tiedotuslehti: maaseuturahasto varsinais-suomessa 2016

MAASEUTURAHASTO VARSINAIS-SUOMESSA- TukEA yRITykSIlle jA yHTEISöIllE-

HAnkE-eSIMeRkkejä! S. 15 >

kATSO IdeAT, hAe rAhOITUSTA jA TArTU TOIMeEN!ApuNASI ElY-kESkUS jA 5 leAdEr-rYhMää, S. 5 >

SvENSkA SIdOr, S. 22 >

TUTUSTu YrITYSTUkIIN! S. 2 jA 12>

SISällySlueTTElO

PääkIrjoITuS ....................................... 1

TUkIMUOdOT .......................................... 2

HAASTATTEluSSA: SePpO jAAkONMäkI, V-S ElY-kESkUS .................................... 4

leAdEr-rYhMäT .................................... 5lEAdeR rAvAkkA .................................... 7lEAdeR vArSIn hYvä ............................. 8lEAdeR I SAMMA båT - SAMASSA vENEeSSä ........................... 9lEAdeR ykköSAkSelI ........................... 10lEAdeR vArSInAIS-SuoMenjOkIvArSIkUMpPAnIT ............................ 11

HAnkE-ESIMErkkEjä ............................ 12

YrITYSTUkI-eSIMeRkkejä ................... 14

SvENSkA SIdOr ................................... 22Maaseuturahasto Varsinais-Suomessa- tukea yrityksille ja yhteisöille -

Tiedotuslehti

Julkaisija: Maaseutuviestintää Varsinais-Suomessa -hanke Turun yliopiston Brahea-keskus

Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020.

Painopaikka: Paino-Kaarina Oy

Toimitus ja taitto:Eija ElorantaTurun yliopiston Brahea-keskus

Kannen kuva: Vastavalo.fi, Heli Ojala

Manner-Suomen maaseutuohjelma käynnistyi (jälleen) hieman yskähdellen, mutta lopulta on päästy hyvään vauhtiin. Sekä ELY-keskusten että Leader-ryhmien raha kelpaa ottajilleen ja ohjel-makausien välisen ajan tyypillinen hankepaine on päässyt purkautumaan.

Suomessa ollaan aina tehokkaita, kun ta-voitteena on saada uusi ohjelmakausi käyntiin. Yleensä olemme Euroopan ensimmäisten jou-kossa toteuttamassa uutta ohjelmaa. Vertai-luesimerkkinä voidaan tässä(kin) pitää Ruotsia, jossa ollaan aina Suomea perässä tässä asiassa. Toisaalta Ruotsista ei yleensä kuulu kritiikkiä oh-jelman teknisiin järjestelmiin liittyen. Sieltä voisi ehkä ottaa mallia näissä tietoteknisissä asioissa.

Muutoinkin lähialueyhteistyö, johon Maaseutuohjelma antaa hyvät mahdollisuu-det, antaa merkittävää lisäarvoa maaseudun ja saariston hyväksi tehtävälle perustyölle. Jo Ahvenanmaan, Ruotsin tai vaikkapa Viron kans-sa toteutettu yhteistyö avaa silmät näkemään omakin kenttä uudella tavalla, puhumattakaan niistä opeista, kuluneen termin mukaan ”best practice”, joita kv-yhteistyössä välitetään toimi-jalta ja alueelta toisille.

Varsinais-Suomen liitto on aktiivisesti mukana Pohjoismaisessa saaristoyhteistyössä, jonka tavoitteena on lyhyesti sanoen saattaa yhteen viranomaiset, hanketoimijat ja eri orga-nisaatiot Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta, Ahvenanmaalta sekä laajalta alueelta Tukhol-maa ympäröivästä saaristosta. EU:n maaseu-tuohjelmaa toteutetaan kaikilla näillä alueilla hyvin pitkälti yhdenmukaisissa ympäristöissä ja samankaltaisin tavoittein.

Yhteistyön yhtenä tavoitteena 2016 on saattaa Leader-ryhmät ja maaseudun muut ak-tiivitoimijat yhteen yhteistyöalueellamme. Tar-koitus on käynnistää useita hankkeita näiden alueiden välillä, rahoitusmuoto voi vaihdella, sillä monirahastoisuus on otettu käyttöön myös Pohjanlahden toisella puolella. Samoin Leaderin arvostus metodina on noussut joka puolella – nyt on siis urheilukielellä ”momentum” uusien avauksien tekemiseen. Pidetään maaseudun pallo pyörimässä!

EU:s programperiod 2014-2020 är nu sist och slutligen i full fart allvarliga datastörningar till trots! Projektpengarna beviljade av såväl NTM-centralerna och Leader-grupperna går åt vilken sak kan anses bero på den mellanperiod som igen uppstod mellan programperioderna. Det var inte första gången som detta skedde i Finland. Sverige har inte dylika problem, de tycks komma igång sakta men säkert; alltid ef-ter Finland men utan några som helst problem när det gäller att implementera programmet. Kanske Finland skulle kunna ta lärdom av Sveri-ge i denna fråga!

Annars också gillar jag transnationellt samarbete. Man kan ta lärdom av samarbete med närgrannarna, projektpartners behöver inte nödvändigtvis komma från fjärran länder; samarbete med Sverige, Estland eller t.o.m. Åland kan vara mycket fruktbart. Egentliga Finlands förbund är aktivt med i Nordiska skär-gårdssamarbetet som strävar att föra samman aktörer från olika brancsher verksamma i Egent-liga Finlands, Nylands, Ålands och Stockholms skärgårdar. EU:s landsbygdsprogram implemen-teras i alla dessa områden ungefär i liknande omständigheter så att det är möjligt att hitta teman åt flera gemensamma projekt under den pågående programperioden. Låt oss hålla lands-bygdens boll i rörelse!

Sami Heinonen

Saaristo- ja maaseutuasiamiesVarsinais-Suomen liitto

Skärgårds- och landsbygdsombudsmanEgentliga Finlands förbund

Se PyÖRII SITTENkIn!

ÄnTlIGen IGÅnG!

PÄÄKIRJOITUS

1

Maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa merkittävät resurssit maaseudun ja sen yritystoiminnan kehittämiseen. Maaseuturahaston tukea yritys- ja kehittämishankkeisiin on mahdollista hakea Varsinais-Suomen ELY-keskukselta sekä alueen Leader-ryhmiltä.

YrITYSTUETYritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisil-le yrityksille, aloittaville ja laajentaville, toimin-tansa kehittämiseen. Tuki ei saa kuitenkaan vää-ristää kilpailua.

TUKEA VOI HAKEA• vähintään 18-vuotias• luonnollinen henkilö, osakeyhtiö, avoin yhtiö,

kommandiittiyhtiö ja osuuskunta• pieni tai keskisuuri yritys (keskisuuri yritys

maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitoon)

• maatila

TUETTAVA YRITYS• sijaitsee maaseudulla• omaa edellytykset jatkuvaan kannattavaan

toimintaan• tuettavan toiminnan on annettava

pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle (yrittäjä tai palkattu työntekijä)

• omaa riittävän ammattitaidon

YRITYSTEN YHTEISTYÖHANKKEET• koordinointia, aktivointia, tiedonhankintaa,

kehittämistoimenpiteitä• yritysryhmä: mukana 3-10 yritystä• mm. uusien tuotteiden, menetelmien ja

tekniikoiden kehittämiseen sekä yhteismark-kinointiin

• tuen hakijaksi sopii jokin kehittämisorgani-saatio. Yritykset välttyvät hankehallinnoinnin

vaatimalta työltä.

PERUSTAMISTUKI• yritystoiminnan käynnistämiseen mm.

liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai vientiselvitykseen

• liiketoimintasuunnitelma tärkeässä roolissa• 5 000–35 000 euroa, maksetaan kahdessa tai

kolmessa erässä• kokeiluun 2 000–10 000 euroa

INVESTOINTITUKI• aloittaville ja laajentaville yrityksille mm. tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen ja koneiden hankintaan• olennaista merkitystä yrityksen

perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle• tukitaso 20–35 %

INVESTOINNIN TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS• investoinnin edellytysten ja toteuttamisen

selvittämiseen• asiantuntijapalveluiden hankintaan• ei edellytä investoinnin toteuttamista• ensiasteen jalostusyrityksille 40 %

hyväksytyistä kustannuksista• muille yrityksille de minimis -tukena 50 %

hyväksytyistä kustannuksista

TUKI

MUOD

OT: Y

RITY

STUE

T

2

HANKE VOI• uudistaa elinkeinoja• kehittää kannattavuutta• lisätä osaamista• parantaa maaseudun palveluita ja asumisen

edellytyksiä

HANKKEITA VOI TOTEUTTAA• paikallisesti• alueellisesti• alueiden välillä• valtakunnallisesti• kansainvälisesti

Tukea voi hakea julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten oppilaitos, järjestö, kyläyhdistys tai osuuskunta.

TUKEA SAA MUUN MUASSA• työntekijöiden palkkauskuluihin• matkakustannuksiin• asiantuntijoiden palkkioihin• ostopalveluihin• toimistokuluihin• vuokriin• hankkeen ohjausryhmän kuluihin• investointeihin, kuten koneiden, laitteiden

ja välineiden hankkimiseen• rakennus- ja kunnostuskustannuksiin

HANKKEIDEN TUKITASOJA• tiedonvälityshankkeet julkinen rahoitus

100 % • koulutushankkeet julkinen rahoitus 90 %

tai 70 %• yhteistyöhankkeet julkinen rahoitus 100 %,

80 %, 75 % tai 60 % • maaseudun palveluiden ja kylien

kehittäminen julkinen rahoitus 100 %• maaseudun palveluihin ja kylien

kehittämiseen liittyvät investoinnit 75 %, 70 % tai 50 %

Edellä esitetyt tukitasot ovat Maaseutuohjel-man maksimitukitasoja. ELY-keskus käyttää näitä tukitasoja kaikissa hankkeissa. Leader-ryhmissä hallitus tekee päätöksen kunkin hankkeen tuki-prosentista.

Rahoitushaku on jatkuva. Omasta Leader-ryhmäs-täsi kuulet, milloin hallitus kokoontuu käsittele-mään hakemuksia. ELY-keskuksessa hakemuksia käsitellään neljässä valintajaksossa vuosittain.

Ota yhteyttä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tai alueesi Leader-ryhmään ja kysy lisää!

HAnkETueT

Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Yrityksellä tai yhdistyksellä tulee olla Y-tunnus, jotta sille voidaan perustaa Hyrrä-kirjautumisen vaatima Katso-tunniste. Y-tunnus haetaan Y1-lo-makkeella, ja tunnuksen saa selville noin kahden työpäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Tutki lisää: www.ytj.fi

Katso-tunnisteen voi perustaa osoitteessa yritys.tunnistus.fi se, jolla on organisaation ni-menkirjoitusoikeus. Hän antaa Katso-palvelussa tarpeen mukaan muille valtuudet täyttää hake-musta ja allekirjoittaa hakemukset sähköisesti yri-tyksen tai yhdistyksen nimissä.

Hyrrään kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti). Hyrrään kirjauduttaessa järjestelmä varmistaa automaattisesti Katso-palvelusta, että tulijalla on valtuus toimia yrityksen tai yhdistyksen edustajana Hyrrässä. Tämän jälkeen asiointi Hyrräs-sä voi alkaa.

Ohjevideoita tarjolla osoitteessa www.mavi.fi/hyrra

Hyviä hanke-esimerkkejä ympäri Suomea:

WWW.MAASEUTU.FI

TUKIMUODOT: HANKETUET

3

ELY-keskus on koordinoinut Varsinais-Suomen maaseudun kehittämisstrategian laadintaa vuosil-le 2014–2020. Mikä merkitys strategialla on maa-kunnassa?

Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian valmis-teluun pyrittiin saamaan mukaan maakuntamme kaik-ki maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Mielestäni työssä onnistuttiin hyvin ja saimme koo-tuksi keskeisimmät tavoitteet erityisesti maaseutuoh-jelman varoin toteutettavalle kehittämistyölle.

Strategia ohjaa käytettävissä olevaa ohjelmarahoitus-ta mahdollisimman tuloksekkaaseen toimintaan. Se selkeyttää keskinäistä työnjakoa muiden kehittämis-toimintaa harjoittavien/rahoittavien tahojen kesken. Myös tukea hakevat yrittäjät ja kehittämisorganisaa-tiot saavat maaseudun alueellisesta strategiasta pa-remman kuvan niistä teemoista, joihin tukea erityises-ti pyritään kohdentamaan.

Millaisia kehittämisen painopisteitä strategiassa on?

Sieltä nousee selkeästi esille tavoite työpaikkojen lisäämiselle maaseudun pienissä yrityksissä. Kehit-tämissuunnitelmassa painopisteinä ovat maa- ja puutarhatalous, elintarvikejalostus, metsäketju/puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ym-päristöpalvelut, monipuolinen seutuyrittäjyys sekä kestävien rakenteiden maaseutu.

ELY-keskus ja Leader-ryhmät myöntävät maaseu-tuohjelman rahoitusta hanke- ja yritystukina. Mil-lainen työnjako ELY-keskuksella ja Leader-ryhmillä on: milloin tukea haetaan ELY:sta, milloin Lea-der-ryhmästä?

ELY-keskus rahoittaa pääsääntöisesti sellaisia yleis-hyödyllisiä ja elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja hankkeita, jotka ovat koko Varsinais-Suomen laajuisia tai useamman maakunnan yhteisiä hankkeita sekä li-säksi oman maakunnan kehittämisen kannalta keskei-siä esim. seudullisia hankkeita. Leader-ryhmät keskit-

HAASTATTEluSSA SePpO jAAkONMäkItyvät erityisesti oman alueensa tai ryhmien alueiden välisiin hankkeisiin, joissa julkisen tuen osuus jää alle 180 000 euroa. Yritystukeakin voi hakea joko ELY-kes-kuksesta tai Leader-ryhmiltä. Niissä viisi henkeä tai enemmän työllistävien yritysten yritystuet keskitty-vät pääasiassa ELY-keskukseen. Hakijan kannattaa kuitenkin jo etukäteen olla yhteydessä rahoittajiin ja varmistaa oikea polku omalle hakemukselleen.

Millaisia hakemuksia ELY-keskukseen erityisesti odotetaan jatkossa?

Tehtävämme on rahoittaa hyviä ideoita maaseutuoh-jelman tarjoamissa raameissa. Varsinais-Suomen alu-eellisen maaseudun kehittämisstrategian painopis-teet on jatkossakin hyvä huomioida.

Biotalouden, uusiutuvan energian ja ravinteiden kier-rätyksen teemat ovat edelleen ajankohtaisia ja niissä on paljon potentiaalia uuden yritystoiminnan käyn-nistämiselle. Myös maatilojen ja maaseudulla toimi-vien pienten yritysten kilpailukyvyn parantaminen on jatkuvan kehittämisen kohteena. Innovaatiota ja tuloksellista kehitystyötä toivoisimme em. aiheiden lisäksi näkevän myös uuden teknologian ja menetel-mien hyödyntämisessä. Esimerkiksi paljon puhuttu di-gitalisaatio ja sen tarjoamat edut tulisi pystyä hyödyn-tämään mahdollisimman hyvin. Nämäkin hyödyt on saatava laajalti ulottumaan maaseudulla asumiseen ja siellä tarjottaviin palveluihin sekä maaseudulla sijait-seviin yrityksiin.

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Seppo Jaakonmäki Kehittämispäällikkö, hanketuet

puh. 02 95 022 [email protected]

Marja AnttilaMaaseutukoordinaattori, hanketuet


Jarmo Lamminen Maaseutukoordinaattori, hanketuet


Timo Mäkelä Rahoituspäällikkö, yritystuet


www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

VARS

INAI

S-SU

OMEN

ELY-

KESK

US

4

www.leadersuomi.fi

LEADER on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi

Leaderin kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntämi-nen kehittämistyössä. Suomessa on 54 Lea-der-ryhmää, jotka tekevät omat kehittämisoh-jelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet. Leader-rahoituksella voidaan tukea muun muassa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harras-tusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Leader on toiminut Suomessa jo 20 vuotta!

Varsinais-Suomessa toimii 5 Leader-ryhmää: I samma båt – samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli.

Leader-työ koostuu kolmesta osa-alueesta:

Leader-toiminta• Leader-ryhmät kannustavat asukkaita

kehittämään omaa elinympäristöään.• Ryhmän toimintaan voi kuka tahansa

osallistua.

Leader-neuvonta• Leader-ryhmät neuvovat ideoiden

kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi.

Leader-rahoitus• Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja

yritysten ideoiden rahoittamisesta.• Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja

kuntien rahoituksesta.

Rauma

Uusikaupunki

Laitila

Eurajoki

MynämäkiVehmaa

Pyhäranta

Loimaa

Pöytyä

SomeroMarttila

Koski TlAura

Oripää

Tarvas-joki

Naantali

Sauvo

Lieto

Paimio

Masku

Turku

Taivassalo Rusko

Nousiainen

Kaarina

TurkuRaisio

Parainen

Kemiönsaari

Kustavi

Salo VihtiLohja

Karkkila

www.leadersuomi.fi

LEADER-RYHMÄT

5

1 Ota yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader-ryh-mään ja esitä ideasi.

2 Jatka idean kehittelyä, asiantuntijat auttavat.

3 Laadi hankesuunnitelma ja budjetti.

4 Kokoa tarvittavat liitteet. 5 Tee

hakemuksesi sähköiseen asiointipalvelu Hyrrään.

6 Saat ilmoituksen, kun hakemuksesi on tullut vireille. Tästä hetkestä lähtien voit aloittaa hankkeen toteuttamisen omalla riskillä ja hankkeelle voi syntyä kuluja.

Ideasta tuloksiksi – näin hakuprosessi etenee

8 Saat päätöksen. Tutustu siihen huolellisesti.

9 Noudata päätöksessä esitettyjä määräaikoja, kun toteutat hanketta ja haet maksatusta.

10 Mieti jo ennalta, miten hankkeesi tulokset jäävät elämään hank-keen jälkeen. Voisivat-ko hankkeesi opit ja oivallukset hyödyttää myös muita toimijoita?

7 Viranomainen käsittelee hakemuksesi. Se pistey-tetään valintaperusteiden pohjalta. Jos haet tukea Leader-ryhmän kautta, ryhmän hallitus käsittelee hakemuksesi ja antaa siitä lausunnon. Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja.

Jos päätös on myönteinen, siirry kohtaan 9.Jos päätös on kielteinen, palaa kohtaan 2.

6

HAASTATTELUSSA: Ulla KallioRavakka toimii sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen maakunnissa. Miten luonnehtisit toiminta-aluettanne Varsinais-Suomessa?

Vakka-Suomi on jo keskiajalla ollut vahvaa kaupan ja teollisuuden aluetta, johon meri ja merenkulku ovat vaikuttaneet: Vakkoja ja kousia valmistettiin kotiteol-lisuuden alana ja tuotteita vietiin pääasiassa ulkomail-le. Merellisyyden lisäksi ominaista alueelle on aktiivi-nen kylä- ja yhdistystoiminta. Alueella on kymmeniä aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat talkoilla rakentaneet ja kunnostaneet yhteisiä tiloja. Kylillä on tänä päivänä runsaasti tapahtumia ja toimintaa.

Mikä on parasta Leader-työssä toiminnanjohtajan näkökulmasta?

Tässä työssä parasta on aktiivisten ihmisten kohtaa-minen, innostusta ja pöhinää on aina ilmassa kun yh-distykset tai yritykset kehittävät toimintaansa. Vaikka meidän panostus on olemattoman pieni toimijoiden tekemään työhön nähden, koemme että Leader-toi-minta, aktivointi tai rahoitus voivat olla se pieni puut-tuva kipinä, jonka ansiosta satoja asioita on nytkähtä-nyt liikkeelle.

Mitä odotuksia Ravakalla on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä?

Loisto-strategian painopisteet ovat tälle ohjelmakau-della entistä enemmän elinkeinopainotteisia. Tavoit-teena on, että alueelle syntyy uusia elinkeinoelämää ja yrityksiä hyödyttävää toimintaa ja uusia toimivia verkostoja. Erityisesti ruohonjuuritason toiveena on lähiruuan saatavuuden parantuminen ja paikallisen jalostustoiminnan ja tuotannon lisääntyminen. Kylillä on tehty paikallislähtöisistä tarpeista kumpuavia in-vestointeja runsaasti. Kylätalot ovat ehostuneet, leik-kikenttiä on syntynyt ja rantasaunat on uusittu. Vaikka investointitarpeet ovat jatkuvia, niin odotamme, että tällä ohjelmakaudella investointien kohteisiin syntyy toimintaa, kylätaloista tulee monipalvelupisteitä, leik-kikentät ovat ahkerassa käytössä ja rantasaunalla vir-kistäydytään vauvasta vaariin.

Ulla Kallio Toiminnanjohtaja

[email protected] puh. 0440 344345

Tuuli Jansson Projektikoordinaattori


Petri Rannikko Kalatalousasiamies


Terhi SinisaloHankeassistentti


Vihtorinkatu 623800 Laitila

www.ravakka.fi

LLEADER RAVAKKA

7

Toiminta-alue:Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa

HAASTATTELUSSA: Pia PoikonenVarsin Hyvä toimii Turun kaupunkiseudulla. Miten kaupungin läheisyys näkyy työssänne?

Varsin Hyvä toimii kaupunkien läheisellä maaseudul-la, joten maaseudun kehittämistarpeet ovat erilaisia kuin harvaan asutulla maaseudulla: etäisyydet kunta-keskuksiin ja kaupunkien palveluihin ovat lyhyemmät, mutta toki lähipalveluitten katoaminen huolettaa alueemme asukkaita. Pääpaino meillä on yhdistystoi-minnan kehittämisessä, asukkaiden aktivoinnissa ja paikalliskulttuurin tukemisessa. Olemme aloittamas-sa myös kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittä-mistä kaupungeissa työttömien ja syrjäytymisvaaras-sa olevien aktivoimiseksi.


Parasta on yhteistyö ja yhteisöllisyys. Kun ihmisillä on hyvä idea, yhteinen tavoite ja tahto tehdä asioita yhdessä, se kantaa yleensä pitkälle. Luovuus ja roh-keus kokeilla uutta ovat tärkeitä ja mielekkäitä asioita hankkeiden arvioinnissa ja valmistelussa. Ja hyvistä tuloksista hyötyvät kaikki!

Mitä odotuksia teillä on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä?

Paikallisen kehittämisstrategiamme ”Yhdessä vielä enemmän” mukaisesti odotamme uusia yhteistyö-malleja ja verkostoja, yhdistykset voisivat lähteä roh-keammin yhteistyöhön eri alojen toimijoiden kanssa. Toivomme myös ekologisuutta tukevia hankkeita, joilla voidaan säästää, kierrättää ja tehostaa resurssi-en käyttöä. Tässä olisi mahdollista tukea maaseudun mikroyritysten investointeja. Haluamme myös tukea nuoria, edistää heidän työllistymistään ja osallisuut-taan maaseudun yhteisöissä ja yhteiskunnassa yleen-sä.

Pia Poikonen Toiminnanjohtaja

[email protected] puh. 050 338 3867

Eeva Mettala-Willberg Hankeneuvoja


Maarit Hatakka Yhteisöaktivaattori


Kirkkotie 11, 21420 Lieto PL 24, 21421 Lietowww.varsinhyva.fiLE

ADER

VARS

IN HY

VÄ

8

Toiminta-alue:Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku

Toiminta-alue:Kemiönsaari, Kustavi, Parainen

HAASTATTELUSSA: Emil OljemarkI samma båt- samassa veneessä ry:n toiminta-alueeseen kuuluu saaristoa. Millaisia erityispiirtei-tä saariston kehittämiseen kuuluu?

Kuten muuallakin Varsinais-Suomen maaseudulla, myös saaristossa suuria teemoja ovat asuminen, työ-paikat, palvelut ja yhteisöjen kehittäminen. Saaris-tossa liikenteen toimivuus on kaiken kehittämistyön edellytys. Lautta- ja yhteysalusyhteyksillä mantereel-le on suora vaikutus elinkeinoihin, harrastuksiin, pal-veluihin ja matkailuun. Saaristossa monet kylät ovat asukasmäärältään hyvin pieniä. Osa-aikaisten asuk-kaiden ja matkailijoiden määrä vakinaiseen väestöön verrattuna vaihtelee huomattavasti; tämä tekee pal-veluiden mitoituksen ja kohdentamisen haastavaksi. Saaristo on myös selkeästi kaksikielinen alue. Kesä-loma-aikaan vene-, auto- ja pyörämatkailu Saariston rengastiellä ovat saariston toimijoille tärkeitä tulon-lähteitä. On hyvin tavallista, että saariston asukkaan tulot koostuvat useasta eri lähteestä kuten maatalou-desta, kalataloudesta, yrittäjyydestä ja palkkatulois-ta. Pitää myös muistaa, että saariston perinteet ovat vetovoimatekijä.


Työn monipuolisuus on parasta Leader-työssä. Kun jatkuvasti on yhteyksissä erilaisten ihmisten kanssa, oppii myös itse koko ajan jotain uutta. Leader-työssä ollaan juuri sopivasti käytännön toiminnan ja hanke-rahoitusjärjestelmien välimaastossa. Yhtenä päivänä sitä neuvoo hakijaa uuteen hankkeeseen liittyvistä ideoista, ja toisena päivinä mietitään, miten suuret strategiset kehityslinjat toteutuvat. Kolmantena päi-vänä seurataan rahoitusta ja tulkitaan lainsäädäntöä.

Mitä odotuksia teillä on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä?

Strategiamme mahdollistaa monipuolisen paletin eri-näisiä toimia ja että alueellamme on hyvät kehittymi-sen mahdollisuudet. Leader-toiminta on sekä maaseu-turahoituksen että kalatalousrahoituksen kautta osa suurta kehittämisen kokonaisuutta. Odotamme, että hyvillä hankkeilla ja yritystuilla voidaan edistää saaris-ton asumista, ympäristöä, työmahdollisuuksia, palve-luita ja yhteisöllisyyttä.

Emil Oljemark Toiminnanjohtaja


Hanna Hermansson Hankeneuvoja


Maria Saarinen Kalatalousaktivaattori


Fredrikanaukio 121600 Parainen

www.sameboat.fi

LLEADER SAMASSA VENEESSÄ

9

Toiminta-alue: Karkkila, Lohja, Salo, Vihti

HAASTATTELUSSA: Maarit TeuriYkkösakseli toimii sekä Uudenmaan että Varsinais-Suomen maakunnissa. Miten luonnehtisit toiminta-aluettanne Varsinais-Suomessa? Mikä sil-le on tyypillistä?

Varsinais-Suomen puolella Ykkösakselin toimin-ta-aluetta on Salo, vain keskusta-alue on rajattu maaseudulle tarkoitetun tuen ulkopuolelle. Aluee-na Salo on hyvin vaihteleva niin maisemaltaan kuin luonnoltaankin; löytyy meri, järviä ja jokia, savisia peltotasankoja ja metsäisiä kalliota. Alueella on niin valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä kuin maakunnallisesti ja paikallisesti merkitykselli-siä perinneympäristöjäkin. Myös historiallisia kohtei-ta, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja muistomerkkejä on runsaasti. Vanhoja kirkonkyliä ja kylätaajamia keskusta-alueen ulkopuolella on paljon ja vain murto-osa Salon 55 000 asukkaasta asuu aivan keskustassa. Maaseutu on asuttua. Vapaa-ajan asun-toja ja -asukkaita on runsaasti ja he ovatkin kasvava kehittäjäpotentiaali ja palveluiden käyttäjäryhmä, koska vapaa-ajan asunnolla vietetään entistä suurem-pi osa vuodesta. Kulkuyhteydet ovat hyvät niin Turun kuin Helsingin suuntaakin. Salon seutu toimi pitkään elektroniikka-alan keskuksena Nokia-konsernin vetä-mänä. Nyt alan tuotannon loppuminen alueella kirpai-see kaukana Salon seudun ulkopuolellakin.


On ilo huomata miten erityyppisiä asioita hankkeil-la voidaan viedä eteenpäin. Hanketoimijoilla riittää intoa toteuttaa ideoitaan hankkeiden avulla. Kylissä löytyy vielä aktiivista talkooväkeä. Palkitsevaa on kun huomaa miten pienellä hankerahoituksella saadaan paljon hyvää aikaan.

Mitä odotuksia Ykkösakselilla on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä?

Ykkösakselin alueella on ollut paljon kuntaliitoksia. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia saadaan toivot-tavasti kehitettyä samoin kuin kunnan ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Yrittäjien osaamista ja yrittäjien välistä yhteistyötä yritetään erilaisilla hankkeilla ke-hittää.

Maarit Teuri Toiminnanjohtaja


Anu Pekanniemi Hankeneuvoja


Kitulantie 525410 Suomusjärvi

www.ykkosakseli.fi

Jaana Joutsen Hankeneuvoja


LEAD

ER YK

KÖSA

KSEL

I

10

Toiminta-alue: Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoen alue Liedon kunnasta

HAASTATTELUSSA: Taina SainioLeader-toiminta, kuten myös Jokivarsikumppanit juhlivat 20-vuotista taivaltaan. Millainen merkitys Jokivarsikumppanien toiminnalla on ollut alueella?

Jokivarsikumppanien olemassaolo on mahdollista-nut Leader-rahoituksen käytön alueella ja sen avulla alueelle on saatu paljon sellaista yhteisöllisyyttä ja uutta toimintaa, jotka eivät olisi olleet mahdollisia il-man Leader-tukia. Monet hankkeet ovat toteutuneet laajempina ja laadukkaampina kun ne ovat saaneet Leader-rahoitusta. Vaikka rahoitus nousee vahvaan rooliin Leader-toiminnassa, on rahoitukseen liittyvien strategioiden ja hankesuunnitelmien laatimisella ollut merkittävä rooli siinä, että alueen asukkaille ja muille toimijoille on muodostunut selkeämpi kuva omasta roolistaan ja mahdollisuuksistaan oman alueensa ke-hittäjinä. Leader-toiminnalla on ollut paitsi rahallinen vipuvaikutus, myös vipuvaikutus alueen toimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön.


Ehdottomasti parasta on nähdä, miten pyyteetöntä työtä alueen asukkaat tekevät oman elinympäristön-sä kehittämisen eteen. Tässä työssä on hienoa myös se, että pääsen näkemään todella laajasti alueellam-me tapahtuvaa yleishyödyllistä toimintaa ja yritystoi-mintaa. Samana päivänä voi päästä tutustumaan ky-lätalon korjaussuunnitelmiin ja neuvomaan yrittäjää yritystukihakemuksen valmistelussa.

Mitä odotuksia Jokivarsikumppaneilla on nykyisel-le ohjelmakaudelle 2014–2020; millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä?

Jokivarsikumppanien nykyiselle ohjelmakaudelle koh-dentuvassa strategiassa on kolme painopistettä: yh-teisöllisyyden edistäminen, luonto- ja kulttuuriympä-ristöstä huolehtiminen sekä vahva elinkeinotoiminta. Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitusta pyritään koh-distamaan aikaisempaa enemmän yhdistysten, kun-tien ja yritysten yhteisiin hankkeisiin. Tavoitteena on aikaansaada uusia tapoja, joilla alueen asukkaat ja yh-teisöt voivat kehittää ja ylläpitää omaa elin- ja toimin-taympäristöään. Alueelle pyritään aktivoimaan myös aikaisempaa enemmän kansainvälistä toimintaa.

Taina Sainio Toiminnanjohtaja


Taina Simola Hankeasiantuntija


Kirkkotie 121490 Marttila

www.jokivarsi.org

Satu Juntunen Hankeasiantuntija


LEADER JOKIVARSIKUMPPANIT

11

Mathildedalin Kyläpanimo on lajissaan vielä varsin nuo-ri tulokas: olutta on Teijon kansallispuiston kyljessä, Ma-thildedalin ruukkikylässä pantu vuodesta 2015 lähtien.

Tällä hetkellä 2 henkilöä työllistävän käsityö-läispienpanimon toiminta on startannut vauhdikkaas-ti. Yrityksessä on hyödynnetty Maaseuturahaston tu-kia jo aiemmin toiminnan käynnistämisessä sekä nyt toiminnan laajentamisessa. – Nyt uudella ohjelmakau-della 2014–2020 haimme Varsinais-Suomen ELY-kes-kukselta investointitukea tehokkaan pullotuskoneen sekä kahden uuden käymistankin hankintaan, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja panimon taloushallin-nosta vastaava Pauli Sarelius. – Hankinta on panimol-le merkittävä hyppäys, sillä se mahdollistaa tuotan-tomme kaksinkertaistamisen 70 000 olutlitraan, Pauli tiivistää investointituen merkityksen.

Rahat tilille sujuvasti huolellisella valmistellulla ja toteutuksella

– Kokemuksemme on, että Maaseuturahas-ton tukia kannattaa yrityksissä hyödyntää. Vaikka tuen hakeminen teettää hakijalla paperityötä, kysees-sä on kuitenkin ihan toimiva järjestelmä, Pauli kertoo. Kun paperit ovat kunnossa jo hakemusvaiheessa ja toteutusvaiheessa ollaan huolellisia, sujuu maksa-tuskin vaivatta. Hakemukseen tarvitaan esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma. – Tukiprosessi laittaa yrit-täjän tarkastelemaan omaa toimintaansa ja yrityksen laskelmia kriittisesti. Samalla tulee sitten päivitettyä yrityksen laskelmat kuntoon, Pauli pohtii tuen hake-misen hyötyjä.

Panimon kokemusten mukaan rahoittajalta on saatu neuvoja aina niitä tarvittaessa, olipa kysees-sä sitten hakemuksen valmistelu tai maksatuksen ha-

Kyläpanimon kapasiteetti tuplaantui Maaseuturahaston investointituella

keminen. Yksin ei asioita tarvitse siis ihmetellä. Muille yrittäjille panimosta vinkataan myös, että suunnitel-lun toimenpiteen kokonaisrahoitus kannattaa varmis-taa ennen tuen hakemista. Väliaikaisrahoitusta tarvi-taan, sillä tuki maksetaan jälkikäteen. Uusimman investoinnin myötä Mathildeda-lin panimokiinteistö alkaa olla täynnä. – Keskitymme nykyisen kapasiteetin voimin ottamaan tehdyistä investoinneista kaiken hyödyn irti. Kun tasetta on kerrytetty muutama vuosi, voi olla aika seuraaville investoinneille. – Nyt on kuitenkin aika nauttia hetki aikaansaannoksistamme työn merkeissä, panimolta kommentoidaan tyytyväisinä.

”Hankinta on panimolle merkittävä hyppäys, sillä se mahdollistaa

tuotantomme kaksinkertaistamisen”

YRIT

YSTU

ET

12

Kuva: Mathildedalin Kyläpanimo on kyläläisten perustama pienpanimo. Kuvassa oluentekijä Peter Torniainen.

INVESTOINTITUKI VAHVISTAA KANANMUNATALON KILPAILUKYKYÄ JA TUOTEKEHITYSTÄ

Vuonna 2003 perustettu täyden palvelun kananmu-natalo Munax Oy Laitilassa käsittelee vuodessa ka-nanmunia 25 miljoonia kiloa. Kasvava yritys työllis-tää tällä hetkellä yli 70 henkilöä.

Sähköinen haku on tätä päivää Syksyllä 2015 tuotantotiloihin Laitilaan val-mistui uusi massaamon terminaali. Nyt käynnissä on investoinnin toinen vaihe, jossa tiloihin asen-netaan uutta tekniikkaa, kuten pakkauslinjastoa ja pastörointilaitteistoa. Investointiin saatiin Maaseu-turahaston tukea Varsinais-Suomen ELY-keskukses-ta. – Kun saamme ensimmäisten joukossa moder-nin tekniikan käyttöömme, pystymme vastaamaan kilpailuun ei ainoastaan kotimaassa, vaan myös ul-komaan markkinoilla. Uusin tekniikka mahdollistaa myös innovatiivisen tuotekehityksen sekä nopeut-taa projektejamme huomattavasti, toimitusjohtaja Janne Torikka toteaa.

Munax Oy:llä on runsaasti kokemusta ra-hoitushakemuksista. Nyt uudella ohjelmakaudella Maaseuturahaston tuen hakeminen vaikutti kui-tenkin alkuun haastavalta: kaikki tuntui olevan vielä enemmän tai vähemmän epäselvää, eikä oh-jeistusta ollut saatavilla. Lopulta kaikki sujui luon-nikkaasti, ja erityisesti sähköinen hakujärjestelmä Hyrrä on ollut hakijalle myönteinen kokemus. – Kyl-lä sähköinen haku on tätä päivää, ja iso edistysaskel rahoitusohjelmalle, Torikka kiittelee. Onnistuneen rahoitushakemuksen tukijal-kana toimii Munaxin kokemusten mukaan yrityk-sen oma suunnittelutyö. – Hyrrään ei kannata läh-teä syöttämään hakemusta, jos materiaalit ovat puutteellisia, Torikka muistuttaa. Suunnitteluun kannattaakin varata riittävästi aikaa, sillä esimer-kiksi tarjouspyyntöjen kokoaminen saattaa kestää. – Hakijan kannattaa myös rohkeasti kysyä neuvoa rahoittajalta, jos jokin asia mietityttää, hän vinkkaa.

Somerolainen metallikonepajayritys Mekelex Oy on kokenut Leader-rahoituksen hakija, sillä käynnissä on jo viides Leader-rahoitusta saanut investointi.

Vuonna 1999 perustetussa yrityksessä työskente-lee omistajien Reijo ja Tarja Pirttilahden lisäksi yksi palkattu työntekijä. Ohjelmakaudella 2007–2013 yritys hyödynsi investointitukea sekä laite-hankintoihin että lisätoimitilojen rakentamiseen.

Huolella valmisteltu hakemus kannattaa Aiempien kokemusten kannustamana yrittäjät päättivät hakea investointitukea paikal-lisesta Leader-ryhmästä myös uudella ohjelma-kaudella. – Tällä kertaa haimme Jokivarsikump-paneilta investointitukea uusimman teknologian lankasahan hankintaan, kertoo Reijo. Uusi nopea lankasaha mahdollistaa sarjatuotannon, kun aiem-mat laitteet soveltuvat pääasiassa yksittäiskap-paleiden valmistamiseen. – Kyllä pienen yrityksen kannattaa ehdottomasti hakea Leader-rahoitusta. Sen merkitys on iso, summaa Reijo Leader-tuen hyötyjä.

Vaikka tuen hakeminen oma operaationsa onkin, on se Mekelexin yrittäjäpariskunnan mu-kaan sujunut kivuttomasti. Kokemus on tuonut hakemiseen jo rutiinia. Kun perehtyy tukiehtoi-hin huolella etukäteen, valmistelee hakemuksen tarkkaan sekä varautuu joustoilla omarahoituksen ja väliaikaisrahoituksen järjestämiseen, hoituu tukiprosessi uudeltakin hakijalta. – Maksatusten sujuvuus ja aikataulujen pitäminen ovat yrittäjän kannalta tietysti kriittisiä vaiheita, Reijo summaa onnistumisen kulmakiviä.

Somerolainen metallikonepaja on Leader-rahoituksen konkari

13

Vuonna 2008 perustettu ArtTeatro tuottaa sirkus- ja varieteetaiteen ohjelmapalveluja. Yritys on erikois-tunut viihde-elämysten tuottamiseen ja sirkusaktivi-teettien järjestämiseen. Yrittäjät Pauliina Räsänen ja Slava Volkov järjestävät sirkuskoulutusta, tilausesi-tyksiä matkailuryhmille, sirkussyntymäpäiviä, sirkus-fitness-treeniä kaikenikäisille sekä leirikouluja ja työ-pajoja koululaisryhmille.

Yrityksen toimitilat sijaitsevat Kustavissa van-han maatilan pihapiirissä. Kesällä 2015 navetan kivijal-kaan kohosi yhdeksänmetrinen SirkusStudio. Studion yläkertaan rakentui sali, joka mahdollistaa sirkusesi-tykset, mutta myös sirkushäät, TYKY- ja TYHY-päivät, polttarit, merkkijuhlat sekä muut elämys-ja virkistys-aktiviteetit. Alakerran kahvio sekä tiloista löytyvät puku-ja pesuhuoneet ja sosiaalitilat täydentävät pa-ketin.

Studion rakentamiseen saatiin rahoitusta Lea-der-ryhmä Samassa veneessä ry:ltä. – Ilman Leader-ra-hoitusta studion rakentaminen olisi jäänyt, Pauliina epäilee. – Studion turvin voimme toteuttaa aiempaa monipuolisempaa toimintaa omissa tiloissamme, ympäri vuoden. Tämä lisää tietysti yrityksen liiketoi-mintaa. Ja mikä parasta, tilat ja toiminta vastaavat entistä paremmin asiakkaiden odotuksia, Pauliina tii-vistää projektista saadut hyödyt. – Rakennusvaihees-sa suunnitelmiin ja materiaalivalintoihin jouduttiin tekemään muutoksia. Muutokset saatiin sovittua ra-hoittajan kanssa joustavasti ja lopulta studio onnistui hyvin hirsirakenteisena, Pauliina kertoo.

Kustavin Salminiittuun syntyi SirkusStudio

www.artteatro.com

Lounais-Suomen Ammattiopisto Novidan Eväsko-ri on Leader Ravakan rahoittama yhteistyöhanke. Eväskori toimii koordinaattorina sekä alueensa elintarvikeyritysten yhteistyön että oppilaitos-yri-tysyhteistyön tiivistämisessä.

Yhteistyössä oppilaitoksen ja muiden yri-tysten kanssa yrittäjiä kannustetaan kehittämään uusia toimintatapoja tuotteiden jalostukseen, logistiikkaan ja markkinointiin. Tavoitteena on, että yhteistyöhankkeen pohjalta syntyisi yksi tai useampi yritysryhmähanke, jolla voidaan yksityis-kohtaisemmin kehittää uusia tai parantaa olemas-sa olevia tuotteita, palveluita tai prosesseja. Yhteistyötä tehdään myös alueella toteu-tettavien muiden Maaseuturahastosta rahoitetta-vien hankkeiden kanssa. Tätä kautta toteutukseen saadaan laajempialaista asiantuntijuutta. Esimer-kiksi yhdessä Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun

Varsinais-Suomessa – hankkeen kanssa kutsuttiin keväällä vakkasuomalaiset ammattikeittiöiden edustajat ”Makumatkalle omalle maalle”: tutustu-maan paikalliseen innovatiiviseen elintarviketuot-tajaan ja samalla pohtimaan yhdessä lähiruoan saatavuutta. Yhteistyössä hankkeet tiedottavat myös lähiruokaterminaalin toiminnan käynnistä-misestä. Eväskori toimii syksyyn 2016 saakka.

www.novida.fi

Eväskorista yhteistyötä elintarvikeyritysten ja oppilaitoksen välille

14

HANKETUETElämä on MynälaiffiiMYNÄlife-asukashankintahanke tekee tutuksi Mynä-mäen elämäntyyliä ja herättelee muuttohalukkuutta kuntaan. Samalla kuntalaisten yhteishenki sekä koti-seutuylpeys vahvistuvat. MYNÄlife – hanketta luotsaa Mynämäen Seudun Pienkiinteistöyhdistys ry. Palkatun projektipäällikön apuna ovat lisäksi lähes kaikki kylä-yhdistykset kunnan alueelta. Asukasmarkkinointia teh-däänkin siis pitkälti talkootyönä.

Mynämäestä ja sen kylistä luodaan raikasta, nuorekasta ja eteenpäin katsovaa kuvaa. Hankkeessa tehdään esimerkiksi sissimarkkinointia, osallistutaan messuille ja tapahtumiin, tehdään esitteitä sekä tuote-taan uudenlainen, paikalliseen elämäntyyliin keskittyvä lifestyle-lehti.

MYNÄlife näkyy ja kuuluu myös sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivulla MYNÄlife – aurinkoista arkea Mynämäessä ja Instagramissa hastageilla #My-nälife ja #Mynälife 2016 voi seurata hankkeen etene-mistä.

Uusikaupunki luottaa lähettiläisiin Käytännössä lähettilästoiminta tarkoittaa sitä, että asukkaat ja työntekijät otetaan mukaan viestinnän sisällöntuotantoon, esimerkiksi asukashankinnassa. Hankkeen avulla lähettiläitä kannustetaan jakamaan Uudenkaupungin alueelta aitoa, arjesta kumpuavaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, omille verkostoilleen. Asukkaat ja kuulijat saavat näin entistä ajantasaisem-paa tietoa, sekä positiivisia, arjen asioita tietoonsa. Mo-lempia hankkeita rahoittaa Leader Ravakka.

Lifestyle-lehti esittelee aurinkoista arkea

Mynämäessä

Varsinais-Suomessa on yli 11 000 rekisteröitynyttä yhdistystä, joista noin 550 päivittää yhdistysrekisteriin tietojaan vuosittain. Mitä tapahtuisi, josmyös uinuvat yhdistykset saataisiin heräteltyä?

Yhteisöaktivaattorit Tuuli Jansson Leader-ryhmä Ravakasta ja Maarit Hatakka Varsin Hyvästä vetä-vät Yhdistysklinikka – hanketta, joka lupaa puhaltaa uutta virtaa yhdistysten toimintaan. Yhdistysklinik-ka tarjoaa neuvontaa, apua ja koulutusta. Klinikoilla yhdistysväki saa oppia vaikkapa taloudenhoitoon, jäsenhankintaan, tiedottamiseen tai tapahtumien järjestämiseen. Klinikoiden tavoitteena on saada enemmän aktiivisesti toimivia yhdistyksiä, lisää toi-mijoita ja laadukasta toimintaa yhdistyksiin.

Yhdistysklinikkaa toteuttavat yhteistyössä Leader Ravakka, Leader Varsin Hyvä ja Leader I samma båt – samassa veneessä. Hanke toimii Ravakan ja Varsin Hyvän alueilla, sekä Kustavissa.

www.ravakka.fi | www.varsinhyva.fi

Klinikalta virtaa yhdistystoimintaan

Kuv

a: ©

maa

seut

uver

kost

o

15

UUTTA POTKUA ASUKASMARKKINOINTIIN

Metsämäen raviradalla Turussa järjestetään noin 30 totalisaattoriravit vuodessa. Toimintaa pyörittää Tu-run Hippos ry, joka ravien lisäksi tuottaa Metsämäes-sä ravihevosten valmennukseen ja kilpailutukseen liit-tyviä palveluja. Raviradan lisäksi alueella on hevosten valmennukseen tarkoitettuja valmennusratoja, sekä katsomorakennus. Alueen käyttökustannukset ovat korkeat eikä alueen käyttökapasiteettia ole hyödyn-netty riittävästi.

Esiselvityshankkeessa löytyi punainen lanka

Turun Hippos lähtikin ideoimaan Metsämäen uusia käyttömahdollisuuksia Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n myöntämän rahoituksen avulla. – Varsot-taja-esiselvityshankkeessa etsittiin keinoja siihen, miten Metsämäen alue palvelisi paremmin koko Var-sinais-Suomen alueen hevosyrittäjien ja -harrastajien toimintaa. Kyselyn avulla nykyisiltä Metsämäen talli-alueen ja katsomon käyttäjäryhmiltä kerättiin paran-nusehdotuksia alueelle.

– Lisäksi selvitimme, voisiko alueelle saada raviurheilun harrastajien lisäksi muita käyttäjäryhmiä, hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Tuija Santalahti kertaa. Käytännön kokeilusta selvisi, että tilat soveltuvat hyvin niin kokouksiin, koulutuksiin kuin yleisötapahtumiinkin. Esimerkiksi koira- ja kissa-harrastajat ovat löytäneet tilat harjoitus- ja näyttely-toimintaansa. – Myös yrityspuolella on luvassa uusia yhteistyökuvioita. Potentiaalia kehittää aluetta moni-toimikeskuksesi selvästi löytyy, Turun Hippoksen toi-mitusjohtaja Ilmari Halinen iloitsee.

RAVIRADASTA MONITOIMIKESKUKSEKSI

Rohkeus investoida vie eteenpäin

Esiselvityksen aikana kävi selväksi, että tilat kaipaavat kuitenkin remonttia ja uudistamista. Hip-pos laatikin uuden hakemuksen Varsin Hyvä ry:lle. Tällä kertaa tukea haettiin ja saatiin korjausinvestoin-teihin. Nelisen sataa raviharrastajaa vetävässä kat-somossa lasiseinät saivat motorisoidut verhot, jotka takaavat kokous-ja seminaariväelle hyvän näkyvyyden tv-ruuduille ja valkokankaalle. Investointituen turvin uusittiin myös tilojen pintoja ja parannettiin keittiön varustusta.

Kuninkuusravit todellinen tulikoe

Kesällä 29. - 31.7.2016 järjestettävät Ku-ninkuusravit tuovat alueelle suuren määrän yleisöä. Kuninkuusraveista saadaan hyviä kokemuksia alueen toimivuudesta isossa tapahtumassa. – Lisäksi tapah-tumassa voidaan luoda yhteistyöverkostoja, joita hyö-dyntää uusien käyttäjäryhmien saamiseksi alueelle, Ilmari ja Tuijaa pohtivat tapahtuman hyötyjä. Kunin-kuusravien jälkeen voi sitten olla aika seuraavan kehit-tämishankkeen. – Leader-rahoitus kiinnostaa ehdot-tomasti jatkossakin. Meille oli positiivinen yllätys, että Leader toimii myös näin lähellä kaupunkia. Leader-ra-hoitushan toimii hyvin sillanrakentajana maaseudun ja kaupungin välillä, saattaen maakunnan asukkaita yhteen, Ilmari muistuttaa.

www.turunhippos.fi

Kuva: Laura Kaikkonen

16

Turunmaan saaristossa valmiusjärjestöt tiivistävät yhteistyötään. Syksyllä 2015 startanneessa Leader-hankkeessa parannetaan ensivastevalmiutta saarilla. Punaisen Ristin hallinnoimassa Saaristoapu-hankkeessa ovat mukana myös Meripelastusseura ja VPK. – Saaris-tossa viranomaisavun saaminen saattaa kestää. En-sivasteyksiköillä voidaan osaltaan turvata asumista ja avunsaantia syrjäisemmillä alueilla. Haasteena kuitenkin on saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan, kertoo toiminnanjohtaja Annalena Sjöblom SPR:n Turunmaan piiritoimistosta. Yhteistyötä ja olemassa olevien ryhmien toimintavalmiutta kehitetään hankkeessa yhteis-harjoituksin ja yhteisin koulutuspäivin. Tärkeää on myös tiedottaa toiminnasta ja siten herättää asuk-

kaiden kiinnostus liittyä toimintaan mukaan. Pari-vuotinen hanke onkin käynnistynyt vauhdikkaasti, ja kiinnostusta näyttää löytyvän: hankkeen aloitus-tilaisuudessa Örössa osallistujia oli lähes 70 ja ke-vään ensivastekurssi on täynnä 16 osallistujalla.

Saaristoapu rakentaa yhteistyötä myös kolmannen sektorin ja viranomaisten välille. Jo hankkeen suunnittelussa yhteistyötä tehtiin viran-omaisten kanssa. – Kuulimme Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Pelastuslaitoksen toiveita ja tarpeita, ja pyrimme huomioimaan ne hankkeen to-teutuksessa, Annalena kertoo.

https://rednet.punainenristi.fi/turunmaa

Ensivaste-toiminta vahvistuu Turunmaan saaristossa

Kylämaisemaa kohennetaan ammattilaisen avulla

ProAgria Länsi-Suomi ry:n Avaimet maisemaan -hank-keeseen pääsee mukaan Ykkösakseli ry:n toimin-ta-alueelta 15 innostunutta ja asiaan sitoutuvaa kylää tai yhdistystä. Loppuvuodesta 2015 startannut hanke jatkuu maaliskuulle 2018.

Hankkeessa toteutetaan mm. kyläkävelyjä sekä maisemanhoitotalkoita. Kylille laaditaan myös maiseman- ja luonnonhoitosuunnitelmia. – Suunnitel-maa voidaan hyödyntää kyläkohtaisissa ja kylien yhtei-sissä kehittämishankkeissa sekä kyläkaavoituksen ja kulttuuriympäristöohjelman pohjamateriaalina, ker-too maisemasuunnittelija Katri Salminen hankkeen pitkäaikaisista hyödyistä.

Mukaan lähteneillä kylillä on ehditty jo kääriä hihat ylös ja tarttua toimeen. Esimerkiksi Teijon ruuk-kikylissä hanke käynnistyi toukokuisilla talkoilla. Tal-koopäivänä maisemat kaunistuivat yli 50 talkoolaisen ja useamman traktorin ja työkoneen voimin. Talkoiden jälkeen ohjelmassa on parituntinen kyläkävely. Kylä-kävely kokoaa maisemanhoidon asiantuntijan johdolla asukkaat yhdessä tutustumaan oman kylän ympäris-töön ja sen hoitoon. Kyläkävelyllä asukkaat pohtivat yhdessä, mitkä ovat oman kylän arvokkaimmat piir-teet ja mitä paikkoja kannattaisi kohentaa. Jatkotoi-menpiteet ja maisemanhoidon jatkuvuus ideoidaan sitten kävelystä saatujen ajatusten pohjalta yhdessä.

https://lansi-suomi.maajakotitalousnaiset.fi

17

OKRA-maatalousnäyttely kasvaa ja kehittyy

Oripään lentokentälle heinäkuussa 6.-9.7.2016 le-vittäytyvä OKRA-maatalousnäyttely avaa porttinsa joka toinen vuosi, kasvaen ja kehittyen. Kesällä 2016 näyttely avautuu suurempana kuin koskaan. Näyttely-aluetta on jo reilusti yli 20 hehtaaria.

Tuhannen asukkaan kunnassa järjestettävä OKRA on todellinen näyte yhteishengestä. Edellisker-ralla yli 80 000 kävijää vetänyt tapahtuma pyörii oman kunnan ja lähialueen järjestöjen, seurojen ja yhdis-tysten työllä. Saumattoman yhteistyön lisäksi OKRA vaatii toimivat puitteet. Sujuvan tapahtuman mahdol-listaakin Oripään lentokentän alue, jota on kehitetty määrätietoisesti palvelemaan entistä paremmin laa-jaa käyttäjäkuntaa.

OKRA-maatalousnäyttelyn alusta saakka jär-jestänyt Lions Club Oripää on hyödyntänyt alueen kehittämisessä Leader-rahoitusta. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien rahoittamassa investointi-hank-keessa rakennettiin yhdessä Turun Lentokerhon kans-sa monitoimihalli alueelle.

Kehittämishankkeen avulla taas parannettiin maatalousnäyttelyn toimintoja: alueen karttapohja muokattiin sähköiseen muotoon, lipunmyyntiä ja ra-vintolatoimintoja uudistettiin ja alueen opastusta pa-rannettiin. Tuoreimmassa investointi-hakemuksessa näyttelyalue on saamassa lisää asvaltoitua pinta-alaa. Asvaltoitu pinta palvelee näytteilleasettajia, näyttely-vieraita mutta myös alueen entistä monipuolisempaa harrastuskäyttöä näyttelyn jälkeen.

www.okramaatalous.fi

Kuv

a: ©

maa

seut

uver

kost

o

Kuva: Erkki Halkivaha

18

Kuvat: ©

maaseutuverko

sto: H

eli Sorjo

nen, Studio

Tom

i Aho

| Vastavalo

.fi: V

ille Heikkinen

Neuvontaa ja yhteisiä toimintatapoja susialueelle Salon seudulla

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200–235 sutta. Varsi-nais-Suomessa susia on arviolta 25–30 yksilöä ja usei-ta lisääntyviä laumoja. Vuoden 2015 keväällä Salon ja Raaseporin rajalle muodostui Salon seudun ensimmäi-nen susireviiri.

Salon seudulla on runsaasti lammas- ja muuta karjataloutta sekä hevosia ja muita harraste- ja lem-mikkieläimiä. Eläinten omistajilla on huoli ulkona lai-duntavien tai ulkoilevien eläinten turvallisuudesta. Lisäksi perinnemaisemia hoidetaan pääasiassa nauta-karjalla ja lampailla. Näiden alueiden hoito vaarantuu, jos niitä ei susivahinkojen pelossa enää laidunneta. Riistanhoidolle ja metsästykselle sudet voivat aiheut-taa suoraa haittaa ennen muuta vahingoittamalla ja tappamalla metsästyskoiria. Susi on kuitenkin Suo-messa erittäin uhanalainen laji ja rauhoitettu poron-hoitoalueen eteläpuolella.

Susialueilla tarvitaankin uusia ideoita ja väli-neitä susivahinkojen välttämiseksi ja harraste- ja tuo-tantoeläinten suojaamiseksi. Salon seudulla paikal-listen asukkaiden ja luonnonsuojelijoiden yhteisestä näkemyksestä sai alkunsa Susiaita – hanke. Leader

Ykkösakselilta rahoituksen saanut hanke jakaa tietoa sekä järjestää asiantuntija- ja yleisötilaisuuksia, julkai-see esitteitä ja järjestää pienimuotoisia demonstraati-oita siitä, miten koti- ja tuotantoeläimet voidaan suo-jata susilta ja miten susivahinkoihin voidaan varautua. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja niihin on vapaa pää-sy.

Hanketta toteuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry. Salon seudulla hankkeen yh-teistyökumppaneina ovat Salon seudun luonnonsuo-jeluyhdistys ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi. Hanke toimii vuoden 2016 loppuun.

www.sll.fi/varsinais-suomi/toiminta/susiaitahanke

”Susialueilla tarvitaan uusia välineitä susivahinkojen

välttämiseksi ja harraste- sekä tuotantoeläinten

suojaamiseksi”

19

MTK-Varsinais-Suomi jatkaa hyväksi havait-tua tiedonvälityshankkeiden ketjua Euroo-pan Unionin Maaseudun kehittämisrahas-ton avulla, yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja SLC:n kanssa. Tiedonvälitys-tilaisuuksia järjestetään tavanomaisille kas-vinviljelytiloille, luomutiloille, kotieläintiloil-le, ruotsinkieliselle alueelle ja EU-avustajille Varsinais-Suomen alueella. Kuluvan ohjelma-kauden aloitti vuonna 2015 toiminut Tarmon-puuska-hanke järjestämällä infotilaisuuksia muun muassa tukijärjestelmän ja tukihaun muutoksista sekä tilan talouden hallinnasta ja sukupolvenvaihdoksista. Tarmonpuuskan järjestämät tilaisuudet keräsivät yhteensä yli 3600 osallistujaa.

Vuonna 2016 tiedonvälitystoimintaa jatkaa Tarmontulva-hanke, jonka painopisteenä on yhä enemmän tilan talouden hallinta. Sen lisäksi infotilaisuuksia järjestetään tukijärjes-telmästä ja tukihausta, verotuskäytännöistä, siviilijuridiikan asioista ja sukupolvenvaih-doksista. Kasvukaudella järjestetään pellon-piennarpäiviä tukiehtojen käytännön toteu-tuksesta, valvonnan toteutuksesta ja hyvistä viljelytavoista. Kuluvana keväänä on järjes-tetty yhdeksän tuki-infoa ja yksi EU-avusta-jien tuki-info. Tähän mennessä tilaisuuksiin on osallistunut yli tuhat henkilöä. SLC:n avul-la on järjestetty ruotsinkieliselle alueelle kak-si vastaavaa infotilaisuutta.

MTK-Varsinais-Suomen tiedonvälityshankkei-den tavoitteena on antaa varsinaissuomalai-sille maatiloille tietoa ja työkaluja toteuttaa maataloustuotantoaan voimassa olevien säännösten puitteissa menestyksekkäästi. Tavoitteena on parantaa tilojen kilpailukykyä ja lisätä verkottumista sekä luoda monipuo-lista maaseutuyrittäjyyttä. Maatilayrityksen johtaminen, strateginen suunnittelu sekä ti-loille tyypillisten juridisten asioiden hallinta ovat nykymaatilan menestyksen kulmakiviä.

www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi

ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset tarjoavat kehityshankkeilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan maatiloille ja maaseutuyrityksille uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.

Johtamalla aikaa -hankkeen tavoitteena on maatilojen toiminnan kehittäminen johtamis-ta parantamalla, ammatillisen osaamisen li-sääminen ja sitä kautta maatilayritysten kan-nattavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen. Hankkeen pienryhmätoiminnassa parhaat oivallukset syntyvät kokemuksia vaihtaen. Pienryhmissä keskitytään mm. nurmentuo-tantoon, maidontuotantoon, viljan-, marjan- sekä perunanviljelyyn. Lammas- ja sikatiloille on myös omat ryhmänsä. Ryhmiä on myös nuorille maidontuottajille, investoiville tiloil-le sekä robottilypsytiloille.

Energiahankkeissa tavoitteena on uusiutu-van energian tuotannon ja käytön lisäämi-nen sekä energiatehokkuuden parantaminen maaseudulla. Tällä hetkellä maatiloilla on kiinnostusta aurinkoenergian hyödyntämi-nen sähkötuotantoon.

Maaseutumatkailuyrityksille suunnatun hankkeen tavoitteena on kehittää Varsi-nais-Suomen maaseutumatkailuyritysten yh-teistyötä, tiedonvälitystä ja ammattimaista tuotetarjontaa sekä edistää oman maakun-nan tuotteita hyödyntävää ruokamatkailua.

Olemme mukana myös monissa yhteistyö-hankkeissa mm. luomuun, ympäristön- ja maisemanhoitoon, maan kasvukuntoon sekä vihannestuotantoon liittyen.

lansi-suomi.proagria.fi

lansi-suomi.maajakotitalousnaiset.fi

YHTE

ISTY

ÖKUM

PPAN

EILTA

20

Varsinais-Suomen kylät ry:n Omalta kylältä – hankkeessa kehitetään paikallisia palvelu-ratkaisuja, ja tätä tehdään mielellään yhteis-työssä julkisen (kunnat ja seurakunnat), yk-sityisen ja kolmannen sektorin yhteisvoimin. Hankkeen pääpainopisteitä ovat:

Tilat tehokkaassa käytössä ja uusilla tavoilla

• tuetaan palvelujen tarjoamista monialai-sesti sektorien ja kohderyhmien rajoja ylit-täen: koulut, vanhat kunnantalot, kyläta-lot, kaupat jne.

• tuetaan uudenlaisten liikkuvien ja sähköis-ten palvelujen kehittämistä sekä toimimis-ta

Yhdistykset palvelujen tuottajina ja lähitalouden edistäjinä

• tuetaan palveluja yhteistoimintasopimus-ten syntymistä

• tuetaan 3. sektorin palvelujen tuotteista-mista (esim. kylätalot, luontopolut yms. ky-lien palvelut) ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä

• edistetään paikalliskysyntää vastaavan palvelutuotannon kehittymistä

Omalta kylältä on alueiden välinen hanke, jonka toteutuksesta Varsinais-Suomen Kylät vastaa yhdessä SataKylät ry:n kanssa.

- Totesimme Satakunnan kollegoiden kans-sa, että aika lailla samanlaisten kysymysten kanssa molemmilla alueilla painitaan, joten vastauksiakin voidaan löytää yhdessä. Tar-koitus on oppia toisiltamme ja hyviä malleja olemme jo kehitelleet mm. kylätalojen käy-tön kehittämiseen sekä kunta-yhdistys –yh-teistyön edistämiseen, toteavat hankkeen Varsinais-Suomen työntekijät Tauno Linko-ranta ja Piia Iivonen.

Varsinais-Suomen Kylät ry on vuonna 2000 pe-rustettu kaksikielinen maakunnan kylätoimin-nan kattojärjestö. Toimimme maakunnan kylä- ja asukastoiminnan asiantuntijana, yhteisten etujen valvojana ja ajatusten välittäjänä sekä kyläyhdistysten ja niiden toimintaa lähellä ole-vien järjestöjen yhteistyöelimenä.

www.vskylat.fi

Johtamalla aikaa -hankkeen pienryhmissä opitaan ja kehitetään toimintaa kokemuksia

vertailemalla. Kuva: Essi Jokela

Tarmonpuuska-hankkeessa järjestettiin pellonpiennarpäivä Halikossa.

Varsinais-Suomen Kylät ry:ssä työskentelevät kyläkehittäjä Piia Iivonen ja kyläasiamies

Tauno Linkoranta.

21

Landsbygdens utvecklingsprogram skapar betydande resurser för utvecklingen av landsbygden och dess företagsverksamhet. Det är möjligt att söka stöd för företags- och utvecklingsprojekt från Landsbygdsfonden från Egentliga Finlands NTM-central samt regionens Leadergrupper.

Företagsstöden skapar möjligheter för olika slag av företag att utveckla sin verksamhet, vare sig de inleder sin verksamhet eller utvidgas. Stödet får dock inte snedvrida konkurrensen. STÖD KAN SÖKAS AV• personer som är minst 18 år • fysisk person, aktiebolag, öppna bolag, kom-

manditbolag och andelslag• små eller medelstora företag (ett medelstort

företag kan få stöd för förädling av jord-bruksprodukter och saluföring)

• gårdar

FÖRETAG SOM KAN FÅ STÖD• ska ligga på landsbygden• har förutsättningar att bedriva kontinuerlig-

lönsam verksamhet • den verksamhet som stöds bör ge huvudsak-

lig utkomst åtminstone för en person (företa-gare eller avlönad arbetstagare)

• har tillräcklig yrkeskunskap

STÖD FÖR FÖRETAGSGRUPPER• koordinering, aktivering, informations-

anskaffning, utveckling• företagsgrupp: 3-10 företag utvecklar sin

verksamhet både med gemensamma utveck-lingsåtgärder och företagsspecifikt

• målet kan t.ex. vara att utveckla det produk-tiva samarbetet, att utveckla marknadsfö-rings- och försäljningssamarbetet eller att planera en produktfamilj

• som stödansökare passar en utvecklingsorga-nisation; företagen undviker helt det arbete som projektförvaltningen kräver

NYETABLERIGSSTÖD• för att inleda företagsverksamhet bl.a. för

att köpa rådgivning om affärsverk samhet, för att genomföra produktutveck-lingsprojekt, för pilotstudier som gäller produktionen, utarbetande av en marknads-föringsplan, att testa marknadsföring eller att utreda exportmöjligheterna.

• det viktigaste är att en genomförbar affärs-plan görs upp

• 5 000–35 000 euro, betalas i två eller tre rater

• för försök beviljas 2 000–10 000 euro

INVESTERINGSSTÖD• för företag som inleder eller utvidgar sin

verksamhet • bl.a. för att förvärva eller bygga produk-

tionslokaler och anskaffning av maskiner • väsentlig betydelse för grundande, tillväxt

eller utveckling av företag• stödnivåerna 20–35 %

GENOMFÖRBARHETSSTUDIE I SAMBAND MED INVESTERING• för att utreda förutsättningarna och genom-

förbarheten av investeringen (bl.a. om det är mera ändamålsenligt att skaffa en färdig produktionsbyggnad än att bygga en ny).

• för köp av sakkunnigtjänster • förutsätter inte att investeringen genom-

förs• företag som bedriver första gradens föräd-

ling kan få 40 % av de godtagbara kostna-dern

• andra företag de minimis -stöd 50 % av de godtagbara kostnaderna

FÖReTAGSSTÖd

SVEN

SKA S

IDOR

22

PrOjEkTSTÖd

PROJEKTET KAN• reformera näringarna• utveckla lönsamheten• utöka kompetensen• förbättra servicen på landsbygden och förut-

sättningarna för boende

PROJEKT KAN GENOMFÖRAS• lokalt• regionalt• interregionalt• nationellt• internationellt

Stöd kan sökas av offentligrättsliga samfund eller privaträttsliga sammanslutningar, såsom läroanstalter, organisationer, byaföreningar eller andelslag.

STÖD KAN FÅS BLAND ANNAT FÖR• arbetstagarnas lönekostnader • resekostnader• arvoden till sakkunniga• köpta tjänster• kanslikostnader• hyror• styrgruppens utgifter • investeringar, såsom anskaffning av

maskiner, anordningar och redskap• bygg- och restaureringskostnader

PROJEKTERNAS STÖDNIVÅER• informationsprojekt offentlig finansiering

100 % • utbildningsprojekt offentlig finansiering 90

% eller 70 %• samarbetsprojekt offentlig finansiering 100

%, 80 %, 75 % eller 60 % • utveckling av tjänster på landsbygden och

byarna offentlig finansiering 100 %• investeringar i samband med landsbygdens

tjänster och utveckling av byarna 75 %, 70 % eller 50 %

Det här gäller fasta stödnivåer för projekt som fi-nansieras från NTM-centralen. I Leadergrupperna besluter styrelsen om projektets stödprocent.

Finansieringsansökan är fortgående. Av din egen Leadergrupp får du höra, när styrelsen samman-träder för att behandla ansökningarna. Inom NTM-centralen behandlas ansökningar i fyra valperioder per år.

Ta kontakt med NTM-centralen i Egentliga-Fin-land eller med Leadergruppen i din region och fråga mera!

Stöd söks elektroniskt i Hyrrä-systemet. Företaget eller föreningen bör ha ett FO-nummer, för att kunna skapa en Katso-kod som krävs vid inlogg-ning i Hyrrä-systemet. FO-numret ansöks på en Y1-blankett, och numret får man reda på ca. två arbetsdagar efter det att man lämnat in ansökan. Mera upplysningar på www.ytj.fi

Katso-koden kan skapas på adressen yritys.tunnistus.fi den, som har rätt att teckna or-ganisationens namn. Hen ger vid behov auktorise-ring åt övriga att i Katso-tjänsten fylla i ansökning-ar och underteckna dem elektroniskt i företagets eller föreningens namn. Man loggar in i Hyrrä med egna nätbankkoder, mobil-ID eller ett chipförsett ID-kort (HST-kort). Vid inloggning i Hyrrä säkerstäl-ler systemet automatiskt från Katso-tjänsten, att inloggaren är behörig att representera företaget eller föreningen i Hyrrä. Efter det kan man börja använda Hyrrä. Anvisningsvideor finns på adressen www.mavi.fi/hyrra

Goda project-exempel från hela landet:

WWW.LANDSBYGD.FI

23

Verksamhetsområde:Gustavs, Kimitoön, Pargas

Emil Oljemark Verksamhetsledare

[email protected] tel. 0400 718 913

Hanna Hermansson Projektrådgivare


Maria Saarinen Fiskeriaktivator


Fredrikaplanen 1, 21600 PARGAS www.sameboat.fi

INTERVJU MED Emil Oljemark

Till I samma båt- samassa veneessä rf:s verksamhetsområde ingår skärgård. Vilka särdrag har utvecklingsarbete i skärgården?

I utvecklingsarbete är skärgården inför samma utma-ningar som de andra landsbygdsområdena i Egentli-ga Finland. Boende, arbetsplatser, service och social sammanhållning är de stora teman som även i skär-gården är de mest centrala. Skärgårdens särdrag kom-mer fram i nödvändigheten av fungerande kommuni-kationer, som är grundförutsättningen för allt övrigt utvecklingsarbete i skärgården. Färje- och förbindel-sebåtsturerna till fastlandet har en direkt inverkan på hur skärgårdsbor kan utöva sina näringar, utnyttja service, besöka fritidsintressen och på hur man kan få mer turister och besöka skärgården.

I skärgården finns ett flertal byar med väldigt få invå-nare och förutsättningarna för utveckling är olika än i små byar inne i landet. Mängden deltidsboende och turister i förhållande till den fasta befolkningen varie-rar avsevärt; vilket leder till att det blir utmanande att upprätthålla serviceformer och – lösningar av lämp-lig storlek. Skärgården är även tydligt ett tvåspråkigt område. Under sommarsemestrarna är båtturismen i besöks- och gästhamnarna, samt cykel och bilturis-men på Skärgårdens ringväg av stor ekonomisk bety-delse för aktörerna i skärgården. Det är rätt så vanligt i skärgården att utkomsten för en invånare kommer från såväl jordburk eller fiske, företagsverksamhet och lönearbete. Samtidigt bör man komma ihåg att skärgårdens traditioner har en attraktionskraft som man inte får glömma.

Vad är det bästa i Leader-verksamheten från verksamhetsledarens synvinkel?

Det bästa i Leader-arbetet är mångsidigheten. När man regelbundet är i kontakt med olika människor, lär man sig ständigt nya saker. I Leader-arbete rör man sig på ett lämpligt sätt på gränsen mellan kon-kret verksamhet och projektfinansieringssystem. Ena dagen ger man råd till sökande om en ny projektidé, den andra dagen funderar man på hur stora strategis-ka utvecklingslinjer förverkligas och den tredje dagen följer man upp finansiering och tolkar lagstiftning. Leader-arbete passar för människor med öppet sinne, som har en positiv syn på utvecklingsarbete och vill hitta lösningar till problem.

24

I Åbolands skärgård intensifierar beredskapsor-ganisationerna sitt samarbete. Förstaresponsbe-redskapen på öarna förbättras inom Leader-pro-jektet som startade hösten 2015. I projektet Skärgårdshjälpen, som administreras av Röda Korset, deltar också Sjöräddningsverket och FBK.

– I skärgården kan det ta tid att få hjälp från myndighetshåll. Förstarespons-enheterna kan för sin del göra boendet tryggare och ge bättre möjligheter att få hjälp i de mer isolerade om-rådena. Det är dock utmanande att få med nya frivilliga i verksamheten, berättar verksamhets-ledaren Annalena Sjöblom från RK Åbolands di-striktskontor.

Inom projektet utvecklas samarbete och handlingsberedskap hos de nuvarande grup-perna genom samövningar och gemensamma utbildningsdagar. Det är också viktigt att infor-mera om verksamheten och på så sätt väcka in-

Förstarespons-verksamheten i Åbolands skärgård förstärks

vånarnas intresse att delta i verksamheten. Det tvååriga projektet har fått god vind i seglen, och intresse tycks finnas: närmare 70 personer del-tog i projektets kick off evenemang på Örö och vårens förstarespons-kurs är fullsatt med 16 del-tagare. Förutom att förstärka handlingsberedska-pen och rekryteringen av nya frivilliga har projek-tet också en tredje viktig uppgift. Projektet byg-ger också upp samarbetet mellan tredje sektorn och myndigheterna. Redan under planeringen av projektet samarbetade man med myndighe-terna. – Vi hörde Egentliga Finlands sjukvårdsdi-strikts och Räddningsverkets önskemål och be-hov, och strävar till att uppmärksamma dessa vid genomförandet av projektet, berättar Annalena.

https://rednet.punainenristi.fi/turunmaa

Hurudana förväntligar har ni för den pågående programperioden 2014-2020, hurudana resultat förväntar ni er inför år 2020?

Vi vet att vår strategi möjliggör en bred palett olika åtgärder och att vårt område har goda förutsättning-ar att utvecklas. Leader-verksamheten, både genom landsbygdsfonden och fiskerifonden, är en del av en stor utvecklingshelhet. Vi förväntar oss att genom goda projekt och företagsstöd befrämja skärgårds-boende och -miljö, arbetstillfällen, service och social sammanhållning.

Kuva: ©

maaseutuverko

sto, Jyrki V

esa

25

CirkusStudio uppstod i Gustavs SalminiittuArtTeatro som grundades år 2008 producerar pro-gramtjänster inom cirkus- och varietékonst. Företa-get har specialicerat sig i att producera underhåll-ningsupplevelser och att arrangera cirkusaktiviteter. Företagarna Pauliina Räsänen och Slava Volkov ord-nar cirkusutbildning, beställningsföreställningar för turistgrupper, cirkusfödelsedagar, cirkusfitness-trä-ning för alla åldrar samt lägerskolor och workshops för elevgrupper.

Företagets lokaler finns i Gustavs i en gammal lantgårdsmiljö. På sommaren 2015 höjde sig en nio-meter hög CirkusStudio ovanpå ladugårdens stenfot. I studions övre våning byggdes en sal, som möjliggör cirkusföreställningar, men också cirkusbröllop, TYKY- och TYHY-dagar, möhippor och svensexor, bemärkel-sedagar samt andra upplevelse- och rekreationsakti-viteter. Nedre våningens café samt omklädnings- och duschrummena och de sociala utrymmena komplette-rar paketet.

För byggandet av studion fick man finansie-ring av Leader-gruppen I samma båt - samassa vene-essä ry. Även om stödansökningen innebar mycket arbete, hade det stor betydelse för ArtTeatros företa-gare. – Utan Leader-finansiering skulle byggandet av studion inte blivit av, misstänker Pauliina.

– Med stöd av studion kan vi i våra egna utrym-men genomföra vår verksamhet som idag är mycket mångsidigare än förr, året runt. Det här ökar natur-ligtvis företagets affärsverksamhet. Och det bästa av allt är, att utrymmena och verksamheten motsvarar kundernas förväntningar ännu bättre, sammanfattar Pauliina nyttan av projektet.

– I byggnadsskedet måste vi göra ändringar i planerna och materialval. Ändringarna kom vi flex-ibelt överens om med finansiären och slutresultater blev en stockbyggnad som lämpar sig väl som studio, berättar Pauliina.

www.artteatro.com

26

27

Rauma

Uusikaupunki

Laitila

Eurajoki

MynämäkiVehmaa

Pyhäranta

Loimaa

Pöytyä

SomeroMarttila

Koski TlAura

Oripää

Tarvas-joki

Naantali

Sauvo

Lieto

Paimio

Masku

Turku

Taivassalo Rusko

Nousiainen

Kaarina

TurkuRaisio

Parainen

Kemiönsaari

Kustavi

Salo VihtiLohja

Karkkila

LEADER är handling, råd &

finansiering för ortens bästa

Den bärande tanken bakom Leader är att ut-nyttja lokal sakkunskap och kunnande i ut-vecklingsarbetet. I Finland finns 54 Leadergrupper, som utarbetar sina egna ut-vecklingsprogram och väljer de projekt som skall förverkligas. Med Leader-finansiering stöds bl.a. grundande av företag, utveckling och investeringar, byarnas livskraft, hob-bymöjligheter och internationell verksamhet.

I Egentliga Finland verkar 5 Leadergrupper: I samma båt – samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli.

Leader-arbetet består av tre delområden:

Leader-verksamhet • Leadergrupperna sporrar invånarna att

utveckla sin egen livsmiljö. • Vem som helst kan delta i gruppens

verksamhet.

Leader-rådgivning • Leader-grupperna ger anvisningar vid

utvecklingen av ideer och vid beredning av projekt.

Leader-finansiering • Finansieringen av sammanslutningarnas

och företagens ideer bestäms lokalt i den egna regionen.

• Leader-stödet bildas av EU-, stats- och kommunernas finansiering.

www.leadersuomi.fi

28

NTM-centralen har koordinerat utarbetandet av utvecklingsstrategin för landsbygden i Egentliga Finland för åren 2014-2020. Vilken betydelse har strategin för landskapet?

Man strävade efter att i beredningen av den lokala landsbygdsutvecklingsstrategin i vårt landskap få med alla de aktörer, som var intresserade av att ut-veckla landsbygden. Enligt min åsikt lyckades vi bra med arbetet och fick de viktigaste målen samman-ställda för utvecklingsarbetet som genomförs speci-ellt med landsbygdsprogrammets medel.

Strategin riktar finansieringen av det aktuella pro-grammet mot en så resultateffektiv verksamhet som möjligt. Detta förtydligar den ömsesidiga arbetsför-delningen mellan övriga aktörer som idkar/finansierar utvecklingsverksamhet. Även företagare och utveck-lingsorganisationer som söker stöd får genom den regionala landsbygdsstrategin en bättre bild om de temen man eftersträver at rikta stöd till.

Hurudana är tyngdpunkterna i utvecklingsstrate-gin?

Här framträder klart målet att öka arbetstillfällena inom landsbygdens små företag. I utvecklingsplanen ligger tyngdpunkterna på jord- och trädgårdsbruk, livsmedelsförädling, skogssektor, bioenergi och miljö-tjänster som skogar ger oss, mångsidigt regionföre-tagande samt en landsbygd med hållbara strukturer. NTM-centralen och Leadergrupperna beviljar fi-nansiering från Landsbygdsfonden som projekt- och företagsstöd. Hurudan arbetsfördelning har NTM-centralen och Leadergrupperna: när ska stöd sökas från NTM, när från en Leader-grupp?

NTM-centralen finansierar i huvudsak sådana allmän-nyttiga projekt och projekt som riktas till att utveckla näringar i hela Egentliga-Finland eller projekt som är gemensamma för flera landskap samt dessutom regi-onala projekt som är viktiga för det egna landskapets utveckling.

INTeRvjU Med SePpO jAAkONMäkI

Leader-grupperna koncentrerar sig speciellt på pro-jekt inom sitt eget område eller gränsöverskridande projekt mellan flera Leader-grupper, där det offent-liga stödets andel blir under 180 000 euro. Också företagsstöd kan sökas antingen från NTM-centralen eller Leadergrupper. Företagsstöden till företag som sysselsätter fem eller flera personer koncentreras i huvudsak till NTM-centralen. Det lönar sig dock för de sökande att i förväg ha kontakt med finansiärerna för att vara säkra på att få sin ansökan riktad till rätt lucka.

Hurudana ansökningar förväntas komma till NTM-centralen i fortsättningen?

Vår uppgift är att finansiera goda ideer inom ramar-na för landsbygdsprogrammet. Det är bra att också i fortsättningen observera var tyngdpunkterna i ut-vecklingsstrategin för Egentliga-Finlands regionala landsbygd ligger. Biohushållningens, den förnybara energins och näringsämnenas återvinningsteman är fortsättningsvis aktuella och det finns mycket poten-tial i dem för att inleda en ny företagsverksamhet. Även förbättringen av konkurrenskraften hos jord-bruk och små företag som verkar på landsbygden är mål för fortsatt utveckling.

Förutom inom de tidigare nämnda teman hoppas vi också kunna se innovation och resultatinriktat utveck-lingsarbete då ny teknologi och nya metoder utnytt-jas. Till exempel den mångomtalade digitaliseringen och de fördelar den erbjuder borde till fullo kunna utnyttjas. Också dessa fördelar måste utsträckas över hela landsbygden, till boende och tjänster som erbjuds där samt till företag som verkar på landsbyg-den.

NTM-centralen i Egentliga Finland

Projektstöd:

Seppo JaakonmäkiUtvecklingschef

tel. 02 95 022 [email protected]

Marja Anttilatel. 02 95 022 545

[email protected]

Jarmo Lamminen tel. 02 95 022 596

[email protected]

Företagsstöd:

Timo Mäkelätel. 02 95 022 619

[email protected]

www.ely-centralen.fi

29

TUTUSTu MAASEUTUOhjelMAN MAhdollISuUkSIIn jA

hAe IdeAlleSI rAhOITUSTA!

’’’www.MAASeuTu.fI

www.MAvI.fI

www.lEAdeRSuoMI.fI

www.ely-kESkUS.fI

’’’

www.jOkIvArSI.oRG

www.rAvAkkA.fI

www.SAMEbOAT.fI

www.vArSInhYvA.fI

www.ykkOSAkSelI.fI

www.ely-kESkUS.fI/vArSInAIS-SuoMI

Rauma

Uusikaupunki

Laitila

Eurajoki

MynämäkiVehmaa

Pyhäranta

Loimaa

Pöytyä

SomeroMarttila

Koski TlAura

Oripää

Tarvas-joki

Naantali

Sauvo

Lieto

Paimio

Masku

Turku

Taivassalo Rusko

Nousiainen

Kaarina

TurkuRaisio

Parainen

Kemiönsaari

Kustavi

Salo VihtiLohja

Karkkila

VARSINAIS-SUOMESSA APUnASI ElY-kESkUS jA 5 leAdEr-rYhMää!

tiedotuslehti: maaseuturahasto varsinais-suomessa 2016

Documents