tilaa vaativa kauppa jyvÄskylÄssÄ · palveluverkkoselvitys on valmistunut kesällä 2010....

FCG Finnish Consulting Group Oy

TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ

RAPORTTI

30.9.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy I Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

1 Selvityksen tausta ja tarkoitus.................................................................................... 1

2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa lainsäädännössä ........................................... 3

3 Tilaa vaativan kaupan kehittymisedellytykset................................................................ 4 3.1 Tilaa vaativan kaupan ostovoima ....................................................................... 4 3.2 Tilaa vaativan erikoiskaupan myynti ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymät ............. 5 3.3 Tilaa vaativan kaupan laskennallinen lisätarve ..................................................... 6 3.4 Autokaupan ostovoima ja liiketilan lisätarve ........................................................ 7

4 Tilaa vaativan kaupan nykytila Jyväskylässä ................................................................. 9 4.1 Nykyiset tilaa vaativan kaupan yksiköt ............................................................... 9 4.2 Nykyiset tilaa vaativan kaupan suuryksiköt ....................................................... 10

5 Nykyisten tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijoittuminen yleiskaava-alueille ................... 13

6 Nykyisten tilaa vaativan kaupan alueiden sijoittuminen asemakaavassa.......................... 15

7 Yleis- ja asemakaavojen kaavamuutostarpeet nykyisillä kaupan alueilla.......................... 17

8 Tilaa vaativan kaupan huomioon ottaminen Jyväskylän yleiskaavassa............................. 19 8.1 Tilaa vaativan kaupan sijainnin ohjauksen lähtökohtia......................................... 19 8.2 Suositus tilaa vaativan kaupan aluevarauksille ja määräyksille OLLI-kehällä........... 20

8.2.1 Kirrin alue......................................................................................... 20 8.2.2 Seppälänkankaan eteläosa .................................................................. 21 8.2.3 Seppälänkankaan pohjoisosa – Innoroad park........................................ 21 8.2.4 Aholaita............................................................................................ 21 8.2.5 Viherlandia ....................................................................................... 22 8.2.6 Eteläportti......................................................................................... 22

8.3 Suositus tilaa vaativan kaupan aluevarauksille ja määräyksille LALLI-kehällä.......... 23 8.3.1 Kanavuori ......................................................................................... 23 8.3.2 Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätien varteen sijoittuvat alueet .... 23 8.3.3 Tikkakosken itäpuoliset alueet ............................................................. 24

9 Yhteenveto ............................................................................................................ 25 Liite 1. Tilaa vaativan kaupan esimerkkimyymälöiden kuvaus ................................................. 26

Huonekalukaupan esimerkki: Kaluste 10 Oy (Kirri) ..................................................... 26 Rautakaupan esimerkki: Starkki Oy.......................................................................... 27 Autokaupan esimerkki: Autotalo Laakkonen Oy .......................................................... 28

Liite 2. Esimerkkejä tilaa vaativan kaupan ohjaamisesta yleiskaavamääräyksin ......................... 29 Liite 3. Tilaa vaativan erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat ............................................. 30 Lähdeluettelo .................................................................................................................. 32

FCG Finnish Consulting Group Oy 1 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on päättänyt käynnistää uuden yleiskaavan laadinnan joulukuussa 2009. Yleiskaava on edennyt kevään 2011 aikana nk. raamivaiheeseen, jonka yhteydessä määritellään keskeiset eri kaupunkiraken-teen kehiä koskevat tavoitteet ja periaatteet. Jyväskylän kaupungin kaupan palveluverkkoselvitys on valmistunut kesällä 2010. Selvityksen yhteydessä määriteltiin Jyväskylän kaupallisen palveluverkon suunnittelun lähtökohtia ja kaupan kehittämis- ja sijoittumisperiaatteita.

Kaupan palveluverkkoselvityksessä määriteltiin kehittämisperiaatteet myös ti-laa vaativaa kauppaa koskien. Keskeiset palveluverkkoselvityksen kaupan si-jainnin ohjausta koskevat suositukset osoitettiin kaupan palveluverkon strate-giakartassa (ks. kuva 1.). Sen mukaisesti Jyväskylän erikoiskauppa kehittyy Keski-Suomen maakuntakeskuksen vetovoimaa kasvattaen monipuolisesti ydinkeskustassa, Seppälän alueella, aluekeskuksissa sekä kaupan alueilla ot-taen huomioon alueiden saavutettavuuden joukko- ja kevyellä liikenteellä se-kä liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden. Tilaa vaativa erikoiskauppa kehit-tyy näiden alueiden lisäksi Seppälänkankaan, Kirrin ja Eteläportin alueilla lii-kenteen toimivuus huomioon ottaen. Kaupan sijainnin ohjausta koskeva lakimuutos on tullut voimaan huhtikuussa 2011. Sen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa on jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piirissä. Näin ollen jatkossa myös suuryksiköt tulisi olla osoitettu asemakaavassa vähittäiskaupan suuryk-siköiksi, mikäli ne eivät sijoitu maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueille. Tilaa vaativan kaupan sääntelyn muutoksesta on kuitenkin laissa siir-tymäsäännös, jonka mukaan se astuu voimaan neljän vuoden kuluttua huhti-kuussa 2015.

Tämän tilaa vaativan erikoiskaupan selvityksen tavoitteena on antaa kuva Jy-väskylän kaupungin nykyisistä paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköistä se-kä esittää suosituksia tilaa vaativan kaupan ohjaukselle Jyväskylän yleiskaa-vatyössä. Selvityksessä tilaa vaativan kaupan suuryksiköistä esitetään niiden sijainti sekä tunnistetaan ne alueet, joilla lainsäädännön muutos aiheuttaa tarvetta jatkossa yleis- ja asemakaavan muutoksille. Selvityksessä on esitetty karttakuvalla rekisteritietoihin perustuen kaikki tällä hetkellä Jyväskylässä toimivat tilaa vaativan kaupan suuremmat yksiköt ja uuden lainsäädännön mukaiset suuryksiköt sekä keskeiset tilaa vaativan kaupan alueet. Selvityksen pääpaino on erityisesti niillä alueilla, jotka eivät sijoitu maakunta- ja yleiskaa-vojen keskusta-alueille.

Selvitys on laadittu Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen aineistoi-hin ja Jyväskylän kaupungin toimipaikka-, kiinteistö-, yleis- ja asemakaavatie-toihin perustuen. Tässä selvityksessä esitetään tiivistetysti tilaa vaativaa kauppaa koskevat ennusteet ostovoiman kehityksestä, ostovoiman siirtymistä sekä laskennallisesta liiketilan lisätarpeesta vuoteen 2030 saakka. Selvityk-sessä liitteenä on kuvattu myös kolme tilaa vaativan kaupan esimerkkimyy-mälää ja niiden nykyinen kaavatilanne.

Selvityksen laadinnasta on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväs-kylän kaupungin toimeksiannosta. Työtä on Jyväskylän kaupungilta ohjannut yleiskaavapäällikkö Leena Rossi ja selvityksen laadinnasta ovat FCG Finnish Consulting Group Oy:stä vastanneet projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen ja johtava konsultti Taina Ollikainen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011

Kuva 1. Jyväskylän kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 3 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa lainsäädännössä

Aiemmin voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ei kuulunut vähittäiskaupan suuryksiköiden si-jainnin ohjausta koskevan sääntelyn piiriin. Laissa ei kuitenkaan esitetty yksi-selitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Ympäristö-ministeriön suosituksen (Ympäristöministeriö 2000) mukaan vähittäiskauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle jäävät, paljon tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät ovat:

- Moottoriajoneuvojen kauppa - Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa - Rengaskauppa - Venekauppa - Veneilytarvikkeiden kauppa - Matkailuvaunujen kauppa - Huonekalukauppa - Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus) - Rautakauppa - Rakennustarvikekauppa - Maatalouskauppa - Puutarha-alan kauppa - Kodintekniikkakauppa

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeneessa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskeva rajaus poistettiin laista ja siihen kuuluvat toimialat tulisivat sijainnin ohjauksen pii-riin.

Lainmuutoksen seurauksena tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä koske-vat neljän vuoden siirtymäajan jälkeen muutakin vähittäiskauppaa koskevat säännökset. Jatkossa yli 2000 k-m kokoisten myymälöiden sijoittaminen maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen ulkopuolisille alueille vaatisi asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen mahdollistavan merkinnän (KM). Lisäksi merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden sijoitta-minen maakuntakaavan keskusta-alueiden ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa tulivat voimaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset (71 b §) maakunta- ja yleiskaavalle. Nämä sisältövaatimukset koskevat myös tilaa vaativaa erikois-kauppaa.

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle

Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskus-ta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalli-set vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähit-täiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavas-sa riittävällä tarkkuudella.

FCG Finnish Consulting Group Oy 4 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 3 Tilaa vaativan kaupan kehittymisedellytykset

3.1 Tilaa vaativan kaupan ostovoima

Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Jyväskylän kaupungin kaupallisen palveluverkkoselvi-tyksen yhteydessä ostovoima arvioitiin vuoden 2008 väestömäärän ja asu-kaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäis-kauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta.

Taulukko 1. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä €/asukas (vuo-den 2008 rahassa).

Kulutusluvut, €/asukas (vuoden 2008 rahassa) Kasvuarvio2008 2015 2020 2025 2030 %/vuosi

Päivittäistavarakauppa 2 379 2 550 2 680 2 817 2 961 1,0 % Tilaa vaativa kauppa 1 085 1 247 1 376 1 520 1 678 Muu erikoiskauppa 2 111 2 425 2 678 2 956 3 264Erikoiskauppa yhteensä 3 196 3 672 4 054 4 476 4 942 2,0 %Vähittäiskauppa yhteensä 5 575 6 222 6 734 7 293 7 903

Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esite-tyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2008 Jyväskylässä noin 714 milj.€, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 305 milj.€, tilaa vaa-tivan kaupan ostovoima noin 139 milj.€ ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 270 milj.€. Jyväskylän seudun vähittäiskaupan ostovoima oli yhteensä 948 milj.€, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 404 milj.€, tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 185 milj.€ ja muun erikoiskaupan osto-voima noin 359 milj.€.

Vähittäiskaupan (pl. autokauppa) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 464 milj.€. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 137 milj.€, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 111 milj.€ ja muuhun erikoiskauppaan noin 216 milj.€. Jyväskylän seu-dulla vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennes-sä yhteensä noin 626 milj.€

Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoi-mapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytän-nössä Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa myös maakunnan muiden alueiden osto-voimasta kohdistuu Jyväskylään.

Taulukko 2. Arvio tilaa vaativaan vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoi-masta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2008 rahassa).

Tilaa vaativa kauppaOstovoima, milj. € (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj.€

2008 2015 2020 2025 2030 2008-20 2020-30 2008-30Hankasalmi 6,0 6,9 7,8 8,7 9,6 1,8 1,9 3,7Jyväskylä 138,9 170,4 194,7 221,1 250,1 55,7 55,4 111,1Laukaa 19,3 23,9 27,7 31,7 35,8 8,4 8,2 16,6Muurame 10,0 12,6 14,7 16,8 19,1 4,7 4,4 9,1Petäjävesi 4,2 5,3 6,1 7,1 8,0 1,9 1,9 3,8Toivakka 2,6 3,0 3,4 3,9 4,3 0,9 0,9 1,8Uurainen 3,6 4,6 5,5 6,3 7,1 1,9 1,7 3,5Jyväskylän seutu 184,6 226,8 259,8 295,5 334,1 75,2 74,3 149,5

FCG Finnish Consulting Group Oy 5 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 3.2 Tilaa vaativan erikoiskaupan myynti ja erikoiskaupan ostovoiman siir-

tymät

Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Jyväskylän seudun erikois-kaupan myynti oli vuonna 2008 noin 686 milj.€, josta Jyväskylässä toteutui noin 93 prosenttia. Erikoiskaupan myynnistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on 38 prosenttia, eli tilaa vaativan kaupan myynti Jyväskylän seudulla oli noin 190 milj.€.

Erikoiskaupan myynti kunnittain Jyväskylän seudulla 2007(%:ia seudun erikoiskaupan myynnistä)

2,1 %

93,8 %

2,4 %

0,3 %

0,3 %

0,3 %

0,8 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Hankasalmi

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Petäjävesi

Toivakka

Uurainen

Kuva 2. Jyväskylän seudun erikoiskaupan (pl. autokauppa) myynnin jakautu-minen kunnittain 2007 (Tilastokeskus).

Toimialaryhmittäin tarkasteltuna Jyväskylän tilaa vaativan kaupan toimialoista suurin myynti on rautakaupalla ja huonekalukaupalla.

Erikoiskaupan myynti toimialaryhmittäin Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla 2008

14,2 %

3,1 %

7,5 %

2,9 %

15,4 %

17,9 %

16,6 %

22,4 %

13,3 %

3,3 %

7,8 %

3,0 %

13,8 %

18,9 %

17,3 %

22,6 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

Rautakauppa

Kodintekniikkakauppa

Huonekalukauppa

Muu tilaa vaativa kauppa

Alkot, apteekit ym.

Muotikauppa

Tietotekninen erikoiskauppa

Muu erikoiskauppa

Jyväskylän seutu Jyväskylän kaupunki

Kuva 3. Erikoiskaupan myynnin jakautuminen toimialaryhmittäin Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla 2008 (Tilastokeskus).


Erityisesti erikoiskaupassa ostovoiman nettosiirtymä on Jyväskylän seudulla vuonna 2007 positiivinen (+29 %) eli Jyväskylän seutu saa ostovoimaa seu-dun ulkopuolelta. Kunnittain tarkasteltuna ainoastaan Jyväskylässä (+60 %) erikoiskaupan ostovoiman siirtymä on positiivinen, muissa kunnissa siirtymä on negatiivinen. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa ostovoiman siirtymät ovat muun erikoiskaupan kaltaisia.

Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2007(%:ia ostovoimasta)

-19 %

60 %

-71 %

-81 %

-73 %

-44 %

29 %

-94 %

-100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Hankasalmi

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Petäjävesi

Toivakka

Uurainen

Jyväskylän seutu

Kuva 4. Jyväskylän seudun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (Tilasto-keskus).

3.3 Tilaa vaativan kaupan laskennallinen lisätarve

Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymi-sen, mikä merkitsee myös liiketilatarpeen lisääntymistä. Jyväskylän väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin 209 000 k-m2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 32 000 k-m2, tilaa vaativaan erikoiskaup-paan noin 60 000 k-m2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 117 000 k-m2.

Liiketilan lisätarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kyseessä on tie-tyn alueen väestömäärään perustuvan ostovoima-arvion pohjalta laskettu lii-ketilan lisätarve. Siinä ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Laskelman mukaisessa tilanteessa kaikki ostovoiman kasvu ja siten myös liiketilan lisätarve kohdistuisi siihen alueeseen, jossa kasvu tapahtuu. Käytännössä esimerkiksi Jyväskylään tulee tulevaisuudessakin kohdistumaan osa seudun muiden kuntien ja koko maakunnan ostovoimasta, joten Jyväsky-län liiketilan lisätarve on edellä esitettyä suurempi.

Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tarve otetaan huomioon, Jyväs-kylän liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on 260 000 – 319 000 k-m2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 36 000 – 40 000 k-m2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 76 000 - 95 000 k-m2 ja muuhun eri-koiskauppaan noin 148 000 - 184 000 k-m2.

Laskennallista liiketilan lisätarvetta voidaan suhteuttaa myös Jyväskylässä to-teutuneeseen liikerakentamiseen. Liitteessä 4. on esitetty Jyväskylän raken-nusluparekisteriin perustuen liikekäyttöön tarkoitetun rakentamisen volyymi-tietoja 2000 -luvulta. Liikerakentamiseen sisältyy vähittäiskaupan lisäksi (mu-kaan lukien autokaupan toimiala) myös muiden yksityisten palveluiden liike-rakentaminen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 7 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 3.4 Autokaupan ostovoima ja liiketilan lisätarve

Edellä olevissa vähittäiskaupan ostovoima- ja laskennallisen liiketilatarpeen laskelmissa ei ole tarkasteltu autokauppaa. Autokauppaa ei tarkasteltu myös-kään Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä.

Autokauppa toimialana eroaa merkittävästi muista vähittäiskaupan toimialois-ta sekä tilantarpeensa että vähittäiskaupan luonteen vuoksi. Autokaupan ja huoltamotoiminnan toimialaan sisältyy henkilöautojen ja muiden kevyiden moottoriajoneuvojen, matkailuvaunujen, moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteiden vähittäiskauppa. Myös renkaiden ja polttonesteiden vähittäis-kauppa sisältyy toimialaan.

Autokaupan ostovoiman laskennassa on käytetty vuoden 2008 keskimääräi-senä kulutuslukuna 2239 €/asukas ja ostovoiman kasvuarviona erikoiskaupan mukaista 2,0 %/vuosi.

Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli vuon-na 2008 Jyväskylässä 287 M€, Jyväskylän seudulla 381 M€ ja Keski-Suomessa 608 M€. Ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä 230 M€, Jyväskylän seudulla 309 M€ ja Keski-Suomessa 402 M€.

Taulukko 3. Arvio autokauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylässä ja Jyväskylän seudulla (vuoden 2008 rahassa).

Ostovoima 2008, milj.€Autokauppaja huoltamot

Jyväskylä 286,7Jyväskylän seutu 380,8KESKI-SUOMI 608,4

Ostovoima 2030, milj.€ (vuoden 2008 rahassa)

Autokauppaja huoltamot

Jyväskylä 516,2Jyväskylän seutu 689,6KESKI-SUOMI 1 011,0

Ostovoiman kasvu 2008-2030, milj.€ (vuoden 2008 rahassa)


Jyväskylä 229,5Jyväskylän seutu 308,8KESKI-SUOMI 402,6

Autokaupan laskennallista liiketilatarvetta on arvioitu edellä esitettyihin osto-voimatietoihin perustuen. Autokaupan liiketilatarpeen laskennassa keskimää-räisenä myyntitehona on käytetty 7 700 €/my-m². Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymi-sen, mikä merkitsee myös liiketilatarpeen lisääntymistä. Jyväskylän väestön ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on autokaupassa noin 48 500 k-m2. Autokaupan tilantarvetta


arvioitaessa on otettava huomioon sekä toimialan liiketilojen moninaisuus että autokaupan ostovoiman voimakkaat siirtymät. Erityisesti autokaupassa palve-lut ovat perinteisesti keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin, kuten Jyväsky-lään. Toimialan myyntitilastoinnista johtuen ostovoiman siirtymiä on vaikea osoittaa luotettavasti. Tilastotietoihin sisältyy paljon myös yritysten välistä kauppaa ja tukkukauppaa. Moottoriajoneuvojen osia ja varusteita myydään myös runsaasti osana nk. laajan tavaravalikoiman myymälöitä ja hypermar-keteja. Voimakkaasta ostovoiman siirtymästä kuitenkin kertoo, että Jyväsky-lässä voidaan arvioida olevan nykyisin toimialan liiketiloja noin 30 000 - 40 000 k-m² enemmän kuin laskennallinen liiketilatarve osoittaa.

Taulukko 4. Laskennallinen liiketilatarve vuosille 2008-2030 autokaupassa Jy-väskylässä ja Jyväskylän seudulla.

Laskennallinen liiketilatarve 2008, k-m2


Jyväskylä 60 500Jyväskylän seutu 80 400KESKI-SUOMI 128 400

Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m2



Liiketilan laskennallinen lisätarve 2008-2030, k-m2



FCG Finnish Consulting Group Oy 9 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 4 Tilaa vaativan kaupan nykytila Jyväskylässä

4.1 Nykyiset tilaa vaativan kaupan yksiköt

Jyväskylän palveluverkkoselvityksen yhteydessä nykyistä kaupan palvelu-verkkoa selvitettiin Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteritietoihin perustuen. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Jyväskylässä toimi vuoden 2007 lopussa yhteensä 476 erikoiskaupan myymälää, joka on 85 % kaikista seudun erikoiskaupan myymälöistä. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rauta-kauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 78 myymälää (16 % kai-kista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, ap-teekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 398 myymälää (84 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä).

Kuva 5. Tilaa vaativan kaupan myymälät Tilastokeskuksen toimialarekisterin mukaan.

FCG Finnish Consulting Group Oy 10 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 4.2 Nykyiset tilaa vaativan kaupan suuryksiköt

Tässä selvityksessä edellä olevaa tarkastelua on syvennetty erityisesti suu-ruusluokaltaan suurempien yksiköiden tarkasteluun. Koska Tilastokeskuksen toimipaikkatietoihin liittyy puutteita, on rekisteritietoja täydennetty Jyväsky-län kaupungin toimipaikkarekisteritietoihin sekä tutustumiskäynteihin perus-tuen. Myymälöitä ja niiden suuruusluokkaa koskevia tietoja on haettu myös kaupungin kiinteistörekisterin rakennustiedoista. Mikäli samassa rakennukses-sa toimii useampia myymälöitä, on tilaa vaativan kaupan suuruus arvioitu.

Oheisessa kartassa (kuva 6.) on esitetty noin 700 k-m ja sitä suurempia tilaa vaativan kaupan yksiköitä sekä yli 2000 k-m suuryksiköt. Tarkastelussa on keskitytty erityisesti Jyväskylän keskustan ulkopuolisille alueille. Jyväskylän keskustassa ja sen läheisyydessä sijaitsee tilaa vaativan toimialan pienehköjä yksiköitä mm. kodintekniikka- ja autojen varaosakaupassa.

Osa esitetyistä myymälöistä sijaitsee osana liikekeskuksia. Siten on mahdol-lista, että liikekeskuksista muodostuu sellaisia vähittäiskaupan myymäläkes-kittymiä, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksik-köön.

Seuraavassa tarkasteltujen yksiköiden koko on arvioitu niiden toteutuneeseen rakennusoikeuteen perustuen. Useilla tilaa vaativan kaupan yksiköiden ton-teilla on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta ja näin asemakaavat mahdollistavat toimintojen laajentamisen ja yksiköiden kehittämisen siten, et-tä ne tulkittaisiin vähittäiskaupan suuryksiköiksi.

Lisäksi on huomioitava, että osa tilaa vaativan kaupan toimialoilla toimivista myymälöistä on nykyisin ympäristöministeriön ohjeiden mukaan tulkittu vä-hittäiskaupan suuryksiköiksi niiden toimialaliukuman seurauksena. Tällaisia myymälöitä ovat esimerkiksi KodinYkkönen, Biltema ja Motonet, joissa pää-toimialojen lisäksi myydään monipuolisesti sisustukseen, kodintekniikkaan ja vapaa-aikaan liittyvää erikoistavaraa.

Rautakaupassa Jyväskylässä toimii tällä hetkellä neljä suurempaa yksikköä (Kodin Terra, K-Rauta Tourutorni, K-Rauta Palokka, Starkki) ja kaikki yksiköt olisivat jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yksiköt ovat sijoittuneet Pa-lokkaan ja Tourulan alueelle. Kaikissa yksiköissä on varsinaisen myymälän li-säksi erilaisia noutopihoja ja puutarhatuotteiden myyntiä, jotka osaltaan li-säävät myymälöiden tilantarvetta. Näiden lisäksi Palokan Kirrissä toimii Agri-market, joka on keskittynyt maataloustarvikkeiden vähittäiskauppaan ja joka jatkossa tulkittaisiin vähittäiskaupan suuryksiköksi. Myös Seppälänkankaalla sijaitseva Puukeskus olisi jatkossa vähittäiskaupan suuryksikkö.

Jyväskylässä toimii useita myymälöitä, jotka ovat erikoistuneet mm. maalien, työkalujen, tapettien, parkettien ja keittiökalusteiden myyntiin. Näiden myy-mälöiden koko ei kuitenkaan ylitä vähittäiskaupan suuryksikön rajaa. Osa myymälöistä sijaitsee osana liikekeskuksia. Kartalla olevien yksiköiden lisäksi Korpilahdella toimii yksi rautakauppa.

Auto- ja moottoriajoneuvojen, niiden varaosien sekä renkaiden kauppa on lukumäärillisesti suurin tilaa vaativan kaupan ryhmä Jyväskylässä. Suu-rimmat autokaupan yksiköt ylittävät reilusti 2000 k-m suuryksikön kokora-jan, vaikka kiinteistössä on yleensä varsinaisten myymälätilojen lisäksi run-saasti huolto- ja varastotiloja. Autokaupan suuremmat yksiköt ovat Jyväsky-lässä pääosin sijoittuneet Seppälän ja Seppälänkankaan alueelle. Autokaupan toimialaan kuuluu varsinaisen autokaupan lisäksi moottoripyörien ja muiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa, matkailuvaunujen vähittäiskauppa, va-


raosakauppa sekä renkaiden kauppa. Myös suurimmat näiden toimialojen myymälät ovat Jyväskylässä keskittyneet Seppälän ja Seppälänkankaan alu-eelle. Kuten autokaupassakin, myös varaosien tai renkaiden myynnin yhtey-dessä on usein tarjolla sekä huoltopalveluja että runsaasti erilaista varastoti-laa.

Huonekalukauppa on Jyväskylässä keskittynyt pääosin Palokan, Kirrin ja Tourulan alueille. Merkittävin huonekalukaupan keskittymä Jyväskylässä on Palokan Kotikeskus, jossa yhdessä kauppakeskuksessa toimii neljä suurta huonekalumyymälää (KodinYkkönen, Sotka, Asko ja Vepsäläinen). Myös Kir-riin sijoittuvat huonekalumyymälät (Kaluste10, Masku, Stemma) ylittävät suuryksikön kokorajan. Näiden alueiden lisäksi huonekalukauppaa on keskit-tynyt Tourulaan (Isku, Kaluste Ojala) ja Seppälään. Näiden myymälöiden li-säksi pienempiä huonekalukaupan myymälöitä toimii osana liikekeskuksia mm. Tourulassa.

Kodintekniikkakaupassa Jyväskylässä toimii tällä hetkellä kaksi suuryksik-köä Seppälässä (Musta Pörssi ja Gigantti). Näiden yksiköiden lisäksi kodintek-niikkakaupan erikoisliikkeitä toimii Jyväskylän keskustassa, Tourulassa ja Pa-lokankeskuksessa osana liikekeskuksia. Lisäksi kodintekniikkakaupan tuotteita myydään myös osana hypermarketteja ja tavarataloja.

Muita tilaa vaativan kaupan yksiköitä toimii puutarha-alalla sekä veneiden ja veneilytarkkeiden vähittäiskaupassa. Puutarha-alalla Jyväskylässä on kaksi suuryksikkö (Plantagen, Viherlandia) ja veneilyyn keskittyvässä kaupassa yksi (Jyväs-Marine).


Kuva 6. Tilaa vaativan kaupan yksiköt toimialoittain.

FCG Finnish Consulting Group Oy 13 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 5 Nykyisten tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijoittuminen yleiskaava-

alueille

Seuraavassa tarkastelussa on esitetty, millaisille yleiskaava-alueille nykyiset tilaa vaativan kaupan yksiköt sijoittuvat Jyväskylässä.

Tarkastelu on tehty paikkatietopohjaisesti sijoittamalla edellä kartoitetut (kpl 4.2.) Jyväskylän kaupungin yleiskaavojen yhdistelmäkartalle. Yhdistelmäkar-tassa on kuvattuna kaupungin alueiden kunkin alueen nykyinen yleiskaava, joka voi olla alueelta laadittu osayleiskaava tai Jyväskylän yleiskaava vuodelta 1982. Koska yleiskaavat on laadittu eri aikoina, on käytetyissä merkinnöissä vaihtelua eri yleiskaavojen välillä. Yleiskaavojen merkinnät eivät siten myös-kään noudata nykyisiä ympäristöministeriön merkintäohjeita.

Kartassa on kuvattu oranssilla ne yleiskaava-alueiden rajaukset kaavamerkin-töineen, joissa sijaitsee nykyisin tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Kartassa on myös kuvattu vihreillä rajauksilla ne alueet, joissa on vastaavia kaavamerkin-töjä kuin niillä alueilla, joille tilaa vaativan kaupan yksiköt sijoittuvat.

Jyväskylän nykyiset tilaa vaativan kaupan yksiköt sijoittuvat pääosin Seppä-län, Palokankeskuksen, Kirrin ja Seppälänkankaan alueelle.

Seppälän alueella suuri osa yksiköistä sijoittuu Seppälän osayleiskaavan kes-kusta-alueille (C). Seppälän lähialueilla tilaa vaativan kaupan yksiköt sijoittu-vat Aholaidassa T-alueille sekä Tourulassa keskusta-alueelle. Palokankeskuk-sen alueella tilaa vaativan yksiköt sijoittuvat Palokan osayleiskaavassa kaupan suuryksiköille varatuille alueille (KM ja K). Kirrin alueella tilaa vaativan kaupan yksiköistä suurin osa sijoittuu kaupan liiketiloille osoitetulle KL-alueelle. Sep-pälänkankaan alue on yleiskaavoissa pääosin osoitettu teollisuusalueiksi (T).


Kuva 7. Tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijoittuminen yleiskaava-alueille.

FCG Finnish Consulting Group Oy 15 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 6 Nykyisten tilaa vaativan kaupan alueiden sijoittuminen asemakaavassa

Seuraavassa tarkastelussa on selvitetty, millaisille asemakaava-alueille nykyi-set tilaa vaativan kaupan yksiköt sijoittuvat nykyisin Jyväskylässä.

Tarkastelu on tehty paikkatietopohjaisesti sijoittamalla edellä kartoitetut (kpl 4.2.) Jyväskylän kaupungin asemakaavojen ajantasayhdistelmäkartalle. Yh-distelmäkartassa on kuvattuna kaupungin alueiden kunkin alueen voimassa oleva nykyinen asemakaava. Koska asemakaavat on laadittu eri aikoina, on käytetyissä merkinnöissä suurta vaihtelua eri asemakaavojen välillä.

Kartoitetut tilaa vaativan yksiköitä sijoittuivat pääosin:

1. Liikerakennuksille varatuille korttelialueille (K -alkuisten asemakaavamää-räysten alueet). Näiden asemakaava-alueiden ja määräysten kirjo on var-sin suuri. Osalla alueista on kaavamääräyksillä mahdollistettu myös teolli-suus- ja varastorakennusten rakentaminen.

2. Teollisuus- ja varastorakennuksille varatuille korttelialueille. (T-alkuisten asemakaavamääräysten alueet).

Lisäksi yksittäisiä tilaa vaativan kaupan yksiköitä sijoittui asuin- ja liikeraken-nuksille varatuille korttelialueille (AL). Lisäksi yksi yksikkö sijoittui huolto-asematoiminnoille varatulle korttelialueelle (LH)


Kuva 8. Tilaa vaativan kaupan yksiköiden asemakaava-alueet kaavamääräyk-sien mukaan.

FCG Finnish Consulting Group Oy 17 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 7 Yleis- ja asemakaavojen kaavamuutostarpeet nykyisillä kaupan alueilla

Maankäyttö- ja rakennuslain kaupan lainsäädäntöä koskevan muutoksen seu-rauksena myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt tulee osoittaa asemakaa-vassa erityisesti tätä tarkoitusta varten, ellei alue sijaitse maakunta- tai yleis-kaavan keskusta-alueilla. Lainsäädännön muutos aiheuttaa Jyväskylässä muutostarpeita yleis- ja ase-makaavoille. Maankäyttö- ja rakennuslain lähtökohtana on, että vähittäiskau-pan suuryksiköt sijoittuvan ensisijaisesti keskusta-alueille. Lain muutos vah-vistaa tätä lähtökohtaa. Tilaa vaativan kaupan ja muun keskusta-alueiden ul-kopuolisten kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaus muodostuu lain muutok-sen myötä kaksiportaiseksi: 1) Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti tulee olla

osoitettu maakuntakaavassa. Maakuntakaavan yhteydessä määritellään seudullisesti merkittävän yksikön kokoraja sekä suuryksiköiden enim-mäismitoitus riittävällä tarkkuudella.

2) Suuryksiköitä, joilla ei ole seudullista merkitystä, voidaan osoittaa yleis-kaavassa maakuntakaavasta riippumatta. Kuitenkin tällöinkin tulee tarkas-teltavaksi, ettei suunnitellulla maankäytöllä ole merkittäviä haitallisia vai-kutuksia keskusta-alueiden kaupallisten palveluihin ja niiden kehittämi-seen.

Seuraavassa kartassa (kuva 9.) on kuvattu edellä tehtyihin tarkasteluihin pe-rustuen ne alueet, joilla maankäyttö- ja rakennuslain muutos aiheuttaa yleis- ja asemakaavojen muutostarpeita olemassa olevien myymälöiden seuraukse-na. Lisäksi nämä alueet tulevat väistämättä käsittelyyn myös maakuntakaa-van uudistumisen ja kaupallisia palveluja koskevan maakuntakaavatasoisen suunnittelun yhteydessä. Näistä alueista ainoastaan Viherlandian alueella on mahdollista toteuttaa seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Jyväskylästä on tällä hetkellä tunnistettavissa viisi nykyistä kaupan aluetta, jossa tilaa vaativaa kauppaa koskeva lainsäädännön muutos aiheuttaa tarpei-ta yleis- ja asemakaavojen tarkistamiselle. 1. Kirrin alue. Kirrin alueella toimii nykyisin sekä huonekalukaupassa että

rautakaupassa suuryksiköiksi luokiteltavia myymälöitä. Lisäksi nykyisen alueen luoteispuolella on asemakaavassa liikerakentamiseen varattu suu-rehko tontti.

2. Seppälänkankaan eteläosa. Seppälän keskusta-alueen pohjoispuolelle rajoittuvalla alueella sijaitsee tällä hetkellä monipuolisesti sekä autokau-pan että muiden toimialojen kaupan yksiköitä. Seppäläntien ja Lohikos-kentien risteyksen pohjoispuolella sijaitsee Bilteman ja Plantagenin myy-mälät ja risteyksen itäpuolella on asemakaavoitettu ja rakentamaton tontti liikerakentamiselle (rakennusoikeus 18 000 k-m). Lohikoskentien ja So-rastajan tien risteyksen länsipuolella sijaitsee vuonna 2010 avattu liike-keskus, jossa toimii mm. Tokmanni (käytetty rakennusoikeus 20 300 k-m). Näiden liikkeiden lisäksi alueella toimii useita suuria autokaupan myymälöitä (Hämeen autovaruste, O.K Auto, AutoBest) sekä Puukeskus.

3. Seppälänkankaan pohjoisosa. Laukaantien varrella Seppälänkankaan pohjoisosassa toimii tällä hetkellä kaksi suurempaa autokaupan myymä-lää, Tasan Auto ja Autotalo Laakkonen.

4. Aholaita. Seppälän kaakkoispuolella Aholaidassa toimii tällä hetkellä sekä autokaupassa (Delta-Auto, Jyväskylän Autotarvike) että rautakaupassa (Starkki) suuryksikön rajan ylittäviä myymälöitä.

5. Viherlandian puutarha-alan kaupan myymäläkokonaisuus luokiteltaisiin jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköksi.


Kuva 9. Nykyiset kaupan alueet, joilla lainsäädännön muutos aiheuttaa yleis- ja asema-kaavan muutostarpeita.

FCG Finnish Consulting Group Oy 19 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 8 Tilaa vaativan kaupan huomioon ottaminen Jyväskylän yleiskaavassa

8.1 Tilaa vaativan kaupan sijainnin ohjauksen lähtökohtia

Jyväskylän yleiskaavan tehtävänä on osoittaa kaupungin yhdyskuntaraken-teen tulevaisuuden kehityssuunnat ja ohjata alueiden tarkempaa yleis- ja asemakaavasuunnittelua.

Jyväskylän yleiskaavaa laadinnassa kaupan sijainnin ohjaus muodostaa oman sisältökokonaisuutensa. Yleiskaavassa on perusteltua pyrkiä kokonaisratkai-suun, joka mahdollistaa toiminta- ja kehitysedellytykset sekä nykyisille että tuleville kaupan yksiköille. Yleiskaavassa on siten määriteltävä kaupalle riittä-västi vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja muu yhdyskuntarakenne ja palvelu-verkko huomioon ottaen. Lisäksi yleiskaavalla tulee mahdollistaa normaali kaupunkirakenteen kehitys ja alueiden käyttötarkoituksen muutokset, jonka seurauksena esimerkiksi autokaupan nykyiset korttelialueet muuttuvat joko muun erikoiskaupan, toimistorakentamisen tai asumisen alueiksi.

Lainsäädännön muutos ei poista tarvetta ohjata kaupan sijaintia sen toimialan mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen perusteluissa (HE 309/2010) todetaan, että arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia kes-kustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. Keskusta-alueille sijoittuu tyypillisesti päivittäistavarakauppa ja tiettyjä eri-koiskaupan toimialoja, kuten muoti- ja urheilukauppaa, kun taas toiset eri-koistavarakaupan toimialat hakeutuvat pääsääntöisesti niiden reunoille ja ul-kopuolelle, eivätkä kilpaile keskustakaupan kanssa (esimerkiksi huonekalu-kauppa, rautakauppa).

Maankäyttö- ja rakennuslain kautta muodostuvia kaupan sijainnin ohjauksen tärkeimpiä asiakokonaisuuksia yleiskaavassa ovat:

1) Keskusta-alueiden määrittely. Keskusta-alueet ovat keskeisiä vähittäis-kaupan sijoittumispaikkoja.

2) Keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin määrittely. Näille alueille voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä ja yleiskaavassa voidaan tarkoituksenmukaisesti ohjata näiden alueiden kau-pan laatua.

Yleiskaavassa näillä määräyksillä ohjataan kaupan suuryksiköiden sijoittamis-ta myös kielteisesti, koska näiden alueiden ulkopuolelle ei sijoittuisi vähittäis-kaupan suuryksiköitä. Tulee kuitenkin muistaa, että näiden alueiden ulkopuo-lelle voi edelleen sijoittua muita kuin vähittäiskaupan suuryksiköitä (alle 2000 k-m²). Jyväskylän yleiskaavassa kaupan sijainnin ohjausta koskevat määräykset muodostavat kokonaisuuden. Määräysten muodostamisen periaate on esitetty kategorisesti oheisessa periaatekuvassa (kuva 10.). Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteiden mukaan keskusta-alueet (C ja Ca) ovat ensisijaisia kaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoja, jolloin alueilla ei ase-teta rajoituksia kaupan laadulle. Keskusta-alueiden ulkopuoliset vähittäiskau-pan suuryksiköiden alueet osoitetaan KM-merkinnöillä ja KM-indeksimerkinnöillä (KM-1, KM-2 jne..) osoitetaan esimerkiksi päivittäistava-rakaupan tai tilaa vaativan kaupan laatua koskevia määräyksiä joko rajaamal-la kaupan enimmäismitoitusta tai sallimalla vain tiettyjen toimialojen kaup-paa. TP/km merkinnöillä osoitettaisiin ainoastaan autokaupan toimialojen suuryksiköiden alueita, koska ko. alueet ovat muuten pääkäyttötarkoituksel-taan työpaikkatoimintojen tai teollisuuden alueita.


Kuva 10. Periaatekuva yleiskaavan vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koske-vista määräyksistä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa kaupunki on jaettu kolmeen eri kehään. Kaupan sijainnin ohjauksen kysymykset ovat tärkeimpiä olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä (OLLI) sekä laajentuvan kaupunkirakenteen kehäl-lä (LALLI). Olemassa oleva kaupunkirakenteen kehä eli OLLI muodostuu ase-makaavoitetuista taajamista ja niitä palvelevista laajoista, maakuntakaavaan merkityistä virkistysalueista. Laajenevan kaupunkirakenteen kehä eli LALLI tarkoittaa nykyisten taajamien vieressä sijaitsevia, potentiaalisia asemakaa-voitettavia alueita. Niitä on tarkoitus kehittää asemakaavoituksen keinoin osaksi tiivistä kaupunkirakennetta.

Seuraavassa on esitetty suositukset tilaa vaativan kaupan sijainninohjaukselle Jyväskylän palveluverkkoselvityksen ja tämän selvityksen yhteydessä tunnis-tetuille OLLI-kehän alueille sekä LALLI-kehän potentiaalisille tilaa vaativan kaupan sijaintialueille. Suositukset perustuvat huhtikuussa 2011 pidettyyn työpajaan, jossa käsiteltiin ko. alueiden kaupan sijainnin ohjauksen periaattei-ta. Liitteessä 2. on lisäksi esitelty esimerkkejä yleiskaavamääräyksistä tilaa vaativan kaupan ohjaamiseksi yleiskaavassa.

8.2 Suositus tilaa vaativan kaupan aluevarauksille ja määräyksille OLLI-kehällä

8.2.1 Kirrin alue

Kirrin alueella toimii nykyisin sekä huonekalukaupassa että rautakaupassa suuryksiköiksi luokiteltavia myymälöitä. Lisäksi nykyisen alueen luoteispuolel-la on asemakaavassa liikerakentamiseen varattu suurehko tontti. Alueen lii-kenteellinen sijainti on erinomainen.

Kirrin alue tulisi yleiskaavassa osoittaa alueeksi, jolle voi sijoittaa vähittäis-kaupan suuryksiköitä. Yleiskaavamerkinnän (KM) tulisi mahdollistaa nykyisten myymälöiden ja kaupallisen alueen kehittäminen sekä uusien myymälöiden rakentaminen. Kirrin aluetta tulisi kehittää nykyisten toimintojen pohjalta tilaa vaativan kaupan alueena yhdessä Palokankeskuksen kanssa niin, että se täy-dentää Palokankeskuksen palvelutarjontaa ja muodostaa kokonaisuutena poh-joisen Jyväskylän kaupan keskuksen.

Ensisijaisesti tilaa vaativan kaupan alueena Kirrissä tulisi yleiskaavassa rajoit-taa päivittäistavarakaupan sijoittumismahdollisuuksia. Lähtökohtana tulisi ol-la, ettei alueelle sijoittuisi merkittävästi päivittäistavarakauppaa. Siten yleis-kaavassa ei tule sallia päivittäistavarakaupan suuryksiköiden (> 2000 k-m²) myymälöiden sijoittamista alueelle. Myös alhaisemman kokorajan käyttämi-nen (esim. 500 k-m²) voi olla perusteltua. Päivittäistavarakaupan mitoituk-


sessa tulee ottaa huomioon suunniteltujen Länsi-Palokan laajennusalueiden asutuksen määrä sekä niiden palvelurakenne.

8.2.2 Seppälänkankaan eteläosa

Seppälän keskusta-alueen pohjoispuolelle rajoittuvalla alueella sijaitsee tällä hetkellä monipuolisesti sekä autokaupan että muun kaupan yksiköitä mm. laajan tavaravalikoiman ja puutarhakaupan toimialalla. Alueella on myös liike-rakentamiseen osoitettu rakentamaton tontti Palanderinkadun varrella. Maan-käyttö- ja rakennuslain muutos edellyttää nykyisten yksiköiden osalta, että alueen yleis- ja asemakaavoja muutetaan vähittäiskaupan suuryksiköt salli-viksi. Kuitenkin aluetta tulisi tulevaisuudessa kehittää nykytilanteen mukaan ensisijaisesti tilaa vaativan kaupan alueena.

Seppälänkankaan eteläosa tulisi yleiskaavassa osoittaa alueeksi, jolle voi si-joittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yleiskaavamerkintöjen tulisi mahdollis-taa ensisijaisesti tilaa vaativa erikoiskaupan kehittyminen alueella. Yleiskaa-vassa Seppälänkankaan eteläosissa voidaan siten käyttää eri korttelialueilla erilaisia yleiskaavamerkintöjä (esim. KM-1, KM-2, TP/km) kaupan tavoitetilan kuvaamiseksi nykyisten toimintojen sekä korttelialueiden sijainnin perusteella. Alueen kaupan kehittämisessä tulee ottaa erityisesti huomioon kaupan asioin-tiliikenteen vaikutukset Laukaantien liikenteen toimivuuteen ja sujuvuuteen.

Läheisen Huhtasuon alueen ja Huhtakeskuksen palveluiden turvaamiseksi alu-eelle ei tulisi sijoittaa merkittävästi päivittäistavarakauppaa. Yleiskaavassa alueelle ei tulisi sallia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä.

8.2.3 Seppälänkankaan pohjoisosa – Innoroad park

Laukaantien varrella Seppälänkankaan pohjoisosassa toimii tällä hetkellä kak-si suurempaa autokaupan myymälää. Seppälänkankaan pohjoispuolelle on suunnitteilla nk. Innoroad park -alue, jonka tavoitteena on muodostaa alueel-le logistiikka-alan osaamiskeskittymä. Alueen liikenteellistä saavutettavuutta ollaan parantamassa myös kehäteiden rakentamisen avulla välillä Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka. Alue onkin tulevaisuudessa potentiaalinen autokau-pan laajentumisalue Jyväskylässä.

Seppälänkankaan pohjoisosa ja siihen välittömästi liittyvä Innoroad park -alue soveltuu autokaupan toimialan vähittäiskaupan sijaintipaikaksi. Siten yleis-kaavassa erityisesti Laukaantien varteen sijoittuvat alueet tulisi osoittaa sel-laisiksi työpaikka-alueiksi (TP/km), joille olisi mahdollista sijoittaa myös moot-toriajoneuvojen ja -tarvikkeiden vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yleiskaava-merkintä mahdollistaisi siten myös muun työpaikkatoimintoihin kiinteästi liit-tyvän muun vähittäiskaupan sijoittumisen alueelle, mutta se rajoittaisi niiden myymäläkokoa (<2000 k-m²). Työpaikkatoimintoihin liittyvää kauppaa voi-daan ohjata tarkoituksenmukaisella tavalla asemakaavoituksen yhteydessä. Päivittäistavarakaupan yksiköitä alueelle ei tule sijoittaa lukuun ottamatta pienimuotoisia päivittäistavarakaupan oheispalveluja, jotka palvelevat esimer-kiksi alueen työntekijöitä.

8.2.4 Aholaita

Aholaidan alue liittyy kiinteästi Jyväskylän keskustan ja Seppälän alueen muodostamaan vyöhykkeeseen. Alueella toimii tällä hetkellä sekä autokau-passa että rautakaupassa suuryksikön rajan ylittäviä myymälöitä.

Yleiskaavassa alueella tulee sallia jatkossakin tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueen keskeisen sijainnin ja Seppälän lähei-


syyden vuoksi yleiskaavassa tulee varautua myös pitkän aikajänteen maan-käytön muutostarpeisiin. Alue voisi tulevaisuudessa soveltua kaupan toiminto-jen lisäksi myös esimerkiksi työpaikkarakentamiseen ja osin jopa asumiselle. Yleiskaavassa alueen merkinnät tulee sovittaa yhteen ympäröivien Seppälän ja Tourulan alueen merkintöjen kanssa alueiden samankaltaisuuden vuoksi.

8.2.5 Viherlandia

Viherlandian nykyinen puutarha-alan myymälä on uuden lainsäädännön mu-kaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueen olemassa olevat muut palvelut ko-rostavat myös Viherlandian matkailullista merkitystä. Viherlandian alueelle on laadittu aikaisemmin kehittämissuunnitelmia, joiden mukaan alue kehittyisi edelleen matkailupalveluiden alueena ja alueelle sijoittuisi lisää matkailutoi-mintoja tukevia vähittäiskaupan palveluja. Lähialueella lisääntyvä asutus voi synnyttää alueelle myös päivittäistavarakaupan kysyntää.

Viherlandian alue soveltuu jatkossakin tilaa vaativan puutarha-alan suuryksi-köiden sijaintipaikaksi. Yleiskaavassa alueelle tulisi mahdollistaa vähittäiskau-pan suuryksiköiden sijoittaminen. Yleiskaavamerkinnän (KM) tulisi mahdollis-taa tilaa vaativan kaupan yksiköiden lisäksi matkailupalveluja tukevan eri-koiskaupan sijoittuminen alueelle. Päivittäistavarakauppaa alueella tulee jat-kossakin ohjata maakuntakaavan periaatteiden mukaisesti, eikä alueelle tulisi siten sallia päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoittamista.

8.2.6 Eteläportti

Eteläportin tilaa vaativan kaupan alue sijoittuisi valtatie 9:n Keljonkankaan liittymän lounaispuolelle. Alueen itäpuolella sijaitsee laajeneva Keljonkankaan asuinalue ja pohjoispuolella on kaupungin laajentumissuunnaksi määritelty Kauramäen alue, jonka yleiskaavoitus on vireillä. Kaupan alueen eteläpuolella sijaitsee Eteläportin työpaikka-alue, joka jatkuu valtatien rinnakkaistien suun-taisesti Muuramen kunnan keskustaan. Eteläportin tavoitteena on tasapainot-taa nykyistä Jyväskylän pohjoispuolelle sijoittuvaa kaupan palvelurakennetta. Eteläportti on myös ainoita potentiaalisia sijaintipaikkoja uusille suurille tilaa vaativan kaupan yksiköille Jyväskylässä.

Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen kehittämisperiaatteiden mu-kaan Eteläportin aluetta kehitettäisiin yleiskaavassa uutena aluekeskuksena (Ca) sekä tilaa vaativan kaupan alueena (KM). Tilaa vaativan kaupan kortteli-alueet sijoittuisivat pääasiassa Eteläväylän eteläpuolelle. Yleiskaavassa näille korttelialueille tulee mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden sijoit-taminen, mutta rajoittaa erityisesti päivittäistavarakaupan enimmäiskokoa esimerkiksi sallimassa ainoastaan alle 500 k-m² myymälät.

Eteläportin tarkemmassa suunnittelussa ja asemakaavoituksessa tulee kiinnit-tää huomiota kaupan tarkoituksenmukaisen kokonaisrakenteen suunnitteluun koko alueella, jotta Eteläportti vahvistaisi kaupungin eteläpuolista kaupan tar-jontaa yhdessä Keljonkeskuksen kanssa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 23 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 8.3 Suositus tilaa vaativan kaupan aluevarauksille ja määräyksille LALLI-

kehällä

8.3.1 Kanavuori

Kanavuoren alue sijoittuisi valtateiden 4 ja 9 risteysalueelle noin kaksi kilo-metriä Vaajakosken alakeskuksesta etelään. Kanavuoren suunta on tunnistet-tu yhdeksi Jyväskylän kaupunkirakenteen kasvusuunnaksi ja yleiskaavan alustavien suunnitelmien mukaan asuinrakentaminen etenisi Hupelin alueelta kohti Kanavuoren risteysaluetta sekä Leppäveden ranta-alueille Kairahtaan ja Ruokosaareen. Alueella on nykyisin päivittäistavarakaupan palveluja ABC -lii-kenneaseman yhteydessä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on alustavasti tarkasteltu valtateiden risteysalueen ja Kuopion tien (valtatie 9) varren hyö-dyntämistä tilaa vaativan kaupan alueina.

Kanavuoren alueen liikenteellinen sijainti on hyvä, mutta nykyisin se ei tukeu-du olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Lähiasutusta on tällä hetkellä varsin vähän. Kuitenkin alue on selvä tulevaisuuden kaupunkirakenteen kas-vusuunta, mikä synnyttää edellytyksiä sekä työpaikka- että kaupan toiminto-jen sijoittamiselle alueelle tulevaisuudessa. Alueen kaupallinen rakenne tulisi tulevaisuudessakin suunnitella siten, ettei se vaaranna aluekeskuksena toimi-van Vaajakosken keskustan kaupallisia kehittämisedellytyksiä. Näin erityisesti merkittävien päivittäistavarakaupan palveluiden tulee jatkossakin sijaita ensi-sijaisesti Vaajakosken keskusta-alueella.

Yleiskaavassa Kanavuoren risteysalueen tilaa vaativan kaupan kehittämisedel-lytyksiä voitaisiin osoittaa esimerkiksi reservialuemerkintöjen avulla (TP/km res). Näin alueen maankäyttömuodot tarkentuisivat tulevaisuudessa esimer-kiksi alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Kaupan rakentaminen ja mitoi-tus alueella tulisi olla sidoksissa muun yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Reservialueiden määräyksillä voidaan osoittaa, että alueen kaupallinen raken-tamisen tulisi tapahtua esimerkiksi vuoden 2025 jälkeen.

Valtatie 9:n varressa Ruokosaaressa sijaitsevia alueita tulisi kuitenkin yleis-kaavassa kehittää ensisijaisesti työpaikkatoimintojen alueena, koska ne sijait-sevat vesistöistä johtuen yhdyskuntarakenteen reunalla eikä Kanavuoren kau-pallisia palveluita ole pidemmällä aikajänteelläkään tarkoituksenmukaista si-joittaa useampaan aluekokonaisuuteen.

8.3.2 Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätien varteen sijoittuvat alueet

Jyväskylän yleiskaavassa merkittävimmät liikenneyhteyksiä koskevat paran-nustarpeet liittyvät kehäteiden osoittamiseen Vaajakosken, Seppälänkankaan ja Palokan väliselle alueelle. Suunnitellun kehäväylän linjauksen varrelle sijoit-tuisi nykyisiä ja laajentuvia teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita Sulun-perä-Vääräjärven alueella, Seppälänkankaalla Laukaantien itä- ja länsipuolelle sekä Tyyppälänjärven eteläpuolelle. Kehäteiden varret voisivat siten olla kiin-nostavia tilaa vaativan kaupan sijoittumispaikkoja tulevaisuudessa.

Edellä mainittuja teollisuus- ja työpaikka-alueita tulee yhdyskuntarakenteelli-sen sijainnin perusteella kehittää tulevaisuudessa pääsääntöisesti muina kuin kaupan alueina lukuun ottamatta Seppälänkankaan Laukaantien itäpuolisia alueita. Laukaantien itäpuoliset alueet voisivat tulevaisuudessa toimia tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan sijaintialueina. Laukaantien itäpuoliset alueet tukeutuisivat nykyisiin Seppälänkankaan etelä- ja pohjoisosan kaupalli-siin palveluihin.


Laukaantien itäpuolisia alueita voitaisiin siten yleiskaavassa osoittaa alueiksi, joille voidaan sijoittaa tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan suuryksiköi-tä. Alueella voidaan siten käyttää eri korttelialueilla erilaisia yleiskaavamerkin-töjä (esim. KM-2, TP/km) kaupan tavoitetilan kuvaamiseksi. Päivittäistavara-kaupan yksiköitä alueelle ei tule sijoittaa lukuun ottamatta pienimuotoisia päi-vittäistavarakaupan oheispalveluja, jotka palvelevat esimerkiksi alueen työn-tekijöitä. Yleiskaavan määräyksissä voidaan myös osoittaa rakentamisen pit-kää aikajännettä esimerkiksi ajoittamalla kaupallisen rakentamisen alkaminen esimerkiksi vuoden 2025 jälkeen.

Muille kehätien varteen sijoittuville alueille voisi sijoittua pienimuotoista työ-paikkatoimintoihin liittyvää kauppaa, jota voidaan ohjata tarkoituksenmukai-sella tavalla asemakaavoituksen yhteydessä.

8.3.3 Tikkakosken itäpuoliset alueet

Tikkakosken liittymän alue sijaitsee Tikkakosken keskustan itäpuolella valtatie 4:n risteysalueella noin kaksi kilometriä Tikkakosken keskustasta. Alustavissa yleiskaavatarkasteluissa Tikkakosken risteysalueen rakenteen on kaavailtu painottuvan työpaikkarakentamiselle mm. lentokentän läheisyydestä johtuen. Alueen sirpaleinen maanomistus vaikeuttaa alueen kehittämistä. Valtatie 4:n kehittäminen moottoritieksi Jyväskylä-Äänekoski välillä lisäisi alueen logistista merkitystä ja parantaisi sen saavutettavuutta.

Tikkakosken liittymän alueen liikenteellinen sijainti on hyvä, mutta se sijaitsee irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Lähiasutusta on tällä het-kellä varsin vähän eikä asutuksen määrä tulevaisuudessakaan merkittävästi lisäänny.

Mikäli alueelle kehitettäisiin kaupallisia palveluita, tulisi kaupan ohjaamisessa ottaa huomioon Tikkakosken keskustan nykyiset palvelut ja niiden kehittä-misedellytykset. Tilaa vaativan erikoiskaupan näkökulmasta alueet voisivat ol-la potentiaalisia, mutta alue sijaitsee varsin kaukana Jyväskylän keskustaaja-man asuinalueista. Valtatie 4:n varrella sijaitsee nykyisin kaupallisia palveluita Palokankeskuksessa ja Kirrissä. Myös Äänekosken Hirvaskankaalla sijaitsee nykyisin monipuolisesti ohikulkevaan liikenteeseen perustuvia kaupan palve-luita.

Yhdyskuntarakenteellisesta sijainnista johtuen Tikkakosken liittymän alueita on tarkoituksenmukaista kehittää Jyväskylän yleiskaavassa teollisuus- ja työ-paikkatoimintojen alueena, eikä yleiskaavan aikajänteellä ole tarkoituksenmu-kaista osoittaa yleiskaavassa nyt aluevarauksia vähittäiskaupan suuryksiköitä varten.

FCG Finnish Consulting Group Oy 25 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 9 Yhteenveto

Tilaa vaativaa erikoiskauppaa koskevassa selvityksessä on muodostettu koko-naiskuva Jyväskylän kaupungin nykyisistä paljon tilaa vaativan kaupan suur-yksiköistä. Selvityksessä on kuvattu Jyväskylän nykyiset tilaa vaativan kau-pan suuryksiköt toimialoittain sekä tunnistettu ne alueet, joilla maankäyttö-ja rakennuslain muutos aiheuttaa tarvetta jatkossa yleis- ja asemakaavan muu-toksille.

Tehdyn selvityksen perusteella Jyväskylässä on tällä hetkellä tunnistettavissa viisi nykyistä kaupan aluetta, jossa tilaa vaativaa kauppaa koskeva lainsää-dännön muutos aiheuttaa tarpeita yleis- ja asemakaavojen tarkistamiselle. Nämä alueet ovat: - Kirrin alue - Seppälänkankaan eteläosa - Seppälänkankaan pohjoisosa - Aholaita - Viherlandia Nykytilan kuvauksen lisäksi tässä tilaa vaativan erikoiskaupan selvityksessä on esitetty suosituksia tilaa vaativan kaupan ohjaukselle Jyväskylän yleiskaa-vatyössä. Yleiskaavatyössä tulee ottaa huomioon, että lainsäädännön muutos ei poista tarvetta ohjata kaupan sijaintia sen toimialan mukaisesti. Maankäyt-tö- ja rakennuslain muutoksen perusteluissa (HE 309/2010) todetaan, että arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palvelui-hin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. Keskusta-alueille sijoittuu tyypillisesti päivittäistavarakauppa ja tiettyjä erikoiskaupan toimialoja, kuten muoti- ja urheilukauppaa, kun taas toiset erikoistavarakaupan toimialat ha-keutuvat pääsääntöisesti niiden reunoille ja ulkopuolelle, eivätkä kilpaile kes-kustakaupan kanssa (esimerkiksi huonekalukauppa, rautakauppa).

Jyväskylän yleiskaavassa kaupan sijainnin ohjausta koskevat määräykset muodostavat kokonaisuuden. Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteiden mu-kaan keskusta-alueet (C ja Ca) ovat ensisijaisia kaupan suuryksiköiden sijain-tipaikkoja, jolloin alueilla ei aseteta rajoituksia kaupan laadulle. Keskusta-alueiden ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet osoitetaan KM-merkinnöillä ja KM-indeksimerkinnöillä (KM-1, KM-2 jne..) osoitetaan esimer-kiksi päivittäistavarakaupan tai tilaa vaativan kaupan laatua koskevia määrä-yksiä joko rajaamalla kaupan enimmäismitoitusta tai sallimalla vain tiettyjen toimialojen kauppaa. Näiden alueiden lisäksi erityisesti voi olla tarpeellista osoittaa esimerkiksi TP/km -merkinnöillä ainoastaan autokaupan toimialojen suuryksiköiden alueita, koska ko. alueet ovat muuten pääkäyttötarkoituksel-taan työpaikkatoimintojen tai teollisuuden alueita. Selvityksessä on esitetty lisäksi suositukset tilaa vaativan kaupan alueiden kaavamääräyksille yleiskaavan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen OLLI- ja laajenevan yhdyskuntarakenteen LALLI -kehälle.

FCG Finnish Consulting Group Oy 26 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 Liite 1. Tilaa vaativan kaupan esimerkkimyymälöiden kuvaus

Huonekalukaupan esimerkki: Kaluste 10 Oy (Kirri)

Perustiedot

Myymälä on suuruudeltaan noin 3 500 k-m. Myymälä on ra-kennettu vuonna 1989.

Yleiskaava

Palokan oikeusvaikutteinen osayleiskaava v. 2002

KL Kaupallisten palveluiden alue.

Asemakaava

Kirrin rakennuskaava (vahvistettu 20.3.1986)

Kaavamääräys TYK-1, Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Korttelialueelle ei saa rakentaa kerrosalaltaan 600 m2 suu-rempia päivittäistavaraliikkeitä. Korttelialueelle saa sijoittaa toiminnan kannalta tarpeellisia asuntoja, kuitenkin enintään kaksi kappaletta rakennuspaikkaa kohti. Asuntoja ei saa sijoit-taa teollisuustilojen ylä- tai alapuolelle. Tontti ei saa olla 4000 m2 pienempi. Korttelialueelta on varattava yksi autopaikka teollisuustilojen huoneistoalan 90 m2 kohti sekä liike- ja toi-mistotilojen huoneistoalan 50 m2 kohti sekä yksi autopaikka jokaista asuntoa kohti. Asuntoa kohti on varattava lasten leik-kialueeksi vähintään 50 m2. Tähän alaan ei saa lukea matto-jen piiskaukseen, jätteiden varastointiin yms. varattavia aluei-ta. Rakennuksen etäisyyden naapurirakennuspaikan rajasta on oltava vähintään viisi (5) metriä. Korttelialueelle rakennet-tavien rakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä tiiltä. Rakennukset on varustettava tummalla harjakatolla kaltevuus 1:4. Korttelialueella ei sallita ulkovarastoja. Korttelialueella on öljysäilöt sijoitettava rakennuksiin.

FCG Finnish Consulting Group Oy 27 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 Rautakaupan esimerkki: Starkki Oy

Rakennuksen perustiedot

Myymälärakennuksen kerrosala on n. 4 200 k-m. Lisäksi tontilla myymälävarastoja n. 4 000 k-m sekä avoimia puu-tavaravarastoja. Myymälä on rakennettu 1989.

Yleiskaava

Alueella on voimassa Jyväskylän yleiskaava 1982.

Alue on osoitettu yleiskaavassa teollisuusalueeksi T.

Asemakaava

Asemakaava vahvistettu 5.6.1986.

Kaavamääräys TL

Teollisuus-, varastoja liikerakennusten korttelialue. Elintar-vikemyyntiä ei sallita.

FCG Finnish Consulting Group Oy 28 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 Autokaupan esimerkki: Autotalo Laakkonen Oy

Rakennuksen perustiedot

Päämyymälärakennuksen kerrosala n. 8000 k-m. Päämyymälärakennus on valmistunut 1990 ja sitä on laajennettu vuosien 2006 ja 2007 aikana.

Lisäksi tontilla on korjaamo- ja varastotiloina toimivia rakennuksia.

Yleiskaava

Seppälänkankaan osayleiskaava.

Alue on osoitettu teollisuusalueeksi T.

Asemakaava

Asemakaava hyväksytty 11.12.2007.

TL-2

Teollisuus-, varastoja liikerakennusten korttelialue.

Enintään 30 prosenttia sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa liiketilaksi, jonka tulee olla pääasiassa myymälätilaa. Kiinteistön toiminnan kannalta välttä-mättömät asunnot sallitaan.

FCG Finnish Consulting Group Oy 29 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 Liite 2. Esimerkkejä tilaa vaativan kaupan ohjaamisesta yleiskaavamääräyksin

FCG Finnish Consulting Group Oy 30 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 Liite 3. Tilaa vaativan erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat

Perustuu tilastokeskuksen toimialaluokitukseen. Rautakauppa TOL2002 TOL2008 52461 47521 Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa 52462 47522 Maalien vähittäiskauppa 52463 47523 Keittiö- ja saniteettitilojen kalusteiden väh.kauppa 52469 47529 Muu rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa 52464 47596 Lukkoseppä- ja avainliikkeet Kodintekniikkakauppa TOL2002 TOL2008 52451 47540 Sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa Huonekalukauppa TOL2002 TOL2008 52441 47591 Huonekalujen vähittäiskauppa Muu tilaa vaativa kauppa TOL2002 TOL2008 52498 47532 Tapettien ja lattianpäällysteiden vähittäiskauppa 52491 47642 Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa 52483 47763 Puutarha-alan vähittäiskauppa Autokauppa

TOL2008 45112 Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa 45192 Matkailuvaunujen ja muualla luokittelemattomien moottoriajoneuvojen vähit-

täiskauppa 45321 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa (pl. renkaat) 45322 Renkaiden vähittäiskauppa 45402 Moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteiden vähittäiskauppa

FCG Finnish Consulting Group Oy 31 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 Liite 4. Liike- ja toimistorakentaminen Jyväskylässä 2000 -luvulla (Lähde: Jyväskylän kau-punki, rakennusluparekisteri)


LÄHDELUETTELO Heinimäki Heikki (2006). Kaupan toimintaympäristö. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki 2006. Jyväskylän kaupunki (2010). Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen pal-veluverkkoselvitys. Jyväskylän kaupunki ja FCG Finnish Consulting Group Oy 2.7.2010. Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto (2010): Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto ja FCG Finnish Consulting Group Oy 26.4.2010. Jyväskylän kaupunki (2009). Jyväskylän kaupungin yleiskaava – esiselvitys. Jyväskylän kaupunki – Kaupunkirakennepalvelut – Kaavoitus 13.11.2009. Jyväskylän kaupunki. KymppiR2010. Jyväskylän kaupunki. KymppiR2009. Jyväskylän kaupunki (2008). Eteläportin kaupallinen selvitys. Jyväskylän kaupunki ja FCG Suunnit-telukeskus Oy. Helsinki. Jyväskylän kaupunki (2007). Seudullinen työpaikka-aluevarantoselvitys. Jyväskylän kaupunki, kau-punkisuunnitteluosasto 31.12.2007. Kauppa 2005 – Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa (2000). Oy Edita Ab. Helsinki 2000. Keski-Suomen liitto (2007). Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavakartta ja kaavaselostus. Keski-Suomen liitto (2006). Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005, Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Keski-Suomen liitto ja Tuomas Santasalo Ky. Keski-Suomen liiton julkaisu B 152. Jyväskylä 2006. Keski-Suomen liitto (2005). Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005, osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Keski-Suomen maakuntakaava, palveluselvityksen päivitys. Keski-Suomen liitto ja Tuomas Santasalo Ky. Keski-Suomen liiton julkaisu B 144. Jyväskylä 2005. Koistinen Katri ja Tiina Vesala (2006). Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomen keskeisillä kaupunkiseuduilla 1995-2003. Kuluttajatutkimuslaitoksen julkaisuja 6/2006. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Hallituksen esitys (HE 309/2010) maankäyttö- ja rakennuslain muu-toksesta. Purasjoki, Matti (2009). Kaavoitus, kauppa ja kilpailu. Selvityshenkilö Matti Purasjoen raportti ympä-ristöministeriölle 2.2.2009. Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2008). Vähittäiskauppa Suomessa 2008. Tuomas Santasalo Ky. Helsinki. Santasalo, Tuomas ja Heli Heusala (2002). Erikoiskauppa kaavoituksessa. Tuomas Santasalo Ky. Hakapaino Oy. Helsinki. Tilastokeskus. Toimipaikkarekisteri 2007. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtionneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttö-tavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008.

FCG Finnish Consulting Group Oy 33 Jyväskylän kaupunki 30.9.2011 Ympäristöministeriö (2009a). Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti. Ympäristömi-nisteriön raportteja 21 / 2009. Ympäristöministeriö (2009b). Selvitys seudullisista kaupan hankkeista 2008. Ympäristöministeriön raportteja 2 / 2009. Ympäristöministeriö (2008). Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia. Ympä-ristöministeriön raportteja 16 / 2008. Ympäristöministeriö (2007). Kaupan ja kilpailun työryhmän raportti. Ympäristöministeriön raportteja 26 / 2007. Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. Ympäristöopas 115. Ympäristöministeriö, Alu-eidenkäytön osasto. Edita Prima Oy. Helsinki. Ympäristöministeriö (2001). Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Maan-käyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjan opas 4. Edita Oy. Helsinki. Ympäristöministeriö (2000). Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjan opas 2. Edita Oy. Helsinki.

tilaa vaativa kauppa jyvÄskylÄssÄ · palveluverkkoselvitys on valmistunut kesällä 2010....

Documents