tt 28 2013 pdf kooste

28 / 2013 / 13.9.2013 / AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

Kolmen E:n jättiläinen

SUPERGRAAFI 16

Industry Sector

Siemensin jatkuva tuotekehitys varmistaa huippu-teknologian, joka lisää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Laaja järjestelmäpartneriverkostomme tarjoaa teknologiaamme perustuvia näkemyksellisiä kokonaisratkaisuja kaikille teollisuuden aloille. Partnerimme palvelevat luotettavasti järjestelmän koko elinkaaren ajan.

www.siemens.fi /systempartners

Parasta osaamista huipputeknologian ratkaisuihin

Ota yhteys järjestelmäpartnereihimme:A&D Automation Oy • Alte Visetec Oy • Apex Automation Oy • Asitek Oy • Dosetec Exact Oy • Elmont Oy • Elomatic Oy • FAP Automation Oy • IDEAL PLM Oy • Indel Automation Oy • Insta Automation Oy • Lahti Precision Oy • Maintpartner Oy • PCS Engineering Oy • PLC Plan Oy • Protacon Oy • Satmatic Oy •Service Point Oy • VEO Oy

SystemPartner

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

ALIHANKINTA

Tiistai 24.9.

10.00 Talentumin uusi verkkopalvelu Summa 11.00 Harri Kulmala, toimitusjohtaja, Fimecc 12.00 Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto 13.00 Summa 14.00 Jussi Maksimainen, tehtaanjohtaja, Sandvik Construction, Breaking, Lahti 15.00 Vuoden päähankkija

Keskiviikko 25.9.

10.00 Talentum Summa 11.00 Heimo Aho, hallituksen puheenjohtaja, SKS 13.00 Vuoden alihankkija 14.00 Summa 15.00 Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja, Tampereen Messut

Torstai 26.9.

10.00 Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja, Tampereen Messut 11.00 Talentum Summa13.00 Talentum Summa

Yhteistyössä

Tekniikka&Talous ja Metallitekniikka ovat Alihankinta-messuilla – tänä vuonna meillä on oma kahvila! Tule kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja alihankinnan ammattilaisilta ja alan päättäjiltä. Esittelemme myös Talentumin uutta Summa-palvelua, pistäydy kokeilemaan.

Paikka: Talentum Café (A100), Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, A-halli, pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.

Tervetuloa!

24.–26.9.2013, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, Tampere

Tampereen tunnelista tehdään rahareikä UUTISET 6

Kiinassa aloittaminen on kimuranttia

TEEMA 18

Nikkeli polttelee kunnanisien näppejä

UUTISET 6

Maailman suurin konttialus

SUPERGRAAFI 16

118 000 LUKIJAAHINTA 4,90 EUROA

2813.9.2013

AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

Kaksi vuotta myöhässäLoviisan ydinvoimalan digitalisointi myöhästyy aika taulustaan reippaasti. Syynä ovat Olkiluodon ongelmat. UUTISET 3

Startup Enevo poistaa roska-autolta turhat käynnit UUTISET 8

4g-farssin erikoiset taustat UUTISET 5

Siemens voimistelee itseään notkeaksi RAPORTTI 23

Veijo Miettinen Jospa Ballmer ei olekaan idiootti PERJANTAI 25

ART

O W

IIKA

RI

AROA

Tampereen tunnelista tehdään rahareikä UUTISET 6

Kiinassa aloittaminen on kimuranttia

TEEMA 18

Nikkeli polttelee kunnanisien näppejä

UUTISET 6


SUPERGRAAFI 16

Uutiset

Tässä lehdessä

TILAAJA PALVELU [email protected] 020 442 4100

Mika Hämäläinen @talentum.fi 040 342 4303

TOIMITUS-PÄÄLLIKÖT

Heikki Siljamäki @talentum.fi 040 342 4262

ENERGIA / Fortumin Loviisan ydinvoimalan digitalisointi on sel-västi jäljessä aikataulustaan. Lai-tos siirtyy analogisesta ohjaukses-ta digitaaliseen peräti kaksi vuotta myöhässä.

Ykkösreaktorin asennukset al-kavat elokuussa 2015 ja kestävät vuoden 2016 puolelle. Kakkosre-aktorin viimeiset asennukset teh-dään näillä näkymillä vasta vuosi-na 2017–2018.

Alun perin Loviisan molem pien reaktoreiden piti siirtyä digiai-kaan vuosina 2015–2016.

Varaosat hupenevat huolestuttavastiAlaa valvovan Säteilyturvakes-kuksen mukaan myöhästyminen ei uhkaa laitoksen turvallisuutta. Uu-simisen aika on kuitenkin käsillä, sillä Loviisan nykyiset automaatio-järjestelmät ovat vanhenemassa.

– Turvallisuuden kan-nalta ongelmat eivät ole hälyttäviä. Kuiten-kin varaosien saatavuus vanhoihin järjestelmiin on jo heikentynyt, auto-maatiotekniikan toimis-ton tarkastaja Kaj Sö-derholm Stukista sanoo.

Fortum on Söderhol-min mielestä saanut hankittua varaosia melko hyvin. Myös varastoista niitä on vielä löy-tynyt. Laitteiden kirjo on kuiten-kin kasvanut suureksi, ja varaosia on monelta toimittajalta.

Fortumin projektin paikallisjoh-tajan Ulf Lindenin mukaan vara-osapula ei ole synnyttänyt toistai-seksi turvallisuusongelmia.

– Uusi järjestelmä pitää kuiten-kin saada käyttöön mahdollisim-man pian, Linden sanoo.

Olkiluodon ongelmat taustallaUlf Lindenin mukaan myöhäs-tyminen johtuu siitä, että vanha ydinvoimala on vaikeampi digita-lisoida kuin uusi. Pelkästään uusil-le kaapeleille on vaikeampi löytää tilaa. Myös valvomoon on tehtävä isoja muutoksia.

– Niiden suunnittelu on aika han-kalaa. Projekti on vaikeampi kuin osasimme kuvitella pari vuotta sit-ten, hän myöntää.

Stukin Söderholmin mielestä viivästys liittyy myös TVO:n Olki-luoto 3:n ongelmiin.

Olkiluoto 3:een asennetaan par-haillaan Suomen ydinvoimalois-ta ensimmäisenä digitaalista au-tomaatiojärjestelmää. Loviisan järjestelmä on lähes samanlainen

kuin Olkiluodon.Stuk ei kuitenkaan vakuuttunut

heti siitä, että OL3:n suojausjär-jestelmät olisivat olleet toisistaan riippumattomia, kuten turvallisuu-den takia pitäisi olla.

Kolmessa vaiheessaOlkiluoto 3:n laitteet toimittaa Are-van ja Siemensin yhteenliittymä. Olkiluodon ryhmän piti olla veto-vastuussa myös osasta Loviisan

projektin laitteiden kelpoistukses-ta, mutta OL3:n ongelmien takia vastuuta siirtyikin Loviisan pro-jektiryhmälle Areva-Siemensissä.

Arevalla on ollut myös ongelmia toimittaa suojausjärjestelmän lait-teita. Stukin viranomaisvaatimuk-sissa on ollut paljon työtä.

Kun Loviisan piti hoitaa digita-lisointi neljässä vaiheessa, se on joutunut tiivistämään siirtymää kolmeen vaiheeseen.


Olkiluodon ongelmat säteilevät Fortumin vanhaan voimalaan

Varaosien saatavuusvanhoihin järjestelmiinon jo heikentynyt.

Loviisan digitalisointi myöhästyy jopa kaksi

Sadan miljoonan projekti

■ Loviisan reaktorit rakennettiin vuosina 1977 ja 1980. Niiden käyttöikää on pidennetty vuosiin 2027 ja 2030 asti.

■ Analogisen järjestelmän on rakentanut Siemens. Järjestelmässä on yli 50 000 piirilevykorttia.

■ Digitalisointi maksaa runsaan 100 miljoonaa euroa. Projekti työllistää 50 ihmistä.

Enevo / 8 FluidHouse / 18 Fortum / 4 GTK /6 KTK / 8 Lemminkäinen / 6 Maersk / 16 Outokumpu / 13 Planm

www.tektal.fiTuoreimmat verkossa

VIIKON TIETO

Tilaukset laskussa

LÄH

DE:

TIL

ASTO

KESK

US

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS 5

vuotta

■ Ydinvoimalan automaatiojärjestelmä koos-tuu kahdesta laitealustasta, suojausjärjes-

telmistä ja prosessiohjauksesta. Ydinturvallisuu-den kannalta merkittävin on suojausautomaatio.

Suojausautomaation tehtävä on havaita auto-maattisesti ydinreaktorin ja järjestelmien epä-normaali toiminta. Tärkein on reaktorisuojaus-järjestelmä. Muita ovat onnettomuuden hallinta ja jäähdytys, dieseleiden ohjausautomaatio ja valvomo.

Digitalisointia varten tehdään esiasennuksia, muun muassa kaapelointeja, ydinvoimalassa käytön aikana. Uudet automaatiojärjestelmät asennetaan vuosihuollon aikana.

Polttoainesauvat siirretään asennusten ajaksi reaktorista polttoainealtaaseen. Sitä varten perustetaan tilapäinen valvomo, joka valvoo muun muassa polttoaineen jäähdytystä. &

Näin ydinvoimala digitalisoidaan

– Tähän päädyttiin, koska muu-ten asennustöistä olisi tullut mo-nimutkaisia, Söderholm sanoo.

Fortumilla on Loviisassa kaksi reaktoria, joista Loviisa 1 digita-lisoidaan ensin kokonaan ja vasta sitten Loviisa 2, näillä näkymillä vuodesta 2017 alkaen.

Uudet automaatiojärjestelmät

ovat nyt testattavana Saksassa ja Slovakiassa.

Fortum käynnisti digitalisoin-nin suunnittelun vuonna 2006. Ensimmäiset kaavailut asiasta se teki jo vuonna 1999. &

TUULA [email protected]

AIKA UUSIA. Loviisan yli 30 vuotta vanhan ydinvoimalan digitalisointi on vaikeampaa kuin Fortum etukäteen arvioi.

SUUNNITTELU / Teollisuuden heikko tilanne näkyy suunnittelu-tilauksissa. Pohjoismaiden suu-rimmaksi suunnittelutoimistoksi yritysostoilla noussut Sweco on vähentämässä teollisuuden suun-nittelupuolelta Suomesta enimmil-lään 50 työpaikkaa.

– Suunnittelun kysyntä Suomen teollisuudessa on tällä hetkellä erittäin vähäistä. Metsäteollisuus, energiateollisuus, kaivosteolli-suus, luettelee ruotsalaisen Sweco-konsernin toimitusjohtaja Tomas Carlsson hiljaiseloa viettäviä teol-lisuusaloja.

Carlsonin mukaan heikkoa työ-tilannetta on yritetty hoitaa jo vuo-den verran lomautuksilla, mutta nyt tarvitaan järeämpiä otteita.

– Henkilöstövähennykset ovat ikäviä, mutta ne on valitettavasti

pakko tehdä kilpailukyvyn säilyt-tämiseksi. Muilla suunnittelutoi-mialoilla selviämme Suomessakin varsin hyvin ja tilauskanta on nor-maalilla tasolla, Carlsson sanoo.

Swecon maajohtajan Markku Variksen mukaan yt-neuvottelut alkoivat elokuussa ja lokakuussa tilanne täsmentyy.

– Vähennykset ovat osittain py-syviä, osittain väliaikaisia. Lo-mautettuina on jo aiemmin ollut vaihtelevasti 15–20 henkilöä.

Kaikilla vaikeaaSwecolla on Suomessa teollisuus-suunnittelussa noin 600 henkilöä, joista suurin osa on insinöörejä.

Myös Suomen suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL:n elokuun suhdannekatsauksen mu-kaan teollisuuden suunnittelussa

ovat kaikkein heikoimmat näky-mät. Lähes 40 prosenttia konsultti-yrityksistä arvioi tilanteen olevan heikkenemässä. &

KARI [email protected]

Sweco vähentää 50 Suomessa

HILJAISTA ON. Sweco-konsernin toimitusjohtaja Tomas Carlsson joutuu karsimaan teollisuussuun-nittelun työpaikkoja Suomesta.

TIM MEIER

Teollisuuden uusien tilauksien arvo tammi—heinäkuussa verrattuna viime vuoteen, %

—8,8

+2,9

—3,6

—9,6

Tekstiili

Paperi

Kemia Metalli

RADIOTAAJUUDET / Ennä-tyspitkäksi venyneen taajuushuu-tokaupan taustalla on poliittinen kiista. Tekniikka&Talouden tieto-jen mukaan virkamiehet aikoivat poistaa ongelmallisen kohdan huu-tokaupan säännöistä, mutta kokoo-mus esti muutoksen.

Säännöistä sovittiin keväällä 2012, jolloin viestintäministerinä toimi Krista Kiuru (sd). Kiuru kan-natti virkamiesten esitystä, mutta silloisen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) vaatimuksesta sääntöjä ei lopulta muutettu.

Säännöissä valuvikaTeleoperaattorit kisaavat parhail-laan tv-käytöstä vapautuneista, 800 megahertsin alueella sijaitse-vista taajuuksista.

Huippunopeisiin 4g-yhteyksiin käytettävien taajuuksien huuto-kauppa on kestänyt jo kahdeksan kuukautta, sillä sen säännöissä on eräänlaisen päättymättömän kier-teen aiheuttava valuvika.

Tarjoajille on tehty mahdolli-seksi muuttaa huutoaan niin, että taajuuksien hinta voi myös laskea eikä huuto huudolta nousta, mikä yleensä on huutokauppojen idea.

Suomen ensimmäinen taajuus-huutokauppa käytiin vuonna 2009 täsmälleen samoin säännöin kuin nyt. Tuolloin huutokauppa kesti vain viikon. Nyt ongelmaksi muo-dostuneen päättymättömän kier-

teen mahdollisuus tunnistettiin kuitenkin jo tuolloin.

Tekniikka&Talouden tietojen mukaan liikenne- ja viestintämi-nisteriön virkavalmistelussa tämä ominaisuus haluttiin poistaa nyt käytävän huutokaupan säännöistä.

Häkämiehen vaatimuksesta ylös ja alas liikkuvan hinnan mah-dollistava kohta – tarjouksen siir-täminen taajuusparilta toiselle – kuitenkin lisättiin taajuuspoliitti-seen periaatepäätökseen.

Suomalainen ikiliikkujaViestintävirasto kertoi viime vii-kon lopulla keskeyttävänsä huu-tokaupan kahdeksan kuukauden jälkeen korjatakseen huutokaup-pasäännöissä olevan vian.

Valuvika on se, että taajuuksista huutavat operaattorit voivat siir-tää yhdestä taajuuskaistaparista tekemänsä tarjouksen toiselle pa-rille. Tämän seurauksena ilman tarjouksia jäävän parin hinta ro-mahtaa takaisin lähtötasolleen. 800 megahertsin alueen taajuuksia

myydään 2x5 megahertsin parei-na, joita on kaupan yhteensä kuusi kappaletta.

Hinnat siis nousevat ja laskevat vuoron perään, mikä on viestintä-ministeriön termein synnyttänyt ikiliikkujan.

Operaattoreiden kustannukset motiivina?Motiivina vian korjaamatta jättä-miselle lienee ollut se, että ope-raattorit olisivat saaneet taajuudet halvemmalla.

Vuoden 2009 huutokaupassa val-tio keräsi taajuusmyynnillä aino-astaan 3,8 miljoonaa euroa.

Tämänkertaisessa huutokau-passa jo lähtöhinnat on asetettu si-ten, että valtio saa taajuuksista vä-himmillään sata miljoonaa euroa. Edellinen viestintäministeri Kris-ta Kiuru on avoimesti puolustanut tavoitetta kerätä taajuuskaupalla valtiolle merkittävä rahamäärä.

Myynnissä oleva 800 megahert-sin alue on operaattoreille tekni-sesti erittäin houkutteleva. Lisäksi huutokaupan säännöt on laadittu siten, että yksi kolmesta suures-ta operaattorista Sonera, Elisa tai DNA voi jäädä ilman taajuuksia, mikä on omiaan nostamaan taa-juuksien hintoja.

Kun Viestintävirasto saa huuto-kaupan sääntömuutosten jälkeen uudestaan käyntiin, saattaa pro-sessi päättyä muutamassa päiväs-sä tai viikossa.

Mahdollista on myös farssin jat-kuminen: operaattoriyhtiö DNA on ilmoittanut pitävänsä Viestintävi-raston päätöstä sääntöjen muut-tamisesta laittomana. Sen mieles-tä koko huutokauppalakia pitäisi muuttaa. &

JYRKI ALKIO, HEIKKI SILJAMÄ[email protected]

Huutokaupan ongelma tunnistettiin jo 2009

Häkämiehen vaatimus johti 4g-farssiin

RAHAA ILMASTA. Valtio aikoo kerätä huutokaupalla ainakin sadan miljoonan tuoton.

24.1.Taajuushuutokaupan aloituspäivä

meca / 12 Rio Tinto / 13 Sakatti Mining / 6 Sweco / 5

Uutiset www.tektal.fiTuoreimmat verkossa

0 100 200 300 m

MALMINETSINTÄ / Euroo-pan lupaavimpana nikkelilöytönä pidetty Sakatin nikkeli- ja kupa-riesiintymä polttelee Sodankylän kunnanisiä.

– Mal mion arvo on kymmeniä miljardeja, väittää Sodankylän kunnanhallituksen entinen pu-heenjohtaja Veikko Virtanen.

Vahvistusta hurja väite ei saa, sillä esiintymää tutkiva AA Sakatti Mining ei kerro omia arvioitaan.

– Koko mineralisaation kupa-ri- ja nikkelipitoisuuksia ei voida vielä laskea. Kairauksia on tehty sadan metrin ruutukuviona, ja tar-kemmat tiedot saadaan vasta 50 metrin välein tehtävissä kairauk-sissa, sanoo Sakatti Miningin toi-mitusjohtaja Bo Långbacka.

Sakatissa on tehty 128 syväkai-rareikää. Lisäkairauksen tarve on vielä noin 200 reikää.

Kuparia ja nikkeliäSakatissa on useampaa minerali-saatiotyyppiä: pirotteista, verkko-maista ja massiivista eli niin sanot-

tua läskimalmia. Kivilaji on tumma peridotiitti ja päämineraalit kupari, nikkeli, platina, palladium ja kulta.

Mineralisaation koko on 1,5 x 0,6 kilometriä.

Långbackan esittämissä kai-raus profiileissa löytyy muun muas sa lävistys, jossa kuparipi-toisuus on 5,5 metrin matkalla yli neljä prosenttia. Monessa muussa lävistyksessä kuparia on yli kolme prosenttia. Parhaimmillaan myös nikkelipitoisuus on eräässä lävis-tyksessä yli neljä prosenttia.

– Esiintymän itäpäässä on eniten kuparia, länteen päin mentäessä tulee myös nikkeliä. Platinaa on koko ajan, Långbacka kuvaa.

Sakatti Miningin omistavan Anglo Americanin tutkimusosas-ton ryhmäpäällikkö Tracey Kerr pitää esiintymiä hyvin lupaavina.

On kuitenkin vielä liian varhais-ta vastata, tulisiko Sakattiin maan-alainen kaivos vai avokaivos.

– Uskomme, että maanalainen kaivos olisi taloudellinen ratkai-su. Aikaa varsinaisen kaivoksen

perustamiseen kuitenkin on vielä vuosia: vähintään viisi, mutta to-dennäköisemmin kymmenen.

Paikkatieto apunaToimialapäällikkö Vesa Nykänen Geologian tutkimuskeskukses-ta arvioi, että Sakatin löytyminen perustuu GTK:n tuottamaan julki-seen tietoon.

GTK on laatinut malmiennuste-kartan, johon on yhdistetty mag-neettiset maksimit, painovoima-maksimit ja moreenin nikkeli-, kupari- ja kobolttipitoisuudet.

– Näimme heti, että Sakatti täyt-tää kriteerit. Vastaavia paikkoja näkyy muuallakin ympäri Lappia, Nykänen sanoo.

Suurin osa mahdollisista pai-koista on jo malminetsinnän alla.

– On todennäköistä, että hyviä malmioita löytyy lisää. Esimerkik-si Sakatin esiintymä on kokonaan suon alla. &

EEVA TÖRMÄ[email protected]


Sakatin mineralisaatio

TIERAKENTAMINEN / Tam-pereen kaupunginvaltuusto päät-tää ensi maanantaina, rakenne-taanko kaupunkiin Suomen pisin autotunneli. 180 miljoonaa euroa maksava hanke on toteutuessaan Suomen kallein tieprojekti kilo-metrihinnalla mitaten.

Rantaväylän tunnelille kertyy pituutta 2,3 kilometriä. Se peit toaa pituudeltaan muutamalla kymme-nellä metrillä tähän asti ennätystä pitäneen Turun moottoritien Kar-naisten tunnelin.

– Rantaväylä on Suomen vilk-kain tie Helsingin ulkopuolella. Liikenne puuroutuu ruuhka-aikoi-na, ja liikennevaloissa sattuu hel-posti peräänajoja, projektipäällik-kö Mauri Mäkiaho Liikenneviras-tosta perustelee.

Liikenteen sujuvoittamisen ohella tunneli vapauttaa Näsijär-ven rannan paraatipaikat raken-tamiselle.

Tampereen kaupunki toivoo kuit-taavansa ison osan tunnelin raken-tamiskustannuksista myymällä ra-kennusoikeuksia järvenrannasta.

Tunnelirakentaminen kallistunut roimastiRantatunnelin kustannusarvio on viidessä vuodessa noussut 30 pro-senttia.

Eräs syy tähän on kiristyneet turva- ja ympäristövaatimukset. EU on antanut uuden tunnelien va-

rustamista koskevan direktiivin.– Rantatunnelin varustus ylittää

direktiivin vaatimukset reippaas-ti, Mäkiaho sanoo.

Tampereen tunneliin tulee muun muassa koneellinen ilman-vaihto, viimeistä huutoa oleva te-lematiikka sekä paloturvallisuu-teen liittyviä tunnistimia. Tielle tulee myös koko pituudelle yli-määräiset turvakaistat.

Rantatunnelin rakentami-nen on herättänyt Tampereel-la paljon vastustusta. Hanket-ta on moitittu kalliiksi – ja pa-radoksaalista kyllä – turvatto-maksi liikenneympäristöksi.

Harkintaa syytä lisätäRakennusalan illanistujaisten kes-topuheenaihe on, tehdäänkö Suo-messa liian hienoa infrarakenta-mista.

– Suomessa tehdään osittain yli-laatua, se on selvä. Harkintaa tar-vittaisiin enemmän, Lemminkäi-nen Infran toimialajohtaja Harri Kailasalo sanoo.

Esimerkiksi maantietunneleissa itse louhinta maksaa puolet hin-nasta. Loput rahoista kuluvat be-tonointiin sekä ilmavaihdon ja te-lematiikan rakentamiseen.

– Turvallisuuteen ja ympäris-töön panostetaan nyt aivan eri ta-valla kuin vaikka kymmenen vuot-ta sitten.

Kailasalo haluaisi keskustelua

siitä, onko vallitseva standardi liian korkea.

Väittely käy kuumanaSamaan aikaan kun rakennuspo-mot pohtivat tunnelien varustus-ta, keskustelu itse tunnelista käy Tampereella kuumana.

Maanantain äänestys ratkennee parin äänen erolla suuntaan tai toi-seen.

Tunnelin vastustajat pitävät han-ketta liian kalliina ja hyötyjä vähäi-sinä. Rankimpien huhujen mukaan Koukkuniemen vanhainkodissa oli-si jo päätetty päivittäisten vaippo-

jen vähentämisestä, jotta kaupun-gin rahat riittäisivät tunnelityöhön.

Rakentamisen puolestapuhujat ihmettelevät, miten kaupungilla on varaa torjua tunnelille luvattu 60 miljoonan valtionapu. Tämän mittaluokan tuen torjuminen olisi ensimmäinen kerta Suomen his-toriassa.

Kymmenen miljoonan euron suunnittelukuluille pitää myös löytää maksaja, mikäli valtuusto päättää torpata hankkeen. &

HARRI [email protected]

Valtuusto päättää maanantaina, rakennetaanko Tampereelle maan pisin autotunneli

Ylivarustelu nostaa tunnelien hintaa

te-uu-lle i-

es-

Särkänniemi

Amuri

Tammela

N ÄS I J Ä RV I

K E S K U S TA

Naistenlahti

2,3 km

■ Rakennusteollisuu-den keskusliitto RT

arvostelee jyrkkään sävyyn kaavoitus- ja rakennusmää-räyksiä.

Liiton mielestä ne ovat syy uusien asuntojen kohonneisiin hintoihin. Asunto- ja muun rakentamisen kustannuksia nostavat muun muassa turhat normit, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ja se, että viranomaiset tulkitsevat nor-meja eri tavoin eri paikkakun-nilla, RT väittää.

– Ei liene kuluttajan etu, jos jo kaavoituksessa lukitaan jopa kolmannes asuntoneliön hintaan vaikuttavista kustan-nuksista, sanoo Rakennus-teollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Pipatin mielestä kaa-voitukselli-sia esteitä tulisi poistaa, jotta riittävän monipuolinen tonttitarjonta voitaisiin tur-vata. Tarjonnan lisääminen on tehokkain keino vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen.

Ylisääntely ei myöskään edistä rakentamisen laatua vaan useasti päinvastoin, RT kommentoi.

Alan etujärjestön käsityk-set saavat myös tukea tuo-reesta gallup-tutkimuksesta. Sen mukaan jopa puolet suo-malaisista pitää asuintalojen kaavoitus- ja rakentamismää-räyksiä liian kireinä. &

Rakennus-teollisuus suomii sääntelyä

Tarmo Pipatti

AUTOLIIKENNE PUTKEEN. Rantatunneli vapauttaisi Tampereen parhaat paikat asuntorakentamiseen.

Sakatin kaivos voisi aloittaa 2020-luvullaNikkeli polttaa Sodankylässä

■ Sakatin malmion kartoi-tus etenee hitaasti, sillä

esiintymä on suurelta osalta Natura-alueella.

Turvatekniikan keskus myönsi Sakatti Miningille kesä-kuussa jatkoaikaa malminetsin-tälupana.

Luvasta ovat valittaneet Met-

sähallitus, Lapin ELY-keskus ja Lapin luonnonsuojelupiiri.

Toimitusjohtaja Bo Lång-backaa ristiriitaiset toimet ihmetyttävät.

– Vaikuttaa siltä, että viran-omaiset eivät ole ajatelleet kes-kusteluyhteyttä toistensa kanssa loppuun asti, hän sanoo. &

Natura hidastaa

Mineralisaatio etelästä katsottuna. Esiintymä on avoin länteen, pohjoiseen, etelään ja syvyyssuuntaan.


Industry Sector

PCS7-prosessinohjausjärjestelmä on varma sijoitus. Investointi on jatkuvasti kehittyvien uusien ominaisuuksien ansiosta taattu pitkälle tulevaisuuteen. Järjestelmä sopii joustavuutensa ansiosta erilaisien prosessien ohjaukseen.

Esimerkiksi uudella tehokkaalla prosessiasemalla voidaan toteuttaa erilaisia ohjauksia yksinkertaisista prosessiohjauksista aina vaativiin turvasovelluksiin. Tämä tuo säästöjä esimerkiksi varaosahallinnassa.

Katse tuottavaan tulevaisuuteenSimatic PCS7 –automaatiojärjestelmään uusi prosessiasema

www.siemens.fi /pcs7

Uutiset Tekniikka&Taloutta voit lukea Te

JÄTEHUOLTO / Jäteautot kier-tävät säännöllisesti tyhjentämässä roska-astioita, vaikka ne olisivat vasta puolillaan. Vastaavasti täy-detkin astiat saavat odottaa seu-raavaan vuoroon.

Vaan eivät enää. Itä-Uudenmaan jätehuolto on kokeillut vuoden ajan Enevon kehittämää palvelua, jossa jäteastiat ilmoittavat itse, milloin jäteauton pitää tulla tyh-jentämään ne.

Palvelua kokeiltiin 24:llä mök-keilyalueen sekajätepisteellä, jot-ka sijaitsevat huonojen kulkuyhte-yksien päässä. Pilotin aikana jäte-astioiden tyhjennyskerrat väheni-vät noin 20 prosenttia.

– Meidän keräystyyp-pimme on ongelmal-linen, koska siinä esiintyy paljon yli- ja väärinkäyttöä. Tällä ratkaisulla saimme varmistet-tua, että mak sa vien asiakkaiden jätteil-le oli aina tilaa, ker-too palvelupäällik-kö Tuija Klaus Itä-Uudenmaan jäte-huollosta.

Nyt jäteyhtiö on ottanut palve-

lun osaksi normaalia toimintaan-sa. Tyhjennyskertojen vähennys on säästänyt jäteyhtiöltä Enevon arvion mukaan 36 000 euroa vuo-dessa.

Ohjelmisto laskee tyhjennysreitinEnevon One Collect -palvelu koos-tuu jäteastioihin kiinnitettävästä älyanturista ja siihen liittyvästä ohjelmistosta.

– Emme tuijota täyttöastepro-sentteja, vaan analysoimme his-toriallista dataa ja arvioimme, milloin kukin säiliö tulee täyteen. Vaikka jokin säiliö olisi 75-pro-senttisesti täynnä, sen täyttymi-nen voi kestää vielä toista viik-koa, kun taas toisaalla astia pitää käydä tyhjentämässä heti, Enevon teknologiajohtaja Johan Engström kertoo.

Jäteastioihin kiinnitetään älyan-turi, joka mittaa astian täyttöas-tetta ja ilmoittaa siitä langatto-masti palveluun.

Ohjelmisto tekee ennusteen as-tioi den täyttymisestä ja laskee par-haimmat mahdolliset tyhjennys-

reitit. Ennalta määriteltyjä aika-tauluja ja reittejä ei tarvitse laatia.

Palvelun hinta on 20 euron luok-kaa yhtä jätesäiliötä kohti kuukau-dessa. Suomessa Enevo on solmi-nut ensimmäiset palvelusopimuk-set. Syksyllä toimitetaan eri pistei-siin 350–400 anturia.

Ulkomailla on käynnissä pilot-teja kahdeksassa eri maassa Eu-roopassa ja Pohjois-Amerikassa. Niitä varten on toimitettu noin sa-ta anturia.

Yhtiön tavoitteena on vie-dä seuraavan vuoden aikana 10 000 anturia. &

JANNE [email protected]


TOHTORIN HATUSTA

Palsta esittelee kotimaista väitöskirja tuotantoa.

Diplomi-insinööri Tommi Ekholm mallinsi väitös-tutkimuksessaan ilmastonmuutoksen torjunnan kustan-nuksia.

Mitä teit käytännössä?Laskin numeerisia skenaarioita siitä, miten tietty ilmasto-tavoite, esimerkiksi ilmaston läpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen, voidaan saavuttaa kustannus-tehokkaasti.

Mitkä ovat johtopäätökset?Päästöjä kannattaisi vähentää lyhyellä tähtäimellä enemmän, kun huomioidaan epävarmuus ilmaston lämpenemisherkkyy-dessä. Jos osoittautuu, ettei ilmasto lämpene niin nopeasti kuin on ennustettu, voimme antaa päästöjen kasvaa uudes-taan ja säästää rahaa. Jos sitä vastoin ilmasto osoittautuu nykyarvioita herkemmäksi, joudumme kiristämään päästö-vähennyksiä, mikä tulee hyvin kalliiksi.

Eli kannattaa vähentää enem-män päästöjä nyt ja hyödyntää tämänhetkiset kohtuuhintaiset keinot.

Kyllästyttääkö väittely siitä, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa?Keskustelussa on erikoinen kyllä–ei-asetelma, joka hukut-taa alleen itse asian. Hiilidioksi-din lämmittävä vaikutus havait-tiin jo 1800-luvun puolella. Se voidaan mitata helposti ilmake-hästä, ja mittaukset ovat koko ajan osoittaneet, että pitoisuus kasvaa kovaa vauhtia. Tämä on harvinaisen selvä asia.

Sen sijaan pitäisi keskustella siitä, miten nopeasti lämpe-neminen tapahtuu. Siihen liittyy oikeasti tieteellistä epävar-muutta, minkä olen työssäni pyrkinyt ottamaan huomioon.

Mihin kannattaisi nyt panostaa?Merkittäviä edullisia päästönvähennyskeinoja löytyy lähinnä sähköntuotannossa ja teollisuudessa. Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla ovat isoja ja kohtalaisen kustannuste-

hokkaita keinoja.

Pitäisikö EU:ssa edelleen kiristää tavoitteita?Mielestäni tavoitteita kan-nattaa kiristää ainoastaan, jos muutkin maat tulevat mukaan. Ongelma on, että EU on melkein ainoa taho, joka on luvannut tehdä jotain mer-kittävää. Viimeistään vuonna

2030 tarvitaan kaikki maailman maat mukaan, muutoin tavoite lämpenemisen rajoittamisesta ei tule täyttymään.

Mikä oli parasta väitöstyön teossa?Uusien asioiden löytämisen ja oivaltamisen ilo.

Entä raskainta?Tämä on hidasta työtä. Asiat eivät etene viikossa kauhean paljon. &

MARI HEIKKILÄ@talentum.fi

Päästöjen nopea vähentäminen kannattaa

Tommi Ekholm ■ Syntynyt 1982

Keravalla

■ Teknillisen fysiikan ja matematiikan DI 2007, TKK

■ Työskentelee tutki-jana VTT:llä

■ Perhe: vaimo ja kaksi lasta

■ Harrastukset: kalliokiipeily

Viimeistään 2030 tarvitaan kaikki maailman maat mukaan.

Tommi Ekholm: Risks, costs and equity. Modelling efficient strategies for climate and energy policy. Aalto-yliopisto 6.9.2013.

Enevon tekniikka pienentää jätehuollon kustannuksia

Roskis ennustaa täyttymisensä

■ Mitä tekee: jätehuollon logistiikan optimointia

■ Perustettu: marras-kuussa 2010

■ Työntekijöitä: 12

■ Liikevaihto: 0 € (2012)

EnevoMahdollisuudet: Toiminnan laajenta-minen vientimark-kinoille. Sensori- ja ohjelmistoteknolo-gian soveltaminen muille toimialoille.

Uhat: Asiakkaiden muutosvastarinta. Rahoituksen puute vaikeuttaa kasvua.

VIIKON STARTUP

OIKEUS / Uuden Insinööriliiton UIL:n ja KTK Tekniikan asiantun-tijoiden pitkään jatkunut riitely oi-keussaleissa sai uuden käänteen, kun Helsingin hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöksen.

Hovioikeuden mukaan UIL:n ei tarvitse palauttaa kunta-alan tek-nisten etujärjestölle KTK:lle liit-tojen yhdistymisessä vuonna 2006 siirtynyttä omaisuutta.

Kiistely alkoi, kun KTK erosi

UIL:stä vuonna 2008. KTK vaa-ti UIL:ää korvaamaan siirtyneen omaisuuden arvon, joka KTK:n mukaan oli kolme miljoonaa euroa.

Käräjäoikeus oli syksyn 2011 päätöksessään KTK:n linjoilla ja velvoitti UIL:n korvauksiin, mut-ta UIL valitti päätöksestä hovioi-keuteen.

Hovioikeus hylkäsi nyt korvaus-vaatimukset ja määräsi KTK:n korvaamaan UIL:lle oikeuden-käyntikuluina 420 000 euroa.

”Katsellaan päätöstä rauhassa”KTK:n puheenjohtaja Keijo Hou-hala ei tässä vaiheessa ota kantaa, miten kiista jatkuu vai jatkuuko se mitenkään.

– Katsellaan asiaa ihan rauhassa. Takaraja mahdollisille jatkotoimil-

le on 29. lokakuuta, Houhala sanoo viitaten mahdolliseen valitukseen Korkeimpaan oikeuteen. Valitus-lupaa on haettava 60 päivän sisäl-lä hovioikeuden ratkaisun antami-sesta.

Tuliko hovioikeuden päätös yl-lätyksenä?

– En ota siihenkään kantaa. Oi-keudellahan on ratkaisupakko.

UIL:n puheenjohtaja Pertti Po-rokari on tyytyväinen, että hovioi-keuden päätöksen myötä UIL:n ja KTK:n väliset erimielisyydet alka-vat olla hänen mukaansa loppuun käsiteltyjä.

Kiistelyn pääkohde on KTK:n en-nen yhdistymistä omistama 60 heh-taarin maa-alue Raaseporissa. &

JUKKA [email protected]

Hovioikeus määräsi KTK:n maksumieheksiUIL saa pitää fuusiossa siirtyneen omaisuuden

TARKKAILIJA. Jäte astiaan sijoitettu anturi raportoi roskiksen täyttöasteen Enevon ohjelmistolle.

1. Etsi Tekniikka&Talous-sovellus App Storesta ja asenna se2. Tunnistaudu tilaajaksi tai osta irtonumero3. Lue!

myös iPadissa!

LYHYET


KOULUTUS / Aalto-yliopisto käynnistää ensi vuoden alussa uu-den ydinenergian opintokokonai-suuden.

– Tarkoitus on tarjota muutamal-le kymmenelle opiskelijalle sivuai-nekokonaisuus, jossa annettaisiin yleiskuva ydinvoima-alasta, han-ketta vetävä professori Filip Tuo-

misto kertoo.Pienempiä osakokonaisuuksia

voidaan tarjota tätä suuremmalle joukolle opiskelijoita.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuotisen raportin mukaan ydinenergiateollisuudessa työs-kentelevistä 3 300 henkilöstä 1 200 on siirtymässä eläkkeelle. Samaan

aikaan uudet ydinvoimahankkeet kasvattavat alan työvoimatarpeen 4 500 henkilöön.

Lopputulemana on, että Suo-meen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 2 400 uutta ydinenergia-osaajaa.

– Tämä on hurja määrä. Suurin osa näistä on diplomi-insinöörejä,

jotka eivät ole alan erityisosaajia mutta työllistyvät ydinenergiate-ollisuuteen. Uusi koulutusohjelma on tarkoitettu erityisesti heille.

Tuomisto korostaa, että uusi opintokokonaisuus ei korvaa am-mattiopintoja. Kurssien sisällöt vaihtelevat turvallisuuskriittisten organisaatioiden johtamisesta ja

viranomaisprosesseista ydintek-niikan materiaalihaasteisiin ja re-aktorifysiikkaan.

– Suurin osa kursseista on jo ole-massa, mutta nyt ne kerätään yh-teen. &

HARRI [email protected]

Uudet voimalat kasvattavat tarvetta työntekijöilleAalto käynnistää ydinenergian opintokokonaisuuden

Neste Oil porskuttaa uusiutuvillaNESTE OIL nosti toistamiseen tu-los ohjaustaan tälle vuodelle. Liike-voiton odotetaan ylittävän 530 mil-joonaa euroa, kun se viime vuonna oli 355 miljoonaa euroa.

Positiivisen kehityksen taustalla on erityisesti uusiutuvien polttoai-neiden hyvä tulos.

Yhtiö odottaa uusiutuvien liike-voiton ylittävän 200 miljoonaa eu-roa tänä vuonna, kun vielä elokuun alussa arvio oli 120 miljoonaa.

Apple tarttui Nokian ideaanAPPLE TARTTUI Nokian vanhaan oivallukseen: värit myyvät.

Vanha huippumalli iPhone 5 sai polykarbonaattiset kuoret, parem-man näytön puoleisen kameran, pyöreämmät kulmat ja uuden 5C-nimen.

Yhdysvalloissa puhelimen saa kytkykaupalla 99 dollarilla, mutta ilman operaattoritukia kyse ei ole halpapuhelimesta.

Tekniset uutuudet Apple pakkaa metallipintaiseen iPhone 5S -mal-liin, jota on saatavilla myös kul-lanvärisenä.

Puhelin lukee sormenjäljet, jo-ten pin-lukua ei tarvitse näppäillä. 64-bittisen suorittimen pitäisi teh-dä käytöstä entistä sulavampaa.

Uusien vau-elämyksien sijaan Apple tyytyi viilaamaan menes-tystuotettaan.

Patrian panssari-autosta palapeliPATRIA ON esitellyt seuraajan panssaroidulle kahdeksanpyöräi-selle ja -vetoiselle AMV-vaunulle. Asiakkaat valitsevat ajoneuvon käyttötarkoituksen sekä siihen so-pivan panssaroinnin ja aseistuksen.

AMV:stä on rakennettu versioi-ta esimerkiksi taistelupanssariksi, miehistönkuljetukseen ja kranaa-tinheitinautoksi, joten uutuus jat-kaa samaa legomaista perinnettä.

Ajoneuvo painaa 30 tonnia ja hyötykuormaa voi olla 13 tonnia. Voimalinja on entistä suoritusky-kyisempi ja maastonhallintajär-jestelmä parempi, Patria kehuu.

Uutuus sopii 120 millimetrin asejärjestelmille. &

DNA Toimistoviestintä tarjoaa avaimet uuteen työhön: verkostojen hallintaan, tiedonhallintaan, liikkuvuuteen ja tavoitettavuuteen. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.uusityö.fi tai soita 044 144 099.

Koska työ on enemmän kuin aikaKun työt voi tehdä silloin, kun on sopiva aika, tehokkuus paranee. Nimenomaan siitä on kyse uudessa työssä: työt tehdään ajallaan ja sitten nautitaan vapaa-ajasta. Hyödynnä uuden työn mahdollisuudet – ota yrityksesi työvälineiksi nopeat yhteydet, tehokkaat palvelut ja älykkäät päätelaitteet.

Verkossa nyt tekniikkatalous.fi Uutiset


TUTKIMUS / Suomeen saattaa syntyä uusia strategisten huippu-osaamisen keskittymiä eli shok-keja.

Shok-toiminnan uudistamista vetävän johtoryh-män puheenjohta-jan Stig Gustavso-nin mukaan esillä on ollut kaksi uut-ta aluetta, arktinen teknologia ja mate-riaalitekniikka.

– Toisaalta aina-kin yksi nykyisistä shokeista miettii vakavasti tule-vaisuuttaan, hän vihjaa.

Keskittymiä on nyt kuusi. Alku-vuodesta julkaistu kansainvälinen arviointiraportti sysäsi liikkeelle vilkkaan keskustelun shokkien ti-

lanteesta. Johtoryhmä on julkais-sut omat ehdotuksensa shok kien uudistamiseksi.

Tavoitelluista muutoksista tär-keimpiä ovat tutkimusmaailman huomattavasti suurempi panos, tiukempi keskittyminen muuta-miin tutkimusohjelmiin sekä kan-sainvälisyyden lisääminen.

– Ohjelmat ovat olleet vahvasti yrityslähtöisiä, vaikka se ei ollut shokkien alkuperäinen tarkoitus. Jatkossa ohjelmien pitää olla sel-västi huippututkimuslähtöistä.

Isoja muutoksia rahoitukseenShokkien rahoitusmallissa on jo sovittu isosta muutoksesta. Jat-kossa keskittymäkohtainen rahoi-tus poistuu, ja kaikkien shokkien

hankkeet arvioidaan samalta vii-valta. Johtaako tämä rahan jaossa keskittymien välillä isoihin muu-toksiin nykyiseen verrattuna?

– Niin voi käydä, ja se on jopa toivottavaa, Gustavson sanoo.

Tekes on rahoittanut shokkeja vuosittain noin sadalla miljoonalla

eurolla. Sen osuus on shok-rahoi-tuksessa liki puolet.

Yritysten osuus on ollut noin 40 prosenttia, ja loppu on tullut pää-

Arktinen teknologia ja materiaalitekniikka kiinnostavat

Kaksi uutta shokkia

TUTKIMUS / – Suomi on design-maa ja Suomi on sellumaa. Teh-dään Suomesta myös design-sellun maa.

Näin paaluttaa VTT:n tutkimus-johtaja Johanna Buchert Otanie-messä käynnistetyn uuden tutki-mushankkeen tavoitteet.

– Sen sijaan että nyt viemme Suomesta sellua 700 eurolla per tonni, miksi emme veisi sitä hin-taan 5 000 euroa tonni?

Design-sellu saattaa kuulostaa Pahkasialta, mutta VTT:n, Aal-lon ja TTY:n tutkijat ovat saaneet myös rahahanat aukeamaan. Han-ke on hyväksytty yhdeksi Tekesin strategiseksi tutkimusavaukseksi, mikä tietää sille runsaan kolmen miljoonan euron rahoitusta.

Otaniemessä on tehty sellututki-

musta jo pitkään aina metsäteolli-suuden Keskuslaboratorio KCL:n ajoista lähtien.

Nyt tutkimuksen keihäänkär-kenä on vuonna 2008 perustettu nanosellukeskus, jossa Aallon ja VTT:n tutkijoiden lisäksi on vah-vasti mukana myös UPM. Keskuk-sessa on satakunta tutkijaa.

Design-lähtöisen sellun tutki-mushankkeessa uutta ajattelua on se, että sellulle etsitään uusia mahdollisuuksia nykyisten käyttö-aluei den ulkopuolelta etenkin

tekstiileistä ja muista uudenlaisis-ta kuluttajatuotteista.

– Yksi tavoite on tehdä (Aalto-yliopiston rehtori) Tuula Teerille selluloosasta mekko itsenäisyys-päivän juhliin, Buchert heittää.

Mikäli hankkeessa onnistutaan, Buchertin mukaan puolellakym-menellä pienellä sellukoneella voi-taisiin ottaa haltuun jopa 90 pro-senttia Suomen metsäteollisuuden viennistä.

Mallia DarpastaDesign-sellu on Tekesin kolmas strateginen tutkimusavaus. Sen li-säksi rahoitetaan Tampereella ih-misen varaosien kehitystä. Helsin-gin yliopisto ja Aalto puolestaan etsivät ratkaisuja tietotulvan hal-lintaan Tietotyön vallankumous

-hankkeessa.Strateginen tutkimusavaus on

Tekesin rahoitusmuoto, jossa pyri-tään rakentamaan uusia kasvualo-ja kohdistamalla Suomen mitassa runsasta rahoitusta tiukkaan raja-tuille alueille. Ohjaus on vahvasti yliopistojen ja tutkimuslaitosten käsissä toisin kuin shokeissa.

– Avausten yksi esimerkki on Yhdysvaltojen Darpa, sanoo Te-kesin pääjohtaja Pekka Soini.

Uusien avausten rahoitus on ollut hiljattain haettavana. Tekes on va-rautunut kahden uuden avauksen käynnistämiseen. Vuosittain rahaa avauksiin on varattu 20 miljoonaa.

Nykyisten avausten rahoitus-kausi on vajaat kaksi vuotta. Jak-son päätyttyä jatkorahoitus arvioi-daan tulosten perusteella. &


Sellulle etsitään uusia käyttökohteita

Sellun hinta voisi olla 5 000 euroa tonnilta.

Design-sellusta Suomen vientitoivo?

Stig Gustavson

Uusi mittari panee ohjelmat järjestykseen.

Verkossa nyt tekniikkatalous.fi

EI BULKKIA. Design-sellu voisi tutkijoiden mukaan monin-kertaistaa sellun vientitulot.

Metallien kenttäanalysointi vedestä PDV 6000 UltraKotisivuiltamme amtele.fi löydät PDV 6000 analysaattorinsekä yli 25 000 muuta tuotetta.

RF, mikroaalto, mittausja testaus.

Formula 1 muuttuu rajusti ensi vuonnaSKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/18


JÄÄ MURTUU. Arktista teknologiaa tutkitaan Aker Arcticin tutkimuslaboratoriossa Helsingin Vuosaaressa.

ENERGIA / Teräsyhtiö Outo-kumpu ei ole vielä linjannut, suu-rentaako se omistusosuuttaan Fennovoimassa, jos sen pienosak-kaat jättävät ydinvoimahankkeen.

– Meille Tornion terästehtaa-seen, muille osakkaille ja pohjois-maisille sähkömarkkinoille mah-tuu hyvin kaikki Fennovoiman tuottama sähkö. Olkiluoto 4:n ja Fennovoiman jälkeen myös For-tumin vanhat reaktorit on korvat-tava sähkön perustuotannon tur-vaamiseksi, energiajohtaja Antti Koskelainen sanoo.

Hän puhui torstaina Tek niik-ka&Ta louden Suomalaisen ener-gian päivässä.

Outokumpu arvioi parhaillaan Hanhikivelle suunnitellun ydin-voimalan kannattavuutta. Fenno-voiman voimalan lopullista hintaa osakkaat ja Rosatom eivät ole vie-lä sopineet. Outokummun omis-tusosuus Fennovoimassa on nyt 10 prosenttia.

– Varmistamme oman sitoutu-misemme lokakuun lopussa, Kos-kelainen sanoo.

Pohjoinen haluaa lng-terminaalinVuoden lopulla valmistuu myös pohjoisen teollisuuden yhteinen kannattavuusselvitys sadan mil-joonan euron lng-terminaalista Tornion Röyttään. Osakkaat päät-tävät ensi vuoden alussa, inves-

toivatko ne terminaaliin.Outokummun tehtaat saavat

lähes 90 prosenttia energiastaan sähköstä ja kaasusta.

Teollisuus ja Gasum neuvottele-vat yhdessä jo kaasunhankinnasta ja lng:tä kuljettavan erikoisvah-vistetun A1-superluokan laivan tilaamisesta. Terminaalin osak-kaista Rautaruukki saisi Raahen tehtaalle lng:tä rekkakuljetuksin, myöhemmin kenties rautateitse.

Jos investointipäätös syntyy, nesteytettyä maakaasua alkaa virrata Suomeen terminaalin kautta syksyllä 2016.

– Terminaali palvelisi teolli-suutta, laivaliikennettä ja ener-giatuotantoa 300–400 kilometrin säteellä, Koskelainen kertoo.

Hän on huolissaan Pohjoismai-hin syntyneistä sähkön hinta-eroista. Siirtoyhteyksiä on raken-nettu liian hitaasti.

– Suomessa sähkö on reilut 10 prosenttia kalliimpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Jos aluehintaero on viisi euroa megawattitunnilta, sähkö maksaa Suomessa 400 mil-joonaa euroa enemmän vuodessa.

Ferrokromitehtaan laajennuk-sen jälkeen Tornion terästehdas kuluttaa tänä vuonna sähköä kol-me terawattituntia. Aiemmin säh-köä kului kaksi terawattituntia. &

TUULA [email protected]

Outokumpu uskoo yhä Fennovoimaan

Vuoden energiateko

■ T&T myönsi Suomalai-sen energian päivässä Vuoden energiateko –tunnustuksen Neste Olin teknologiajohtajalle Lars Peter Lindforsille.

■ Lindforsin johdolla Neste Oil on systemaattisesti etsinyt uusia energialäh-teitä sekä kasvattanut uusiutuvista poltto-aineista kannattavaa liiketoimintaa, palkinnon perusteluissa todetaan.

OUTOKUMPU

asiassa Suomen Akatemialta. – Shokithan ovat osakeyhtiöi-

tä, joten ne voivat etsiä muita-kin rahoituslähteitä, Gustavson arvioi.

– Jospa myös yritykset nyt li-säisivät rahoitustaan, kun yritys-veron alennuskin astuu voimaan, toivoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

”Huono juttu, ettei ipr-kiistoja ole ollut”Gustavson toimii Kone cranesin hallituksen puheenjohtajana. Hän ottaa oman toimialansa shokin Fimeccin esimerkiksi siitä, mitä tavoiteltu terävämpi fokus tarkoittaa.

– Fimeccissä on ollut kuusi fokus aluetta, jatkossa niitä on kolme.

Shok-ohjelmien arvioinnissa yhdeksi ongelmaksi on havaittu yleispätevän mittariston puute. Tähänkin haetaan ratkaisua.

– Arviointimittaria ollaan parhaillaan valmistelemassa. Se ei ole helppoa, mutta se on kyllä tehtävissä, Gustavson sa-noo.

Gustavsonia ärsyttävät julki-suudessa esiintyneet näkemyk-set, joiden mukaan shokit olisi-vat epäonnistuneet.

– Näin ei ole, mutta totta kai maailmaa mullistavaa terävyyt-tä voisi olla enemmänkin.

– On huono juttu, että esimer-kiksi ipr-asioista ei ole syntynyt riitoja. Jos tutkimus olisi aivan maailman kärkeä, riitoja pitäisi tulla. &


LIIKENNE / Euroopan komis-sio on tekemässä automaattisen hätäpuhelujärjestelmän pakol-liseksi varusteeksi uusissa au-toissa lokakuusta 2015 lähtien.

ECall-hätäpuhelujärjestelmä soittaa automaattisesti puhelun yleiseurooppalaiseen hätänu-meroon 112, kun on tapahtunut vakava onnettomuus.

ECall-hätäpuhelu aktivoituu automaattisesti ajoneuvon si-säisten antureiden havaittua kovan törmäyksen.

Järjestelmä soittaa automaat-tisesti hätänumeroon, luo yh-tey den lähimpään hätäkeskuk-seen ja lähettää sinne onnetto-muutta koskevia tietoja, kuten onnettomuusajankohdan, ajo-neuvon tarkan sijainnin ja kul-kusuunnan.

Kulkusuunnan tietäminen on erityisen tärkeää moottoriteillä ja tunneleissa. Paikalle sattunut silminnäkijä voi käynnistää hä-täpuhelun myös manuaalisesti ajoneuvon kojelaudasta.

EU:n arvion mukaan järjes-telmä voisi pelastaa unionin alueella parhaimmillaan 2 500 ihmishenkeä vuosittain.

EU:n tieliikenteessä kuoli viime vuonna 28 000 ihmistä ja peräti 1,5 miljoonaa loukkaan-tui. &

SOFIA [email protected]

Auto soittaa hätä- puhelun

V a a ’ a t a m m a t t i l a i s i l l ewww.tamtron.fi

I S O 9 0 0 1 : 2 0 0 8 S E R T I F I O I T U O R G A N I S A A T I O

Tarjolla kattava valikoima luotettavia vaakoja:- NOSTURI- JA TRUKKIVAA’AT- PYÖRÄKUORMAAJAVAA’AT- JÄTEAUTOVAA’AT- TASOVAA’AT- AJONEUVOTIETOKONEET- AUTO- JA JUNAVAA’AT- PUNNITUSJÄRJESTELMÄT- PROJEKTIN HALLINTA, ENSIVAKAUS, HUOLTO

TAMTRON OYPL 15, 33561 TAMPEREP. 03 3143 5000

TAMTRON SYSTEMS OYPL 8, 02171 ESPOOP. 09 4130 0400

Tervetuloa robotiikan maailmaan

- robotit turvalliseen tuotantoon

Uutiset12 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Oikeat vastaukset

3 kysymystä1. b) Motorola hallitsi matkapuhelinmarkkinoita 1980-luvulta Nokian nousuun asti.2. c) Nokia Tune perustuu espanjalaisen Francisco Tárregan sävellykseen Grande Valse vuodelta 1902.3. c) Yhteen pöytään nostettiin täytetty susi, jolle myös tarjoiltiin.

Kysymykset sivulla 25

PähkinäJyrki saa enimmillään 1,25 kakkua ja Maija 0,75 kakkua.

Jyrki leikkaa kakun kahteen osaan f ja 1 — f, missä f on suu-rempi osa eli vähintään 0,5. Maija järkeilee, että jos hän ottaa isom-man palan, Jyrki vie toisen kakun melkein kokonaan leikkaamalla yhden jättisuuren ja yhden aivan minimaalisen pienen palan. Silloin Maija saa kakuista tasan osuuden f ja Jyrki saa kokonaisen kakun ja sen lisäksi palan 1 — f.

Jos Maija valitsee ensimmäises-tä kakusta pienemmän palan 1 — f, Jyrki leikkaa toisen kakun tasan puoliksi. Silloin Maija saa 1 — f + 0,5 palaa kakkua. Jyrki ymmärtää tämän ja osaa laskea, että hän saa eniten kakkua jos f = (1 — f) + 0,5. Silloin 2f = 1,5 eli f = 0,75.

Jos Maija valitsee ensimmäises-tä kakusta palan ensimmäisenä, Jyrki saa ensimmäisestä kakusta kolme neljännestä ja puolet toisesta kakusta.

Niin tai näin, Maija saa kakkua enintään kolmen neljänneksen verran ja Jyrki yhden kokonaisen ja yhden neljänneksen verran.

Jos Jyrki leikkaa ensimmäisen kakun niin, että isompi pala on pienempi kuin kolme neljännestä, Maija saa enemmän kuin neljän-neksen ensimmäisestä kakusta ja silti puolet toisesta kakusta.

Toisaalta jos Jyrki leikkaa en-simmäisen kakun niin, että isompi pala on suurempi kuin kolme neljännestä, Maija valitsee sen vaihtoehdon, että ottaa ensim-mäisestä kakusta ensin ja valitsee tietenkin isomman palan.

Uutta T&T:n toimitukselta Ensimmäinen

PIKAVALMISTUS / Mate-riaalia lisäävä valmistus eli 3d-tulostus yleistyy Suomen teolli-suudessa. Muun muassa Wärtsi-lä, Planmeca, Nokia, Kone, ABB, Nokian renkaat ja Kalevala-koru hyödyntävät tekniikkaa.

– Tämä on globaali ilmiö. Teolli-suus käyttää 3d-tulostusta hyvin laajasti tuotekehityksessä, teknis-ten mallien ja prototyyppien val-mistuksessa. Toisaalta tekniikka yleistyy nopeasti myös tuotannos-sa, kertoo Suomen Pikavalmis-tusyhdistyksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston tutkimuspäällik-kö Jukka Tuomi.

Suomalaiset ovat tulostaneet muun muassa julkisten tilojen kumimattoja, työkoneiden osia, hammasharjoja ja pyöräilykypä-riä. Kalevala-koru tulostaa tietty-jen korujen valamisessa tarvitta-vat vahamallit.

Kallo röntgenkuvistaHammaslääketieteen laitteita valmistava Planmeca on 3d-tulos-tuksen edelläkävijä alallaan.

Yritys tekee tulostimillaan pait-si omaan tuotekehitykseen liitty-viä prototyyppejä myös potilai-den röntgenkuvaan perustuvia kallomalleja lääkärien käyttöön sekä yksilöllisiä titaani-implant-teja.

– Pystymme tulostamaan luon-nollisen kokoisen potilaan kallon, jossa esimerkiksi leuassa oleva

syöpäkasvain näkyy punaisella. Lisäksi voimme tulostaa titaa-nista potilaskohtaisia implantte-ja esimerkiksi leukaluuhun sekä leikkauksissa käytettäviä kirur-gisia ohjaimia, kertoo Planmecan hoitokonedivisioonan ja cad/cam-tuotteiden johtaja Jukka Kanerva.

Planmeca on tarjonnut palve-lua noin neljän vuoden ajan eri alojen kirurgeille. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat olleet suomalaiset sairaalat, mutta käyttö yleistyy myös Keski-Euroopassa.

Keväällä yritys alkoi tulostaa myös hammasproteesien valmis-tuksessa tarvittavia hammasmal-leja, jotka perustuvat suun sisäi-siin 3d-digitaalisiin jäljennöksiin.

Ei yritysbuumiaValtavaa yritysbuumia 3d-tulos-tus ei ole Suomessa synnyttänyt, vaikka julkisuutta ala saa paljon. Tulostuspalveluja tarjoavia yri-tyksiä on kourallinen, ja 3d-tek-niikkaa kehittää vain muutama yritys – joskin hyvällä menestyk-sellä.

Saksalaiseen konserniin kuu-luva turkulainen EOS-Finland ke-hittää ja valmistaa laser sint rauk-sessa käytettäviä metallipulve-reita, ja espoolainen DeskArtes tekee 3d-tulostuksessa tarvitta-via ohjelmistoja. Molemmat ovat kansainvälisesti alansa huippua.

Lisäksi Seinäjoelta löytyy start-up-yritys MiniFactory, joka val-

3d-tulostus yleistyy suomalaisissa

Planmeca tulostaa k

TUTKIMUS / Sektoritutkimus-laitosten määrä vähenee selvästi, kun hallitus on päättänyt toteut-taa useita alivaltiosihteeri Timo Lankisen raportin ehdotuksia.

Tekniikan alalta merkittävin muutos on VTT:n ja Mittateknii-kan keskuksen yhdistäminen. Lankisen työryhmän vuosi sitten julkistetussa raportissa samaan nippuun olisi pantu myös Geolo-gian tutkimuskeskus GTK, mutta se jää itsenäiseksi.

Toinen merkittävä muutos on se, että VTT muutetaan virastosta osakeyhtiöksi, jolloin sen toimin-tavapaudet kasvavat.

Jo aiemmin on päätetty uudesta Luonnonvarakeskuksesta, johon ensi vuoden alusta kootaan Met-säntutkimuslaitos, Maa- ja elin-tarviketalouden tutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tut-kimuslaitos.

Uusi tutkimuslaitos on myös Paikkatiedon keskus, johon nipu-tetaan Geodeettinen laitos ja osia Maanmittauslaitoksesta.

Vähemmän innovaatiorahaa

Sektoritutkimuslaitoksia on yri-tetty yhdistää usein aiemminkin, mutta tähän saakka yritykset

Sektoritutkimuslaitosten määrä väValtio käytti isänn

LAITOKSET VÄHENEVÄT. Mittatekniikan

iX HMI SoftControl liittää yhteen kaksi tunnettua automaatiotuotetta – Beijer Electronicsin operointipäätteet ja CODESYS-ohjelmointiympäristön. iX HMI SoftControl -sarja tarjoaa tehokkaita toimintoja, kosketusnäyttöiset, grafiikaltaan edistykselliset päätteet sekä avoimen arkkitehtuurin, minkä ansiosta erikoistoimintojen lisääminen ja sovellusten räätälöinti on helppoa. Aiempaa älykkäämmät ja vähemmän tilaa vaativat ratkaisut ovat nyt totta!

Tervetuloa Automaatio-messujen osastolle 6d80 tutustu-maan Beijer Electronicsin ja Mitsubishi Electricin tuotteisiin!

Revolutionary outside Evolutionary insideiX HMI ja CODESYS - havainnollinen esittämistapa ja edistyksellinen ohjaus samassa paketissa

uaointipäätteetftControl -sarja set grafiikaltaan

iX HM

I SoftControl

Uutuus:

high-speed

EtherCAT

HELSINGIN YLIOPISTOKOULUTUS- JA

KEHITTÄMISKESKUS PALMENIAWWW.HELSINKI.FI/PALMENIA

RAKENNUSTERVEYDEN ASIANTUNTIJAOHJELMA (70 OP)11.11.2013 – 13.5.2015, HELSINKI

Työvoimahallinnon rahoittama (Mol.fi nro 648487) täydennyskoulutus diplomi-insinööreille ja muille soveltuvan teknillisen tai luonnontieteellisen alan tutkinnon suorittaneille. Haku päättyy 4.10.2013.

Tiedustelut:Riitta Häkkinen, p. 050 415 0529, [email protected] Linnakylä, p. 050 316 0598, [email protected]

Lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa:www.mol.fi/koulutukset

www.helsinki.fi/palmenia www.mol.fi


GRUVINDUSTRIN / Arbets-förhållandena för gruvarbetare brukar inte vara de trevligaste. Arbetet är riskfyllt och fysiskt tungt. Speciellt i västra Austra-lien, där det inte är ovanligt för kvicksilvret att gå över 40 gra-ders-strecket om somrarna.

Australiska Rio Tinto, ett av världens största gruvföretag, har ersatt människor med robotar. I järnmalmsgruvan i Nammuldi i västra Australien kör ett tiotal lastbilar omkring med tunga lass – utan chaufförer. Lastbilarna styrs från ett kontrollrum i Perth, unge-fär 1 500 km från gruvan.

Stor inbesparingRobotlastbilarna bygger på AHS-teknologi (Autonomous Haula-ge System) och är utvecklade av Komatsu, världens största tillver-kare av gruvlastbilar. Den artifi-ciella intelligensen i lastbilarna lär sig gruvans layout och lär sig identifiera och undvika att köra på fordon eller andra hinder. Lastbi-larna kan också räkna ut hur de ska transportera lasten snabbast och effektivast.

De karga arbetsförhållandena och det isolerade läget – de väs-taustraliska gruvorna ligger långt från civilisationen – gör det svårt

att locka arbetare till gruvorna. De flesta som jobbar i gruvor i bland annat Pilbara och Namm-uldi flygs in för sina åtta dagars arbetsskift (så kallade fly in – fly out -arbetare).

För att locka arbetskraft till gru-van måste man dessutom betala skyhöga löner – en gruvarbetare kan ha en årslön på 75 000 euro. Även om den explosiva tillväxt den australiska gruvindustrin har haft under senare år nu har avmat-tats råder det fortfarande brist på arbetskraft inom gruvindustrin. Kan man ersätta fyrtio chauffö-rer med robotlastbilar innebär det en stor inbesparing.

Högre säkerhetDessutom orkar robotlastbilarna göra betydligt längre arbetsskift. Robotlastbilarna är i gång 23 tim-mar per dygn, och bär under ett sådant arbetsskift upp till 300 ton järnmalm.

– Det leder till klart högre pro-duktivitet och lägre kostnad per ton, säger Edward Creese på Rio Tinto.

Högre produktivitet är inte den enda fördelen. Gruvor är potenti-ellt mycket farliga arbetsplatser, och de chaufförslösa lastbilarna förbättrar säkerheten i gruvorna.

– Ju mer automation vi kan an-vända i gruvområdet desto mindre behov har vi att skicka anställda till svåråtkomliga områden, säger Creese. &

LENA BARNER-RASMUSSEN

Australiska Rio Tinto ersätter gruvchaufförer med intelligenta lastbilar

En gruvarbetare kan ha en årslön på 75 000 euro.

EFFEKTIVT. 40 lastbilar i Nammuldi styrs av två personer i Perth 1 500 km från gruvan.

Roboten klagar inte

Allt som glimmar är inte guld ■ 40 procent av all järnmalm i världen produceras i Australien.

■ Gruvindustrin i Australien har vuxit explosivt under hela 2000-talet sporrat av tillväxten i Kina.

■ Nu då den kinesiska tillväxttakten avtagit har det haft tydliga följder också i Australien.

■ Boomen i den australiska gruvindustrin har lett till att övrig exportindustri i landet har lidit på grund av den starka dollarn.

Tekniikan historia -lehti ilmestyy 9. lokakuuta.

yrityksissä

alloja

mistaa 3d-tulostimia koti- ja kou-lutuskäyttöön.

– Meillä on takamatkaa. Suo-messa on vähän sellaisia teolli-suudenaloja, joissa 3d-tekniikat tulevat ensimmäisinä käyttöön. Niitä ovat etenkin ilmailu-, puo-lustus-, auto- ja lääketeollisuus, toteaa Jukka Tuomi.

Globaalisti lentokoneteollisuus on pisimmällä. GE aikoo puolit-taa lentomoottorin painon 3d-tu-lostuksen avulla. Jo nyt osa uusi-en lentokoneiden osista pystytään valmistamaan vain tulostamalla.

Suomessa on ammattimaisessa käytössä arviolta 50–100 3d-tulos-tinta. Laitteita on hankittu monin verroin enemmän, mutta tekniik-ka vanhenee nopeasti.

Tulostuspalveluja tarjoava lah-telainen RP-Case kertoo joutu-neensa ostamaan uuden laitteen joka vuosi. Laitekirjo on laaja, sillä eri tulostimet käyttävät eri-laista tekniikkaa ja soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. &

MARI HEIKKILÄ@talentum.fi

KALLO HALLUSSA. Planmecan 3d-mallinnus-palvelussa lääkäri voi esimerkiksi suunnitella syöpä leikkauksen sekä tulostaa potilaan tarvitseman yksilöllisen titaani-implantin.

Näitäkin on jo tulostettu

■ Rakennuksen seinät erikoisbetonimassasta. Voidaan valmistaa myös kaarevia seiniä.

■ Yksilöllistä muotia, ”Mitähän tulostaisimme täksi illaksi päälle”.

■ Yksilöllisiä koruja, kuten kultasormuksia.

■ Minikokoiset aivot ihmisen kantasoluista.

■ Aseita. Esimerkiksi Yh-dysvaltain armeijalla on Afganistanissa liikutel-tavia 3d-tulostuslabora-torioita.

henee selvästiän ääntä

■ Suomen Akatemia toimii tutkimusrahoit-

tajana tehokkaammin kuin useimmat kansainväliset ver-rokkinsa.

Kansainvälinen arvion mukaan Akatemian hallinnol-liset kulut ovat verrattain pie-net. Sen rahoittamat tutkijat myös menestyvät muita tutki-joita paremmin, kun vertail-laan menestystä erilaisissa viittausindekseissä.

Parannusehdotuksiakin on.

Akatemia voisi ottaa aktii-visemman roolin Suomen ja Euroopankin innovaatio- ja tiedepolitiikassa.

Pääjohtaja Heikki Man-nilan mukaan Akatemia on valmis toimimaan suositusten mukaan.

Edellinen Akatemia-arvio tehtiin kymmenen vuotta sitten. Yksi sen toimiin johta-neista suosituksista on ulko-maisten huippututkijoiden houkuttelu Suomeen. &

Akatemialle kehuja tehokkuudesta

ovat kariutuneet lähinnä laitos-ten johtajien tiukkaan vastustuk-seen. Nyt valtio käytti aiempaa vahvempaa isännän ääntä vetoa-malla rahavaikeuksiinsa.

Kaikki Lankisen raportin yh-

distämisesitykset eivät toteudu. Esimerkiksi Ilmatieteen laitosta ja Suomen ympäristökeskusta ei yhdistetä.

Hallitus päätti myös uudistuk-sesta, jossa osa valtion t&k-ra-hasta kohdistetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä rat-kaisuja suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Tähän tarkoitukseen suunna-taan vuonna 2017 70 miljoonaa

euroa. Rahat saadaan vähentä-mällä Tekesin, Suomen Aka te-mian ja sektoritutkimuslaitosten rahoitusta.

Monet tutkimusmaailman edus-tajat, kuten Tekesin pääjohtaja Pekka Soini, ovat arvostelleet in-novaatiotutkimuksen rahojen vä-hentämistä. &


keskus yhdistetään VTT:hen ensi vuonna.

JARMO TEINILÄ

13.9.2013

TänäänNÄIN

VERKOSSA

PÄÄKIRJOITUS

41 numeroa vuodessa / Perustettu 1961 / Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 186 000 (KMT 2012) / Kustantaja Talentum Media Oy / FI ISSN 0785-997X / Itämerenkatu 23 PL 920 00101 Helsinki / Puh. 020 442 40 / Päätoimittaja Jyrki Alkio / Tilaajapalvelu [email protected] 020 442 4100 / Myynti- ja markkinointi-johtaja Pia Strömdahl-Koskinen / Ilmoitusvaraukset media myynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356 / Kestotilaus 157 euroa (41 numeroa, hinta voimassa toistaiseksi) / Osoitteen muutokset 020 442 4100, IOL 020 1801 864, TEK 09 2291 2291, TFIF 09 4767 7330

PÄÄ TOIMITTAJAJyrki Alkio @talentum.fi 040 342 4476

Tekniikka&Talous myös iPadissa!

www.tektal.fi/keskustelu


Re: Ulkomaalaisten opinnot maksullisiksi vai ei? Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri haluaa ulko-maalaisten opiskelu-maksuista päätöksen

EHDOTUS: MAKSULLINEN opis-kelu ulkomaalaisille, mutta sen voi vähentää verotuksessa jakaen sen n vuodelle. Erittäin hyvä täky varsin-kin sairaanhoitajille ja vastaaville! Ja helpompi Suomen olisi hankkia kourallinen intialaisia koodaajia tänne opiskelemaan, työskentele-mään ja veroja maksamaan kuin menettää koko työ Intiaan.

vastavirta (CDC

EHDOTAN MALLIA, jossa opiskelu on maksullista, mutta maksu peri-tään vasta valmistumisen jälkeen. Lisäksi maksun voisi kuitata Suo-meen maksetuilla veroilla: jokai-nen Suomeen maksettu veroeuro lyhentäisi opinnoista yliopistolle syntynyttä velkaa. Lainan maksu-aika olisi riittävä, jotta sen pystyisi maksamaan veroillaan.

ER

YLIOPPILASKUNNAN puheenjohta-jalle ulkomaalaiset ovat vaan kivoja kavereita, kun hän ei joudu heidän koulutustaan maksamaan tai töihin palkkaamaan. Mitäs jos lopetettai-siin kannan tiedusteleminen suoma-laisilta opiskelijoilta?

Dia

SUOMESSA ON rahaa maksaa vaik-kapa kiinalaisten tai venäläisten koulutus. Otamme jopa velkaa 10

miljardia vuodessa tähän maailman sosiaalihuoltotehtävään.

Suomalaiset nuoret eivät valitet-tavasti saa opiskella yliopistossa, koska heille ei ole paikkoja. Jouta-vat kortistoon.

Sinisilmäiset hölmöläiset ULKOMAALAISTEN OPINNOT mak-sullisiksi? Kyllä! Olemme antaneet ’kehitysapua’ muun muassa Kiinalle jo aivan tarpeeksi.

Maksaja

TAIDETEOLLINEN LEIKKIKOULU vaan ”kouluttaa” joka vuosi enem-män turhaa sakkia, joka ei osaa ja joita ei kukaan tarvitse, koska se on koulun herroille miljoonabisnes. Siellähän on loppusijoitettuna sadan tonnin proffia kymmenittäin, kun ei heille ole oikeita töitä eivätkä niissä pärjäisi. Lisäbisneksenä heillä on ulkomaalaisten ilmaiskou-

Yliopistoissa mietitään koulutuksen maksullisuutta

”Suomen konsensuspolitiikka ei toimi”, julisti Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä elo-kuun loppupuolella.

Vain viikkoa myöhemmin suomalainen konsensus osoitti elinvoimansa.

Ensin Jyrki Kataisen hallitus lopetti kinailun ja kajosi rakenneratkaisussaan pyhänä pidettyihin etui-hin. Päivää myöhemmin työmarkkinakeskusjärjes-töt löivät kättä ja sopivat poikkeuksellisen maltilli-sista palkankorotuksista.

Superviikko osoitti, että tiukan paikan tullen Suo-mesta löytyy tahtoa ja halua ratkoa vaikeatkin asiat.

ON ERINOMAISTA, että hallitus-puolueet erilaisista tavoitteistaan huolimatta löysivät yhteisen näke-myksen. Yhtä lailla on tunnustusta annettava työmarkkinajärjestöille, jotka viikkojen kinaamisen sijaan veivät neuvottelut päätökseen ennätysajassa.

Suomi sai hengähdysaikaa, kun kahteen isoon ongelmaan on löytynyt ratkaisu. On tosin iso riski, että konkreettisia päätöksiä tehtäessä asiat vielä menevät sataan solmuun.

Hyvänolontunteeseen ei muutenkaan vielä ole varaa.

Keskustelussa on kokonaan unohtunut kysymys Suomen talouden uudistumiskyvystä. Ei riitä, että Suomi pärjää huomisen maailmassa. Nyt tarvitaan toimia, jotka varmistavat, että Suomi pärjää myös ylihuomenna eli kymmenen vuoden päästä.

Hallituksen pitäisi käyttää otollinen hetki hyväk-

seen ja käynnistää ohjelma, jonka tavoitteena on talouden perustan määrätietoinen uudistaminen.

Hallitus toki listasi ohjelmassaan toimia, jotka tukevat uudistumista, kilpailukykyä ja kasvua. Mutta uusi yritystukilaki, sääntelyn purku ja kaupan kaavoitusesteiden purkaminen ovat kovin vaatimat-tomia toimia.

Viime viikkojen megapäätökset osoittavat, että konsensus-Suomi pystyy parempaankin.

SUOMEN TUOTANTORAKENNE on muutaman viime vuosikymmenen aikana käynyt läpi rajun muo-donmuutoksen. Todennäköisesti muutoksen vauhti

pikemminkin kiihtyy kuin hidastuu, mistä mullistukset Nokiassa ovat elävä esimerkki.

Nyt on syytä arvioida, miltä maail ma kymmenen vuoden kuluttua näyttää ja mitä vahvuuksia Suomessa pitäisi rakentaa. Voi olla, että hallituk-

sen esittämät toimet jäivät vaatimattomiksi, koska päättäjillä ei ole käsitystä siitä, mihin pitäisi pyrkiä.

Valinta voi olla cleantech, mutta yhtä lailla tulevai-suus voi löytyä ihan jostain muual ta.

Tähän asti Suomesta on rakennettu innovaatio-toiminnan kärkimaata. Mutta perustuuko tuleva menestys innovaatioihin vai pitäisikö Suomen valita uusi tie? Ja mikä se voisi olla?

Siinä kysymyksiä, joista nyt pitäisi puhua samalla innolla kuin kotihoidon tuesta tai eläkeiästä. &

JYRKI [email protected]

Yritystukilain uudistus ei pelasta Suomen taloutta.

Konsensus-Suomi unohti tärkeimmän

13.9.2013

Aalto-yliopistossa opiskelee satapäin ulkomaa-laisia opiskelijoita, jotka jäävät opintojensa päätteeksi epätietoisuuden valtaan. Me ystä-vällisesti tarjoamme heille yliopistotasoisen

koulutuksen ja kansainvälisesti tunnustetun tutkinnon ilmaiseksi. Miksiköhän? Emmehän me selvästikään halua heitä tänne.

AALLON MAISTERIOHJELMASSA opiskelevilla nuorilla on suuria vaikeuksia löytää kesätyö- ja diplomityöpaik-koja suomalaisista yrityksistä. Paikat menevät melkein pelkästään meidän omille kotinurkissaan pyöriville pojillemme ja tytöillemme.

Tarjolla olisi myös kansainvälisen uransa aloitta-neita, kotimaassaan kanditutkinnon suorittaneita nuo-ria. Heidän opintomenestyksensäkin – anteeksi vain – keskimäärin jättää jälkeensä kotimaisten opiskelijoi-den suoritukset.

Me tuntumme ajattelevan, että kansainvälisyys on ulkomailla.

VALMISTUMISEN JÄLKEEN tilanne vain pahenee. Suo-malaisen tutkinnon suoritta-neelle työperusteisen oleske-luluvan hakeminen on muo-dollisuus, jos sattuu saamaan työtä. Nimenomaan jos sattuu saamaan. Millään tapaa sitä ei auteta.

Puolen vuoden työnhakulupa ja sitten maasta pois. Ei työnhakuopastusta, ei rekrytointitapahtumia. Työvoi-matoimistojen palvelutkin kielletään. Ne kuuluvat vain maassa pysyvästi oleskeleville.

Siinä vaiheessa me olemme investoineet näihin ihmisiin kahden vuoden akateemisen koulutuksen, yhteensä useita satoja vuosia yli-opistoa. Kiitos ja näkemiin.

USEIMMAT AALLON ulko-maalaiset maisterit eivät viitsi olla Suomessa edes sitä puolta vuotta, jolle ajalle oles-keluluvan saa, koska heitä ei selvästikään tänne haluta.

Eiväthän he tarvitse suomalai-sia työpaikkoja. He kyllä pärjäävät koulutuksellaan missä vain. Me tosin olisimme voineet tarvita heitä. &

MIKA HÄMÄLÄ[email protected]

Kansainvälisyys tuli käymään

Kiitos ja näkemiin.

JUH

A S

. KA

LLIO

LAH

TI


Taiwan opettelee erilaisen ajattelun kulttuuria

Kiinan tasavallassa – maassa, joka tunnetaan myös nimellä Taiwan – yritysjohtajia opettaessani olen miettinyt yhtäläisyyksiä

Suomeen. Pieni maa suuren vieressä. Se Suuri tarjoaa liiketoimintamahdollisuuk-sia mutta on samalla uhka, jopa itsenäi-

syydelle. Taipei News muistutti Kiinan rakentavan laivastoa, joka pyrkii hallitse-

maan meriä ja lopulta myös Taiwania. Kiina on hitauden maailmanmestari –

asioita suunnitellaan tuhatvuotisessa syk-lissä. Pikkuhiljaa edetään varmasti.

TAIWAN ON yhä erinomainen paikka tehdä bisnestä myös Kansantasavallassa. Mutta yritysjohtajien puheista päätellen suuruu-den markkinat eivät enää riitä: on pystyt-tävä innovointiin.

Esimerkiksi Asustek Computer -yrityk-sen toimitusjohtaja pahoitteli, että taiwa-nilaiset eivät saa koulussa opetusta ”inno-vaatiomentaliteettiin”. Pelätään epäonnis-tumista, kasvojen menetystä. Uskotaan patriarkaalisiin auktoriteetteihin.

Taiwanilaiset yritykset ovat tottuneet asiakastietojen salailuun toimittajina kan-sainvälisille yrityksille kuten Apple, HP, Dell, ex-Nokia.

Kutakin kansainvälistä asiakasyritystä taiwanilaisessa yrityksessä palvelee oma tiiminsä, jotka eivät keskustele keskenään.

Tämä erottelu on ollut yksi menestyksen ydin. Mutta: ”Oppiminen hidastuu, kun uusia ideoita tai teknologioita ei jaeta edes saman yrityksen sisällä”, sanoi yksi elin-keinoministeriön edustaja.

Avoimesta innovaatiosta ei ole kuultu-kaan.

FOXCONN ON kasvanut Applen menestyksen myötä. Muuten tasapäis-tävä kilpailu on haihdut-tanut monen alihankkijan tuotot. Teollinen tuotanto taistelee niin Taiwanissa kuin Suomessakin: on ajauduttu perustuotantoon ilman erityisominaisuuk-sia, jotka oikeuttaisivat paremman hinnan. Täällä kaukana voi miettiä: voisiko palkka-ratkaisujen sijaan miettiä innovointiratkai-suja?

Kovien tulospaineiden keskellä taiwanilaiset(kin) yritysjohtajat haluavat opiskella erilaisen ajattelun kulttuuria.

YRITTÄJYYTTÄ TAIWANILAISILTA opiske-lijoiltani ei puuttunut. Omistajavetoisia puolijohdevalmistajia, kynsilakkafirmoja, kemianteollisuutta, pankkeja.

Suosikkicaseni oli puolijohdefirman ja kalakaupan rinnakkaiselo. Puolijohdefirma oli tyypillinen taiwanilainen alihankkija. Kalakaupalla oli koko logistiikkaketju

kalastusaluksista vähittäiskauppaan. Sar-jayrittäjinä toimii neljän hengen porukka, jolla kullakin on eri kompetenssi. Yksi oli kala-asiantuntija, toinen sähköinsinööri, yhdessä he perustavat eri alojen yrityk-siä. Mielenkiintoinen tapa hajaannuttaa ja rakentaa laajaa yritysosaamista ryhmä-

yrittäjyyden kautta!Mutta mihin ihmeeseen

nämä johtaja-omistajat enää tarvitsevat innovatii-vista yrityskulttuuria?

Vanhat johtamismuo-dot eivät toimi: ”Kokeilimme ns. parhaita käytäntöjä, palkkasimme operatiivisia joh-tajia, käytimme konsultteja. Yrityksemme oli joutua vaikeuksiin. Huomasimme, että on kehitettävä uusia, meille ominaisia joh-tamiskäytäntöjä”, yrittäjät totesivat.

NÄIN SUOMESSAKIN. Esimerkiksi Super-cell miettii näkyvästi johtamismuotoja, jotka rakentuvat työntekijöiden, ei joh-tajien, osaamiselle. Kävi peleille miten vain, ehkä pienet (kuten Suomi ja Taiwan) pärjäävät käyttämällä kaikkien osaamista hyväkseen, kun suurilla (kuten Kiina tai Venäjä) on vain johtajansa?

Miettikäämme, miten haastamme loke-roivaa tai tasapäistävää liiketoimintaa, joka vie mahdollisuudet tuoreeseen ajatte-luun. &

Kirjoittaja opettaa, tutkii ja konsultoi innovaatiomagiikkaa Aalto-yliopistossa, Hankenilla ja maailmalla.

Kiina on hitaudenmaailmanmestari.

iinan tasavtunnetaan m– yritysjohtolen miettin

Suomeen. Pieni maaSuuri tarjoaa liiketsia mutta on sama

syydelle. Taipei Newrakentavan laivastoa

maan meriä ja lopultaKiina on hitauden m

asioita suunnitellaan lissä. Pikkuhiljaa ede

TAIWAN ON yhä erinobisnestä myös Kansayritysjohtajien puheiden markkinat eivät etävä innovointiin.

Esimerkiksi Asustesen toimitusjohtaja pnilaiset eivät saa koulvaatiomentaliteettiintumista, kasvojen mepatriarkaalisiin aukto

Taiwanilaiset yritykasiakastietojen salailusainvälisille yrityksilDell, ex-Nokia.

Kutakin kansainvältaiwanilaisessa yrityktiiminsä, jotka eivät k

PROFESSORI / LIISA VÄLIKANGAS

”Optiot ovat kelvoton väline johdon sitouttamiseen ja kannustamiseen.”KANSANEDUSTAJA BEN ZYSKOWICZ ILTA-SANOMISSA 7.9.

lutus: rahat heille, haitat meille. Eli annamme kaiken tuotekehityksen tie-totaidon ilmaiseksi länsimaisen teolli-suuden vihollisille Kaukoitään.

Ja kas, minne on teollisuus kadon-nut? Minne häviää nyt suunnittelun työt? Tämä hillitön rakennemuutos on tehty meidän rahoilla, kysymättä meiltä. Lopputuloksena on, että me jäämme puille paljaille.

Työtön MuotoiluYrittäjä

Re: Diplomi-insinöörit haluavat työelämätaitojen opetusta

KHAN ACADEMY on ratkaissut tuon ongelman. Idea on, että oppitunnit katsotaan videona. Etuna se, että videon voi laittaa paussille, sitä voi kelata ja sen voi katsoa aina tarvitta-essa uudestaan.

Videot katsottaisiin kotona kotiläk-synä. Koulussa sitten tehtäisiin teh-täviä tietokoneella. Kun oppilas oppii yhden asian, hän pääsee eteenpäin ja saa tästä esimerkiksi pelimerk-kejä palkinnoksi (vaikka niillä ei ole mitään oikeaa arvoa, ne tutkimusten

mukaan parantavat motivaatiota). Opettaja puolestaan näkee omalta

tietokoneeltaan, jos oppilas on jää-nyt jumiin ja voi keskittyä häneen. Opettaja näkee myös, jos joku toinen oppilas osaa ko. asian jo ja voi laittaa oppilaan opettamaan toista oppilasta.

Lisäksi, jos videot tehtäisiin valta-kunnallisella tasolla, niiden laatuun voitaisiin panostaa, jolloin videoista tulisi mielenkiintoisempia katsoa ja niiden asiasisältö olisi parempi.

foo KUINKAHAN MONI kommentoijista on DI?

Ihan ensimmäiseksi ja tärkeimpänä ”uutisena”: Yliopistot eivät ole vain koulutusta varten. Ei siellä pelkäs-tään opeteta. Siellä tehdään myös tutkimusta, jopa suurimman osan työntekijöiden ajasta. Tämän luulin olevan itsestäänselvyys. Tiedettä täy-tyykin tehdä, muuten olisimme vielä viime vuosituhannella.

Professoreilla ja tutkijoilla (älä kutsu heitä opettajiksi, kiitos) on pakollinen opetusvelvollisuus, ja se sopii toisille paremmin kuin toisille.

Meillä TKK:lla oli yksi kaveri, joka

ei osannut puhua selvästi, teki kalvot suunnilleen kirjoituskoneella ja luki suoraan niistä. Hän teki myös tär-keää tutkimusta, joka vei yliopistoa eteenpäin. Hänelle opettaminen oli pakkopullaa.

Yliopistojen vertailu opetuksen tason perusteella on vain puolet koko-naiskuvasta.

Yliopisto on muutakin kuin oppitun-neilla istumista, koska voi itse osallis-tua tieteen tekemiseen.

DI

KATSOKAA NYT noita teekkareita. Eikö ne uskalla tulla ulos Otaniemen luokkahuoneista?

Nyt ryhtiä, kamoon. Alatte vaan porukassa tekemään uusia mullistuk-sia, niitähän te osaatte.

Työelämätaidot, kuten kahvituntien ja ruokatuntien pitäminen, vaatteiden pitäminen ja niiden peseminen, herä-tyskellon viritys ja kynien teroitus onnistuvat kyllä professorin kurs-silla.

Mutta ne olisi pitänyt oppia jo kotona.

Kalsarit edes jalkaan

”Peliteollisuuden menestystarina Rovion, Supercellin ja monien muiden pienempien yrityksien luomana on ollut huimaa.”ELINKEINOMINISTERI JAN VAPAAVUORI UUDESSA SUOMESSA 10.6.

”Maailma menee ilmaispelien suuntaan, ja lisäämme resursseja jatkossa myös uudenlaisten pelien ansaintamallien kehitykseen.”ROVION TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL HED TALOUSELÄMÄSSÄ 3.5.

”Jospa Otaniemessä syntyisi enemmän yrityksiä, jotka tosissaan yrittäisivät ratkoa maailman isoja ongelmia.”ESPOON ELINKEINOJOHTAJA TUULA ANTOLA VTT:N JA AALLON TIEDOTUSTILAISUUDESSA 2.9.

SupergraafiMer


Alu

1TEU

Teho 59 MW

2,4 m

Jos aluksen kuljettamat kontit pantaisiin peräkkäin, jono olisi 110 kilometriä pitkä.Triple-E-luokan rahtialus

Maersk Mc-Kinney Møller rikkoo ennätyksiä kuljetus-kapasiteetissa. Seuraavien kahden vuoden aikana sille rakennetaan 19 sisaralusta.

Moottorit

Miehistö19 34normaalisti enintään

(t

Teksti HELENA RAUNIO Kuvat MAERSK

LÄHDE: MAERSK


100 %

70 %

48 %32 %

25,0 22,5 20,0 17,5Nopeus (solmua)

CO2-päästöt 30 prosentin laskulla nopeudessa saadaan aikaan 68 prosentin lasku CO2-päästöissä.

Hitaampi päästää vähemmän ■ Triple-E on uusi luokitus energiatehokkaille rahtialuksille.

■ Alukset on suunniteltu alemmille käyntinopeuksille. Samalla niiden hiilidioksidi päästöt ovat aiempaa pienemmät.

■ Slow steaming eli pienempi nopeus on tehokkain keino säästää polttoainetta.

Triple-E ■ Economy of scale

(suuruuden ekonomia)

■ Energy efficiency (energiatehokkuus)

■ Environmentally improved (ympäristö-ystävällisempi)

Kaksi 8-sylinteristä MAN-B&W-dieselmoottoria

Mærsk Mc-Kinney Møller

400 m

Allure of the Seas

360 m54 m

Eduskuntatalo

Sinivalas 25 m

rten jätti

ukseen mahtuu

8 000U-konttia.

Hinta

145 milj. €

Kokonaispaino

60 000 tn

TEU

6,1 m

20 päivää

Tuonti Kiinasta EU:hun

Bremerhaven

AarhusGöteborg

Gdansk

Felixstowe

ShanghaiHongkong

Rotterdam

Algeciras

Tavaratonnin kuljettamisen CO2-päästöt kilometriä kohden

Yhteen konttiin voidaan lastata esimerkiksi 6000 paria lenkkikenkiä. Jättilaiva pystyy kuljettamaan kerralla yli 108 miljoonaa kenkäparia.

Alus pystyy kuljettamaan 15 prosenttia enemmän lastia kuin aiempi maailman suurin rahtilaiva CMA CGM Marco Polo.

twenty foot equivalent unit)

Maersk Mc-Kinney Møller liikennöi Aasian ja Euroopan välillä. Triple-E-luokan aluksen matka Shanghaista Espanjan Algecirasiin kestää 20 vuorokautta.

Yksikään satama Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ei pysty ottamaan vastaan näin suurta alusta. Euroopassa on muutama satama, joihin se voi purjehtia.


20 % 15 % 10 % 10 % 5 % 40 %Ajoneuvot, auton osat

Kodinkoneet ja keittiötarvikkeet

Lelut ja pelit

Huonekalut Muut

Tekstiilit ja vaatteet

560 g

47 g18 g

3 g

Lentokoneella

Kuorma-autolla

Jättialuksella

Junalla

Keulabulbin muotoilulla pienennetään aallonmuodostus vastusta.

Maailman suurin risteilyalus

Uppouma

165 000 tnkuollutta painoa (dwt)

Teema Tuotantoverkot / Kiina


Teksti HARRI JUNTTILAKuvat JARNO HEIKKINEN / FLUIDHOUSE

Toimintojen siirtäminen Kiinaan on valtava, usein pakollinen, strateginen päätös. Siitä selviää kunnialla vain, jos osaa valmistautua oikein.

Kiina pelastaa, Kiina

FluidHouseHydrauliikkaa ja voitelu-automaatiojärjestelmiä

Perustettu 2003

Liikevaihto 11,1 milj. €

Tulos 42 000 €

Henkilöstö 46LUVUT VUODELTA 2011.

LÄHDE: ASIAKASTIETO


”K un kiinalainen alihankkija sa-noo ’no problem’, se tarkoit-taa, että siellä ei ole aavistus-takaan, mitä tapahtuu seuraa-vaksi.”

Muoviteollisuudelle muot-teja valmistavan Sabriscanin toimitusjohtajan Jari Kokkosen lausahdus kiinalaisesta todellisuudesta on tyly. Tylyn usein se pitää myös paikkansa.

Kiina ei ole mikään autuaaksi tekevä eldorado. Mutta monien yhtiöiden arki on jo kiinalainen.

– On iso joukko yrityksiä, jotka joutuvat mene-mään Kiinaan, halusivatpa sitä tai eivät, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalou-den professori Petri Suomala.

Hydrauliikkaa ja voiteluautomaatiojärjestel-miä valmistavan FluidHousen toimitusjohtaja Ju-ha Kyllönen sanoo suoraan, että yhtiö olisi pihalla kuin lumiukko ilman Kiinassa toimivaa tehdas-taan, jossa on myös suunnittelua.

– Nyt isot kansainväliset toimijat näkevät, että meissä on potentiaalia.

Yritykset siirtävät toimintojaan Kiinaan ja mui-hin halvemman kustannustason maihin lähinnä kahdesta syystä. Joko oman toiminnan kustan-nuksia on saatava alemmas tai sitten on päästävä isommille markkinoille tarjoamaan tuotteitaan.

Liian kallista SuomessaSabriscanilla kysymys oli kustannuksista ja ka-pasiteetin kasvattamisesta. Yhtiön Kiinan-taival alkoi vuonna 2004, kun Jari Kokkonen huomasi, että vakioasiakkaat eli matkapuhelin-teol lisuuden suurimmat toimijat olivat häipyneet Suomesta.

Samaan aikaan eräs autoteol-lisuudelle muovi osia valmistava kansainvälinen asiakas sanoi, että muottien valmistus jatkuu Suomes-sa, jos kustannukset putoavat 30 prosenttia. Ei auttanut, vaikka Sabriscan oli valittu tekniseltä osaamiseltaan ja toimitusvarmuudeltaan maail-man parhaiden alan yritysten joukkoon.

Ja kun vielä asiakkaiden vaatimien va riaa-tioiden määrä räjähti, Sabri scan huomasi Suo-messa olevansa väärässä paikassa. Yhtiö joutui rakentamaan kokonaan uuden tavan toimia sel-vitäkseen. Kokkonen kehitti erilaisia väittämiä ja niiden päälle uuden liiketoimintamallin.

– Yksi väittämä oli, että löydämme kiinalaisia yrityksiä, jotka ottavat meidän teknologiamme ja osaamisemme vastaan teknologiasiirtona. Se osaaminen oli kehitetty, kun olimme saksalaisten asiakkaidemme ja teknologiatoimittajien t&k-la-boratorio. Teimme sutta ja sekundaa, mutta ajan myötä saavutimme maailmanluokan tuloksia, Kok-konen kertoo.

Vuoden kuluttua verkosto alkoi muodostua. Kii-nasta löytyi yrityksiä, jotka olivat havainneet tar-vitsevansa huipputeknologiaa, mutta myös tuot-tavuutta ja tehokkuutta, jotka edellyttävät hyvien koneiden lisäksi osaamista.

repii

NO PROBLEM. FluidHousen asiakkaat tarvitsevat kumppaneita, jotka hallitsevat kiinalaisen, hankalan bisnesympäristön.

FluidHouse olisi pihalla kuin lumiukko ilman Kiinan tehdastaan.

Kiinalaisen uudenvuoden aikaan työntekijät lähtevät kotiseudulleen viemään säästönsä läheistensä elämää helpottamaan. Moni jää tulematta takaisin töihin.

Jari Kokkonen



■ Ulkomaille toimintojaan tai val-mistustaan siirtävät yritykset

saavat olla varmoja, että projektiin kuuluu erilaisia piilokuluja.

– Piilokulu on ennakkokäsityksen ja toteuman välinen ero. Tässä mielessä piilokustannuksia on jossain mitassa väistämättä isoissa ulkoistamistilan-teissa, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden profes-sori Petri Suomala.

Piilokustannuksia on kahta eri sort-tia.

Ensinnäkin on vaikeasti mitattavia kustannuksia, joista ei saa helposti selvää vaikka haluaisi. Ne liittyvät oman organisaation resurssien käyt-töön, josta ei tule keneltäkään laskua.

– On vaikea esimerkiksi ennakoida, mitä yksittäiseltä henkilöryhmältä tullaan vaatimaan. Työ on ajateltu viiden tehtäväksi, ja sitä tekeekin kahdeksan. Kolme olisi voinut tehdä jotain muuta, ehkä fiksumpaa, Suo-mala kuvailee.

Toiset piilokulut liittyvät yrityksen käytäntöihin, eli laskeeko yritys vaka-vissaan kulujaan vai ei.

– Jos sukat ovat kateissa, on helppo kurkata sängyn alle ja löytää ne sieltä. Mutta jos ei edes sitä viitsi tehdä, niin eiväthän ne löydy.

Tällä hetkellä moni yritys on tilan-teessa, jossa pienikin taloudellinen etu halutaan ottaa. Siksi Kiinakin kiinnos-taa, vaikka esimerkiksi kova palkka-kehitys ja piilokulut ovatkin tiedossa.

Huono mittari hämää laskimenAina ei ole kysymys kustannuksista.

– Suomalainen koneenrakennusyri-

tys voi olla myös pyrkimässä uuteen markkinaan tai hakemassa osaamista, jota ei valitettavasti aina löydy Suo-mesta tai Euroopasta, Suomala sanoo.

Suomalaa harmittaa, että keskus-telu ulkoistamisesta jää liian usein pelkkiin kustannuksiin.

– Yrityksissä on valitettavasti ollut huonoa eli liian yksipuolista oman suorituksen mittaamista. Esimerkiksi voidaan mitata, kuinka paljon han-kinnoista viedään halpamaihin, jol-loin mitattava alkaa toimia mittarin mukaan. Se voi johtaa väärään strate-giaan, jos seurauksia ei ole pohdittu tarkkaan.

Tyhmistä mittareista kärsii koko yritys. Jos väärä mittari vie Kiinaan ja rysäyttää koko yrityksen nurin, harmittaa. Siksi pitäisikin uskaltaa käyttää tervettä järkeä.

– Liika kunnioitus vallitsevia raken-teita kohtaan, joihin mittaaminenkin kuuluu, pitää kyseenalaistaa. Myös ylimmän johdon pitäisi pystyä myön-tämään virheensä.

Suomalainen osaa joKonecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on saanut hyvää tuntu-maa toimintatapoihin Kiinan ja koko Aasian markkinoilla johdettuaan nos-turi yh tiö tä nyt vuoden Singaporesta käsin. Hän pitää piilokustannusten huomioon ottamista hyvin tärkeänä.

Lundmarkilta löytyy suoralta kädeltä monta tekijää, jotka aiheut-tavat piilokustannuksia: työturvalli-suus, tuottavuus, logistiikka, laadun-valvonta, viranomaissäännöt.

– Esimerkiksi logistiikka pitäisi saada joustamaan tuotannon vaih-

teluihin. Laadunvalvonnan kustan-nuksissa pitää ottaa huomioon, mitä seurauksia mahdollinen susilaadun tuottaminen ai heut taa asiakkaalle ja omalle maineelle, Lundmark sanoo.

Ja jossain Aasian maissa lahjon-nasta kieltäytyminen iskee tuottavuu-teen, minkä Lundmark ja Konecranes ovat saaneet omakohtaisesti kokea.

Vaikka me suomalaiset pidämme-kin itseämme toljailijoina maailmalla, bisneksen teossa pärjäämme jo kelpo lailla.

– En ole huomannut, että ratkaisuja olisi tehty kovinkaan perusteetto-masti. Huonoja esimerkkejä on toki kaivettavissa, mutta kyllä suomalai-set yritykset pyrkivät panostamaan ennakkoanalyysiin, Petri Suomala sanoo. &

HARRI JUNTTILA, KARI PELTONEN

Kulut karkaavat laskimesta

– Olimme tekemässä 30 000 neliön laajuista teh-dasta. Suunnittelimme sen layoutin muotinvalmis-tuksen osalta, siirsimme koneet ja laitteet ja otim-me oman siivumme välistä.

Nyt Sabriscanilla on Kiinassa 4 000 ihmisen ver-kosto.

Opit Kiinasta ovat myös synnyttäneet kokonaan uutta. Sabriscan on perustanut Suomeen liiketoi-mintayksikön, joka valmentaa kiinalaisia ja eu-rooppalaisia yrityksiä tuote-, tuotannon- ja toimi-tusketjun hallinnassa.

Asiakkaat ovat KiinassaJyväskyläläisen FluidHousen liiketoiminta muo-dostuu projekteista pääasiassa Suomessa ja sopi-musvalmistuksesta. Yhtiö tarvitsee molempia, ja siksi se joutui kääntymään Kiinan puoleen viime vuosikymmenen lopussa.

– Olemme pieni yhtiö, ja katsoim-me että meidän on tehtävä näin. Isot asiakkaat toimivat Kiinassa ja myös kasvavat siellä eivätkä Eu-roopassa. Ne hakevat kumppaneita, jotka pystyvät hallitsemaan sikä-läisen hankalan bisnesympäristön, Juha Kyllönen kertoo.

FluidHouse perusti Kiinaan pie-nen tehtaan vuonna 2008, ja sen toiminta käyn-nistyi vuonna 2010. Tehdas toimittaa vain Kiinas-sa toimiville, lähinnä kansainvälisille asiakkaille. Suomen projekteihin sieltä ei toimiteta laitteita. Tehdas työllistää työtilanteesta riippuen 20–30 toi-mihenkilöä, suunnittelijaa ja työntekijää.

Alku Kiinassa on kaikkea muuta kuin yksinker-tainen. Paikallisessa byrokratiassa on paljon yksi-tyiskohtia, jotka on hyvä tuntea, tai ainakin niihin pitää pystyä suhtautumaan joustavasti.

– Esimerkiksi rahan lähettäminen Kiinaan ei on-nistu, jos ei ole tiloja ja osoitetta. Niitä ei puoles-taan saa, jos ei pysty maksamaan vakuutta. Silloin joutuu käyttämään kolmansia osapuolia. Me tosin saimme sovittua, että vakuudet maksetaan vas-ta, kun osoite on selvä. Olemme samoissa tiloissa edelleen.

Tyhmä ei valvo laatuaToimitusjohtajat korostavat laadunvarmistuksen tärkeyttä.

– Laadunvarmistuksen saattaminen riittäväl-le tasolle vaatii paljon töitä ja ohjeistusta, sanoo myös Petri Suomala.

Kyllösen näkemys kiinalaisesta laatukulttuuris-ta ei mairittele kumppaneita. Toisin kuin Suomes-sa, laadun tekeminen ei ole kunnia-asia.

– Kiinassa toimittajat tekevät niin huonoa laatua kuin pystyvät. Mutta jos he eivät pysty tekemään

”Kiinassa tehdään niin huonoa laatuakuin pystytään.”

huonoa, niin kyllä he sitten tekevät hyvää. Vain tyhmä ei valvo laatua. Yksi keino on maksaa tuot-teesta vasta, kun laatu on kohdallaan.

Myös Kokkonen suosii suoraa toimintaa maanit-telun sijaan.

– Ei meitä kiinnosta jonkun projektipäällikön va-kuuttelut siitä, että homma toimii. Menemme suo-raan operatiivisen väen pakeille katsomaan, että edellyttämämme laatu toteutuu. Näin olemme saa-neet luotua kustannustehokkaan ja riittävän hyvää laatua tekevän massan.

Muutenkin kannattaa näkyä. Vain valmistuspro-sessin aikana paikalla olevan asiakkaan työt tule-vat varmasti tehtyä.

Sabriscan tarkastaa vielä Suomessa jokaisen Kiinassa tehdyn muotin ennen kuin lähettää sen

eteenpäin. Se on ylimääräinen työ, mutta syy on itsekäs.

– Aloitimme teknisessä kaupassa, toimme työka-luja maahan ja myimme teollisuudelle. Maahan-tuojalla on ankara vastuu. Olemme tuoneet saman vastuun nykyiseen liiketoimintaamme, Kokkonen kertoo.

Sopimusvalmistaja taistelee asiakkaistaan toi-mitusvarmuudella. Kilpailuetu syntyy nopeudes-ta. Kokkonen sanoo, että ostajan näkökulmasta laatu ei ole edes argumentti. Siksi siitä on pidet-tävä huolta.

Äly pysyy SuomessaUlkoistamisesta ja tuotannonsiirtämisestä käy-tävässä keskustelussa puhutaan usein siitä, että

Työtä meni ja tuli■ Työpaikkoja katosi Suomesta,

kun markkinatilanne muuttui äkillisesti.

Sabriscan on kuitenkin pystynyt luomaan työtä Suomeen, vaikka oma tuotanto onkin Kiinassa. Tar kas tet-tuaan Kiinassa tehdyt muotit Suo-messa Sabriscan jakaa ne suomalai-sille ruiskuvalajille.

– Menin Kiinaan, mutta tuon sieltä työtä Suomeen. Loppuasiakkaamme ovat sitä mieltä, että ruiskuvalettujen muovituotteiden valmistus on pidet-tävä täällä. Jos ne tehdään Kiinassa, aikaa kuluu poskettomasti ja kuljetus-kustannukset syövät tulosta, toimitus-johtaja Jari Kokkonen kertoo.

Suomen lisäksi Sabriscanin muoteilla ruiskuvaletaan Keski- ja Itä-Euroopassa ja Intiassa. &

SÄNGYN ALLA. Petri Suomalan mukaan yritykset eivät vaivaudu etsimään piilokustannuksiaan.

SabriscanMuoviteollisuuden muotteja

Perustettu 1998

Liikevaihto 3,9 milj. €

Tulos —264 000 €

Henkilöstö 19LUVUT VUODELTA 2012.

LÄHDE: ASIAKASTIETO

Juha Kyllönen

YDIN PYSYY SUOMESSA. Laadunvarmistus Kiinassa on vaikeaa. FluidHousella on paikalla suomalainen, joka varmistaa, että asiat tapahtuvat.


CX2000 – sulautetut teollisuus-PC:t moniydinprosessoreillaSuorituskykyiset, kestävät ja modulaarisesti laajennettavat DIN-kiskoasenteiset automaatiojärjestelmät

www.beckhoff.com/CX2000Uudet moniydinprosessoreilla varustetut CX2000-sarjan sulautetut PC:t nostavat DIN-kiskoasenteisten järjestelmien tehokkuuden uudelle tasolle. CX-sarjan tuotteet ovat modulaarisina helposti laajennettavissa ja sovitettavissa eri sovellusten tarpeisiin. Metallikoteloidut sulautetut-PC:t ovat saatavilla seuraavina versioina: CX2020 | 2. sukupolven Intel® Celeron® @1.4GHz, 1-ytiminen, passiivijäähdytteinen CX2030 | 2. sukupolven Intel® CoreTM i7 @1.5GHz, 2-ytiminen, passiivijäähdytteinen CX2040 | 2. sukupolven Intel® CoreTM i7 @2.1GHz, 4-ytiminen, aktiiivijäähdytteinen

CX2000-sarjan perusyksiköt seuraavin ominaisuuksin: 1xDVI-I, 4xUSB ja 2xGbit Ethernet -liitännät Valinnaiset master/slave -väyläliitännät Modulaarinen PCI-Express -laajennusliityntä esim. 8 x Ethernet 1Gbit, 8 x sarjaliikenne ja 16 x USB 3.0 -liitynnöille Modulaarinen I/O-liityntä EtherCAT I/O-terminaalikorteille (IP20) Käyttölämpötila -25 .. +60 °C

Beckhoff CX2000-sarjan sulautetut PC:t soveltuvat käytettäväksi esimerkiksi vaativissa logiikka- ja liikkeenohjaussovelluksissa TwinCAT® 2 ja TwinCAT® 3 -reaaliaikaohjausjärjestelmissä.

| EC1

1-10

E |

Motion

Automation

I/O

IPC

www.beckhoff.fi



helpot ja halvat hommat kannattaa jättää muiden tehtäväksi. Omissa hoteissa on syytä pitää tuoteke-hitys ja muu korkeaa osaamista vaativa työ.

Nykyisin tuotekehityksen rooli korostuu enti-sestään. Enää ei kysytä, mikä on ”time to market” vaan mikä on ”time to profit”.

– Suomen rooli on olla aivokeskus. Meillä on tuo-tantolaitos Riihimäellä, jossa tutkitaan ja testataan. T&k:n tehtävä on vyöryttää hurjaa vauhtia sellaisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla asiakkaan tuot-teet ovat toteutettavissa tehokkaasti ja nopeasti ja vielä ketterästi, kertoo Sabriscanin Kokkonen.

Kokkonen korostaa, että tuotekehityksen ei pi-dä itse asiassa olla kiinnostunut asiakkaasta, vaan asiakkaan asiakkaasta. Mikä huolettaa esimerkiksi saksalaista asuntoautojen valmistajaa?

Suomessa pysyy myös FluidHousen ydinosaami-nen. Yhtiöllä on tehdas Jyväskylässä, ja se on ollut mukana monissa erilaisissa rakennusprojekteissa, esimerkiksi Vuosaaren satamassa, Kuopion Kallan silloissa ja Joensuussa Pielisjoen yli parhaillaan rakennettavissa silloissa. Projektit pitävät tuote-kehityksen pirteänä.

Suomesta käsin yhtiö myös rahoittaa ja kehittää Kiinan toimintojaan.

Sata lasissa rankkuutta päinKiinalainen todellisuus poikkeaa niin paljon län-simaisesta, että kulttuurishokki on väistämätön.

Kiinaan meneminen täytyy valmistella erityisel-lä huolella. Toiminnan käynnistäminen voi kestää odotettua kauemmin, ja samalla erilaiset piilokus-tannukset alkavat syödä rahavaroja.

– Äkkiä voidaan tarvita yllättävän isoja rahoja, joten ei kannata ollenkaan lähteä pienillä pääomil-la, sanoo Kyllönen.

Rahan lisäksi paikallinen yhteistyö- ja kontakti-verkosto on hyvin tärkeä.

Kokkonen sanoo, että Kiinaan ei voi mennä on-nea onkimaan, koska silloin päätyy sinne tänne sin-koilevaksi saippuaksi. Asiakkaan ja tämän asiak-

■ Nykyisin ei riitä lähtökohdaksi, että Kiinaan mennään tekemään

halvemmalla alihankintaa. Kiinaan pyrki-vien konepajayritysten pitäisi huolehtia siitä, että niillä on tuotesalkussaan oma innovaatio ja että ipr-asiat ovat kunnossa.

Markkinointikyvyssäkin on paranta-mista, jos ainoa markkinamateriaali on

luettelo työstökoneista ja osoite, josta voi pyytää tarjouksia.

– Pitää pystyä antamaan asiakkaalle arvolupaus eli kertoa, mitkä asiat asiak-kaalla paranevat, jos se valitsee yrityk-sen tuotteen tai palvelun, Konecran-esin toimitusjohtaja Pekka Lundmark neuvoo. &

Ison pomon vinkki

kaan huolet pitää olla kirkkaina mielessä.– Liiketoimintasuunnitelma täytyy olla viimeis-

tä piirtoa myöten tehty. Sen pitää sisältää tekniset yksityiskohdat, projektinhallinta, toimitusketjun hallinta ja taloudelliset seikat.

Hyvin tehdystä suunnitelmastakaan ei ole mi-tään iloa, jos se toteutetaan huonosti. Kysymys on tietysti Kiinan-toimintojen vetäjän valinnasta. Kyllösen mukaan se on onnistumisen kannalta yk-si tärkeimmistä päätöksistä, mutta myös seuraaja-kysymys on pidettävä mielessä koko ajan.

Tuotekehityksen ei pidä olla kiinnostunut asiakkaasta,vaan asiakkaan asiakkaasta.

– Meillä kävi onni, että löysimme alusta pitäen suomalaisen kaverin, joka on halunnut asua Kii-nassa. Etänä näitä asioita ei voi tehdä, vaan jonkun on oltava paikan päällä varmistamassa, että asiat tapahtuvat.

Kokkonen on samaa mieltä. Kiinan vetäjä on valittava hyvin tarkkaan, koska jos hänellä ei ole sata lasissa ja ammattilaisen moraali, mistään ei tule mitään.

– Voi voi, siellä laitetaan kiinalaiset projekti-ih-miset hommiin ja vietetään semmoista elämää... Huojutaan vaan palmujen alla. Ammattilaisuus on usein todella kaukana siitä touhusta.

Samoin yrityksen johdon on sitouduttava. Jos Kiinan-projektissa on yksikin särö, on turha syyt-tää kiinalaisia siitä, että toiminnan laatu on mitä on.

– Ne ovat pitkiä ja rankkoja viikkoja. Yötä myö-ten hoidetaan projekteja ja valvotaan, että laatua syntyy. Ei se mikään eldorado ole, eikä minulla ole mikään hinku päästä sinne, säännöllisesti Kiinassa asiakashankkeiden vuoksi matkustava Kokkonen sanoo. &

ANNA ARVOLUPAUS. Pekka Lundmarkin mukaan asiakkaalle täytyy kertoa mikä muuttuu hyväksi, kun hän valitsee meidän tuotteemme.

Raportti13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS 23

Tulosvaroitus, tilausten viivästymiset ja katkokset... Saksalaista jättiyritys Siemensiä koskevien huonojen uutis-ten lista on pitkä.

Saksalaislehdet ovat pitkin kesää analysoineet maan suurimpiin kuu-

luvan teollisuusyrityksen kriisin syitä.Vaikka megatrendeihin pohjaavaa strategiaa ja

liiketoiminnan keskittämistä neljälle sektorille on kiitetty, siihen liittyviä päätöksiä on myös kritisoi-tu kovasti. Esimerkiksi infrastruktuuriin liittyvien toimialojen niputtaminen, vihreä energiatuotan-to ja jäykkäliikkeisyys ovat suurennuslasin alla. Myöskään kannattavuutta ei ole hidasliikkeisessä organisaatiossa parannettu riittävästi.

Niinpä pääjohtaja Peter Löscher vaihdettiin Joe Kaeseriin.

Konserni ei ole jäänyt tuleen makaamaan vaan on käynnistänyt kuuden miljardin euron kustan-nuskuurin. Pörssikurssi ei enää laske, vaan se on noussut vuodessa 16 prosenttia. Talouden sukellus on ehkä jo päättynyt.

– Siemensillä on liian raskas kustannusrakenne,

Teksti HELENA RAUNIO Kuvat MARISSA TAMMISALO

Saksalaisjätti tietää itsekin, että sen pitäisi olla nopeampi ja ketterämpi.

Siemens etsii itseään

TUOTTAVUUS NOUSUUN. Toimitusjohtaja Janne Öhman kasvattaa tuottavuutta Suomen Siemensillä.

Raportti24 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

sanoo Suomen Siemensin keväällä aloittanut toimi-tusjohtaja Janne Öhman.

Jo käynnissä olevan ohjelman tavoitteena on keventää prosesseja, yksinkertaistaa asioita ja vä-hentää byrokratiaa. Näin saadaan kilpailukykyä ja pidetään keskeiset alat iskussa.

Talouskriisi lisää reagoinnin tarvetta, sillä markkinakasvu ei peitä rakenteellisia ongelmia.

Öhman korostaa, että reagoimattomuus kostau-tuu.

Ei millään juustohöylälläKuuden miljardin säästöohjelma on ainutlaatuinen Siemensin historiassa. Viiden kohdan ohjelmalla karsitaan rönsyjä, joihin kuului myös Nokialle 1,7 miljardilla eurolla myytävä NSN:n puolikas.

Väki vähenee vuoteen 2014 mennessä noin 10 000 hengellä. Siemens ulkoistaa, yhdistää ja te-hostaa toimintoja. Millään juustohöylällä ei pärjä-tä, Siemensissä uskotaan. Pelkästään teollisuus-sektorilta työt vähenevät 5000 hengeltä.

Yhtiö luopuu monista toiminnoistaan. Näitä ovat miljarditappion tuottanut aurinkoenergialiiketoi-

minta sekä vesiliiketoiminta. Yksittäisiä bisneksiä poistuu kokonaisina tai paloina.

Saksan Energiewende sai Siemensin jo luopu-maan panostuksista ydinvoimaan. Sen sijaan yhtiö kehittää uusiutuvaan energiaan ja ympäristöön pe-rustuvia ratkaisuja.

Uuden pääjohtajan odotetaan kertovan loka-kuussa tavoitteista tarkemmin.

Kustannusjahdin jälkeen mietitään kasvua. Jan-ne Öhman ei hämmästyisi kansainvälisiä yritysos-toja, joita yhtymä on tähänkin saakka tehnyt kym-meniä vuodessa.

Siemens ulkoistaa SuomessaSuomen Siemensillä on meneillään 36 henkeä kos-kevat yt-neuvottelut.

– Haemme tehokkuutta sisäisiin toimintoihin. Si-tä haimme myös muutolla vuokralle uuteen toimi-taloon ja myymällä oman kiinteistön pois, Janne Öhman sanoo.

Siemensin imago on kärsinyt Suomessa kolah-duksia. Yhtiö on mukana viivästyneessä Olkiluoto kolmosessa sekä Helsingin metron tökkivässä au-

tomatisointiprojektissa. Kummassakin hankkees-sa osapuolet riitelevät.

– Olemme vahvasti mukana metron asiakasraja-pinnassa, mutta Olkiluodossa vähemmän, Öhman sanoo.

Olkiluodossa Siemens on Arevan johtamassa projektissa konsortiopartneri. Turbiinisaareke ja automaatiotoimitukset tulevat Saksasta. Auto-maattimetron vetovastuu on Ranskan Siemensillä.

Kärsiikö Siemens siitä, että näitä isoja työmaita vaivaavat monet ongelmat?

– Imagomielessä kyllä. Suomessa 650 hengen myyntiyhtiö on mukana

teollisuudessa, energiasektorilla ja kaupunki-inf-rastruktuurissa kuten liikenteessä.

Helsingin metron modernisointi ja uusi Länsi-metro ovat Helsingin seudun suuria infrastruk-tuurihankkeita. Länsimetron kanssa on sovittu ta-sasähkön syöttöasemien toimittamisesta.

Lähiaikoina Siemensiä työllistävät myös tasa-sähköyhteys Estlink 2 Viroon, tuulivoima, Vantaan jätevoimala sekä teollisuuslaitosten automaatio ja tietoturva. &

Janne Öhman

■ Suomen Siemen-sin toimitusjohtaja 5.6. alkaen

■ 44-vuotias ■ Siemensillä

vuodesta 1993 erilaisissa asian-tuntija-, myynti- ja johtotehtävissä

HYDRAULIIKKA

Tuotteet ja palvelut

Varaa nyt ilmoituspaikkasi Suoramarkkinointi Mega Oy

0204 424 600

Varaa

paikkasi

0204 424 600

LÄMPÖTEKNISET LAITTEETLASERTYÖSTÖ

MAALAUSLAITTEET

AUTOMAATIOALIHANKINTA

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

PUH. 0207 851 900

WWW.SPRAYTEC.FI

SPRAYTEC

RISKIANALYYSIT

AL Safety Design, Yläportti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, [email protected], www.alsafety.com

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta:

Teemme järjestelmille ja tuotteille:

www.reliabilityacademy.fi

ENERGIATEHOKKUUS

SIMULOINTI-OHJELMISTOT

Teollisuudenlastuavat työkalut,

kääntöterät ja tarvikkeet

Seco Tools Oy

Puh. (09) 2511 7200

TYÖKALUT

A-Robot Service OyTeollisuusrobottien määräaikaishuollot,korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille.

Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

ROBOTIIKKA

SUUNNITTELU

Porilainensähköinsinööritoimisto

www.kmj-engineering.fi010 - 422 3390

DIGITAALISTA TIEDONKERÄYSTÄ

ANSYS FEM ja CFDsimulointiohjelmistot

edrmedeso.com

SEINÄJOKIRajatie 4660101 SeinäjokiVaihde (06) 4125 100 Myynti (06) 4125 125

VAASASilmukkatie 1765101 VaasaVaihde (06) 3205 300Myynti (06) 3205 325

P Y Y D Ä TA R J O U [email protected]

Kattava valikoima -komponentteja varastossa.H U O M !

www.lakeudenhydro.com

O Y M A R I N E - S Y S T E M S A BK O N E P A J A J A I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O

– Metallialihankintatyöt– Koneistamo– Levytyö ja hitsausosasto– Asennus- ja huoltotyöt– Paisuvat Marine-S ilma-akselit

Puh. 010 229 [email protected]

www.marine-systems.fi

TSS GROUP OY tarjoaa sähkö-, tele-, turva-,

prosessi-, automaatio-, koneen-rakennus- ja laitossuunnittelu-

palvelujaYhteyshenkilöt:

ja markkinointipäällikkö Hannu Löppönen,

Hatanpään valtatie 20, 33100 TamperePuh. 020 786 3500, Faksi (03) 254 6044

Veijo tarinoi myös Facebookissafacebook.com/perusveijo

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

PÄHKINÄ

3 KYSYMYSTÄ

Oikeat vastaukset sivulla 12

Oikea vastaus sivulla 12


Ensin meillä oli Talkmän. Sitten tuli Citymän ja nyt Kaikkmän.

Enää kenenkään ei tarvitse surra sitä, miten yksi jätti vää-

ristää infran, koulutuksen, verot ja la-kien säätämisen. Eipä kasva kuntien eri-arvoisuus, eivätkä turpoa ansaitsemat-tomat optiovoitot.

Ja vihdoinkin, vihdoinkin köyhyys vä-henee, kun tuloerojen kasvu hidastuu tai jopa kääntyy miinusmerkkiseksi. Tarkoi-tan suhteellista köyhyyttä, joka niin kur-jisti Suomea nousun kultaisina vuosina.

Nokian tragediassa riittäisi myös ilon aiheita, mutta mitä tekeekään katajai-nen kansa:

Marinoimme sielujamme itsesäälissä ja syytämme Nokian johtajia siitä, ettei-vät ne tajunneet sitä, minkä kaikki muut tajusivat. Mitä persumpi ihminen, sitä kirkkaammin se näki, että Stephen Elop on Microsoftin myyrä.

MYYRÄTEORIA KIIHOTTAA kehnon it-setuntomme herkimpiä nipukoita. On helppo uskotella itselleen, että asiat ovat, miltä ne näyttävät.

Bisneksessä ja elämässä menestyneet kuitenkin tietävät, että perusteellisem-man paneutumisen jälkeen asiat eivät aina näytäkään siltä, miltä ensiksi näyt-tivät. Sanon niin kuin journalistit: faktat pilaavat hyvän jutun.

Myyräteoriassa on ainakin kolme heikkoa kohtaa:

1. Elopin onnistuminen olisi vaatinut

sitä, että Nokian hallituksen jäsenet oli-sivat olleet täysiä puusilmiä. Se on epä-todennäköistä.

2. Jos näin olisi kuitenkin ollut, No-kian toimivasta johdosta olisi noussut esiin ihmisiä, jotka olisivat kannelleet tahallisesta vahingonteosta hallituksel-le. Jos hallitus ei olisi kuunnellut, yhtiön tulevaisuudesta huolestunut oppositio olisi tuonut asian julkisuuteen.

3. Hyvän bisneksen tuhoaminen val-tausta varten on hullu strategia. Edes Steve Ballmer ei ole niin tyhmä, että yrittäisi sellaista.

MICROSOFTIN MARKKINA-ARVO on 260 miljardia dollaria, ja sillä on noin 80 mil-jardin kassa.

Oletetaanpa, ettei Ballmer ole idioot-ti eikä Elop maailmanhistorian surkein pomo. Kaverukset luottavat Windows Phonen mahdollisuuksiin, koska käyt-täjät pitävät siitä, ja koska redmondi-laisilla on enemmän pelimerkkejä kuin keilaniemeläisillä. Tällaisessa tilantees-sa olisi ollut suorastaan outoa, jos Elop jäisi töihin Nokiaan, joka ei enää usko WP-kännyköihin.

Suomalaisten poliitikkojen ja netti-kirjoittajien mielestä Microsoft maksaa liian vähän. Sijoittajat olivat eri mieltä, mutta saattavathan ne olla väärässä ja kadunmies oikeassa.

Onneksi rahan vapaassa maailmassa kuka tahansa voi nokittaa Microsoftin tarjouksen.

Jospa Juha Sipilä ja Timo Soini vielä puhuvat Solidiumin, Varman ja Ilmari-sen ympäri? Panette pöytään kymme-nen miljardia, niin kännykät ovat mei-dän.

TOTTA KAI Nokian romahdus on eep-pinen epäonnistuminen, sarja mokia vailla vertaa. Kyllä oli kivaa olla global champion ja ruotsalaisia etevämpi edes jossakin.

Mutta Stephen Elop on tässä tarinassa pieni nilkki Jorma Ollilaan verrattuna. Jorma Nokian loi ja Jorma sen moka-si, jos joku. Ilman Ollilaa Suomi olisi kuitenkin köyhempi ja tylsempi paikka kuin se nyt on.

Sohvilta on helppo huudella, mutta menkääpä johtamaan firmaa, jossa työs-kentelee 130 000 ihmistä.

Luopuminen on usein tärkeämpi pää-tös kuin uuden aloittaminen.

Myymällä kännykät Nokia katkaisi kierteen, joka uhkasi tuhota koko kon-sernin. Ja ostamalla halvalla Siemensin ulos NSN:stä Nokia sai toiminnalleen tanakan pohjan.

Indestructible Nokia ei sitten tehnyt-kään konkurssia. Ai että rahat pitää ja-kaa osakkeenomistajille, koska johdolla ei ole ideoita?

Kysykää kuitenkin ensin Nokian insseiltä, onko niillä ideoita. &

Kaikkmän

Jorma Nokian loi

ja Jorma sen

mokasi, jos joku.

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Perjantai1. Nokian kausi maailman suurim-pana matkapuhelinten valmista-jana kesti vuodesta 1998 vuoteen 2011. Mikä oli ennen Nokiaa maailman suurin matkapuhelinten valmistaja?a) japanilainen Sharpb) amerikkalainen Motorolac) japanilainen NTCd) ruotsalainen Ericsson

2. Nokian 2110-puhelimessa vuonna 1994 ensimmäistä kertaa esitelty Nokia Tune -soittoääni on soinut maailmassa miljardeja ker-toja. Mikä sävellys on pimputuksen lähtökohta?a) Jean Sibeliuksen pianokappale Kuusib) amerikkalaisen Irving Berlinin iskel-

mä Puttin’ on the Ritzc) espanjalaisen Francisco Tárregan

kitarasävellys Grande Valsed) italialaisen Tomaso Albinonin

d-duurikonsertto numero 3

3. Nokian matkapuhelintaipaleen alkuaikoina yhtiön Båtvikin karta-nossa pidettiin railakkaita juhlia. Kerran huomattiin, että illallispöy-dässä istui epäonnen luku eli 13 ihmistä. Kuinka ongelma ratkais-tiin?a) pääjohtaja Kari Kairamon autonkul-

jettaja soitettiin mukaan illallisilleb) Kairamo määräsi Simo Vuorilehdon

poistumaan tilaisuudesta c) yhteen pöytään istutettiin huoneen

nurkassa ollut täytetty susi, jolle myös tarjoiltiin

d) vedettiin pitkää tikkua ja hävinneelle katettiin oma pöytä muista erillään

Matematiikkaluokan tähdet Jyrki ja Maija ovat herkkusuita, jotka rakastavat kakkua. Mestarileipuri Sami on loihtinut kaksi erinomaista mutta erilaista kak-kua, ja Jyrki on miettinyt ovelan tavan jakaa kakut Maijan kanssa.

Jyrki on kakunleikkaaja. Hän leikkaa ensimmäisen kakun kahteen osaan, jot-ka voivat olla yhtäsuuria tai erikokoisia. Maija saa päättää, kumpi pääsee ensim-mäisenä valitsemaan kakunpalan. Jos Maija valitsee ensimmäisenä, hän ottaa paloista suuremman. Jos hän päättää va-lita toisena, hän olettaa Jyrkin valitse-van paloista suuremman, mutta silloin hän saa oikeuden valita ensimmäisenä palan toisesta kakusta.

Seuraavaksi Jyrki leikkaa toisen ka-kun kahteen osaan, joista toinen voi olla vaikka kuinka pieni.

Jos oletetaan, että kumpikin haluaa mahdollisimman paljon kakkua, millai-nen strategia on Jyrkille kaikkein edul-lisin? Miten hänen kannattaa kakut lei-kata? &

Kakunleikkaaja

Palsta paljastaa paikkoja, jonne kannattaa mennä. Kerro oma tarinasi kuvien kera [email protected]

Perjantai

VEIJON MAAILMA


Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen saneeraus osuu ki-peimmin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan laboratorioihin. Mikäli yt-neuvotteluissa esille tulleista luvuista pidetään loppuun saakka kiinni, tietää prosessi lopputiliä noin 50 ra-kennusosaston tutkijalle.

VTT:llä arvellaan, että muiden osastoiden tutkijat saavat jäädä pääosin rauhaan. Itse tutkimustyö vaikeutuu kyllä, koska avustavaa henkilökuntaa leikataan joka puolella.

VTT:llä on henkilökuntaa kaikkiaan noin 2 600 henkeä. &

VTT saneeraa rakennusosastoa

1993TEKNIIKKA&TALOUS 9.9.

Likainen salaisuus korkealla

Maailman korkeimman rakennuk-sen Burj Khalifan ennätyskorkeudesta 244 metriä on turhaa, käyttämätöntä tilaa. Rakennuksesta 29 prosenttia on siis pelkkää korkeuden tavoittelua kor-keuden vuoksi.

Käyttämätön, 244 metriä korkea osa olisi Euroopan 11. korkein rakennus.

1999 valmistunut Burj al Arab pistää vieläkin paremmaksi. Sen 321 metrin korkeudesta 39 prosenttia on käyttä-mätöntä tilaa. 198 metriä on rakennet-tu vain näön vuoksi.

Ilmiö ei toki rajoitu vain arabimai-hin. New Yorkiin 2009 valmistunut Bank of American pilvenpiirtäjä on 366 metriä korkea. Kor-keudesta 235 metriä on hyötykäytössä, loppu 131 on korkeusturhaketta. &

OMGW W W . T E K T A L . F I

W W W . T E K T A L . F I

KLIKKLIKKLIKKLIKW W W . T E K T A L . F I

www.tektal.fi/p/2

www.tektal.fi/p/1

www.tektal.fi/p/3

Pieni ihme Perun viidakossa

Amazonin sademetsästä Perusta löytynyt pieni muodostelma kiusaa hyönteistutkijoita ja -harrastajia eri puolilla maailmaa, kertoo New Scien-tist. Todennäköisesti jonkin selkäran-gattoman tuottama seittimuodostelma on halkaisijaltaan noin kaksisenttinen.

Muodostelman löytäjä Troy Alexan-der postasi kuvan siitä Facebookiin ja Redditiin kysellen, tietäisikö kukaan, mikä se mahtaa olla. Ku-kaan ei vielä ole osannut sanoa, mikä rakennelma on kyseessä. &

Microsoft teki 5,5 miljardin virheen Nokia-ostossa

VESIPUTOUKSET / Pauhu on käsittämätön. Vesi putoaa jyrkänteeltä noin 80 metriä alas-päin – ja kastelee ylätasanteella näkymää ällistelevän turistin lä-pimäräksi. Ääntä pitää korottaa.

Paikalliset kutsuvat putousta Paholaisen kurkuksi, Garganta del Diablo. Se on komein yksit-täinen putous Iguassun kansallis-puiston 275:stä vesiputouksesta.

Iguassun putoukset sijaitse-vat samannimisen joen varrella Argentiinan ja Brasilian rajalla. Putoukset on nimetty yhdeksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä, eikä syyttä. Kokemus on unohtumaton. Poor Niagara, kerrotaan Yhdysvaltain presi-dentti Franklin D. Rooseveltin vaimon Eleanorin huoahtaneen paikan nähtyään.

Suomalaisittain putousten ohella kiinnostavaa on kansal-lispuiston subtrooppinen luonto, jonka kasvien ja erilaisten lin-tulajien loistossa riittää ihme-teltävää. Oma lukunsa ovat joka puolella parveilevat nenäkar-

hut, jotka ruokittaessa voivat muuttua aggresiivisiksi.

Iguassun kansallispuistoa pääsee katsomaan sekä Argen-tiinan että Brasilian puolelta. Alueella kulkee aidattuja reitte-jä, joista putouksia pääsee kat-selemaan sekä ylä- että alatasol-

ta. Pidempiä siirtymiä varten kansallispuistossa on myös si-säinen junarata.

Majoittautua voi läheisiin, pu-tousturismista eläviin Puerto Iguazun (Argentiina) tai Foz do Iguazun (Brasilia) pikkukaupun-keihin.

Teksti ja kuva HEIKKI SILJAMÄKI

Ällistyttävät putoukset

Iguassun putoukset

■ Kenelle: Kaikille alueella matkaaville pakollinen kohde.

■ Mitä maksaa: Si-säänpääsy puistoon Argentiinan puolel-ta reilut 20 euroa.

FIILIS HINTA

Etäisyydet Etelä-Amerikassa ovat pitkiä. Esimerkiksi Buenos Airesista Iguassun putouksille on matkaa toistatuhatta kilomet-riä, joten järkevin vaihtoehto siirtymiseen on maan sisäinen lento. Reissua tuskin katuu. &

ISO KANSALLISPUISTO. Iguassuun tutustumiseen kannattaa varata ainakin kaksi päivää.

NIC

OLA

S LA

NN

UZE

LTR

OY A

LEX

AN

DER


Ketkä ovat suurimmat kasvajat? Onko yrityksenne listalla?

Tekniikka&Talous on valinnut Suomen parhaat teknologia-alan kasvuyhtiöt. Ne esitellään 4. lokakuuta ilmestyvässä teemanumerossa.

Tekniikka&Talouden Kasvuyritys 2013 -tapahtumassa 8. lokakuuta näiden yritysten joukosta valitaan Teknologiakasvaja 2013. Paikkoja rajoitettu määrä! Katso ohjelma ja ilmoittaudu:talentumevents.fi/kasvuyritys2013

tekniikkatalous.fi

Teknologiakasvajat 2013

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

13.9.201328

HYÖDYKEPÖRSSI

Raaka-aineetMuutos % 1 vko 1 kk

Kulta —0,4 +6,2Lyijy —0,8 —0,8Nikkeli +0,3 —4,4Tina +9,8 +4,7Puuvilla +1,6 —6,1Maissi —3,8 +2,3Soija —0,1 +14,7Sokeri +4,1 +0,2Vehnä —1,9 +1,2

touko heinä syyshuhti kesä elo

1 vko 1 kkAlumiiniLME käteisUSD/tonni

—3,0%+0,2%

2 200

2 000

1 800

1 600


1 vko 1 kkKupariLME käteisUSD/tonni

+0,1%+0,2%

9 000

8 000

7 000

6 000


1 vko 1 kk130

120

110

100

90

+5,1%—0,5%RaakaöljyBrent ICEUSD/tynnyri


1 vko 1 kkSinkkiLME käteisUSD/tonni 2 400

2 200

2 000

1 800

1 600

—3,1%—1,2%


1 vko 1 kk+2,4%

50

45

40

35

+1,5%SähköHELYR-2014EUR/MWh


1 vko 1 kkTeräsLME käteisUSD/tonni 300

200

100

0

+23,1%+6,7%

Lähteet: Vattenfall, Factset. Kulta, lyijy, nikkeli ja tina London Metal Exchange, hinnat käteishintoja, USD/tonni, paitsi kulta USD/troy-unssi. Maissi, soija ja vehnä USD/busheli, Chicago Board of Trade, seuraava futuuri. Puuvilla #2 ja sokeri #11 NYF, USD/naula. Lyhenteet: troy-unssi=31,1 grammaa, naula (pauna)=453,6 grammaa, tynnyri=159 litraa, busheli=35,24 litraa.

MARKKINOILLA / Rautamal-min hinta on ollut loivassa nousus-sa heinäkuusta lähtien. Syyskuun alkupuolella hinta oli vajaat 140 dollaria tonnilta.

Hinta on vahvasti kytköksissä rautamalmin tärkeimmän jalos-teen, teräksen, hintaan ja kysyn-tään.

Hinnan nousun takana ovat Kii-nan terästeollisuuden huvenneet varastot. Yleensä tehtailla on raa-ka-ainetta varastossa 30–40 päivän tuotantoa varten, mutta kesällä varastot hupenivat monin paikoin kahtakymmentä päivää vastaavak-si. Kun ostajat lähtevät liikkeelle, hinta tyypillisesti nousee äkillises-ti ja sen jälkeen korjautuu hieman alaspäin.

Osa analyytikois-ta ennustaa hinnan putoavan alle sadan dollarin vielä tä-män vuoden aikana. Kaikki eivät jyrkkään laskuun us-ko.

– En pidä näin voimakasta hin-nanlaskua nyt todennäköisenä. Mi-kään markkinoilla ei viittaa siihen, Ruukki Metalsin tuotannosta vas-taava johtaja Sakari Kallo sanoo.

Edellisen kerran hinta kävi alle

sadassa dollarissa viime vuoden syyskuussa.

Syys–lokakuu on ollut Kiinan terästeollisuudessa yleensä hil-jaisempaa aikaa. Viime syksynä rautamalmivarastot olivat monil-la terästuottajilla erityisen suuret, mikä piti kysynnän matalana. Kii-na käyttää maailman teräksestä 60 prosenttia.

Euroopassa kysyntä on edelleen hiljaista eurokriisin jäljiltä. Venä-jä käytti viime vuonna suurimpa-na yksittäisenä maana 17 prosent-tia Euroopan rautamalmista.

Pidemmällä aikavälillä rauta-malmin hinnan oletetaan kuitenkin laskevan. Taustalla on Kiina, jossa voimakkain talouskasvun ja raken-

tamisen vaihe on menossa ohi.– Lisäksi kaivosten tuotantoka-

pasiteetti suurimmissa tuottaja-maissa, Australiassa ja Brasilias-sa, on kasvamassa, Kallo sanoo. &

SOFIA [email protected]

JÄTTILÄINEN. Kiina on maailman suurin teräksen käyttäjä.

Rautamalmin hinta nousussa

Kiinan teräs teollisuuden varastot hupenivat kesällä.

JAMES HARDY

p. (09) 350 5530

Tarrat ja tulostimet teollisuuden ja kaupan vaativiin sovelluksiin.

TARRAT JOTKA PYSYVÄT!

ASIANTUNTIJA

p. (09)

BMP51

»

Ilm. syyskuu 2013, 210 sivua, sh. 69 €

Tuotepäällikkö – oletko juoksupoika vai johtaja?

Jari Parantainen Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Perinteinen myyntityö on käymässä liian kalliiksi ja on muutoksen kourissa. Tuotepäällikön pelastuspakkaus kertoo, kuinka otat haltuusi tuotehallinnan neljä tärkeintä vaihetta. Ne ovat tuotestrategia, tiedustelutoimin-ta, tuotteistaminen ja kanavamarkkinointi.

”Tuotepäällikön pelastuspakkaus on herättävä. Kirjassa on osuvia toimintamalleja ja onnistuneita esimerkkejä. Se keskittyy olennaiseen!” – Jani A. Mäkelä, tuotepäällikkö, Tallink Silja Oy

”Sain tästä kirjasta monta konkreettista ideaa sekä oman työni että yhtiömme bisneksen kehittämiseen. Ajoittain teksti oli niin hauskaa, että hörähtelin ääneen sitä lukiessani.” – Markku Prättälä, tuote- ja tehdaspäällikkö, Tulikivi Oyj

Tilaa [email protected] 020 442 4100 Talentumshop.fi

»

EPIC®-moninapapistoliittimet - liitä saatavuus järkevään hintaan

www.sks.fi

tt 28 2013 pdf kooste

Documents