tutkielmatyÖskentely proviisorin tutkinnossa ja pro gradu ... · ”prov-002 pro gradu-tutkielman...
TRANSCRIPT
TUTKIELMATYÖSKENTELY PROVIISORIN TUTKINNOSSAJA
PRO GRADU -TUTKIELMAN OHJE
TekijäHelsingin yliopistoFarmasian tiedekuntaOsasto
Toukokuu 2018
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Osasto/Sektion– Department
Tekijä/Författare – Author
Työn nimi/Arbetets titel – Title
Oppiaine/Läroämne – Subject
Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages
Tiivistelmä/Referat – Abstract
Tiivistelmä on suppea itsenäinen esitys pro gradu -tutkielman sisällöstä. Tiivistelmänperusteella lukijan tulee saada selkeä kuva tutkielman oleellisesta sisällöistä, etenkin senkeskeisistä tuloksista ja työn johtopäätöksistä.
Tiivistelmässä sisältöinä ovat tutkimuksen tarkoitus, teoreettiset lähtökohdat jaongelmanasettelu, tutkimusmenetelmät ja -aineisto, keskeiset tutkimustulokset ja niidentarkastelu sekä tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset. Painopiste tiivistelmän sisällössä ontutkielman tuloksissa ja työn johtopäätöksissä. Tiivistelmä on ytimekäs kokonaisuus, joka eisisällä viittauksia, lainauksia, kuvia tai taulukoita eikä tietoja, jotka eivät sisälly itse tutkielmaan.
Tiivistelmä laaditaan lomakkeelle, joka sijoitetaan kansilehden jälkeen. Pro gradu -tutkielmaanliitetään myös englanninkielinen tiivistelmä, kun tutkielma on kirjoitettu suomen tai ruotsinkielellä. Jos pro gradu -tutkielma on kirjoitettu englannin kielellä, liitetään tutkielmaan tiivistelmäsuomeksi tai ruotsiksi. Tiivistelmät kirjoitetaan kukin omalle lomakkeelleen.
Tiivistelmä kirjoitetaan käyttämällä riviväliä 1 ja kirjasinkoko on tutkielman varsinaisessatekstissä käytettyä kirjasinkokoa pienempi (kuten fontti 10 tai fontti 11). Tiivistelmänavainsanojen (4-8 kpl) tulee olla mahdollisimman informatiivisia kuvaten työn keskeisintäsisältöä. Tutkielman säilytyspaikaksi merkitään Helsingin yliopiston digitaalisten opinnäytteidenarkisto (e-thesis). Tiivistelmän kohdassa ”Muita tietoja” kerrotaan pro gradu -tutkielmanohjaajan/ohjaajien nimet.
Tutkielmatyöskentelyyn proviisorin tutkinnossa kuuluvat ”Pro gradu -tutkielmankirjallisuuskatsaus, tutkimussuunnitelma ja seminaarit” sekä ”Pro gradu -tutkielma proviisorintutkinnossa”. Tiivistelmä liitetään näistä ainoastaan tutkielmaan (ei kirjallisuuskatsaukseen taitutkimussuunnitelmaan). Jos pro gradu -tutkielma tehdään tieteellisen artikkelin käsikirjoituksenmuotoon, myös tässä tapauksessa tehdään tiivistelmä tämän ohjeen mukaan. Palautettaessatutkielma arviointiin e-thesis järjestelmään, tiivistelmäteksti lisäksi kopioidaan sille annettuuntekstikenttään.
Avainsanat – Nyckelord – Keywords
Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where depositedethesis.helsinki.fi
Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional informationohjaaja(t)
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO.......................................................................................................1
2 TUTKIELMATYÖSKENTELY PROVIISORIN TUTKINNOSSA ....................12.1 Kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma....................................................12.2 Seminaarit .....................................................................................................22.3 Pro gradu -tutkielma .....................................................................................32.4 Kypsyysnäyte ................................................................................................4
3 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE ......................................................43.1 Kansilehti ......................................................................................................53.2 Tiivistelmä ....................................................................................................53.3 Sisällysluettelo ..............................................................................................53.4 Johdanto ........................................................................................................53.5 Kirjallisuuskatsaus.........................................................................................53.6 Tutkimusosa ..................................................................................................63.7 Johtopäätökset ...............................................................................................73.8 Kirjallisuusluettelo ........................................................................................7
4 ULKOASU- JA KIRJOITUSOHJEITA ..............................................................84.1 Marginaali ja rivivälit.....................................................................................84.2 Otsikot ...........................................................................................................84.3 Kuvat, taulukot ja liitteet ................................................................................84.4 Kirjallisuusviitteet ........................................................................................ 104.5 Lyhenteet ja vierasperäiset sanat .................................................................. 124.6 Sivunumerot ................................................................................................ 124.7 Kirjasinlaji ................................................................................................... 12
5 PRO GRADU -TUTKIELMAN TARKASTAMINEN JA ARVIOINTI ........... 13
KIRJALLISUUSLUETTELO ..................................................................................... 15
LIITTEETLIITE 1 Proviisorin pro gradu –tutkielman työskentely- ja ohjaussopimusLIITE 2 Proviisorin pro gradu -tutkielman arvosteluasteikko ja arviointimatriisi
1
1 JOHDANTO
Pro gradu -tutkielma on itsenäisesti kirjoitettu opinnäytetyö syventävien opintojen
opintosuunnassa. Nämä ohjeet on tarkoitettu pro gradu -tutkielman kirjoittamisen
avuksi selventämään ja helpottamaan tutkielman laatimista. Ohjeet täydentävät
Opiskelijan ohjeet -sivuston tutkielmaohjeita (Helsingin yliopisto, 2018). Teksti on
kirjoitettu ulkoasultaan sellaiseen muotoon kuin sen tutkielmassa tulisi olla. Ohjeet ovat
yhteiset kaikille farmasian tiedekunnan opintosuunnille. Ohjeissa kuvataan myös pro
gradu -tutkielmatyöskentelyn pääpiirteet. Tarkempaa ohjeistusta on annettu
kurssialueella Moodlessa.
2 TUTKIELMATYÖSKENTELY PROVIISORIN TUTKINNOSSA
Farmasian tiedekunnassa proviisorin tutkinnon pro gradu -tutkielmatyöskentely koostuu
”PROV-002 Pro gradu -tutkielman kirjallisuuskatsaus, tutkimussuunnitelma ja
seminaarit 10 op” sekä ”PROV-003 Pro gradu -tutkielma proviisorin tutkinnossa
30 op” opintojaksoista (opintonsa 1.8.2017 jälkeen aloittaneet proviisoriopiskelijat).
Pro gradu -tutkielma voi olla perinteinen akateeminen maisterin opintojen tutkielma,
joka koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta yhdistettyinä. Vaihtoehtoisesti
tutkielman voi tehdä tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen muotoon. Tässä
jälkimmäisessä tapauksessa kirjallisuuskatsaus laaditaan omaksi dokumentikseen.
2.1 Kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma
Pro gradu –opinnot alkavat kirjallisuuskatsauksen tekemisellä tutkielman aiheesta,
jolloin tavoitteena on tukea teoreettista perustaa pro gradu -työskentelylle. Tässä
vaiheessa harjaannutaan järjestelmällisen kirjallisuushaun ja tutkimustiedon kriittisen
arvioinnin periaatteissa ja kirjoitetaan ensimmäinen työn aihepiirin valmis
kirjallisuuskatsaus. Tavoitteena on, että teksti on myöhemmin hyödynnettävissä pro
gradu -tutkielman osaan kirjallisuuskatsaus sellaisenaan tai mahdollisin
sisältöpäivityksin ja/tai laajennuksin. Opintosuunnasta ja aiheesta riippuen
2
kirjallisuuskatsauksen sopiva pituus on noin 20-35 sivua. Tukea kirjallisuuskatsauksen
tiedonhakuun saa esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston MOOC ”Information
Seeking and Management for Thesis Writers" verkkokurssilta.
Osana kirjallisuuskatsausvaihetta laaditaan tutkimussuunnitelma pro gradu -työlle.
Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja
kysymyksenasettelu sekä työssä käytettävät tutkimusmenetelmät. Tutkimusmenetelmien
ei vielä tässä vaiheessa tarvitse olla esiteltyinä vastaavalla yksityiskohtaisella
tarkkuudella kuin myöhemmin pro gradu -tutkielman menetelmäosiossa.
Tutkimussuunnitelman sopiva pituus on enimmillään noin viisi sivua.
Tutkimussuunnitelman liitteessä kuvataan opiskelijan pro gradu -tutkimuksen ohjaajat
sekä tutkimuksen suunniteltu aikataulu (Liite 1).
Kirjallisuuskatsauksen (sisältäen tutkimussuunnitelma) laatimiselle varataan noin yksi
kuukausi täysipäiväistä työskentelyä tutkielmatyöskentelyn alussa. Kirjallisuuskatsaus
ja tutkimussuunnitelma palautetaan opintosuuntaan hyväksyttäviksi pääsääntöisesti
ennen täysipäiväisen tutkimusvaiheen aloittamista. Opintosuunnan käytänteiden
mukaisesti tähän vaiheeseen saattaa liittyä tutkimusaiheen- ja suunnitelman suullinen
esittäminen. Opiskelija palauttaa yhdistettynä dokumenttina kirjallisuuskatsauksen ja
tutkimussuunnitelman (mukaan lukien Liite 1) opintosuunnan vastuuprofessorille ja/tai
työn ohjaajalle opintosuunnan käytänteiden mukaisesti. Tutkimussuunnitelman liitteen
”Proviisorin pro gradu -tutkielman työskentely- ja ohjaussopimus” (Liite 1) opiskelija
palauttaa lisäksi kurssialueelle Moodleen. Opintosuunnan vastuuhenkilö hyväksyy
osasuorituksen kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma (PROV-002a).
2.2 Seminaarit
Seminaarityöskentelyn tavoitteena on tarjota perusnäkemys erityisesti farmasian alan
ajankohtaisista tutkimussuunnista ja tutkimuksen moninaisuudesta.
Seminaarityöskentely tutustuttaa tieteellisen esityksen pitämiseen ja harjaannuttaa
tieteelliseen keskusteluun, jossa tutkimukseen valittuja menetelmiä ja päätelmiä
tuloksista nostetaan kriittisen tarkastelun kohteeksi.
3
Seminaarityöskentelyssä osallistutaan farmasian tiedekunnan pro gradu -
seminaarisarjan esityksiin sekä muihin tieteellisiin esityksiin (kuten tiedekunnan
tutkimusseminaarit, muut yliopiston tai soveltuvat tieteelliset esitykset).
Seminaarityöskentely pitää sisällään aktiivisen osallistumisen vähintään 10 esitykseen,
joista yksi esitys opponoidaan, sekä oppimispäiväkirjan laatimisen. Opiskelija pitää
seminaariosallistumisista reflektoivaa oppimispäiväkirjaa.
Seminaarityöskentely (sisältäen oppimispäiväkirjan) vastaa noin 15 tuntia työskentelyä
ja se suositellaan aloitettavaksi maisterin tutkinnon ensimmäisenä lukukautena
(proviisorin opintojen 4. lukuvuoden syyslukukausi). Seminaarikokonaisuuden lopuksi
opiskelija palauttaa oppimispäiväkirjan tiivistelmän arvioitavaksi kurssialueelle
Moodleen. Opintosuunnan HOPS-vastaava hyväksyy osasuorituksen seminaarit
(PROV-002b). Oman tutkielman tulosseminaarin pitäminen on osa PROV-003 Pro
gradu -tutkielma proviisorin tutkinnossa -opintojaksoa.
2.3 Pro gradu -tutkielma
”Pro gradu -tutkielma proviisorin tutkinnossa 30 op” -opintojaksossa opiskelija osoittaa
tutkimusalan tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien
hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Tutkielma vastaa työmäärältään noin yhden
lukukauden päätoimista opiskelua. Tämä kattaa tutkielmaan liittyvän aineiston
kokoamisen ja aineiston käsittelyn sekä työn esittämisen kirjallisena tutkielmana viiden
kuukauden aikana.
Proviisorin tutkinnon pro gradu -tutkielma voi rakenteeltaan olla akateeminen maisterin
opintojen tutkielma koostuen yhdistetyistä kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta.
Vaihtoehtoisesti tutkielma voi olla tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen muotoon
laadittu, jolloin arvioitava opinnäyte on opiskelijan itsensä kirjoittama valmis
käsikirjoitus. On huomattava, että tutkimusryhmän muiden jäsenten mahdollinen
osallistuminen artikkelikäsikirjoituksen kirjoitusprosessiin tapahtuu vasta
opintosuorituksen arvioinnin jälkeen. Tutkielman tulokset esitetään farmasian
4
tiedekunnan pro gradu -seminaarisarjassa. Tutkielma arvioidaan asteikolla 0-5
farmasian tiedekunnan arviointimatriisin kriteerein (Liite 2).
Pro gradu -tutkielman tehtyään opiskelijalla on perusvalmiudet itsenäiseen
tutkimusryhmässä tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi opiskelija hallitsee
hyvät tieteellisen käytännön mukaiset työmenetelmät sekä tieteen tekemisen eettiset
periaatteet. Opiskelijalla on valmiudet tutkimusaineistoon ja -etiikkaan perustuvaan
johtopäätösten tekoon ja hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tulosten raportointiin.
2.4 Kypsyysnäyte
Maisterin tutkinnossa kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä tutkielman
tieteenalaan. Proviisorin tutkinnossa kypsyysnäyte muodostuu pro gradu -tutkielman
seminaariesityksestä ja tiivistelmästä. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin
kielen taitoa proviisorin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on
osoittanut tämän kielitaitonsa farmaseutin tutkintoa varten antamassaan
kypsyysnäytteessä (lisätietoa kypsyysnäytteen kielestä Opiskelijan ohjeet –sivustolla).
3 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE
Pro gradu -tutkielma sisältää kansilehden, tiivistelmän, sisällysluettelon, johdannon,
kirjallisuuskatsauksen, tutkimusosan, johtopäätökset, kirjallisuusluettelon sekä
mahdolliset liitteet. Tutkielman sopiva pituus on opintosuunnasta ja aiheesta riippuen
noin 50-70 sivua (ei sisällä kirjallisuusluetteloa). Tutkielma kirjoitetaan tieteellisen
artikkelin rakenteen mukaisesti. Erona tieteelliseen artikkeliin on, että johdantoa
(Introduction) vastaava kirjallisuuskatsaus on pro gradu -tutkielmassa laajempi.
Tutkielma voi olla myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muotoinen.
Vaihtoehtoisesti pro gradu -tutkielma voidaan tehdä täysin tieteellisen artikkelin
käsikirjoituksen muotoon julkaisusarjan ohjeiden mukaisesti. Valinta soveltuvasta
5
julkaisusarjasta tehdään yhdessä työn ohjaajan kanssa. Kirjallisuuskatsaus on tehty
aiemmassa vaiheessa pro gradu –opintoja.
3.1 Kansilehti
Pro gradu -tutkielman kansilehden mallina käytetään tämän ohjeen kansilehteä.
Lehteen tulee keskelle pro gradu -tutkielman nimi ja oikeaan alalaitaan muu teksti.
3.2 Tiivistelmä
Tiivistelmä on suppea itsenäinen esitys pro gradu -tutkielman sisällöstä. Tiivistelmän
perusteella lukijan tulee saada selkeä kuva tutkielman oleellisesta sisällöistä, etenkin sen
keskeisistä tuloksista ja työn johtopäätöksistä.
3.3 Sisällysluettelo
Sisällysluetteloon tulevat pää- ja alaotsikot tämän ohjeen sisällysluettelon mallin
mukaisesti. Myös liitteet merkitään sisällysluetteloon. Sisällysluettelon jälkeen saattaa
olla tarve esittää luettelo työssä käytetyistä lyhenteistä (tai käsitteistä) määrittelyineen.
3.4 Johdanto
Johdannossa kuvataan lyhyesti tutkielman aiheen tausta ja ongelma-alue, sekä se, miksi
työ on tehty ja mitä sillä halutaan tuoda julki. Tekstissä viitataan kirjallisuuteen
johdannosta lähtien.
3.5 Kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan tutkielman aihealueeseen liittyvä teoreettinen tausta.
Kirjallisuuskatsauksessa määritellään myös työssä käytetyt keskeiset käsitteet (ellei
näitä ole kuvattu aiemmin käsiteluettelossa).
6
Kirjallisuuskatsauksessa syvennytään aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja tehdään
tuloksista yhteenvetoja. Kirjallisuuden perusteella tehdään myös omia johtopäätöksiä ja
synteesejä aihepiiristä. Tekstin tulee olla selkeää, havainnollista ja loogisesti etenevää
asiatekstiä. Tekstin tukena käytetään asioita tai ilmiöitä havainnollistavia taulukoita, ja
kuvia (esim. kuvioita, pylväitä tai kuvaajia). Tekstissä vältetään turhaa toistoa.
Väliotsikoita on hyvä käyttää selkeyttämään tekstin rakennetta. Jokaiseen pro gradu -
tutkielmaan sisällytettyyn kuvaan sekä taulukkoon tulee viitata tekstissä.
3.6 Tutkimusosa
Tutkimusosassa työn yhteys tutkimuksen teoreettiseen taustaan tuodaan esiin selvästi
sekä huomioidaan tutkimuseettiset näkökulmat. Tutkimusosa (kokeellinen osa) sisältää
työn tavoitteiden kuvauksen, materiaali- ja menetelmäkuvauksen, tulokset ja tulosten
tarkastelun (=pohdinnan) sekä johtopäätökset.
Tavoitteet osassa kuvataan tutkimuksen tieteellinen tarkoitus, kysymyksenasettelu ja
yksityiskohtaiset työn tavoitteet. Tässä kohdassa esitetään ne olennaisimmat asiat tai
ilmiöt, mitä työssä selvitetään ja mitä ongelmaa tai ongelmia kyseisellä tutkimuksella
pyritään ratkaisemaan. Menetelmät osassa kuvataan käytettävät tutkimusmenetelmät
sopivalla tarkkuudella ja siten, että ilmenee miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin
vastaamista ja hypoteesien todentamista.
Tulokset esitetään selkeästi, loogisina kokonaisuuksina ja tutkimuskysymyksiin
vastaten. Tulosten tarkastelussa käsitellään tulosten merkitystä tutkimusongelman sekä
tavoitteiden ratkaisun kannalta. Omia tuloksia tarkastellaan vertaillen niitä
tutkimusalueen kirjallisuuteen. Tulosten tarkastelussa omat päätelmät sekä pohdinta
tulosten merkityksestä yksittäisessä tutkimuskentässä ja myös yleisemmin farmasian
tieteenalalla ovat tärkeitä. Osioon sisältyy tulosten kriittinen tarkastelu ja luotettavuuden
arviointi, lisäksi voidaan kartoittaa mahdollisten jatkotutkimusten tarvetta.
7
3.7 Johtopäätökset
Johtopäätöksissä esitetään tiivistetysti, mitä tutkielmassa käsitellyistä asioista voidaan
päätellä ja mikä on niiden laajempi merkitys tieteen näkökulmasta. Johtopäätöksissä ei
esitetä enää uusia yksityiskohtia aiheeseen liittyen.
3.8 Kirjallisuusluettelo
Kirjallisuusluetteloon sisällytetään tiedot kaikista tekstissä mainituista viitteistä (kuten
tieteelliset julkaisut, käsikirjat, säädökset, internet-viitteet). Yksi viite merkitään
lähdeluetteloon vain kerran. Ainoastaan tapauksissa, joissa viittaukset kohdistuvat
toimitetun kirjan eri lukuihin, sama kirja voi esiintyä kirjallisuusluettelossa useamman
kerran (kunkin kappaleen kirjoittajan mukaan). Kirjallisuusviitteiden hallinnassa ja
kirjallisuusluettelon luomisessa voidaan käyttää esimerkiksi RefWorks-ohjelmaa, jonka
käyttöön saa opastusta Viikin kampuskirjaston järjestämillä kursseilla.
Kirjallisuusluettelo tehdään ohjeita noudattaen. Kirjallisuusviitteet luetteloidaan
ensimmäisen tekijän mukaan aakkosjärjestykseen. Jos luettelossa on useampia saman
kirjoittajan kirjoittamia julkaisuja, luetteloidaan niistä ensin ne, joissa on kaksi
kirjoittajaa, jälkimmäisen kirjoittajan mukaan aakkosjärjestyksessä ja
aikajärjestyksessä. Tämän jälkeen tulevat julkaisut, joissa on useampia kuin kaksi
tekijää, aikajärjestyksessä, koska tekstin lomassa olevassa viittauksessa muut tekijät on
korvattu merkinnällä ym. (katso lisätietoja luvusta 4.4).
Julkaisusarjat ilmoitetaan lehden lyhennetyssä kirjoitusasussa (esimerkiksi N Engl J
Med). Lyhenteitä voi etsiä esimerkiksi The CAS Source Index, CASSI –tietokannasta
internetistä osoitteesta cassi.cas.org/ tai National Library of Medicinen ylläpitämästä
lehtiluettelosta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/nlmcatalog/journals. RefWorks viitteiden-
hallintaohjelma tuottaa lähteen valitun tyylin perusteella automaattisesti.
Kirjallisuusluettelossa käytetään riviväliä 1. Esimerkkejä erilaisten lähteiden
merkitsemisestä löytyy kirjallisuusluettelon mallista.
8
4 ULKOASU- JA KIRJOITUSOHJEITA
4.1 Marginaali ja rivivälit
Paperin vasempaan reunaan varataan 3,5, oikeaan reunaan 2,5 sekä ylä- ja alareunaan 3
senttimetrin marginaali. Riviväli on 1,5 ja kirjasinkoko 12 pistettä. Pääotsikko erotetaan
edeltävästä tekstistä kahdella tyhjällä rivillä. Alaotsikko erotetaan edeltävästä tekstistä
yhdellä tyhjällä rivillä. Pää- ja alaotsikon jälkeen seuraava teksti erotetaan otsikosta
yhdellä tyhjällä rivillä. Mikäli otsikoiden jälkeen sivun alareunaan ei tule lainkaan
tekstiä tai tulee ainoastaan yksi rivi (orporivi), siirretään otsikko seuraavalle sivulle.
Uusi kappale aloitetaan jättämällä yksi rivi väliin. Jokainen rivi alkaa samasta tasosta ja
myös oikea reuna tasataan.
4.2 Otsikot
Otsikoissa tulee välttää lyhenteiden käyttöä. Otsikoiden numeroinnissa käytetään
hierarkkista kymmenjärjestelmää. Eri hierarkiatasot erotetaan toisistaan pisteellä, eikä
niitä saa olla enempää kuin kolme (esim. 2.3.2). Samanarvoisia hierarkiatasoja on oltava
vähintään kaksi kappaletta (esim. kappaletta 4 ei ole voitu jakaa vain alakappaleeseen
4.1). Pääotsikko kirjoitetaan suuraakkosin ja alaotsikko pienin kirjaimin.
4.3 Kuvat, taulukot ja liitteet
Kuvat ja taulukot erotetaan selvästi päätekstistä. Taulukoissa selitysteksti tulee taulukon
yläpuolelle, kuvissa kuvateksti sijoitetaan kuvan alapuolelle (ks. malliesimerkkeinä
olevat Taulukko 1 ja Kuva 1). Kuva- ja taulukkotekstin ensimmäinen lause toimii sen
otsikkona. Kuvien ja taulukoiden tulee olla ymmärrettävissä selitystekstin perusteella
ilman päätekstiin tutustumista. Selitystekstin tulee siis olla mahdollisimman
informatiivinen.
9
Tekstissä tulee olla viittaus kuviin ja taulukoihin, esimerkkinä oman tuloksen
esittäminen tulososassa: ”Annosjauheiden todellinen lääkeainemäärä jäi teoreettista
lääkeainemäärää merkitsevästi (p < 0,05) pienemmäksi (Taulukko 1)”.
Taulukko 1. Annosjauheiden annosvaihtelu (n = 10). Dipyridamoliannosjauheetsisälsivät apuaineena mikrokiteistä selluloosaa (MCC) tai hiukkaskooltaan kahtaerilaista laktoosilaatua.
Apuaine Lääkeaine-määränkeskiarvo(mg)
Hyväksymis-raja ± 15%
(mg)
Suurinyksittäinenpoikkeama(mg)
Suurinpoikkeama
(%)
Määräteoreettisesta
(%)MCC 4,52b 3,84-5,20 1,18 +26,3 90,4Laktoosi (< 355 µm)
4,04b 3,43-4,65 0,52 +12,9a 80,8
Laktoosi(< 250 µm)
4,46b 3,79-5,13 1,37 -30,7 89,2
aAnnosjauhe-erä täyttää Euroopan farmakopean annosvaihtelun kokeen vaatimukset;bAnnosjauheen lääkeainemäärä poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05)teoreettisesta lääkeainemäärästä (5 mg).
Kuvien ja taulukoiden tekstissä käytetään riviväliä 1. Sekä kuvat että taulukot
numeroidaan omilla juoksevilla numeroillaan (arabialaiset numerot). Kuvissa ja
taulukoissa esiintyvien symbolien ja tekstin tulee olla selvästi luettavissa. Kaikki kuviin
ja taulukoihin liittyvä teksti kirjoitetaan tutkielman kirjoituskielellä. Jokaisen lainatun
aineiston kuva- ja taulukkotekstin lopussa on oltava viittaus lähdejulkaisuun,
esimerkkinä kuva tutkielman kirjallisuuskatsauksessa (Kuva 1).
Liitteeksi sijoitetaan sellainen tulosaines, jonka ei asian ymmärtämisen kannalta tarvitse
olla itse tekstissä, mutta johon tekstissä joudutaan viittaamaan. Tutkielmantekijä voi
neuvotella ohjaajan kanssa, mitä tulosaineksia olisi syytä sijoittaa liitteiksi. Kukin
liitekokonaisuus numeroidaan juoksevasti omalla numerollaan esiintymisjärjestyksessä
(esim. Liite 1). Viittaus liitteeseen on tekstissä siinä kohdassa, jossa kyseinen tulosaines
tulee ensimmäisen kerran esille. Myös liitteet otsikoidaan.
10
Kuva 1. Lääkemuotoon liittyvät ongelmat iäkkäiden lääkehoidossa; hoitajien (n= 48)vastausjakauma kysymykseen ”Kuinka usein joudut antamaan murskatunlääkkeen/murskaamaan suun kautta annettavan lääkkeen sen antamisenhelpottamiseksi?” (Niittymäki ja Sivén 2017).
Liitteen otsikko on lähinnä rinnastettavissa taulukoiden ja kuvien otsikkoon. Erikseen
on muistettava, että jos liitteenä oleva kuva, taulukko, selvitys vst. ei ole kirjoittajan
laatima, sen alkuperä on laitettava näkyviin tarkalla lähdeviitemerkinnällä.
4.4 Kirjallisuusviitteet
Opintosuunnasta ja aiheesta riippuen pro gradu -tutkielmassa on noin 40–100 lähdettä,
jotka ovat pääasiassa tieteellisiä julkaisuja. Tieteellinen julkaisu tarkoittaa artikkelia,
joka on julkaistu tieteelliseen arviointijärjestelmään perustuvassa lehdessä. Julkaisun
johdannossa tai pohdinnassa esitettyihin asioihin, jotka ovat muiden kuin kyseisen
artikkelin kirjoittajien tekemiä havaintoja, ei pääsääntöisesti tule viitata. Tällöin etsitään
alkuperäinen lähde, jossa aihealuetta on tutkittu ja asia esitetty ensimmäisen kerran ja
viitataan siihen. Pohdinnassa esitettyyn kirjoittajan omaan johtopäätökseen voi
kuitenkin viitata. Myös katsausartikkelia voidaan käyttää lähteenä, jos se soveltuu työn
11
luonteeseen. Opinnäytetyössä käytetyt julkaisut hankitaan ja tiedot tarkistetaan, ennen
kuin niihin voi viitata.
Tekstissä viitataan kirjallisuuslähteisiin kirjoittajan nimellä tai kirjan nimellä
(hakuteokset) sekä vuosiluvulla (Hirvonen ja Yli-Kauhaluoma 2005 tai Handbook of
pharmaceutical excipients 2012). Oppikirjoihin viittaaminen ei ole suositeltavaa, vaan
tutkielmassa pyritään viittaamaan tieteellisiin julkaisuihin. Jos tekijöitä on kaksi,
erotetaan tekijät toisistaan ja-sanalla. Jos kirjoittajia on useampia kuin kaksi, viitataan
vain ensimmäisen tekijän nimellä ja vuosiluvulla ja muut korvataan merkinnällä ym.
(Hirvonen ym. 2014). Viittaus tulee aina ensimmäisen viitatun lauseen perään sulkuihin
ennen pistettä. Poikkeuksena on tilanne, jossa tutkijan nimi esitetään tekstissä. Tällöin
merkitään julkaisun vuosiluku heti nimen perään, kuten esimerkissä ”Salminen (2017)
työryhmineen tutki…”. Mikäli samaan julkaisuun viitataan myöhemmin samassa
kappaleessa (välissä jokin toinen viite tai oma pohdinta), viite mainitaan uudelleen.
Kappaleen vaihtuessa viitataan lähteeseen uudelleen, vaikka se olisi sama kuin
edellisessä kappaleessa.
Jos viittauksia on yhdessä kohtaa useita, viittaukset tulevat aikajärjestykseen, ja samalta
vuodelta olevat viitteet aakkosjärjestykseen. Samaan kohtaan tulevat viittaukset
erotetaan toisistaan puolipisteellä (Hirvonen ja Yli-Kauhaluoma 2005; Salminen ym.
2017). Jos viitataan saman julkaisijan useina eri vuosina julkaistuihin kirjoituksiin,
viittaukset ovat aikajärjestyksessä. Jos samalta julkaisijalta on samana vuonna useita
julkaisuja, ne erotetaan toisistaan merkitsemällä vuosiluvun jälkeen a, b, c, jne.
(Holm ym. 2011a).
Laajoihin teoksiin viitattaessa voidaan mainita sivunumero (Hirvonen 1999, s. 167). Jos
teoksessa on useita kirjoittajia, mainitaan viitattaessa kyseisen luvun kirjoittajat eikä
kirjan toimittajia. Jos kirjoittajia on useita ja nimet halutaan esittää tekstissä, mainitaan
vain ensimmäinen tekijä nimeltä seuraavan esimerkin mukaisesti: ”Vuorensola
työtovereineen (2002) selvitti PVCL-mikrogeelin hydrodynaamisen säteen riippuvuutta
lämpötilasta”. Jos tekstissä luetellaan useita asioita, joista jokaiseen liittyy useita
viitteitä, kunkin luetellun asian perään merkitään siihen kuuluva viite.
12
Julkaisemattomat lähteet mainitaan sulkeissa vain tekstiosassa (Salminen O,
julkaisematon havainto 2018) tai (Holm Y, henkilökohtainen tiedonanto 24.5.2018).
Internet-viitteiden perusrakenne noudattelee pääpiirteissään painettujen lähteiden
merkintätapaa. Viitteeseen merkitään lähde ja sen tuottaja. Internet-aineistosta
ilmoitetaan julkaisu/päivitysajankohta ja www-osoite (http:// näkyviin vain, jos
osoitteeseen ei sisälly www:tä). Jos tämä ei ole tiedossa, merkitään se päivämäärä,
jolloin tieto on haettu internetistä. Internet-viitteitä on syytä käyttää kriittisesti harkiten.
4.5 Lyhenteet ja vierasperäiset sanat
Kaikki lyhenteet lukuun ottamatta SI-järjestelmän lyhenteitä selitetään niitä
ensimmäistä kertaa käytettäessä. Erityisesti on huomattava, että suomen kielessä
prosenttimerkin, mittayksikön lyhenteen ja celsiusasteen merkin edellä on tyhjä väli.
Desimaalierottimena käytetään pilkkua eikä pistettä, kuten anglosaksisissa kielissä.
Lääkeaineiden niminä käytetään lääkeaineen suositeltua yleisnimeä (INN,
Recommended International Nonproprietary Names for Pharmaceutical Substances,
http://www.fimea.fi/valvonta/lait_ja_ohjeet/euroopan_farmakopea/laakeaineiden_yleisn
imet_inn_). Latinankieliset sanat ja lyhenteet yleensä kursivoidaan.
4.6 Sivunumerot
Sivunumerointi aloitetaan siten, että Johdanto alkaa sivulta yksi. Ennen Johdantoa
olevilla sivuilla ei ole sivunumeroita. Kirjallisuusluettelo sisältyy sivunumerointiin.
Liitteitä ei sen sijaan numeroida. Sivunumero sijoitetaan sivun yläreunaan keskelle (ks.
tämän ohjeen numerointi).
4.7 Kirjasinlaji
Kirjasinlajin on oltava mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen. Suositeltava
kirjasinlaji on Times New Roman pistekoolla 12.
13
5 PRO GRADU -TUTKIELMAN TARKASTAMINEN JA ARVIOINTI
Pro gradu -tutkielmassa mitataan opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen taitoa. Pro
gradu -tutkielmaprosessin aikana ohjaaja lukee tutkielman käsikirjoitusversioita, antaa
palautetta ja neuvoo tieteellisessä kirjoittamisessa. Lukukertojen määrä vaihtelee
työkohtaisesti, mutta sopivaa yleensä on kokonaisten osioiden kommentointi muutamia
kertoja. On huomioitava, että tutkielma on opiskelijan opinnäytetyö. Myös vastuu
tutkielman kieliasusta on opiskelijalla. Ohjaajan lisäksi opintosuunnan vastuuprofessori
saattaa antaa työn arvioijan roolissa ennen työn varsinaista arviointiin jättämistä
kommentit, joiden perusteella opiskelijan on vielä mahdollista muokata työtä. Tämä
käytänne saattaa vaihdella opintosunnittain.
Opintosuunnan vastuuprofessori määrää tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joiden tulee
pääsääntöisesti olla tohtorin tutkinnon suorittaneita tai vastaavan tasoisia henkilöitä.
Poikkeustapauksessa opintosuunnan vastuuprofessori voi perustellusta syystä määrätä
toiseksi tarkastajaksi myös vähintään maisteritasoisen tutkinnon suorittaneen. Toinen
tarkastajista voi olla tutkielman ohjaaja. Pro gradu -tutkielma arvioidaan
arviointimatriisin kriteereihin perustuen (Liite 2) ja arvosanaksi (asteikko 0-5)
muodostuu matriisiin ryhmiteltyjen osa-alueiden painotettu keskiarvo. Opiskelijan
kannattaa tutustua arviointikriteereihin yhdessä ohjaajan kanssa jo tutkielma-
työskentelyn alkuvaiheessa.
Opiskelija jättää pro gradu –tutkielman arvioitavaksi tallentamalla tutkielman
lopullisessa muodossaan e-thesis –järjestelmään (ethesis.helsinki.fi). Opiskelijan tulee
sopia vastuuprofessorin ja ohjaajan kanssa työn jättämisestä tarkastukseen ennen
sähköiseen järjestelmään tallentamista, koska järjestelmään tallentamisen jälkeen
tutkielmaan ei voi enää tehdä muutoksia. Järjestelmässä tutkielma siirtyy
tarkastettavaksi, arvioitavaksi sekä tekijän suostumuksella verkossa julkaistavaksi.
Järjestelmä ohjaa työn myös Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmään. Tutkielman
arvostelun jälkeen opiskelija päättää itse tuleeko se julkiseksi Heldassa
(https://helda.helsinki.fi), jolloin sitä pystyy lukemaan avoimesti verkossa. Muussa
tapauksessa tutkielma on julkisesti luettavissa vain kirjastossa. Tutkielmalle voidaan
14
asettaa myös ns. embargo-aika (viivästetysti julkaistava), jolloin tutkielma ei ole
luettavissa ennen sovittua päivämäärää.
Tarkastajat arvioivat tutkielman sähköisessä järjestelmässä ja tallettavat arvion
järjestelmään kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saaneet tutkielman arvosteltavaksi.
Opintosuunnan vastuuprofessori ja arvioijat ovat yhteydessä arvosanaan liittyen
ennen arvioinnin loppuunsaattamista e-thesis -järjestelmässä. Päätöksen tutkielman
hyväksymisestä ja arvosanasta tekee tiedekuntaneuvosto. Tarkastajien
arvosanaesityksen tulee olla hyväksyttynä sähköisessä järjestelmässä viimeistään kaksi
viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielman hyväksymisestä ja
arvosanasta päätetään. Opiskelija saa tiedon arvosanaehdotuksesta noin viikkoa ennen
tiedekuntaneuvoston kokousta.
Opiskelijalla on oikeus saada työstään palautetta. Palaute voi olla suullista tai lyhyt
lausunto, kuten sähköiseen järjestelmään jätetty vapaamuotoinen arvio. Osana
proviisorin portfoliotyöskentelyä opiskelija käy opintojen lopussa keskustelun
opintosuunnan vastuuprofessorin ja/tai HOPS-vastaavan kanssa. Pro gradu –tutkielman
palaute on hyvä liittää tähän samaan yhteyteen.
KIRJALLISUUSLUETTELO
Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen LääkäriseuranDuodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: SuomalainenLääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2010). Saatavilla Internetissä:www.kaypahoito.fi (esimerkki internet- viitteestä)
Ahtee L, Attila LMJ, Carlson KR, Haikala H: Changes in brain monoamine metabolismduring withdrawal from chronic oral selfadministration of morphine and inresponse to amorphine challenge in the withdrawal state. J Pharmacol Exp Ther 249: 303–309, 1989(esimerkki artikkelista)
Ahtee L, Attila LMJ, Carlson KR: Augmentation of morphine-induced changes in brainmonoamine metabolism after chronic naltrexone treatment. J Pharmacol Exp Ther 255:803–808, 1990 (esimerkki artikkelista)
Bedetti G: Fluid bed granulation process and apparatus 2004. EP 1491253 A1 20041229(esimerkki patentista)
Block JH: Physicochemical properties in relation to biologic action. Kirjassa: Wilsonand Gisvold's Textbook of Organic Medicinal and Pharmaceutical Chemistry. s. 343, 9.painos. Toim. Delgado JN, Remers WA, J.P. Lippincott Company, Philadelphia 1991(esimerkki luvusta kirjassa)
Collet JO, Boivin JF, Spitzer WO: Bias and confounding in pharmacoepidemiology.Kirjassa: Pharmacoepidemiology, s. 609-627, 2. painos. Toim. Strom BL, John Wiley &Sons Ltd, New York 1994 (esimerkki luvusta kirjassa)
Ganong WF: Review of Medical Physiology. 14. painos. Prentice-Hall InternationalInc., New Jersey 1989 (esimerkki kirjasta)
Hirvonen J: Re: Tutkinnonuudistus [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Raimo Hiltunen.Lähetetty 12.5.2005. (esimerkki sähköpostiviestistä, lähettäjältä pyydettävä lupa viestinkäyttöön lähteenä)
Holm Y, Hiltunen R: Bolognan prosessi ja farmasian tutkintojen uudistaminen. Dosis2004 (painossa) (esimerkki julkaistavaksi hyväksytystä artikkelista)
Niemi R: Bisphosphonate prodrugs – synthesis and in vitro evaluation of novelclodronic and etidronic acid derivatives. Kuopion yliopiston julkaisuja A.Farmaseuttiset tieteet 50, Kuopion yliopisto, Kuopio 2000 (esimerkki julkaisusarjanosasta)
LIITE 1 Proviisorin pro gradu –tutkielman työskentely- ja ohjaussopimus
1/2
PRO GRADU -TUTKIELMAN TYÖSKENTELY- JA OHJAUSSOPIMUS
Liitetään tutkimussuunnitelmaan ja palautetaan kurssialueelle Moodleen.
Nimi ____________________________________ Opiskelijanumero_____________________Opintosuunta_________________________________________________________________Opintosuunnan vastuuprofessori__________________________________________________
Tutkielman aihe (työnimi)
Toteutustapa (1. Pro gradu –tutkielma sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan tai2. Tutkimusjulkaisun käsikirjoitus ja erillinen kirjallisuuskatsaus) ja tutkielman kieli.
Aikataulu (työvaiheet, kokonaiskesto ml. tutkielman kirjoitus)
Ohjaaja(t) (ohjaajan nimi, organisaatio, yhteystiedot; kunkin ohjaajan ohjausvastuualueet).
2/2
Tutkielman työskentely- ja ohjaussopimuksen tekeminen
Opiskelija ja opintosuunnan vastuuprofessori (tai vastaava vastuuhenkilö) sekäohjaajat keskustelussa sopivat tutkielman sisällöstä, toteutuksesta ja ohjauksesta.Opiskelija täyttää tämän lomakkeen, joka liitetään tutkimussuunnitelmaan japalautetaan opintokokonaisuuden kurssialueelle Moodleen.
Vastuut
Opiskelijalle nimetään tutkielmaprosessin alussa ohjaaja(t). Tämän tekee tavallisimminopintosuunnan vastuuprofessori (vai vastaava vastuuhenkilö). Ohjaajia on yleisimminkaksi tai useampia.
Pro gradu -tutkielma on opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti perehdyttääopiskelija tieteelliseen tutkimustyöhön. Opiskelija työskentelee itsenäisesti jatavoitteellisesti, mutta samanaikaisesti ohjaajien tukemana ja osanatutkimusryhmää. Ohjaajien välinen mahdollinen työnjako ja ohjauksen vastuualueeton ilmaistava opiskelijalle.
Vastuu työn etenemisestä on ensisijaisesti opiskelijalla. Opiskelijalta edellytetäänsäännöllistä yhteydenpitoa ohjaajaan. Ohjauskeskusteluja on hyvä järjestääsäännöllisesti työn etenemisen aikana. Tapaamisten sopiva tiheys riippuu työnluonteesta ja vaiheesta.
Ohjaajalla on vastuu tukea opiskelijaa suunnitelmavaiheessa sekä työn kokeellisessavaiheessa aineiston keruussa ja menetelmien käytössä. Osana tutkimusryhmääopiskelijan on oikeus saada tukea myös tutkimusryhmän muilta tutkijoilta. Ohjaajan taitutkimusryhmän muiden jäsenten velvollisuuksiin ei kuitenkaan kuulu opiskelijanpuolesta tekeminen.
Ohjaaja tukee opiskelijaa tutkielman kirjoitusvaiheessa. Ohjaajan tulee lukea tutkielmankäsikirjoitusversioita, antaa palautetta ja neuvoa tieteellisessä kirjoittamisessa. Sopivalukukertojen määrä vaihtelee työkohtaisesti, mutta yleensä sopivaa ontyökokonaisuuksien (kuten kokonainen tulososio) kommentointi muutamia kertoja.Vastuu tutkielman kieliasusta on opiskelijalla.
Tämän sopimuksen osalliset ovat sitoutuneet työskentelemään ohjaussopimuksensisällön ja siinä sovitun aikataulun puitteissa. Muussa tapauksessa ohjaussopimusraukeaa, ellei sitä päivitetä.
Työskentely- ja ohjaussopimus on voimassa ________________________ asti.
LIITE 2 Proviisorin pro gradu -tutkielman arvosteluasteikko ja arviointimatriisi.
Pro gradu -tutkielma Arvosteluasteikko
Arvioinnin osa-alueet(katso arviointimatriisi)
1 (välttävä) 2 (tyydyttävä) 3 (hyvä) 4 (kiitettävä) 5 (erinomainen)
1. Tutkimusaihe ja tutkimuksentarkoitus
2. Tutkimusalan tuntemus jateoreettinen perehtyneisyys sekäkirjallisuuden käyttö
Tutkielmassa on paljonpuutteita, mutta sevastaa välttävästiopinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiauseilla arvioinnin osa-alueilla.
Tutkielma sisältääoleellisia asioitajokseenkin loogisessajärjestyksessä ja ylittäähyväksyttävissä olevanrajan.
Tutkielmassa onpuutteita, mutta sevastaa opinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiauseilla arvioinnin osa-alueilla.
Tutkielma muodostaaymmärrettävän jariittävän loogisenkokonaisuuden.
Tutkielma vastaahyvin opinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiauseimmilla arvioinninosa-alueilla.
Tutkielma on hyvä jase sisältää oleellisetasiat loogisessajärjestyksessämuodostaenyhtenäisenkokonaisuuden.
Tutkielma vastaaopinnäytetyölleasetettuja vaatimuksiakiitettävästilähes kaikilla arvioinninosa-alueilla.
Tutkielma on erittäinhyvä ja osoittaa tekijänkypsyyttä, kriittisyyttä japerehtyneisyyttäaiheeseen.
Tutkielma sisältääoleelliset asiatloogisessa järjestyksessäja muodostaa selkeän jayhtenäisenkokonaisuuden.
Tutkielma täyttääopinnäytetyölle asetetutvaatimukseterinomaisestikaikilla arvioinnin osa-alueilla.
Tutkielma onpoikkeuksellisen hyvä jaosoittaa tekijäntieteellistä kypsyyttä,kriittistä ajattelua jasyvällistäperehtyneisyyttäaiheeseen.
Tutkielma sisältääoleelliset asiat loogisessajärjestyksessä jamuodostaa koherentin jayhtenäisenkokonaisuuden.
3. Aineisto, aineistonhankinta jaanalyysit (= menetelmät)
4. Tutkimustulokset ja niidenraportointi
5. Tulosten tarkastelu (pohdinta) jajohtopäätökset
6. Tutkielman rakenne, selkeys javiimeistely
7. Työskentely tutkielmaprosessinaikana
Tutkielman arvosana* 0 (hylätty) Tutkielman arvioinnin osa-alueiden vaatimukset eivät täyty hyväksyttävällä tavalla. Tutkielma on hajanainen jaepälooginen, eikä muodosta kokonaisuutta.
* Arvioinnin osa-alueiden painotettu keskiarvo, hyväksytyssä tutkielmassa kaikkien osa-alueiden arviointi oltava 1-5.
Arviointi 0-5, painotus 20 - 35
Arviointi 0-5, painotus 20 - 35
Arviointi 0-5, painotus 20 - 35
Arviointi 0-5, painotus 10 - 25
ARVIOINNIN VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ * HYVÄ KIITETTÄVÄ * ERINOMAINENOSA-ALUE 1 2 3 4 5
1. Tutkimusaiheja tutkimuksentarkoitus
Työn tavoite on kuvattu suppeasti ja työn tieteellisentarkoituksen perustelu jää epäselväksi.Kysymyksenasettelun suhde esitettyyntaustakirjallisuuteen on epäselvä. Työn rajaus suhteessakysymyksenasetteluun jää epäselväksi. Tutkimuseettisetnäkökulmat on huomioitu puutteellisesti.
Työn tarkoitus ja sen yhteys teoreettiseen taustaan onesitelty selkeästi. Tutkimuksen tieteellinen tarkoitus onkuvattu hyvin. Kysymyksenasettelu on selkeä ja aiheenvalinta sekä työn rajaus on selkeästi perustelu suhteessakysymyksenasetteluun. Tutkimuseettiset näkökulmat onhuomioitu hyvin.
Teoreettinen lähtökohta ja käsitteistö on kuvattusyvällisesti. Kysymyksenasettelu on perusteltu erittäinselkeästi ja kriittisesti. Työn aihe on oivaltava ja työn rajauson selkeästi perusteltu suhteessa kysymyksenasetteluun.Tutkimuseettiset näkökulmat on huomioitu erinomaisesti.
2. Tutkimusalantuntemus jateoreettinenperehtyneisyyssekä kirjallisuu-den käyttö
Teoreettista taustaa on kuvattu suppeasti taiepätasapainoisesti ja osittain puutteellisesti. Näkökulmanvalinta ja käytetyt käsitteet soveltuvat osittain/heikostikäsiteltävään aiheeseen. Kirjallisuuden käyttö onyksipuolista, epävarmaa tai epätasaista, ja osoittaaniukkaa kirjallisuuden hallintaa ja/tai lähdekritiikinpuutteita.
Teoreettista taustaa on kuvattu hyvin. Näkökulman valintaja käsitteiden määrittely ovat työn teeman kannalta hyvätja tarkoituksenmukaiset. Tutkimuskysymysten kannaltaolennaista kirjallisuutta on käytetty monipuolisesti.Lähdekirjallisuudessa esiintyviä näkökulmia tarkastellaanja niistä tehdään synteesiä.
Työn teoreettinen tausta on kuvattu analyyttisesti japerustellen. Näkökulman valinta ja käsitteiden määrittelytyön teeman kannalta on oivaltavaa. Kirjallisuus on käytössätarkoituksenmukaisesti, ja sisältää tutkimuskysymystenkannalta oleelliset alkuperäislähteet. Lähdekirjallisuudessaesiintyviä näkökulmia tarkastellaan analyyttisesti ja niistätehdään onnistunutta synteesiä.
3 Aineisto,aineiston-hankintaja analyysit(=menetelmät)
Aineisto ja menetelmät on kuvattu niukasti. Valintojatutkimusmenetelmiksi on perusteltu puutteellisesti ja/taivalittu menetelmä soveltuu tutkimustehtävään vaintyydyttävästi. Aineiston hankintaa ja analyyseja on tehtyliian vähän tai liikaa. Teorian ja empiirisen työn yhteys onosoitettu heikosti. Tutkimuseettisiä periaatteita onhuomioitu vain vähän.
Aineisto ja menetelmät on kuvattu riittävällätarkkuudella. Valintoja tutkimusmenetelmiksi onperusteltu hyvin ja menetelmät soveltuvat hyvintutkimustehtävän ratkaisemiseen. Aineisto on työhönriittävä ja sopiva. Teorian ja empiirisen työn yhteys onosoitettu hyvin. Tutkimuseettiset periaatteet on huomioituhyvin aineiston keruussa, käsittelyssä ja/tai analyysissä.
Aineisto ja menetelmät on kuvattu ansiokkaasti.Valintoja tutkimusmenetelmiksi on perusteltu erinomaisestitiedostaen valintojen seuraukset. Aineistoa onerinomaisesti suhteessa kysymyksenasetteluun. Teoria jaempiria on yhdistetty erinomaisesti ja oivaltaen. Työssä onkaikilta osin käsitelty erinomaisesti tutkimuseettisiäperiaatteita.
4. Tutkimus-tulokset jaraportointi
Aineiston mahdollisuuksia on hyödynnetty niukasti.Tulokset on esitetty pintapuolisesti, tai jopa virheellisesti,tulosten ja tutkimuskysymyksen yhteys ei ole selkeä.Kuvien, taulukoiden ja tekstien välillä onepäjohdonmukaisuutta.
Tuloksissa vastataan tutkimuskysymyksiin. Aineistoa onhyödynnetty hyvin. Tulokset on esitetty loogisesti jaselkeästi. Kuvat, taulukot ja liitteet ovat selkeät ja tukevathyvin tekstiä.
Tulosten ja tutkimuksen tavoitteen yhteys on erinomaisenselkeä. Tulokset on esitetty kokonaisuutena tieteellistäkypsyyttä osoittaen. Tuloksissa tuodaan esiin tieteellisestiuutta. Ansiokkaasti itse koostetut kuvat ja taulukot tukevaterinomaisesti tekstiä.
5. Tulostentarkastelu(pohdinta) jajohtopäätökset
Tulosten tarkastelu on vähäistä ja keskittyy omiin tuloksiinja suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen jää niukaksi.Myös uusien tutkimusongelmien esittäminen jasovellusmahdollisuuksien pohdinta vähäistä. Tulostenluotettavuustarkastelu on puutteellista. Johtopäätöksetperustuvat saatuihin tuloksiin, mutta niitä on vähän.
Tutkimuksen olennaiset tulokset on nostettu esiin hyvinja niitä tarkastellaan suhteessa tutkimusalueenkirjallisuuteen, esitettyyn teoreettiseen taustaan ja omiintutkimuskysymyksiin. Tehdyt johtopäätökset ovatperusteltuja. Tulosten luotettavuustarkastelu on hyvää.Työssä pohditaan tulosten sovellusmahdollisuuksia.
Tulosten tarkastelu on erinomaista ja perustellun kriittistä,tulokset on liitetty tutkimusalueen kirjallisuuteen jateorioihin ansiokkaasti. Tuloksia osataan hyödyntäätarkastelussa kokonaisvaltaisesti ja tuoden esiin tieteellisestiuutta tietoa. Johtopäätökset vastaavat tutkimuskysymyksiinerinomaisesti. Tulosten luotettavuutta on arvioituperustellun kriittisesti. Uusia tutkimusongelmia esitetäänja/tai sovellusmahdollisuuksia pohditaan vakuuttavasti.
6. Tutkielmanrakenne,selkeys javiimeistely
Työ sisältää olennaisia asioita, mutta kokonaisuus onepätasapainoinen, useilta osin puutteellinen. Teksti onasiatyylistä, mutta kieliasussa on virheitä.Lähdeluettelossa ja/tai viittaustekniikassa on virheitä.Ulkoasu vastaa annettuja ohjeita. Havainnollistaminen(taulukot, kuvat ja liitteet) on tarkoituksenmukaista, muttaesitystapa on osittain epäselvä.
Työ sisältää oleelliset asiat loogisessa järjestyksessä jatutkielma muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.Teksti on täsmällistä ja oikeakielistä tieteellistä asiatyyliä.Kirjoittajan tieteellinen ajattelu näkyy tekstistä.Terminologiaa on käytetty asianmukaisesti. Lähdeluetteloja viittaustekniikka ovat pääosin moitteettomat.Havainnollistaminen on moitteetonta.
Kaikilta osin johdonmukainen ja selkeä tutkielmamuodostaa erinomaisen kokonaisuuden. Kielellinen ilmaisuja tieteellinen tyyli ovat moitteettomat. Tekstistä onnäkyvissä erinomaisesti tekijän tieteellinen ajattelu jasyvällinen ymmärrys. Terminologia, viittaustekniikka jalähdeluettelo ovat moitteettomat. Ulkoasu on huoliteltu.
7. Työskentelytutkielma-prosessinaikana
Opiskelijalla on ollut vaikeuksia itsenäisessä jatavoitteellisessa työskentelyssä prosessin eri vaiheissa jahän tarvitsee paljon tukea prosessin etenemisessä,menetelmien omaksumisessa ja ongelmienratkaisemisessa.
Opiskelijan työskentely on ollut tavoitteellista ja hyvinetenevää, opiskelijalla on itsenäinen ja osaava työote.Opiskelija osaa työskennellä sujuvasti osanatutkimusryhmää. Opiskelija ylläpitää ja noudattaatutkimussuunnitelmaa ja aikataulua.
Opiskelija on osoittanut erinomaisesti oma-aloitteisuutta jaitsenäisyyttä työskennellen samalla vastuullisesti osanatutkimusryhmää. Hän on vaivattomastiomaksunut/kehittänyt menetelmiä ja ollut luovaongelmanratkaisussa. Opiskelija on toiminut selkeäntavoitteellisesti ja päämäärätietoisesti.
* Arvosanat (2) TYYDYTTÄVÄ tai (4) KIITETTÄVÄ: Tutkielma ei täytä kaikkia seuraavan tason kriteereitä, yksi tai useampi ylemmän tason korostettu arviokriteeri ei toteudu.