tilinpäätös 2015 - siilinjärvi...5 siilinjÄrven kunta – tilinpäätös 2015 1...

Siilinjärven kunta

Tilinpäätös 2015

Kunnanvaltuusto 13.6.2016

Tilinpäätös 2015

Kansikuva:

Vanhan Pappilan palvelukoti Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy Valokuva: Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Sisällysluettelo

1 TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................... 5

1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa ........................................................................ 5 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus ....................................................................................................... 5 1.1.2 Kunnan hallinto .................................................................................................................... 8 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys ............................................................................................. 12 1.1.4 Kuntatalouden kehitys........................................................................................................ 12 1.1.5 Oman alueen kehitys ......................................................................................................... 13 1.1.6 Kunnan henkilöstö ............................................................................................................. 17 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ................................................ 18 1.1.8 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa ................................................ 19 1.1.9 Ympäristötekijät ................................................................................................................. 20

1.2 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta 1.1.–31.12.2015 ........................................................ 20

1.3 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä ............ 24

1.4 Kokonaistalouden tarkastelu ........................................................................................................ 24 1.4.1 Tuloslaskelma 2015 ........................................................................................................... 24 1.4.2 Rahoituslaskelma 2015...................................................................................................... 29 1.4.3 Tase 2015 .......................................................................................................................... 32

1.5 Kokonaistulot ja –menot ............................................................................................................... 35

1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous ................................................................................................ 36 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ............................................. 36 1.6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat....................................................................... 36 1.6.3 Konsernivalvonnan selonteko ............................................................................................ 40 1.6.4 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta ....................................................... 40 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut .............................................................................. 43

1.7 Tilikauden 2015 tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet .............................. 47 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .................................................................................................. 49

2.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen ........................................................................................ 49

2.2 Käyttötalouden toteutuminen ....................................................................................................... 53

KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT ............................................................................... 54 Vaalit ............................................................................................................................................ 54 Hallinto- ja viestintäpalvelut ......................................................................................................... 55 Elinkeinopalvelut .......................................................................................................................... 57 Henkilöstöpalvelut ........................................................................................................................ 58 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut .............................................................................................. 60 Kaavoitus ...................................................................................................................................... 62 Joukkoliikenne .............................................................................................................................. 64

TALOUS- JA TUKIPALVELUT ..................................................................................................... 66 Tilintarkastus ................................................................................................................................ 66 Talous- ja tukipalveluiden hallinto ................................................................................................ 68 Talouspalvelut .............................................................................................................................. 68 Muut tukipalvelut .......................................................................................................................... 69 Pelastustoimi ................................................................................................................................ 71 Tietotekniikkapalvelut ................................................................................................................... 71 Ruoka- ja puhtauspalvelut ........................................................................................................... 73 Maaseutuhallinto .......................................................................................................................... 76 Ympäristöterveyspalvelut ............................................................................................................. 79

SIVISTYSPALVELUT................................................................................................................... 83 Opetuspalvelut ............................................................................................................................. 84 Varhaiskasvatuspalvelut .............................................................................................................. 87 Kansalaisopisto ............................................................................................................................ 88 Kirjasto ......................................................................................................................................... 91 Liikuntapalvelut ............................................................................................................................ 92 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut .......................................................................................................... 94

TEKNISET PALVELUT ................................................................................................................ 97 Tekninen hallinto ja varikkopalvelut ............................................................................................. 98 Kuntatekniikka .............................................................................................................................. 99 Toimitilojen ylläpito ..................................................................................................................... 101 Vesihuoltolaitos .......................................................................................................................... 102 Rakennusvalvonta ...................................................................................................................... 103 Ympäristönsuojelu ...................................................................................................................... 105 Yksityistieasiat ............................................................................................................................ 107

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ........................................................................................ 108 Yhteiset palvelut ......................................................................................................................... 109 Sosiaali- ja perhepalvelut ........................................................................................................... 113 Hoiva- ja vanhuspalvelut ............................................................................................................ 124 Terveyspalvelut .......................................................................................................................... 129 Pakolaishuolto ............................................................................................................................ 138

2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen............................................................................................... 139

2.4 Investointiosan toteutuminen ..................................................................................................... 143

2.5 Rahoitusosan toteutuminen ....................................................................................................... 153

2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ........................................................ 155 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................. 158

3.1 Siilinjärven kunnan tilinpäätöslaskelmat .................................................................................... 158

3.2 Siilinjärven kunnan konsernien tilinpäätöslaskelmat.................................................................. 162 4 LIITETIEDOT...................................................................................................................................... 166

4.1 Tilinpäätöksen laatimista kokevat liitetiedot ............................................................................... 166 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ....................................................................... 166 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ...................................................................... 167 4.1.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot ................................................................................. 168 4.1.4 Taseen liitetiedot, vastaavaa ........................................................................................... 171 4.1.5 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ............................................................................ 175 4.1.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ....................................................... 177 4.1.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot ....................................................................................... 179 4.1.8 Ympäristövastuut ............................................................................................................. 180

5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ....................................................................................................... 181

5.1 Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö ............................................................. 181

5.2 Toimitilojen ylläpito, laskennallisesti eriytetty taseyksikkö ......................................................... 192 6 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ........................................................................................... 195 7 LUETTELOT JA SELVITYKSET ....................................................................................................... 196

7.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä .................................................... 196

5 SIILINJÄRVEN KUNTA – Tilinpäätös 2015

1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa

1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos

Suomen talous on supistunut jo usean vuoden ajan. Käännettä parempaan on toistuvasti ennustet-tu, mutta kasvu-uralle ei ole päästy. Keskeinen syy talouskasvun heikkouteen viime vuosina on ollut heikko vientikysyntä sekä yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. En-nakkotiedon mukaan bruttokansantuote kasvoi vaivoin 0,2 %. Viennin volyymi väheni noin -1,1 % ja tuonnin -2,0 %. Yksityinen kulutus kuitenkin kasvoi 1,3 % ja julkinen kulutus 0,4 %. Yksityiset investoinnit vähenivät -2,2 % ja samoin väheni myös julkiset investoinnit -1,6 %.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys jatkoi kasvuaan. Vuoden 2015 työttö-myysasteen vuosikeskiarvo oli 9,4 %, kun se vuonna 2014 oli 8,7 %. Työttömyyden ennustetaan pysyvän suuresta piilo- ja rakennetyöttömyyden määrästä johtuen samalla tasolla vielä 2016 ja alenevan vain vähän 2017. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli historiallisesti keskimäärin -0,1 % eli deflaation puolella. Tähän vaikutti mm. asuntolainojen keskikorkojen lasku, polttonestei-den kuluttajahintojen halpeneminen sekä tavaroiden ja elintarvikkeiden hintojen lasku. Inflaation ennustetaan pysyvän edelleen keskimääräistä hitaampana, ollen ennusteen mukaan n. 1,0 %:n tasolla.

Kuntaliiton julkaisemien vuoden 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yh-teenlaskettu vuosikate laski 2,88 miljardista eurosta 2,55 miljardiin euroon. Vähennystä on noin -11,4 %. Toimintakulujen muutos oli n. -0,8 % (ilman yhtiöittämisiä n. +1 %) ja toimintatuottojen muutos n. -11 % (ilman yhtiöittämisiä n. -1 %) Vuosikate asukasta kohti oli ennakkotietojen mu-kaan 324 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 403 euroa. Vuosikate kattoi kuntien ja kuntayhtymien poistot ja n. 68 % poistonalaisista investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 11 kappa-letta, kun vastaavasti edellisenä vuonna niitä oli 10.

Kuntien toimintakatteet heikkenivät 3,7 % vuonna 2015. Verotulojen hiipuminen ja palvelujen ky-synnän lisäys ovat pakottaneet kunnat sopeuttamaan talouttaan määrätietoisesti mm. henkilöstö-menosäästöinä, jotka olivat KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan n. 300 milj. euroa.

Yhteensä 98 kuntaa nosti jälleen tuloveroprosenttejaan, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 %. Kiinteistöverotulot kasvoivat n. 6,1 % ja yhteisöverot n. 12,3 %. Verotulot kasvoivat yhteensä 21,18 miljardista eurosta 21,76 miljardiin eli noin 2,8 %. Valtionosuudet puolestaan säilyivät edellisvuoden tasolla ollen 8,22 miljardia euroa. Alhaisin tuloveroprosentti oli 16,50, korkein 22,50 ja painotettu kesimääräinen tuloveroprosentti 19,87 %.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi sopeutustoimista huolimatta, mutta vel-kaantumisvauhti hidastui. Lainakanta kasvoi n. 0,5 miljardia euroa eli n. 3,0 %. Asukasta kohti las-ketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli ennakkotiedon mukaan 2 793 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 2 697 euroa. Pohjois-Savossa asukaskohtainen lainakanta oli 2 564 €, edellinen vuosi 2 641 €. Kuntien velkaantuminen jatkuu, koska talouskas-vun hidas elpyminen vaikuttaa kuntien verotuloihin. Toimintamenot kasvavat ikärakenteen lisätes-sä palvelutarpeita.

Valtakunnalliset kehittämisasiat toivat lisätehtäviä koko Pohjois-Savoon. Erityinen kuntajakoselvitys Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki saatiin valmiiksi ja päätettyä. Siilinjärvi jatkaa vahvana ja vastuullise-na kuntana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (Sote) uudistamisen valmistelu jatkui koko vuoden ja jatkuu vielä ilmeisesti useamman vuoden.

SIILINJÄRVEN KUNTA – Tilinpäätös 2015 6

Kunnan kehitys

Vuonna 2015 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli +970 henkeä, kun se vuonna 2014 oli +1 298 henkeä. Pohjois-Savon väestö väheni valitettavasti toisena vuotena peräkkäin, ollen -295 henkilöä (-23 henkilöä). Vuonna 2015 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Siilinjärvi ohitti vuonna 2015 Varkauden väestönmäärässä. Maakunnan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Iisalmeen on matkaa enää vaja 200 henkeä. Vuoden 2015 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 21 801 henkeä, jossa kasvua edelliseen vuoteen +133 henkeä. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 Siilinjärven syntyvyys oli 255 lasta ja kuolleisuus 134 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 121 henki-löä, mikä on keskimääräistä edellisten vuosien tasoa. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,8 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 41,9 vuotta. Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuu-dessa ja rakentamisessa 27 % sekä palvelualoilla 68 %. Työpaikkojen nettokasvu oli +50 ja työ-paikkaomavaraisuusaste nousi 80,25 %:iin. Vuonna 2015 Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 9,6 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 14,0 % ja koko maassa 13,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 998 henkilöä, jossa nousua 87 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 9 henkilöllä ollen keskimäärin 202. Myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi ollen keskimäärin 150 henkilöä. Vuonna 2015 valmistui 134 uutta asuntoa, mikä on 28 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 41 oli omakotiasuntoa, 9 rivitaloasuntoa ja 84 kerrostaloasuntoa.

Kunnan toiminta

Kunnan toimintaa ohjaa kuntastrategia, jossa on viisi strategista tavoitetta: Kestävä kuntatalous, kuntalaisten hyvinvointi, vahva elinkeinotoimi, vastuullinen kasvupolitiikka ja osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö. Kaikki nämä viisi strategista tavoitetta ovat koko yhteisön yhteisiä asioita. Kuntalaisten hyvinvointia on mitattu Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimuksella / EPSI Ra-ting, jonka mukaan Siilinjärvellä on edelleen valtakunnan toiseksi parhaat palvelut vuonna 2015. Kunnan kasvu on ollut noin 100–300 henkilöä joka vuosi ja +133 henkilöä vuonna 2015. Huolimat-ta valtakunnan tiukasta taloustilanteesta kuntaan syntyi +50 uutta työpaikkaa. Kunnan työpaikka-omavaraisuusaste nousi yli 80 %. Henkilöstöstrategista tavoitetta on mitattu usealla mittarilla, tär-keimpänä on pidetty sairauspoissaolojen määrää, joka vähän heikkeni edellisestä vuodesta 11,6:sta (kpv / vak. tt / vuosi) 12,3:een (kpv / vak. tt / vuosi), mikä on edelleen selvästi kuntakentän keskiarvon alapuolella. Taloustavoitetta käsitellään erikseen kunnan talousosiossa. Kaikki nämä strategiset tavoitteet ja niiden mittarit löytyvät tämän tilinpäätöksen kohdasta 2. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin. Suurin haaste Sii-linjärvellä on ollut kunnan talous. Kunnan talous on kahtena vuotena peräkkäin parantunut.

Kunnan talous

Kuntaan muuttaneista turvapaikanhakijoista aiheutuneita kuluja oli sekä sivistyspalveluissa että sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtio maksaa nämä kulut viiveellä takasin kunnalle. Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 20,883 milj. euroa. Kasvua 0,525 milj. eli 2,6 % edelliseen vuoteen. Kasvu kohdistui myyntituottoihin, jotka kasvoivat n. 0,615 milj. joukkoliikenteen lipputuloilla, n. 0,178 milj. ateriamyynneillä ja n. 0,419 milj. kunnilta saatavilla myyntituloilla ja koti-kuntakorvauksilla. Vastaavasti kunnilta saatavat yhteistoimintakorvaukset alenivat n. 0,148 milj. ja loppu myyntituottojen alenemasta n. 0,160 milj. kohdistui useampiin eriin.


Verotuloja kertyi 85,985 milj. euroa, ja ne kasvoivat vain 0,276 milj. euroa (0,3 %) edelliseen vuo-teen verrattuna. Kunnan tulovero oli lähes muuttumaton, kiinteistövero kasvoi 0,408 milj. euroa (8,4 %), ja yhteisövero aleni -0,173 milj. euroa (3,1 %). Valtionosuuksien määrä laski 0,441 milj. euroa eli 1,54 %. Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella 126,670 milj. euroa, kasvu +2,0 %. Henkilöstökulut vähenivät 0,49 % hyvin maltillisesti palkkaratkaisusta sekä talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyvästä säästövelvoitteesta johtuen. Asiakaspalveluiden ostoissa kasvua muodostui 1,298 milj. euroa eli 3,7 %. Kasvusta erikoissairaanhoidon osuus oli 0,940 milj. euroa ja loppuosa muodostui sosiaali- ja terveyspalveluiden muista asiakaspalvelujen ostoista. Muiden palveluiden ostoissa oli myös kasvua n. 1,210 milj. euroa. Tästä merkittävin kasvu tuli Kuopion kaupungin järjestämästä joukkoliikenteestä yht. 0,970 milj. euroa, jätevesilaitoksen puhdistuslietteen käsittelymaksusta 0,163 milj. ja loppu useammista pienistä eristä. Vuonna 2015 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -105,787 milj. euroa, missä on kasvua 1,92 prosenttia. Tilikauden vuosikate oli ylijäämäinen +6,269 milj. euroa, vuonna 2014 ylijäämäinen +8,261 milj. euroa. Vuosikate oli positiivinen ja sillä katettiin normaalit suunnitelmanmukaiset poistot 5,894 milj. euroa. Asukasta kohden Siilinjärven vuosikate oli 288 euroa, kun se vuonna 2014 oli 381 euroa.

Vuoden 2015 tulos muodostui +0,403 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2014 tulos oli +3,010 milj. euroa ylijäämäinen. Näiden kahden positiivisen vuoden takia kunnan taseen kumulatiivinen ylijää-mä on 3,5 milj. euroa.

Vuonna 2015 investointien määrä oli 7,625 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden lopussa lainaa oli yh-teensä 58,683 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa lainakanta oli yhteensä 58,423 milj. euroa. Pitkä-aikaista uutta lainaa otettiin vuoden 2015 aikana 9,0 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 8,741 milj. euroa. Kunnan lainat olivat tilinpäätösvuoden lopussa 2 692 euroa asukasta kohden. Vuonna 2014 asukaskohtainen lainamäärä oli 2 697 euroa.

Tulevaa

On todella positiivista, että saimme vuosina 2014 ja 2015 kunnan taloutta parannettua selvästi. Hyvän tuloksen myötä kunnan taseen kertynyt ylijäämä vahvistui. Lisäksi toimintakatteen kasvun pysyminen vuonna 2015 1,9 %:ssa oli hyvä suoritus. Kunnan henkilöstökulujen väheneminen edellisen vuoteen verrattuna oli hieno suoritus koko organisaatiolta, kiitos kuuluu kaikille työnteki-jöille ja päättäjille. Kunnan talouden vakauttamisen edellytykset ovat ainakin lyhyellä aikavälillä kohentuneet. Vakaut-tamistoimien tarve ei kuitenkaan ole poistunut, vaan edelleen on tarpeen jo sovittujen vakauttamis-toimien loppuunsaattaminen ja uusien säästöjen etsiminen. Talouden vakauttamisohjelma on vielä vuoden 2016 voimassa ja talousarvio vuodelle 2016 on n. 3 milj. euroa alijäämäinen, joten töitä riittää. Sote-uudistuksen pitäisi valmistua kuluvana keväänä. Toivottavasti uudessa Sotessa arvostetaan ja huomioidaan jo nyt laadukkaasti ja taloudellisesti tuottavat kunnat, kuten Siilinjärvi. Olemme mu-kana maakunnallisessa Soten valmistelussa, mutta päätökset tehdään eduskunnan säätämien lakien jälkeen. Sote-uudistus käynnistyy aikaisintaan vuoden 2019 alusta. Vähintään kolme vuotta toimimme nykyisillä vastuilla ja velvollisuuksilla. Elämä ei lopu Soteen vaan elinvoimaisia, kehitty-viä ja kasvavia kuntia tarvitaan myös tulevaisuuden Suomessa ja Pohjois-Savossa. Siilinjärvellä on myös 2020-luvulla erinomaiset mahdollisuudet jatkaa Suomen parhaiden kuntien joukossa. Toivotan päättäjille ja työntekijöille laadukasta kuntatyötä kuntalaisten parhaaksi vuonna 2016. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja


1.1.2 Kunnan hallinto

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa ja kokouksissaan se käsitteli yhteensä 49 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma:

Keskustan valtuustoryhmä 17 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 10 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 4 Kokoomuksen valtuustoryhmä 6 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 3 Vihreiden valtuustoryhmä 1 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Ville Kuivalaisen valtuustoryhmä 1

Yhteensä 43

Kunnanvaltuuston puheenjohtajat:

Puheenjohtaja Nykänen Erkko (kesk.) I varapuheenjohtaja Snellman Tuomo (kok.) II varapuheenjohtaja Niemitz Pirjo (sd.)

Kunnanvaltuuston kokoonpano kokonaisuudessaan:

Ahonen Inkeri (sd.)

Berg Pauli (vas.)

Daavitsainen Risto (sd.)

Hartikainen Ilmari (kesk.)

Hassinen Raija (vas.)

Hiltunen Päivi (sd.)

Hirvonen Heidi (kesk.)

Jääskeläinen Heikki (vihr.)

Kaitokari Jarkko (kok.)

Karvonen Anne (kesk.)

Katainen Lauri (sd.)

Kerkola Riitta (kok.)

Kiiski Pekka (kd.)

Kolehmainen Jani (ps.)

Kolehmainen Jari (kesk.)

Konttinen Heikki (kesk.)

Korhonen Tarja (sd.)

Kotimäki Jukka (sd.)

Kotimäki Kyllikki (sd.)

Kuivalainen Ville (Ville Kuivalaisen valtuustoryhmä)

Laitinen Hannu (kesk.)

Laitinen Liisa (kok.), 29.9.2015 alkaen

Lappalainen Kari (kesk.)

Lehtoranta Taina (sd.)

Markkanen Sallamaarit (kesk.)

Niemitz Pirjo (sd.)

Nykänen Erkko (kesk.)

Ojala Kari (kok.)

Oksman Merja (kok.)

Pitkänen Marjaana (kesk.)

Rautiainen Merja (kesk.)

Rekola Jukka (ps.)

Rissanen Päivi (kesk.)

Rojo Petri (kesk.)

Ruuskanen Tapani (kesk.)

Snellman Tuomo (kok.)

Suhonen Maria (ps.)

Suhonen Raija (vas.)

Tuhkanen Pertti (kok.), 28.9.2015 saakka

Uljonen Henri (ps.)

Venejärvi Irene (sd.)

Väänänen Pekka (kesk.)

Väätäinen Liisa (kesk.)

Ylikärppä Kauko (kesk.)


Kunnanhallitus

Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2015 aikana 21 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 222 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja.

Kunnanhallituksen paikkajakauma

Keskusta 4 Sosiaalidemokraattinen puolue 2 Perussuomalaiset 1 Kokoomus 1 Vasemmistoliitto 1

Yhteensä 9

Kunnanhallituksen puheenjohtajat Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Toivanen Tomi (kok.) II varapuheenjohtaja Korhonen Tarja (sd.)

Kunnanhallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen

Hartikainen Ilmari (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Hassinen Raija (vas.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Katainen Lauri (sd.) Daavitsainen Risto (sd.) Korhonen Tarja (sd.) Venejärvi Irene (sd.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Janhonen Päivi (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Karvonen Anne (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Suhonen Maria (ps.) Toivanen Tomi (kok.) Kaitokari Jarkko (kok) Ylikärppä Kauko (kesk.) Konttinen Heikki (kesk.)

Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan ylei-sestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä henkilöstökertomuk-sessa.


Kuntalain 75 §:n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat

Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Kunnanjohtaja Kaavoituspäällikkö Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri

Talous- ja tukipalvelut

Talousjohtaja Talouspäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutujohtaja Ympäristöterveysjohtaja Vastaava eläinlääkäri Ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja

Sivistyspalvelut

Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen talouspäällikkö Varhaiskasvatusjohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Liikuntatoimenjohtaja

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava lääkäri Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Hoito- ja vanhustyön johtaja

Tekniset palvelut

Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Työpäällikkö Rakennustarkastaja Ympäristönsuojelupäällikkö


Siilinjärven kuntaorganisaatio

Kunnan organisaatio uusittiin vuoden 2013 alusta alkaen ja se on toiminut organisaatiokaavion mukaisessa muodossa siitä lähtien.


1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys

Suomen talous on supistunut jo usean vuoden ajan. Käännettä parempaan on toistuvasti ennustet-tu, mutta kasvu-uralle ei ole päästy. Keskeinen syy talouskasvun heikkouteen viime vuosina on ollut heikko vientikysyntä sekä yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. En-nakkotiedon mukaan bruttokansantuote kasvoi vuoden 2015 aikana vaivoin 0,2 %. Vuodet 2012– 2014 ovat olleet -1,4 %:n ja -0,4 %:n tasolla. Viennin volyymi väheni noin -1,1 % ja tuonnin -2,0 %. Yksityinen kulutus kuitenkin kasvoi 1,3 % ja julkinen kulutus 0,4 %. Yksityiset investoinnit vähenivät -2,2 % ja samoin väheni myös julkiset investoinnit -1,6 %.

Talouden kasvunäkymät Suomessa ovat heikot myös tulevien vuosien osalta. Vuosien 2016–2017 kasvuksi povataan varsin vaatimatonta 1,2 prosentin kasvua. Kasvua oletetaan tukevan vienti-kysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Kotimaisesta kysynnästä ei odo-teta talouskasvun vauhdittajaa, koska kotitalousten reaalitulot eivät juurikaan lisäänny. Kansainvä-lisen talouden näkymät ovat Suomen kannalta ristiriitaiset. Yhdysvaltojen, Saksan ja Ruotsin ta-loudet kasvavat, mutta Kiinan talous hidastuu edelleen ja Venäjän talous on taantumassa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys jatkoi kasvuaan. Vuoden 2015 työttö-myysasteen vuosikeskiarvo oli 9,4 %, kun se vuonna 2014 oli 8,7 %. Työttömyyden ennustetaan pysyvän suuresta piilo- ja rakennetyöttömyyden määrästä johtuen samalla tasolla vielä 2016 ja alenevan vain vähän 2017. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli historiallisesti keskimäärin -0,1 % eli deflaation puolella. Tähän vaikutti mm. asuntolainojen keskikorkojen lasku, polttonestei-den kuluttajahintojen halpeneminen sekä tavaroiden ja elintarvikkeiden hintojen lasku. Kahtena edellisenä vuonna inflaatio on ollut 1,5 % ja 1,0 %. Inflaation ennustetaan pysyvän edelleen keski-määräistä hitaampana, ollen ennusteen mukaan n. 1,0 %:n tasolla.

Uutena ennakoimattomana tekijänä vuoden 2015 aikana Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhaki-jaa. Heille perustettiin yli 120 vastaanottokeskusta ja lähes 60 alaikäisyksikköä ympäri maata.

1.1.4 Kuntatalouden kehitys

Kuntaliiton julkaisemien vuoden 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yh-teenlaskettu vuosikate laski 2,88 miljardista eurosta 2,55 miljardiin euroon. Vähennystä on noin -11,4 % Tähän vaikutti vuonna 2014 toteutetut yhtiöittämiset. Toimintakulujen muutos oli n. -0,8 % (ilman yhtiöittämisiä n. +1 %) ja toimintatuottojen muutos n. -11 % (ilman yhtiöittämisiä n. -1 %) Vuosikate asukasta kohti oli ennakkotietojen mukaan 324 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 403 euroa. Vuosikate kattoi kuntien ja kuntayhtymien poistot ja n. 68 % poistonalaisista investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 11 kappaletta, kun vastaavasti edellisenä vuonna niitä oli 10. Tilikauden tulos puolestaan on ennakkotietojen mukaan negatiivinen yli 120 kunnassa.

Kuntien toimintakatteet heikkenivät 3,7 % vuonna 2015. Tähän osaltaan vaikuttaa 2014 toteutetut em. yhtiöittämiset. Verotulojen hiipuminen ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pakottaneet kunnat sopeuttamaan talouttaan määrätietoisesti mm. henkilöstömenosäästöinä, jotka olivat KT Kunta-työnantajien kyselyn mukaan n. 300 milj. euroa. Yhteensä 98 kuntaa nosti jälleen tuloveroprosenttejaan, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 %. Kiinteistöverotulot kasvoivat n. 6,1 % ja yhteisöverot n. 12,3 %. Verotulot kasvoivat yhteensä 21,18 miljardista eurosta 21,76 miljardiin eli noin 2,8 %. Valtionosuudet puolestaan säilyivät edellisvuoden tasolla ollen 8,22 miljardia euroa. Kunnallisveroprosenttien korotukset jatkuvat myös vuodella 2016. Yhteensä 45 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan ja 3 kuntaa puolestaan päätyi alentamaan verotus-taan. Alhaisin tuloveroprosentti oli 16,50, korkein 22,50 ja painotettu kesimääräinen tuloveropro-sentti 19,87 %.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi sopeutustoimista huolimatta, mutta vel-kaantumisvauhti hidastui. Lainakanta kasvoi n. 0,5 miljardia euroa eli n. 3,0 %. Asukasta kohti las-ketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli ennakkotiedon mukaan 2 793 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 2 697 euroa. Pohjois-Savossa asukaskohtainen lainakanta oli 2 564 €, edellinen vuosi 2 641 €. Kuntien velkaantuminen jatkuu, koska talouskas-vun hidas elpyminen vaikuttaa kuntien verotuloihin. Toimintamenot kasvavat ikärakenteen lisätes-sä palvelutarpeita.


1.1.5 Oman alueen kehitys

Vuonna 2015 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli +970 henkeä, kun se vuonna 2014 oli +1277 henkeä. Pohjois-Savon väestö vähentyi toista vuotta peräkkäin, muutos -295 henkilöä (-23 henkilöä). Vuonna 2015 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä, samalla nämä olivat ainoat kunnat, joissa oli luonnollista asukasluvun kasvua. Siilin-järven asukasluvun kasvu oli +133 henkilöä koostuen lähes yksinomaan luonnollisesta väestön-kasvusta. Kuopion kasvu oli +852. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi vain kolmessa Pohjois-Savon kunnassa. Alue ja väestö

Kunnan pinta-ala on noin 508 km2, josta vesi-aluetta on 107 km2. Vuonna 2014 väestöstä 46,5 prosenttia asui kirkonkylässä, 25,2 prosenttia Toivala–Vuorelassa ja 28,3 prosenttia muilla kunnan osa-alueilla. Kunnan taajama-aste on 83,5 %.

Vuoden 2015 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 21 801 henkeä, jossa kasvua edelliseen vuoteen 133 henkeä (edellisvuonna 101 henkeä). Vuoden 2015 talousarvion kasvuen-nuste 75 asukasta ylittyi. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 Siilinjärven syntyvyys oli 255 lasta ja kuolleisuus 134 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 121 henkilöä, mikä on keskimääräistä edellisten vuosien tasoa. Sekä tulo- että lähtömuutto olivat vuonna 2015 keskitasoa pienempää, vuoden 2015 muuttoliike oli voitollinen 12 henkilöä (sisältää maahanmuuton). Asuntoja valmistuu edelleen vilkkaaseen tahtiin, mutta asumisväljyyden kasvu aiheuttaa sen, että väestömäärän lisääntyminen vaatii yhä enemmän asuntoja vuodessa.

Siilinjärven väkiluku 2000–2015

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015*

Asukasluku 19742 19760 19885 20119 20234 20271 20609 20750 20769 20964 21010 21311 21431 21567 21668 21801

18500

19000

19500

20000

20500

21000

21500

22000


Väestönmuutokset 2000–2015

Ikäryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa 31.12.2015

Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,9 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 42,1 vuotta. Vuoden 2014 lopussa 0–14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,6 %, kun se Pohjois-Savos-sa oli keskimäärin 15,2 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 17,0 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 22,1 prosenttia

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Synt.enemm. 110 163 110 106 135 125 136 138 123 137 78 146 88 116 101 121

Muuttoliike & korjaus 48 -145 15 128 -20 -88 202 3 -104 58 -32 155 32 20 0 12

Väestönlisäys yht. 158 18 125 234 115 37 338 141 19 195 46 301 120 136 101 133

158

18

125

234

115

37

338

141

19

195

46

301

120 136

101

133

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

300

350

-15 -10 -5 0 5 10 15

0 - 4 5 - 9

10 - 14 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 - 79 80 - 84 85 - 89

90 -

%

ikär

yhm

ä

Koko maa/ miehet Koko maa/naisetSiilinjärvi/ miehet Siilinjärvi/naisetLähde: Tilastokeskus

MIEHET NAISET


Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä 2000 ja 2011–2015

* tilastokeskuksen ennakkotieto Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudes-sa ja rakentamisessa 29 % sekä palvelualoilla 66 %. Vuoden 2013 lopussa kunnassa oli tilastokeskuksen kriteereillä 6881 työpaikkaa. Vuosina 2014 ja 2015 työpaikkakehitys on ollut suotuisa, sillä aikajaksolla arvioidaan syntyneen n. 250 uutta työ-paikkaa. Suurimmat kasvut syntyivät teollisuuden ja eri palveluiden toimialoille. Työpaikkoja on alkanut poistua yleisesti yrittäjien eläköitymisen seurauksena. Vuonna 2015 Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 9,6 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 14,0 % ja koko maassa 13,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 998 henkilöä, jossa nousua 93 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 11 henkilöllä ollen keskimäärin 202. Myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi ollen keskimäärin 150 henkilöä.

Työllinen työvoima ja työpaikat 2009–2015

** kunnan oma arvio

9104 9283 9453 9511 9434 9224 9172**

6445 6750 6771 7001 6881 7080** 7130**

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Alueella asuva työll. työvoima Työpaikat

2000 2011 2012 2013 2014 *2015

0–14-vuotiaat, % 22,6 20,6 20,6 20,5 20,6 20,6

15–64-vuotiaat, % 67,6 64,4 63,8 63,2 62,4 61,8

Yli 64-vuotiaat, % 9,8 15,0 15,6 16,3 17,0 17,6

Väestö yhteensä 19 742 21 311 21 431 21 567 21 668 21 801


Työttömyysaste (keskimäärin/kk) 2001–2015

Työttömät ryhmittäin (keskimäärin/kk) 2001–2015

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Siilinjärvi 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 7,3 7,3 7,8 8,8 9,6

Pohjois-Savo 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 10,4 10,7 12,1 12,7 14,0

Koko maa 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10,0 9,1 9,4 11,3 12,4 13,4

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yhteensä 1148 1025 921 981 955 830 686 641 854 802 735 738 804 905 998

Miehet 590 539 482 514 493 419 347 328 511 476 415 419 461 517 564

Naiset 558 486 439 467 462 411 339 313 343 326 320 319 343 388 434

Alle 25 v 170 153 127 147 135 99 76 76 132 106 104 109 106 127 150

Yli vuoden 220 180 147 157 161 148 101 76 87 121 131 150 166 191 202

0

200

400

600

800

1000

1200


Rakennustoiminta

Vuonna 2015 valmistui 134 uutta asuntoa, mikä on 24 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 41 oli pientaloja, 9 rivitaloasuntoa ja 84 kerrostaloasuntoa.

Valmistuneet asunnot 2005–2015

1.1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2015

Vakinaiset Määrä-

aikaiset Määrä-

aikaisista työllistettyjä

Yhteensä Yhteensä, ilman

työllistettyjä

Konserni- ja maankäyttöpalvelut 24 0 24 24

Talous- ja tukipalvelut 160 24 184 184

Sivistyspalvelut 525 128 1 653 652

Tekniset palvelut 65 5 70 70

Sosiaali- ja terveyspalvelut 373 113 486 486

Yhteensä 1 147 270 1 1 417 1 416

Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut olivat noin 57,647 milj. euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 44,601 milj. euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kerrostalot 39 39 0 64 23 32 104 51 0 28 84

Rivitalot 20 25 29 22 26 18 13 24 36 13 9

Omakotitalot 77 91 100 59 64 87 79 77 77 69 41

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

136

155

129

145

113

137

196

152

113 110

134


1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Kuntaan on saatu rekrytoitua osaamiseltaan tehtävän vaatimukset täyttävää henkilöstöä. Henkilös-tön poissaolot ovat olleet edellistä vuotta hieman korkeammat, mutta kuitenkin kunta-alan keskiar-voon verrattuna alhaisella tasolla. Tämä todennäköisesti johtuu osaltaan tehdyistä henkilöstön ke-hittämiseen liittyneistä toimenpiteistä, joilla on lisätty henkilöstön tietoisuutta asioista, parannettu työviihtyvyyttä ja lisätty työhön sitoutumista. Tietojärjestelmien merkitys palvelutoiminnan tukitoimintona on merkittävä. Niiden käytön tarkoituk-senmukaisuudesta, kehitysnäkymistä ja niihin resurssoinnista on tilikauden alkupuolella tehty ulko-puolisen tarkastajan toimesta selvitystyö. Selvitykseen perustuen on kuntaan valmistunut ja vahvis-tettu tietoturvapolitiikka, jonka käytäntöjen perehdyttäminen ja sisällön kouluttaminen henkilöstölle on käynnistynyt. Yhteisten käytäntöjen soveltaminen edesauttaa tietoturvallisuuden entistäkin pa-rempaa toteutumista ja tietojärjestelmien käytöstä mahdollisesti aiheutuvien riskien ennaltaeh-käisyä ja hallintaa. Ulkoisista toimijoista, joiden toimintaan ja kustannuskehitykseen kunnalla on vain vähäinen vaiku-tusmahdollisuus, erikoissairaanhoidon kulukehitys on ollut edelleen jo toisen vuoden peräkkäin maltillista. Tällä on ollut merkitystä kunnan omien vakauttamistoimien ohella toimintakatteen maltil-liseen heikkenemiseen aikaisempiin vuosiin verrattuna niin edellisellä kuin kuluneellakin tilikaudel-la. Verotulokertymän kasvu pysähtyi ja valtionosuudet alenivat edelliseen tilikauteen verrattuna. An-siotuloverokertymä oli edellistä vuotta alhaisempi. Kaiken kaikkiaan verotuloluonteisen rahoituksen määrä aleni noin 1,7 %. Työttömyys on edelleen kuluvana vuonna lisääntynyt, mikä on osaltaan vaikuttanut ja edelleen myös vaikuttaa verotulokertymään. Valtionosuuksien ennustetaan kuitenkin kasvavan valtionosuusuudistuksen siirtymävaiheen päättyessä, mikä näkyy jo kuluvana vuonna valtionosuuksien kasvuna. Kasvun ennustetaan jatkuvan edelleen, eikä verotuloluonteisen rahoi-tuksen kokonaismäärässä ole odotettavissa heikkenemistä, vaikkakin kasvu tullee olemaan aikai-sempia vuosia alhaisempi. Kunnan talouden vakauttamistoimet ovat toteutuneet pääosin suunnitellusti. Tulorahoituksen hi-dastuneesta kasvusta ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon lisääntyvästä palvelutarpeesta joh-tuen vakauttamistoimien tarve ei kuitenkaan ole poistunut, vaan edelleen on tarpeen jo sovittujen vakauttamistoimien loppuunsaattamisen lisäksi uusien tehostamistoimien käyttöönotto. Kunnan lainakanta on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Kuluneen vuoden nettolainanotto oli kuitenkin jo toisena vuonna peräkkäin tapahtuneesta vuosikatteen hyvästä kehityksestä ja kulu-neen tilikauden investointien keskimääräistä alhaisemmasta määrästä johtuen hyvin alhainen, eikä kunnan lainamäärä käytännössä kasvanut juuri ollenkaan. Lainojen korko on pääsääntöisesti vaih-tuvakorkoinen (euribor 3 tai 6 kk). Alhaisesta korkotasosta johtuen kuluneen vuoden laina otettiin kiinteäkorkoisena. Vaihtuvakorkoiset lainat on korkosuojattu siten, että 1–2 vuoden periodilla koko lainakannasta on korkosuojattu tai sidottu pitkään korkoon keskimäärin noin 60 %. Korkoriski ei ole merkittävä kunnan talouden hallinnan näkökulmasta tarkasteltuna. Paine lainakannan kasvuun on kuitenkin merkittävä investointitarpeiden määrästä johtuen. Vuosikatetaso tulisi nostaa pysyvästi 8–9 miljoonan euron tasolle, jotta tarpeelliset investoinnit saadaan tehdyksi lainakantaa kasvatta-matta. Kuten Suomen kunnat yleensä niin myös Siilinjärvi on luottokelpoisuudeltaan hyvä, eikä rahoituk-sen saatavuus ole ollut ongelma. Kuntasektorin velkamäärän kasvunopeus on sinällään huolestut-tava, mutta luottokelpoisuuden lisäksi rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanteesta johtuen saata-vuus ei liene lähivuosina ongelma. Lainamäärän kasvun hallintaan saaminen edellyttää sekä kulu-rakenteen leikkaamista että investointien rajoittamista, jotka molemmat vaikuttavat palvelutoimin-nan edellytyksiin ja saattavat heikentää kunnan kasvustrategian tavoitteiden toteutumista. Likvidi-teetin hallintaan kunta käyttää tarvittaessa kuntatodistuksia (juoksuaika 1 vko – 1kk), joiden saata-vuus on ollut hyvä ja hinta alhainen. Niin luotto- kuin myös likviditeettiriski ovat alhaisia.


Kunta on vakuuttanut käyttöomaisuutensa kohtuullisilla omavastuu osuuksilla. Kunnalla on myös toiminnan keskeytysvakuutus. Lisäksi kunta on vakuuttanut vapaaehtoisella vakuutuksella järjes-tämiinsä toimintoihin osallistuvat kuntalaiset ja muut ulkopuoliset. Valmisteilla oleva valtakunnallinen Sote-palveluiden tuottamismalli ja aluehallintouudistus tulevat vaikuttamaan merkittävästi kunnan itsensä tuottamien palveluiden sekä sisältöön että volyymiin, kun Sote-palveluiden lisäksi myös merkittävä osa niihin kohdistuvista tukipalveluista siirtynevät kunnasta ulkoisten toimijoiden toteuttamisvastuulle. Kiinteistöriski ei itsessään ole merkittävä, kos-ka kunnan omistamia rakennuksia ei ole merkittävästi ao. palveluissa. Merkittävä taloudellinen riski sisältyy kuitenkin toimitilojen pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviin vastuisiin. Kunnan aluehal-linnollinen asema ja kunnan mahdollisuus vaikuttaa palvelutarpeen määrittämiseen ja kehittymi-seen tulevassa hallinnollisessa kokonaisuudessa on vielä selkiintymätön. Kunnan on tarpeen osal-listua asiaan liittyvään keskusteluun ja vaikuttaa valmisteluun aluetasolla. Kunta on käynnistänyt kunnan toimintoihin mahdollisesti liittyvien vaikutusten yleispiirteisen selvitystyön alkaneella tilikau-della. Sekä palvelutuotannon että kunnan hallinnon käytössä olevissa tiloissa on esiintynyt sisäilmaon-gelmia, joita ei taloudellisten resurssien riittämättömyyden vuoksi ole kattavasti voitu korjata muu-toin kuin ensisijaisesti terveydellistä haittaa aiheuttavilta osin. Sisäilmahaitat vaikuttavat osaltaan työhyvinvointia ja työssä viihtymistä alentavasti ja aiheuttavat myös tehottomuutta henkilöstön si-joittamiseen liittyvistä seikoista johtuen. Suomeen on viimeisen vuoden aikana tullut runsaasti turvapaikkaa hakevia ja myös Siilinjärvelle on perustettu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Turvapaikkapäätöksen saaneiden kotout-tamiseen liittyvien toimien onnistumisen edellytykset on huomioonotettava ja valmisteltava perus-teellisesti, jotta kotouttamiseen mahdollisesti liittyviltä epäkohdilta vältytään.

1.1.8 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa

Kunnan toimintaan olennaisesti vaikuttavia organisaatio- ym. muutoksia ei ole toteutettu tilinpää-tösvuoden aikana. Kunnassa käytiin loppuvuodesta 2014 yhteistoimintaneuvottelut joiden lopputu-los kohdennettiin heti tammikuussa vuoden 2015 muutostalousarvioon ns. teknisinä muutoksina joilla ei ollut vaikutusta kokonaistulokseen. Tämä viimeistään herätteli kahden (2012 – 2013) ras-kaasti alijäämäisen vuoden jälkeen organisaatiota tiedostamaan taloudellisen ahdingon tilanne. Kunnan talouden suuntaa saatiin toistaiseksi vakautettua. Tätä edesauttoi vuoden 2014 osalta erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun pysähtyminen. Vuoden 2015 osalta kasvua jälleen oli, mutta aiempia vuosia maltillisemmin. Kuntaan muuttaneista turvapaikanhakijoista aiheutuneita kuluja oli sekä sivistyspalveluissa että sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nämä kulut eivät vaikutta-neet kunnan tuloksen muodostumiseen.

Merkittävimmät käyttötalouden poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon, siltä osin kuin valtuus-to ei ole niitä hyväksynyt, raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä, koska toista muutostalousarviota ei vuoden aikana ole tehty. Poikkeamien vaikutus koko kunnan tasolla vahvistettuun talousarvioon nähden on 4,277 milj. euroa toimintakatetta vahvistavia. Tähän vaikutti olennaisesti talousarviota pienempänä toteutuneet erikoissairaanhoidon, henkilöstökulujen ja muiden palvelujen ostojen ku-lut. Talousarvion sitovuus toteutui muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yli 5 %:n poikkeamia toimintakulujen määrärahaylityksissä ja toimintatulojen alituksissa oli alla olevilla tulosalueilla. Sel-vitykset poikkeamista ovat käyttötalouden tulosaluekohtaisissa teksteissä ja yhteenvetotaulukko kaikista poikkeamista löytyy kohdasta 2.6.

Investointien osalta koko kunnan tasolla nettoinvestoinnit toteutuivat 1,397 milj. euroa talousarviota suurempina. Tähän vaikutti olennaisesti kunnanhallituksessa käsitellyt maakaupat.


Toimintamenot Toimintatulot

Määrärahan ylitykset

%

Tuloarvion alitukset

%

Käyttötalous / tulosalue

Elinkeinopalvelut 43 193 5,5

Henkilöstöpalvelut 146 562 11,7

Kaavoitus 1 509 11,4

Joukkoliikenne, netto 163 482 22,2

Tilintarkastus 38 751 43,5

Tietotekniikkapalvelut 97 839 6,9

Varhaiskasvatuspalvelut 244 556 11,9

Kansalaisopisto 88 262 32,1

Ympäristönsuojelu 6 467 35,9

Yhteiset palvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut) 167 024 26,3

Investoinnit / hankeryhmä

Maa- ja vesialueet 1 958 410 1958,4 43 997 29,3

Osakkeet 188 132 100,0

Muut toimitilainvestoinnit 149 933 29,10

1.1.9 Ympäristötekijät

Kunnan taloudellisen tuloksen kannalta merkittävimmät ympäristöasiat liittyivät edelleen vesihuol-toinvestointeihin. Kunnan lähivuosien merkittävin investointi, Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus, alkaa talousarviovuonna 2017. Vuoden 2015 aikana valmistui hankkeen saneeraus-suunnittelu. Tällä hankkeella on suuri merkitys jätevedenpuhdistusprosessin tehostamiseksi ja ve-sistökuormituksen edelleen vähentämiseksi. Kuopion Vesi osallistuu tämän hankkeen kustannuk-siin toimitettujen vesimäärien suhteessa (Maaningan ja Pajulahden alueen jätevedet). Lisäksi ta-louden kannalta on merkittävä myös Esco–hanke, jolla saavutetaan kiinteistöjen energiakulutuksen pienentäminen. Muista hankkeista mainittakoon Varpaniemi-Harjamäki –runkovesijohtohanke, joka lähdetään valmistelemaan Kuopion Veden kanssa siten, että hanke olisi toteuttamiskelpoinen vuo-sina 2019–2020.

1.2 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta 1.1.–31.12.2015

Siilinjärven kunnanhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2015 perustuu palvelualueiden ja konserniyhtiöiden antamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan se-lontekoihin. Lautakunnat ovat käsitelleet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vuosittaisen talous-arvioseurannan yhteydessä. Konserniyhtiöiden selonteko on laadittu. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuu-desta. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tytäryhteisöjen hallitukset vastaavat yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukai-sesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä riskien raportoinnista kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä tuloksellisuudesta. Toimitusjohtaja raportoi sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta yhtiön hallitukselle. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä.


Yksittäisistä viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Yksilöasioissa on joitakin oikaisuvaatimuksia tehty ja vi-reillä. Näihin ei kohdistu taloudellisia korvausvaatimuksia. Edellä mainittujen lisäksi on vireillä kol-me vahinkotapausta, joihin kohdistuu mahdollisesti merkittäviäkin taloudellisia korvausvaatimuksia. Toinen vahingoista on käräjäoikeuden käsittelyssä ja toisesta kunnanhallitus on tehnyt korvaus-vaateen. Hankintapäätökseen liittyen on vireillä yksi korvausvaade. Konserniyhtiöt Konserniyhtiöiden toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki. Yhtiöissä sovelletaan osakeyhtiöiden hyvää hal-lintotapaa. Lisäksi yhtiöissä noudatetaan Siilinjärven kunnan konserniohjetta sekä konserniohjaus-päätöksiä. Riskienhallinta Riskienhallinnan toteuttamisen yleiset periaatteet Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikka vahvistettiin kunnan-valtuustossa 3.2.2014 § 3. Siilinjärven kunnan hallintosäännön 29 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteut-tamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus on vahvistanut Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen kokouksessaan 9.6.2014 § 133. Kunnanjohtaja huolehtii kuntakonsernin tasolla riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kunnan johtoryhmä ja sisäinen tarkastus avustavat kuntakonsernin johtoa kokoamalla ja arvioimalla kuntakonsernin merkittäviä riskejä yhdessä palve-lualueiden ja tytäryhteisöjen kanssa. Sisäinen tarkastus avustaa kunnanhallitusta ja kunnanjohta-jaa heidän valvontavelvollisuuksiensa täyttämisessä tarkastamalla ja arvioimalla sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan toimivuutta. Riskien tunnistaminen ja arviointi Ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksia koko kunnan tasolla, toimialoilla ja eri toiminnoissa arvioi-daan strategia- ja talousarvioprosesseissa, talouden osavuosi- ja tilinpäätösraportoinneissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista uhkaavia merkittävimpiä riskejä ja tavoitteisiin liittyviä uusia mahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan talousarvion tavoitteiden asettamis-/suunnitteluprosesseissa sekä seurantaprosesseissa. Riskejä pyritään tunnistamaan ja arvioimaan myös kehityskeskustelujen yhteydessä vuosittain. Tavoitteiden toteutumiseen liittyvien riskien tun-nistamis- ja arviointiprosessia kehitetään vuoden 2016 aikana. Päätöksenteon yhteydessä suorite-taan pääsääntöisesti päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Riskeihin vastaaminen Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi kaikilla organisaation tasoilla seurataan säännöllisesti sovit-tuja mittareita, tavoitteiden toteutumista ja niihin liittyviä riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja vastuutetaan sekä aikataulutetaan toimenpiteet ja niiden seurantavastuut. Menettelyistä on ohjeis-tettu Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeessa. Kunnan kannalta merkittävissä toiminnoissa riskeihin ja häiriötilanteisiin on varauduttu etukäteen laadituilla suunnitelmilla. Vahinkotapausten perusteella on toiminnan jatkuvuutta varmistavia vara-järjestelmiä edelleen kehitetty. Henkilöriskit liittyvät henkilöstön keski-iän nousuun sekä erityisammattihenkilöstön työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiin-tyy vaarallisen työyhdistelmän riski.


Työhyvinvointiin panostaminen näkyy alhaisina sairauspoissaoloina verrattuna kunta-alan keski-arvoon. Vuonna 2015 työtapaturmailmoituksia tehtiin 89 kappaletta, mikä on 13 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työmatkatapaturmat kasvoivat selkeimmin edellisestä vuodesta. Työtapaturmien ennalta-ehkäisyssä yksi tärkeä keino on työyksikön haittojen ja vaarojen arviointi osana jokapäiväistä työtä. Läheltäpiti -tilanteet ja tapaturmat käydään läpi työyksikössä. Lisäksi johtoryhmälle ja palvelu-alueilla kootaan neljännesvuosittain tapaturmien kuvaukset ja aiheutuneet poissaolopäivät. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kat-tavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on kilpailutettu ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Käy-tössä on ollut vakuutusmeklaripalvelu. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on alentunut edellisten vuosien tasosta. Palvelutoiminnan laajuus huomioon ottaen vahinko-jen määrä on ollut erittäin vähäinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteis-määrä on ollut noin 28 000 euroa. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjes-tämisestä tai laiminlyönneistä. Toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkityk-seltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut. Konserniyhtiöt Siilinjärven konserniyhtiöissä noudatetaan kunnanvaltuustossa vahvistettuja Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikkaa sekä kunnanhallituksen hyväksy-mää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta yhtiöiden toiminnassa. Siilinjärven Uimala Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen toiminnan kehittäminen vaatii korjausinvestointeja tulevaisuudessa. Omaisuuden ja palveluiden hankinnan, luovutuksen sekä hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltija-tasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimi on järjestetty laajana maakunnallisena kokonaisuutena IS-Hankinta Oy:n kautta. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet markkinaoikeuden käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminnan ja sähköisen hankintamenettelyn käytännöt ovat vakiintuneet. Hankinta-toimeen liittyvää sisäistä ohjeistusta palveluhankintojen osalta on tarpeen edelleen kehittää. Ohjei-ta noudatetaan ja käyttöomaisuusluettelot ovat pääosin ajan tasalla.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koske-vassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Taloussuunnitelmassa tavoitteet oli eritelty valtuusto- ja lautakuntatasoisiksi, joista jälkimmäiset olivat valtuustoon nähden vain informatiivisia. Tämä on selkeyttänyt tavoiteasetantaa ja tavoit-teiden seurantaa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointia on edistetty toimintolaskentaa kehittämällä mutta tuloksellisuuden arviointi vaatii vielä kehittämistä.


Konserniyhtiöt Siilinjärven Uimala Oy:n toiminnan tavoitteiden toteutumisessa ovat näkyvissä talouden taantuman ja Venäjän tilanteen aiheuttama heikkeneminen. Sopimusten hallinta Kunnan toimintaympäristön monimutkaistuessa sopimusoikeudellisen juridisen osaamisen vahvis-taminen on yksi lähivuosien kehittämiskohde organisaatiossa. Sopimusten hallinta on palvelualueil-la keskitetty Dynasty-ohjelmaan. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Palvelualueiden johtajat ovat tehneet sisäisen tarkastuksen omilla palvelualueillaan kunnassa käy-tössä olevaan sisäisen tarkastuksen muistilistan mukaisesti ja antaneet siitä kirjallisen (muistilistan muotoisen) raportin. Raporttien pohjalta on kukin palvelualue tehnyt arvion omista valvontakäytän-nöistään ja arviot on käyty läpi palvelualuejohtajien yhteisessä palaverissa. Organisaation ulkopuolisen toimesta tehdyt sisäisen tarkastuksen palvelut on ostettu BDO Oy:ltä ja Qvalialta. BDO:n konsultointi koski sisäisen valvonnan kartoitusta ja valvontasuunnitelman laati-mista 3 – 5 vuodeksi. Qvalia tarkasti arvonlisäveron palautus- ja vähennyskelpoisuuden toteutu-mista vuosilta 2013 ja 2014. Tarkastuksen perusteella saatiin arvonlisäveron palautusta yli 24 000 euroa. Lisäksi BDO Oy suoritti Siilinjärven kunnan tietojärjestelmien käytön tarkoituksenmukaisuu-den ja kehitysnäkymien arvioinnin, minkä perusteella tietoturvapolitiikkaa on kehitetty ja sitä ollaan jalkauttamassa koulutuksen kautta organisaatioon. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma laaditaan vuosittain ja vahvistetaan kunnan johtoryhmäs-sä. Riskienarvioinnin pohjalta on saatu luotua prosessi, jolla tarkastustointa on kehitetty ajantasai-seksi, sisäistä valvontaa palvelevaksi toiminnaksi. Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinai-nen tarkastustoiminta) ja riskienhallinta on toiminut hyvin, koska merkittävä osa valtuuston asetta-mista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytök-siä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudellisiin tai taloudellisiin korvausvastuisiin. Konserniyhtiöt Konserniyhtiöt ovat järjestäneet sisäisen tarkastuksensa Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siilinjärven kunnan konserniohjeet. Ohjeen mukaan vastuu kon-sernin johtamisesta kuuluu kunnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa päätöksellään siirtää jonkin tytär-yhtiön seurannan jollekin toiselle henkilölle. Kunnan keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen yhtey-dessä vuonna 2011 konsernivalvonta on kunnanjohtajan päätöksellä siirretty sisäisestä valvonnas-ta vastaavan viranhaltijan tehtäväksi tytäryhteisöjen osalta. Valvonta on ollut systemaattista. Kun-nanjohtaja ja tarkastusasiantuntija ovat käyneet tytäryhteisöjen edustajien kanssa konsernivalvon-takeskustelut sovitun mukaisesti vuoden 2015 aikana.

Vesa Lötjönen Pekka Takkinen kunnanjohtaja talousjohtaja


1.3 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä

Kuntastrategian tavoitteena on, että kunnan asukaskohtainen lainamäärä on korkeintaan kaikkien kuntien keskiarvon määräinen. Vaikka verotulokehitys on ollut hyvä, ovat valtionosuuksiin kohdis-tuneet leikkaukset ja ensisijaisesti perusturvan palvelutarpeen ja erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä kasvaneet investointitarpeet kuitenkin johtaneet lainakannan kasvuun. Kunnan asu-kaskohtainen lainakanta on vain hieman valtakunnan keskiarvoa alhaisempi. Huolestuttavaa kui-tenkin on, että käyttötalouden menojen kehitys ja toimintakatteen heikkeneminen ovat olleet valta-kunnan keskitasoa suurempia lukuun ottamatta kulunutta ja sitä edeltänyttä vuotta. Käyttömenojen kehitykseen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota ja saada niiden kasvu hillittyä pysyvästi sekä pitää tavoitteena sitä, että taloudessa mahdollisesti syntyvä liikkumavara kohdentuu inves-tointikyvyn ylläpitämiseen. Alkaneen vuoden 2016 talousarvio on laadittu 3,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämän toteutuessa, kertyneet ylijäämät poistuvat. Talousarvioon sisältyy eri palvelu- ja tulosalueille säästövelvoitetta tehdyn talouden vakauttamisohjelman mukaisesti henkilöstökuluihin -1 %. Tähän kukin palvelualue on kohdistanut eri keinoja, jotka on sisällytetty talousarvioon. Vuoden 2016 toteuman osalta ei ole tällä hetkellä tiedossa seikkoja jotka vaikuttaisivat oleellisesti talousarviotilanteeseen. Kuitenkin Erikoissairaanhoidon kustannusnousu 3,7 %:lla edellisestä vuo-desta ja kustannusten päätyminen samalle tasolle jolle on laadittu vuoden 2016 talousarvio, saat-taa aiheuttaa vuoden aikana poikkeamia ennakoituun tulokseen. Verottajan julkaiseman ennakkotiedon perusteella kunnallisverokertymä jäisi n. 1,0 milj. euroa ta-lousarviota alemmaksi. Tämän vuoksi tulopohjan kehittymistä tulee seurata vuoden aikana tarkoin. Kuntaliiton verotulokehys toukokuussa tulee indikoimaan kuluvan vuoden toteutumista. Valtion-osuudet ovat saadun päätöksen mukaisesti kokonaisuutena hivenen talousarviota suuremmat. Kunnanhallitus on linjannut taloussuunnitelmavuosien 2017–2018 osalta tavoitteeksi toimintakat-teen heikkenemisen 1,5 %:iin. Koska taloudellista liikkumavaraa ei ole, nykyisten tehtävien ja pal-veluverkon kriittisellä arvioinnilla sekä tiukalla talousarviokurilla pidetään toimintakatteen heikke-neminen asetetussa tavoitteessa.

1.4 Kokonaistalouden tarkastelu

1.4.1 Tuloslaskelma 2015

Kunnan tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottami-sesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuotot

Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 20,708 milj. euroa. Kasvua 0,522 milj. eli 2,6 % edelliseen vuoteen. Kasvu kohdistui myyntituottoihin, jotka kasvoivat n. 0,615 milj. joukkoliikenteen lipputuloilla, n. 0,178 milj. ateriamyynneillä ja n. 0,419 milj. kunnilta saatavilla myyntituloilla ja koti-kuntakorvauksilla. Vastaavasti kunnilta saatavat yhteistoimintakorvaukset alenivat n. 0,148 milj. ja loppu myyntituottojen alenemasta n. 0,160 milj. kohdistui useampiin eriin. Maksutuotot olivat lähes edellisen vuoden tasolla. Tuet ja avustukset pienenivät valtiolta saatavien avustusten osalta. Mui-den toimintatuottojen kertymään vaikutti käyttöomaisuuden edellisvuotta pienemmät myyntivoitot sekä pysäköintivirhemaksujen suurempi kertymä. Verotuloja kertyi kokonaisuudessaan 85,985 milj. euroa eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna, kasvu vain 0,3 %. Kunnan tulovero oli lähes muuttumaton, kiinteistövero kasvoi 0,408 milj. euroa (8,4 %), ja yhteisövero aleni -0,173 milj. euroa (3,1 %). Kiinteistöveron kasvuun vaikutti yleis- ten rakennusten verotusarvon kasvu. Kuntien verotulojen kasvu koko maassa oli keskimäärin 2,8 prosenttia. Valtionosuuksien määrä aleni -0,411 milj. euroa, eli -1,5 %. Valtionosuusjärjestelmää


uudistettiin vuodesta 2015 alkaen ja uudistuksen vuoksi vuodet eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Keskimääräinen valtionosuuksien kasvu koko maassa oli 0,3 %. Rahoituskulut olivat vain 0,152 milj. euroa tuottoja suuremmat. Nettokustannukset ovat lähes puo-littuneet edellisestä vuodesta korokustannusten alenemisen vuoksi. Kulut

Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella 126,670 milj. euroa, kasvu +2,0 %. Edellisenä vuonna toimintakulut olivat 124,149 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat 0,5 % pienemmät kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikutti valtakunnallinen palkkaratkaisu, talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyvä säästövelvoite sekä tapaturmavakuu-tusmaksujen alenema. Vakinainen henkilöstömäärä kuitenkin kasvoi 15 henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön käyttöä pystyttiin alentamaan, mutta ei aivan tavoitteen mukaisesti 30 %:lla. Palveluiden ostot kasvoivat yht. 2,510 milj. eli 5,2 %. Tästä asiakaspalveluiden ostot kasvoi 1,298 milj. euroa eli 3,7 %. Kasvusta erikoissairaanhoidon palvelujen osuus oli 0,940 milj. euroa ja lop-puosa muodostui käytännössä sosiaali- ja terveyspalveluiden muista asiakaspalvelujen ostoista. Muiden palveluiden ostoissa oli myös kasvua n. 1,210 milj. euroa. Tästä merkittävin kasvu tuli Kuopion kaupungin järjestämästä joukkoliikenteestä yht. 0,970 milj. euroa, jätevesilaitoksen puh-distuslietteen käsittelymaksusta 0,163 milj. ja loppu useammista pienistä eristä. Aineiden ja tarvikkeiden merkittävimmät kustannussäästöt kohdentuivat energiakustannuksiin ja teknisten palveluiden työaineisiin. Avustusten kasvu johtui pääsääntöisesti työmarkkinatuen kunta-osuuden kasvusta 0,373 milj. euroa ja vesiosuuskunnille maksettavien avustusten kasvusta 0,114 milj. euroa. Vuokrien kustannuskasvu johtuu mm. Kotipolulta vuokratun ja valmistuneen Vanhan Pappilan palvelukeskuksen kustannuksista. Toimintakulujen merkittävimmät erät ovat seuraavat:

Toimintakulut 1 000 €

muutos %

Henkilöstökulut 57 647 -0,5

Asiakaspalveluiden ostot 36 033 3,7

Muiden palveluiden ostot 14 951 8,8

Aineet, tarvikkeet, tavarat 6 204 -3,4

Avustukset 7 948 5,6

Vuokrat ja muut kulut 3 886 2,4

Valmistus omaan käyttöön liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin, ja niiden vaiku-tus on eliminoitu Valmistus omaan käyttöön -rivillä. Toimintakate

Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena syntyvä toimintakate ilmoittaa paljonko toimin-tamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen, sillä verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Vuonna 2015 kun-nan toimintakatteen määrä oli noin -105,787 milj. euroa. Toimintakate kasvoi (heikkeni) edelliseen tilikauteen verrattuna 1,996 milj. euroa (1,9 %). Toimintakatteen kasvuun vaikuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu ja siellä eri-tyisesti erikoissairaanhoidon kulut, jotka kasvoivat yht. 0,949 milj. euroa. Kunnan omien terveys-palveluiden toimintakate puolestaan pieneni n. 0,345 milj. euroa. Sosiaali- ja perhepalveluiden kasvua oli 0,925 milj. euroa, hoiva- ja vanhuspalveluiden kasvua 0,130 milj. euroa ja loppu yhteis-ten palvelujen kasvua.


Konserni- ja maankäyttöpalveluiden toimintakatteen kasvusta 0,270 milj. euroa aiheutui joukkolii-kenteen kasvaneista kuluista ja 0,120 milj. euroa elinkeinotoimen kuluista. Talous- ja tukipalvelui-den kasvuun vaikutti pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueista tuleva kuntaosuuden kasvu. Teknisten palveluiden toimintakatteen kasvuun vaikutti lähinnä yksityisille jätevesiosuuskunnille myönnetyt avustukset. Sivistyspalveluiden toimintakate puolestaan vahvistui eli toimintaan sitoutui edellisvuot-ta vähemmän kuluja. Näin erityisesti varhaiskasvatuksen ja kansalaisopiston (palvelujen myynti naapurikuntaan loppui) henkilöstökulujen osalta. Palvelualuekohtainen toimintakatteen muutos:

Toimintakate 1 000 €

Muutos %

Konserni- ja maankäyttöpalvelut 2 449 +428 +21,2

Talous- ja tukipalvelut 9 144 +68 +0,8

Sivistyspalvelut 30 316 -311 -1,0

Tekniset palvelut 3 569 +71 +2,0

Sosiaali- ja terveyspalvelut 60 309 +1 740 +3,0

Vuosikate

Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikuttei-sista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Lähtökohtana on, että vuosikatteen tulisi muutaman vuoden tarkastelujaksolla vastata poistojen määrää eli korvausinves-tointien tarvetta.

Kunnan vuosikate asukasta kohden soveltuu käytettäväksi kuntien välisessä vertailussa. Ver-tailussa on kuitenkin otettava huomioon kunnan koko, taajama-aste, toimintojen organisointi, tekni-set verkostot jne. Vertailussa on myös otettava huomioon kuntien väliset erot veroprosenteissa.

Vuosikatteiden vertailtavuus eri kuntien kesken edellyttäisi, että ne laskettaisiin samansuuruisilla tuloperusteilla, esim. kuntien keskimääräisillä veroprosenteilla. Riittävä tulorahoitus on voitu vertai-ltavissa kunnissa saavuttaa erilaisella verorasitteella kuntalaisiin nähden.

Tilikauden vuosikate oli ylijäämäinen 6,269 milj. euroa, vuonna 2014 ylijäämää kertyi 8,261 milj. euroa ja vuonna 2013 oltiin vielä alijäämäisiä -0,349 milj. euron verran. Vuosikatteella katettiin normaalit suunnitelmanmukaiset poistot 5,774 milj. euroa sekä lisäpoistot 0,119 milj. euroa, jotka kohdistuivat poistettujen kiinteistöjen menojäännöksiin.

Asukasta kohden Siilinjärven vuosikate oli 288 euroa, kun se vuonna 2014 oli 381 euroa ja 2013 negatiivisella vuosikatteella yhteensä -16 euroa. Koko maassa vuosikate asukasta kohden oli vuo-den 2015 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 324 euroa, vuonna 2014 se oli 403 euroa ja 380 euroa vuonna 2013. Tulos ja alijäämä

Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos oli posi-tiivinen 0,375 milj. euroa. Vuonna 2014 vastaavasti 0,826 milj. euroa ja vuonna 2013 tulos painui negatiiviseksi -5,347 milj. euroa. Tuloksen muodostumisessa ei ole poimittavissa kertaluonteisia eriä jotka olisivat oleellisesti vaikut-taneet kunnan tulokseen. Aiempana vuonna tällainen erä oli kunnan käyttöomaisuudesta lisäpois-toina poistettujen, purettavien kiinteistöjen menojäännökset, yhteensä 2,305 milj. euroa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijää-mää lisääviä tai vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen tai lisääminen.


Tuloksenjärjestelyerinä vuodella 2015 tuloutetaan vahinkorahastosta 0,028 milj. euroa. Tuloksen-järjestelyerien jälkeen vuoden 2015 tulos muodostui 0,403 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2014 tulos oli tuloksenjärjestelyerinä tehtyjen rahastosiirtojen jälkeen 3,010 milj. euroa ylijäämäinen ja vuonna 2013 alijäämää kertyi peräti -4,898 milj. euroa. Tunnusluvut

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (100 x toimintatuotot/(toimintakulut – valmistus omaan käyttöön)) tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsi-naisen toiminnan tuotoilla. Tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun vaikuttavat mm. kun-nan koko, toimintojen yhtiöittäminen ja oppilaitosten ylläpitäminen. Tunnusluvuksi muodostui 16,3 %. Vuoden 2014 luku oli 16,2 % ja vuonna 2013 se oli 15,8 %. Vuosikate prosenttia poistoista (100 x vuosikate/poistot) hyvällä vuosikatekertymällä tunnusluvuksi muodostui 106,4 %. Edellisen vuoden luku oli 111, mutta on huomattava, että ilman lisäpoistoja luku olisi ollut 161 %. Vuoden 2013 luku oli negatiivisen vuosikatteen myötä -7,0 %. Negatiivinen vuosikate ei mahdollista poisto-jen rahoittamista. Ennakkotietojen mukaan tunnusluvun arvo koko kuntataloudessa oli 87 %. Perusoletuksena kuntataloudessa on pidetty sitä, että kunnan tulorahoitus on riittävä silloin kun vuosikate on vähintään tuloslaskelmassa vähennettävien poistojen suuruinen. Eli kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Oletus on kuitenkin pätevä vain silloin, kun poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jol-loin siitä on vähennetty valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, mikäli poistojen määrä vastaa käyttöomai-suuden kulumista. Investointien taso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta ja mikäli poikkeuk-sellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnitelmakaudelle tai investointeja on lei-kattu tai siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelu-kautta pitemmällä aikajänteellä. Vuonna 2015 poistonalaisten investointien määrä oli 5,626 milj. euroa. Vuoden 2014 investoinnit olivat 10,140 milj. euroa ja vuonna 2013 ne olivat 9,125 milj. euroa. Nettoinvestoinnit yhteensä olivat viime vuonna noin 7,625 milj. euroa. Kolmen vuoden keskiarvoksi muodostuu noin 8,8 milj. euroa. Samaan aikaan vuosikatetta kertyi noin 4,7 milj. euroa. Vuodesta 2008 lähtien nettoinves-tointien määrä on kolmen vuoden keskiarvolla ylittänyt yli 8 milj. euron rajan.


Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2015–2014 Ulkoinen

2015 2014 Muutos-%

1000 € 1000 €

Toimintatuotot 20 708 20 186 2,6 %

Valmistus omaan käyttöön 175 172 1,9 %

Toimintakulut -126 670 -124 149 2,0 %

Toimintakate -105 787 -103 791 1,9 %

Verotulot 85 985 85 709 0,3 %

Valtionosuudet 26 224 26 635 -1,5 %

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 34 39 -11,0 %

Muut rahoitustuotot 549 591 -7,1 %

Korkokulut -736 -919 -20,0 %

Muut rahoituskulut -1 -3 -78,1 %

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -152 -292 -47,9 %

Vuosikate 6 269 8 261 -24,1 %

Poistot ja arvonalentumiset -5 894 -7 435 -20,7 %

Tilikauden tulos 375 826 -54,6 %

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 28 2 184 -98,7 %

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 403 3 010 -86,6 %

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut 16,3 16,2

Vuosikate / Poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 106,4 111,1

Vuosikate, euroa/asukas 288 381

Asukasmäärä 21 801 21 664


1.4.2 Rahoituslaskelma 2015 Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjat-tujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kun-nan rahavarat tilikauden aikana. Rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ne erät, jotka ovat synty-neet kunnan kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Toiminnan ja investointien rahavirta Vuosikate rahoituslaskelmassa osoittaa tulorahoituksen, joka käyttötaloudesta jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikatteeseen lisätään/vähennetään ns. tulorahoituksen korjauserä, joka vuonna 2015 oli -0,653 milj. euroa. Näin saadaan toiminnan rahavirta, joka kuvaa kuinka paljon varsinainen toiminta on tuonut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli yhteensä 5,616 milj. euroa ja se heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 1,822 milj. euroa lähinnä pienemmän vuosikatteen vuoksi. Investointien rahavirta kuvaa investointeihin käytettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroi-hin. Investointimenot olivat tilikaudella noin 7,872 milj. euroa ja nettoinvestointien määräksi jäi noin 6,973 milj. euroa. Erot investointien toteutumisosan ja rahoitusosan nettosummissa selittyvät sillä, että käyttöomaisuuden myyntivoitot esitetään rahoituslaskelmassa käyttöomaisuuden myyntituot-toina. Kun toiminnan rahavirrasta vähennetään nettoinvestoinnit, saadaan varsinaisen toiminnan ja in-vestointien nettokassavirta, joka vuonna 2015 oli -1,356 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan tulora-hoituksella pystyttiin kattamaan 80,2 % investoinneista, loppuosan jäädessä lainarahoitteiseksi. Vuonna 2014 vastaava luku oli -2,021 milj. euroa ja tällöin investoinneista katettiin 78,8 % toimin-nasta saadulla rahoituksella. Rahoituksen rahavirta Rahoituksen nettorahavirta oli vuonna 2015 yhteensä 1,556 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 9,0 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin 8,741 milj. euroa. Vuonna 2013 otettiin pitkä-aikaista lainaa 13,0 milj. euroa. Antolainojen lisäys liittyy palautuskelpoisiin liittymismaksuihin. Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskukselle sekä Uimala ja Pysäköinti Oy:lle ei ole enää myönnetty pääomalainoja, vaan tar-vittava summa on myönnetty avustuksena. Rahavarojen muutos Rahoituslaskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirran ja rahoitustoiminnan nettokassavirran erotus osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuonna 2015 kas-savarojen muutos tilikauden lopussa oli +0,199 milj. euroa. Tunnusluvut

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Rahoituslaskelman välitulos, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä kertoo kuinka paljon rahavir-rasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (ali-jäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevilla kassava-roilla tai lisälainalla. Tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla seurataan inves-tointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Viiden viimeisen vuoden aikana on investoin-teja rahoitettu velkarahalla 26,948 milj. eurolla.


Investointien tulorahoitus- % (100 x vuosikate/investointien omahankintameno) kertoo, kuinka paljon investointien omahankin-tamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosentti-osuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lai-nalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Tilinpäätösvuoden tunnusluku on 80,2 %. Investoinneista katettiin näin ollen neljä viidesosaa muul-la kuin lainarahalla. Vuonna 2014 tunnusluku oli 78,8 % ja vuonna 2013 se oli -3,8 %. Tulorahoitus ei riittänyt 2013 lainkaan investointien kattamiseen. Lainanhoitokate

( (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainan lyhennykset) ) kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi, tulo-rahoitus riittää lainojen hoitoon. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoi-toon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja.

Luotettavimman kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluku on yli 2, tyydyttävä kun tunnuslu-ku on 1–2 ja heikko, kun tunnusluku jää alle yhden. Tilinpäätösvuonna tunnusluvun arvo oli 0,7. Vuonna 2014 tunnusluku oli 1,0 ja vuonna 2013 se oli 0,1.

Kassan riittävyys, pv Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä (365 pv x kassavarat 31.12. / kas-sasta maksut tilikaudella). Kassavaroihin lasketaan rahat, pankkisaamiset sekä rahoitusarvopape-rit. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tällä laskentatavalla kassa riitti tilinpäätösvuonna ja sitä edeltävänä vuonna 14 päivän maksuihin, ja 10 päivän maksuihin vuonna 2013.

Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2007–2015

Vuoden 2014 poistot sisältää 2,305 milj. lisäpoistoja

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

nettoinvestoinnit 5 531 10 885 8 616 6 067 11 232 7 021 8395 10282 7625

vuosikate 5 764 4 532 4 257 8 751 5 658 -1 924 -349 8261 6269

poistot 3 798 3 923 4 086 4 634 4 711 4 858 4998 7435 5894

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

tilinpäätös 2015 - siilinjärvi...5 siilinjÄrven kunta – tilinpäätös 2015 1...

Documents