päivittäistavarakauppa 2005–2006 · passa viini, olut ja ruoka kuuluvat luontevasti yhteen,...

Päivittäistavarakauppa 2005–2006

taitto_suomi2005 2.8.2005 15:21 Sivu 1

2 P Ä I V I T T Ä I S T A V A R A K A U P P A 2 0 0 5 – 2 0 0 6

Puheenjohtaja Antti RemesPÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY

ISOMMAN ÄÄNI KUULUKOON PAREMMIN

Euroopan unionin laajentuminen Baltian maihin vuonna2004 vaikutti päivittäistavarakaupan toimintaedellytyksiinsiinä määrin, että kaupan edustajat esittivät hallitukselle toi-menpiteitä suomalaisen elintarvikeketjun kilpailuedellytys-ten turvaamiseksi. Hallitus antaa syksyllä 2005 eduskunnal-le selonteon aukioloaikojen ja muiden rajoitusten sekä välil-listen verojen vaikutuksista kaupalle. Pohjatyötä sille on teh-nyt Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä,jossa on ollut kaupan ja keskeisten ministeriöiden edustus.

Päivittäistavarakauppa ry on tyytyväinen, että alan asiat onnyt ensimmäisen kerran nostettu tälle tasolle – ja ala elin-keinoksi muiden joukkoon. Elinkeinolle on viimeinkin an-nettu asema, joka sille kansantaloudellisen merkittävyyten-sä vuoksi kuuluu. Muutama kriittinen sana KTM:n työ-ryhmän työstä on kuitenkin paikallaan.

Kauppa ei ole homogeeninen toimiala. Niin kuin perintei-sessä teollisuudessakin on eri aloja puunjalostuksesta elekt-roniikkaan, myös kaupan sisällä on erilaisia toimijoita.Puunjalostuksen ja elektroniikan – ja niiden sisällä olevienosa-alueiden – toimintaedellytyksiä pitää miettiä aivan eri-laisista lähtökohdista. Samalla tavoin kaupan sisällä on päi-vittäistavarakauppaa ja eri alojen erikoiskauppaa, isoja ket-juyrityksiä ja pieniä yrittäjävetoisia yrityksiä. Myös meilläon kaikilla erilaiset tarpeet ja näkemykset asioista.

KTM:n työryhmän loppuraportti on näennäisesti yhtenäi-seksi kokonaisuudeksi koottu kompromissi, sillä kauppaakuultiin toimialana vasta sen jälkeen, kun olimme löytä-neet keskenämme konsensuksen. Mitenköhän olisi Suo-men kilpailukyvyn laita, jos perinteiseltä teollisuudeltaedellytettäisiin samaa?

Jos arvioidaan asiaa vaikkapa kaupan työllistämistavoittei-den kannalta, pitäisi Päivittäistavarakauppa ry:n tavoitteil-le antaa enemmän painoarvoa, koska sen edustamien yri-tysten volyymi on muihin kaupan aloihin verrattuna yli-

voimaisesti suurin. Euro per ääni -periaatteen soisi näkyvänmyös järjestökentässä: alaa koskevissa kannanotoissa isonäänen pitäisi kuulua enemmän.

Suomalaisen päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn yhtey-dessä puhutaan yleensä myös elintarvikkeiden hinnasta.Kilpailukykynsä turvaamiseksi kauppa on ollut aloitteelli-nen ja panostanut kustannusrakenteidensa keventämiseen.Mm. työtuntitehokkuuden ja vaihto-omaisuuden kierronosalta olemme hyvinkin eurooppalaisella tasolla. Pitkientoimintoketjujen johtamisen kautta etsimme jatkuvasti yh-teistyössä teollisuuden kanssa kustannustehokkaimpia ta-poja saada ruoka pellolta kuluttajan pöytään.

Hintataso ei kuitenkaan ole pelkästään kaupan vaan kokosuomalaisen yhteiskunnan ongelma. Korkean elintasonmaassa hintatasoon vaikuttavat sekä tuotannon että kau-pan työvoima-, tuotanto- ja muut taustakustannukset.Sääntelyn vuoksi kaupan prosesseissa on alueita, jotkaruokkivat tehottomuutta ja vaikuttavat kuluttajahintoihin.Esimerkiksi kiinteistökustannuksissa olisi paljon tehosta-misen varaa, mutta nykyinen lainsäädäntö estää sen.

Päivittäistavarakauppa odottaa valtiovallalta toimenpiteitäalan toimintaedellytysten parantamiseksi. Aukioloaikojenja muiden kaupan rajoitusten purkamista ja välillistä vero-tusta koskevilla päätöksillään hallitus ja eduskunta ratkaise-vat sen, mitkä ovat suomalaisen kaupan ja suomalaisenelintarviketeollisuuden mahdollisuudet toimia täällä myöstulevaisuudessa ja mikä on nii-den rooli kansainvälisessä työn-jaossa.

Näillä päätöksillä ratkaistaanmyös se, miten kauppa pystyyvastaamaan suomalaisen kulut-tajan tarpeisiin.

S I S Ä L LY SIsomman ääni kuulukoon paremmin 2Päivittäistavarakauppa ja päivittäistavarat 3

Suomen päivittäistavaramarkkinat 3Päivittäistavarakauppa ja yhteiskunta 4Elinkeinopolitiikka päivittäistavarakaupan palvelujen turvaksi 5Myymälät ja määritelmät 6Keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2004 8Kuluttajia kiinnostavat asiat 9Pt-kauppojen myynti, arvon muutos ja volyymin muutos1981–2004 9Myymälöiden lukumäärä myymälätyypin ja ryhmittymän mukaan vuonna 2004 10Haja-asutusalueiden pt-myymälöiden (kyläkauppojen) lukumäärä ja myynti 2002–2004 10Päivittäistavaroiden myynti myymälätyypeittäin 1997–2004 10Päivittäistavaramyynti ketjuittain vuonna 2004 11Päivittäistavarakaupan ryhmittymät 12Kioskikauppa 16Tavaratalokauppa 17

Tärkeitä hankkeita kaupan hyväksi 18Päivittäistavaroiden hankinta ja logistiikka 19

Tehokkuutta logistiikkaan 19HoReCa-tukkukauppa 20

Kasvu ateriamyynnistä 20Mukana kansainvälisissä osto-organisaatioissa 21Kaupan omat merkit 21Tuoteryhmien myynninkehitys 22Päivittäistavarakauppa ry:n organisaatio 23Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenet 24

Tekstit: Päivittäistavarakauppa ry ja Kehittyvä Kauppa

Kuvat poimittu Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten kuvapankeista

Sivunvalmistus: Bit & Page Oy, Tampere

Paino: Painotalo RePe, Helsinki 2005ISSN 1456-3061


3P Ä I V I T T Ä I S T A V A R A K A U P P A 2 0 0 5 – 2 0 0 6

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA JA PÄIVITTÄISTAVARAT

EU:n mukaiset päivittäistavaramarkkinat 200420,5 Mrd € (ml. alkoholi), kasvu -0,2 %

Julk.lait. (5 %)1,1 Mrd €

Rav.+kah. (19 %)3,9 Mrd €

Rav.alk. (3 %)0,6 Mrd €

Muu (10 %)2,1 Mrd €

Pt-myym. (57 %)11,6 Mrd €

Rav. (ml. oluet)1,9 Mrd €

Kahvilat1,1 Mrd €

Pikaruokapaikat0,4 Mrd €

Henkilöstöravintolat0,5 Mrd €

Kioskit 0,4 Mrd €

Huoltoasemat0,3 Mrd €

Halpahintamyym.0,2 Mrd €

TorikauppaGrilli- ja nakkikioskit

Muu pt-vähittäismyynti~ 1,1 Mrd €

ErikoismyymälätKauppahallit

MyymäläautotLopettaneet0,3 Mrd €

Muu pt-myynti0,6 Mrd €

Ketjuuntunut pt-myynti

11,0 Mrd €

Alko (6 %)1,2 Mrd €

Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy

Muu pt-vähittäis-myynti

0,7 Mrd €

ScanTrack- perusjoukko10,6 Mrd €

Pohjoismaisella termillä päivittäistavara (dagligva-ra) tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella muita päi-vittäin käytettäviä kulutustavaroita, joita asiakkaatovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yh-teydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka,juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, ko-din paperit, lehdet ja kosmetiikka.

Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleisimminpäivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaamyyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaamarketmyymälää. Ruoan osuus päivittäistavara-myymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 pro-senttia.

Ruotsissa puhutaan päivittäistavarakaupan rinnalla”harvemmin ostettavien tavaroiden kaupasta” (säl-lanköpsvaruhandel), johon luetaan mm. vaatetus-,huonekalu-, elektroniikka- ja urheilukauppa. Kulut-tajalähtöinen termi kertoo käyttötavara- tai erikois-tavarakauppa-termejä paremmin, mikä merkitys ku-luttajalle on näiden kauppojen saavutettavuudella.Merkityserot on hyvä tunnistaa kaupan sääntelyä,kuten aukioloa ja rakentamista, koskevassa keskus-telussa.

SUOMEN PÄIVITTÄISTAVARAMARKKINAT

Päivittäistavaramarkkinoita on Suomessa perintei-sesti kuvattu päivittäistavaroiden vähittäismyynninperusteella. Marketkauppa on kuitenkin vain osalaajasta, koko ajan muuttuvasta ja keskenään kilpai-levasta kentästä.

Päivittäistavaroiden vähittäiskauppaan lasketaantäyttä valikoimaa myyvän marketkaupan lisäksielintarvikkeiden erikoismyymälöiden, kioskien,huoltamoiden, halpahallien ja torikaupan päivittäis-tavaroiden myynti. Päivittäistavaramarkkinoihinluetaan myös HoReCa-tukkukaupan asiakkaiden,kuten julkisten laitosten päivittäinen ruokahuoltosekä muiden asiakkaiden, kuten yksityissektorin ra-vintoloiden, kahviloiden sekä henkilöstöravintoloi-den myynti. Myös Alko Oy:n alkoholijuomien vä-hittäismyynti luetaan EU-tilastoinnissa päivittäista-varamarkkinoihin.

Tämän laskentatavan mukaan Suomen päivittäista-varakaupan arvo vuonna 2004 oli yli 20 miljardiaeuroa.



Kauppa peruspalvelujen tuottajanaSuomessa on monipuolinen kauppaverkosto, jokapalvelee asiakkaita eri elämäntilanteissa ja kantaavastuunsa valtakunnallisesta ruokahuollosta. Muut-toliike ja väestön ikärakenteen ja kulutustottumus-ten muutokset merkitsevät kaupalle suuria haasteita.Kaupan ketjut kehittävät palvelujaan kaupungeissa,muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla.

Kauppa työllistäjänäVuonna 2004 kauppa työllisti keskimäärin 248 600palkansaajaa, yli 7 000 enemmän kuin vuotta aiem-min. Vähittäiskaupassa palkansaajia oli keskimäärin127 400. Tukkukaupassa palkansaajia oli keskimää-rin 82 600. Loput 38 600 kaupan palkansaajaa työs-kentelevät mm. autoja bensiinikaupassa.(Lähde: Suomen Kauppa)

Päivittäistavarakauppa keskeisessä asemassa

Päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa työskentelivuonna 2004 noin 52 000 ja tavaratalokaupassanoin 20 000 palkansaajaa. Päivittäistavaroiden tuk-kukauppa- ja logistiikkatoiminnoista sai elantonsanoin 20 000 palkansaajaa.

Kaupan on vastattava asiakkaidensa palvelutarpei-den muutoksiin. Aukioloaikoja onkin pidennetty jahenkilökunnan työtunteja on lisätty iltaan sekä vii-konloppuihin, jolloin asiakkaita on eniten.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA JA YHTEISKUNTA

Työvoimatarpeen suuret vaihtelut ovat lisänneet var-sinkin osa-aikaisten työtuntimääriä.

Päivittäistavarakaupan työntekijöistä oli vuonna2004 osa-aikaisia 50 prosenttia ja tavaratalokaupantyöntekijöistä 60 prosenttia. Koko vähittäiskaupanosa-aikaisten osuus oli 40 prosenttia. Osa-aikaisistatyöntekijöistä lähes puolet työskentelee 30–34 tun-tia viikossa.

(Lähde: Suomen Kauppa / PTY)

Kaupan koulutusta kehitetäänKuluttajien palvelua kohtaan tuntema arvostus kas-vaa ja kauppa voikin tarjota palveluhenkisille nuoril-le yhä enemmän uusia mielenkiintoisia koko- ja osa-aikaisia työmahdollisuuksia. Myös sähköisen kau-pan kehittyminen ja kaupan palvelukokonaisuudenmonipuolistuminen lisäävät kaupan tehtävien tar-jontaa.

Kauppa on käynnistänyt hankkeen merkonomitut-kinnon kehittämiseksi vastaamaan entistä parem-min vähittäiskaupan muuttuviin tarpeisiin. Retail-merkonomien koulutus alkoi neljässä pilottioppilai-toksessa syksyllä 2002; syksystä 2004 koulutus laaje-ni useisiin uusiin oppilaitoksiin. Tavoitteena on, ettäjatkossa kaikissa lähes 70 kauppaoppilaitoksessa an-nettaisiin sekä nuoriso- että aikuisasteella vähittäis-kaupalle räätälöityä retail-merkonomikoulutusta.


5

Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen Suomen markki-noilla ja EU:n laajentuminen erityisesti Baltian maihin aset-taa Suomen päivittäistavarakaupan kilpailukyvylle ja tuotta-vuuden kasvulle uusia vaatimuksia. Suomen päivittäistava-rakauppa tarvitsee elinkeinopolitiikan, jolla turvataan kau-pan ja koko suomalaisen elintarvikeketjun tuottavuudenkasvu ja kilpailukyvyn säilyminen. Se koostuu kotimark-kinakauppaa koskevan sääntelyn purkamisesta ja välillisenverotuksen harmonisoimisesta muiden EU-maiden tasolle.

SÄÄNTELYN PURKAMINENKaupan sääntely perustuu aivan toisenlaisiin olosuhteisiinkuin missä nyt elämme. Valtiovallan on nopeasti purettavakotimarkkinoiden vapaata kehitystä, kilpailua ja tuotta-vuutta haittaava perusteeton sääntely.

Vähittäiskaupan aukioloKauppojen on saatava olla auki silloin, kun asiakkaat ha-luavat. Nykyiset aukiolomääräykset ovat sekavat, ja kulut-tajien on vaikea hallita niitä. Kaupan sunnuntaiaukiolo-mahdollisuutta tulee laajentaa asiakkaiden palvelun paran-tamiseksi, kotimaisen tuotannon ja kulutuksen turvaami-seksi ja kaupan tuottavuuden parantamiseksi.

Itsehoitolääkkeet kauppoihin Ilman lääkärin määräystä myytävät itsehoitolääkkeet sopi-vat hyvin päivittäistavarakaupan palveluun ja valikoimiin.Niiden myynnin salliminen päivittäistavarakaupassa pa-rantaa asiakaspalvelua, lisää kilpailua ja laskee hintoja.Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa itsehoitolääkkeet ovatjo kaupoissa eivätkä ole millään lailla vaarantaneet asiak-kaiden turvallisuutta.

Miedot alkoholijuomat kauppoihinMietojen viinien myynti päivittäistavarakaupoissa alentaahintoja, lisää valikoimia ja parantaa palvelua. Lisäksi se pa-rantaa suomalaisen päivittäistavarakaupan kilpailuasemaaulkomaisiin kilpailijoihin nähden ja varmistaa pienten lä-hikauppojen palveluverkoston säilymisen. Muualla Euroo-passa viini, olut ja ruoka kuuluvat luontevasti yhteen,myös kaupan valikoimissa.

Rakentamisen sääntely estää kilpailua Maankäyttö- ja rakennuslain kaupan rakentamista koske-vat määräykset haittaavat runsaita valikoimia tarjoavansuomalaisen supermarket-myymälätyypin ja kotimaisenelintarviketeollisuuden kilpailumahdollisuuksia. Sääntelysuosii – niin kuin esimerkiksi Saksassa on tapahtunut –pienempiä valikoimia myyvien halpamyymäläketjujenosuuden kasvua. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainenkaupan suuryksikön 2 000 kerrosneliömetrin raja tuleekorottaa 2 500 myyntineliömetriin eli yli 3 000 kerrosne-liömetriin.

P Ä I V I T T Ä I S T A V A R A K A U P P A 2 0 0 5 – 2 0 0 6

ELINKEINOPOLITIIKKA PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUJEN TURVAKSI

Toimitusjohtaja Osmo LainePÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY

VÄLILLINEN VEROTUSMuita EU-maita korkeammat välilliset verot heikentävätsuoraan suomalaisen kaupan kilpailuasemaa ja aiheuttavatkotimarkkinoiden ostovoiman, verotulojen ja lopulta työ-paikkojen menetyksiä.

Elintarvikkeiden alv:ksi aluksi 12 prosenttia Suomen elintarvikkeiden 17 prosentin arvonlisävero onEU-maiden korkeimpia, EU-maiden keskiarvo on 5,0 pro-senttia. Vero tulee harmonisoida EU-tasolle ja alentaa aluk-si 12 prosenttiin, eli tasolle, jolla se oli laskennallisesti en-nen Suomen EU-jäsenyyttä. Elintarvikkeiden arvonlisäve-ron alentaminen hyödyttää suhteellisesti eniten vähätuloi-sia kotitalouksia ja lisää suoraan niiden ostovoimaa. Se mo-nipuolistaa suomalaista elintarviketarjontaa ja parantaa ko-ko elintarvikeketjun kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Suomen olutveroa laskettava edelleenMaaliskuun 2004 alussa tapahtuneen olutveron 32 prosen-tin alennuksen laskennallinen vaikutus vähittäishintoihinoli -15 prosenttia. Päivittäistavarakaupan kovan kilpailunja matkustajatuontipaineen myötä oluen hinta laski päivit-täistavarakaupassa vielä huomattavasti enemmän.

Suomen olutvero on 97 senttiä litralta. Ruotsin olutveroon nyt 81 senttiä, mutta sitä esitetään alennettavaksi 57senttiin. Suomen kaupan kannalta merkittävää on Vironverotaso. Koska Viron olutvero on vain 18 senttiä litralta,sekä matkustajatuonnin ja harmaan talouden kasvun torju-miseksi että päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn ja työ-paikkojen turvaamiseksi olutveroa on alennettava vielä li-sää niin, että olutveron kokonaisalennukseksi tulee 70 pro-senttia. Tällöin Suomen olutvero olisi Ruotsiin kaavaillullatasolla.



MYYMÄLÄT JA MÄÄRITELMÄT

1. Koon perusteella

Myymälän myyntipinta-alaLiikeaikalain muutoksen voimaantulon yhteydessävuonna 2001 vahvistui voimassa oleva määritelmä:Myyntipinta-alaan lasketaan tilat, joissa myyntitoi-mintaa harjoitetaan. Myyntipinta-ala lasketaanmyymälän seinien mukaisesti, jolloin siihen kuulu-vat palvelutiskit ja niiden takana oleva tila. Toisaallamyyntipinta-ala rajautuu kassalinjojen takaa. Myyn-tipinta-alaan ei niin ollen lueta kassalinjan takaistaaluetta tai tuulikaappia, eikä alueita, joihin vainhenkilökunnalla on pääsy, kuten sosiaali-, säilytys-ja varastotiloja.

TavarataloTavaratalo on monen alan tavaroita myyvä vähittäis-myymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään 2 500 neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyh-män osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta koko-naismyyntipinta-alasta. Tavaratalon osastot vastaa-vat alan erikoisliikkeiden valikoimia.Tavaratalossa on korkea palveluaste ja kassat sijaitse-vat osastoilla. Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydin-keskustassa, aluekeskuksessa tai muualla kauppakes-kuksessa.

HypermarketHypermarket on monen alan tavaroita myyvä, pää-osin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyy-mälä, jonka myyntipinta-ala on yli 2 500 neliömet-riä. Hypermarketissa elintarvikkeiden osuus on vä-hemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta, muttamyynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hyper-market voi sijaita kaupungin keskustassa, sen tuntu-massa, kauppakeskuksessa tai muualla liikenteelli-sesti hyvin saavutettavassa paikassa.

SupermarketSupermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toi-miva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavara-myymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään 400neliömetriä ja jossa elintarvikkeiden osuus on ylipuolet myyntipinta-alasta. Toimialan käytännön ti-lastoinnissa supermarketmyymälät jaetaan pinta-alaltaan suuriin yli 1 000:n ja pieniin 400–1 000 ne-

ValintamyymäläIsot valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 200–399neliömetrin päivittäistavaramyymälöitä ja pienet va-lintamyymälät 100–199 neliömetriä. Valintamyy-mälän sunnuntaiaukiolo on sallittu myös asemakaa-va-alueella laissa määriteltyinä aikoina. Lähikaupallatarkoitetaan usein juuri valintamyymälöitä.

Pienmyymälä ja kioskiPienmyymälä tai kioski on myyntipinta-alaltaanalle 100 neliömetrin päivittäistavaramyymälä.Elintarvikekioskissa myynti voi hoitua luukunkautta tai itsepalvelu- tai palvelumyymälän ta-paan. Kioskin myyntivalikoima on rajoitettukioskiasetuksella, mutta kioskin aukiolo on va-paa myös asemakaava-alueilla.

liömetrin supermarketteihin, joita kutsutaan myösyleisesti marketeiksi.

Lähteet: Kauppa 2005 ja PTY



2. Toimintatavan tai sijainnin perusteella

LähikauppaLähikauppa on tavallisesti pieni, kuluttajia lähelläoleva ja helposti kävellenkin saavutettavissa olevaasuinalueen päivittäistavaramyymälä. Vaikka varsi-naista myyntipinta-alarajaa ei olekaan, lähikauppaon yleensä alle 400 neliömetrin valintamyymälä. Lä-hikauppoihin kuuluvat yleisimmin valintamyymä-lät, kyläkaupat, laatikkomyymälät ja kioskit.

KyläkauppaKyläkauppa on haja-asutusalueella tai pienessä taaja-massa sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonkamyyntipinta-ala on alle 400 neliömetriä ja vuosi-myynti enintään 2 miljoonaa euroa. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva kauppa on ollut vapaaaukiololain rajoituksista vuodesta 1990 lähtien.

LaatikkomyymäläLaatikkomyymälät toimivat täysin itsepalveluperi-aatteella ja niiden valikoimat ovat muita valinta-myymälöitä suppeammat – esimerkkeinä Alepa,Lidl, Cassa, Ruokavarasto, Sale ja Siwa.

Huoltoasema- ja liikennemyymälätAsutuskeskuksissa sijaitsevien huoltamoiden ja val-tateiden varsilla sijaitsevien liikennemyymälöidenpäivittäistavaroiden myynti on lisääntynyt viime ai-koina merkittävästi. Keskeinen syy siihen on huolta-moiden ja liikennemyymälöiden vapaa aukiolomah-

dollisuus taajamissa ja hyvä sijainti suurten liikenne-virtojen yhteydessä.

ErikoismyymälätTuotekohtaisten erikoismyymälöiden, kauppahal-lien, suoramyynnin, torikaupan, kauppa-autojen ja-veneiden osuus kokonaismarkkinoista on viimevuosina ollut vähenemässä.

Sähköinen kauppaPäivittäistavaroiden sähköinen kauppa ei ole kehit-tynyt ennustetusti, johtuen mm. ruoan jakelua kos-kevista ratkaisemattomista logistisista ongelmista jakeskioluen myyntikiellosta sähköisessä kaupassa.Päivittäistavaroiden sähköisen kaupan vuosimyyntion tällä hetkellä vain noin 10 miljoonaa euroa eli0,1 prosenttia päivittäistavaroiden vähittäismyyn-nistä.

3. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisetmääritelmät

MRL:n mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli2 000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä, mikävastaa käytännössä myymäläpinta-alaltaan noin 1 300 neliömetrin myymälää. MRL:n mukaisensuuryksikön rakentaminen edellyttää erityistä sensallivaa asemakaavamerkintää, ei kuitenkaan silloinkun kyseessä on paljon tilaa vaativa erikoistavara-myymälä, kuten huonekaluhalli tai autokauppa.


10–51

30–7950–91


Päivittäistavaroiden vähittäismyynti 11 639 milj. euroa

Myynnin arvon kehitys 1,7 %Myynnin volyymin kehitys 3,3 %Myynti asukasta kohti 2 200 €Myymälämäärä (marketit) 3 584ja lisäksi pt-erikoismyymälät 608 Pt-kaupan myyntipinta-ala 2.0 milj. m2

Keskimääräinen pt-neliömyynti 5 900 €/m2

Asukkaita/pt-myymälä 1 250


Tärkeimmät pääasiallisesti käytetyn pt-myymälän valintaperusteet (2–3 tärkeintä)

% talouksista valitsiLäheisyys 54Valikoima 37Kanta-asiakasedut 35Hinta/laatusuhde 34Asioimisen helppous/nopeus 30Hintataso 26Tuotteiden tuoreus 18Aukioloajat 14Palvelualtis henkilökunta 14Pysäköintitilat 11Palvelutiskit 8

Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy Talouspaneeli

KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2004

Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy Talouspaneeli

Pt-ostoskäyntejä/talous/viikko”ostofrekvenssi” 1997–2004

Keskiostos (euroa/ostoskerta) 1997–2004


Pt-kaupan ”tehokkuuskäyrä”% Pt-myynnistä

% lukumäärästä

Päivittäistavarakaupan rakennemuutosPäivittäistavarakaupan keskeinen kilpailukeino ontehokkuus. Kaupan tehokkuuden parantaminen yh-dessä voimakkaan väestömuuton, autoistumisen,valikoimien kasvun ja tietotekniikan kehittymisenkanssa on ylläpitänyt päivittäistavarakaupan raken-nemuutosta. Markettyyppisten myymälöiden luku-määrä on laskenut melkoisesti: Kun marketteja vielävuonna 1978 oli 9 398 kappaletta, vuonna 2004niitä oli enää 3 584.

Päivittäistavarakaupan ”tehokkuuskäyrä” kertoosuurten myymälöiden tärkeästä asemasta, siitä kuin-ka 10 prosenttia myymälöistä vastaa jo yli puolestaeli 51 prosentista koko pt-myynnistä.



Päivittäistavarakauppojen myynti, arvon muutos ja volyymin muutos 1981–2004

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lukumäärä marketit 5 195 4 818 4 597 4 351 4 184 4 026 3 858 3 697 3 555 3 533 3 529 3 584

Lukumäärä kaikki 6 013 5 661 5 384 4 966 4 714 4 678 4 511 4 325 4 165 4 163 4 129 4 192

Myynti meur* 8 372 8 520 8 388 8 599 8 904 9 277 9 466 9 681 10 364 10 948 11 265 11 529

Arvon muutos % 0,2 % 1,8 % -1,6 % 2,5 % 3,5 % 4,2 % 2,0 % 2,3 % 7,1 % 5,1 % 3,3 % 1,7 %

Volyymin muutos % -1,0 % 1,5 % 4,3 % 2,6 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 1,2 % 2,6 % 2,4 % 2,7 % 3,3 %

Kuluttajia kiinnostavat asiat

Lähde: Gallup Elintarviketieto

1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992

Lukumäärä marketit 8 587 8 364 8 201 7 965 7 557 7 117 6 832 6 514 6 267 5 945 5 701 5 348

Lukumäärä kaikki 9 631 9 438 9 247 8 989 8 556 8 057 7 690 7 325 7 103 6 697 6 403 6 132

Myynti meur* 3 906 4 430 4 922 5 378 5 790 6 117 6 511 6 921 7 441 7 886 8 264 8 354

Arvon muutos % 13,4% 11,1% 9,3 % 7,6 % 5,7 % 6,4 % 6,3 % 7,5 % 6,0 % 4,8 % 1,1 %

Volyymin muutos % 1,5 % 2,0 % 1,5 % 0,7 % 1,2 % 3,0 % 3,6 % 2,9 % 1,2 % 0,5 % 0,2 %

Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy*) ei sis. myymäläautoja eikä -veneitä, eikä lopettaneita myymälöitä




Myymälöiden lukumäärä myymälätyypin ja ryhmittymän mukaan vuonna 2004

Myymälätyyppi K-ryhmä Spar-ryhmä Muut S-ryhmä Tradeka Yhteensäyksityiset 1.1.2005

Hypermarketit 51 1 46 17 115

Tavaratalot 32 1 71 21 2 127

Supermarketit, isot 163 43 107 192 4 509

Supermarketit, pienet 175 77 32 168 39 491

Valintamyymälät, isot 371 158 174 240 220 1163

Valintamyymälät, pienet 166 6 176 78 223 649

Pienmyymälät 127 2 311 23 67 530

Erikoismyymälät 580 580

Kauppahallimyymälät 28 28

Yhteensä 1.1.2005 1085 287 1480 768 572 4192

Myymäläautot ja -veneet 0 27 18 8 3 56

Lopettaneet (todelliset) 39 2 80 6 40 167

Aloittaneet (todelliset) 14 3 93 17 14 141

Myymälätyyppi 1997 1998 1999 2000 x) 2001 2002 2003 2004

Hypermarketit 1665 1813 1928 2049 2277 2469 2556 2713

Tavaratalot * 680 740 746 734 504 574 611 564

Supermarketit, isot 2053 2259 2415 2661 3118 3275 3458 3718

Supermarketit, pienet 2130 2128 2121 2006 1944 1913 1838 1665

Valintamyymälät, isot 1380 1388 1370 1410 1693 1879 1921 1986

Valintamyymälät, pienet 722 557 520 485 512 513 536 515

Pienmyymälät 120 234 210 191 172 173 194 212

Erikoismyymälät ja hallit 152 158 156 145 144 152 151 155

Yhteensä 8904 9277 9466 9681 10364 10948 11265 11529

Myymäläautot ja -veneet 47 43 37 33 31 27 23 20

Lopettaneet 98 100 102 141 119 72 120 90

Yhteensä 9048 9420 9605 9855 10515 11047 11407 11639

* Tasomuutos: vertailukelpoinen luku on 730x) ei vertailukelpoinen ed. vuosiin

Päivittäistavaroiden myynti myymälätyypeittäin 1997–2004 (milj. euroa)


Haja-asutusalueiden pt-myymälöiden (kyläkauppojen) lukumäärä ja myynti 2002–2004

(sis. sivun muiden taulukoiden kokonaislukuihin)

2002 2003 2004

lkm myynti (milj. €) lkm myynti (milj. €) lkm myynti (milj. €)

Yhteensä 704 269,7 664 259,2 634 236,9




Ryhmittymä Ketju Myymälöiden Pt-myynti Pt-myynti* Keskimyynti/lukumäärä %-osuus meur myymälä meur

K-ryhmä K-citymarket 51 10,0 % 1164 23K-extra 347 2,7 % 314 1K-market 333 8,9 % 1036 3K-supermarket 154 11,7 % 1362 9Muut 200 2,0 % 233 1

K-ryhmä yhteensä 1 085 35,3 % 4 109 4S-ryhmä Prisma 46 10,9 % 1269 28

S-market 375 18,8 % 2188 6Alepa + Sale 246 3,8 % 442 2Muut 101 0,8 % 93 1

S-ryhmä yhteensä 768 34,3 % 3 997 5Tradeka Euromarket 19 2,2 % 256 13

Siwa 451 5,0 % 582 1Valintatalo 102 2,8 % 326 3

Tradeka yhteensä 572 10,0 % 1 159 2Spar-ryhmä Eurospar 13 0,9 % 105 8

Spar 274 5,9 % 687 3Spar-ryhmä yhteensä 287 6,8 % 788 3Wihuri* Etujätti 5 0,3 % 34 7

Sesto 17 0,8 % 97 6Ruokavarasto 144 1,7 % 203 1Tarmo ja Kympit 353 1,8 % 211 1

Wihuri yhteensä 519 4,6 % 545 1Stockmann* Tavaratalojen

pt-myynti 6 1,5 % 172 29Lidl 86 2,8 % 326 4Muut ryhmiin kuulumattomat* 869 4,7 % 543 1Kaikki myymälärekisteriin kuuluvat yhteensä 4 192 100,0 % 11 639 3

Päivittäistavaramyynti ketjuittain vuonna 2004Kokonaismyynti 11 639 meur, myymälöitä 4 192 (sis. lopettaneet)

Lähteet: A.C. Nielsen Finland Oy ja* Päivittäistavarakauppa ry

Ryhmittymä Ketju Myymälöiden Pt-myynti Keskimyynti/lukumäärä meur myymälä meur

Rautakirja* R-kioskit 711 250 0,4



PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN RYHMITTYMÄT

Suomen pt-kaupan ryhmittymien markkinaosuudet vuonna 2004,

kokonaismyynti 11 639 meur

K-kaupat4109 meur

35,3 %

S-ryhmä3997 meur

34,3 %

Tradeka1159 meur

10,0 %

Wihuri*545 meur

4,6 %

Stockmann*172 meur

1,5 %

Lidl326 meur

2,8 %

Spar-ryhmä788 meur

6,8 %

Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy* Päivittäistavarakauppa ry

K-ryhmän ketjujen osuudet ryhmittymän

päivittäistavaramyynnistä, 4 109 meur


K-supermarket33,2 %

K-market 25,2 %

K-citymarket 28,3 %

K-extra 7,6 %

Muut 5,7 %

Muut543 meur

4,7 %

Päivittäistavaramarkkinoille on ominaista kaupan ketjuun-tuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Ket-juuntuneen päivittäistavarakaupan osuus vuonna 2004 oli92,5 prosenttia. Kolmen suurimman ryhmittymän hallussaon 79,6 prosenttia päivittäistavaroiden vähittäiskaupanmarkkinoista. Tilanne on sama muissa Pohjoismaissa, silläilman suuriksi koottuja volyymeja ei laajassa ja harvaanasutussa maassa päästä kannattavuuden kannalta riittävääntehokkuuteen. Jos kustannustehokkuus olisi heikompi, semerkitsisi korkeampia hintoja, pienempiä valikoimia ja vä-hemmän palvelua. Ulkomainen kilpailu ja EU:n laajene-minen Baltian mailla laajentaa markkinoita ja liittää Suo-men EU:n sisämarkkinakauppaan myös päivittäistavara-kaupan osalta.

Ruokakesko Oy Ruokakesko toimii päivittäistavaramarkkinoilla ja tarjoaamonipuolisia palveluja kuluttajille ja yritysasiakkaille Suo-messa ja Baltiassa. Keskeiset liiketoiminnot ovat K-ruoka-kauppojen ketjutoiminta Suomessa, Kespro Oy:n suurta-louskauppa yritysasiakkaille sekä päivittäistavaroiden vä-hittäiskauppa Baltiassa.

Suomessa Ruokakeskolla on viisi päivittäistavarakaupanketjukonseptia. Ketjuissa on yhteensä noin 1 100 K-kaup-paa. Vuodesta 2004 Ruokakesko on testannut Cassa-halpa-hintamyymälöitä eri puolella Suomea.

Ruokakesko ja Neste Oil Oyj:n tytäryhtiö Nestemarkki-nointi omistavat puoliksi päivittäistavaroiden ja polttones-teiden vähittäismarkkinoilla toimivan Pikoil Oy:n. Pikoiloperoi K-pikkolo-lähi- ja liikennekauppoja. Baltiassa Ruo-kakesko ja ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluva ICA Bal-tic AB omistavat tasaosuuksin päivittäistavarakauppaa har-joittavan Rimi Baltic AB:n.

www.kesko.fi

JOHTO

Toimitusjohtaja Terho KalliokoskiVaratoimitusjohtaja Harri Sivula, TavarakauppaJohtaja Kari Kivikoski, K-citymarket Johtaja Ari Virnes, K-supermarketJohtaja Eija Jantunen, K-market ja K-extraJohtaja Niila Rajala, Asiakkuus ja henkilöstö sekä K-Plus OyJohtaja Jukka Sipilä, Kenttä ja talousToimitusjohtaja Minna Laakkonen, Kespro OyToimitusjohtaja Mika Rautiainen, Cassa Oy



S-ryhmäS-ryhmän muodostavat osuuskaupat tytäryhtiöineen jaSOK-yhtymä. S-ryhmä tuottaa market-, liikennemyymä-lä- ja polttonestekaupan, tavaratalo- ja erikoistavarakau-pan, hotelli- ja ravintolatoiminnan, auto- sekä maatalous-ja rautakaupan palveluja. S-ryhmällä on Suomessa noin1400 toimipaikkaa. Lisäksi ryhmä harjoittaa Baltian alu-eella marketkauppaa, hotellitoimintaa sekä autokauppaa.

SOK:n tytäryhtiö Intrade Partners Oy on S-ryhmän ketju-jen käyttötavaroiden hankinta- ja logistiikkayhtiö. NorthEuropean Oil Trade Oy on SOK:n ja Greeni Oy:n yhtei-sesti omistama polttonesteiden hankintayhtiö. Inex Part-ners Oy on päivittäistavaroiden hankinta- ja logistiikkayh-tiö. Yhtiön omistavat tasaosuuksin SOK ja OsuuskuntaTradeka-yhtymä.

Valtakunnalliset ketjubränditPrisma, S-market, Sale ja Alepa, ABC, Sokos ja Emotion,Sokos Hotels ja Radisson SAS Hotels, Rosso, RossoExpress, Fransmanni, Amarillo, Sevilla, Memphis, Night,Corner, Coffee House ja Presso, Agrimarket.

www.s-kanava.net

SOK:n johtajistoPääjohtaja Kari NeilimoToimitusjohtaja Ensio Hytönen, Hankkija-Maatalous OyJohtaja Reijo Kaltea, Asiakasomistajuus- ja erikoisliikeryhmäViestintäjohtaja Suso Kolesnik, Viestintä ja julkaisutJohtaja Harri Miettinen, Kehitys- ja henkilöstötoiminnot


S-ryhmän ketjujen osuudet ryhmittymänpäivittäistavaramyynnistä, 3 997 meur

S-market54,8 %

Prisma31,8%

Alepa + Sale

11,1 %

Muut2,3 %

HALLITUS

Puheenjohtaja Pentti Kalliala Varapuheenjohtaja Tapio Särkilahti Puheenjohtaja Heimo Välinen, K-ruokakauppiasyhdistys

K-kauppiasliitto on K-kauppiaiden yhteistoiminta-ja edunvalvontajärjestö, jonka perustehtävänä onK-kauppiasyrittäjyyden kehittäminen ja vahvistami-nen. K-kauppiaat (noin 1 300) ovat toimialayhdistyk-sensä kautta K-kauppiasliiton jäseniä. Kullakin ketjul-la on oma K-kauppiaista koostuva johtokuntansa, jon-ka kautta K-kauppiailla on mahdollisuus vaikuttaaketjunsa kehittämiseen. www.k-kauppiasliitto.fi

Varapuheenjohtaja Kari Salminen, K-ruokakauppiasyhdistysVarapuheenjohtaja Pekka Lehtinen, K-ruokakauppiasyhdistysPuheenjohtaja Jukka Säilä,K-erikoiskauppiasyhdistys Varapuheenjohtaja Mauno Hyttinen, K-erikoiskauppiasyhdistys Puheenjohtaja Tomi Korpisaari, K-maatalous- ja rautakauppiasyhdistys Varapuheenjohtaja Antti Hiilesniemi, K-maatalous- ja rautakauppiasyhdistys Toimitusjohtaja Paavo Moilanen, K-kauppiasliitto ry Sihteeri, asiamies Hannu Rinne, K-kauppiasliitto ry

Toimialajohtaja Matti Pulkki,Hotelli- ja ravintolaryhmäJohtaja, pääjohtajan sijainen Jukka Salminen,HallintotoiminnotMarketkaupan johtaja Antti Sippola,Market-ketjuohjausKetjunjohtaja Heikki Strandén, ABC-ketjuohjaus


Wihuri OyWihuri-konserni on monialayritys, joka harjoittaa päivit-täistavaroiden vähittäiskauppaa omissa Sesto-, Etujätti- jaRuokavarasto-myymäläketjuissaan ja tarjoaa lisäksi kes-kusliikepalveluja Tarmo-lähikauppiasketjussa ja 10-ketjus-sa toimiville asiakasyrittäjilleen. Wihurin tavaranhankin-nan ja logistiikan hoitaa Tuko Logistics Oy.

www.wihuri.com

Johtoryhmä Toimialajohtaja Mika Salokangas Metro-ryhmän johtaja Leena Syrjälä Talousjohtaja Jari Vanhanen Ketjujohtaja Jorma Haapanen, Sesto, Etujätti Ketjujohtaja Niclas Ahlbom, Ruokavarasto


Wihuri Oy:n ketjujen osuudet ryhmittymänpäivittäistavaramyynnistä, 545 meur

Etujätti6,3 %

Sesto17,8 %

Ruokavarasto37,2 %

Tarmot ja Kympit38,7 %

Tradeka OyTradeka Oy on valtakunnallinen vähittäiskaupan alan ket-juyritys, joka toiminta on keskitetysti ohjattua. Tradekanmyymäläbrändit ovat Siwa, Valintatalo ja Euromarket, jamyymälöitä on kotimaassa yhteensä 580. Niiden lisäksiTradekalla on kolme Pietarissa toimivaa myymälää. Tava-ranhankinnasta ja logistiikasta tuontielintarvikkeiden jateollisten elintarvikkeiden osalta vastaa Tradekan yhdessäSOK:n kanssa omistama hankinta- ja logistiikkayhtö InexPartners Oy.

www.tradeka.fi

Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Antti Remes, Tradeka-yhtymä

Johtoryhmä Toimitusjohtaja Markku Uitto Asiakassuhdejohtaja Veijo Heinonen Kaupallinen johtaja Jussi Tolvanen Markkinointijohtaja Kari Luoto Osaamisjohtaja Jaana Lehto

Tradekan ketjujen osuudet ryhmittymänpäivittäistavaramyynnistä, 1 159 meur

Euromarket22,0 %

Siwa50,0 %

Valintatalo28,0 %


Lähde: PTY

Tradeka-yhtymä ja Wihuri Oy julkistivat touko-kuussa 2005 suunnitelmansa yhdistää vähittäis-kauppatoimintansa. Tarkoituksena on yhdistää Tra-dekan Siwat, Valintatalot ja Euromarketit sekä Wi-hurin Ruokavarastot, Sestot ja Etujätit samaan yhti-öön, jonka nimeksi tulee Tradeka Oy. Järjestelyn to-teutuminen vaatii kilpailuviraston hyväksynnän.Esitteen painoon mennessä asia oli vielä kilpailuvi-ranomaisten käsiteltävänä.



Spar-ketjujen osuudet ryhmittymän päivittäistavaramyynnistä, 788 meur

Eurospar13,3 %

Spar86,7 %


Suomen Spar Oyj Suomen Spar Oyj on valtakunnallinen päivittäistavaroidenvähittäiskauppaa harjoittava yhtiö. Sen pääomistaja onruotsalainen Axfood Ab. Suomen Spar palvelee ryhmänsävähittäiskauppoja päivittäistavaroiden tukkukauppiaana,liiketilojen ja kaluston vuokraajana sekä markkinointi-,kiinteistö- ja muiden tukipalveluiden tuottajana. Yhtiönmateriaalitoiminnoista vastaa osakkuusyhtiö Tuko Logis-tics Oy. Suomen Sparin vähittäismyymälät toimivat kah-dessa valtakunnallisessa ketjussa joko ketjunimellä Spar taiEurospar. Spar-ketjun kaupoista kaksi kolmasosaa on itse-näisten kauppiasyrittäjien ja yksi kolmasosa Suomen Spa-rin omistuksessa. Eurospar-ketju on yhtiön kokonaanomistama päivittäistavaraketju.

www.spar.fi

JohtoryhmäToimitusjohtaja Pekka KosonenTalousjohtaja Timo Säiläkivi, Talous ja rahoitusKehitysjohtaja Hannu Harju, KehitysJohtaja Eija Tahvanainen, Eurospar-ketjuJohtaja Heikki Kallio, MyymäläverkostoMarkkinointijohtaja Timo Ahvenainen, AsiakkuusKaupallinen johtaja Markku Kettinen, TuotehallintaJohtaja Peter Klenberg, IT ja Logistiikka

Spar- ja Lähikauppiasliitto rySpar- ja Lähikauppiasliitto on itsenäinen Spar- jaTarmo-kauppiaiden ammatillinen edunvalvon-tajärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1950(Valtakunnan Kauppiasliitto ry). Se valvookauppiaiden ammatillisia ja yhteiskunnallisiaetuja yhteistyössä kaupan muiden järjestöjenkanssa. Spar-kauppiaiden tukkukauppa on Suo-men Spar Oyj ja Tarmo-kauppiaiden Wihuri Oy.

HallitusPuheenjohtaja Timo OittinenVarapuheenjohtaja Matti MarttilaVarapuheenjohtaja Matti Kontiomuu hallitus: Harri Nurminen, Martti Kuitunen, Aki Luomanen, Aila Eronen, Leo Väisänen, Per-Olof Bäckstöm,Tomi Huuho, Markku Kontturi, Yrjö Ahonen

Stockmann Oyj Abp:n tavarataloryhmän kokonaismyynti

928 meur

Pt-myynti18,5 %

Muu myynti81,5 %

Stockmann Oyj AbpStockmann on suomalainen pörssiyhtiö, joka toimii useil-la vähittäiskaupan aloilla ja harjoittaa päivittäistavaroidenvähittäiskauppaa tavarataloissaan Suomessa, Venäjällä, Vi-rossa ja Latviassa. Stockmann-tavaratalojen elintarvike-osastot tunnetaan Stockmann Herkkuina. Hankintakana-via ovat Stockmannin oma elintarvikehankinta, Tuko Lo-gistics Oy sekä Finnfrost Oy.

www.stockmann.fi

Toimitusjohtaja Hannu Penttilä

Tavarataloryhmän johtoryhmäTavarataloryhmän johtaja, Stockmannin varatoimitusjohtaja Heikki VäänänenKotimaan tavaratalojen jaHelsingin tavaratalon johtaja Karl StockmannUlkomaantoimintojen johtaja Jussi KuutsaMarkkinointijohtaja Maaret KuismaOstojohtaja Leena LassilaOstojohtaja Lars EklundhHallintojohtaja Risto Penttilä

Lähde: PTY



Muut ryhmittymiin kuulumattomatMuita edellä mainittuihin ryhmittymiin kuulumat-tomia päivittäistavarakauppoja oli vuonna 2004 yh-teensä 955, mikä on 47 kappaletta edellisvuottaenemmän. Kokonaismyynti oli 869 miljoonaa euroaja osuus päivittäistavaroiden vähittäiskaupan koko-naismarkkinoista 7,5 prosenttia. Kaupan ryhmiinkuulumattomat kaupat käyttävät Lidl-ketjua lu-kuun ottamatta päähankintakanavinaan kaupanryhmien HoReCa-tukkukauppojen toimitustukkujatai noutotukkuja.

Lähde: PTY

R-kioskit ja Veikkausrastit kokonaismyynti 961 meur

Pt-myynti26,0%

Muu myynti74,0%

Rautakirja OyRautakirja Oy harjoittaa päivittäistavaroiden vähittäis-kauppaa R-kioski-ketjun kautta. R-kioskit muodostavatvaltakunnallisen ketjun, joka tarjoaa asiakkailleen viihdet-tä, jännitystä ja mielihyvää sekä päivittäisiä perustuotteitaja palveluja nopeasti ja vaivattomasti aamusta iltaan.Suomessa R-kioskeja on runsaat 700, joista noin kolman-nes toimii franchisingkonseptin mukaisesti ja kaksi kol-mannesta on yhtiön omassa hoidossa. Lisäksi Rautakirjallaon tytäryhtiö Virossa (200 R-kioskia) sekä yhteisyrityksetLatviassa (runsaat 400 kioskia) ja Tsekissä (150 kioskia).R-kioski hankkii tuotteensa suoraan teollisuudelta.

Kioskien lisäksi Rautakirjan merkittävimmät brändit Suo-messa ovat Lehtipiste, Suomalainen Kirjakauppa ja Finn-kino.

www.rautakirja.fi, www.r-kioski.fi

JohtoryhmäToimitusjohtaja Erkki JärvinenToimialajohtaja Markku Pelkonen, KioskikauppaToimialajohtaja Raimo Kurri, LehtitukkukauppaToimialajohtaja Jarmo Oksaharju, KirjakauppaToimialajohtaja Timo Mänty, Viihde ja vapaa-aikaHallintojohtaja Hellevi KekäläinenKehitysjohtaja Jukka Nikkinen

KIOSKIKAUPPAR-kioskit muodostavat Suomen johtavan kioskiketjun, jo-ka toimii kioskimaisen convenience store -toiminnansuunnannäyttäjänä. Ketjun vahvana kilpailuetuna on tuo-te- ja palveluvalikoiman monipuolisuus, jolla se haluaamyös erottautua kilpailijoistaan. Kokoluokassaan ketju onSuomen asioiduin kaupan alan myymäläketju.

R-kioskien rinnalla toimii Veikkausrasti-pelimyymäläket-ju, johon kuului vuoden lopussa 19 myymälää. Näistä val-taosa eli 15 oli Rautakirjan omassa hoidossa, neljä toimifranchisingkonseptin mukaisesti. Pelimyymälöiden määrälaski vuodessa 16:lla, kun osa yksiköistä yhdistettiin lähelläsijaitsevaan R-kioskiin. Muutaman viime vuoden aikanaketjun strategiana on ollut keskittää toiminta lähinnä liike-keskuksiin ja suurten markettien aulatiloihin. Veikkausras-tit toimivat osana R-kioskien organisaatiota.

Suomessa kilpailu kiristyi kaupan alalla vuonna 2004 mel-koisesti, kun uusia toimijoita tuli markkinoille ja kaupanketjut panostivat perinteisiin kioskituoteryhmiin. Pienten,alle 100 neliön myymälöiden uusperustanta oli myös vil-kasta. Kioskien kannalta kahden merkittävän tuoteryh-män, oluen ja puhelinkorttien, myynnissä tapahtui suuriamuutoksia, kun olutveron laskun myötä kaupan voimakashintakilpailu vaikutti markkinaosuuksiin ja teleoperaatto-reiden keskinäinen kilpailu pudotti hintoja. R-kioskit ovatpuhelinkorttien merkittävin myyntikanava.



Tavaratalokaupalla on merkittävä osuus käyttötava-rakaupan kokonaismarkkinoista erityisesti pukeu-tumisen sekä kotiin ja vapaa-aikaan liittyvien tuot-teiden osalta. Tavaratalokauppa joutuu yhä tiukem-paan kilpailuun ulkomaisten vaatetusalan kauppa-ketjujen kanssa, ja erityisesti keskustatavaratalojen

on jatkuvasti tarkistettava liikeideaansa nopeastimuuttuvassa käyttötavaroiden kilpailutilanteessa.Suomalaiset tavaratalot ovat kuitenkin pystyneet pi-tämään hyvin pintansa ja lisänneet tasaisesti myyn-tiään. Kaikki tavarataloketjut kohensivat vuonna2004 tulostaan edellisvuodesta.

TAVARATALOKAUPPA

Lukumäärä Lukumäärä Myynti Myynti Myynnin2003 2004 2003 2004 muutos %

KeskoAnttila 33 33 391 424 8,2Citymarket 50 51 1300 1354 4,1S-ryhmäSokos 19 20 357 403 12,9Prisma 41 46 1457 1617 11,0TradekaMaxi 4 134Euromarket 19 19 301 290 -3,8Stockmann 6 6 578 609 5,5Yhteensä 172 175 4518 4697 3,9

PTY:n jäsenyritysten tavaratalojen myynnin jakautuminen (meur), vuosina 2003 ja 2004 (ALV 0 %)

Pukeutuminen Koti, vapaa-aika Elintarvikkeet Kokonaismyynti

PTY:n jäsenyritysten tavaratalojen kokonaismyynti (meur), lukumäärä ja myynnin kehitys vuosina 2003 ja 2004 (ALV 0 %)

2003 2004 Muutos 2003 2004 Muutos 2003 2004 Muutos 2003 2004 Muutos% % % %

KeskoAnttila 102 108 5,3 289 316 9,3 391 424 8,2Citymarket 141 132 -6,1 329 338 2,5 830 884 6,5 1300 1354 4,1S-ryhmäSokos 159 181 14,3 54 60 11,7 144 162 11,8 357 403 12,9Prisma 99 113 14,0 386 435 12,6 972 1069 10,0 1457 1617 11,0

TradekaMaxi 19 24 91 134Euromarket 29 29 2,1 43 41 -6,1 229 220 -4,1 301 290 -3,8Stockmann 238 268 12,6 213 212 -0,4 127 129 2,1 578 609 5,5Yhteensä 787 831 5,7 1338 1402 4,7 2393 2464 3,0 4518 4697 3,9

Lähde: PTY

Lähde: PTY



Sesto- ja Etujätti-myymälöiden ketjujohtaja JormaHaapanen on PTY:n vähittäiskaupparyhmän puheen-johtaja

Päivittäistavarakauppa ry:n vähittäiskaupparyhmä käsitte-lee asioita kaikkien myymälätyyppien näkökulmasta. Onhaasteellista yhdistää pienten lähimyymälöiden, kioskien,suurten tavaratalojen ja toisaalta hypermarkettien näkökul-mat toisiinsa.

Päivittäistavarakaupan kehitystrendeissä on tutkimustenmukaan tapahtumassa muutoksia, joskin merkit niistä ovatvielä varovaisia. A.C. Nielsen Finland Oy:n mukaan kes-kiostos laski vuonna 2004 ensimmäisen kerran pitkästä ai-kaa ja samalla kaupassakäyntien viikoittainen lukumääräkasvoi. Myös myymälämäärän lasku on päättynyt. Alle 400neliömetrin valintamyymälöiden määrä on lähtenyt kas-vuun samalla kun pienten 400–1 000 neliömetrin super-markettien lukumäärä laskee ja yli 1 000 neliömetrin su-permarkettien määrä kasvaa.

Kaupan rakennemuutoksessa puhutaan nyt polarisoitumi-sesta. Hinnan merkitys on ainakin lyhyellä aikavälillä sel-västi korostunut kaikissa myymälätyypeissä ja myynnin ar-von kasvu on erittäin vaatimatonta. Kustannustaso nouseekuitenkin vääjäämättä, joten kaikki tehokkuutta ja tuotta-vuutta lisäävät ja kustannuksia alentavat toimet ovat nytkaupoille tärkeitä. Vähittäiskaupparyhmän työohjelmassaon asioita, joilla on osaltaan merkitystä koko toimialankustannuskehitykseen ja tehokkuuteen.

Vuoden 2005 alkupuolella valmistui koko päivittäistavara-kauppasektorin yhteinen omavalvontaohjeisto ja -mate-riaali. Omavalvontaprojektin yhtenä päätavoitteena on ol-lut luoda kaupan omavalvonnan parhaat käytännöt ja stan-dardoida eri paikkakunnilla noudatettavat toimintatavat.Tähän saakka säännöt ja kriteerit ovat vaihdelleet paikka-kunnittain. Uusi omavalvontaohjeistus on lähtenyt leviä-mään hyvin eri kaupparyhmien käyttöön. Omavalvonnanvakuuttavuus ja luotettavuus on tärkeä kriteeri, kun edus-kunnassa käsitellään omavalvonnan viranomaisvalvonnanmuuttumista maksulliseksi.

Maksut on tärkeää pitää mahdollisimman matalina ja oi-keudenmukaisina. Tavoitteena tulee olla, että kun asiatovat kunnossa, ei tarvitse maksaa valvonnasta. Uutena yh-teiseen omavalvontaan liittyvänä projektina on vähittäis-kaupparyhmässä käynnistetty hanke myös kaupan turval-lisuusasioihin liittyvän ohjeistuksen saamiseksi yhteiseenkäyttöön.

Vähittäiskaupparyhmässä merkittävimpiä kaupan ja kokoelintarvikeketjun toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä pa-rantavia hankkeita ovat kaupan ja teollisuuden ECR-yh-teistyöhanke, maakuntaruokahanke ja myymälälavojen te-hokkaampaan kierrättämiseen liittyvä hanke. Niissä kaup-pa toimii aktiivisesti yhteistyössä Elintarviketeollisuusliittory:n kanssa.

Kyläkauppojen investointituen jatkuvuuden varmis-taminen on maaseudun syrjäseutujen kauppapalve-lujen säilyvyyden kannalta tärkeää. Koko Suomeakoskevan kaupunkikuvasuosituksen aikaansaamises-sa on kyse samantyyppisestä toimintatapojen yhte-näistämisestä kuin omavalvonnassa. Julkisivumää-räykset ja ulkomainontaan liittyvät säännöt vaihtele-vat paikkakunnittain voimakkaasti, joten yhteistenlinjausten löytäminen on vähittäiskaupan suunnit-telun ja toiminnan kannalta eduksi. Kaupan alankoulutuksen kehittäminen yhdessä Suomen KaupanLiiton kanssa on myös vähittäiskaupparyhmänasialistalla – onhan selvästi nähtävissä, että ammatti-taitoinen henkilökunta vähenee tulevaisuudessa. Sa-malla halutaan panostaa koko kaupan alan houkut-televuuteen ja tuoda kauppaa esiin tulevaisuudentyöpaikkana.

TÄRKEITÄ HANKKEITA KAUPAN HYVÄKSI


19

Tehokkuutta logistiikkaan

Päivittäistavarakaupan toimintaympäristö muuttuunopeasti. Alan toimijat ovat jo kansainvälistyneet, jans. kotimarkkinoiksi luetaan joko Itämeren alueen,Euroopan tai globaalitason markkinat. Kansallinennäkökulma ei enää riitä, kun on vahvistettava suo-malaisen päivittäistavarakaupan kilpailukykyä. Päi-vittäistavarakauppa ry:n hankinta- ja logistiikkaryh-mässä on sen perustamisesta lähtien pidetty vahvastimielessä nopea kehitys ja niin hankintamarkkinoillakuin logistiikassakin laajentunut markkina-alue.

Ryhmän laatimalla työohjelmalla on tarkoitus ko-hentaa koko päivittäistavarakaupan tehokkuutta jakilpailukykyä pitkässä toimintoketjussa alkutuotan-nosta kuluttajalle saakka.

Ajankohtaista ryhmässä on myös kaupan markki-noimien tuotteiden jäljitettävyyden jatkokehittämi-nen rinnan viranomaisvalvonnan kanssa osana lo-gistista tehokkuutta ja elintarviketurvallisuutta.Ryhmän työohjelmassa keskeisiä aiheita vuonna2005 ovat juomapakkauslogistiikka ja kaupanmuun ympäristölogistiikan parantaminen.

Uudelleenkäytettävien PET- ja lasipullojen kierrä-tysjärjestelmä käynnistetään juoma-alan yhteistentavoitteiden pohjalta. Juomapakkauslogistiikkaanlaaditaan suunnitelma yhdessä Palpa Oy:n ja Eko-pullo ry:n sekä yhdistyksen vähittäiskaupparyhmänkanssa. Päivittäistavarakauppa tehostaa yhteistyötäpakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa ja koko toi-mintaketjuun haetaan kustannusvastaava tasapuoli-nen kustannustenjakomalli.

Banaanien tuontikiintiöjärjestelmästä halutaan luo-pua EU-tasolla, ja näin alentaa banaanien hintaa.

PTY:n ECR-hankkeissa sekä tuotetietopankin kehi-tystyössä pyritään parantamaan kaupan yritystentoimintaedellytyksiä muokkaamalla yhteisiä toi-mintakäytäntöjä.

Vapaa hankinta ja tehokas logistiikka varmistavatosaltaan suomalaisen päivittäistavarakaupan kilpai-lukykyä tulevinakin vuosina.

P Ä I V I T T Ä I S T A V A R A K A U P P A 2 0 0 5 – 2 0 0 6

PÄIVITTÄISTAVAROIDEN HANKINTA JA LOGISTIIKKA

Inex Partners Oy:n toimitusjohtaja Risto Pyykönen onPTY:n hankinta- ja logistiikkaryhmän puheenjohtaja

Ruokakesko OyK-kauppojen tavarahankinnasta, logistiikasta jaketjujen johdosta vastaa Ruokakesko Oy, jonkavarastomyynnin liikevaihto vuonna 2004 oli1 600 miljoonaa euroa. Keskusvarasto sijaitseeVantaan Hakkilassa. Aluevarastot sijaitsevat Tam-pereella ja Turussa.

Inex Partners OyS-ryhmän ja Tradekan vähittäiskauppaketjujenhankinta- ja logistiikkayrityksen, Inex PartnersOy:n päivittäistavaroiden varastomyynnin liike-vaihto vuonna 2004 oli 1 505 miljoonaa euroa.Toimitusverkoston muodostavat Kilon logistiik-kakeskus Espoossa, jakelukeskukset Lempäälässäja Oulussa ja terminaalit Kouvolassa ja Kuopios-sa. Erikoistavaroiden logistiikkakeskus sijaitseeVantaan Hakkilassa.

Tuko Logistics OyWihuri Oy:n, Suomen Spar Oyj:n, StockmannOyj Abp:n ja Heinon Tukku Oy:n päivittäistava-roiden hankinnasta vastaa osittain niiden omista-ma Tuko Logistics Oy, jonka varastomyyntivuonna 2004 oli 648 miljoonaa euroa. Yhtiöntoimipaikat sijaitsevat Keravalla ja HelsinginSompasaaressa.



HORECA-TUKKUKAUPPAHoReCa-lyhenne tulee sanoista Hotels, Restaurants jaCatering. Kansainvälisesti käytetty tunnus kertoo ke-hittyvästä kaupasta ja sen asiakaskunnasta enemmänkuin aiemmin käytetty suurkeittiökauppa. HoReCa-tukkukauppa on tärkeä osa päivittäistavarakaupan ko-konaispalvelua ja se vastaa vähittäiskaupan ulkopuoli-sesta tavaranvälityksestä noin 19 000 asiakkaalle. Sentarjoama monipuolinen palvelukokonaisuus auttaaasiakkaita keskittymään omaan toimintaansa.

Kespro Oyon Ruokakesko Oy:n tytäryhtiö. Yhtiöllä on toimitus-myyntiyksiköt Vantaalla, Turussa, Tampereella, Lah-dessa, Kuopiossa ja Oulussa sekä 17 tukkua eri puolel-la Suomea. Vuonna 2004 liikevaihto oli 742 miljoonaaeuroa.

Wihuri Oy Aarnio, Metro-ketju kuuluu Wihuri-konsernin päivittäistavararyhmään.Helsingissä sijaitseva toimitusmyyntiyksikkö palveleeasiakaskuntaa kaikkialla Suomessa, minkä lisäksi yri-tyksellä on 31 pikatukkua eri puolilla Suomea.

Meira Nova Oyon SOK:n ja Tradeka Oy:n omistaman Inex PartnersOy:n tytäryhtiö. Toimitusverkoston muodostavat Van-taan logistiikkakeskus ja viisi myyntikonttoria termi-naaleineen Vantaalla, Turussa, Lempäälässä, Jyväsky-lässä ja Oulussa. Liikevaihto vuonna 2004 oli 197 mil-joonaa euroa.

Heinon Tukku Oyon perheyritys, jolla on kolmen toimitustukun lisäksikaksi pikatukkua ja kaksi toimistotarviketukkua. Toi-mitustukut sijaitsevat Espoossa, Tampereella ja Turussaja pikatukut Helsingissä ja Vantaalla. Heinon TukkuOy:n liikevaihto vuonna 2004 oli 151 miljoonaa euroa.

Kespro Oy:n toimitusjohtaja Minna Laakkonen onPTY:n HoReCa-tukkukaupparyhmän puheenjohtaja

Kasvu ateriamyynnistäHoReCa-tukkukauppojen myynti vuonna 2004 las-ki 2,3 prosenttia 1 485 miljoonaan euroon. Myyn-nin taantumiseen vaikuttivat keskeisesti tupakka-lainsäädäntö ja alkoholiveron aleneminen. Alkoho-lista entistä suurempi osa nautitaan ravintoloiden si-jasta kotona.

HoReCa-alan annosmäärät kasvoivat 2 prosenttia.Eniten ne kasvoivat toimipisteissä, joissa on kor-keintaan keskiolutoikeudet. Voimakkaimmin an-nosmäärät lisääntyivät huoltoasemakahviloissa ja -ravintoloissa, 12 prosenttia. Vuoden taantuman jäl-keen myös hampurilais- ja kebabpaikkojen sekäpizzerioiden annosmäärät kasvoivat 3,4 prosenttia.

Asiakkaiden valinnat muuttuvat jatkuvasti samoinkuin yksilön roolitkin tilanteiden muuttuessa. Tä-män päivän asiakkaat eivät kuulu yhteen ja tiettyynkategoriaan. Yhtenä päivänä ravintola-asiakkaanateriavalintoja ohjaa esim. terveellisyys, toisena päi-vänä nautinnonhalu ja herkullisuus. Molemmatovat hyviä valintoja. HoReCa-alan tarjonnan onkintärkeätä pystyä vastaamaan koko ajan muuttuvaankysyntään. Ravintolapalvelut joutuvat kilpailemaanvahvasti kuluttajan nettotuloista ja siitä, mihin nejatkossa kanavoituvat.

Nopeasti muuttuvalla HoReCa-alalla tuotteiden japalveluiden elinkaaret lyhenevät. Taistelu asiak-kuuksista kiristyy edelleen, ja voittajia ovat yritykset,joilla on parhaat ja asiakaslähtöisimmät palvelukon-septit.



Euroopassa toimii useita yhteisosto-organisaatioita,joissa on mukana suomalaisia yrityksiä. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritykset ovat mu-kana seuraavissa:

AMS Marketing Service BVAMS Marketing Service BV on merkittävien eu-rooppalaisten kauppayritysten yhteenliittymä, jon-ka tarkoituksena on tehokkaalla yhteistoiminnalla –mm. yhteisostojen avulla – saada synergiaetujaosakkailleen. Vuonna 1988 perustetun AMS:n koti-paikka on Hollanti. Suomalaista kauppaa AMS-yh-teenliittymässä edustaa Ruokakesko Oy. Yhteistoi-minnan tuloksia ovat mm. Euro Shopper -tuotteet.Internet: www.ams-marketing.com

Buying International Group SPAR (BIGS)International SPARin osto-organisaatio BIGS pe-rustettiin vuonna 1991. BIGS on InternationalSPARin tytäryhtiö ja sen jäseninä on 15 eurooppa-laista SPAR-yritystä. BIGSin ydintoiminto on tuot-taa Euroopan markkinoille Spar private label -tuot-teita. BIGS toimii International SPARin yhteydessäAmsterdamissa Hollannissa.

Coop NordenInex Partners Oy tekee yhteistyötä Coop Nordeninkanssa.Internet: www.coopnorden.org

MUKANA KANSAINVÄLISISSÄ OSTO-ORGANISAATIOISSA

Kaupan omien merkkien kehitys Suomessa

2001 2002 2003 2004Osuus myynninarvosta 6,6 % 6,7 % 7,6 % 8,9 %

Lähde: A. C. Nielsen Scan Track

Myynnin arvon kasvu vuonna 2003–2004

2003 2004Kokonaiskasvu 1,9 % 2,2 %Omat merkit 15,9 % 18,5 %

Lähde: A. C. Nielsen Scan Track

Ruokakesko Oy SOK ja Tradeka Oy Suomen Spar Oyj Wihuri Oy, Heinon Tukku Oy jaStockmann Oyj Abp

Private label -tuotteet Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä

KAUPAN OMAT MERKITTutkimusten mukaan kaupan omien merkkien eliprivate labelsien tavoitteena on

• lisätä asiakasuskollisuutta• vahvistaa ja erilaistaa ketjubrändiä• erottua kilpailijoista• vahvistaa markkina-asemaa• lisätä vähittäiskaupan katetta• parantaa tuotteiden laatua• varmistaa toimitusketjun hallinta.

Euroopassa kaupan omien merkkien osuus päivittäis-tavaroista on 20-40 prosentin tasolla. Omien merk-kien osuus on Suomessakin voimakkaassa kasvussa.



TUOTERYHMIEN MYYNNINKEHITYS

Myynti Osuus Muutos 2004 kokonais- vuodesta

1000 € myynnistä 2003

Leipomotuotteet 685 869 5,9 % 1,2 %Lihavalmisteet 629 327 5,4 % 0,7 %Keskioluet (max 4,7 %) 628 264 5,4 % -9,9 %Teollisesti pakatut juustot 532 923 4,6 % 2,1 %Savukkeet 437 056 3,8 % 1,1 %Maidot 419 589 3,6 % 1,0 %Makeistuotteet yhteensä 386 395 3,3 % 2,3 %Valmisruoat 373 663 3,2 % 5,3 %Teollisesti pakattu liha 254 965 2,2 % 16,4 %Virvoitusjuomat 222 356 1,9 % -3,7 %Keltaiset rasvat 184 638 1,6 % -0,9 %Viinit, siiderit ja juomasekoitukset (max 4,7 %) 172 910 1,5 % -12,5 %Jogurtit 167 878 1,4 % 2,8 %Kahvit 157 008 1,3 % 2,8 %Siipikarja 153 758 1,3 % 5,5 %Mehut ja mehujuomat 144 478 1,2 % -2,1 %Jäätelöt 136 151 1,2 % -3,1 %Keksit 111 914 1,0 % -0,1 %Kermat (sis. kasvirasvaseokset) 86 756 0,7 % 3,2 %Snacksit 79 061 0,7 % 0,4 %

Lähde: AC Nielsen Market Trends 2005

Tuoteryhmien erilaiset myyntikehitykset kertovat sekä ku-lutustottumusten muutoksista, tuotekehityksestä että kaup-papoliittisista muutoksista.

Kasvu Myynnin-euroina kehitys1000 €

Teollisesti pakattu liha 35 915 16,4 %Valmisruoat 18 723 5,3 %Teollisesti pakatut juustot 10 882 2,1 %Kahvileivät 9 522 7,4 %Makeistuotteet 8 700 2,3 %Teollisesti pakattu siipikarja 8 033 5,5 %Savukkeet 4 924 1,1 %Jogurtit 4 621 2,8 %Lihavalmisteet 4 620 0,7 %Meikit, semi-selektiiviset 4 586 11,0 %

Lähde: AC Nielsen Market Trends 2005

Päivittäistavarakaupan 20 suurinta tuoteryhmää2004 (kokonaismyynti 11,6 mrd €)

Euromääräisesti suurimmat kasvajat 2004

Menestyjiä ja trendejä vuonna 2004• Kauppojen omat merkit• Teollisuuden pakkaama liha ja siipikarja• Valmisruoat, erityisesti perinteiset laatikot, mikroateriat

ja lihapiirakat• Kokolihatuotteet• Pehmeät kuivat hedelmät• Kevyt-, terveys-, luontais- ja erikoistuotteet

(laktoositon ja gluteeniton)• Energia-, urheilu- ja hyvinvointijuomat• Etniset tuotteet• Säilykkeissä nousijana kalasäilykkeet

• Hapankermat, erityisesti ranskankermat• Pakasteissa nousijoita; pakastemarjat ja ruokapa-

kasteissa wokit, valmiit ateriat ja pizzat• Laatu, terveellisyys ja nopeus

Merkittävin putoaja 2004• Keskiolut tippui ykköspaikaltaan kolmanneksi

suurimmaksi (arvo) tuoteryhmäksi pt-kaupassa.Hinnan laskiessa kulutus kasvoi.

Lähde: AC Nielsen Scan Track ja Market Trends 2005



PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY:N ORGANISAATIO 2005

Toimiston tehtävänjako Toimitusjohtaja Osmo Laine Elinkeinopolitiikka, vähittäiskauppa, hallinto ja viestintäJärjestöpäällikkö Ilkka Nieminen Hankinta, logistiikka ja projektitAsiamies Nora Juvonen HoReCa, hankinta ja lainsäädäntöAsiamies Niko Pulli HoReCa, hankinta ja lainsäädäntöAsiamies Anna Savisalo Elintarvikkeet, tuoteturvallisuus ja projektitJohdon assistentti Marjut Vartiainen TalousAssistentti Sari Hokkanen Tilastointi ja julkaisut

HALLITUSPj. Antti Remes,

Osuuskunta Tradeka-yhtymäJukka Hienonen, Stockmann Oyj Abp

Arto Hiltunen, Helsingin Osuuskauppa Elanto

Pekka Kosonen, Suomen Spar OyjMarkku Pelkonen,

Rautakirja OyMika Salokangas, Wihuri Oy

Antti Sippola, SOKHarri Sivula, Ruokakesko OyMarkku Uitto, Tradeka Oy

Heimo Välinen, K-kauppiasliitto rysiht. Osmo Laine

TOIMITUSJOHTAJAOsmo Laine

HORECA-TUKKUKAUPPARYHMÄPj. Minna Laakkonen, Kespro OyPetri Heino, Heinon Tukku OyJouni Nurmi, Meira Nova Oy

Leena Syrjälä, Wihuri Oysiht. Nora Juvonen, PTY

HANKINTA- JA LOGISTIIKKARYHMÄPj. Risto Pyykönen, Inex Partners OyLars Eklundh, Stockmann Oyj Abp

Sauli Harju, Inex Partners OyJuhani Ilmola, SOK

Heikki Karpovuo, Tuko Logistics OyMartti Laosmaa, Tuko Logistics Oy

Jukka Ojapelto, SOKAntti Palomäki, Ruokakesko Oy

Mauri Penttinen, K-kauppiasliitto ryKarri Pulli, Ruokakesko OyJussi Tolvanen, Tradeka Oysiht. Ilkka Nieminen, PTY

VÄHITTÄISKAUPPARYHMÄPj. Jorma Haapanen, Wihuri Oy

Veijo Heinonen, Tradeka OyPentti Kaulamo, K-kauppiasliitto ryMarkku Kettinen, Suomen Spar Oyj

Harri Koivula, Rautakirja OyTimo Könttä, K-kauppiasliitto ry

Timo Oittinen, Spar- ja lähikauppiasliitto ry

Jukka Ojapelto, SOKPirjo Pyykkö, Stockmann Oyj Abp

Ari Virnes, Ruokakesko Oysiht. Osmo Laine, PTY

YHDYSKUNTASUUNNITTELURYHMÄPj. Heikki Kallio, Suomen Spar Oyj

Eero Ahtela, Kiinteistökesko/Ruokakesko OyHeikki Heinimäki, Tradeka Oy

Juhani Virtanen, SOKMika Salokangas, Wihuri Oy

siht. Osmo Laine, PTY

TIETOHALLINTORYHMÄPj. Timo Heimo, Ruokakesko Oy

Pertti Hakala, Tradeka OyPeter Klenberg, Suomen Spar Oyj

Irja Simola, SOKArto Timonen, Wihuri Oysiht. Ilkka Nieminen, PTY

TUOTELAINSÄÄDÄNTÖRYHMÄPj. Pirjo Heiskanen, Tuko Logistics Oy

Ilkka Alarotu, SOKEeva Jokela, Inex Partners Oy

Matti Kalervo, Ruokakesko OyMarkus Luhtala, Stockmann Oyj Abp

Toni Pokela, K-kauppiasliitto rysiht. Anna Savisalo, PTY


SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA SOKPL 1, 00088 S-ryhmäFleminginkatu 34, 00510 HelsinkiPuh. 010 768 011Fax 010 768 2390www.s-kanava.net

SUOMEN SPAR OYJPL 140, 01721 VantaaTiilenpolttajankuja 5, 01720 VantaaPuh. 020 5321Fax 020 532 6023www.spar.fi

STOCKMANN OYJ ABPPL 147, 00381 HelsinkiKutomotie 1 C, 00380 HelsinkiPuh. (09) 1211Fax (09) 121 5812www.stockmann.fi

HEINON TUKKU OYNiittytie 12, 01510 VantaaPuh. (09) 7003 611Fax (09) 7003 6160www.heinontukku.fi

RUOKAKESKO OYSatamakatu 3, 00016 KeskoSatamakatu 3, 00160 HelsinkiPuh. 010 5311Fax 010 532 3471www.kesko.fi

TRADEKA OYPL 72, 00501 HelsinkiHämeentie 19, 00500 HelsinkiPuh. (09) 7331Fax (09) 733 2533www.tradeka.fi

WIHURI OYPL 329, 00811 HelsinkiWihurinaukio 2, 00570 HelsinkiPuh. (09) 415 815Fax (09) 684 8918www.wihuri.fi

RAUTAKIRJA OYPL 1, 01641 VantaaKoivuvaarankuja 2, 01640 VantaaPuh. (09) 852 81Fax (09) 853 3281, 852 8511www.rautakirja.fiwww.r-kioski.fi

K-KAUPPIASLI ITTO RYKruunuvuorenkatu 5 A, 00160 HelsinkiPuh. 010 53010Fax 010 533 6238www.k-kauppiasliitto.fi

SPAR- JA LÄHIKAUPPIASLI ITTO RYc/o Suomen Spar Oyj TilipalveluTiilenpolttajankuja 5, 01720 VantaaPuh. (019) 521 4500 / 0400 312 402Fax (019) 584 900

INEX PARTNERS OYPL 230, 02631 EspooKutojantie 2, 02630 EspooPuh. 0204 41 11Fax 0204 41 3043www.inex.fi

TUKO LOGISTICS OYPL 115, 04201 KeravaTervahaudankatu 7, 04200 KeravaPuh. 020 77 111Fax 020 771 2000www.tuko.fi

RUOKAKESKO OYSatamakatu 3, 00016 KeskoSatamakatu 3, 00160 HelsinkiPuh. 010 5311Fax 010 532 3471www.kesko.fi

YRITYSJÄSENET

YHTEISÖJÄSENET

JÄSENYRITYSTEN HANKINTAYHTIÖT

YHTEYSTIEDOT

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RYPL 340, 00131 HelsinkiEteläranta 10, 00130 HelsinkiFax (09) 1728 6120Sähköposti: [email protected]

Suora numeroToimitusjohtaja Osmo Laine (09) 1728 6111Järjestöpäällikkö Ilkka Nieminen (09) 1728 6112Asiamies Nora Juvonen 9/2005 astiAsiamies Niko Pulli 10/2005 alkaen (09) 1728 6113Asiamies Anna Savisalo (09) 1728 6114Johdon assistentti Marjut Vartiainen (09) 1728 6115Assistentti Sari Hokkanen (09) 1728 6116


päivittäistavarakauppa 2005–2006 · passa viini, olut ja ruoka kuuluvat luontevasti yhteen,...

Documents