työympäristö työterveyshuollon näkökulmastavuoden 2016 liikevaihto 5 690 milj. euroa 5 10 000...
TRANSCRIPT
Työympäristötyöterveyshuollonnäkökulmasta
Armi Terho
Tehtaanlääkäri
Outokumpu Tornio operations
7.2.2018
3.4.2018 2Kaikkien työtapaturmien taajuus, tavoite 2018: 4Toteutuma vuonna 2017 4,4
Turvallisuus
alkaa minusta.
Turvallisuus ennen
tonneja.
Ei
oikoteitä.
Kerralla
oikein.
Turvallisuusperiaatteemme
Turvallisuus ensin kaikissa toiminnoissa
3.4.2018 3
Tavoitteena nolla tapaturmaa
Poissaoloa vaatineet LTI-
tapaturmat 1/1000 000
oma henkilöstö ja
palvelutoimittajat
Tornion operaatiot
0
5
10
15
20
25
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 H12017
3
Ruostumatonta terästä on kaikkialla ja
lähes jokaiseen tarpeeseen
Lämmitys ja
ilmastointiÖljy ja kaasu Paperi ja sellu
Kemian-
teollisuusEnergia
Arkkitehtuuri ja
rakentaminen
Auto- ja kuljetus-
teollisuus
Ruoan ja
juomien
valmistus
Kodinkoneet
Ruostumaton
teräs on
• luja
• kestävä
• muokattava
• turvallinen
• kierrätettävä
3.4.2018 4
Toimintomme
Integroitu sulatto, kuuma- ja
kylmävalssaamo
Muut tehtaat
Kaivos
Palvelukeskus
Nyby
Kemi
TornioAvesta
Degerfors
Sheffield
Krefeld
DillenburgCalvert
San Luis Potosí
Richburg
Dahlerbrück
3.4.20
185
Vuoden 2016 liikevaihto 5 690 milj. euroa10 000 ammattilaista yli 30 maassa
Tuotemuodot
3.4.2018 6
Aihiot Musta kuumanauhaKirkas kuumanauha ja
kylmävalssattu nauhaKuonatuotteetFerrokromi
Torniossa
Outokumpu
KvarttolevyTarkkuus-nauha
Puoli-valmisteet
Tankoaihiot Tangot BetoniteräsOhuet tangot kiepillä
Hitsatut putket
TERVEYSASEMAN HENKILÖKUNTA• 3 työterveyslääkäriä
• 5 työterveyshoitajaa, joista yksi kaivoksella osa-aikaisesti
• 1 kuntoutussuunnittelija
• 2 työfysioterapeuttia
• 1 sihteeri
• 50% työajasta lakisääteistä työterveyshuoltoa (terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkyvyn varhainen tuki, ensiapuvalmiudesta huolehtiminen)
• 50% työajasta työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa
YHTEISTYÖTAHOT
• Linjaorganisaatiot
• HR
• Työsuojeluorganisaatio
• Työhygienia
• Kemikaaliasiantuntija
• Luottamusmiehet
9
• Työterveyshuollon toiminnan perusta, jatkuva prosessi
• Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen
vaaratekijöistä ja riskeistä ja henkilön
kuormittumisesta
• Tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista
ja annetaan korjausehdotuksia sekä tehdään
terveystarkastussuunnitelma
• Riskinarvioinnilla ja työpaikkaselvityksellä on yhteinen
tavoite: terveellinen ja turvallinen työympäristö
Työpaikkaselvitys
10
• Työturvallisuuslaki 738/2002, 8 ja 10 §
• Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 12 §
• Valtioneuvoston asetus hyvästä
työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013,
4 § ja 6 §
Työpaikkaselvityksen lainsäädännöllinen
perusta
4/3/2018 11
• Terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset tehdään
pääsääntöisesti 3-5 vuoden välein
• Koko tehdas jaettu terveysasemalla alueittain tiimeille
(työterveyshoitaja, fysioterapeutti ja työterveyslääkäri)
Terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset
12
• Riskienarviointi: työnantaja
• Työpaikkaselvitys: työpaikka (esimiehet ja
työntekijät), työsuojelu, työhygienia ja
työterveyshuolto yhdessä
• Terveydellisen merkityksen arviointi: työterveys-
huolto
Työnjako
13
▪ Perusteena työturvallisuuslaki (738/2002)
▪ haitta- ja vaaratekijöiden ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja poistaminen (työnantaja)
▪ haitallisen altistumisen ja kuormittumisen määrän ja laadun arviointi, työhygieeniset esim. melu- ja pölymittaukset (työnantaja)
▪ ellei haitta- ja vaaratekijöitä voida poistaa
työterveyshuolto arvioi niiden terveydellisen
merkityksen
Riskinarviointi ja -hallinta
14
• Fysikaaliset altisteet :
melu, tärinä, säteilyt, poikkeavat lämpöolot
• Kemialliset altisteet :
kemikaalit, pöly, kaasut, kuidut
• Biologiset altisteet :
bakteerit, homeet, sienet
• Fyysinen kuormitus ja ergonomia
• Henkinen (psykososiaalinen) kuormitus
• Tapaturmat /Turvallisuusjohtamisjärjestelmä
Altisteet, jotka arvioidaan työpaikkakäynnillä
4/3/2018 15
Terveysriskien luokittelu
Altistuminen, pitoisuus
työilmassaRiskiluokka
Suuri
yli 50 % HTP8h- arvostaMerkittävä riski A
Kohtalainen
10 – 50 % HTP8h- arvostaMahdollinen riski B
Vähäinen
alle 10 % HTP8h- arvostaMerkityksetön riski C
16 | April 3, 2018 | Armi Terho
Riskin suuruuden määrittäminenSeuraukset
Todennäköisyys
Vähäiset
-LYHYTKESTOISIA,
OHIMENEVIÄ
VAIKUTUKSIA
-ESIM. MUSTELMA,
PÄÄNSÄRKY,HAAVA
Haitalliset
-PITKÄKESTOISIA
OHIMENEVIÄ
VAIKUTUKSIA
-ESIM. VENÄHDYS,
REVÄHDYS, MURTUMA
Vakavat
-PYSYVIÄ TAI ERITTÄIN
PITKÄKESTOISIA
VAIKUTUKSIA
-ESIM.
LEIKKAUTUMINEN,
HALVAANTUMINEN,
SYÖPÄ
Epätodennäköinen
HARVOIN JA
EPÄSÄÄNNÖLLISESTI
Merkityksetön
riski
Ei toimenpiteitä
Vähäinen riski
Seuranta
Kohtalainen
riski
Toimenpiteitä
tarvitaan
Mahdollinen
TOISTUVASTI, MUTTA EI
SÄÄNNÖLLISESTI
Vähäinen riski
Seuranta
Kohtalainen riski
Toimenpiteitä
tarvitaan
Merkittävä riski
Toimenpiteet
välttämättömiä
Todennäköinen
USEIN JA
SÄÄNNÖLLISESTI
Kohtalainen
riski
Toimenpiteitä
tarvitaan
Merkittävä riski
Toimenpiteet
välttämättömiä
Sietämätön riski
Välittömät
toimenpiteet
19.11.2014 17
Fysikaalisten riskien luokittelu (BS 18004)
Seuraus/
todennäköisyys
Vähäiset
Ohimenevä lievä
sairaus, epämukavuus,
ärsytys, lievä
paleltuma, pieni
palovamma, ihon
punoitus
Haitalliset
Pitkäkestoisia vakavia
vaikutuksia, pysyvät lievät
haitat, palovammat,
kuulovaurio, hitsaajansilmä,
lämpöhalvaus, paleltuma
Vakavat
Pysyvät vakavat vaikutukset,
elämää lyhentävät sairaudet,
syöpäsairaudet, näön
menetys, sydänkohtaus
Epätodennäköinen
Altistumistasot
Alle 50 % raja-
arvoista
ei toimenpiteitä
(1. merkityksetön riski)
seuranta
(2. vähäinen riski)
toimenpiteitä tarvitaan
(3. kohtalainen riski)
Mahdollinen
Altistumistasot
50 - 100 % raja-
arvoista.
seuranta
(2. vähäinen riski)
toimenpiteitä tarvitaan
(3. kohtalainen riski)
toimenpiteet välttämättömiä
(4. merkittävä riski)
Todennäköinen
Altistumistasot
yli raja-arvojen.
toimenpiteitä tarvitaan
(3. kohtalainen riski)
toimenpiteet
välttämättömiä
(4. merkittävä riski)
välittömät toimenpiteet
(5. sietämätön riski)
Pääkkönen ja Rantanen (1955). Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta
Yksinkertainen riskien hallinta-
suunnitelma (standardista BS 18004)RISKITASO TOIMINTA JA AIKATAULU
MITÄTÖN Ei tarvita toimenpiteitä eikä dokumentoituja tallenteita
SIEDETTÄVÄ Ei tarvita lisää hallintatoimenpiteitä. On harkittava kustannustehokkuudeltaan
parempaa ratkaisua tai parannusta, joka ei aiheuta lisäkustannuksia. Valvontaa
tarvitaan sen varmistamiseksi, että hallintatoimenpiteitä ylläpidetään.
KOHTALAINEN On ryhdyttävä toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi, mutta torjuntakustannukset on
arvioitava huolella ja rajoitettava. Riskin vähentämisen toimenpiteet tulisi toteuttaa
määrätyn ajan kuluessa.
Jos kohtalaiseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla
tarpeen haitan todennäköisyyden tarkemmaksi toteamiseksi ja sen perusteella
parannettujen hallintatoimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi.
MERKITTÄVÄ Työtä ei tulisi aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Huomattavia voimavaroja voi
olla tarpeen varata riskin poistamiseen. Jos riski liittyy käynnissä olevaan työhön,
kiireelliset toimenpiteet tulisi toteuttaa.
SIETÄMÄTÖN Työtä ei tulisi aloittaa tai jatkaa ennen kuin on varmistettu, että riski on poistettu. Jos
ei ole mahdollista vähentää riskiä edes rajoittamattomilla voimavaroilla, työn tulee
pysyä kiellettynä.
18
4/3/2018 19
Työpaikka:
Arvioinnin kohde:
Päiväys:
Tekijät:
RISKIENARVIOINNIN YHTEENVETOLOMAKE Tämä lomake sisältää tarkistuslistat työpaikan tai työtehtävän vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja riskienarvioinnin dokumentoimiseksi. Lomakkeen loppuun on koottu ohjeita vaara/kuormitustekijäkartoituksen jälkeiseen riskienarvioinnin suorittamiseksi ja toimenpide-ehdotusten laatimiseksi. Lähde : ” Riskien arviointi työpaikalla työkirja ” , STM Työsuojeluosasto , Mervi Murtonen
Linkkejä :
STM, Työsuojelun oppaita ja ohjeita 14, Riskien arviointi http://www.stm.fi/Resource.phx/julkt/Julkaisu-2003.htx
4/3/2018 20
VAARA- TAI
HAITTATEKIJÄN
ESIINTYMINEN
TARKEMPI KUORMITUS-
TAI VAARATEKIJÄN
KUVAUS
Riski-
taso
(-, 1-5)
Aikaisemmat
toimenpiteet
TOIMENPITEET,
KEHITTÄMISEHDOTUS
Toteuttaja AIKATAULU VALMIS
FYSIKAALISET
VAARATEKIJÄT (F)
Melu
Jatkuva melu
Iskumelu
Häiritsevä ääniympäristö
Lämpötila ja ilmanvaihto
Työpaikan lämpötila
Yleisilmanvaihto ja kohdepoistot
Vetoisuus
Kylmät tai kuumat esineet, pinnat
Työskentely ulkotiloissa
Valaistus
Yleisvalaistus
Kohdevalaistus työpisteissä
Häikäisy ja heijastumat
Kulkuteiden turva- ja merkkivalaistus
Ulkovalaistus
Tärinä
Käsiin kohdistuva tärinä
Koko kehoon kohdistuva tärinä
Säteilyt
4/3/2018 21
4/3/2018 22
• 1) fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet
• 2) työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus
• 3) työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky (terveystarkastus)
• 4) työntekijän ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara
• 5) työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman ja väkivallan vaara ja uhka
• 6) työperäiset ja muut työhön liittyvät sairaudet
• 7) työaikajärjestelyt ; työ- ja palvelussuhdemuotoihin liittyvät vaarat ja haitat
• 8) työolosuhteiden ja henkilöstön muutostilanteet
• 9) henkilöstörakenne ja henkilöstön tila
• 10) työpaikan mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin (VATU, korvaava työ)
• Arvioidaan terveydellinen merkitys ja merkitys työkyvylle.
Työpaikkaselvityksen sisältö
VNa 708/2013 4 § (voimaan 1.1.2014) :
4/3/2018 23
• 1) fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet
• 2) työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus
• 3) työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky (terveystarkastus)
• 4) työntekijän ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara
• 5) työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman ja väkivallan vaara ja uhka
• 6) työperäiset ja muut työhön liittyvät sairaudet
• 7) työaikajärjestelyt ; työ- ja palvelussuhdemuotoihin liittyvät vaarat ja haitat
• 8) työolosuhteiden ja henkilöstön muutostilanteet
• 9) henkilöstörakenne ja henkilöstön tila
• 10) työpaikan mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin (VATU, korvaava työ)
• Arvioidaan terveydellinen merkitys ja merkitys työkyvylle.
Työpaikkaselvityksen sisältö
VNa 708/2013 4 § (voimaan 1.1.2014) :
4/3/2018 24
Työpaikkaselvitys
Työpaikkaselvityksessä tehdään arvio työn,
työympäristön ja työyhteisön
• terveysvaaroista ja – haitoista
• kuormitustekijöistä ja
koetuista haitoista
• voimavaroista
4/3/2018 25
Työpaikkaselvitys
Arvion perusteella tehdään
▪ johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja
työkykyyn vaikuttavista keskeisistä tekijöistä
= terveydellisen merkityksen arviointi
▪ ehdotukset ja suositukset terveysvaarojen
ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, työ- ja toimintakyvyn
ylläpitämiseksi sekä voimavarojen hyödyntämiseksi ja
työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi
4/3/2018 26
Työpaikkaselvitys
Yhdessä työpaikan kanssa
▪ sovitaan työpaikalla tehtävät toimenpiteet
▪ arvioidaan lisäselvitysten esim.
biomonitoroinnin tarve
▪ seurataan sovittujen toimenpiteiden
toteutumista ja vaikutuksia
Vaikuttavuus= tavoitteiden saavuttaminen
4/3/2018 27
Työpaikkaselvitysraportti
1) selvityksen kohde, tekijät ja ajankohta
2) selvityksen tavoite ja tarkoitus ; käytetyt selvitysmenetelmät
3) havaitut myönteiset asiat ja toimivat ratkaisut
4) keskeiset tulokset (havaitut vaara- ja kuormitustekijät)
5) johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä ja merkityksestä
työkyvylle
6) toimenpide-ehdotukset ja suositukset tärkeysjärjestyksessä
7) lisäselvityksen (suunnattu työpaikkaselvitys) tarve
8) palaute ja seuranta
Jakelu: työpaikka, johto, työsuojelu
4/3/2018 28
Altisteen terveydellinen merkitys
• työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto täydentää
työpaikan tekemää riskinarviointia tuottamalla
tietoa mahdollisista terveysriskeistä
4/3/2018 29
Altisteen terveydellinen merkitys
Arvioinnissa tarvittavat tiedot:
Altiste ja sen olomuoto, pitoisuus/määrä/taso,
altistumisaika ja –reitti, käytetty suojaus, käytetyt
työtavat, hygienia
4/3/2018 30
Altisteen terveydellinen
merkitys
• aiheuttaako työ erityisen sairastumisen vaaran ?
• onko erityiseen riskiryhmään kuuluvia?
• onko työssä tai toimialalla työperäistä sairastavuutta,
ammattitauteja ja niiden aiheuttajia?
• esiintyykö poikkeavaa tai työhön liittyvää sairastelua
tai oireilua?
❖ Tieto saadaan työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista,
sairausvastaanotolta, työhygieenisistä mittauksista
biomonitoroinnista kirjallisuudesta ja tilastoista.
4/3/2018 31
Esimerkki 1. Pölyt ja huurut
Haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo on pienin ilman
kemikaalipitoisuus, jonka arvioidaan voivan aiheuttavaa haittaa
tai vaaraa työntekijän terveydelle. (Työturvallisuuslaki 738/2002, STM asetus
557/2009).
HTP ilmoitetaan 8 tunnin (HTP8h), 15 minuutin (HTP15min) tai
hetkelliselle ilman epäpuhtauden pitoisuudelle altistumiselle.
Esimerkiksi: ruostumattoman teräksen hitsaus:
HTP Tavoitetaso
Hitsaushuuru, hengittyvä jae 1 mg/m3/ 8 h 0.1mg/m3/ 8 h
Kromi (VI) 20 ug Cr/m3/ 8 h 0.5ug Cr/m3/ 8 h
Nikkeliyhdisteet 100ug Ni/m3/ 8 h 2 ug Ni/m3/ 8 h
4/3/2018 32
Pölyt ja huurutTyöpaikkojen ilmassa oleva pöly sisältää erikokoisia
hiukkasia.
• Hengittyvä jae: hiukkaset jotka voidaan hengittää
nenän ja suun kautta. < 100 um
• Keuhkojae: hiukkaset jotka pystyvät kulkeutumaan
hengitysteissä kurkunpään alapuolelle.<10 um
• Alveolijae: hiukkaset jotka pystyvät kulkeutumaan
keuhkorakkuloihin (alveoleihin) asti.<4 um
4/3/2018 33
Pölyt ja huurutPitkäaikainen yli 10 % HTP -arvojen ylittävälle pölylle altistuminen ilman
suojavarusteita voi lisätä työperäisten hengitysteiden sairauksien riskiä ja
pahentaa jo olemassa olevia hengityselinsairauksia.
Nikkeli ja sen yhdisteet aiheuttavat ärsytysihottumaa sekä allergista
kosketusihottumaa. Metallisen nikkelin aiheuttama astma on harvinaista.
Kromi voi aiheuttaa allergista kosketusihottumaa.
Kromi ja nikkeli ovat syöpävaarallisia (keuhko- ja nenän sivuontelosyöpä)
Altistumistasot suomalaisessa ferrokromin ja ruostumattoman teräksen
tuotannossa ovat alhaiset, eikä ole todennäköistä, että työperäinen
altistuminen eri metalleille ja kemiallisille aineille lisäsi työntekijöiden
syöpäriskiä.
(M Huvinen; Cancer incidence among Finnish ferrochromium and stainless steel
production workers in 1967-2011: a cohort study)
4/3/2018 34
Pölyt ja huurut: suositukset• Hallin ilmastoinnin / kohdepoiston on oltava riittävä.
• Hallin lattioiden vesipesu säännöllisesti. Yleinen järjestys ja siisteys.
• Moottoroitu hengityssuojain hitsaus-, peitsaus- ja polttoleikkaustyössä.
• Huomio lähelläsi tehtävä hitsaus-, polttoleikkaus- ja peitsaustyö!
• Hengityssuojainten käyttö tarvittaessa
alle 2 tuntia/työvuoro: ”kärpäsmaski”
2 tuntia tai yli/työvuoro: puhaltimella toimivat suodatinsuojaimet
varustettuna P3 -luokan hiukkassuodattimella.
• Raskaana olevat työntekijät eivät saa altistua lainkaan syöpäsairauden vaaraa
aiheuttaville altisteille ja mangaanille. Ellei altistumista voida varmuudella välttää
teknisillä ratkaisuilla, on käytettäviä riittäviä henkilösuojaimia tai vaihdettava muihin
töihin.
Biomonitoroinnit arvioidun riskin mukaan (työterveyshuolto)
4/3/2018 35
Esimerkki 2. Melu
4/3/2018 36
Melu
Lähde: Sakari Junttila
4/3/2018 37
Aikarajat, jonka jälkeen kuulovaurion riski
on toistuvassa altistuksessa todennäköinen
Esimerkiksi altistuminen
30 minuutin ajan 97 dB(A)
melulle vastaa samaa
kuulovaurioriskiä kuin
altistuminen 85 dB(A)
melulle 8 tunnin ajan.
Tällöin ylempi toiminta-arvo
ylittyy, vaikka loppupäivä
työskenneltäisiin
hiljaisessa ympäristössä.
4/3/2018 38
Melu
Melun ylempi toiminta-arvo 85 dB(A) ylittyy hallissa. Lisäksi on merkittävää
impulssimelua. Altistumisajat vaihtelevat 1-7 h/työvuoro.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/melulaskin (desibelit ja aika!)
Johtopäätökset: melun aiheuttama terveysriski on merkittävä ja työ voi
aiheuttaa erityisen sairastumisen vaaran
Suositus: Kuulosuojainohjelman mukainen suojaus, kuulosuojainten käyttö aina
valvomon ulkopuolella. Työnantajan tulee laatia meluntorjuntaohjelma ja valvoa
kuulosuojainten käyttöä.
Terveysseuranta: Kuulotutkimus työhön tullessa ja sen jälkeen 3 v. ajan
vuosittain, jatkossa 3 v. välein
3.4.2018 39
Melun vaikutukset
4/3/2018 40
Kuulovaurioriskiä vastaavat
päivittäiset altistumisajat
3 dB :n kasvu merkitsee melu-
energian ja kuulovaurioriskin
kaksinkertaistumista
MELU
KuulovammaHenkinen
väsymys
Pidentynyt reaktioaika,
tilapäinen kuurous
Stressi
Sosiaalinen
eristäneisyys
Lisääntyvää poissaoloa,
psykosomaattisia oireita ym.
TAPATURMA
Meluntorjuntaohjelman laatiminen
• Meluntorjuntaohjelma on
työnantajan laatima suunnitelma
siitä, miten työntekijöiden
päivittäistä melualtistusta
vähennetään tai äänen
huippupainetta pienennetään.
• Siinä käsitellään kaikkia
työntekijöiden melulle
altistumisen kannalta merkittäviä
melua aiheuttavia tekijöitä.
• Työterveyshuollon vastuulla on
melulle herkkien ihmisten
tunnistaminen.
4/3/2018 43
Tavattuja haasteita:
Osataanko kiinnittää huomiota oikeisiin
asioihin?
Uskalletaanko puuttua?
Onko altistuminen todellista?
Ketkä altistuvat?
Pystytäänkö vaikuttamaan asenteisiin?
Käytetäänkö oikeita suojaimia ?
Käytetäänkö suojaimia oikein?
Työtavat?
Turvaton toiminta ja riskinotto?
4/3/2018 44
Melualtistus vakansseittain (HEG)
Vakanssi Mittausten lukumäärä
Mitattu melualtistus
Leq dB(A)
Impulssimelu Lpeak dB(C)
Riskiluokka
PROSESSIMIES (murskan, palarikastamon, jauhimon, hienorikastamon alueet)
10 83 - 93 143 A
ENNAKKOHUOLTOASENTAJA 4 79 - 91 - A
HUOLTO-/KORJAUSMIES (SÄHKÖ) 2 84 - 86 137 A
SÄHKÖ-AUTOMAATIOASENTAJA 4 73 - 83 - B
HUOLTO-/KORJAUSMIES (MEK) 7 78 - 88 - A
PÄIVÄMIES 1 86 - A
TYÖNJOHTAJAT 5 73 - 79 - C
Alempi toiminta-arvo (8h) 80 135
Ylempi toiminta-arvo (8h) 85 137
(-) impulssimelua ei esiintynyt tai se oli alle alemman toiminta-arvon
Asbesti –syöpävaarallinen altisteTyöterveyslääkäri Armi Terho
Työterveyshoitaja Elina Lääkkö
Outokumpu
15.9.2016
Asbestit• Vakavia terveyshaittoja hengitettynä
• Keuhkoihin kertyvä pöly voi aiheuttaa
pölykeuhkosairauden, asbestoosin, joka voi johtaa
keuhkosyöpään
• Syöpävaarallisia (keuhkosyöpä, mesoteliooma)
• Syöpävaarallisten aineiden luettelossa (TMp
898/1993)
• Altistuneet ilmoitettava ASA- rekisteriin
• Työilman sitova raja-arvo: 0,1 kuitua/cm3
S. Södervall, S. Junttila / Työsuojelun peruskurssi 201246
4/3/2018 47
Asbestikuitujen hallintaohjelma
Varmista - opetus ja ohjaus
Asbestikuituriskien
arviointi
Raportoi ja tarkista jos- merkittäviä muutoksia
- uusia tietoja
Seuraa altistumista ja
ilmapitoisuuksia
- vertaa enimmäispitoisuuteen
Toteuta riskien hallinta- altistuminen
- synty ja leviäminen
Käynnistä altistumisen
ja ilmapitoisuuksien
seurantaohjelma
Toteuta torjunta- tekniset ratkaisut
- hallinnolliset ratkaisut
- hengityksensuojaimet
Käynnistä terveyden
seurantaohjelma
MERKITTÄVÄ RISKIyli 50 % HTP / enimmäispitoisuus
MERKITYKSETÖN RISKIalle 10 % HTP / enimmäispitoisuus
MAHDOLLINEN RISKI10 - 50 % HTP / enimmäispitoisuus
Valvo
4/3/2018 48
Töissä, joissa henkilö altistuu asbestikuiduille tai joissa on
tapaturmaisen altistumisen vaara, tulee tehdä alkutarkastus ja
määräaikaistarkastuksia.
Työhygieenisten selvityksien mukaisesti nämä edellytykset
täyttyvät ja myös terveystarkastuksen keinoin on pyrittävä
haitallisen altistumisen ja siitä aiheutuvien terveysvaarojen
vähentämiseen sekä mahdollisten haittavaikutusten varhaiseen
toteamiseen.
Terveystarkastustarpeen arviointi
4/3/2018 49
• selvitys aikaisemmasta työhistoriasta ja altistumisesta asbestipölylle
• selvitys tupakointitavoista ja – historiasta
• selvitys työntekijän aikaisemmasta terveydentilasta ja hengitystieoireista
• tiedottaminen asbestipölyn ja tupakoinnin aiheuttamista vaaroista
• kliininen lääkärintarkastus, jossa kiinnitetään huomiota keuhkojen tilaan ja yleiseen suorituskykyyn
• spirometria
• keuhkojen röntgentutkimus, jollei ei ole käytettävissä edellisen vuoden aikana otettua keuhkojen röntgen kuvaa
• työntekijälle annetaan tietoa ja ohjausta asbestikuitualtistumisen aiheuttamista terveysvaaroista sekä altistumisen vähentämiseen tähtäävistä ohjeista.
• työntekijöiden sopivuutta arvioitaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää työntekijän edellytyksiin noudattaa työssä tarvittavaa tarkkuutta ja huolellisuutta sekä suojautumisohjeita.
• raskaana olevia ei pidä käyttää työhön, jossa on altistumista asbestille, jollei altisteetonta työtä ole järjestettävissä, on erityisäitiysvapaan hakeminen mahdollista
Työhönsijoitustarkastuksen sisältö
4/3/2018 50
• erityistä sairastumisen vaaraa oleville vakansseille tehdään määräaikaistarkastukset
3 vuoden väliajoin
• tarkastus sisältää työterveyshoitajan haastattelun, selvityksen nykyisestä
terveydentilasta ja oirekyselyn
• tutkimuksina spirometria ja tarvittaessa työterveyslääkäri tekee oireiden perusteella
lähetteen keuhkojen röntgenkuvaukseen
• ensimmäinen seurantakuvaus järjestetään 10 kuitutyövuoden kuluttua ja tämän
jälkeen työterveyslääkärin arvion perusteella (seurannassa riittää yleensä keuhkojen
PA-kuva)
Määräaikaistarkastukset
4/3/2018 51
• kohtalaisesti (10–25 kv) ja voimakkaasti (> 25 kv) altistuneita, ilman asbestin
aiheuttamia muutoksia, seurataan avoterveydenhuollossa kolmen vuoden välein
työuran päätyttyä
• mikäli kolmen seurantatutkimuksen jälkeen muutoksia ei ole todettavissa, voidaan
harkita seurantaväliksi joka 5. vuosi
• mikäli asbestin aiheuttamia muutoksia ei ole ilmennyt 30 vuoteen altistumisen
loppumisesta, voidaan seuranta lopettaa
• Mikäli tarkastuksissa tai tutkimuksissa nousee esille poikkeamia, niin
työterveyshuollosta ohjataan jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
Erikoissairaanhoito arvioi tarvittavat lisätutkimukset.
Muut suositukset
Esimerkkejä vaarallisista kemikaaleista Tornion
tehdasalueella• Myrkyllisiä: fluorivetyhappo, keraamiset kuidut
• Syövyttäviä: hapot, ammoniakkivesi, tietyt
puhdistusaineet
• Herkistäviä: tietyt puhdistusaineet, liimat
• Lisäksi: syttyviä, ärsyttäviä, haitallisia
S. Södervall, S. Junttila / Työsuojelun peruskurssi 201252
Tehdasalueen kemikaaleja
• KT-tietokannassa kemikaalinimikkeitä n. 1500
S. Södervall, S. Junttila / Työsuojelun peruskurssi 201253
Kemikaali Kulutus, t (2010)
Rikkihappo 11 500
Kalsiumhydroksidi 13 000
Typpihappo 3 500
Ammoniakkivesi 1 500
Natriumsulfaatti 2 700
Rikkidioksidi 1 000
Fluorivetyhappo 1 000
Natriumhydroksidi 500
Valssauöljyt 550
Voiteluöljyt ja –rasvat 300
Leikkuu- ja hiontanesteet 90
Liuotin- ja pesuaineet 18
4/3/2018
Erityisesti huomio seuraaviin aineisiin
• Myrkylliset aineet (H331, H311, H301)
• Syöpää aiheuttavat aineet (H350, H351)
• Lisääntymisterveydelle vaaralliset
• H350, H351 syöpävaaralliset
• H340, H341 perimävaurioita
• H360, H361 hedelmällisyys, vaara sikiölle
• H362 rintaruokinnassa vaara lapselle
• Allergiaa aiheuttavat (herkistävät)
• H334 hengitettynä
• H317 ihokosketus
• Syövyttävät (H314)
• Syttyvät (H220 – H228)
• Räjähtävät (H240, H241)
• Määrällisesti eniten käytettävät kemikaalit
• Päivittäin tai usein käytettävät kemikaalit
54Työsuojelun perusteet 2016
4/3/2018Työsuojelun perusteet 2016 55
Kemiallisten vaarojen vaikutuksia
Terässulaton metalli-altistumistutkimuksen välituloksiaPaula Jussheikki
Tornio operations - HSEQ
Outokumpu
29.9.2017
Näytteet kerätään menetelmillä, jotka vastaavat
hiukkasten tarttumista ihmisen hengitysteissä (depositio)
Kolme jaetta:
o Hengittyvä jae (inhalable) < 100 µm
o keuhkojae (thoracic) < 10 µm
o alveolijae (respirable) < 4 µm
4/3/2018 57
Työhygieeniset pölyjakeet (EN 481)
Mikrometri!
1 µm = 0,001 mm
Ihmisen hius
88,9 µm
= 0,0889 mm
2,54 µm
= 0,00254 mm
25,4 µm
= 0,0254 mm
Kuinka suuri on mikrometri?
Siitepöly
4/3/2018 58
• Ilmapölynäyte työpäivän ajalta hengitysvyöhykkeeltä
o Kuvastaa työpäivän aikaista keskimääräistä pitoisuutta hengitysvyöhykkeellä
• Hengittyvä jae (pölypit.+ 11 metallia: As, Co, Cr(II,III), Cr(VI), Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, Zn, Ti)
• Alveolijae (pölypitoisuus + 4 metallia: Cd, Cu, Mn, Ni)
• Biomonitorointi työpäivän päätteeksi
o Kuvastaa metallin tai sen aineenvaihduntatuotteen pitoisuutta elimistön nesteissä (virtsa, veri)
o Antaa arvion kokonaisaltistumisesta (hengitystiet, iho, ruuansulatuskanava)
o Täydentää työilman epäpuhtausmittauksista saatuja tuloksia
o Huomioi yksilöiden väliset erot altistumisessa ja imeytymisessä
o Antaa käsityksen suojautumisen tehokkuudesta
Altistumismittaukset: pöly ja sen sisältämät
metallit
4/3/2018 59
• Metallien kulkeutuminen, imeytyminen ja poistuminen elimistössä riippuvat sisään hengitettyjen hiukkasten ominaisuuksista, kuten niiden koosta, kemiallisesta koostumuksesta ja liukoisuudesta.
• Liukoisuuksissa on huomattavia eroja. Liukoisimmat kromi(VI)-yhdisteet imeytyvät keuhkoista n. 20-30 %, liukoiset nikkeliyhdisteet lähes täysin. Lyijy-yhdisteet (lyijyhöyryt, -huurut, -pölyt) imeytyvät keuhkoista hyvin. Mangaani imeytyy vain hienojakoisena pölynä alveoleista. Jotkut metallit imeytyvät tehokkaammin ruuansulatuskanavasta kuin keuhkoista.
• Suuremmat hiukkaset poistuvat hengitysteistä nopeammin kuin pienet (jos liukenemista ei oteta huomioon). Niukkaliukoiset yhdisteet poistuvat hitaasti (esim. kromi(III), nikkelioksidi) ja voivat kertyä keuhkoihin.
• Verenkierrossa lyijy on punasoluihin sitoutuneena (99 %). Pitoisuus puolittuu veressä n. 30-40 päivässä. Kerääntyy pidempikestoisessa altistumisessa elimistöön. Siirtyy luustoon, josta puoliintumisaika on n. 20 vuotta.
• Metallit erittyvät eri reittejä, esim. kromi ja nikkeli pääasiassa virtsaan.
Metallien käyttäytyminen elimistössä
4/3/2018 60
HTP-arvot 2016 STM:n asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016)
Yhdiste HTP8h (2016) HTP8h (muutokset 2012-14) HTP8h (2018)
Epäorgaaninen pöly, hengittyvä jae 10 Tarkastelussa
Arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet, arseenina 0,01
Koboltti ja sen yhdisteet, kobolttina 0,02 Tarkastelussa
Kromi ja sen yhdisteet, kromina 0,5
Rautaoksidi, rautana 5
Vesiliukoiset kromiyhdisteet (Cr(VI)), kromina 0,005 0,05
Mangaani ja sen epäorg. yhdisteet, mangaanina 0,2
Molybdeeni ja sen yhdisteet, molybdeenina 0,5
Nikkeli ja sen yhdisteet, nikkelinä 0,05 0,1 Tarkastelussa
Sinkki ja sen yhdisteet, kloridi-/oksidihuurut, Zn 1/2
Epäorgaaninen pöly, alveolijae Tarkastelussa
Alveolijakeinen Cd ja sen yhdisteet, kadmiumina 0,004 0,01 (hengittyvä jae 0,02)
Alveolijakeinen Cu ja sen yhdisteet, kuparina 0,02 0,1 (hengittyvä jae 1) Tarkastelussa
Alveolijakeinen Mn ja sen epäorg. yhdisteet, mangaanina 0,02
Alveolijakeinen Ni ja sen yhdisteet, nikkelinä 0,01 - Tarkastelussa
4/3/2018 61
• Kromi(VI)-yhdisteet: ärsyttäviä ja herkistäviä. Luokiteltu ihmiselle syöpää aiheuttavaksi ja
eräät kromaatit perimää vaurioittaviksi ja lisääntymiselle vaarallisiksi yhdisteiksi.
• Nikkeliyhdisteet: ihon ja hengitysteiden herkistyminen. Luokiteltu ihmiselle syöpää
aiheuttaviksi.
• Mangaani: lisääntymisvaarallinen, keskushermostovaikutukset.
• Lyijy ja sen yhdisteet: Vna 1335/2004 mukaan lyijyn ja sen johdannaisten voidaan arvioida
vaarantavan äidin ja sikiön terveyden. Keskushermostovaikutukset. Useat lyijy-yhdisteet
luokiteltu Suomessa syöpää aiheuttaviksi. Altistuminen lyijylle ja melulle voi aiheuttaa
kuulovaurion.
• Sinkki- ja kuparihuurut: metallikuume
Metallien terveysvaikutuksia
4/3/2018 62
Työterveyslaitoksen tuottamat ohjearvot
3(3)
Kromi (virtsa) Nikkeli (virtsa) Lyijy (veri) Mangaani
alveolijae
Alveoli-
jakeinen
pöly
Hengitty-
vä pöly
Altistumattomien
viitearvo,
biomonitorointi *
0,01 µmol/l 0,05 µmol/l 0,09 µmol/l
Tavoitetaso,
biomonitorointi
0,01 µmol/l 0,05 µmol/l niukkaliukoiset yhd.
Toimenpideraja
biomonitorointi
0,2 µmol/l 0,2 µmol/l vesiliukoiset yhd.
0,1 µmol/l niukkaliukoiset
yhdisteet
1,4 µmol/l
Tavoitetaso ilma /
8h
0,01 mg/m3 metalli, Cr(III)
0,0005 mg/m3 Cr(VI)
0,002 mg/m3 hitsaus 0,01 mg/m3
hitsaus
0,5 mg/m3 2 mg/m3
Nikkelialtistumisen tulkintamallia sovelletaan töihin, joissa voi altistua niukkaliukoisille nikkeliyhdisteille (esim. NiO)
* raskauden aikana toimenpideraja
4/3/2018 63
• Biomonitorointeja tehty yhteensä 33 henkilölle, joista x2 laimea näyte
• U-METSUP (virtsan kromi ja nikkeli) 31 kpl (tulematta 3 kpl) ja B-Pb (veren lyijy) 14 kpl
o U-Cr, kromi: 32 % (9/28) ylittää altistumattomien viitearvo (0,01µmol/l) / tavoitetason
• korkein 0,04 µmol/l (20 % toimenpiderajasta / STM:n viiteraja-arvosta)
o U-Ni, nikkeli: ei yhtään altistumattomien viitearvo (0,05 µmol/l) / tavoitetason ylitystä
• korkein 0,04 µmol/l (40 % niukkaliuk. yhd. toimenpiderajasta/STM:n viiteraja-arvosta)
o B-Pb, lyijy: 64 % (9/14) ylittää altistumattomien viitearvon (0,09 µmol/l)
• korkein 0,31 µmol/l (22 % STM:n viiteraja-arvosta)
Biomonitorointinäytteiden tulokset 1(2)
4/3/2018 64
Biomonitorointinäytteiden tulokset 2(2)
Pitoisuus µmol/l Vakanssi Työtehtävät Hengityksen-
suojain
0,02 JVK1 valaja 1- ja 2-valajan kenttätyöt 3M QL 6503- puolinaamari
0,02 JVK1 vuorottaja 1-valajan kenttätyöt, välialtaan teko 3M QL 6503- puolinaamari
0,02 Koneasentaja alkupää * CRK kuonapataovi. Ei käyttänyt
0,02 Sähköasentaja alkupää Uuni ja muuntajakierrokset Uvex silv-air
0,18 Koneasentaja alkupää * CRK kuonapataovi Ei käyttänyt
0,15 Koneasentaja loppupää JVK1 polttoleikk.koneen tarkastus Uvex silv-air
0,11 VKU1-sulattaja (kenttä) Uunin panostus ja massaus x2 3M QL 6503- puolinaamari
0,04 SA2 päivämies Senkan kunnostus ja ruisk., savukaasulait. huoltokrs. Uvex silv-air 3310
0,04 Koneasentaja loppupää SA2 laappakoneen moottorin vaihto. Ei käyttänyt
0,03 Koneasentaja alkupää VKU2 romujunatelit Uvex silv-air 3310
0,02 VKU2 sulattaja (kenttä) Uunin masssaus, tark., elektrod. vaihto Ei käyttänyt
0,31 VKU2 sulattaja (kenttä) * (vuorottaja). Massan laittoa ja huoltotöitä 3M QL 6503- puolinaamari
0,25 VKU2/AOD2 päivämies Tasojen siistimistä, seosainekierros. Ei käyttänyt
0,18 Koneasentaja alkupää VKU2 romujunatelit Uvex silv-air 3310
0,16 Aluetj. Alkupää Seosainekrs, sulaton esittelykrs, VKU2-kuumahiomo Ei käyttänyt
0,15 SA2 päivämies Senkan kunnostus ja ruisk., savukaasulait. huoltokrs. Uvex silv-air 3310
U-Cr 0,02 Sähköpäivystäjä CRK-vaakakuumen. 0,5 h VKU2 paukkunosturi 1,5 h Mark 32
B-Pb 0,11 Konepäivystäjä * Molemmilla linjoilla CRK, VKU2, korjaamo, SA2 Ei käyttänyt
* vapaa-ajan hits./rälläk.
L2
B-Pb
L1
U-Cr
B-Pb
U-Cr
4/3/2018 65
4/3/2018 66
4/3/2018 67
Kiitos!