Johdanto

terveys- ja

hyvinvointi-

eroihin Tomi Mäki-Opas, FT

Erikoistutkija

Väestön terveydentila –yksikkö

THL

LUENTO 1

TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen hyvinvointipoliittisena haasteena -luentosarja, 2014

”Liikunnan eriarvoistuminen

suurin hyvinvointipoliittinen

haaste 2000-luvulla” (5 op),

kevät lukukausi 2014

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Luentosarjan tausta:

Vähäisestä liikkumisesta ja sen eriarvoisuudesta on tullut yksi 2000-luvun suurimmista hyvinvointipoliittisista haasteista. Maailmanlaajuisesti joka toinen ja suomalaisista joka kolmas henkilö ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskunnalle, koska vähäinen liikkuminen aiheuttaa monia kansansairauksia (esim. sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, lihavuutta), heikentää elämänlaatua, fyysistä ja henkistä toimintakykyä, sekä lyhentää elinikää.

Alemman koulutuksen, matalan tulotason tai raskaan ammatin omaavat henkilöt liikkuvat vähemmän kuin paremmassa asemassa olevat, joten vähäisen liikkumisen haittavaikutukset kasautuvat usein heille. Yhteiskunnan tulisi taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet liikunnalliseen elämään.

Liikkumisen lisääminen ja sen eriarvoisuuden vähentäminen väestötasolla ei ole aivan yksinkertaista. Myönteisten muutosten aikaansaaminen väestötasolla vaatii monenlaisia toimia, jotka on suunnattu paitsi yksilöihin itseensä, mutta myös heidän elinoloihin ja lähiympäristöön.

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Luennot :

Johdanto terveys- ja hyvinvointieroihin Terveys ja hyvinvointierot – selitysmallit ja taustalla olevat

tekijät

Sosioekonomisen asema – Marxista Weberiin Liikunta – valinta vai mahdollisuus Liikunta, sosioekonomiset erot ja niiden muutokset ajassa Sosioekonomiset erot liikunnassa ja niiden selitysmallit –

yksilöön liittyvät tekijät

Sosioekonomiset erot liikunnassa ja niiden selitysmallit – sosiaaliset ja yhteisölliset tekijät

Sosioekonomiset erot liikunnassa ja niiden selitysmallit – elinolot ja ympäristötekijät

Liikunnan sosioekonomisten erojen eettisyys ja kustannukset – miksi eroja tulisi kaventaa?

Keinot liikunnan sosioekonomisten erojen kaventamiseen – voimmeko näillä keinoilla onnistua?

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Osaamistavoitteet ja suoritus : Luentosarjan käytyään opiskelija osaa terveyden,

hyvinvoinnin ja liikunnan eriarvoisuuden taustalla olevat tekijät ja selitysmallit.

Opiskelija osaa määritellä terveyden, hyvinvoinnin, liikunnan ja eriarvoisuuden terveyssosiologisesta näkökulmasta ja ymmärtää miten niitä voidaan mitata väestötasolla.

Lisäksi opiskelija ymmärtää eriarvoisuuden kaventamisen liittyvät terveydelliset, eettiset ja taloudelliset perusteet ja osaa arvioida keskeisiä keinoja miten liikunnan eriarvoisuutta voitaisiin kaventaa.

Luentosarjan suoritus pitää sisällään luennot, itsenäisesti tehtävät harjoitukset luennoilla jaettavista lähdekirjallisuudesta (2kpl per luento), ja erikseen määritellyistä teemoista kirjoitetun esseen (vähintään 10 sivua), joka pohjautuu luentoihin ja niiden lähdekirjallisuuteen.

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Johdantoluennon rakenne: 0 Luentosarjan tausta, rakenne, ja suoritus

1 Sosiologinen, sosiaaliepidemiologinen lähestymistapa ja niiden näkökulmaerot

2 Terveys ja hyvinvointi

3 Sosioekonomisen asema

4 ”Terveyserot”

5 Elämänkulkunäkökulma

6 Kuinka terveys- ja hyvinvointieroja tutkitaan?

7 Mikä merkitys on terveys- ja hyvinvointieroilla?

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Vähäinen liikkuminen

Vähäisestä liikkumisesta ja sen eriarvoisuudesta on tullut yksi 2000-luvun suurimmista hyvinvointipoliittisista haasteista.

Maailmanlaajuisesti joka toinen ja suomalaisista joka kolmas henkilö ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.

Tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskunnalle, Kansanterveyden ja –talouden

kannalta

Sosiaaliset vaikutukset mm. syrjäytyminen

Vanhenevan väestön toimintakyky ja palveluiden tarve

Työurien pidentämisen tarve

Mielenterveyden kannalta

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Sosioekonomiset erot liikunnassa

ovat ilmeiset myös Suomessa

Alemman koulutuksen,

matalan tulotason tai

raskaan ammatin

omaavat henkilöt liikkuvat

vähemmän kuin

paremmassa asemassa

olevat

Vähäisen liikkumisen

haittavaikutukset

kasautuvat

Muista terveydelle haitallisista olosuhteista ja elintavoista puhumattakaan

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014 Lähde: www.kaventaja.fi / Terveys 2000,

AVTK, FINRISKI 2002

Yhteiskunnan tulisi taata kaikille

yhtäläiset mahdollisuudet

liikunnalliseen elämään

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014 Lähde: (Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004

Terveyserojen synty

monimutkainen mekanismi

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Lähde: Muokattu: Mielck, 2000, ref. Pott & Lehmann, 2005

Eriarvoisuuden kaventaminen …

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Ei siis ole kovin yksinkertaista ja helppo

Riippuu myös siitä miten eriarvoisuuden määrittelemme

Ja mitä terveyden eriarvoisuutta haluamme kaventaa

Myönteisten muutosten aikaansaaminen väestötasolla vaatii monenlaisia toimia, jotka on suunnattu paitsi yksilöihin itseensä, mutta myös heidän elinoloihin ja lähiympäristöön.

Luentosarjan tavoitteena…

Ymmärtää terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan eriarvoisuuden taustalla olevia tekijöitä ja selitysmalleja terveyssosiologisesta näkökulmasta

Miten niitä voidaan mitata ja tarkastella väestötasolla

Eriarvoisuuden kaventamisen liittyviä perusteet

Osata arvioida keskeisiä keinoja miten liikunnan eriarvoisuutta voitaisiin kaventaa

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Luentosarjan suoritus…

1. Luennot (max 1. poissaolo sallitaan)

2. Itsenäisesti tehtävät harjoitukset luennoilla jaettavista lähdekirjallisuudesta (2kpl per luento) Palautusohjeet luennon lopussa

3. Erikseen määritellyistä teemoista kirjoitetun esseen (max. 10 sivua), joka pohjautuu luentoihin ja niiden lähdekirjallisuuteen. Tarkemmat aiheet annetaan luentosarjan

lopussa

Liittyvät luentoihin ja harjoitustehtäviin

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

1 Sosiologia ja

sosiaaliepidemiologia

Sosiologia on kiinnostunut sosiaalisen eriarvoisuuden syntymisestä ja rakentumisesta

Sosiaaliepidemiologia sosiaalisen eriarvoisuuden

aiheuttamista terveyseroista ja niiden taustalla olevista tekijöistä

Sosiaalinen luokka (SES) määrittää niitä työhön

liittyviä olosuhteita ja suhteita, jotka perustuvat ammattiin

“Sosiaalinen asema” (SEP) määrittää niitä ajatuksia ja –olotuksia, jotka tiettyyn ryhmään kuulumisella oletetaan olevan mm. maineen, sosiaalisten suhteiden, kunnian, arvovallan jne perusteella

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Kolme sosiologista perinnettä

Jotka ovat vaikuttaneet sosioekonomisen

aseman mittaamiseen ja terveyden

eriarvoisuuden ymmärtämiseen:

a) Marxilainen perinne

b) Weberiläinen perinne

c) Funktionalistinen perinne

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Karl Marx

Wikipedia.org

a) Marxilainen perinne:

yhteiskunta perustuu luokkiin

(“classes”), jotka syntyvät

tuotantoon liittyvistä suhteista,

Nämä vaikuttavat terveyteen

ja hyvinvointia määrittäviin

tekijöihin

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Max Weber

Wikipedia.org

b) Weberiläinen perinne:

yhteistakunta jakautunut

usealla tavalla (luokka, asema,

poliittinen valta), jotka

määrittävät taloudelliset

resurssit ja taidot

Terveys ja hyvintointi

määrittyvät

elämänmahdollisuuksia ja

valintojen perusteella

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

c) Funktionalistinen perinne:

lähinnä Yhdysvalloissa

voimmassa ollut käsitys että

yhteiskunnan jakautuminen

on luonnollinen ja

tarpeellinen ilmiö

modernissa yhteiskunnassa

Vahvasti argumentoi sen

puolesta, että talouskasvu

hyödyttää myös alempia

sosiaaliryhmiä(?)

Terveys ja hyvinvointierot

luonnollinen tila eikä siitä

tule pyrkiä eroon.

www.mtv.fi

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

2 Terveys ja hyvinvointi

Terveyden ja hyvinvoinnin määrittely on haaste sen monipuolisuuden ja kompleksisuuden takia

Perinteiset mittarit kuten sairastavuus ja kuolleisuus eivät kuvaa terveyden kattavasti

Perinteisten mittareiden lisäksi tulisi huomioida mm.:

Terveyden pääpiste (esim. terveelliset elinvuodet)

terveyden riskitekijät (mm. elintavat)

Toimintakyky ja krooniset vammat

Tuotteliaisuus/tuottavuus

Terveyskunto

Mielenterveys

Hyvinvointi (subjektiivinen ja objektiivinen)

Terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttö

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

The World Health Organization (WHO)

mukaan terveys on ”a state of complete

physical, mental, and social wellbeing and

not merely the absence of disease or

infirmity”

Siis fyysinen, psyykkinen, ja sosiaalinen

sosiaalinen kokonaisuus ei vain sairauksien tai

vaivojen puute

Voiko mikään olla täydellinen (complete) tila?

Terveyteen kuuluu positiivinen (elämästä

nauttiminen ja haasteista selviäminen) ja

negatiivinen (sairaalloisuus ja ennenaikainen

kuolema) terveys

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Terveyteen liittyvä elämänlaatu VS elämänajanodote

On hyvä erotella että elämänajanodote (kuolleisuus) ei tarkasti erottele laadukkaita ja terveenä pysyttyjä vuosi muista vuosista

Toisaalta voisi puhu aktiivisesta elämäajanodotteesta, jona aikana henkilö pystyy toimimaan ja olemaan sosiaalisesti/yhteiskunnallisesti aktiivinen ilman haittaavia ja rajoittavia sairauksia tai vaivoja

Niiden vuoden määrä tästä hetkestä eteenpäin laskettuna, jolloin ei ole fyysisiä tai psyykkisiä toimintakyvyn rajoituksia

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Sairastavuus voidaan määritellä jonkin fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin poikkeamaksi tai puutteeksi

Sairastavuutta voidaan mitata esim.: Sairaana olevien henkilöiden lukumäärä 1000

henkilöä kohden vuodessa

Sairauksien määrä 1000 henkilöä kohden vuodessa

Sairauden keskimääräinen kesto

THL:n sairastavuus indeksi, joka kuvaa alueellisia vaihtelua sairastavuudessa Huomioi sairastavuuden yleisyyden

Merkityksen väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kannalta

Alueen indeksi on painotettujen sairausryhmien yleisyyden keskiarvo => mitä suurempi indeksin arvo, sitä yleisempää sairastavuus alueella on

http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Hyvinvointi voidaan käsittää holistiseksi

käsitteeksi joka

Pitää sisällään positiiviset terveyden

voimavarat

Käsittää yksilön fyysiset, psyykkiset ja

mielenterveydelliset/psykologiset

hyvinvoinnin tekijät

Elämänlaatu on myös keskeinen ulottuvuus,

joka tulisi huomioida arvioitaessa hyvinvointi

objektiivinen (toimintakyky, elinolot) ja

subjektiivinen (onnellisuus, tyytyväisyys, oma

arvio elämästä) elämänlaatu

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Erik Allard määritteli terveyden

“voimavaraksi”, jota ilman monet

hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä ei

ole mahdollista (Allard 1976, 1999)

E. Allard kirjoitti 1980-luvulla myös

elämänlaadusta (=”Hyvinvoinnista”?) ja

jakoi sen kolmeen osaa

”Having”= tulot, asuminen, terveys, elintaso

”Loving” = ihmissuhteet, perhe

”Beeing” = itsensä toteuttaminen,

vaikuttamisen mahdollisuudet

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Terveyden ja hyvinvoinnin taustalla monet eri taustatekijät

Laaja tieteellinen kirjallisuus viittaa siihen, ettei keskeisimmät tekijät liittyvät genetiikkaan, terveyskäyttäytymiseen/elintapoihin, fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön

Sydän ja verisuonitaudit, syöpä, tyypin 2 diabetes, lihavuus ja monet krooniset taudit kulkevat suvussa

30-50% voidaan selittää sukutekijöillä kun ikä ja sukupuoli huomioidaan

Elintavat/terveyskäyttäytymisellä voidaan ennaltaehkäistä monia näistä edellä mainituista!!

Keskeisessä asemassa ovat tupakointi, ravitsemus, alkoholin käyttö, liikunta/liikunnan puute ja muu riskikäyttäytyminen

Globaalilla tasolla arvioituna jopa KOLMANNES kansantaudeista voitaisiin ennaltaehkäistä elintapojen avulla!!

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön

merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille ei

tulisi unohtaa

Matala koulutuksen tai tulotason omaavat

henkilöt asuvat useimmiten erilaisessa

fyysisessä ympäristössä

Heillä on erilainen mahdollisuus käyttää

terveys- ja sosiaalipalveluja

Huonot elinolot kasautuvat monesti näihin

ryhmiin

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Ikääntyminen ja terveys

Keskimääräinen elinikä on noussut merkittävästi viimeisen 100 vuoden aikana

Sosioekonomisia eroja keskimääräisessä eliniässä

Tieto, että väestön ikärakenne tulee muuttumaan radikaalisti Euroopassa vuoteen 2020 mennessä

Väistämätön fakta: Terveys heikkenee iän myötä

Terveyden (ja liikunnan) merkitys kansanterveyden ja –talouden kannalta tulee korostumaan

Ihmiset elävät terveempinä, mutta tarvitsevat terveyspalveluita myöhempään ja enemmän sekä eri tarkoitukseen?

Työelämän vaatimukset/eläkeiän nostopaineet?

Säännöllinen liikunta on keskeinen tekijä hidastamaan ikääntymisestä johtuvaa terveyden heikentymistä ja mahdollistamaan itsenäisen elämän

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

3 Sosioekonomisen asema

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Sosioekonomise asema (SEP)

määritelmä

“We use the phrase ‘socioeconomic position’ to mean the social and economic factors that influence what position(s) individuals and groups hold within the structure of society” Kaplan & Lynch (2000)

=>Sosiaaliset ja taloudelliset tekijät ovat “parhaita” indikaattoreita kuvaamaan henkilön sijaintia sosiaalisessa rakenteessa, joka määrittää terveyden ja hyvinvoinnin tilaa

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen hyvinvointipoliittisena

haasteena -luentosarja, 2014

Muutamia esimerkkejä SEP-mittareita yksilötasolla ja aluetasolla

SEP-mittari Yksilötaso Aluetaso

Ammatti

- väestölaskentaan perustuen

- työelämän ja työpaikan hierarkian

mukaisesti

- arvovallan mukaisesti

- työelämän ulkopuolelle sulkemisen

mukaan

- %-osuus eri ammatin omaavista

alueella asuvista henkilöistä

Tulot

- Henkilönkohtaiset, perheen tai

kotitalouden tulot

- Bruttu, netto, tulon siirrot,

käytettävissä olevat

- Suhteessa köyhyysasteeseen

- Tulojakauma alueella

- Sijoitusvarallisuus suhteessa

palkkaan alueella

Koulutus - Koulutusvuodet

- Saavutettu tutkinto

- %-osuus eri koulutustaustan

omaavista alueella

Varallisuus - Talon tai auton omistajuus

- Sijoitukset, perintö, eläkekertymä,

käteiset vs sijoitukset

- Asuntorakenne alueella

- Asuntorakenteen rakennusikä

- Väestöntiheys per asuinhuone

- Asunnon mukavuudet

- Köyhyysaste, taloudelliset

vaikeudet, deprivaatio

- Palveluaste/puute

4 Terveyserot

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Sosiaalisen aseman mukaisia eroja terveydessä, sairastavuudessa tai kuolleisuudessa kutsutaan yleensä lyhyesti terveyseroiksi Hyvinvointieroiksi kun huomioidaan

mielenterveys, toimintakyky ja elämänlaatu

Terveyseroja voidaan löytää myös naisten ja miesten, siviilisäädyn, ja etnisen taustan perusteella

Terveys- ja hyvinvointieroista on paljon kuvailevaa tietoa maiden välisistä eroista

ja muutoksista

Jonkin verran tietoa taustalla olevista tekijöistä, mutta vähän vasta ymmärretään monimutkaisista mekanismeista

Lyhyesti terveyserot…

Terveyserot ovat olleet haaste

jo pitkään!

Niin Suomessa kuin muualla yhteiskunta- ja

terveyspolitiikka tähtää tasa-arvoon

Taustalla havainto että yksilön sijoittuminen

yhteiskunnassa vaikuttaa yksilön terveydentilaan

Sosioekonomiset terveyserot ovat olleet huomattavan suuret, joillakin mittareilla

mitattaessa mm. kuolleisuudessa

Pitkän koulutuksen, hyvän tulotason tai

ammattiaseman omaavat elävät pidempään

ja terveempinä kuin muut

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

5 Elämänkulkunäkökulma

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Koko elämänkulun merkitys

terveyteen ja sen eriarvoisuuteen

Elämänkulkunäkökulman mukaan, jotta

voimme ”täysin” ymmärtää aikuisiän

terveyttä meidän tulee huomioida kaikki

pitkäaikaiset biologiset, käyttäytymiseen

liittyvät ja psykososiaaliset tekijät

Aina odotusajasta lapsuuteen ja nuoruudesta

aikuisuuteen asti

Myös sukupolvien ylitse ulottuvat tekijät ovat

tärkeitä

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Kolme keskeistä mekanismia

Biologinen “ohjelmointi” (latency) = tietyt elämän vaiheet kuten varhaislapsuus tai raskaus ovat kriittisiä terveyden muodostumiselle

Reittimallit = Kumulatiivinen kasautuminen: aikuisuuden

terveys johtuu pääosin elämänkulun aikana kasautuneista terveydelle epäedullisista fyysisistä tai sosiaalisista olosuhteista

Riskitekijöiden ketju: joillakin näistä olosuhteista voi olla ajallinen järjestystä ja ne voivat toimia eräänlaisia riskiketjuina tai “epäedullisten kokemusten” laukaisijoina

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014 Lähde: Kuh & Ben- Schlomo, 2005

Mahdolliset mekanismit

elämänkulkunäkökulman

mukaan:

a) Itsenäisten vaikutusten malli

b) Kumuloituva malli

c) Reittimalli (”chain of risk”)

d) Laukaiseva malli

6 Kuinka terveys- ja

hyvinvointieroja tutkitaan? Ja

mikä on tilanne Suomessa ja

Euroopassa

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Kuinka terveyseroja tutkitaan

Tarkastelemalla yksilöitä

miten heidän sosioekonominen asema, riskitekijät ja terveys sekä hyvinvointi vaihtelevat

Esim. Kohortti-tutkimukset

Tarkastelemalla ja vertailemalla eri yhteiskuntia

Miten niiden sosiaalinen rakenne, riskitekijät jakautuvat ja terveyserot vaihtelevat

Esim. Survey- ja vertailututkimukset

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajanodotteen välinen ero:

Miehet:

1983-1986: 5,0 vuotta

2003-2005: 6,1 vuotta

Ero kasvoi 1,1 vuodella

Naiset:

1983-1986: 2,3 vuotta

2003-2005: 3,3 vuotta

Ero kasvoi 1,0 vuodella

Lähde: Valkonen T ym., Teoksessa ”Terveyden eriarvoisuus Suomessa”, Palosuo H. ym (toim), STM 2007

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Kansainvälisesti

vertailtuna

työntekijöiden

kuolleisuus on ollut

suurempaa

Suomessa kuin

muualla Euroopassa

Toimihenkilöiden

kohdalla lähes sama

tilanne, Tanskaa

huomioimatta

7 Mikä merkitys on terveys- ja

hyvinvointieroilla?

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Terveyserojen olemassa olon

muistaminen on tärkeää…

Ovatko terveyserot epäreiluja? Eettisesti

hyväksyttäviä?

Voimmeko hyväksyä tuloerot, mutta

emme terveyseroja tai eroja siinä kuin

pitkään eri ihmiset elävät?

Edistämällä heikommassa olevien

terveyttä edistämme parhaiten yleistä

terveyttä

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Voimmeko kaventaa

terveyseroja?

Ajassa tarkasteltuna voimme sanoa, että

jotain myönteistä kehitystä on tapahtunut

Mutta onko se johtunut tarkoituksellisista

toimenpiteistä?

Viime vuosina on kehitetty paljon

ohjelmia, interventioita ja politiikkoja

joiden tavoitteena on kaventaa eroja

Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet

osoittamaan että ne ovat onnistuneet

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

8. Yhteenvetona

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen

hyvinvointipoliittisena haasteena -

luentosarja, 2014

Terveyserot ovat keskeisessä asemassa nyky yhteiskunnassa kun mietitään yhteiskunta-, terveys- tai sosiaalipoliittisia toimia Voimme hillitä kustannuksia ja tulojen menetyksiä

yhteiskunnalle Esim Diabeteksen hoidosta aiheutuvat suorat

kustannukset 350-500 miljoonaa vuositasolla vähenisivät jos mikä vähän koulutetut sairastaisivat yhtä vähän kuin korkeasti koulutetut

Riittävien palveluiden turvaaminen väestön ikääntyessä

Terveyseroja kaventamalla voidaan luoda edellytyksiä työllistymiselle

Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen (maahanmuuttujat jne)

Kunnat ja valtio sitoutuneita kaventamaan eroja (mm. perustuslaki, kansanterveyslaki, liikuntalaki)

Eriarvoisuus on maailmanlaajuinen ongelma!

LUENTO 1 TI 11.3.2014

Liikunnan eriarvoistuminen hyvinvointipoliittisena

haasteena -luentosarja, 2014