Uskonnon tilaKpl 1: Mikä ihmeen uskonto?

Uskonto sanana religio: relegere ’lukea uudelleen’

perinne, jota siirretään ihmiseltä toiselle religare ’sitoa kiinni tiukasti’

jumalten ja ihmisten välinen side dharma (hindulaisuus, buddhalaisuus)

Velvollisuus, laki, elämänohje, hyve - moraaliperiaate, joka säätelee kaikkea elämää dini (arabia)

”alistumista” Jumalalle zongijiao (kiina)

opetusten perintö (perinteen kunnioitus, hyvä elämä toisten kanssa) usko (suomi)

johonkin asiaan uskomista, jonkin totena pitämistä

Pyhä ennen ja nyt. Suomen kielessä pyhä on merkinnyt määrättyä aluetta, joka on asetettu

erilleen muusta elinympäristöstä. Sanaa on esihistoriallisella ajalla käytetty adjektiivina, jonka avulla asutusyhteisöt ovat

määrittäneet asiaa, esinettä, ilmiötä, maa-alueen rajaa ja merkkipaikkaa luonnossa samoin kuin aikaa, eläintä, henkilöä, joka on "erotettu", "rajattu", "kielletty", "kartettava", "vaarallinen" tai "epäpuhdas".

Kristinuskon maahantuonnin myötä pyhä-termin merkitys muuttui. Pyhä muuntui tarkoittamaan Jumalaa varten muusta erotettuja asioita, ilmiöitä ja henkilöitä; esim. luomiskertomuksen lepopäivää, sunnuntaita sekä pyhimyksiä, vainajia, kirkko- ja hautausmaata, paastoaikaa ja -ruokaa.

Pyhä-termin vanhaan merkityssisältöön kuulunut rajan ajatus muuttui moraaliseksi rajaksi; sen uudeksi kielelliseksi merkiksi muovautui käsite synti, jolla "kielletty", "epäpuhdas" ja "vaarallinen" pyrittiin sulkemaan ulos sekä ajattelusta että käyttäytymisestä.

(Lähde: Veikko Anttonen, http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/anttonen.html)

Pyhää voi tarkastella yhteisöllisesti

pyhiin paikkoihin liittyy sääntöjä ja käyttäytymisnormeja pyhä liittyy usein luonnonpaikkoihin, jotka ovat elinkeinon tai sosiaalisen elämän

kannalta tärkeitä yksilöllisesti

pyhä perustuu viime kädessä yksilöllisille tunteille käsitteenä

pyhä on olosuhteista riippumaton, erillään oleva todellisuus pyhä on tuntematonta, selittämätöntä, tuonpuoleista

Välitehtävä: minulle pyhää on… Mieti, mikä sinulle on pyhä tai siihen verrattava asia. Miksi ja miten asiasta on tullut sinulle pyhä? Onko asian pyhyys tähän hetkeen sidottu, vai uskotko, että se tulee

olemaan pyhä sinulle jatkossakin? Oletko valmis puolustamaan omaa pyhää asiaasi? Loukkaako sinua, jos

muut eivät kunnioita sitä? Haluaisitko, että kaikki ajattelisivat siitä samoin?

Uskonnon viisi ulottuvuutta: Uskonnosta on erotettu viisi ulottuvuutta:1) Tunnetaso: uskonto on kokemuksia ja elämyksiä.2) Tiedollinen ulottuvuus: käsityksiä, uskomuksia ja oppeja.3) Käyttäytymistaso: rituaalit, juhlat, rukoukset…4) Yhteisö: sosiaalinen ulottuvuus; arvot ja normit.5) Kulttuuri: yhteiset esineet, toiminta ja symbolit.

Mieti parisi/ryhmäsi kanssa, mitä esimerkkejä kristinuskosta Suomessa keksit eri kategorioista!

Uskontojen maailma

Etniset uskonnot Heimo- tai kansakohtaisia Ei voi erottaa ympäristöstään Yhden kansan historia

Alkuperäiskansojen uskonnot Kutsutaan myös luonnonuskonnoiksi tai varhaiskantaisiksi uskonnoiksi. Yhteisiä piirteitä riitti, myytti, magia, pyhä, tabu, panteismi, samaanit… Usko korkeampaan henkeen, henkiin tai olentoihin. Uskonnollinen perinne suullisessa  muodossa. Palvontamenot. Yhteys luontoon. Heimouskonto.

Perustetut uskonnot

Liittyvät historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin.

Kristinusko Islam Buddhalaisuus http://oppiminen.yle.fi/uskonnot-elamankatsomus/buddhan-jalanjaljilla

Maallistuva maailma Sekularisaatio

Uskonnon merkitys vähenee. Vahvinta kristinuskon perinteisillä alueilla.

Onko maallistuminen uhka? Kirkon merkitys ei välttämättä vähene, vaan muuttuu. Usko muuttuu yksityisemmäksi.

Kansalaisuus nousee uskonnon rinnalle. Tärkein pyhä on oma kansa. Puolustusvoimain rituaaleissa uskonnollisia elementtejä.

Fundamentalismi Latinan ’perustusta’ ja ’pohjaa’ merkitsevä fundamentum:

ideologia, joka lähtee siitä olettamuksesta, että jokin ajatusten lähde on erehtymätön ja täydellinen. Nykymaailmassa globalisaation aiheuttama turvattomuus saattaa

synnyttää fundamentalistista ajattelua – edes jonkun halutaan pysyvän ennallaan.

Esimerkkejä fundamentalismista

Case: Isis Isis eli Irakin ja Suur-Syyrian islamilainen valtio on Irakissa syntynyt

sunnimuslimien ääriliike (tunnettiin alun perin Irakin al-Qaidana, mutta on sittemmin irtautunut emojärjestöstään). Kesäkuussa Isis ilmoitti vaihtaneensa nimensä Islamilaiseksi valtioksi.

Rikastunut muun muassa myymällä laittomasti öljyä valtaamiltaan öljykentiltä. Isisin kerrotaan ansaitsevan $8M/kk kiristyksellä – kiristyksen kohteena on

paikallinen liike-elämä. Isis nimittää itse suojelurahoja ”vallankumousveroksi”. Ansainnut 65 miljoonaa dollaria tähän mennessä panttivankien sieppaamisilla. Ideologiana on taistella ”vääräuskoisia” vastaan. Jopa yli 20 000 taistelijaa. Aivopesee jäsenensä hirmutekoihin, kuten mestaamaan ihmisiä, polttamaan

uhreja elävältä ja osallistumaan joukkoraiskauksiin. Vastineeksi värvätyn kaikista tarpeista huolehditaan. Hänen ei tarvitse itse

ajatella lainkaan.

Kalifaatti Isisin julistama islamilainen valtio eli kalifaatti kattaa liki koko Syyrian sekä

Irakin keski- ja pohjoisosat, lukuun ottamatta Irakin kurdialuetta. Kalifaatin pääkaupunkina Isis pitää Pohjois-Syyriassa sijaitsevaa Raqqaa. Termillä kalifaatti viitataan profeetta Muhammedin aikaan ja sitä

seuranneeseen ajanjaksoon vuosina 632–661. Tuolloin hallinneiden kalifien aikana islam levisi vaatimattomista lähtökohdista nopeaan tahtiin laajalle: nykyisen Iranin kaukaisimmista perukoista nykyisen Libyan rannikolle.

Ääri-islamistit ihannoivat tuota aikakautta ja sanovat olevansa sen elävöittäjiä – ovathan jihadistit taas saaneet haltuunsa laajahkon maa-alueen.

Isisin tavoitteena on levittää valtaansa, ensin Jordaniaan, Palestiinaan ja Libanoniin, ja lopulta koko islamilaiseen maailmaan.

Miksi nuoret liittyvät? 1. selitys:

Aivot aikuistuvat vasta noin 25-vuotiaana. Nuoren aivot arvostavat välitöntä mielihyvää enemmän kuin aikuisen.

Riskinotto ja elämyshakuisuus ovat teinivuosina huipussaan. Siksi kontrollijärjestelmä saattaa hetken huumassa pettää.

2. selitys: Tutkituista uusien uskonnollisten liikkeiden, kulttien tai lahkojen jäsenistä valtaosa on liittyessään ollut tavallisia nuoria keskellä jotakin henkilökohtaisesta kriisiä.

3. selitys: Juuri sopivaan saumaan kohdalle osuu tietynlaista materiaalia ja ihmisiä. Samanmielisten ikätoverien löytäminen on tärkeää.

Usko ja tiedeKpl 3

Uskonto vai tiede? Uskonto ja tiede? Maailmankuva: kokonaisnäkemys ajasta ja maailmasta omassa

kontekstissa. Ennen tieteilijöillä oli usein uskonnollinen maailmankuva. Nykyisin uskontoa pidetään yksityisasiana – ei tarvitse kertoa, millainen

tausta on.

Ovatko uskonto ja tiede sovitettavissa yhteen? Lue kaksi artikkelia ja valmistele niistä puolesta/vastaan –keskustelu parisi

tai ryhmäsi kanssa. Valmisteluaika ~20 min, esitysaika 3-8 min.