TRIANGELI KEHITTÄMISKOHINAA VAI KESTÄVIÄ TULOKSIA?

VTT Timo Aro

23.10.2014

Triangelin loppuseminaari

SISÄLTÖ

1. KEHITTÄMISTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET NOR-MAALITOIMINTAAN VERRATTUNA

2. TRIANGELIN ULKOISEN ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET NOSTOINA

1. KEHITTÄMISTOIMINNAN EROT NORMAALITOIMINTAAN VERRATTUNA

ARVIOINNIN KANNALTA KAKSI KESKEISTÄ ÄÄNEENLAUSUMA-TONTA KYSYMYSTÄ

1. MIKSI HAKIJA (SO. TURUN KAUPUNKI) ON HAKENUT PROJEKTILLE KEHITTÄMIS-RAHOITUSTA?

2. MIKSI RAHOITTAJA ON MYÖNTÄNYT HANKKEELLE JULKISTA RAHOITUSTA?

MIKSI HYVÄ EI JUURRU?

MIKSI KEHITTÄMISTYÖSTÄ JÄÄ NIIN VÄHÄN

PYSYVIÄ JÄLKIÄ?

NO

RM

AA

LITOIM

INTA

KEH

ITTÄ

MIS

TOIM

INTA

Normaalitoiminta

Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta

- Pääsääntöisesti asiakastyötä - Rajalliset resurssit per asiakas - Rajallisesti aikaa per asiakas, - Asiakkaat usein massaa, kasvottomia - Toimintaa vaikeuttavat alibudjetointi, menokuri, säästöt - Ei riittävästi aikaa tai mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen tai verkostojen luomiseen - Kyynisyys - Työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät haasteet pinnalla

Kehittämistoiminta

Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta

- Tuotekehitys- ja asiakastyötä: pääpaino tuotekehityksessä - Kohtuulliset resurssit per asiakas - Enemmän itsenäisyyttä, aikaa ja vapausasteita - Yksilöllinen, henkilökohtainen ja kehittävä työote mahdollista - Vertaiset ja verkostot lähellä - Vapaus kehittää, kokeilla, soveltaa…mutta myös oikeus epäonnistua - Urakkatyö: määritelty erikseen tavoitteet, resurssit, aika ja seuranta - Asiakas keskiössä!

Normaali- ja kehittämistoiminta

Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta

Normaalitoiminta esim. Turun kaupungin peruspalveluissa

Tuotokset

Vastaanottajien hylkimisreaktio projektien tuotoksia kohtaan?

HYLKIMISREAKTION BERMUDAN KOLMIO

AIKA-KUILU

DIALOGI-KUILU

TALOUS- JA

RESURSSIKUILU

Entä jos kehittämistoiminta ei eroa normaalitoiminnasta tai siirtäjien ja vastaanottajien

välille kasvaa ylittämätön hylkimisreaktio?

Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta

Normaalitoiminta

Tuotokset

- Turhautuminen - Syyllistäminen, syntipukki-ilmiö - Sisäiset ristiriidat - Henkilöstön vaihtuvuus - Kehittämisenergia suuntautuu vääriin asioihin - Tavoitteet ja tuotokset hämärtyvät: mitä ollaan tekemässä ja miksi - Kyynisyys, skeptisyys, negatiivisuus leimaa toimintaa - Asiakkaat välikappaleina: turhautumien ja ”kurmoottamisen” kohteena - Jne.

Kehittämistyön luonne

Paniikki-alue

Epämukavuusalue

Epämukavuusalue

Mukavuusalue

Mukavuusalue

Normaali- toiminta -Ollaan pääasiassa rutiinien hallitsemalla ja ennakoitavissa olevalla mukavuusalueella, mutta välillä käydään kääntymässä epämuka- vuus- tai paniikkialueella

Kehittämis- toiminta -Ollaan pääasiassa epämuka- vuusalueella varsinkin hank- keenalku- ja päätösvaiheessa, mutta välillä käydään muka- vuus- tai paniikkialueella

Suunnittelukulttuurista kokeilukulttuuriin -enemmän Apollo –lentoja, vähemmän bulkkia!

Apollo-kuulennon toteutukseen osallistui samanaikaisesti enimmillään 400 000 ihmistä sekä 20 000 yritystä ja yliopistoa. Tästä huolimatta pienimpäänkin alipro-jektiin osallistunut työntekijä ymmärsi, miksi hän tekee työtään – ihmisen saamiseksi kuuhun. Mikä voisi olla esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaisiin liittyvät yhteinen ja yhtä konkreettinen tehtävä

1. Tarve

2. Panos

4. TUOTOKSET

4. Tulos

5. Vaikutus

Kuntakokeilun keskeisin

intressi

Turun kaupungin ja TE-toimiston intressi

Rahoittajien

intressi

1. Triangelin tavoitteena on tukea

Turussa ja Turun lähikunnissa asuvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä löytämään oman polkunsa työelämään

2. Triangelin tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan

3. Triangelin tavoitteena on tavoittaa vuosittain 300 asiakasta ja luoda 150 uutta yrityskontaktia

3. Toimenpiteet

Miksi Triangeli projekti on olemassa = saanut rahoitusta

Tuotokset =

hankkeen aikana kehitetyt uudet

tuotteet, palvelut, mallit,

menetelmät, prosessit jne. +

hyvät käytännöt

TRIANGELIN TÄRKEIN TEHTÄVÄ

KUKA

OTTAA

KOPIN?

2. TRIANGELIN ULKOISEN ARVIOINNIN KESKEISET NOSTOT

9000

9500

10000

10500

11000

11500

12000

12500

13000

13500

14000

14500

15000

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

2014

2013

2012

Turun kaupungin työttömät työnhakijat kuukausittain vuosina 2012-2014

Turun työttömien

työnhakijoiden määrä vaihdellut

10500-16 000 välillä

Turun työttömyysaste

vaihdellut

11,9-17,8 %:in välillä

Lähde: TEM tk 14a

-500-450-400-350-300-250-200-150-100

-500

50100150200250300350400450500550600650700750800850900

19

80

19

81

19

82

19

83

19

84

19

85

19

86

19

87

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

Turun kaupungin nettosiirtolaisuus (maahanmuutto-maastamuutto) vuosina 1980-2013

Turun kaupungin nettosiirtolaisuus

yhteensä

11 500 henkilöä vuosina 1980-2014 välillä

Turun kaupungin nettosiirtolaisuus

yhteensä

6 800 henkilöä 2000-

luvulla

Lähde: Tilastokeskus, veästötilastot

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

13000

14000

15000

16000

17000

Turun kaupungin vieraskielisten määrän kehitys vuosina 1990-2013

Turun kaupungin vieraskielisten

määrä on

21,6 kertaistunut

vuosina 1990-2013

Turun kaupungissa oli

1297 (0,8 %) vieraskielistä

vuonna 1990 ja 16704 (9,2 %) vuonna 2013

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Kehittävän arvioinnin 5 avainkysymystä

• Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen seurantaraportteihin, hankkeen omiin tilastoihin ja muuhun käytettävissä olevaan dokumentaatioaineistoon (mm. ohjelma- ja teema-arvioitsijoiden arviointiraportit

1. Millaisia vaikutuksia hankkeen toimenpiteillä, projektituotoksilla ja hankkeen muilla keinoilla on ollut

maahanmuuttajien työllistymiseen?

• Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen väliraportteihin, ohjausryhmän pöytäkirjoihin, verkostoanalyysiin liittyvän työpajan sisältöön ja muuhun käytettävissä olevaan dokumenttiaineistoon

2. Mitä lisäarvoa hankkeen työllistymiseen liittyvät keinot tuottivat suhteessa niin sanottuun normaalitoimintaan ja miten toimivaksi osoittautuneet mallit on siirrettävissä ja

vakiinnutettavaksi osaksi normaalitoimintaa?

• Arvioinnin havainnot perustuvat hyvien käytäntöjen työpajojen (I ja II) sisältöanalyysiin, hankkeen tekemiin hyvien käytäntöjen sisältökuvauksiin ja hyvien käytäntöjen levittämis- ja käyttöönottosuunnitelmaan sekä muuhun dokumentaatioaineistoon.

3.Mitä hyviä työkäytäntöjä ja tuote-, menetelmä- ja prosessikäytäntöjä hankkeesta jää pysyvään toimintaan?

• Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen tuottamaan itsearviointiin ja muuhun dokumentaatioaineistoon

4. Miten hankkeen toimenpiteet lisäsivät asiakkaiden

työllistymisvalmiuksia

• Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen arvioinnin eri työvaiheiden sisältöön ja muuhun hankkeeseen liittyvään dokumentaatio- ja tausta-aineistoon.

5. Millainen oli hankkeen merkitys a) asiakasryhmän, b) Turun kaupungin, c) keskeisten verkostokumppanien ja d)

maahanmuuttajien palvelurakenteen näkökulmasta?

Arvioinnin vaikutustasot

Neljäs taso: Rakenne ja palvelujärjestelmä

Kolmas taso: Verkosto-, yhteistyö- ja kehittämiskumppanit

Toinen taso: Turun kaupungin sosiaali-, työllisyys- ja maahanmuuttajatyö

Ensimmäinen taso: maahanmuuttaja-asiakkaat

713 asiakasta

327 projektiin mukaan tullutta yritystä

108 projektiin mukaan tullutta muuta organisaatiota

47 mentorisopimusta

1067 koulutus- ja henkilötyöpäivää

988 tiedotustilaisuuksiin osallistunutta

354 yrityskontaktia

keskeistä nostoa

Triangelin keskeiset tuotokset (ml. hyvät käytännöt) on tunnistettu, määritelty ja prosessoitu hyödynnettävissä olevaan muotoon!

Hankkeen projektituotokset on käyty läpi neliportaisen tunnistamisprosessin avulla: kiinnostavat ideat, lupaavat käytännöt, hyvät käytännöt ja parhaat käytännöt

Merkittävimmät hyvät käytännöt on määritelty ja mallinnettu perusteellisesti sekä tehty levitys- ja käyttöönottosuunnitelmat vakiinnuttamisen mahdollistamiseksi

Yritysyhteistyöhön liittyvät yrityskoordinaattorin toimenkuva on dokumentoitu, tuotteistettu ja prosessoitu poikkeuksellisen hyvin. Malli on sovellettavissa, hyödynnettävissä ja käyttöönotettavissa sekä omassa toimintaympäristössä että siirrettävissä toisenlaiseen toimintaympäristöön.

Lisäarvona on hankkeen toimesta toteutettu tehty kustannus-hyöty -analyysi

Triangelin hyvien käytäntöjen luokittelu

Kiinnostavat ideat

Lupaavat käytännöt

Hyvät käytännöt

Parhaat käytännöt

KIINNOSTAVAT IDEAT LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ruotsin opintomatkan itujen ja ideoiden hyödyntäminen (kielituki, kova markkinointi, työntantajan syvähaastattelut, JobTorget)

Työnantajalle suunnattu esite

(palvelukuvakset)

Työnetsijämalli

Kieliryhmittäiset lyhytkurssit (kielitestit)

Sähköinen sanakirja

Haastateluharjoitukset (asiakkaille käytännön työelämän asioista)

Palaute lopettaneilta asiakkailta ja asiakaspalautteen hyödyntäminen kehittämistyössä

Kielituki (omakielinen tuki ja oppiminen työpaikoilla)

Lyhytkurssien toimintamalli (asiakkaan sitout-taminen, infotilaisuudet)

Infopaketin luominen Triangelista ja palveluku-vaus toimintamallista

Jäsennelty ohjausryhmä-toimintamalli (hyvä suunnittelu, toimiva roolijako, asiat jäsennelty)

”Yllätyshyökkäykset työpaikoille” (henkilö-kohtaiset paikan päällä käynnit)

Työssähakemisen tuki (TOP10 –listojen jne. laatiminen )

Henkilökohtaistaminen (asiakkuuspolun yksilöll-inen räätälöinti) ja mentoritoiminta (47 mentorisopimusta)

”Varissuo –malli”(palvelut viety lähelle asiakkaita)

Yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (muut hankkeet, seminaarit, opinnäytteet jne.)

Kustannushyötysuhde, CBA-analyysit (tuntihinnan määrittely hankkeessa tehtävälle työlle)

ESIMERKKEJÄ TYÖKÄYTÄNNÖISTÄ!

①Yrityskoordinaattorin toimenkuva ja prosessi

② Triangelin matalan kynnyksen malli ja yhden luukun periaate

ESIMERKKEJÄ TUOTE-, MENETELMÄ- JA PROSESSIKÄYTÄNNÖISTÄ!

TYÖKÄYTÄNNÖT Pieniä muutoksia, parannuksia ja

korjauksia hankkeen ”arkityössä”: asiat tehdään toisella ja paremmaksi koetulla tavalla

Hyödynnetään sellaisenaan ”arkityössä ilman suuria juhlapuheita ja ilman suunnitelmallista työotetta

Hyödyntävät ensisijaisesti hanketta, kumppaneita tai taustaorgani-saatiota, ei sellaisenaan siirrettävissä tai hyö-dynnettävissä toisessa toimintaympäris-tössä

Ei yleisempää ja laajempaa merkitystä, lähinnä tiedon- ja kokemuksenvaihtoa

TUOTE-, MENETELMÄ- JA PROSESSIKÄYTÄNNÖT Konkreettisia tuotteita, palveluita,

malleja, menetelmiä jne, jotka perustuvat todennettuun tietoon ja näyttöön sekä ovat toistettavissa toisenlaisessa toiminta-ympäristössä

Taustalla runsaasti arviointi-, seuranta-, palaute- ja muuta dokumentaatiota

Prosessoitavissa, kuvattu, tuotteistettu jne. eli ”paketoitu” siirrettävään muotoon

Omaavat yleisempää ja laajempaa merkitystä tai käyttöarvoa laajemmassa viitekehyksessä

Suunnitelmallinen levittämis- ja hyödyntämisprosessi taustalla

HYVÄN KÄYTÄNNÖN

NÄKÖKULMA

MITÄ SIIRRETÄÄN JA

LEVITETÄÄN?

MITEN SIIRTÄMINEN

JA LEVITTÄMINEN

TOTEUTETAAN?

VÄLINEET? KEINOT?

MILLOIN

SIIRRETÄÄN JA

LEVITETÄÄN?

AIKATAULUTUS?

MITÄ RESURSSEJA

SIIRTÄMINEN JA

LEVITTÄMINEN

EDELLYTTÄVÄT? RAHA,

HENKILÖT,

ASIANTUNTIJAT JNE.?

KUKA ON SIIR-

TÄMISEN JA

LEVITTÄMISEN

VASTUUHENKILÖ

PROJEKTISSA JA EMO-

ORGANISAATIOSSA?

MITEN SEURA-TAAN

JA ARVI-OIDAAN

SIIR-TÄMISEN JA

LEVITTÄMISEN

EDISTYMISTÄ?

MITTARIT?

ASIAKKAAN /

KÄYTTÄJÄN

NÄKÖKULMASTA

Tehokas ja yksilöllinen

matalan kynnyksen

pysyvä palvelumalli,

jossa kokonaisvaltainen

työote.

Informaatio palvelusta,

helppo ja nopea

saavutettavuus .

Asiakkaille ajoissa

tieto, miten ja

missä palvelu

jatkuu.

Edellyttää, että

ammattitaitoista

henkilökuntaa saatavilla.

Yrityskoordinaattorit Palautteenanto

mahdollisuus

PROJEKTIN

NÄKÖKULMASTA

(kumppanit, kollegat

jne.)

Yrityskoordinaattori-

malli;

kokonaisvaltainen

asiakastyö ja

yritysyhteistyö

Tarjotaan käytännön

kokeilua eri tahoille

esim. sosiaalitstot,

Typy, TE-toimisto

Suunnittelu

helmikuussa (ohryn

kokous 27.2.14).

Tunnustelutyö

projektin aikana,

pilotointi syksyllä.

Jatkosta sopiminen

ennen projektin

päättymistä.

Pilotointi vaatii hyvää

tahtoa ja

avarakatseisuutta sekä

oikeaa asennetta.

Olemassa olevien

resurssien uudelleen

järjestely tai lisäresurssit.

Eeva ja Sirpa

projektissa, Päivi ja

Markku emo-

organisaatiossa,

ohjausryhmä.

Sekä asiakkaiden

että työntekijöiden

palautteet

pilotoinnista.

TURUN KAUPUNGIN

NÄKÖKULMASTA

Tehokas

työllistämismalli, joka

säästää kustannuksia ja

ehkäisee syrjäytymistä

sekä edistää

maahanmuuttajien

kotoutumista ja

nuorten pääsyä

työelämään.

Kokeillaan käytäntöä

kaupungin

toimipisteissä

tarjoamalla

yrityskoordinaattorin

pilotointijaksoja.

Yhteistyö TE-toimiston

kanssa.

Kokeilu on

aloitettava

mahdollisimman

pian.

Yhteistä tahtotilaa ja

ennakkoluulottomuutta.

Päivi, Markku, Riitta,

Eeva ja Sirpa

Asiakkaiden,

työntekijöiden

palautteet.

HUOM! Kela-

listalaiset,

kunnallinen

työvoimatoimisto,

maahanmuuttostrate

gia, nuorisotakuu

PÄÄTTÄJIEN/LUOTTA-

MUSHENKILÖIDEN

NÄKÖKULMASTA

Taloudellinen ja

tehokas malli, ehkäisee

syrjäytymistä, mistä

syntyy säästöjä.

Tieto projektin

vaikuttavuudesta;

tapaamiset, tiedotteet

Koko ajan Yhteistä tahtotilaa ja

oikeaa asennetta sekä

ennakkoluulottomuutta.

Koko

projektihenkilöstö ja

taustaorganisaatio

Vierailut projektissa,

tiedotteet

”Triangelin tuotok-set ja projektiin sijoitetut eurot valuvat Kankkulan kaivoon, ellei projektin tuotoksia kyetä juurrutta-maan Turun kau-pungin toimintaan” - Triangelin ohjausryhmän jäsen x.x -

Triangeli on tehnyt samanaikaisesti kovan volyymin asiakastyötä ja vaativaa tuotekehitystyötä!

Kunnianhimoiset tavoitteet kohderyhmä huomioiden: tavoittaa 300 asiakasta vuodessa ja luoda 150 yrityskontaktia. Haasteet liittyivät muiden vastaavien projektien tavoin asiakkuuden määrittelyyn, ohjautumiseen ja vaikuttavuuteen. Projekti on tehnyt samanaikaisesti sekä vaativaa ja yksilöllistä asiakastyötä että pitkällä vietyä tuotekehitystyötä.

Toimintaympäristö on ollut mahdollistava Triangelin kaltaiselle työotteelle: työnantajien asenne maahanmuuttajiin realistinen mutta positiivinen, asiakkaiden tavoitteet realistisia, asiakkaiden motivaatio kunnossa ja ennen muuta asiakkaiden VAPAAEHTOISUUS osallistua projektin toimenpiteisiin keskeinen mahdollistava tekijä.

Hankkeen toimintaan liittyy kaksi hyvän ja onnistuneen projektin paradoksia:

1. Missä menee raja projektin asiakkaiden aktiivisen ja passiivisen palvelun välillä: hyvin tehty ja ”ylipalveltu” työ voi johtaa joko asiakaskierteeseen tai/ja asiakkaiden passivoitumiseen

2. Tehokkaan suuria asiakasvirtoja läpikäytävien toimintojen ja asiakkaan kohtaamisen laadun säilymisen tasapaino. Onko menty liikaa volyymien ehdoilla?

Tietojärjestelmät ja asiakasrekisterit Triangelin apuvälineinä…ja riippakivenä!

Effica –tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyi projektin alkuvaiheessa sekä valtavasti odotuksia että käytännön työtä ja sopimista. Käyttöönoton haasteet maahanmuuttaja-asiakkaiden tarpeisiin soveltuvaksi välineeksi vaativat runsaasti yhteensovittamista. URA-katseluoikeuden puuttuminen korosti ongelmaa. Järjestelmä on toimiva ja täysimääräisesti hyödynnettävissä vasta projektin elinkaaren loppuvaiheessa.

Laaja tietosuoja, heikko ulkoinen ja sisäinen tiedonkulku ja

rajoitetut tietojärjestelmät ovat huonoin mahdollinen yhdistelmä kehittämisprojektin näkökulmasta: jos tieto ei liiku sujuvasti projektin ja viranomaisten välillä, niin toiminnan vaikuttavuus kärsii ja johtaa väistämättä alisuoriutumiseen käytettävissä olevaan potentiaaliin nähden.

Yritysrekisterin puuttuminen iso puute ja toiminnallinen pullonkaula. Asiakas- ja yritysrekisterit jne. keskeisiä projektin työvälineitä ja linkkejä suhteessa pysyvään toimintaan. Yhteisten rekisterien puuttuminen vie kohtuuttomasti aikaa sekä projektien kehittämistyöltä että tiedon sujuvalle siirtymiselle projektin ja viranomaisten välillä sekä johtaa kommunikatiivisiin väärinkäsityksiin.

Triangeli on toiminut aktiivisena verkostokehittäjänä ja verkosto- kutojana sekä kehittämisalustana!

Triangeli on toiminut aktiivisesti ja aloitteellisesti toiminnan kannalta keskeisissä verkostoissa ja ottanut useissa asioissa verkostonkutojan rooli…mutta kenelle siirtyy näkyvä ja hiljainen kolmen vuoden verkosto-pääomaan ja siihen liittyvä tieto?

Triangelilla jossain määrin näkyvissä yliverkostoitumisen riskit vastuun ja luottamuksen kasvaessa projektin elinkaaren aikana

Triangeli on toiminut maahanmuuttajien työllistymistä tukevien polkujen luomisen ja uusien keinojen suhteen kehittämisalustana, jossa on aktiivisesti pyritty hakemaan uudenlaisia keinoja ja malleja palautteen perusteella sekä tehty omaehtoista yksilöllistä ja organisatorista kehitystyötä.

Hankkeen elinkaareen sisältyy useita kokeilukulttuuriin eli kokeilevuuteen ja riskinottoon liittyviä hyviä elementtejä.

Triangelin pilotoimat lyhytkurssit toimivat parhaimmillaan työllistymisen tukena! Hankkeet järjestämät työllistymistä tukevat toimenpiteet

olivat toteuttamiskelpoisia, käytännönläheisiä ja riittävän konkreettisia asiakasryhmä huomioiden: lyhytkurssit osoittautuvat toimivaksi malliksi ja palaute asiakkaiden osalta hyvää.

…mutta näyttö vapaaehtoisuuteen perustuvista lyhytkurssien toimivuudesta kestävän työllistymisen mallina on vaikea osoittaa, koska liittyy ensisijaisesti asiakkaiden omakohtaisiin kokemuksiin ja motivaatioon.

Ostopalveluiden kilpailuttamisen huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen korostuvat: miten vaatia kerta toisensa jälkeen parasta saatavissa olevaa tukea eikä tyytyä tuttuihin ja turvallisiin palveluntuottajiin.

Lyhytkurssien palautteen perusteella keskeiset kehittämissuositukset liittyvät kielitukeen ja suomen kielen opetuksen lisäämiseen sekä työhakuun ja työelämän pelisääntöihin. Harrastustoimintaan liittyviin toimenpiteisiin panostaminen vaikuttaa olevan silta kotouttamiseen ja juurtumiseen

Triangelin onnistuminen asiakas- ja kehittämistyössä perustuu projektihenkilöstön työssä kehittymiseen, motivaatioon ja jaksamiseen sekä hallinnoijan avainhenkilöiden tukeen!

Projektihenkilöstön jaksamiseen, motivaatioon ja oman työn tekemiseen panostaminen on perusedellytys hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pysyvien jälkien luomiseksi. Tämä edellyttää emo-organisaatiolta jatkuvaa ja tasaista tukea koko hankkeen elinkaaren ajan.

Projektihenkilöstöltä edellytetään moniosaajuutta. Henkilöstön

vaihtuvuuden aiheuttaman epävarmuuden sietäminen edellyttää emo-organisaatiolta työn tekemistä palvelevia tukirakenteita, jotka auttavat kestämään jatkuvassa epävarmuudessa olemisen ja muuttuvat tilanteet.

Perinteinen projektinhallinta ja projektisuunnittelu toimivat

kivijalkana tekemiselle, mutta on oltava valmius jatkuvasti päivittää projekti- ja toimintasuunnitelmia. Projektilla on säilyttävä kyky uudistumisen ja herkkyyteen muutoksia kohtaan. Projektihenkilöstön on oltava koko ajan noin 3-6 kk edellä projektin elinkaaren käynnissä olevaa vaihetta ja rakentaa tulevaisuuspolkua ja EXIT-vaihtoehtoja erilaisiin muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuviin tilanteisiin

Triangelin tuotosten omistajuus ja vastuu tuotosten käyttöönotta- misesta ja vakiinnuttamisesta!

Keskeisenä haasteena tuotosten omistajuuteen liittyvät kysymykset: projektin, hallinnoijan ja viranomaisten vastuiden määrittely vakiinnuttamisen osalta.

TE-toimiston/TYP:ien ulkopuolisten kehittämisprojektien haasteena on ensisijaisesti tasavertaisuuteen, tiedonsaantiin ja tuotosten siirtämis- ja levittämiseen liittyvät pullonkaulat. Toimintaa vaikeuttaa ennakoimattomuus, pysyvän toiminnan jatkuvat organisaatiomuutokset ja joidenkin viranomaisten kanssa on vaikeuksia sopia yhteisistä pelisäännöistä ja pysyä sovituissa pelisäännöissä. Hanke saa tietoa, mutta usein vain pyytämällä, jälkikäteen ja kiertoteiden kautta. Asiakkaille hyppy palvelusta toiseen edelleen hankala, jos vastuuviranomainen vaihtuu.

Hankkeen keskeisten tuotosten juurruttamistyö ei ole onnistunut. Projekti on hoitanut oman osuutensa realistiseen rajaan saakka, mutta kaikki keskeiset vastaanottajat eivät ole kyenneet/halunneet/osanneet hyödyntää täysimääräisesti Triangelin tuotoksia, vaan on päädytty hankkimaan vastaavan-kaltaisia tuotoksia ulkopuolisilta palveluntuottajilta tai päätetty hakea uusia kehittämishankkeita määrättyjen asioiden kehittämiseksi tai loppuun viemiseksi.

Turun kaupungin sisäiset organisaatiomuutokset ja uusien rakenteiden suunnittelu on entisestään nostanut tuotosten siirtokynnystä

Triangelin todelliset tulokset ja vaikutukset sekä toimenpiteiden kestävä vaikuttavuus todennettavissa vasta keskipitkällä aikavälillä!

Projektin tulosten arvioinnin vaikeus: Kovat ja pehmeät tulokset Välittömät työllisyysvaikutukset (3) vai

välilliset työllisyysvaikutukset? Sijoitetut eurot per asiakas versus muut

työllistämisen instrumentit CBA-analyysin välittömät ja välilliset

vaikutukset Asiakkaan välittömät ja välilliset hyödyt Yhteiskunnan, kunnan ja asiakkaan välittömät

ja välilliset vaikutukset Vaikuttavuusketju pitkä ja hankkeen

aikaansaamien näyttöjen todentaminen ei yleensä mahdollista projektin elinkaaren aikana

Muutamia avainpointteja jatkoon!

• Suunnittelusta nopeampaan toteutukseen! • Suunnittelukultturista kokeilukulttuuriin! • Varman päälle pelaamisesta toiminnalliseen (Huom! ei

hallinnolliseen) riskinottoon! • Työhallinnon yleisestä normityökalupakista 2010-luvun

uuteen työkalupakkiin! • Epäonnistumisten pelosta epäonnistumisten käyttämiseen

tuloksena! • Jäykistä järjestelmistä käytännön työkaluihin! • Kyky siirtyä projektisuunnitelman orjallisesta

noudattamisesta jatkuvaan uudistumiseen ja muutosherkkyyteen!

Ei paskempi!

On olemassa viisi muuttujaa, jotka ovat absoluuttisen kriittisiä kun puhumme arvioinnin käyttämisestä ja hyödyntämisestä. Nämä ovat, tärkeysjärjestyksessä: ihmiset, ihmiset, ihmiset, ihmiset ja ihmiset. - Patton (2004, 291) -

Lopuksi…