 19,3

0-15 vuotiaat 16-24 vuotiaat

25-64vuotiaat

65-74 vuotiaat

75 vuotta täyttäneet

Kaikki ikäryhmät

Lähde: Sotkanet

Kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteena on vähentää koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemia ja vakavia tapaturmia 10 %.

23

2.2.4.2 Päihteiden käyttö

Päihdehaittojen kasvu on ollut erityisen nopeata viime vuosina. Haitat ovat valtakunnallisesti näkyneet etenkin lisääntyneinä alkoholikuolemina sekä alkoholin käytön takia hoitoon hakeutuneiden asiakkaiden ja alkoholiin liittyvien hoitojaksojen määrien kasvussa terveydenhuollossa. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15-64 -vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 2005. Päihteisiin liittyvien haittojen nopea kasvu on ollut seurausta alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta. Alkoholihaittoja kärjistää se, että runsaasti alkoholia käyttävien osuudet ovat Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan lisääntyneet vuodesta 2003 sekä miehillä että naisilla. Alkoholinkulutus myös Tervolassa on lisääntynyt (Taulukko 3, sivu 11). Alkoholin lisääntynyt käyttö näkyy myös päihtyneenä tehtyjen rikosten määrän nousuna. Tervolassa hoidetaan päihdeasiakkaita kuitenkin vähemmän kuin koko Suomessa tai koko Lapissa. Myös päihdehuollon avopalveluasiakkaita on vähän. Tervolassa ei ole päihdehuollon avopalveluita. Päihdehuollon avopalveluiden järjestäminen vaihtelee kunnissa käytettävissä olevien resurssien mukaan. Taulukko 9. Tervolalaisten päihteiden käyttöä kuvaavia tekijöitä. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta

4,1 3,4 5,3 4,0

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta(1)

1,6 1,1 10,2 9,7

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/ 1000 asukasta

5,7 5,1 6,6 5,2

Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt/1000 asukasta

13,9 26,2 25,4 24,0

Lähde: Sotkanet. (1)Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

2.3 Hyvinvointipolitiikan toteutuminen, palvelujärjestelmän toimivuus Tervolassa

Tämän näkökulman indikaattoreiden osoittamiin tuloksiin kunta erityisesti voi omalla politiikallaan ja toiminnallaan vaikuttaa. Valittujen indikaattoreiden avulla on tarkoitus osoittaa, miten kunta omalla toiminnallaan vastaa väestön terveydessä ilmeneviin ongelmiin ja miten se vahvistaa terveyttä tukevaa toimintaympäristöä. Palvelujen käyttöä kuvataan saatavuuden ja toimivuuden näkökulmasta.

24

Tervolassa vakinaisiin toimiin/virkoihin on toistaiseksi ollut hakijoita, mutta sijaisten osalta on nähtävissä valtakunnallinen kehitys. Sijaisia ei ole saatavilla, ja esimerkiksi jo eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä on jouduttu pyytämään lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Tervolan terveydenhuollossa toimi vuonna 2007 yhteensä 16,2 henkilöä / 1 000 asukasta kohti, koko Lapissa vastaava luku oli 11,5 ja koko maassa 10,4. Tervolan sosiaalihuollossa toimi vuonna 2007 yhteensä 25,6 henkilöä/ 1 000 asukasta kohti, koko Lapissa vastaava luku oli 23,5 ja koko maassa 22,5. Sosiaalisesti ja terveydellisesti kestävän hyvinvoinnin kehittämisen keskeisin tavoite on toimiva, asiakaslähtöinen ja hyvin saatavilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä. Palvelujärjestelmän toimivuutta uhkaa terveyskeskusten ja erikoisalojen lääkäripula, ja ammattitaitoisen sosiaali- ja terveydenhuollon paheneva henkilöstöpula. Muutostarpeita aiheuttavat myös entistä terveystietoisemmat asiakkaat vaatiessaan yhä laadukkaampia palveluita.

2.3.1 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ovat lapset ja nuoret tärkein väestöryhmä, jossa ehkäisevän toiminnan ja verkostojen vahvistaminen (mm. ehkäisevä päihdetyö, oppilashuoltotoiminta, nuorisotyö) luovat pitkäaikaista hyvinvointivaikutusta. Taulukko 10. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimivuutta kuvaavia tekijöitä Tervolassa. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Kokopäivähoidossa olleet 0-6 vuotiaat lapset, % vastaavanikäisestä väestöstä

28,7 33,1 39,5 37,9

Osapäivähoidossa olleet 0-6 vuotiaat lapset, % vastaavanikäisestä väestöstä

7,3 9,2 10,5 9,8

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

1,1 1,3 5,4 5,3

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat/1000 alle 18-vuotiasta

28,4 29,1 72,3 68

Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäynnit/ 1000 0-7 –vuotiasta

2503 2552 2875 2849

Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä

5,2 0,9 1,6 1,8

Erityisopetuspäätösten %-osuus 7 -16-vuotiaista (kuntatilastot)

4,9

5,5 - -

25

Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit/ 1000 7-18 –vuotiasta

1427 1152 1749 2037

Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon, % vastaajista (Kouluterveyskysely)

18 22 22 21

Suun terveydenhuollon käynnit yht. perusterveydenhuollossa 0-17 v./ 1000 as.

2568 1909 1948

Lähde: Sotkanet, kuntatilastot

Terveydenhuolto Tervolaan syntyi vuonna 2008 28 lasta. Vuonna 2009 odotetaan syntyvän Tervolaan 38 lasta. Raskauden ajan seuranta toteutetaan suositusten mukaisena. Perhevalmennusryhmätoiminta käynnistyy vuoden 2010 aikana. Tervolassa oli 31.12.2007 250 neuvolapalvelujen piiriin kuuluvaa lasta. Kunnassa ei ole omaa psykologia, vaan palvelu on hankittu perheneuvolasta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen piirissä on yhteensä 722 oppilasta/opiskelijaa. Laatusuositusten mukaiset vuosittaiset tapaamiset ja laajat terveydentilan tarkastukset toteutuvat Tervolassa suositusten mukaisina syksystä 2009 lähtien. Terveydenhoitajat pitävät oppilaille tunteja mm. seksuaaliterveydestä ja päihteiden terveysvaaroista. Nuorten perhesuunnittelupalvelun saatavuus on pyritty pitämään hyvänä. Raskauden ehkäisy voidaan aloittaa tarvittaessa terveydenhoitajien toimesta ilman lääkärissäkäyntiä. Alle 18–vuotiaat saavat tarvittaessa jälkiehkäisytabletin terveydenhoitajilta. Klamydia on yleistynyt nuorten keskuudessa ja Tervolassa kaikille ehkäisyn aloittaville tehdään klamydiaseulonta. Jokaiselle neuvolan asiakkaana olevalle perheelle suoritetaan Audit kysely päihteiden käytön selvittämiseksi sekä haastattelu perheväkivallan kartoittamiseksi. Päivähoito ja varhaiskasvatus Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmat (VASU 1-3, VASU 3-5) löytyvät Tervolan kunnan internetsivuilta sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdasta päivähoito ja lastenhoitotuki. Sosiaalityö ja lastensuojelu Noin prosentti Tervolan lapsiperheistä sai kodinhoitoapua vuonna 2007 kun vielä vuonna 2006 kodinhoitoapua sai 5,2 % lapsiperheistä (Taulukko 10). Kotipalvelua on mahdollisuus antaa perheille äidin ollessa synnytyslaitoksella ja kotiutumisen aikana sekä tarvittaessa osapäiväisesti (3-4 tuntia). Myös perhepäivähoitajien lyhytaikainen sijaistarve (esim. lääkärissäkäynti) hoidetaan kotipalvelun toimesta. Sairaan lapsen hoitoon annetaan kotipalvelua voimavarojen puitteissa.

26

Lastensuojelun suunnitelman laadinta on aloitettu vuonna 2008. Ehkäisevä lastensuojelun tarkoituksena edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Tervolan kunnassa eri viranomaisten kanssa muodostetaan verkostoja joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että lastensuojeluasiakkuutta ei välttämättä muodostu. Tervolan kunta on pieni kooltaan ja viranomaiset tuntevat hyvin toisensa joten verkostojen kokoon saattaminen on helpompaa kuin joissain isommissa kunnissa tai kaupungeissa. Verkostot tuntevat hyvin toisensa sekä osittain myös perheiden taustat. Ehkäisevässä lastensuojelussa on avainasemassa lastenneuvola jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Ehkäisevällä työllä pyritään riittävän ajoissa puuttumaan perheen tilanteeseen jotta voidaan ehkäistä tulevia vaikeuksia ja mahdollisia lastensuojelun asiakkuuksia. Päiväkoti on myös osa ennalta ehkäisevää työtä vanhempien auttamisessa. Tervolassa ehkäisevässä lastensuojelussa ovat lapsiperheet joissa äidit ovat nuoria ja eivät välttämättä hallitse kaikkia kodinhoitoon liittyviä asioita. Perheiden kanssa työskennellään sekä sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden ja neuvolan työntekijöiden kanssa. Vuosittain Tervolan kunnassa on useita nuoria äitejä joilla vaikeuksia esim. avopuolison kanssa. Vuosittain Tervolassa on varsinaisen lastensuojelun piirissä 10 perhettä. Lisäksi on perheitä n. 6-10 vuosittain joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä eri verkostojen kanssa mutta eivät tilastoidu varsinaisen lastensuojelun piiriin vaan työ on ennalta ehkäisevää. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on lastensuojelutarpeen selvitystä, avohuollon tukitoimia, lapsen kiireellistä sijoitusta ja huostaanottoa sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä ja turvaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Ehkäisevä lastensuojelu toteutuu myös muiden palveluiden piirissä mm. äitiys- ja lastenneuvolassa sekä päivähoidossa. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa työskentelyä ohjaa lapsen edun periaate. Lastensuojelu tehdään parityönä Tervolassa tai moniammatillisena tiimityönä yhteistyössä perheneuvolan, koulun ja mielenterveystoimiston sekä Länsi-Pohjan lasten ja nuorisopsykiatrian kanssa. Lastensuojelun tukena on myös sijais- ja tukiperhetyö jota käytetään tukena vanhempien jaksamisessa lastensa kanssa. Koulutoimi Koulutoimen hallinnonalalla on laadittu koulutuspoliittinen ohjelma, johon sisältyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma (koula 9.4.2008 § 20). Hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan opetussuunnitelmassa ja oppilashuoltoryhmien toiminnassa. Kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa, koulukohtaiset ryhmät kutsutaan koolle tarvittaessa. Koulukuraattori on käytettävissä yhtenä päivänä viikossa. Kouluissa on sovittu toimintatavoista (esim. kiusaamiseen puuttumisen malli), joilla ongelma-alueisiin puututaan.

27

Tervola on mukana seudullisessa koulutiimissä. Vuosittaisen koulukohtaisen hyvinvointiprofiilin avulla voidaan arvioida ja verrata toimintaa myös valtakunnallisesti. Kuvio 10. Tervolan koulujen oppilasennuste v. 2008 - 2015

Tervolan koulujen oppilasennuste 2008 -2015

444 442430

414 406388

345

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

Lv. 2008-09 Lv. 2009-10 Lv. 2010-11 Lv 2011-12 Lv 2012-13 Lv 2013-14 Lv 2014-15

Opp

ilaat

Tärkeä yhteistyökumppani on kolmas sektori. Mannerheimin Lastensuojeluliitolta ostetaan osa koululaisten iltapäivätoiminnasta ja osan kunta tuottaa itse. Iltapäivätoimintaan osallistui viime vuonna 20 ensimmäisen ja toisen luokan oppilasta. Vuonna 2005 kerhossa kävi 36 oppilasta ja vuonna 2006 osallistujia oli 24. Nuorisotoimi Nuorisotoimi pyrkii laajan yhteistyöverkoston avulla aikaansaamaan monipuolista nuorisotoimintaa kunnan alueella. Lasten ja nuorten kerhotoimintaa ja erilaisia tapahtumia hankitaan nuorisojärjestöiltä ja –ryhmiltä, joita tuetaan vuosittain nuorisotoimen avustuksilla Nuorisotoimen omaa palvelutarjontaa on mm. nuorisotilatoiminta 13-20 –vuotiaille 3 iltana viikossa. Vuonna 2008 nuortenilloissa oli 2099 kävijää (n. 24 hlöä/ilta). Valvonta/ohjauspalvelut hankitaan ostopalveluina. Muita toimintamuotoja ovat kesäkuun toimintaviikot 6-12 -vuotiaille, joihin vuonna 2008 osallistui 331 lasta (n. 18 hlöä/päivä) sekä heinäkuun uimakoulut, joita vuonna 2008 oli 9 kpl ja niihin osallistui 58 5-12 – vuotiasta lasta. Nuorisotoimi järjestää vuosittain perhe- ja nuortenretkiä sekä muita tapahtumia, mm. bändi-iltoja. Kevyen musiikin harrastamista mahdollistetaan ylläpitämällä bänditilaa varusteineen, josta halukkaat voivat varata harjoitusvuoroja. Nuorisotoimi tuottaa vuosittain kerhokauden alkaessa kerhoesitteen, johon on koottu kaikki lapsille ja nuorille suunnattu eri tahojen järjestämä kerho- ja harrastustarjonta.

28

Kunnassa toimii nuorisovaltuusto, jossa 2008–2009 on 13 nuorta (13–19 v.) eri puolilta kuntaa. Nuorisotoimi on mukana Lapin nuorisotiedotus – portaalissa, jossa on sekä Lapin kuntien yhteiset että kuntakohtaiset tietosivut lapsille ja nuorille ja lisäksi Aloitekanava ja Kunta kysyy – osio. Ruokapalvelut Kouluruokailu on oleellinen osa koulujen opetussuunnitelmaa ja oppilashuoltoa. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on edistää oppilaan hyvinvointia ja tervettä kasvua ja kehitystä. Tervolassa ruoanvalmistus on keskitetty sivukouluja lukuun ottamatta. Keskitettynä valmistuskeittiönä toimii terveyskeskuksen keittiö, josta ateriat toimitetaan päiväkodille, toimintakeskukseen, Lapinniemen ja Kaisajoen kouluille sekä lukiolle. Ravitsemispäällikkö vastaa keskuskeittiön valmistamien aterioiden laadusta ja työntekijät pienten koulujen aterioiden laadusta. Kouluilla on yhtenäinen ruokalista.

2.3.2 Työikäisten palvelut Työterveyshuolto Taulukosta 11 nähdään, että työikäiset käyttävät runsaasti sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja. Esimerkiksi työterveyshuollossa on ollut viime vuosina enemmän käyntejä työikäistä väestöä kohti kuin muualla Lapissa tai koko maassa (Taulukko 11). Käynteihin tilastoituvat lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös työnantajan kustantamat sopimukseen perustuvat sairaanhoitokäynnit. Sairaanhoitosopimuksen piirissä on noin 500 työntekijää. Yleisimmät tilapäisen työkyvyttömyyden syyt Tervolassa ovat tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä uupumus. Vuonna 2007 alkoi ensimmäinen sairastumisriskissä (diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet) oleville työikäisille henkilöille tarkoitettu ryhmä, jossa pyritään pysyvään painonhallintaan ja säännölliseen liikuntaan. Työikäisten terveydellisiin ongelmiin yritetään vaikuttaa mm. naisten irtosoluseulonnalla, tupakoitsijoille tehtävillä keuhkojen toimintatutkimuksilla ja 40-vuotiaisiin kohdistuvilla verenpaineenmittauksella sekä päihteiden käyttöä mittaavan Audit -kyselyn avulla. Aikuisväestö käyttää suun terveydenhuollon palveluja, kattavuus on korkeimpia Lapin läänissä ja yli koko maan keskiarvon (Stakes- erillisselvitys 2006). Tervolassa 33,4 % aikuisväestöstä käytti palveluja v.2006, maan keskiarvo oli 29,3%. Taulukko 11. Työikäisten palvelujen toimivuutta kuvaavia tunnuslukuja Tervolassa

29

Indikaattori 2006 2007 koko Lappi 2007

koko Suomi 2007

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-64 –vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä

2323 2003 1412 1420

Somaattisen erikoissairaanhoidon 18-64 –vuotiaat potilaat/ 1000 vastaavanikäistä

147 137,9 125,2 110,2

Perusterveydenhuollon työterveyshuollon muut kuin lääkärikäynnit/ 1000 15-64 –vuotiasta

315 380 121 173

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

7,6 5,5 8,2 5,7

Sairaalahoidon 18-64 -vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä

160,2 147,8 140,8 119,8

Sosiaalihuolto, sosiaalityöntekijöitä / 10 000 asukasta

2,7 5,6 7,6 7,6

Lähde:Sotkanet

2.3.3 Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten liikuntaan on panostettu yhdessä vapaa-aikatoimen, kansalaisopiston, vanhustenhuollon ja fysioterapian kanssa. Senioreille tarkoitetut kuntosaliryhmät ovat olleet hyvin suosittuja. Ikäihmisille tarjotaan kerran viikossa asiointimatkoja kuntakeskukseen Koivusta ja Reutuaavalta. Kotipalvelu huolehtii ostokset niihin kyliin (Paakkola, YliPaakkola), joista ei asiointikuljetusta kuntakeskukseen ole järjestetty. Valtakunnallisen suosituksen (2/2008)vanhustenhuollosta ja KASTE-ohjelman tavoitteita vuoteen 2012 mennessä ovat, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä: - 91-92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin - 13-14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa - 5-6 prosenttia saa omaishoidon tukea - 5-6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa - korkeintaan 3 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodissa tai terveyskeskussairaalassa Taulukosta 12 (sivu 32) voidaan tarkastella valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista Tervolassa. Tavoitteet toteutuvat säännöllisen kotipalvelun osalta. Vuonna 2007 14,3 % 75 vuotta täyttäneistä sai säännöllistä kotihoitoa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa sen

30

sijaan oli vuonna 2007 vielä 7,7 % 75 vuotta täyttäneistä tervolalaisista, kotona asui 36,2 % ja tehostetussa palveluasumisessa 2,7 %. Määrät ovat pienempiä kuin muualla Lapissa tai koko maassa. Omaishoidon tuen saajista on saatavilla tietoa vain 65 vuotta täyttäneiden määrästä, joka Tervolassa vuonna 2007 oli 2,9 % vastaavanikäisistä tervolalaisista. Omaishoidontukea maksetaan henkilölle, joka hoitaa ja huolehtii vanhuksen, sairaan tai vammautuneen henkilön päivittäisistä hoitotarpeista ja näin välttää hoidettavan siirtymistä laitoshoitoon. Omaishoidontuen saajia oli 31.12.2008 yhteensä 36 henkilöä. Tuensaajista alinta tukea saavia oli 29 omaishoitajaa, keskimmäistä tukea saavia oli 3 ja korkeinta tukea saavia oli 4 omaishoitajaa. Varahenkilöjärjestelmä Tervolassa toimii 3 henkilön varahenkilöjärjestelmä. Henkilöt aloittivat työnsä heinä- ja elokuun aikana. Varahenkilöjärjestelmä on kokeiluluonteinen 31.12.2010 saakka. Varahenkilöillä on omat Akotiosastot@. Varahenkilöiden Akotiosastot@ ovat vuodeosastolla, vanhainkodilla sekä kotipalvelussa. Varahenkilöt ovat lisätyövoimana omalla osastollaan, mikäli mikään muu osasto ei ole heitä varannut. Varahenkilöstöstä työntekijä siirtyy akuuteissa poissaoloissa tekemään poissaolijan työvuoroja. Kotisairaanhoito Kotisairaanhoitoa toteuttaa ½ perushoitajaa, vanhusten palvelukeskuksen sairaanhoitaja yhtenä päivänä viikossa ja yksi terveydenhoitaja 3 päivänä viikossa. Tilapäistä kotisairaanhoitoa (esim. sairaalasta kotiutusvaihe, haavanhoito, lääkepistokset) toteuttavat kaikki terveydenhoitajat tarvittaessa. Kotona tapahtuvaa saattohoitoa annetaan yhteistyössä kotipalvelun, vuodeosaston ja sairaankuljetuksen kanssa. Kotisairaanhoidon asiakkaaksi pääsee vain lääkärin lähetteellä. Kaikkiin pyyntöihin ei voida tällä hetkellä vastata. Tervolassa on kuitenkin ollut vuonna 2007 enemmän kotisairaanhoidon käyntejä/1000 asukasta kuin muualla Lapissa (Taulukko 12). Koko maassa käyntimäärä on suurempi kuin Tervolassa tai Lapissa. Kotisairaanhoidossa on yhteensä 1,3 hoitajaa. Valtakunnallinen suositus kotisairaanhoidon henkilöstömääräksi on 0,3 % 65 vuotta täyttäneiden määrästä. Tervolassa on 904 yli 65 – vuotiasta asukasta, jonka perusteella kotisairaanhoidossa tulisi olla 2,7 työntekijää. Apteekin kautta tapahtuvassa lääkkeiden annosjakelussa on tällä hetkellä 17 ikäihmistä. Terveydenhoitajat jakavat lääkkeitä annosrasiaan myös terveyskeskuksessa. Inkontinenssiasiakkaat saavat hoitotarvikkeet suorajakeluna kotiin ilman erillistä maksua. Tämän palvelun piirissä on tällä hetkellä 61 asiakasta. Vuodeosasto

31

Vuodeosaston toiminnan tavoitteena on akuutin potilashoidon lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen tulevaisuudessa. Tehostetun palveluasumisyksikön valmistuminen keväällä 2009 ja palvelukoti Pihakulleron valmistuminen kesällä 2009. on vähentänyt vuodeosaston potilaspaikkojen kuormitusta. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun resurssien riittävyys ja hyvä ja joustava yhteistyö kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kanssa on auttanut vuodeosastolta kotiin siirtymistä ja potilaiden kotona selviytymistä. Vuodeosaston kuntouttavan työotteen ylläpitämisellä pyritään kuntouttamaan potilaat mahdollisimman pian akuutin vaiheen jälkeen kotiin ja ylläpitämään laitoshoidossa olevien potilaiden toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Vuodeosaston hoitohenkilökunnan erikoistuminen eri erikoisaloihin ja henkilökunnan jatkuva kouluttautuminen osaston painopistealueisiin sekä riittävä henkilökuntamäärä antavat hyvät edellytykset akuutin potilashoidon lisäämiseen ja laitoshoidossa olevien potilaiden laadukkaaseen hoitoon. Potilaiden hoidon tarpeen lisääntyminen yhä vaativammaksi koettelee fyysisesti ja henkisesti henkilökunnan työssä jaksamista. Myös henkilökunnan ikääntyminen tuo tullessaan haasteita työssä jaksamiselle. Tulevaisuudessa on yhä enemmän investoitava hoitotyötä helpottavien apuvälineiden hankintaan ja työtehtävien sekä työtapojen muuttamiseen. Tämän hetkinen hoitoapulaisen työpanoksen puuttuminen on lisännyt yhä tarvetta lisähenkilökunnan saamiseen. Tällä hetkellä vuodeosastolla on 26 potilasvuodepaikkaa. Pitkäaikaispotilaiden määrä on vähentynyt alle 15 potilaan kesän 2009 jälkeen. Pitkäaikaispotilaiden määrän vähentyminen on lisännyt akuuttien potilaspaikkojen määrää ja lisännyt mahdollisuutta tarjota intervallijaksoja useammalle potilaalle. Potilas kuormitus oli noin 98 prosenttia vuonna 2008. Vuonna 2009 kuormitusprosentti tulee laskemaan. Paikallisia henkilöstötarpeita arvioitaessa mitoitusperusteena voidaan käyttää valtakunnallisia keskiarvoja. Vanhustenhuollon laatusuositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrästä:

Hyvä mitoitus: 0,7-0,8 hoitajaa / asiakas Vähimmäismitoitus: 0,5-0,6 hoitajaa / asiakas

Vuodeosastolta vähennettiin 1 ½ perushoitajaa tehostetun palveluasumisyksikön valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä vuodeosastolla on henkilökuntaa 19,5 henkilöä. Heistä välittömään potilashoitoon osallistuu 15,5 hoitajaa. Heistä 8 on eri erikoisaloihin suuntautunutta sairaanhoitajaa, joihin luetaan myös osastonhoitaja ja 7,5 perushoitajaa, jotka ovat suuntautuneet lähinnä sairaanhoitoon ja huolenpitoon sekä vanhustenhuoltoon. Koko henkilöstöön kuuluu lisäksi kolme laitosapulaista ja osastosihteeri. Vuodeosastolla on potilaan välittömään hoitoon osallistuvia hoitajia 0,60 / potilas ja koko henkilöstöä 0, 75 / potilas. Osastonhoitajan hallinnon tehtävien lisääntyminen vähentää päivittäin välittömään potilashoitoon osallistumista. Tämä lisää jonkin verran muun henkilökunnan välittömään potilashoitoon liittyvää työtä. Laitoshoito

32

Vanhusten palvelukeskus Kotikullerossa on 22 pysyväispaikkaa ja kaksi intervallipaikkaa. Lisäpaikalla on viikoittain yksi henkilö yhdestä kolmeen päivää tai muutaman tunnin päivässä. Paikkojen käyttöaste vuonna 2008 oli 101,9 %. Paikallisia henkilöstötarpeita arvioitaessa mitoitusperusteena voidaan käyttää valtakunnallisia keskiarvoja. Vanhustenhuollon laatusuositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrästä:

Hyvä mitoitus 0,7 - 0,8 hoitajaa / asukas Vähimmäismitoitus 0,5 - 0,6 hoitajaa / asiakas

Vanhainkodilla on 0,73 hoitajaa asukasta ja koko henkilöstöä 0,90 asukasta kohden. Koko Lapin läänissä oli vuonna 2006 keskimäärin 0,43 hoitajaa yhtä vanhainkodin asukasta kohden. Kotipalvelu Kotipalvelussa oli vuonna 2008 työntekijöitä 17 henkilöä. Kotihoidon kattavuustavoitteeksi on asetettu, että 25 % 75 vuotta täyttäneistä saa kotipalvelua vuoden aikana. Tervolassa on 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä 458, jolloin henkilöstötarve 25 % kattavuudella on 17 työntekijää. Laskentakaava ei ota huomioon perhetyön tai vammaisten asiakkaiden palveluihin tarvittavaa henkilöstömäärää Kotihoidon hoito - ja hoivapalveluja saavat kaikki tarvitsijat. Kotihoidon ja tukipalveluiden myöntämisen perusteena on, että palvelun hakijan toimintakyky ylittää 1,5 rava-pistettä. Siivouspalvelut on tuotettu kunnan työpajan ja Tornion Saarenvireen toimesta. Vanhusten rivitalot Vanhusten rivitaloissa on 22 asuntoa, joista 1 invavarusteltu yksiö, sekä 1 kaksio. Rivitaloilla asukas saa palvelua 07:30 - 21:30 ja lisäksi hälytysperusteisen yövalvonnan hoitavat vanhainkodin sekä palvelukodin työntekijät. Kotipalvelun henkilöstö hoitaa rivitalojen asukkaiden hoiva- ja huolenpitotarpeet. Rivitalo D:n ensimmäiset asukkaat muuttivat uudisrakennukseen 1.2.2009 alkaen. Tehostetun palveluasumisen yksikkö Pihakullero Palvelukoti Pihakullero on 15 - paikkainen, ympärivuorokautista asumispalvelua tuottava yksikkö. Vakituista henkilökuntaa on 7, joiden lisäksi kotipalvelun henkilöstö käy lisäresurssina muutamia tunteja / päivä. Hoitotyötä tekeväksi työvoimaksi voidaan laskea 8 jopa 9 henkilöä. Palvelukodilla on 0,53 / 0,60 hoitajaa asukasta kohden ja koko henkilöstöä 0,59 / 0,66 asukasta kohden. Ruokapalvelut

33

Terveyskeskuksen keittiö toimittaa ateriat vuodeosastolle, vanhusten palvelukeskukseen sekä ateriapalveluna lounasruuan kotona asuville vanhuksille. Ateriapalvelua käyttää noin 70 ikäihmistä. Ruokapalvelussa valmistetaan päivittäin 650 -700 annosta ja lisäksi aamu-, väli- ja iltapalat vuodeosaston ja vanhainkodin laitosasiakkaille. Ravitsemispäällikkö vastaa keskuskeittiön valmistamien aterioiden laadusta. Ruokalistojen suunnittelua ohjaavat valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset. Keskitetyn valmistuskeittiön ruoan ravitsemuksellinen laatu on Suomen Sydänliiton kriteerien mukaan arvioituna hyvä. Taulukko 12. Ikäihmisten palvelujen saatavuutta ja käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Tervolassa. Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

2521 2431 2415 2479

Perusterveydenhuollon kotisairaanhoidon muut kuin lääkärin käynnit/ 1000 asukasta

549 347 288 723

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

8,0 7,7 4,7 6,0

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 65 vuotta täyttäneet % vastaavanikäistä väestöstä

8,5 v.2005

8,0 7,0 6,4

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäistä väestöstä

13,9 v.2005

14,3 12,7 11,3

Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä

2,7 2,9 v.2008 3,1

3,5 v.2008 3,7

2,5 v.2008 2,6

Yksin asuvat yli 75-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

37,2 36,6 42,1 45,6

Ikääntyneiden palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. yhteensä % vastaavanikäisestä väestöstä

2,6

2,7 7,5

5,8

Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

5,7 7,8 6,7 7,5

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot/ 1000 asukasta

101,12 84,06 72,53 45,4

34

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaat/ 1000 asukasta

52,1 44,1 42,4 27,4

Lähde:Sotkanet Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksojen määrä 65 vuotta täyttäneillä/100 asukasta (Taulukko 12) kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksojen määrä/1000 asukasta (Taulukko 12) kuvaa jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta, mutta etenkin perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

2.3.4 Koko väestön palvelut Terveydenhuolto Terveyskeskuksen lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja on saatavilla maanantaista perjantaihin klo 8-15. Muuna aikana lääkäripäivystys on järjestetty seudullisena Länsi-Pohjan keskussairaalan tiloissa. Perusterveydenhuollossa on enemmän asiakaskäyntejä/asukas kuin muualla Lapissa tai koko maassa (Taulukko 13). Tervolalaisten suuri sairastavuus selittää käyntimääriä samoin kuin se, että palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan palvelujen tarpeeseen hyvin. Lääkärin vastaanotolla kävi ainakin kerran vuoden 2006 aikana 68 % Tervolan väestöstä ja terveydenhoitajan/sairaanhoitajan luona 75 % väestöstä. Hoitajien vastaanottojen peittävyys parani noin 4 % tehtäväsiirtojen myötä. Lääkärivajetta helpottamaan suoritettiin vuonna 2005 – 2006 tehtäväsiirtoja lääkäreiltä terveydenhoitajille ja vastaanoton sairaanhoitajalle. Asiakas saa avun tavallisimpiin terveysongelmiinsa ilman lääkärin vastaanotolla käyntiä. Yhdellä asiakkaalla oli keskimäärin 2,7 käyntiä lääkärin luona ja 2,2 käyntiä terveydenhoitajan/sairaanhoitajan luona vuonna 2006. Myös pitkäaikaissairaiden omahoitajavastaanottotoimintaa on kehitetty. Omahoitajat vastaavat mm. diabetes-, verenpaine-, reuma- ja astmapotilaiden hoidon seurannasta. Seurannasta terveyskeskuksella on kirjallinen ohjeistus (diabetes-, verenpaine-, astmaohjelma jne.). Lääkäreiden vastaanottopalvelut tuottaa Coronaria Hoitoketju Oy. Lisäksi ostetaan tarvittavat psykiatrian erikoislääkärin, psykologin, perhe-, toiminta- ja puheterapian

35

palvelut sekä muut erityispalvelut. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat tällä hetkellä Tervolassa. Tervolassa toteutetaan erilaisia seulontoja sairauden mahdollisimman varhaiseksi toteamiseksi rinta-, kohdunkaulan ja suolistosyöpien osalta tietyiltä ikäryhmiltä. Suun terveydenhuolto Hammashoitolan tilat ovat nykyaikaiset, remontoitu nykyiseen käyttöön vuonna 1999. Suun terveydenhuollossa on kolme hammaslääkärin sekä neljä hammashoitajan tointa/virkaa. Yhdellä hoitajista on myös suuhygienistin koulutus. Hammashoitajat toimivat ensisijaisesti hammaslääkärin työparina hoitaen myös puhelinliikenteen sekä juoksevat asiat, mutta yhä enemmän on myös itsenäistä potilastyöskentelyä mahdollisuuksien mukaan. Kaikki ammattiryhmät tekevät omalta osaltaan myös ennaltaehkäisevää työtä Tervolassa hammashoitoon on päässyt pääsääntöisesti hoitotakuun mukaisesti. Kaikki potilaat tulevat hoitoon hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen. Alle 18v sekä erityisryhmiin kuuluvat ovat kutsujärjestelmässä. Kiireelliseen hoitoon pääsee vuorokauden sisällä yhteydenotosta, kiireettömään jonotuslistan kautta tällä hetkellä. Viikonloppuisin ja arkipyhinä hammaslääkäripäivystys on järjestetty 1.1.2009 alkaen Lapin läänin kuntien yhteistyönä. Järjestelyn piiriin kuuluvat kaikki Lapin läänin kunnat ja päivystystä hoitavat näiden kuntien terveyskeskusten hammaslääkärit ja – hoitajat. Hammashoitajat ovat osallistuneet vuosina 2008- 2009 laajaan Lapin läänin työnjakohankekoulutukseen. Työnjakohankkeen tarkoituksena on lisätä hammashoitajien ja suuhygienistien valmiuksia lasten ja nuorten suun terveydentilan arviointiin ja terveyden edistämiseen. Tervolassa on toteutettu osittaista työnjakoa jo aiemmin siten, että hoitajat ovat tehneet pääasiassa alle kouluikäisten tarkastukset ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä avustustyön lisänä. Suuhygienisti on tehnyt aiemmin hammaslääkärillä käyneiden potilaiden hammaskiven poistoja, oikomishoitoja ym. Suuhygienistin ammattiosaamisen hyödyntäminen on vaihdellut hammashoitajatilanteen mukaan. Vuonna 2009, yhden hammaslääkärin puuttuessa, suuhygienistin ammattiosaamista on pystytty paremmin hyödyntämään. Alle kouluikäisten lasten hampaiden kunto on viime vuosina kohentunut ja on Lapin läänin keskitasoa. Kouluikäisillä lapsilla hampaiden reikiintyminen on edelleen lisääntynyt ja heidän tilanteensa on Lapin läänin keskitasoa heikompi. Kasvavaa hoidontarvetta ja ennaltaehkäisevää hoitoa vaativa väestönosa on ikääntyneet, joilla on omia hampaita. Vuosina 2008- 2009 on alettu pitää koululaisille uudelleen lähes 10 vuoden tauon jälkeen suun terveyteen liittyviä terveyskasvatustunteja, jotka ovat osoittautuneet odotetuiksi ja opettajilta ja vanhemmilta saatujen palautteiden mukaan tarpeellisiksi. Myös Kotikullero-vanhainkodin, palvelutalon ja vuodeosaston hoitajille suuhygienisti

36

on käynyt päivittämässä ja ohjaamassa suun ja hampaiden hoitotaitoja. Tarpeen mukaan eri yhdistysten tilaisuuksissa suuhygienisti käy kertomassa suun terveyden hoidosta. Vuonna 2008 suun terveydenhuollon käyntejä oli 3,0 / asiakas ja 1,4 / asukas. Asiakkaista alle 18-vuotiaita oli 40,1 % ja yli 65 -vuotiaita oli 12,5 %. Mielenterveystyö Mielenterveysasema on kunnan perusterveydenhuoltoon kuuluva avohoitopiste, jonka tehtävänä on ensisijaisesti vastata alueen aikuisväestön mielenterveyspalveluiden tarpeeseen. Työn keskeinen tavoite on hoidon arviointitilanteiden avulla löytää asiakkaalle paras hoitopaikka ja hoitomuoto sekä väestön oman elämän hallinnan, sosiaalisten suhteiden tarkastelun ja omatoimisuuden tukeminen. Hoitomuotona käytetään yksilö-, perhe- ja verkostoterapiaa, perhe- ja verkostokeskeistä työtä, ryhmäterapiaa ja lääkehoitoa lääkärin seurannassa. Asiakkaita tavataan mielenterveysasemalla ja asiakkaiden kotona. Asiakkaita mielenterveysasemalle tulee monin eri syin. Asiakkaiden elämän moniongelmaisuus on yleistynyt. Ei ole yhtä suurta ryhmää, joka erityisesti eroaisi joukosta. Tällä hetkellä palveluja eniten käyttävät mm. työssä uupuneet ja masentuneet, lisääntyneet ovat myös erilaiset kriisitilanteet ja parisuhde-terapiat. Yhteyden tullessa arvioidaan hoidon kiireellisyys 1-3 vrk:n sisällä. Esimerkiksi vakavan kriisin kohdatessa järjestetään tapaaminen samalle päivälle. Asiakkaiden tarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Tervolassa toimii henkisen ensiavun ryhmä, joka auttaa erilaisissa traumaattisissa tilanteissa. Terveyskeskuksen työntekijöiden lisäksi henkisen ensiavun toiminnassa on mukana työntekijöitä sosiaalitoimesta ja seurakunnasta sekä myös vapaaehtoisia SPR:stä ja VPK:sta. Taulukko 13. Tervolan terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Indikaattori 2006 2007 koko

Lappi 2007

koko Suomi 2007

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit/ 1000 asukasta

1923 1982 1607 1656

Terveydenhuolto, perusterveydenhuollon lääkäreitä / 10 000 asukasta

5,5 2,8 7,1 6,9

Perusterveydenhuollon avohoidon hoitajakäynnit/ 1000 asukasta

3300 1429 1379 1150

37

Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit, muut kuin lääkärillä/ 1000 asukasta

297,6 293,2 190,5 106,2

Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta

70,8 85,1 134,6 276,5

Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi

119,7 134,1 123,5 100

Hammashuollon kaikki asiakkaat/ 1000 asukasta

454 461 384 349

Hammashuolto, perusterveyden huollon hammaslääkäreitä / 10 000 asukasta

8,2 11,3 4,6 4,1

Lähde: http://tilastot.kirjastot.fi, Sotkanet.fi Sosiaalityö

Päihdeongelmalla tarkoitetaan haittoja tuottavaa alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden käyttöä. Haitat voivat ilmetä terveydessä, perhe-elämässä, työssä tai taloudessa. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.

Sosiaalityöntekijä voi paikallisesti antaa neuvonnan ja ohjauksen lisäksi keskusteluapua, joka toteutuu moniammatillisena viranomaisyhteistyönä. Sosiaalityöntekijä tekee tarvittaessa päätöksen päihdehuollon laitoskuntoutuksesta.

Tervolassa on ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä sosiaalityöntekijä-koulukuraattori. Ehkäisevän päihdetyön koulutuksiin ja yhteisiin tilaisuuksiin on osallistuttu. Ehkäisevän päihdetyön viikolla Tervolassa on jaettu materiaalia kirjaston toimesta sekä seurakunnassa on ollut tilaisuuksia läheisille ja omaisille.

Sosiaalityöntekijä-koulukuraattori toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä tiiviisti eri viranomaisten kanssa sekä on mukana kouluterveyskyselyn seurannassa. Lähiajan tavoitteena on mm. käynnistää laajamittainen yhteistyö kunnan eri hallintokuntien, muiden organisaatioiden (srk) ja kolmannen sektorin kanssa yöpartiotoiminnan aloittamiseksi niin sanottuina ”ongelmaviikonloppuina”, esimerkiksi uusi vuosi, vappu, Ämpäripäätapahtuma, koulun päättäjäiset ja koulun alkaminen.

Kemin A-klinikka palvelee Tervolan asukkaita. A-klinikalta saa apua erilaisiin päihde- ja riippuvuusongelmiin.

Tervolan kunta on solminut valtakunnalliseen alkoholiohjelmaan 2008–2011 liittyen kumppanuussopimuksen.

38

Vammaispalvelulain mukaiset vammaispalvelut Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759 Vammaiselle ihmiselle kuuluvat ensisijaisesti samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille. Vammainen ihminen voi saada kunnalta lisäksi vammaispalvelulain mukaisia palveluja, silloin kun yleiset palvelut ja tuet eivät pitkäaikaisen vamman / sairauden riitä tai ole sopivia, ja jonka vuoksi vammaisella henkilöllä on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnan vammaispalveluista säädetään vammaispalvelulaissa. Tervolassa vammaispalvelulain mukaisia palveluista haetaan sosiaalityöntekijältä. Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden tarvetta arvioitaessa vammaisen henkilön tilanteeseen perehdytään kokonaisvaltaisesti. Hakemuksen, lääkärinlausunnon ja eri asiantuntijalausuntojen lisäksi vammainen henkilö tavataan henkilökohtaisesti ja pääsääntöisesti kotikäynnillä. Sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden lisäksi myös muiden asiantuntijoiden kanssa arvioitaessa henkilön palveluntarvetta ja palveluratkaisuja. Arviointia tehtäessä otetaan huomioon vamman aiheuttama haitta päivittäisissä toiminnoissa suoriutumiselle, yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne elinympäristöineen. Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisten vammaispalvelujen ja tukitoimien tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Palvelujen ja tukitoimien tulee edesauttaa vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista. Mikäli asiakas itse haluaa, hänen kanssaan yhteistyössä laaditaan palvelusuunnitelma, jossa yksityiskohtaisesti selvitetään asiakkaan tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelma laaditaan ensisijaisesti niille, joiden palvelujen tarve on jatkuvaa ja jotka tarvitsevat monenlaisia palveluita. Palvelusuunnitelma voi tarvittaessa sisältää muitakin kuin vammaispalvelulain mukaisia toimenpiteitä. Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuolto vastaa Tervolan kunnan kehitysvammaisten henkilöiden erityishuollon palveluista. Tervolassa on noin 40 kehitysvammaista henkilöä, joka on noin prosentti kunnan väkiluvusta; määrä on kaksinkertainen verrattaessa lähikunta Simon kehitysvammaisten määrään. Kehitysvammahuollossa työskentelee kahdeksan henkilöä; joilla on sosiaali – tai terveydenhuollon koulutus. Kunnassa on kehitysvammaisten toimintakeskus, joka tarjoaa työ- ja päivätoimintaa 15-17 tervolalaiselle kehitysvammaiselle. Toimintamuotoina on kudonta, askartelu, ompelu, erilaiset avotyöt, ulkoilu- ja asiointiapu. Työ- ja päivätoiminnan tavoitteena on

39

kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen elämän eri osa-alueilla ohjaavalla ja kuntouttavalla työotteella. Kehitysvammaisten asuminen on järjestetty viisipaikkaisessa asumisyksikkö Sinikukassa, jossa on kaksi vakinaista asukasta ja kolme lomituspaikkaa, joita omaisilla on mahdollisuus käyttää omaishoidonlomitukseen ja muuhun tilapäislomitukseen. Asumisyksikkö on autetun asumismuodon yksikkö, mikä tarkoittaa, että henkilöstöä on paikalla kaikkina vuorokaudenaikoina. Sinikukan yhteydessä on lisäksi kolme tukiasuntoa, joiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut Sinikukan sekä toimintakeskuksen työntekijöiltä. Lomituspaikkojen käyttö on laajamittaista; tarvetta on aika ajoittain enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan. Tervolaan onkin suunnitteilla asumisen laajennus asumistarpeen kartoituksen mukaisesti. Asumispalveluiden tavoitteena on turvata kehitysvammaisten henkilöiden asuminen ja tilapäislomitus kuin myös itsenäistymässä olevien kehitysvammaisten irtaantuminen kodeistaan itsenäiseen elämään. Tervolan kunta ostaa laitoshoidon, kuntoutuksen, tutkimuksen ja neuvolatoiminnan palveluja Kolpeneen palvelukeskukselta sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan erityispoliklinikalta. Kunta ostaa myös joitakin asumisen palveluita oman kunnan ulkopuolelta. Kulttuuri ja vapaa-aika Kulttuuri on oleellinen sosiaaliseen eheyteen, henkiseen vireyteen, jaksamiseen ja viihtyvyyteen liittyvä tekijä. Kulttuuripalvelut kehittävät yksilön elämänhallintaa, vahvistavat sosiaalista elämää ja eri väestöryhmien vaikutusmahdollisuuksia. Kulttuuritoimi järjestää kuntalaisille n. 20 erilaista tapahtumaa vuodessa (mm. konsertteja, teatteriesityksiä, näyttelyitä, juhlia). Näistä osa on aina päivähoitolaisille ja koululaisille/opiskelijoille suunnattuja tapahtumia. Kulttuuritoimi hankkii kulttuuripalveluita myös tukemalla järjestöjen kulttuuritoimintaa (8000 €/vuosi). Vuonna 2008 avustusta sai 7 järjestöä ja 3 yksityistä henkilöä. Suurimmat avustusmäärät on kohdistettu lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan. Tervola kuuluu Länsi-Pohjan musiikkiopiston toiminta-alueeseen ja musiikkiopistotasoista opetusta saa vuosittain 20-30 tervolalaista lasta ja nuorta (vuonna 2008 23 hlöä). Kirjastopalvelut, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi edistävät kuntalaisten hyvinvointia sekä tukevat yhteisöllisyyttä. Tervolan harrastustoiminnasta vuonna 2007 vastasivat kunta, erilaiset järjestöt ja yhdistykset, kansalaisopisto, seurakunta sekä kylätoimikunnat. Tervolan asukkaat ovat myös ahkeria kirjaston käyttäjiä. Asukaslukuun suhteutettuja lainaajia ja lainauskäyntejä kirjastossa on enemmän kuin Lapissa tai muualla maassa (Taulukko 13). Kunnassa järjestetään koulutustilaisuuksia terveyttä ja hyvinvointia lisäävien elintapoja tukevien tietojen lisäämiseksi pääasiassa kansalaisopiston toimesta.

40

Liikuntatoimi vastaa ulkoliikunta- ja virkistysalueiden kunnossapidosta ja liikuntapaikkojen yleisestä kehittämisestä. Liikuntatoimi on toiminut aktiivisesti mm.koulupihojen kehittämiseksi ns. lähiliikuntapaikoiksi. Kaksi hanketta on valmistunut, Mattisen ja Kaisajoen lähiliikuntapaikat. Vireillä on Koulukeskuksen piha-alueen kehittäminen ja tulevaisuudessa Louen lähiliikuntapaikkahanke. Liikuntatoimi tekee aktiivisesti yhteistyötä Kivalojen seutuopiston kanssa, joka on merkittävä liikuntapalveluiden tuottaja. Yhteistyötä tehdään myös koulujen kanssa, paitsi kunnossapidon osalta, myös koululiikunnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. Liikuntatoimen oma palvelutarjonta on viime vuosina painottunut seniori-ikäisten liikuntapalveluiden kehittämiseen. Nyt painotus on siirtymässä nuorempiin ikäluokkiin. Elinympäristö Ympäristötoimen tehtävät sisältävät laajan määrän terveyttä edistäviä, elämänlaatua parantavia tehtäviä, joiden päämääränä on turvata kuntalaisille viihtyisä ja turvallinen elin- ja toimintaympäristö. Toiminta kattaa mm. asumisen, tuotantoelämän, vesi- ja jätehuollon, liikkumisen ja virkistyksen tarvitsemat toimintaympäristöt.

Tekninen toimi huolehtii kunnan rakennetun ympäristön toimivuudesta, ympäristön tarkoituksenmukaisesta käytöstä, edistää rakentamista, toimiman yhdyskuntarakenteen kehittymistä, terveellisen ja turvallisen ja asuin- ja elinympäristön muodostumista. Maankäyttöä ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistus edellyttävät, että maankäytön suunnitelmat eli kaavaratkaisut täyttävät viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Kaavoitusprosessissa tehdään kattava perusselvitys, sekä useita eri osa-alueita koskevia selvityksiä, mm. luonto-, maisema-, liikenne-, melu-, maaperä ja kulttuuriympäristöselvityksiä. Selvitysten, lausuntojen ja vuorovaikutustilaisuuksien kautta viedään ratkaisut kaavoituksiin. Yhtenä keskeisenä tekijänä ovat alueen asukkaat ja heidän tarpeittensa huomioiminen kaavoituksessa. Toiminta on pitkälti muiden hallinnonalojen asettamien tavoitteiden toteuttamista, jossa teknisellä toimella on kokonaisprosessin ohjaus- ja toteutusvastuu. Tervola on mukana seudullisessa yhteistyössä (tekninen tiimi). Ympäristöterveysvalvonnan tehtäviä hoitaa tekninen lautakunta toimien kunnan elintarvikevalvontaviranomaisena, terveydensuojeluvalvonta-viranomaisena, kemi-kaalivalvontaviranomaisena sekä tuoteturvallisuusvalvontaviranomaisena. Terveystarkastajan tehtäviin kuuluu pääosa elintarvike-, terveydensuojelu- ja tuoteturvallisuus- ja kemikaalilain mukaisesta valvonnasta. Kunnaneläinlääkäri hoitaa elintarvikekelain mukaiset kunnan virkaeläinlääkärin tehtävät. Kunnassa on koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeva yhteinen valvontasuunnitelma, josta löytyvät valvonnan kohteet, tarkastusten sisältö ja tarkastustiheys. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa mm. terveydenhuollon kanssa. Tervolan kunta on ollut mukana ns. YTAKE- hankkeessa ja on menossa mukaan Kemi-Tornion alueelliseen ympäristöterveydenhuollon yhteistyöhön sen toteutuessa. Asuntojen terveydellisten olosuhteiden tarkastuksia tehdään kirjallisten pyyntöjen perusteella, jos asukkaalla on perusteltu syy epäillä asunnosta aiheutuvan terveyshaittaa (esim. lääkäri epäilee oireiden johtuvan asunnosta). Tarkastuksia on yhdestä kymmeneen vuosittain.

41

2.3.5 Muut hyvinvointia edistävät palvelut Kunta tukee alueellaan toimivia yhteisöjä mm. avustuksilla ja tarjoamalla tiloja. Seurakunnan diakoniatyö, lapsityö sekä omaishoito tekevät kiinteää yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa.

2.4 Talous

Vanheneva väestörakenne ja pitenevä elinikä lisäävät hoidon tarvetta ja hoitokustannuksia myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat tasaisesti lisääntyneet viime vuosien aikana. Jos Tervolan nettokustannuksia (Liite 5) vuodelta 2007 verrataan Lapin ja koko maan keskivertoon näyttää siltä, että vain sosiaalitoimen lasten palveluissa nettokustannukset ovat alemmat kuin Lapissa ja koko maassa. Taulukko 14. Tervolan nettokustannukset vuonna 2007. Hallinnonala euroa/asukas ero edellisvuoteen % Käyttötalous 4993 5,8 Opetus- ja kulttuuri 1381 4,5 Sosiaalitoimi 1116 4,0 Perusterveydenhuolto 755 5,6 Erikoissairaanhoito 1068 8,9

42

3 TERVOLAN HYVINVOINTIYHTEENVETO

Tämä nelikenttäanalyysi on laadittu hyvinvointikertomuksen valmisteluvaiheessa kerättyjen tietojen perusteella. Merkittävimpiä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä Tervolassa ovat tapaturmien suuri määrä, korkea sairastavuus ja lisääntynyt alkoholinkulutus sekä pienituloisten lapsiperheiden määrä. Etenkin nuorilta miehiltä puuttuva ammatillinen koulutus lisää syrjäytymisriskiä.

Vahvuudet • harrastusmahdollisuudet • keskeinen sijainti • kulkuyhteydet lähikuntiin • puhdas ja kaunis luonto • ikärakenne- ikääntyvät ja nuoret • työhön motivoitunut henkilöstö • aktiiviset kyläyhdistykset • yhteisöllisyys

Mahdollisuudet • kaunis maisema – rakennustontit • järjestöyhteistyö/kolmas sektori • terveyden edistäminen jokaisen

hallintokunnan strategiaan • tapaturmien ehkäisy • ennaltaehkäisevä työ • pienen kunnan turvallisuus • toimiva naapuriapu • kyläyhdistykset

Kehittämisalueet • harrastuksiin osallistuminen

sivukyliltä • henkilökunnan määrä/suositukset • henkilöstön rekrytointi • henkilöstön osaamisen

kehittäminen • palveluista tiedottaminen • syrjäytymisen ehkäiseminen • väestömäärä kasvuun • turvallinen ympäristö • lapsiperheiden asuminen ja

toimeentulo • nuorten (18–24 v.) toimeentulo • työllisyyden parantaminen • poikkihallinnollinen yhteistyö

terveyden edistämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

• päihdehuollon palvelut • ennaltaehkäisevä työ

Uhat • ikärakenne- vähän työikäisiä • palvelujen tarve suhteessa

voimavaroihin • ammattitaitoisen työvoiman

riittävyys • ammatillisen koulutuksen

puuttuminen (17-24v. miehet) • sosiaalinen

eriarvoisuus/syrjäytyminen • kylien tyhjeneminen • väestön väheneminen • alkoholin käyttö runsasta • tapaturmien suuri määrä • pienituloisuus (lapsiperheet) • suuri sairastavuus • mielenterveysongelmien määrä

43

3.1 Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Tervolassa

Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena Tervolassa on, että kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Lisäksi tavoitteena on, että kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat sekä alueelliset erot vähenevät. Nämä ovat myös KASTE -ohjelman tavoitteita. Kuva 1. Hyvinvoinnin avaintekijät

1.TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. VÄESTÖN TERVEYS JA

HYVINVOINTI

VISIO HYVINVOIVA, AKTIIVINEN JA

TERVE TERVOLALAINEN ELÄMÄNKAARENSA JOKAISESSA

VAIHEESSA.

4. TALOUS 3. HYVINVOINTIPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN

1.Terveellinen ja turvallinen ympäristö. 2. Liikkumaan aktivoiva ympäristö 3. Riittävä asumisväljyys

1. Sairastavuus vähenee 2. Tapaturmat vähenevät 3. Alkoholinkulutus vähenee 4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy

1. Voimavarojen kohdennus painopistealueisiin 2. Kustannusvaikuttavuuden arviointi päätöksenteossa 3. Hyvinvointinäkökulma kaikessa päätöksenteossa

1.Riittävät hyvinvointipalvelut 2. Ammattitaitoinen, riittävä henkilöstö 4. Poikkihallinnollinen yhteistyö 5. Varhainen puuttuminen

Toiminta-ajatus Asukkaiden terveyden,

toimintakyvyn ja hyvän elämän edellytysten lisääminen sisältyy kaikkeen kunnan toimintaan.

44

3.2 Hyvinvoinnin edistämisen toimintapolitiikka

Kunnanvaltuusto hyväksyy hyvinvoinnin edistämisen strategian ja sitä koskevat tavoitteet, jotka perustuvat kuntalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, paikallisiin olosuhteisiin sekä kansallisiin tavoitteisiin. Talousarviossa ohjataan voimavarat toimintoihin, joita kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii. Kukin hallinnonala huomioi tavoitteet ja tehtävät omissa suunnitelmissaan. Toiminta on väestön tarpeista lähtevää ja sitä tehdään yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Esimerkiksi kuntalaisten tarvitsemien peruspalvelujen terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä eri hallinnon alojen kanssa. Palveluiden suunnittelussa hyödynnetään tutkimus- ja tilastotietoa sekä toteutetaan palvelutarveselvityksiä (kyselyt/haastattelut). Palvelujärjestelmän kehittämiseksi on tärkeää saada ajan tasalla olevaa tietoa eri kylien palvelutarpeista ja asukkaiden asiointipaikoista. Kehittämisen tueksi tarvitaan tietoa myös eri yksityisten palveluntuottajien toiminta-alueista. Kuntalaisille turvataan mahdollisuus osallistua hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun lisäämällä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää tiedottamista kunnan internetsivuilla ja paikallislehdessä sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia. Verkostoitumisen tulee ulottua myös alueen muihin toimijoihin ( shpiiri, koululaitokset, muut kunnat, elinkeinoelämä, kolmas sektori ym.) Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, ja tulokset julkaistaan vuosittain ns. hyvinvointitilinpitona Tervolan kunnan www. sivuilla. Tietoja hyödynnetään suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kunnallisessa päätöksenteossa ja suunnitelmien toteutuksessa hyvinvointinäkökohdat tehdään näkyviksi käyttämällä ennakkoarvioinnin menetelmiä: ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA), terveysvaikutusten arviointi (TVA), sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA), ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Yleiskaavoitukseen sisällytetään riskikartoitus Alueiden käytön suunnitteluun osallistuvat sosiaali- terveys ja ympäristöviranomaiset. Terveyden edistämisen työryhmä kerää kunnan asukkaiden terveyden- ja hyvinvoinnintilan ja näihin vaikuttavien tekijöiden kehityksen seurantatiedon eri hallinnonaloilta sekä arvioi ja suunnittelee tarvittavia toimenpiteitä. Työryhmä vastaa myös terveyden edistämiseen liittyvän informaation viemisestä kunnan päättäjille, eri hallintokunnille ja asukkaille. Terveyden edistämisen yhdyshenkilö toimii tiedonvälittäjänä terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa sekä toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollista yhteistyötä

45

LÄHTEET

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3. Helsinki. Kunnan Avainpäihdeindikaattorit. Lapin lääninhallituksen koordinoiman läänien yhteisen päihdeindikaattori-hankkeen loppuraportti. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 2007: 1 Näyhä, Simo & Laakso, Mauri (toim.)2005. Lapin terveyskatsaus. Sarja: Kansanterveystiede Tutkimus 3/2005, Oulu.

Perttilä, Kerttu & Orre, Soili & Koskinen, Sari & Rimpelä, Matti 2004. Kuntien hyvinvointikertomus hankkeen loppuraportti. Stakes aiheita 7/2004. Peruspalvelujen arviointiraportti 2007. Lapin lääninhallitus. Ravitsemuskatsaus 2/2007 Saari, Erkki & Viinamäki, Leena 2006. Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointibarometri 2005. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 4/2006. Kemi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE –ohjelma 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6. Helsinki. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. Helsinki. Terveys 2015- kansanterveysohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Helsinki.

Vertio, Harri 2003. Terveyden edistäminen. Tammi, Jyväskylä Internetlähteet:

Eläketurvakeskus www.etk.fi Indikaattoripankki www.sotkanet.fi Lapin liitto www.lapinliitto.fi Lapin lääninhallitus http://www.laaninhallitus.fi/lappi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus www.stakes.fi Tilastokeskus http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp

46

LIITTEET

Liite 1. Terveyden edistämisen työryhmän jäsenet ja työryhmän tehtävät

Terveyden edistämisen työryhmä 2009 -2010. Työryhmän puheenjohtaja: Marjatta Vaajoensuu hallintojohtaja/keskushallinto Terveyden edistämisen yhdyshenkilö/työryhmän sihteeri: Maarit Alalahti avoth.n osastonhoitaja/terveysosasto Työryhmän jäsenet: Aira Ekorre hallintosihteeri/tekninen osasto Esa Jääskö sosiaalitt.-koulukuraattori/sosiaaliosasto Juha Kariniemi rehtori/sivistysosasto Juhani Lampela kunnanhallituksen jäsen Tarja Leinonen vapaa-aikasihteeri/vapaa-aikatoimi Heikki Haapakoski sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Maria Vaara hammashoitaja/terveysosasto Marjaana Kamula Kummu sivistysjohtaja/sivistysosasto Terveyden edistämisen työryhmän tehtävät Terveyden edistämisen työryhmän tehtävänä on kunnan asukkaiden terveyden- ja hyvinvoinnintilan ja näihin vaikuttavien tekijöiden kehityksen seurantatiedon kerääminen sekä tarvittavien toimenpiteiden arvioiminen ja suunnittelu. Työryhmä vastaa myös terveyden edistämiseen liittyvän informaation viemisestä kunnan päättäjille, eri hallintokunnilla ja asukkaille.

Terveyden edistämisen yhdyshenkilön tehtävät Terveyden edistämisen yhdyshenkilön tehtävänä on toimia tiedonvälittäjänä terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa, toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollista yhteistyötä sekä huolehtia terveyden edistämisen työryhmän kokousten järjestämisestä.

47

Liite 2. Tervolan hyvinvointi-indikaattorit

KASTE –ohjelmaa koskevat tavoitekohtaiset indikaattorit Tervolassa: (suluissa indikaattorilähde) 1. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet191) 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 – 24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet3219) 3. Toimeentulotukea saaneet 18 – 24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet405) 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (Sotkanet326) 5. Asunnottomat yksinäiset/ 1000 asukasta (Sotkanet2618) 6. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100% alkoholina, litraa (Sotkanet714) 8. Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (Kouluterveyskysely) 9. Lasten pienituloisuusaste (Sotkanet228) 10. RAVA poikkileikkaus (Pegasos) 11. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta (Sotkanet3037) 12. Asiakastyytyväisyyskysely kolmen vuoden välein. (terveyskeskus) 13. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat. (Pegasos) 14. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäistä väestöstä (Sotkanet3216) 15. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet709) 16. Hammashuolto, perusterveydenhuollon hammaslääkäreitä / 10 000 asukasta (Sotkanet2621) 17. Terveydenhuolto, perusterveydenhuollon lääkäreitä / 10 000 asukasta (Sotkanet2635) 18. Sosiaalihuolto, sosiaalityöntekijöitä / 10 000 asukasta (Sotkanet2629)

48

Tervolan päihdeindikaattorit. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100% alkoholina, litraa (Sotkanet714) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/ 1000 asukasta. (Sotkanet3089) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta. (Sotkanet713) Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1000 asukasta. (Sotkanet1271)

49

Liite 3. Hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ja hankkeet Tervolan kunnassa.

• Kunnossa Kaiken Ikää (väestön liikunnan lisääminen) • Mini-interventio (päihdehaittojen ehkäiseminen) • Morse –hanke ( ympäristön viihtyvyyden lisääminen) • NuoriSOS –hanke ( nuorten työllisyyden edistäminen) • Sotepi ( sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen) • Sateenkaari – hanke (päihdehuollon palvelujen kehittäminen) • Työnjako – hanke 2008-2009 (perusterveydenhuollon palvelujen kehittäminen) • Terve Lappi – hanke (terveyden edistämisen kehittäminen) • Yrtes - hanke 2008 – 2010 ( yks.n sos.terpalvelujen lisääminen)

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2008 - Poikkeusolojen valmiussuunnitelma 2007 - Viestintäohje 2007 - Turvallisuussuunnitelma 2003 -

50

Liite 4. Hyvinvointiin liittyvät valtakunnalliset ohjelmat ja laajat hankkeet

Alkoholiohjelma. www.alkoholiohjelma.fi Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma 2008-2011. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma. www.teroka.fi Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tavoiteohjelma vuosille 2007–2012 Lapin Hyvinvointistrategia, 2000. Lapin liitto. Mieli 2009. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. www.stakes.fi/mielijapaihde Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke (MASTO). www.stm.fi > Hankkeet > Hankkeita Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma 2007- 2011.www.info.stakes.fi/seksuaaliterveys Terveyspalveluja ohjaavia valtakunnallisia laatusuosituksia ovat Mielenterveyspalvelu- jen laatusuositus, Kouluterveydenhuollon opas, Kouluterveydenhuollon laatusuosi-tukset, Lastenneuvolaopas ja Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaalipalvelujen alalta on valmisteltu valtakunnalliset laatusuositukset vanhusten palveluista, päihdepalveluista, ehkäisevästä päihdetyöstä ja vammaisten asumispalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE –ohjelma. http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/hankt/sote/index.htx.i1049.pdf Sosiaaliturvan kokonaisuudistus (SATA) www.stm.fi > Hankkeet > Sosiaaliturvauudistus SATA Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. Helsinki. Terveys 2015 – kansanterveysohjelma www.terveys2015.fi Vammaispoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta www.stm.fi > Vastuualueet > Sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinta

51

Liite 5. Lapin kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Lähde: http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/kayttokustannukset2007.pdf

52

53

54