utajärven koulun turvallisuussuunnitelma · 2016-01-15 · 6 4.kiinteistön tietoja ja...

Sisällys

Utajärven koulun

turvallisuussuunnitelma

TIIVISTELMÄ Kuinka varaudut ja toimit

poikkeustilanteissa

1

OSA I KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA

1. Pelastussuunnitelman päivitys, jakelu ja hyväksyminen

Pelastussuunnitelma tarkastetaan kerran vuodessa sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa.

Suunnitelman vuosittaisen päivittämisen tai kertaluontoisten päivitysten jälkeen suunnitelmaan

tehdyistä muutoksista ilmoitetaan kiinteistön edustajille ja käyttäjille. Turvallisuustiedottaminen

voidaan toteuttaa mm. turvallisuusohjeiden ja pelastussuunnitelman perehdytyskoulutuksen

muodossa.

Pelastussuunnitelman päivitettäviä tietoja ovat mm:

Kiinteistön turvallisuustasossa tapahtuvat muutokset: riskien arvioinnin ja varautumisen päivitys

Turvallisuushenkilöstön yhteystiedot

Kiinteistöhuollon / kiinteistönhoitajan yhteystiedot

Kiinteistössä toimivien yritysten perus- ja yhteystiedot

Suojaustasossa tapahtuvat muutokset

Turvallisuustekniikan muutokset, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset

Kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä

Kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa

Pelastussuunnitelman päivitys ja jakelu

Päivittäminen

Pelastussuunnitelman päivittämisestä vastaavat

kiinteistön omistaja ja haltija sekä kiinteistössä

toimivat.

Jakelu

Pelastussuunnitelma on luettavissa

pelastusvalvoja-verkkopalvelussa. Lisäksi

pelastussuunnitelma ja keskeiset

turvallisuusjärjestelyt käydään läpi

henkilökunnan kanssa palavereissa.

Kiinteistön turvallisuuteen liittyvät

turvallisuusasiakirjat

Kameravalvonnan rekisteriseloste

Turva - ja merkkivalaistuksen kunnossapito-

ohjelma

Ilmoitustaulujen turvallisuusohjeet

Huoneisto- ja tilakohtaiset hätäpoistumisohjeet

Räjähdyssuojausasiakirja (RSA)

Savunpoistojärjestelmän kunnossapito-ohjelma

2

2. Dokumentista

Pelastussuunnitelman tehtävänä on kehittää riskien tunnistamista, tapaturmien ja onnettomuuksien

ehkäisyä ja varautumista onnettomuustilanteisiin sekä ohjeistaa niissä toimimiseen. Ensimmäiseksi

on hyvä tutustua pelastussuunnitelmassa mainittaviin termeihin.

Alkusammutuskalusto

Palonalkujen sammutusvälineistö, joka on helposti käyttöön otettavissa; esimerkiksi pikapaloposti,

käsisammutin ja sammutuspeite

Automaattinen paloilmoitin

Laitteisto, joka automaattisesti ja välittömästi ilmoittaa alkavasta palosta paikallisesti ja

hätäkeskukseen. Paloilmoitin antaa myös ilmoituksen toimintavarmuutta vaarantavista vioista

Automaattinen sammutuslaitteisto

Tulipalon sammuttamiseen tarkoitettu automaattisesti toimiva laitteisto

Kokoontumispaikka

Ennalta määrätty alue rakennuksen ulkopuolella, jonne siirrytään hätätilanteessa (tulipalo tai muu

evakuointia vaativa tilanne)

Palo-osasto

Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai

muulla tehokkaalla tavalla

Palo-ovi

Osastoiva rakennusosa. Palo-oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva tai palon sattuessa

oven sulkevin laittein varustettu. Ovi sulkeutuu itsestään yleensä ovipumpun avulla

Palovaroitinjärjestelmä

Laitteisto, joka palon sattuessa antaa ilmoituksen vain paikallisesti, ei hätäkeskukseen

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa vastuuhenkilöitä, henkilökuntaa ja oppilaita

tulipalojen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä sekä henkilöturvallisuusriskien

poistamisessa. Suunnitelmassa annetaan ohjeita ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai

onnettomuustilanteen sattuessa. Pelastussuunnitelma laaditaan kiinteistössä toimivia varten

Pelastustie

Hälytysajoneuvoille varattu ajotie tai -yhteys lähelle rakennusta. Pelastustie on pidettävä aina

esteettömänä

Poistumisopaste

Kyltti tai valo, joka osoittaa uloskäytävän tai varatien sekä poistumissuunnan

3

Poistumisreitti

Rakennuksen ulkopuolelle, maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle johtava reitti. Reitti

merkitään asianmukaisin opastein ja valaistaan tarvittaessa

Riskianalyysi

Keino selvittää toimintaa uhkaavat riskit ja arvioida niitä

Räjähdysvaarallinen tila (Atex)

Tila, jossa syttyvät aineet voivat aiheuttaa räjähdysvaaran. Räjähdysvaarallisia tiloja ovat esimerkiksi

purupoistotilat ja maalaamot

Savunpoisto

Savunpoistolla tarkoitetaan palossa syntyvän savun ja lämmön poistamista rakennuksesta.

Savunpoistolla pyritään palon rajoittamiseen, turvalliseen poistumiseen rakennuksesta ja sammutus-

ja pelastustehtävien helpottamiseen

Savunpoistoluukku

Savunpoiston helpottamiseksi asennettu avattava luukku

Tulityö

Työtä, jossa syntyy kipinöitä tai, jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja, joka aiheuttaa

palovaaran. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat mm. eristettävän alustan kuivaaminen liekillä

tai kuumalla ilmalla ja bitumin kuumentaminen bitumipadassa

Turvallisuushenkilöstö

Tiloihin nimetty henkilöstö, joka koostuu mm. kiinteistön johdosta, tilojen

turvallisuusyhteyshenkilöistä ja teknisten laitteiden vastuuhenkilöistä

Turvallisuusmateriaali

Koostuu henkilökohtaisista suojaimista, ensiapu- ja alkusammutusvälineistä ja pelastustyöhön

soveltuvista työkaluista. Lisäksi turvallisuusmateriaaliin luetaan kuuluvaksi väestönsuojan materiaali

Turva- ja merkkivalaistus

Merkkivalojärjestelmä, joka opastaa rakennuksessa olevien henkilöiden poistumista

poistumistilanteessa

Uloskäytävä

Poistumisalueelta suoraan ulos johtava ovi, jonka kautta turvallinen poistuminen on hätätilanteessa

mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle

Varatie

Uloskäytävää vaikeakulkuisempi reitti (esim. ikkuna tai parveke), jota pitkin on mahdollisuus päästä

turvaan joko omatoimisesti tai palokunnan avustamana

4

Väestöhälytin

Suuritehoinen hälytin, jonka avulla voidaan tiedottaa väestöä uhkaavasta vaarasta joko yleisellä

vaaramerkillä tai kuulutuksella

Suunnitelman päivityshistoria

Toimenpide Suorittaja Pvm

Pelastussuunnitelma laadittu Henna Siitonen 14.04.2015

3. Pelastussuunnitelman perusteet

Suunnitelman tarkoitus

Pelastussuunnitelman tehtävänä on kehittää riskien tunnistamista, tapaturmien ja onnettomuuksien

ehkäisyä ja varautumista onnettomuustilanteisiin sekä ohjeistaa niissä toimimiseen.

Pelastussuunnitelma on keino selvittää kiinteistöä ja sen käyttäjiä uhkaavat riskitekijät. Suunnittelun

avulla voidaan ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen ja luoda edellytykset oikealle toiminnalle

onnettomuustilanteissa. Pelastussuunnitelman tarkoitus on edistää henkilöturvallisuutta, vähentää

taloudellisia menetyksiä ja turvata keskeytymätön toiminta kiinteistössä.

Tämä pelastussuunnitelma kattaa kiinteistön pelastuslain 379/2011 sekä pelastusasetuksen

vaatimukset kiinteistön omatoimisesta varautumisesta.

Kiinteistön omatoimisen varautumisen keinoin ja viranomaistoiminnan menetelmin kohteessa

pyritään vähentämään tulipalojen, tapaturmien ja muiden vaaratilanteiden määrää siten, että

terveys, omaisuus, ja puhdas ympäristö sekä viihtyisä ja turvallinen ympäristö kyetään turvaamaan

kaikissa olosuhteissa sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Suunnitteluvelvoite

Pelastuslaki 379/2011 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 405/2011 määrittelee ne kohteet,

joihin tulee laatia pelastussuunnitelma.

Suunnitelman sisältö

Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan

kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai

kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien

vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma.

Suunnitelmassa tulee olla vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmä, kuvaus rakennuksen ja

toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä, kuvaus kiinteistössä toimiville annettavista

ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi, sekä

selvitys muista mahdollisista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Lisäksi suunnitelmassa on selvitettävä, miten pelastuslain mukainen omatoiminen varautuminen

toteutetaan poikkeusoloissa.

5

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla

asianomaisen kiinteistön käyttäjille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman

toimeenpanoon.

Tämän pelastussuunnitelman ensimmäisellä sivulla on kuvaus pelastussuunnitelman jakelusta ja

tiedottamisesta.

6

4. Kiinteistön tietoja ja yhteystiedot

Kohteen nimi Utajärven koulu

Kohteen osoite Laitilantie 8, 91600, Utajärvi

Kohteen käyttötapa Koulurakennus

Rakennusvuosi 1951 / 2011

Kunta Utajärvi

Y tunnus -

Rakennusluokitus pääluokka Opetusrakennukset

Rakennusluokitus alaluokka Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset

Kuvaus rakennuksen toiminnasta

Utajärven koulussa toimii Utajärven yhtenäinen

peruskoulu ja lukio. Peruskoulu jakaantuu

kahteen hallintoalueeseen: alakouluun, jossa

ovat oppilaat esiluokilta viidenteen luokkaan ja

yläkouluun kuudennesta yhdeksänteen

vuosiluokkaan. Oppilaita Utajärven koulussa on

yhteensä noin 420 ja henkilökuntaa noin 45.

Kiinteistöön kuuluu kaksirakennusta.

Päärakennuksessa on peruskoulun ja lukion tilat.

Piharakennuksessa on teknisen työn tilat.

Kiinteistöhuolto Asko Repola

Kiinteistöhuollon puhelin 050 349 4692

Kokoontumispaikka Urheilukenttä

Varakokoontumispaikka

Tarvittaessa siirtyminen turvallisempaan

paikkaan/pelastuslaitoksen osoittamaan

paikkaan

Sähköpääkeskus Päärakennuksen Ahmatien puoleisessa

päädyssä, käynti ulkoa

Veden pääsulku Kellarissa (vanha puoli)

Lämmönjakohuone Kellarissa (vanha puoli)

Ilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilma

7

Ilmanjakovaihdon katkaisu

IV-konehuoneista ja/tai laitekohtaisesti. Uudella

puolella IV-hätäseispainike pääoven

tuulikaapissa.

Väestönsuojan sijainti Laajennus osa (uusi puoli)

Rakennusten lukumäärä 2

Lämmitysjärjestelmä ja lämmönjakotapa Kaukolämpö

Pelastussuunnitelman on laatinut: Safetum yhteistyössä kiinteistön edustajien kanssa

p. 041 4675401

Kiinteistön rakennukset

Talon nimi Päärakennus

Käyttötarkoitus Koulurakennus

Kerrokset 3

Porraskäytävien lkm 4

Kuvaus rakennuksen toiminnasta Päärakennuksessa toimivat alakoulun luokat 0-5

sekä yläkoulun luokat 6-9 ja lukio.

Talon nimi Teknisen työn rakennus

Talotyyppi Teknisen työn tila

Kerrokset 1

Kuvaus rakennuksen toiminnasta

Rakennuksessa toimii teknisen työn tilat, jotka

ovat sekä koulun opetuskäytössä että

iltakäytössä (kerhot).

8

Kiinteistön turvallisuudesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot

Turvallisuusjohtaja Tapani Blomster, Rehtori

Yritys Utajärven kunta

Puhelin 08 587 557 15 / 050 5673 335

Sähköposti [email protected]

Kiinteistöhuolto Asko Repola

Puhelin 050 349 4692

Päivystys Utajärven kunta, Kiinteistöhuolto

Turvallisuusjohtajan varahenkilö Erkki Väänänen, Rehtori

Puhelin 08 5875 5714 / 050 3047 102


Tehtävä Sammutinhuolto

Yritys Kiinteistöhuolto, Tekniset palvelut

Yhteyshenkilö Asko Repola

Puhelin 050 349 4692

Tehtävä Turva- ja merkkivalaistuksen hoitaja



Puhelin 050 349 4692

Tehtävä Tulityöluvat

Yritys Utajärven kunta, Tekniset palvelut

Puhelin 08 5875 5700 (vaihde)

Tehtävä Pelastussuunnittelu

Yritys Safetum Oy

9

Puhelin 041 4675401


Muut turvallisuusyhteyshenkilöt

Turvallisuusvalvoja Asko Repola, kiinteistönhoitaja

Puhelin 050 349 4692

Turvallisuusvalvoja Arto Holappa, Opettaja

Puhelin 050 430 8942

Turvallisuusvalvoja Kaarina Huovinen, kouluterveydenhoitaja

Puhelin 08 5875 6262

Turvallisuusvalvoja Anne Hamari, emäntä

Puhelin 050 444 1188

10

Hätänumerot ja muut viranomaisyhteydet

YHTEYSTIEDOT

Pelastuslaitos 112 (Yleinen hätänumero)

Ambulanssi 112 (Yleinen hätänumero)

Poliisi 112 (Yleinen hätänumero)

Rikosuhripäivystys Auttava puhelin 0203 16116

Puhelimessa päivystetään ma-ti klo 13-21 ja ke-pe klo 17-21. Se tarjoaa

rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka

ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä.

Myrkytystietokeskus 09-471977 tai 09-4711

Hätänumero 112 Palokunta, sairaankuljetus ja poliisi

11

Liittyminen kunnan väestönsuojelun ja pelastustoimen järjestelmään

Pelastusviranomainen antaa poikkeusolojen johtokeskustiedot toimeenpanovaiheessa.

Väestöhälytinjärjestelmää kokeillaan jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina kello

12.00. Hälyttimien äänet on tarkoitettu kuulumaan ainoastaan ulkoalueella.

Alueesi pelastustoimen yhteystiedot

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

Pikkukankaantie 2, Oulu

(08) 558 410 (vaihde)

Fax: (08) 557 2580

Onnettomuuksien ehkäisy

Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas puh. 044-703 8608

Pelastuslaitoksen verkkosivut

http://pelastuslaitos.ouka.fi/index.php

Pelastusjohtaja

Pelastusjohtaja Petteri Helisten

Kiinteistön vakuutusturva

If

puh. 010 191 515

http://www.if.fi

http://pelastuslaitos.ouka.fi/index.php

http://www.if.fi/

12

TULITÖIDEN PALOTURVALLISUUS

Määritelmät

Pelastuslain mukaan ryhdyttäessä tulitöihin on huolehdittava riittävistä varotoimista.

Tulityöt ja noudatettavat ohjeet

Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka

aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt,

kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu

laikkaleikkaimella. Tilapäisellä tulityöpaikalla työskentelevältä ja tulityöluvan myöntäjältä

edellytetään tulityökorttikoulutusta. Kiinteistössä tehtävissä tulitöissä noudatetaan standardia SFS

5900 ja vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita.

Vähäisen palovaaran työt

Vähäisen palovaaran työt ovat töitä, joissa tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen. Vähäisen

palovaaran töitä ovat esimerkiksi sähköjuotostyö ja kuuman ilman käyttö (enintään 200°C)

olosuhteissa, joissa tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen koko työn ajan. Näissä töissä ei

edellytetä tulityölupaa, eikä tulityökorttikoulutusta.

Katto- ja vedeneristysalan tulityöt

Katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ovat vedeneristystyöt, joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä

ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä ovat esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai

kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja vedeneristysten kuumentamalla

tapahtuva kiinnitystyö sekä näihin töihin liittyvät välttämättömät aputyöt, joissa syntyy kipinöitä.

Töiden suorittamiseen edellytetään kiinteistön edustajan tulityölupaa ja työntekijältä sekä luvan

myöntäjältä katto-ja vedeneristysalan tulityökorttikoulutusta

Tulityösuunnitelma

Tulityösuunnitelma on kirjallinen suunnitelma tulitöiden sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöiden

turvallisesta tekemisestä. Kiinteistössä voidaan noudattaa urakoitsijan tulityösuunnitelmaa tai laatia

tapauskohtaisesti isompia remontteja varten erillinen tulityösuunnitelma.

Vakituinen tulityöpaikka

Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu palo-osasto tai muu

ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityöt voidaan tehdä turvallisesti. Työtilassa ei saa olla työhön

kuulumatonta ylimääräistä palokuormaa eikä siellä saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä. Tila ei

saa olla yhteydessä tilaan, jossa on palavia kaasuja. Työtilassa on oltava riittävästi

alkusammutusvälineistöä, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä

tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27 A 144 B-C)

käsisammutinta. Vakituisella tulityöpaikalla ei edellytetä tulityölupaa tai tulityöntekijältä

tulityökorttia.

Tulityöt on aina, mikäli mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.

Tulityöt kuuluvat ammattilaisille ja vaativat ammattiosaamista sekä koulutuspätevyyden

(tulityökortti).

13

Tilapäinen tulityöpaikka

Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki muut kuin vakituiset tulityöpaikat. Katto- ja vedeneristysalan

tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulityöt kuuluvat ammattilaisille ja vaativat ammattiosaamista sekä koulutuspätevyyden

(tulityökortti).

Tulityöluvan yhteyshenkilö

Yritys Utajärven kunta, Tekniset palvelut

Puhelin 08 5875 5700 (vaihde)

14

5. Kiinteistön turvallisuusjärjestelyt

Turvallisuusorganisaation tehtävät

Kiinteistön johto

Antaa edellytykset turvallisuustoiminnan luomiselle ja ylläpitämiselle

Määrittelee osaltaan turvallisuustoiminnan tavoitteet yhdessä turvallisuusvastaavan kanssa

Antaa turvallisuusvastaaville taloudelliset toimintaresurssit

Päättää laajoissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa toiminnan jatkamisesta tai keskeyttämisestä

sekä osallistuu tapahtumaan liittyvään tiedottamiseen

Turvallisuusvastaava:

Johtaa turvallisuustoimintaa ja vastaa siitä, että tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden

edellyttämässä kunnossa

Osallistuu kiinteistössä suoritettaville sisäisille palotarkastuksille ja viranomaistarkastuksille

Toimii tilojen turvallisuusyhteyshenkilönä ja viestii tilojen henkilökunnalle kiinteistöön liittyvistä

turvallisuusjärjestelyistä

Pitää yhteyttä alan viranomaisiin ja osallistuu viranomaisten tekemiin tarkastuksiin

Määrittelee osaltaan turvallisuustoiminnan painopistealueet

Vastaa turvallisuusmateriaalin hankkimisesta ja ylläpitämisestä

Toimii onnettomuus- ja vahinkotilanteissa tilojen turvallisuusyhteyshenkilönä ja on mukana

järjestämässä tapahtumaan liittyvän jälkivahinkojen torjunnan

Aluevastaavat/turvallisuusvalvojat:

Valvovat vastuualueensa palo-ja henkilöturvallisuutta, palontorjuntavalmiutta sekä näihin liittyvien

ohjeiden noudattamista. Vastaavat siitä, että tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden

edellyttämässä kunnossa

Huolehtivat, että havaitut puutteet, viat, virheellisyydet ja epäkohdat turvallisuudessa korjataan tai

poistetaan viivytyksettä. Tekevät ehdotuksia vastuualueensa ehkäisevään palontorjuntaan, sekä

turvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen

Toimivat tilojen turvallisuusyhteyshenkilöinä ja toivat yhdessä turvallisuusvastaavan kanssa tilojen

turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi

Toimii onnettomuus- ja vahinkotilanteissa tilojen turvallisuusyhteyshenkilönä ja on mukana

järjestämässä tapahtumaan liittyvän jälkivahinkojen torjunnan

15

Työntekijä

Ilmoittavat työpaikallaan tapahtuvista turvallisuustoimintaan vaikuttavista tapahtumista, asioista tai

puutteista

Evakuointitilanteessa siirtyvät poistumisohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle ja vastaavat

oppilaiden sekä mahdollisten vierailijoiden poistumisesta ja poistumisen avustamisesta

Perehtyvät työpaikkansa turvallisuusohjeisiin

Työskentelevät työpaikalla työnantajan kanssa sovittujen työsääntöjen mukaisesti

Oppilaat

Noudattavat annettuja ohjeita ja edesauttavat toiminnallaan turvallisen oppimisympäristön

ylläpitämistä

Toimivat hätätilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti

16

Kiinteistön käyttäjien vastuut turvallisuusasioissa

Kiinteistön edustajille / käyttäjille on annetaan tiedoksi tämä pelastussuunnitelma ja ohjeet kaikkien

kiinteistössä toimivien perehdyttämiseksi kiinteistön turvallisuusasioihin.

Kiinteistössä toimivien vastuut

Työturvallisuus Työntekijöille tulee antaa tarpeelliset ohjeet laitteiden ja välineiden

käytöstä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle.

Työnantajan yleinen

huolehtimisvelvoite

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä

tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön,

työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän

henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Lisäksi työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot

työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä työntekijän ammatillinen

osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen.

Työntekijän yleiset

velvollisuudet

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti

antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin

noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja

terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä

huolellisuutta ja varovaisuutta.

Vikojen ja

puutteellisuuksien

poistaminen ja niistä

ilmoittaminen

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja

työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa,

muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa

havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa

haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Tietoturvallisuus Jokaisen tulee olla huolellinen tietoteknisten laitteiden

käytössä. Jokaisen tulee noudattaa annettuja tietoturvaohjeita tai

neuvoja.

Jokaisen tulee olla huolellinen luottamuksellisen tiedon käsittelyssa ja

noudattaa annettuja tietoturvaohjeita.

Auttamisvelvollisuus Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun

onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa

paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä

vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä

mukaan pelastustoimenpiteisiin henkeä tai terveyttä vaarantamatta.

Lisäksi tulee huomioida vakuutusyhtiön suojeluohjeet. Vakuutuksen ottajan ja vakuutetun on

noudatettava suojeluohjeita. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se

voidaan kokonaan evätä.

17

Poistumisturvallisuus

Rakentamismääräysten mukaan rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai

muussa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja

helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä.

Kaikki tämän rakennuksen uloskäytävät johtavat ulos maanpinnalle turvalliseen paikkaan tai muulle

palon sattuessa turvalliselle paikalle. Kaikista tiloista, missä muutoin kuin tilapäisesti oleskelee

ihmisiä, on yhteys kahteen uloskäytävään. Poistumiseen tarkoitetut ovet ovat avattavissa avaimetta

poistumissuuntaan tilojen normaalikäytön aikana.

Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikka

Rakennuksesta poistutaan käyttäen poistumisreittejä ja tarkoituksen mukaisia uloskäytäviä.

Poistumistilanteessa tilojen tarkastaminen tapahtuu henkilökunnan toimesta. Älä vaaranna omaa

tai muiden turvallisuutta.

Jokainen on velvollinen ilmoittamaan uhkaavasta onnettomuus-, vaara tai vahinkotilanteesta muille

vaarassa oleville sekä ryhtymään sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin omatoimisesti kykenee

omaa terveyttä ja henkeä vaarantamatta.

Onnettomuustilanteissa tärkeintä on suojautua välittömästi uhkaavalta vaaratekijältä. Esimerkiksi

tulipalotilanteessa ilmoittaa muille vaarasta, hälyttää lisäapua numerosta 112 ja poistua kiinteistön

kokoontumispaikalle.

Kiinteistön uloskäytävien mitoitus perustuu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan E1.

Kokoontumispaikka

- Urheilukenttä

Varakokoontumispaikka

- Tarvittaessa siirtyminen turvallisempaan paikkaan/pelastuslaitoksen osoittamaan paikkaan

Kuvaus rakennuksen poistumisjärjestelyistä

- Rakennuksista poistutaan lähintä mahdollista poistumisreittiä käyttäen ulos kokoontumispaikalle.

Henkilökunta vastaa oppilaiden opastamisesta ja avustamisesta ulos kokoontumispaikalle. Opettajat

laskevat mahdollisuuksien mukaan oppilaat ennen poistumista ja kokoontumispaikalla. Mikäli

tilasta/rakennuksesta poistuminen on estynyt käytävän kautta, tulee tilojen ovet pitää suljettuina.

Tällöin luokista poistutaan ikkunoiden kautta/odotetaan pelastuslaitoksen apua. Älä poistu

savuiseen tilaan. Luokkien seinillä on tilakohtaiset poistumistiekuvat, joista selviävät lähimmät

poistumisreitit. Hälyttäminen tapahtuu koulun keskusradion kautta sekä suullisesti.

18

Pelastusviranomaisten operatiivinen toiminta

Alueen pelastustoimen tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää

Huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimia asiantuntijana

pelastustointa koskevissa asioissa

Huolehtia pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen

rajoittamisesta sekä palotarkastuksista

Huolehtia pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä

Huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta

Yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa

Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika

Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika on noin 5 minuuttia.

Pelastuslaitoksen operatiivinen toiminta

Hätätilanteessa hätäkeskus hälyttää hälytyksen saatuaan kiinteistölle lähimmät ja tarkoituksen

mukaisimmat yksiköt.

Pelastuslaitoksen sammutusyksikön saapumispaikka ja ohjaus

Pelastuslaitoksen yksiköt ohjataan kiinteistölle pääasiallisen Laitilantien kautta ja kiinteistöllä

edelleen tarkempaan sijaintiin. Pelastuslaitoksen on mahdollista operoida kiinteistön jokaisella

sivulla.

Ambulanssin saapumispaikka ja ohjaus

Sairaankuljetusyksiköt ohjataan kiinteistölle pääasiallisen Laitilantien kautta ja kiinteistöllä edelleen

tarkempaan sijaintiin.

19

Kiinteistön vartiointi ja vartiointipalvelut

Kuvaus kiinteistön vartiointipalveluista

Vartiointimuoto: Piirivalvonta

Yritys Pohjolan Koiravartiointi Oy (POKO Oy)

Vartiointipalveluiden kuvaus Kiinteistön vartiointi toteutetaan piirivartiointina

sekä hälytysvartiointina.

Ensiapuvalmius

Ensiapuvalmiudessa huomioidaan kiinteistön toiminta ja tilat. Yleisenä tavoitteena on, että

vähintään 5% työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen.

Kuvaus ensiapuvalmiudesta

Kiinteistössä toimivat vastaavat asianmukaisen ja tarvittavan ensiapuvalmiuden - ja tarvikkeiden

hankkimisesta ja ylläpidosta toiminnan erityispiirteet huomioiden.

Pysäköintijärjestelyt

Pysäköinti on sallittu vain merkityillä paikoilla

Pelastustiet ja pihan kulkuväylät on pidettävä vapaina ja esteettöminä

Jätepiste

Roskat tulee aina laittaa jäteastiaa, ei jättää niiden viereen (tuhopolttojen torjunta)

Rakennuksen seinustoilla tai välittömässä läheisyydessä ei saa säilyttää helposti syttyvää tai muuta

tavaraa

Hissiturvallisuus

Kiinteistön hississä on hätätilanteiden varalle hälytyspainikkeet, joiden avulla saadaan hälytettyä

apua hissin vikatilanteessa.

Älä ahtaudu hissiin ison kuorman kanssa. Jos kuljetat isohkoja (pyörällisiä) esineitä hississä, seiso

sivuseinän vieressä

Hississä hyppiminen on ehdottomasti kielletty. Hyppiminen voi aiheuttaa hissin pysähtymisen

20

Asiakashissit ja henkilökuntahissit sekä tavarahissit tulee aina merkitä asianmukaisesti. Hissien

käyttöä tulee valvoa ja mm. lastenleikkeihin hississä tulee aina puuttua välittömästi

Hissin käyttö hätätilanteessa on kielletty

Porrashuoneet ja uloskäytävät

Porras- ja uloskäytävät tulee pitää vapaana ja esteettömänä. Porras- ja uloskäytävillä ei saa säilyttää

mitään tavaraa

Palotilanteessa ylimääräinen tavara vaarantaa kiinteistön käyttäjien poistumisturvallisuuden sekä

hankaloittaa pelastushenkilöstön työtä

Palo-osastointi ja poistumisturvallisuus

Palo-ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Palo-ovet tulee pitää normaalikäytössä kiinni.

Mikäli palo-ovia pidetään normaalitoiminnassa auki, tulee ne varustaa laittein, jotka palotilanteessa

sulkevat ovet automaattisesti

Vanhan ja uuden osan välillä on itsestään palotilanteessa sulkeutuvat ovet (normaalioloissa auki)

Palo-ovien tarkoituksena on palotilanteessa estää savun leviäminen osastosta toiseen ja siten

turvata poistuminen. Auki pönkätyt tai epäkuntoiset palo-ovet eivät toimi palotilanteessa oikein

Palo-ovia ei saa pönkätä/jättää auki

Alentuneen toimintakyvyn vaikutus poistumisedellytyksiin

Pelastuslain lähtökohta on, että jokaisen henkilön on palon sattuessa voitava itse poistua

rakennuksesta tai hänet on voitava muutoin pelastaa. Toimintakyvyn aleneminen voi vaarantaa

omatoimisen pelastautumisen tai voi toisaalta lisätä tulipalon syttymisen todennäköisyyttä.

Toimintakyvyn aleneminen vaikuttaa henkilön toimintaedellytyksiin

Omatoiminen pelastautuminen onnettomuus- ja vaaratilanteessa vaikeutuu

Kyky muiden varoittamiseen uhkaavasta vaaratekijästä heikkenee

Mahdollisuus omatoimiseen alkupalon sammuttamiseen (alkusammutus) vaikeutuu tai estyy

kokonaan

21

Kyky ilmoittaa uhkaavasta vaaratilanteesta viranomaisille heikkenee (hätäilmoitus)

Jokaisen kiinteistössä toimivan on hyvä tiedostaa mahdolliset riskit. Kun kiinteistössä toimii

henkilöitä, joiden toimintakyky on mahdollisesti alentunut esimerkiksi vanhuksia, liikuntarajoitteisia

tai sokeita, onnettomuustilanteessa pyri varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa

rakennuksesta ja hälytä paikalle viranomaisapua.

Jokaisella on velvollisuus auttaa ja jokaisella on oikeus saada apua

Piha-alue ja pelastustie

Pelastustiet ja pihan kulkuväylät tulee pitää vapaina ja esteettöminä. Pelastustielle ei saa pysäköidä

ajoneuvoa eikä asettaa muutakaan estettä

Rakennuksen seinustalla tai välittömässä läheisyydessä ei saa säilyttää mitään palavaa materiaalia

Hyvä valaistus ja lukitus ennalta ehkäisevät tuhopolttoja tehokkaasti

Uloskäytävien turvallisuus

Uloskäytävät tulee pitää vapaana ja esteettömänä. Uloskäytävillä ei saa säilyttää mitään tavaraa

Palotilanteessa ylimääräinen tavara vaarantaa kiinteistön käyttäjien poistumisturvallisuuden sekä

hankaloittaa pelastushenkilöstön työtä

Käytävien turvallisuus

Käytävät ovat omia palo-osastojaan, jotta palotilanteessa poistuminen niiden kautta olisi turvallista.

Käytävät tulee aina pitää vapaina ja esteettöminä. Käytävillä ei saa säilyttää tavaraa

Palotilanteessa käytävillä oleva ylimääräinen tavara vaarantaa poistumisturvallisuuden ja

hankaloittaa pelastajien työtä

Mikäli havaitset käyvällä savua, älä poistu savuiseen käytävään! Odota avun saapumista

turvallisessa paikassa (esimerkiksi luokkahuoneessa)

Luokkatilojen turvallisuus

Luokkatilat ovat omia palo- osastoituja tilojaan ja niiden rakenteet kestävät savua, tulta ja lämpöä

hetken aikaa (rakenteista riippuen 15-60 minuuttia)

Mikäli käytävällä on savua, älä poistu savuiseen tilaan. Luokkatila on usein turvallinen paikka

odottaa avun saapumista

Luokkatilojen poistumisreitit tulee pitää aina vapaina ja esteettöminä. Ttämä tulee huomioida

tilajärjestelyissä

Tilojen käyttäjien, opettajien ja oppilaiden, tulee osata kaksi toisistaan riippumatonta

poistumisreittiä luokkatilasta kokoontumispaikalle. Tutustu ennalta tilan poistumismahdollisuuksiin

22

Vaaralliset aineet ja kemikaalit (mm. kemianluokka, tekniset työt)

Vaaralliset aineet ja kemikaalit tulee säilyttää asiattomien ulottumattomissa (lukitussa tilassa)

Käyttöturvallisuustiedotteet tulee pitää ajan tasalla ja helposti saatavilla

Ota selvää käyttämiesi kemikaalien vaaraominaisuuksista (käyttöturvallisuustiedote), käytä

tarvittavia suojavälineitä ja huomioi työtilojen turvallisuus

Kemikaalien käsittelyyn/ demonstraatioiden tekoon / oppilastöihin liittyvät riskitekijät

(käyttöturvallisuustiedote) tulee selvittää ennakolta. Toiminta suunnitellaan riskitekijöiden pohjalta.

Mieti töitä / demonstraatioita suunnitellessasi, voiko saman asian opettaa vähemmän vaarallisilla

aineilla. kemikaaleista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi valitaan, silloin kun se on kohtuudella

mahdollista, käyttöön olemassa olevista kemikaaleista tai menetelmistä se, josta aiheutuu vähiten

vaaraa

Anna oppilaille selkeät ohjeet (selvitä turvajärjestelyt, varoitusmerkinnät, työhön liittyvät vaarat ja

anna työskentelyohje) ja valvo, että ohjeita noudatetaan

Kaikkien opettajien tulee omassa oppiaineessaan (kemia, biologia, tekninen työ, käsityö,

kuvaamataito) huolehtia kemikaaliturvallisuudesta, kemikaaliluetteloiden päivityksestä,

käyttöturvallisuustiedotteiden päivityksistä, kemikaalijätteiden asianmukaisesta hoidosta

(merkitseminen, varastointi ja jätteiden poisviennin organisointi)

Kemikaalien ja nestekaasun varastoinnissa on huomioitava:

Tilat ja ilmastointi ovat turvallisuusmääräysten mukaiset

Kemikaalien asianmukainen sijoittelu (yhteen sopimattomat kemikaalit erikseen) ja valmistettujen

liuosten etikettimerkinnät ovat lakien ja asetusten mukaiset

Kemikaalijätteet säilytetään asianmukaisesti ja niiden poisvienti järjestetään

Kemikaalien ja kemikaalijätteiden asianmukainen merkitseminen

Oppilaita ei tule päästää kemikaalivarastoon

Nestekaasurasioiden säilytyskaapin tulee olla tuulettuva ja asianmukaisesti merkitty ”Nestekaasua”.

Tyhjät ja täydet rasiat on pidettävä erillään

Teknisen työn tilat

Teknisten töiden tiloissa tulee huolehtia yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Tiloissa ja töissä tulee

huomioida laitteiden oikeaoppinen ja ohjeiden mukainen käyttö. Tiloissa tulee huolehtia

tarvittavista henkilösuojaimista ja niiden asianmukaisesta käytöstä. Tiloissa ja työskentelyssä tulee

huolehtia kemikaalien ja vaarallisten/palavien aineiden ja kaasujen asianmukaisesta

käyttöturvallisuudesta ja säilytyksestä.

23

Räjähdysvaaralliset tilat

Toiminnanharjoittajan on luokiteltava tilat räjähdysvaaran esiintymistodennäköisyyden mukaisiin

luokkiin ja laadittava suoritetusta arvioinnista ja räjähdysvaaran torjuntatoimenpiteistä

räjähdyssuojausasiakirja (RSA).

Kiinteistössä on räjähdysvaarallisiksi tiloiksi luokiteltuja tiloja:

Puutyötila

Maalaamo

Nestekaasulaitos

Purunpoistotilat

Tarkemmat tiedot räjähdysvaarallisista tiloista ja niiden suojaustoimenpiteistä on esitetty

räjähdyssuojausasiakirjassa.

Jokaisen huolellisuus- ja toimintavelvollisuus

Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden välttämiseksi

Jokainen joka havaitsee onnettomuuden sattuneen tai tulipalon syttyneen on velvollinen ryhtymään

välittömiin toimenpiteisiin onnettomuuden rajoittamiseksi ja avun hälyttämiseksi

Yleinen hätänumero on 112

24

Tekniset tilat

Tekniset tilat ovat omia palo-osastojaan eikä niissä saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Tekniset tilat

tulee merkitä ja opastaa siten, että pelastustoiminta on hätätilanteessa mahdollista. Pääkeskukset ja

pääsulut tulee merkitä ulkoa asti. Teknisten tilojen edustat tulee pitää vapaina ja esteettöminä.

Sähköpääkeskus:

Päärakennuksen Ahmatien puoleisessa päädyssä, käynti ulkoa

Lämmönjakokeskus:

Vanhan osan kellarissa

Veden pääsulku:

Vanhan osan kellarissa, varastotilan perällä

25

Ilmanvaihdon sulku:

IV-konehuoneista / laitekohtaisesti

Uuden puolen/laajennusosan osalta IV-hätäseis painike pääsisäänkäynnin tuulikaapissa (punainen

painike)

26

6. Turvatekniset laitteet ja ylläpito

TARKASTUSKOHDE TARKASTUS- JA HUOLTOLAJI TARKASTUSVÄLI

Pelastussuunnitelma Tarkastus ja päivitys Vuosittain

Turva- ja

merkkivalaistus

Toimintatarkastus 4 kertaa vuodessa

Ilmanvaihdon

puhdistus

Tilat, joissa käytetään palavia

nesteitä tai kanaviin kertyy paloa

levittäviä aineita, ammattikeittiöt

Hoitolaitokset, majoitustilat, koulut,

päiväkodit ja ravintolat

Muut työpaikkatilat, asunnot

1 vuosi

5 vuotta

10 vuotta

Alkusammutuskalusto Käsisammuttimet; tarkastus

Käsisammuttimet; huolto

Pikapalopostit

1 vuosi (ulkotilat/tärinä) tai 2 vuotta

(sisätilat)

Yleensä 10 vuotta,

nestesammuttimet 5 vuotta sekä

aina käytön jälkeen tai, jos

tarkastus antaa siihen aihetta

1 vuosi (tarkastus), koeponnistus 5

vuoden välein

Paloilmoitinlaitteisto Toimintatarkastus/yhteyskokeilu

Huolto

Määräaikaistarkastus

Kuukausittain

Vuosittain tai valmistajan ohjeen

mukaan

pakollinen laite: 3 vuotta,

vapaaehtoinen laite: 5 vuotta

Väestönsuoja Tarkastus ja huolto Vuosittain ja viranomaistarkastus

10 vuoden välein

Savunpoistolaitteet Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö – ja

huolto-ohjeen mukaisesti, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Huollon yhteydessä vuosittain koelaukaustaan 10–20 % savuluukuista.

Huolloista ja vioista on pidettävä pöytäkirjaa. Tapahtumista on eriteltävä

ajankohta ja laji, havainnon tekijä ja toimenpiteen suorittaja.

Savunpoistolaitteessa ilmenneet viat tulee korjata viivytyksettä.

27

Sähköjärjestelmät Määräaikaistarkastus 5, 10 tai 15 vuotta

Hissit Määräaikaistarkastus Joka 2. tai 3. vuosi

Rakennuksen savunpoisto

Palotilanteessa savunpoiston tarkoituksena on turvata pelastustoiminta palopaikalla sekä suojata

henkilöitä ja omaisuutta.

Yleiskuvaus rakennuksen savunpoistosta

Rakennusten savunpoisto toteutetaan pääasiallisesti avattavien ikkunoiden ja ovien kautta. Uuden

puolen takaporraskäytävässa on rapusta laukaistava savunpoistoluukku.

Savunpoistoluukut

Savunpoiston tarkoituksena on poistumisen turvaaminen, savuvahinkojen vähentäminen sekä

pelastusviranomaisten toiminnan turvaaminen sekä helpottaminen palotilanteessa.

Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin huolto- ja käyttöohjeen mukaisesti.

Laitteistolle tehtävistä huolto-, testaus- ja kunnossapitotoimenpiteistä pidetään

kunnossapitopäiväkirjaa.

Kuvaus savunpoistoluukkujen toiminnasta ja laukaisun sijainti

Uuden puolen takaoven porraskäytävässä on rapusta laukaistava savunpoistoluukku. Savunpoiston

laukaisupainike sijaitsee porrashuoneessa ulko-oven vieressä.

Savunpoistoluukkujen ohjauskeskuksen sijainti

Savunpoiston laukaisupainike sijaitsee porrashuoneessa ulko-oven vieressä. Savunpoistokeskus

sijaitsee toisen kerroksen sähkökaapissa.

Laitteiston hoitaja

Yritys Utajärven kunta, Kiinteistöhuolto


Puhelin 050 349 4692

Porraskäytävien savunpoistojärjestelyt

Porraskäytävän savunpoisto toteutetaan pelastuslaitoksen toimesta rapusta laukaistavan yläkerran

savunpoistoluukun kautta. Savunpoiston laukaisu toimitetaan pelastuslaitoksen toimesta.

Savunpoistoluukkujen testaus suoritetaan laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaan.

Tulipalossa syntyy runsaasti savua ja myrkyllisiä palamiskaasuja, jotka vähentävät oleellisesti

näkyvyyttä, vaikeuttavat pelastautumista ja palokunnan sammutustoimintaa. Henkilöturvallisuuden,

sammutustoiminnan kannalta on tärkeää poistaa syntyvä savu tehokkaasti heti palon alkuvaiheessa.

28

Savunpoistolaitteiden tehtävänä on turvata ihmisten pelastautuminen, helpottaa pelastus- ja

sammutustyötä sekä rajoittaa palovahinkoja. Savun täyttämästä rakennuksesta on vaikea pelastaa

ihmisiä ja sammuttaa alkanut palo. Savun ja noen leviäminen aiheuttaa suuria omaisuusvahinkoja.

Porrashuoneen savunpoiston laukaisupainike sijaitsee porrashuoneen ulko-oven vieressä.

Savunpoiston laukaisun toimittaa pelastuslaitos.

Alkusammutuskalusto ja määräaikaistarkastus

Alkusammutuskalustolla tarkoitetaan yhden henkilön käytössä olevia, palon alkujen

sammuttamiseen suunniteltuja laitteita, kuten pikapaloposteja, käsisammuttimia ja

sammutuspeitteitä. Laitteiden tulee olla kohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä helposti

käyttöönotettavissa.

Kiinteistön omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja on vastuussa alkusammutuskaluston

toimintakelpoisuudesta ja hänen on huolehdittava alkusammutuskaluston teknisestä tarkastuksesta

ja huollosta voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Kiinteistön alkusammutusvalmius

Kiinteistön tilat on varustettu käsisammuttimilla ja pikapaloposteilla sekä jotkin tilat myös

sammutuspeitteillä.

29

Alkusammutuskaluston vastaava



Puhelin 050 349 4692

Alkusammutuskaluston tarkastukset ja huolto

Käsisammuttimet

Kiinteistön tilat ovat varustettu palon alkujen sammuttamiseen tarkoitetuilla käsisammuttimilla

Jokaisen kiinteistön käyttäjän tulee tutustua alkusammuttimien sijaintiin

Pikapalopostit

Kiinteistön tilat ovat varustettu palon alkujen sammuttamiseen tarkoitetuilla pikapaloposteilla

Vastuu pikapalopostien toimintakunnosta on kiinteistön omistajalla/haltijalla. SFS-EN 671-3 -

standardin mukaan pikapalopostit tulee tarkastaa joka vuosi ja letkut tulee koeponnistaa viiden

vuoden välein.

Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä kahden vuoden välein, jos käsisammutinta säilytetään

kuivissa ja tasalämpöisissä sisätiloissa.

Nestesammuttimien enimmäishuoltoväli on viisi vuotta. Muiden käsisammuttimien

enimmäishuoltoväli on kymmenen vuotta. Ensimmäisen huollon ajankohta määräytyy

käsisammuttimen valmistusajankohdasta.

Lisäksi käsisammutin on huollettava jokaisen käyttökerran jälkeen. Käsisammutin on huollettava

myös silloin, kun tarkastus antaa siihen aihetta, kuitenkin vähintään valmistajan tai maahantuojan

ohjeissa mainituin huoltovälein.

Paristokäyttöiset palovaroittimet

Paristokäyttöisten palovaroittimien osalta tulee huomioida:

Paristokäyttöiset palovaroittimet tulee testata testaus-painikkeesta kuukausittain ja paristot uusia

säännöllisesti

Asennuksessa tulee huomioida aina laitekohtaiset asennusohjeet. Palovaroittimen mukana

toimitettavissa käyttöohjeissa on riittävät tiedot palovaroittimen asianmukaisesta sijoittamisesta,

asennuksesta, kunnossapidosta, testauksesta ja hävittämisestä

Palovaroitin asennetaan siten, että se reagoi alkavaan paloon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

30

Paristokäyttöisten palovaroittimien sijainti ja muut tiedot:

Kiinteistön muutamissa luokkatiloissa, joissa pidetään silloin tällöin yökoulua, on paristokäyttöiset

palovaroittimet.

Turva- ja merkkivalaistus

Kohteen turvavalaistusjärjestelmän nimetyn hoitajan on kokeiltava turvavalaistusta laitteiston hoito-

ja käyttöohjeiden mukaisesti. Tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä päiväkirjaa. Hoitajan on

säilytettävä päiväkirja ja pyydettäessä esitettävä se pelastusviranomaiselle.

Turvavalaistusjärjestelmällä osoitetaan poistumistiet. Järjestelmän tulee olla jatkuvasti toiminnassa

muun valaistuksen kanssa yhtä aikaa ja siitä riippumatta ja sähkökatkoksen aikana vielä vähintään

puoli tuntia tavallisen valaistuksen sammumisen jälkeen. Turvavalaistus osoittaa oikeat

poistumisreitit onnettomuus - ja häiriötilanteessa.

Kuvaus laitteiston kunnossapidosta ja määräaikaistestauksista

Turva- ja merkkivalaistuksen huolto- ja kunnossapitotoimet suoritetaan kunnossapito-ohjelman sekä

laitekohtaisten huolto- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Huolto- ja kunnossapitotoimet

dokumentoidaan päiväkirjaan.

Laitteiston hoitaja



Puhelin 050 349 4692

31

Kameravalvontajärjestelmä

Kiinteistöön on asennettu tallentava kameravalvontajärjestelmä, joka mahdollistaa tilojen

reaaliaikaisen valvonnan ympärivuorokauden ja – vuoden.

Kameravalvonnan valvontaperiaate perustuvat kuorivalvontaan ja kulkuväylien valvontaan.

Kameravalvonnan tarkoitus ja sen ulottuvuudet on kuvattu tarkemmin kameravalvonnan

rekisteriselosteessa.

Kuvaus kameravalvontajärjestelmästä

Kiinteistön yleiset tilat ja piha-alue ovat kameravalvottuja (tallentava kameravalvonta).

7. Yleinen paloturvallisuus

Tässä luvussa tarkennetaan ennaltaehkäisyä erityisesti paloturvallisuuden osalta.

Paloturvallisuus

Huolellisuusvelvollisuus

Pelastuslaki, 2. luku, 4 §:

Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä

noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden

varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Yleinen toimintavelvollisuus

Pelastuslaki, 2. luku, 3 §:

Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai

uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan

siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan

pelastustoimenpiteisiin.

Varovaisuus tulen käsittelyssä (Tulityöt)

Pelastuslaki, 2. luku, 4§

Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää

varovaisuutta noudattaen.

Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon

tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista.

Tuhopolttojen ennaltaehkäisy

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla

tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa

tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. (Pelastuslaki 379/2011 2 luku 9§)

Tuhopolttojen torjunnassa olisi hyvä huomioida seuraavat asiat:

tel:379/2011%202

32

Ulkovalaistus on riittävä ja kattaa myös sisäänkäynnit ja syvennykset

Tavarat varastoidaan asianmukaisesti niille tarkoitetuille paikoille

Kulunvalvonta on tehokasta

Ulkoseinustoilla ja katoksissa ei säilytetä syttyvää materiaalia

Porrashuoneissa tai käytävillä ei säilytetä mitään tavaraa

Asiattomien pääsy katolle on estetty

Sisäinen palotarkastus

Sisäisellä palotarkastuksella voidaan ennaltaehkäistä tulipaloja havaitsemalla paloriskejä ja

korjaamalla havaitut puutteet paloturvallisuudessa. Usein pienilläkin toimenpiteillä voidaan

parantaa paloturvallisuutta merkittävästi.

Työsuojelu ja ensiapuvalmius

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työturvallisuuslain mukaisesta työsuojelutoiminnasta.

Ilkivallan ja rikosten ennaltaehkäisy

Kiinteistön irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen sekä työntekijöiden omaisuuteen kohdistuvat

varkaudet ja vahingonteot ovat mahdollisia. Erityisesti julkisivu ja rakennuksen ikkunat voivat olla

ilkivallan kohteena. Työntekijöiden työssään kohtaama väkivalta ja vakivallan uhka on todennäköistä

ja mahdollista. Suunnitelman turvallisuusohjeissa ja riskien kartoituksessa on huomioitu ko.

riskitekijät.

8. Riskienhallinta

Turvallisuusriskien kartoittamisella, arvioinnilla ja seurannalla pyritään ennaltaehkäisemään ihmisiin,

omaisuuteen ja ympäristöön kohdistuvia vaaratekijöitä.

Riskienhallinta kohteessa

Pelastuslaki ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta velvoittavat kiinteistön omistajaa muun

muassa palo- ja henkilöturvallisuuden osalta tekemään riskienarvioinnin ennakoitavista

vaaratilanteista ja niiden vaikutuksista, sekä suunnittelemaan toimenpiteet riskienhallitsemiseksi.

Tunnistettujen riskitekijöiden perusteella on laadittu lakisääteinen riskien arvioinnin johtopäätelmät.

Riskikartoituksessa on huomioitu muun muassa tulipalon, vesivahingon, sähkökatkoksen,

pommiuhan tai sairauskohtauksen, tapaturmien, säteily- ja kaasuvaaran, myrskyvaurioiden sekä

ulkopuolisten vaikutukset kiinteistön toimintaan.

33

Riskien arviointi

Selostus vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä

Tulipalo

Kohde tai riskitekijä

Huolimaton tulenkäsittely

Tupakointi

Tulityöt

Tahallisesti sytytetty palo

Piha-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tapahtuva palo

Sähkölaitteiden oikosulusta syttyvä tulipalo

Päälle unohtunut sähkölaite

Vialliset tai rikkinäiset sähkölaitteet

Roska-astian, irtaimen omaisuuden tai auton tuhopoltto

Tulipalosta aiheutuvat mahdolliset seuraukset

Savuvahingot, omaisuusvahingot, henkilövahingot, kuolema

Johtopäätelmät ja toimenpiteet

Huolehditaan palovaroittimien/palovaroitinjärjestelmät/paloilmoittimen toimintakunnosta

Alkusammutusvälineistö sammutusvalmiuden parantamiseksi

Huolehditaan kiinteistön uloskäytävien avoimuudesta ja esteettömyydestä

Tehdään vuosittain kiinteistön pelastustarkastus ja korjataan havaitut puutteet

Tarkastetaan määrävälein rakennuksen palo-osastointi ja korjataan havaitut puutteet

Huolehditaan palavien ja syttyvien nesteiden asianmukaisesta säilytyksestä

Piha-alueen tuhopolttoriskien tarkastus ja havaittujen puutteiden korjaaminen

Ohjeistetaan kiinteistössä toimivia ennaltaehkäisemään vaaratekijöitä

Huomioidaan tilakohtaiset erikoispiirteet (esim. teknisen työn luokka)

Tulitöiden asianmukainen ja turvallinen suorittaminen

Puututaan paloturvallisuutta vaarantavaan toimintaan

Seurataan sähkölaitteiden kuntoa ja poistetaan käytöstä vialliset laitteet

Huolehditaan rakennuksen ja tilojen säännöllisestä huoltotoiminnasta

Huomioidaan mahdolliset toiminnan erityispiirteet ja ryhdytään niiden vaatimiin toimenpiteisiin

34

Huolehditaan asianmukaisista vakuutuksista

Varaudutaan jälkivahinkojen torjuntaan

Tapaturma tai sairaskohtaus


Liukastuminen, kompastuminen, kaatuminen

Sairaskohtaus; Sydäninfarkti, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, epilepsiakohtaus

Myrkytys

Kiusaaminen, tahallinen vahingonteko

Katolta putoava lumi ja jää

Sähköisku tai muu sähkötapaturma

Sähkölaitteiden huolimaton käyttö tai kielletty korjaus

Palovammat

Tapaturmasta tai sairaskohtauksesta aiheutuvat mahdolliset seuraukset

Henkilövahingot, omaisuusvahingot, kuolema


Säännöllinen siivous

Huolehditaan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä

Välituntivalvonta

Puututaan kiusaamiseen

Huolehditaan piha-alueen kunnosta

Vaaralliset aineet ja kemikaalit pidetään asiattomien ulottumattomissa (lukkojen takana)

Kiinteistössä toimivien toiminta ja turvallisuusohjeet (myös iltakäyttäjät)

Talvella liukkaudentorjunta

Riittävä piha- ja sisävalaistus

Talvella lumi ja jäätilanteen seuranta sekä tarvittaessa lumen pudottaminen

Huomioidaan tilojen erikoispiirteet (esim. teknisen työn luokka)

Puututaan läheltä piti –tilanteisiin viivytyksettä ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten

tilanteiden varalle


35

Varkaus, vahingonteko tai muu uhkatekijä


Asiaton oleskelu kiinteistön alueella tai sisätiloissa

Kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen kohdistuva vahingonteko tai varkaus (ajonauvo, toimitila)

Aseellinen välikohtaus kiinteistössä, joka vaarantaa turvallisuuden

Pihakalusteiden, valaistuksen, ikkunoiden tai ovien vahingoittaminen

Graffitit

Aiheutuvat seuraukset

Omaisuusvahingot, henkilövahingot, henkinen kärsimys


Välituntivalvonta

Varasto- ym. tilojen ja ovien lukitsemisesta huolehtiminen

Lukitukseen ja ovien toimintaan liittyvistä vioista ilmoittaminen kiinteistöhuoltajalle

Huolehditaan asianmukaisesta lukituksesta

Viranomaisyhteistyö

Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen

Nopea graffittien ja töhryjen puhdistus

Kiinteistössä toimivien toiminta ja turvallisuusohjeet sekä turvallisuusviestintä (myös iltakäyttäjät)

Huomioidaan mahdolliset toiminnan erityispiirteet



LVI – vahingot ja muut vahinkotekijät


Putkivuoto ja vesivahinko

Erilaiset luonnonilmiöt, kuten myrsky, rajuilma, tulva

Rakenteiden pettäminen ja vesivahinko

Laitteiden rikkoontuminen

Sähkökatkos

Viat LVI - järjestelmässä


omaisuusvahingot, henkilövahingot, toiminnan keskeytyminen, taloudelliset menetykset, kuolema

36


Viranomaisyhteistyö onnettomuustilanteessa

Turvallisuusohjeet ko. tilanteiden varalle

Putkiston ja rakenteiden kunnon seuranta sekä putkiston kuntoarvio ja putkiremontti

Piha-alueen kunnossapito ja huolto

Varautuminen pitkäaikaisiin sähkökatkoksiin

Laitteiston ja tekniikan huolto toteutetaan ainoastaan ammattilaisten toimesta

Remonttien asianmukainen valvonta ja dokumentointi

Koneiden ja laitteiden valvottu/ohjeiden mukainen käyttö

Laitteiden asianmukainen kunnossapito- ja huolto

Rakennuksen katon ja rännien kunnon seuranta sekä puhdistus

Huomioidaan mahdolliset toiminnan erityispiirteet



Kaasu- ja säteilyvaara


Lähialueella tapahtuva suuronnettomuus

Ydinaseen käyttö, sota, sotatila

Onnettomuus radioaktiivisen aineen tai jätteen käsittelylaitoksella/alueella

Suuronnettomuus ydinvoimalassa

Vaarallisen kaasun vuotaminen ilmaan tai ympäristöön


säteilysairaudet, paikalliset vammat, sikiövauriot, syöpäriski, kuolema


Väestönsuojelulliset toimenpiteet ja viranomaisyhteistyö onnettomuustilanteessa

Toimintaohjeet sisälle suojauduttaessa

Vaaratilanteessa varmistetaan, että hälytys on kuultu ja ensimmäiset toimintaohjeet ymmärretty

oikein (Henkilövahinkojen minimointi)

37

9. Toimintaohjeet

Toimintaohjeet on tarkoitettu parantamaan kiinteistössä toimivien toimintaa riskikartoituksessa

havaituissa vaara-, vahinko-, onnettomuus- ja riskitilanteissa.

38

HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN

KIIREELLISESSÄ TILANTEESSA SOITA 112

Hätänumeroon 112 tulee soittaa aina kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden,

omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Jos

epäilet, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin olla

soittamatta.

KUN SOITAT HÄTÄNUMEROON 112

Kerro:

mitä on tapahtunut

tapahtumapaikka, tarkka osoite ja opastus sinne

onko ketään loukkaantunut tai hengenvaarassa

Kuuntele ohjeita, vastaa kysymyksiin

Sulje puhelin vasta saatuasi siihen luvan

Huomioi: Mikäli hätäkeskus on hetkellisesti ruuhkautunut, kuulet nauhoitteen, jossa sinua

pyydetään odottamaan sulkematta puhelinta. Älä sulje puhelinta! Puheluihin vastataan

mahdollisimman pian ja aina soittojärjestyksessä.

Rauhallinen ja selkeä hätäilmoitus takaa nopean lisäavun

39

TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUDESSA

Arvioi tilanne ja selvitä, mitä on tapahtunut. Älä hätäänny

Pelasta ensin hengenvaarassa olevat ja siirrä loukkaantuneet turvaan. Älä kuitenkaan vaaranna

omaa tai muiden henkeä

Estä lisäonnettomuudet

Anna hätäensiapua

Tee hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112

Opasta pelastajat paikalle

Kaikki osaavat auttaa! Vähintä mitä voit tehdä on soittaa 112

HÄTÄENSIAPU

TURVAA HENGITYS

Tunnustele poskellasi, hengittääkö?

Jos hengittää, käännä kyljelleen ja käännä leuka irti rinnasta. Seuraa hengitystä

Jos ei hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys

TURVAA VERENKIERTO

Tyrehdytä runsas verenvuoto painaen kädellä suoraan haavaan. Irrota kiristävät vaatteet

SEURAA TILAA, KUNNES AMMATTIHENKILÖ OTTAA VASTUUN

40

TULIPALO

PELASTA

Pelasta vaarassa olevat ja loukkaantuneet turvaan. Varoita muita

Ohjaa ihmiset ulos merkittyjä poistumisreittejä pitkin ja pyri rauhoittelemaan hätääntyneitä

Siirry kokoontumispaikalle

ILMOITA

Tee hätäilmoitus numeroon 112. (Ks. hätäilmoituksen tekeminen)

SAMMUTA

Suorita alkusammutus lähimmällä alkusammuttimella, mikäli se on turvallista. Älä mene savuun!

RAJOITA

Pyri rajoittamaan paloa. Sulje ovet ja ikkunat poistuessasi

OPASTA

Paikalla oleva henkilökuntaan kuuluva opastaa tai määrää jonkun henkilön opastamaan palokunnan

kohteeseen

Mikäli palo on muualla ja savu estää poistumisen:

Jää tilaan ja pysy rauhallisena

Mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja ilmaise sijaintisi herättämällä huomiota

Jos tilaan alkaa tulla savua esimerkiksi oven raosta, pyri tukkimaan vuotokohdat kosteilla pyyhkeillä

tai muilla tekstiileillä

Noudata viranomaisen antamia käskyjä

Tarvittaessa soita 112

ÄLÄ KOSKAAN POISTU SAVUISEEN TILAAN!

41

JÄRJESTYSHÄIRIÖ

Henkeä tai terveyttä uhkaavista järjestyshäiriötilanteista tulee välittömästi ilmoittaa hätänumeroon

112

Pysy rauhallisena

Pyri aina suojautumaan välittömästi uhkaavalta vaaralta

Soita poliisi numerosta 112 ja tee tilanteessa havaintoja (kirjaa tuntomerkit)

42

MURTO TAI VARKAUS

Ilmoita tapahtuneesta esimiehellesi sekä soita poliisi yleisestä hätänumerosta 112

Älä koske jälkiin tai välineisiin

Kirjaa ylös tapahtumaan liittyvät havaintosi: oudot ihmiset, ajoneuvot, jäljet, havaintojen tekijät

Estä ulkopuolisten pääsy paikalle

Pyydä paikalla olleita odottamaan poliisin saapumista paikalle ja kirjaamaan omat havaintonsa ylös

TUNTOMERKKIEN KIRJAAMINEN RYÖSTÖ TAI VARKAUSTILANTEESSA

Paina tuntomerkit mieleesi, paina mieleen ryöstäjän ääni ja erikoistuntomerkit

Ryöstäjän poistuessa: kiinnitä huomiota pakosuuntaan, pakotapaan ja mahdollisiin apureihin

Tekijän poistuttua soita heti hätänumeroon 112

43

POMMIUHKA

POMMIUHKAUKSEN VASTAANOTTAJA

Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa. Pysy rauhallisena

Nauhoita puhelu, jos se on mahdollista, jätä linja auki puhelun päätyttyä

Merkitse muistiin ilmoituksen tarkka sanamuoto ja kellonaika, yritä selvittää milloin ja missä pommi

räjähtää ja millainen se on

Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, onko alkoholin/muun aineen vaikutuksen alainen

Soita välittömästi hätänumeroon 112 ja ilmoita tilanteesta

Ole tavoitettavissa, kun olet ilmoittanut tilanteesta hätäkeskukseen ja informoinut vaarassa olevia

TOIMINTA POMMIUHKATILANTEESSA

Jokainen uhkaus tulee ilmoittaa välittömästi poliisille

Uhkauksen saanut henkilö on tärkeässä roolissa tilanteen selvittämiseksi

Normaalisti evakuoinnista päättää poliisin kenttäjohto yhdessä kiinteistön turvallisuusjohdon kanssa.

Jos pommiuhka vaikuttaa välittömästi vakavalta, aloitetaan kiinteistön evakuointi ennen poliisin

saapumista paikalle

Evakuoinnissa tulee muistaa: Evakuoinnista tiedottaminen on hoidettava siten, ettei synny turhaa

hätäilyä. Asiakkaat ja henkilökunta ohjataan pois vaara-alueelta. Varmista, että kaikki poistuvat

Huomioi tuntemattomat matkalaukut, paketit, kassit yms.

Ilmoita välittömästi epäilyttävistä esineistä poliisille, eristä alue

Älä koske epäilyttäviin esineisiin! Tutkinnan suorittaa poliisi

Älä anna tietoja ulkopuolisille, tiedotus on hoidettava koordinoidusti

44

YLEINEN VAARAMERKKI

Viranomaiset varoittavat väestöä yleisellä vaaramerkillä kaasu-, säteily- ja muusta vaarasta. Yleinen

vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (pituus 7 sekuntia) ja laskeva

äänimerkki (pituus 7 sekuntia) tai viranomaisen kuuluttama varoitus.

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina hätätiedote: Avaa radio tai TV. Hätätiedotteessa annetaan tietoja

varoituksen syystä ja suojautumisohjeita.

Siirry tai pysy sisätiloissa. Älä mene väestönsuojaan, elleivät viranomaiset niin käske

Sulje ovet ja ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet

Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita

Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeutuisi

Älä poistu alueelta ilman viranomaisen kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan

45

SISÄLLE SUOJAUTUMINEN

Sisälle suojautuminen voi olla tarpeen silloin, kun lähistöllä on tapahtunut onnettomuus tai tulipalo

sekä säteily- ja kaasuvaaratilanteessa tai muun ulkoisen vaaran vuoksi. Sisälle suojautuminen voi

tulla kysymykseen myös silloin, kun poistuminen tilasta on estynyt esimerkiksi savun vuoksi.

Toiminta sisälle suojauduttaessa

Pysy tai siirry sisätiloihin

Sulje ilmanvaihto ja ovet sekä muut mahdolliset kanavat ja aukot

Mikäli vaara uhkaa kiinteistössä, ilmaise sijaintisi viranomaisille esim. ikkunan kautta. Toimi

viranomaisen ohjeiden mukaan. Tarvittaessa soita 112

Mikäli vaara uhkaa kiinteistön ulkopuolelta, avaa radio ja toimi viranomaisten ohjeiden mukaan

TOIMI VIRANOMAISTEN ANTAMIEN OHJEIDEN MUKAAN

46

SUOJAVÄISTÖ

Kun annosnopeus ylittää 500 mikro Sv/h voidaan suorittaa viranomaisten määräyksestä ns.

suojaväistö. Tällöin ihmiset siirretään viranomaisten toimesta johdetusti vaara-alueelta turvaan

ennalta suunnitellulle alueelle tai paikkakunnalle.

Suojaväistö voidaan tehdä myös vain pienellä alueella, jolloin se käsittää esim. yhden kerrostalon,

yhden korttelin tai sitä laajemmalla alueella. Poikkeusoloissa voidaan joutua tekemään laajempi

suojaväistö, joka käsittää osan kuntaa tai koko kunnan alueen. Tällainen suojaväistö tulee toteuttaa

6 tunnin kuluessa ja siirtymismatka on arviolta n. 50 km. Oleskelu vieraalla paikalla on suojaväistössä

lyhytaikainen.

Suojaväistössä voit ottaa mukaan vain välttämättömät varusteet:

Pakkaukset eivät saa olla suurempia kuin itse jaksat kantaa

Ota mukaan perusvaatetus (huomioi vuoden aika), tarvitsemasi lääkkeet, rahat, arvopaperit,

henkilöllisyystodistukset ja sairausvakuutuskortit

Varaa evästä ja juotavaa kahdeksi vuorokaudeksi

47

SÄHKÖKATKOS

Sähkökatkoksia on eritasoisia. Sähkökatkos ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen

sähkökatko on minuuttien luokkaa.

Pysy rauhallisena ja odota muutama minuutti. Sähkökatkos voi olla hetkellinen

Tarkista sähkökatkoksen laajuus yleisistä tiloista. Katso toimiiko valaistus toimistosi/tilojen

ulkopuolella

Jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisesti, hissin huoltohenkilöstö

tulee paikalle ja auttaa pois hissistä

Jos sähköt eivät palaa, ota yhteys kiinteistöhuoltoon

Odota toimitiloissa sähköjen palautumista, jos et saa muita toimintaohjeita

VESIVAHINKO

Ilmoita vahingosta suoraan kiinteistönhuoltoon. Hätätilanteessa soita palokunta numerosta 112

Katkaise sähkö vuotokohdan lähellä olevista laitteista, jos se on turvallista

Siirrä suojaan lähettyvillä oleva esineistö

Estä veden leviäminen mahdollisuuksien mukaan

Opasta kiinteistönhuolto tai palokunta paikalle

LÄMPÖKATKOS

Suojaa arat kohteet (putkistot) ja rajoita lämpimän veden käyttöä

Sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi kiinni. Sulje väliovet käytäviin, tuulikaappeihin ja eteiseen, sekä tuki

raot

Vähennä ilmanvaihtoa

Mikäli tilassa on pakko oleskella: seuraa tilan ilman laatua. Ilman hiilidioksidimäärät voivat nousta

korkeiksi, jos ilmanvaihto on kokonaan poikki. Tarvittaessa tuuleta tilat nopeasti ristivedolla. Yritä

pitää yksi tila lämpimänä

Veden pääsulun sijainti: Kellarissa (vanha puoli)

Lämmönjakohuoneen sijainti: Kellarissa (vanha puoli)

48

10. Turvallisuuskoulutuksen yleiset periaatteet

Työturvallisuuslainsäädännön mukaan työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä saa

riittävästi koulutusta turvallisuus- ja terveysasioissa erityisesti omaa työpistettään koskien.

Koulutuksella tarkoitetaan oman työtehtävän turvallisen suorittamisen lisäksi työympäristön

riskitekijöihin perustuvaa turvallisuuskoulutusta.

Turvallisuuskoulutuksen ja perehdytyksen tavoitteena ovat kohteen tehokas onnettomuuksien

ennaltaehkäisy ja oikeat toimintatavat poikkeamatilanteissa. Tärkeintä on, että kohteessa

oleskelevat ihmiset tuntevat kohteen riskit, tietävät miten niitä voidaan ennaltaehkäistä ja miten

toimitaan, jos kaikesta huolimatta tapahtuu jotain poikkeavaa.

Perehdytys pelastussuunnitelmaan ja kohteen turvallisuusjärjestelyihin

Pelastussuunnitelma tulee antaa tiedoksi kaikille kiinteistössä työskenteleville ja toimiville. Lisäksi

uusille työntekijöille tulee järjestää riittävä perehdytys kiinteistön pelastussuunnitelmaan ja

turvallisuusjärjestelyihin. Uusille työntekijöille suositellaan annettavan perehdytys

pelastussuunnitelmaan muun työhön perehdyttämisen yhteydessä ensimmäisien työviikkojen

aikana. Jokaisen kiinteistössä toimivan on hallittava perusasiat onnettomuuksien ja vaaratilanteiden

ennalta ehkäisemiseksi sekä hätäilmoituksen tekeminen, toiminta tulipalon tai tapaturman sattuessa

sekä toiminta kuultaessa yleinen vaaramerkki.

Turvallisuushenkilöstön koulutus

Koulutus

Turvallisuuspäällikön peruskurssi, työsuojelun peruskurssi, alkusammutus- ja ensiapukoulutus,

osallistuminen palolaitoksen ja vakuutusyhtiön tarkastuksiin.

Kuvaus koulutuksesta

Suojelujohdolle/turvallisuusjohdolle tarkoitettuja turvallisuuspäällikön peruskursseja järjestävät mm.

alueelliset pelastusliitot

Suojelujohdon/turvallisuusjohdon tulee osallistua palotarkastuksiin sekä työsuojelupiirin ja

työterveyshuollon tarkastuksiin

Suojelujohdon/turvallisuusjohdon on perehdyttävä hyvin pelastussuunnitelmaan, vakuutusyhtiön

antamiin suojeluohjeisiin sekä työturvallisuusmääräyksiin. Tärkeä osa suojelujohdon toimenkuvassa

on myös johtamisvalmius.

Turvallisuusyhteyshenkilöiden ja vastuuhenkilöiden sekä työntekijöiden koulutus

Koulutus

Alkusammutus- ja ensiapukoulutus, turvallisuustyön perehdyttämiskoulutus, toimintaharjoitukset,

pelastussuunnitelman turvallisuustarkastusohje sekä vakuutusyhtiön suojeluohjeet.


Turvallisuusyhteyshenkilöiden ja työntekijöiden tehtäväkuva muodostuu onnettomuuksien

ennaltaehkäisystä ja toiminnasta onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Turvallisuusyhteyshenkilöillä ja

työntekijöillä tulisi olla valmiudet sammutus-, pelastus- ja ensiaputoimien käynnistämiseen omalla

työpaikallaan. Koulutus järjestetään omatoimisesti tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

49

Palo-, henkilö- ja kiinteistöturvallisuuteen vaikuttavien laitteistojen hoitajat

Koulutus

Laitteistokohtainen käyttö- ja huoltokoulutus


Turvallisuuslaitteistojen ylläpitäjien on perehdyttävä laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeisiin.

Tarvittaessa on otettava yhteyttä laitteistojen valmistajiin. Koulutusta saa myös palotarkastusten

yhteydessä.

Väestönsuojelu poikkeusoloissa

Varautuminen poikkeusoloihin

Poikkeusoloja ovat

sota, sodan uhka tai sodan jälkitila

muiden valtioiden välinen sota tai sodan uhka

taloudellinen kriisi

suuronnettomuus

Poikkeusoloissa viranomaisten toimintavaltuuksia tehostetaan ottamalla käyttöön mm.

valmiuslain, puolustustilalain sekä pelastuslain poikkeusoloja koskevia säädöksiä.

Poikkeusoloista huolimatta lähtökohtana on, että yhteiskunnan toimintoja pyritään jatkamaan

kuten normaalioloissa.

Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa

Kiinteistössä suojaudutaan viranomaisen määräyksestä väestönsuojaan.

Tarvittaessa kiinteistössä suoritetaan sisälle suojautuminen viranomaisten kehotuksesta tai

suoritetaan suojaväistö.

50

VÄESTÖNSUOJAN SUUNNITELMA

Väestönsuojan sijainti Laajennus osa (uusi puoli)

Suojan tyyppi K

Väestönsuojan pinta-ala 214 neliömetriä, 285 suojapaikkaa

Väestönsuojan varusteiden sijainti Väestönsuoja, laitetila

Turvallisuus-henkilöstön

materiaali

Varusteiden määrä Taloon tarvittava määrä

Muut huomiot

suojanaamari ja vss

suodatin 2 2

Suojakypärä 2 2

Suojalasit 2 2

Suoja-asu 2 2

Suojakäsineet 2 2

Ensiapulaukku 1 1

Ensiside 2 2

Joditabletit 2 / asukas

Turvallisuussuunnitelma –

opas 2 2

51

Väestönsuojan käyttöönotto:

”Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään

10 vuoden välein.”

”Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät

suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä

pelastusviranomaiselle. ” (Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja

väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta)

”Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että

väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. ”(Pelastuslaki 76§)

Normaaliolojen valmistelut

Väestönsuojan käyttökuntoon laittoa tulee harjoitella normaaliaikana. Mikäli suojalle on nimetty

väestönsuojanhoitaja, toimii hän osana kiinteistön turvallisuusorganisaatiota, ja huolehtii siitä, että

suoja on aina toimintakuntoinen

Väestönsuojan hätäpoistumistien maan pinnalle tuleva kohta tulee selvitä pelastussuunnitelmassa

tarvittavien järjestelyjen osalta

Mikäli suojalle nimetään väestönsuojan hoitaja, on hänen perehdyttävä tehtäviinsä, jotta hoitaja voi

huolehtia väestön suojan hoidosta, käytöstä ja kunnossapidosta asianmukaisesti

VÄESTÖNSUOJAN MATERIAALI Määrä/suoja

Paarit 1

Vedensäilytysaine vesisäiliöiden

mukaan

Rautakanki 1

Suojan merkitsemiskilpi 1

Käsivalaisin 2

Sankoruisku 1

Suojan työkalut 1

SUOJAN TYÖKALUT

Jakoavain, katkaisutaltta + taltta ja kenttälapio, Vasara, käsisaha ja nauloja n. 2kg 60mm

Pajavasara, pelastusköysi, piikkitaltta, Puukko, rautasaha + teriä 5kpl, ristipääruuvitaltta 8 mm

Sorkkarauta, veistokirves ja voimaleikkuri

52

Väestönsuojassa on aina syytä olla:

käyttö- ja huolto-ohjeet laitteille ja varusteille sekä päiväkirja tai muu luotettava tapa todentaa

huoltotoimenpiteiden suorittamisesta

käyttöohjeet suojan hoitamisesta normaalioloissa ja toimenpiteet suojan saattamiseksi

suojauskuntoon (Voidaan esittää myös pelastussuunnitelmassa, mutta tällöin pelastussuunnitelma

on säilytettävä väestönsuojassa)

ohje väestönsuojassa tehtävistä käyttökuntoon laittamisessa tarvittavista rakennus- ja purkutöistä

väestönsuojapiirros (1:50), leikkauspiirros sekä suositeltavaa on myös asemapiirros (1:200 tai 1:500)

väestönsuojaan suojattavien henkilöiden lukumäärästä kertova dokumentti

Ohje väestönsuojan käyttökuntoon saattamiseksi

Mikäli suojalle on nimetty suojan hoitaja, vastaavat hän ja varahenkilö suojan kunnostamisesta.

Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja

vastaa järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa

Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta

jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti

Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois

suojasta

OVET

Ovien tiivisteet tarkastetaan

HÄTÄPOISTUMSKÄYTÄVÄ

Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut

avataan. Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota

KÄYMÄLÄT

Käymäläpytyt jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälä tiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt.

Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2

kohden

VENTTIILIT JA ILMANVAIHTO

Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja

mahdollisissa lämpöputkissa

Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan

Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen

Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella

Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat

Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan

Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen

53

VARAVESISÄILIÖT

Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku

vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on

sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50

litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden. (30 litraa hlö)

VIEMÄRIT

Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan

laskemalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä. Kannet

asetetaan paikoilleen

YLIPAINEMITTARI

Katsotaan, että ylipainemittarissa on nestettä ja putken pää on auki. Varanestettä tulisi olla

erillisessä pullossa (värjättyä polttoöljyä)

Ilmamäärämittarien herkkyys kokeillaan koekäytön yhteydessä

MUUT HUOMIOT

Tarkistetaan mahdollisten varavoimakoneiden ja puhaltimien kunto

Tarkistetaan suojan paineisuus: Painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan.

Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan tarvittava ylipaine eikä suoja "vuoda" liikaa

SÄHKÖLAITTEET JA VIESTINTÄYHTEYDET SEKÄ ANTENNIT

Selvitetään, missä ovat suojan sähkölaitteiden päävarokkeet ja tarkistetaan: valaisimet ja

varalamput, katkaisimien toiminta, seinäkoskettimien kunto

Selvitetään, missä ovat antenni- ja puhelinkytkinrasiat; ellei niitä ole, on ne laitettava suojaan

(suojiin). Varmistutaan, että puhelin on kiinteistön omin toimenpitein mahdollista kytkeä

puhelinverkkoon. Varmistutaan, että puhelinnumero on tiedossa kunnan viranomaisilla

TILOJEN JAKAMINEN JA VARUSTAMINEN

Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toiminta-

paikkoihin (naiset/miehet, suojeluelimet, työpaikkojen henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa

henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on myöskin mukana olevat henkilökohtaiset tavarat,

lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet

Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kaksi/kolmikerroksiset sängyt n.

kolmasosalle suojaan tulevasta henkilöstöstä. Lisäksi on suojaan hankittava poikkeusoloja varten

erilaisia välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi oleskella siellä pitemmänkin ajan

Varavalaistuksen toiminta tarkastetaan

Säteilymittauksien aloittaminen

Säteilymittaukset suoritetaan määrävälein, aina samoista paikoista

Tulokset kirjataan ja tiedot toimitetaan suojelujohtajalle

54

Tulosten perusteella suojelujohtaja tekee päätöksiä suojautumisen tehostamisesta. Suojelujohtaja

voi harkintansa mukaan antaa suojautumiskäskyn ennen viranomaisten antamaa määräystä

Kun annosnopeus ylittää 1000 mikroSv/h, viranomaiset antavat säteilyhälytyksen ulkohälyttimillä ja

radion välityksellä

Tämän jälkeen suojelujohtajan on annettava suojautumiskäsky, jonka jälkeen alkaa suojautuminen

väestönsuojaan

Väestönsuojassa pysytään annosnopeuden ollessa korkealla

Suojautuneet noudattavat suojassa suojelujohtajan ennalta laatimaa suunnitelmaa tai

päiväohjelmaa

Kun mittaukset osoittavat annosnopeuden laskeneen ja viranomaiset antavat luvan siirtyä ns.

lievennettyyn suojautumiseen, voidaan liikkua rakennuksen sisätiloissa, varsinaisen suojan

ulkopuolella, lyhyitä aikoja kerrallaan

Tiedustelijat tekevät säteilymittauksia ulkona suojavarusteissa. Lievennetty suojautuminen voi

kestää pitkään, jopa viikkoja

Ulkokäyntien turvallisuus

Ulkokäynneillä tulee olla mukana säteilymittari

Ulkokäynnillä henkilön saama säteilyannos kirjataan ylös

Ulkokäyntejä ei saa suorittaa vain yksi henkilö, vaan kävijöitä vuorotellaan

Tiedustelukäynneiltä palaavat säteilypölylle altistuneet pestään huolellisesti ennen suojatiloihin

siirtymistä

Koko ajan tulee seurata viranomaisohjeita ja noudattaa niitä

Hälytystila puretaan viranomaisten käskystä

Toimenpiteet hälytystilan purkamisen jälkeen

Aloitetaan laitteiston ja tilojen puhdistustoimenpiteet

Koko ajan huolehditaan henkilökohtaisen säteilyannospäiväkirjan ylläpidosta

Annosnopeuden laskettua alle 100 mikroSv/h voidaan palata normaaliin päivätoimintaan

55

OSA I I YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA KOSKIEN OPPILAITOKSEN MUUTA

TURVALLISUUTTA

Oppilaitoksen muu turvallisuus sisältää turvallisuussuunnitelman poliisitoiminnallisen näkökulman

eri tilanteiden varalta. Tässä ohjeessa poliisitoiminnallinen näkökulma on jaettu

henkilöturvallisuuteen ja rakennuksen turvallisuutta käsittelevään osaan.

1 Henkilöturvallisuus

Henkilöturvallisuus on keskeinen osa koulujen turvallisuussuunnittelussa. Käsite

”henkilöturvallisuus” käsittää kuitenkin hyvin laajan joukon erilaisia asioita. Tässä ohjeessa

henkilöturvallisuutta lähestytään alla olevien otsikoiden avulla, jotka koulujen tulee ottaa huomioon

turvallisuussuunnitelmassa.

Otsikot ovat:

- kiusaaminen ja erilainen häirintä

- väkivalta

- odottamattomat vaaratilanteet

- väkivaltainen häiriökäyttäytyminen

Henkilöturvallisuudessa on peremmiltään kysymys oppilaitoksessa oleskelevien henkilöiden

oikeudesta turvalliseen ympäristöön, mikä tulee olla myös turvallisuussuunnittelun keskeinen

lähtökohta.

1.1 Kiusaaminen ja erilainen häirintä

Koulukiusaamiseen tulee puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Koulujen tulisi erityisesti huolehtia

siitä, että kiusaamistapauksiin on olemassa selkeät toimintamallit. Varhaisella puuttumisella ja eri

viranomaisten yhteistoiminnalla on todettu olevan erittäin hyviä vaikutuksia.

Poliisin näkökulmasta sellaiset teot, jotka täyttävät jonkun rikoksen tunnusmerkistön on tärkeää

tutkia asianmukaisesti huolimatta rikoksesta epäillyn iästä.

Häirintä terminä on tässä yhteydessä tarkoitettu kuvaamaan toisenlaista käyttäytymistä kuin

kiusaaminen. Häirinnällä tarkoitetaan laaja-alaisempaa toimintaa, joka voi kohdistua myös

yksittäisen henkilön sijasta esimerkiksi kokonaiseen opetusryhmään.

56

Myös näissä tapauksissa on tärkeää, että kouluilla on suunnitellut toimintamallit tilanteiden

ratkaisemiseksi. Häirinnällä voi olla merkittäviä seurauksia koko yhteisön hyvinvoinnin osalta.

1.2 Väkivalta

Väkivaltatilanteet ovat poikkeuksetta poliisille ilmoitettavia asioita.

Lähitulevaisuuden suurimpina kouluihin kohdistuvana turvallisuusriskinä voidaan pitää väkivallan eri

muotojen yleistymistä yhä nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Tämän vuoksi varhaisen

puuttumisen ja moniammatillisen yhteistyön keinoin koulujen tulisi suunnitella toimintamallit

väkivaltatilanteiden hoitamiseksi. Valitettavan usein väkivaltatilanne on jatkunut kohtuullisen

pitkään ja useimmiten alkanut perusmuotoisesta kiusaamisesta.

1.3 Odottamattomat vaaratilanteet

Pommiuhkaus esimerkkinä

Kouluihin kohdistettavat pommi- tai muut uhkaukset ovat sangen harvinaisia. Viimeaikaiset

tapahtumat ovat kuitenkin nostaneet myös nämä kysymykset esille, joten niiden käyminen tässä

yhteydessä läpi on erityisen perusteltua.

Pommiuhkaustilanteessa on yleensä kyseessä eri viranomaisten välinen yhteistoimintatilanne, jossa

johtovastuu on poliisilla. Pommiuhkaustilanne rakentuu hyvin voimakkaasti poliisin oman ns. TEPO-

toiminnan (lyhenne TEPO tulee sanoista terroripommi) ja muun operatiivisen poliisitoiminnan

varaan, johon kuuluu siten tiedonhankinta ja uhka-arvion tekeminen, eristäminen, tilanteen

mukainen evakuointi, tiedottaminen sekä muut tilanteen kannalta oleelliset seikat. Poliisilla on

valmius käynnistää pommiuhkaus- sekä muiden vaativien poliisitilanteiden edellyttämät

toimenpiteen nopeasti ja saada paikalle ammattitaitoinen henkilöstö.

Akuutissa pommiuhkaustilanteessa koulujen tulee erityisesti huomioida voimassaoleva

pelastussuunnitelma mahdollista evakuointia silmällä pitäen. Pelastussuunnitelman laadinnassa

tulee siis ottaa yhtenä osatekijänä myös pommiuhkauksiin liittyvät seikat, jotka tosin ovat

hätäevakuointia ajatellen lähes identtiset muunkin yllättävän vaaratilanteen kanssa.

Koulujen tulee erityisesti huolehtia myös siitä, että pommiuhkaustilanteissa oppilaitoksen

henkilökunnalla on selvät toimintamallit. Vain toimintamallien suunnittelulla ja toiminnan

harjoittelulla voidaan välttää paniikinomaisia reaktioita yllättävissä tilanteissa ja tiedostaa

inhimilliseen käyttäytymiseen liittyvät seikat.

57

Vastaanottaessasi pommiuhkauksen puhelimitse tai kirjeitse toimi

seuraavien ohjeiden mukaisesti:

- Suhtaudu JOKAISEEN pommiuhkaan vakavasti.

- ILMOITA pommiuhkauksesta heti esimiehelle. Esimies ilmoittaa välittömästi poliisille ja

työsuojeluvaltuutettu Arto Holapalle puh. 050430 8942.

- Kaikki tilat on TYHJENNETTÄVÄ.

- Koulu suljetaan VÄLITTÖMÄSTI.Ohjeita pommiuhkasoiton vastaanottajalle

1) Älä häkelly vaan pyri rauhallisesti keskustelun pitkittämiseen.

2) Kirjoita muistiin uhkasoiton sanamuoto.

3) Kysy tarkemmin missä räjähtää ja milloin.

4) Kysele tarkemmin pommista, minkälainen se on, mikä on teho ja miten se on pii- lotettu.

5) Kysele kuka on räjäytysaikeen takana ja miksi.

6) Tee havaintoja:

soittajan iästä, sukupuolesta ja sivistystasosta, kielestä, murteesta, puhetavasta, äänen tasosta,

taustaäänistä

7) Kirjoita jo puhelun kestäessä tai välittömästi poliisin hälyttämisen jälkeen paperil- le tiedot

pommiuhkasoitosta

8) Esimies ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian poliisille p. 112 ja kertoo kaiken edellä

mainitun tiedoksi poliisille.

58

Jos pommiksi epäilty esine löydetään, toimitaan samoin kun pommiuhkasoiton yh- teydessä.

Pommiksi epäiltyyn esineeseen, pakettiin tai laukkuun EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa koskea.

Utajärven koulun evakuointisuunnitelma pommiuhkassa on sama kuin tulipalon sattuessa.

Pommiuhkasta ilmoitetaan välittömästi poliisille ja uhanalainen tila/koulu eristetään välittömästi.

59

1.4 Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen

Kouluissa uudenlaisena odottamattomana vaaratilanteena on esiintynyt väkivaltainen tai sillä

uhkaava häiriökäyttäytyminen, joka kohdistuu kouluun ulkopuolelta. Kyseeseen voi tulla

esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alainen henkilö, joka enemmän tai vähemmän

sattumanvaraisesti valitsee kohteekseen koulun tai toisaalta henkilö, jolla on jonkinlaiset si- teen

oppilaitokseen esimerkiksi omien lastensa kautta.

Kyseiset tilanteet kuuluvat pääsääntöisesti poliisin toimivaltaan. Poliisin soittaminen

oppilaitokseen on kuitenkin harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen, erityisesti siinä

tilanteessa, jos kyseessä on oppilaan huoltaja. Poliisi voi antaa tilanteeseen tehokasta ensiapua,

mutta oppilaitoksen edun mukaista on selvittää teon motiivi, varsinkin jos siihen voi liittyä koulun

oppilas.

UTAJÄRVEN KOULU:

Mikäli koulussa on uhkaavasti käyttäytyvä henkilö, on hänen pääsy oppilaiden

luo estettävä.

Toimi tilanteen vaatimalla tavalla: Onko henkilöllä asetta vai onko mahdollista

poistaa hänet tarvittavin voimakeinoin. Älä ole kuitenkaan sankari; suojele

oppilaitasi ja itseäsi.

Lukitse luokkatilan ovet ja sulje ikkunat. Sijoita oppilaat mahdollisimman

turvalliseen paikkaan kauas ovesta ja ikkunoista.

Ilmoita poliisille.

Odota lisäohjeita.

60

2. Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely

Henkilöturvallisuuden ohella omaisuuteen kohdistuva kaikenlainen ilkivalta ja vahingonteko on

toinen merkittävä uhkatekijä, joka tulee ottaa huomioon oppilaitosten turvallisuussuunnittelussa.

Kyseeseen voivat tulla siten sekä tahallisesti aiheutetut vahingot ja muut rikokset sekä kiinteistön

käytön häiriöt että riippumattomasta ulkopuolisesta syystä aiheutuva muu aineellinen vahinko.

Koulujen tulisi turvallisuussuunnittelussaan huolehtia siitä, että erilaiset toimintamallit yllättäviin

ja äkillisiin kiinteistöön liittyviin tilanteisiin olisivat olemassa.

Oppilaitoksissa on kautta aikain esiintynyt näpistelyä erilaisissa muodoissaan.

Turvallisuussuunnittelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ja määrittää puuttumislinjat

näpistelytapauksissa vaikka teon tekijä ei olisikaan selvillä. Näpistys on asianomistajarikos eli

edellyttää aina asianomistajan - oppilaan ja hänen huoltajansa - kannan selvittämistä asian jatko-

toimenpiteitä varten. Tehokkaalla puuttumisella näpistelyyn voidaan saada aikaan edes

jonkinlainen yleistävä vaikutus. Oppilaille on tosin ehdottomasti muistettava painottaa

omaisuutensa huolellisen säilyttämisen merkitystä näpistelytilaisuuksien vähentämiseksi.

1. Asian tultua aikuisten tietoon se käsitellään ja siihen puututaan välittömästi

2. Asianosaisia kuullaan, siten että paikalla on vähintään kaksi aikuista. Myös mahdollisia

silminnäkijöitä kuullaan

3. Asia pyritään ratkaisemaan niin, että oppilas itse korjaa tai korvaa tahallisesti aiheuttamansa

vahingon.

4. Asiasta ilmoitetaan huoltajalle.

61

3. Utajärven koulun suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistapausten

käsittelemiseksi

3.1. Kiusaamisen käsittelyn ja ennaltaehkäisyn malli

Koulu torjuu kiusaamista mm. asennekasvatuksella, kodin ja koulun yhteistyöllä sekä luomalla

viihtyisän ja turvallisen kouluympäristön. Ennaltaehkäisemisen keskeinen tavoite on saada oppilaat

ymmärtämään, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää.

Jos kiusaamista kaikesta huolimatta tapahtuu, siihen puututaan välittömästi ja tilanne pyritään

selvittämään perusteellisesti. Oppilaita ohjataan tukemaan kiusattua ja osoittamaan kiusaajalle, että

toiminta ei ole hyväksyttyä.

Kiusaaminen on:

Henkistä ja fyysistä loukkaamista, joka tuntuu lapsesta ja nuoresta pahalta ja häiritsee hänen

koulunkäyntiään. Se on toistuvaa ja tahallista. Hiljainen hyväksyminenkin on kiusaamista.

Kiusaamista on myös se, kun yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan pahaa mieltä ja tämä

tapahtuu toistuvasti.

Esimerkkejä kiusaamisesta: Ruumiillista/fyysistä kiusaamista on esim. kamppaaminen, töniminen,

tyrkkiminen, esineellä heittäminen ja kaikki muu käsiksi käyminen.

Henkistä kiusaamista on esim. haukkuminen, eristäminen, syrjiminen, kiristäminen, tavaroiden

varastaminen tai ottaminen ilman omistajan lupaa, nimittely, pakottaminen jne.

Kiusaamiseen puuttumisen malli

1) Tilanteen nähnyt henkilö puuttuu välittömästi tapahtuneeseen.

2) Kiusaamiseen osallistuneita henkilöitä kuullaan yksitellen mahdollisimman pian tapahtuneen

jälkeen. Tilannetta selvittämässä on luokanopettaja/luokanvalvoja ja tarvittaessa rehtori.

3) Kiusaamiseen osallistuneiden henkilöiden kanssa järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus.

Tilaisuudessa tehdään selväksi se, ettei kiusaamista sallita. Pyritään sopimaan asia tässä tilanteessa

siten, että kiusaajat lupaavat lopettaa kiusaamisen. Tilaisuudessa kerrotaan seurauksista, mikäli

lupaus kuitenkin rikotaan. Sovitaan uhrin hyvittämisestä (esim. anteeksipyyntö, aineellinen korvaus

tms.). Määrätään mahdollinen rangaistus.

62

Sovitaan seurantakeskustelu esim. viikon päähän. Huolehditaan siitä, että sekä kiusattu että kiusaaja

saavat tarvitsemaansa tukea (esim. terveyskeskuksesta). Ollaan tarvittaessa yhteydessä koteihin.

Asiasta keskustellaan tarvittaessa koko luokan kanssa.

4) Tilannetta tarkkaillaan. Tarkkailusta tiedotetaan kaikille kiusaamistapauksen osapuolille ja

opettajille, tarvittaessa koko koulun henkilökunnalle.

5) Tilanne tarkistetaan tarkkailujakson jälkeen kaikilta osapuolilta ja opettajilta. Tilanteen niin

vaatiessa voidaan tehdä oppilaiden kanssa kirjallinen sitoumus kiusaamattomuudesta (eräs malli

liitteenä).

6) Mikäli kiusaaminen edelleen jatkuu, pyydetään oppilaiden huoltajat neuvotteluun, jossa pyritään

etsimään korjausmalleja tilanteeseen. Tilannetta seurataan edelleen.

7) Moniammatillisen yhteistyön käynnistäminen.

8) Tilanteen niin vaatiessa otetaan yhteys poliisiin.

Vastuun portaat pähkinänkuoressa

Myöntäminen

Rohkaise oppilasta myöntämään väärä tekonsa. Jos se on hänelle vaikeaa, selvitä, mitä hän pelkää

seuraavan siitä, jos hän myöntäisi. Ymmärrä häntä ja auta huomaamaan, että myöntäminen ja siihen

liittyvä vastuun ottaminen on hänen itsensä ja muiden kannalta kuitenkin parempi vaihtoehto kuin

kieltäminen.

Ymmärtäminen

Pyydä oppilasta miettimään, mitä seurauksia hänen tekemällään vääryydellä on muille ihmisille ja

hänelle itselleen. Jos hän ei osaa vastata, älä vastaa hänen puolestaan, vaan pyydä häntä ottamaan

asiasta selvää.

Anteeksipyyntö

Auta oppilasta miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö ja missä, milloin ja miten

anteeksipyyntö tulisi esittää.

Sovittaminen

Pyydä oppilasta tarjoutumaan sovittamaan tekonsa ja auta kärsimään joutunutta osapuolta

miettimään, mikä olisi hänen mielestään sopiva sovitus. Auta sitten osapuolia neuvottelemaan

sopivasta sovituksesta. Kutsu tarvittaessa muitakin ihmisiä osallistumaan keskusteluun

asianmukaisesta sovituksesta.

63

Lupaaminen

Pyydä oppilasta lupaamaan, että hän ei tee virhettä toista kertaa ja tee hänen kanssaan sopimus

siitä, mitä seuraa, jos hän rikkoo lupauksensa.

Vastuuntunto

Auta oppilasta huomaamaan, mitä hän on tämän kokemuksen myötä oppinut ja keksimään jonkin

tavan, jonka avulla hän voi auttaa muitakin hyötymään siitä, mitä hän on oppinut.

Kiusaamisen seuraamukset

Kurinpitotoimilla ja palkitsemisilla voidaan säädellä oppilaan aggressiivista käyttäytymistä.

Kurinpidon tulee aina kohdistua oppilaan epätoivottuun käyttäytymiseen, ei oppilaan persoonaan.

Oppilasta voidaan ojentaa poistamalla hänet oppitunnilta tunnin jäljellä olevaksi ajaksi tai

määräämällä enintään kahden tunnin jälki-istunto. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan

evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että turvallisuus kärsii oppilaan

väkivaltaisuuden tai uhkaavan käytöksen vuoksi. Kurinpito- rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja

määräaikainen erottaminen.

Voidaan käyttää kurinpitotoimien sijasta tai lisäksi myös jotain myönteisiä asioita kuten esim. toisen

auttaminen, esitelmän pitäminen, samassa joukkueessa toimiminen, pienten palvelusten tekeminen.

Lapset voivat myös itse ehdottaa sovittelukeinoja. Voidaan sopia myös ns. lähestymiskiellosta.

Tällaiset keinot eivät ole rangaistuksia eikä niitä sellaisina pidä käyttää.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy

Sosiaalisten taitojen opettelu läpäisee koko koulun käyntiajan. Koulutyössä korostetaan hyvän

toveruuden ja välittämisen merkitystä. Kiusaamista ja siihen liittyviä ryhmärooleja voidaan käsitellä

luokissa vuorovaikutus– ja draamaharjoitusten avulla. Oppilaita rohkaistaan asettumaan kiusatun

puolelle.

Oppilaskunta laatii yhdessä opettajien kanssa kiusaamisen vastaiset säännöt, jotka ovat näkyvillä

kotiluokkien seinillä. Oppilaskunta käsittelee kokoontumisissaan kiusaamista ja hyvää käytöstä.

Oppilaita kiitetään hyvästä käytöksestä.

Koska suuri osa kiusaamisesta tapahtuu välitunneilla, kiinnitetään huomiota riittävään

välituntivalvontaan. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön välituntivihko, johon välituntivalvoja tai

välitunnilla mukana oleva ohjaaja voi kirjata välitunnilla tapahtuneita tilanteita. Tunneilla käytetään

64

vaihtuvia ryhmiä ja istumajärjestyksiä sosiaalisten taitojen kartuttamiseksi. Opettajien tehtävänä on

suojella kiusaamisen uhria ja tukea hänen sosiaalistumistaan.

Huoltajat

Oppilaiden huoltajia kannustetaan keskustelemaan kotona kiusaamisesta lastensa kanssa ja

pitämään yhteyttä kouluun kaikessa kiusaamiseen liittyvässä toiminnassa.

Ohjeita oppilaalle:

1. Kerro opettajalle tai muulle aikuiselle, jos huomaat kiusaamista tapahtuvan.

2. Yritä auttaa kiusattua, rohkaise häntä kertomaan asiasta aikuiselle.

3. Ota syrjään jätetytkin mukaan leikkeihin ja kaveriporukoihin.

4. Sano toisillekin, että mielestäsi kiusaaminen on tyhmää

Ohjeita vanhemmille:

1. Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet kiusaamista.

2. Jos lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.

3. Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, ettet hyväksy minkäänlaista kiusaamista ja että

kiusaamisen on loputtava.

65

Poliisiyhteistyö

Poliisin resursseista riippuu, missä määrin yhteistyötä tehdään. Koulupoliisijärjestelmä on

osoittautunut toimivaksi, ja toiveena on, että sitä voitaisiin jatkaa.

Poliisiin otetaan yhteyttä väkivallasta. Poliisille ei välttämättä tarvitse ilmoittaa sellaisesta

väkivallasta, joka on kahden, jokseenkin tasavahvan osapuolen nahistelua ja joka päättyy sovintoon.

Poliisille ilmoitetaan varsinkin vammoja aiheuttavasta väkivallasta tai väkivallasta, joka seuraa

heikomman sortamista. Mikäli tapaus siirtyy poliisin tutkittavaksi, ei koulussa voida ryhtyä

kurinpidollisiin toimiin.

66

OSA III UTAJÄRVEN KOULUN KRIISISUUNNITELMA

1. Kriisiryhmän kokoonpano

1.1. Kriisiryhmä

Rehtori/sivistystoimenjohtaja Erkki Väänänen 050 3047102

Rehtori Tapani Blomster 0505673335

Kouluterveydenhoitaja Kaarina Huovinen 08 5875 6262

Työsuojeluvaltuutettu Arto Holappa 050 4308942

67

2. Tärkeitä puhelinnumeroita

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

POLIISI 112

OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Vaihde (08) 315 2011

UTAJÄRVEN TERVEYSKESKUS 08 5875 6700

KOULUPSYKOLOGI 050 408 8841

KOULUKURAATTORI 050 375 4770

TYÖTERVEYSHUOLTO UTAJÄRVI 08 5875 67 MYRKYTYSTIETOKESKUS 09- 4711

MLL:N LASTEN JA NUORTEN PUHELIN 116 111

VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN 010-195 202

A-KLINIKKA 044 703 6160

IRTI HUUMEISTA RY. 010-830 8000

TUKINAINEN KRIISIPÄIVYSTYS 0800-97899

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA 08 5421 104

Kirkkoherra 040 5445 132

68

3. Kriisitoimintamalli

3.1. Kriisitilanne

Kriisitilanteessa tulee:

- varmistaa, onko tieto oikeaa

- tiedottaa tapahtuneesta ensimmäisenä rehtorille

- kutsua kriisiryhmä kokoon

- tarvittaessa ottaa yhteys kotiin (koti määrittelee menettelytapoja ja sen, mitä

tapahtuneesta kerrotaan muille)

- tiedottaa opettajille ja muulle henkilökunnalle

- tiedottaa oppilaille

- harkitaan, tarvitaanko tilanteessa psykologista jälkipuintia (debriefing)

3.2. Kriisiryhmän tehtävät

Rehtori kutsuu ryhmän koolle kriisitilanteessa:

- miettii jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa

- harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille

- pitää kriisikansion ajan tasalla

- perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet

- kokoontuu mahdollisimman nopeasti kriisitilanteen käsittelyyn, mieluiten muutaman

tunnin sisällä

- kaksi ryhmän jäsentä voi tarvittaessa päättää kriisiä koskevista toimenpiteistä

- aloitteentekijä ( koollekutsuja ) voi olla kuka tahansa koulun henkilökunnasta

69

3.3. Jatkotoimenpiteet kriisitilanteessa

Kriisiryhmä joutuu arvioimaan ainakin seuraavat asiat:

- toiminnan tasot ( koko koulu, luokka, opettajainhuone, vanhemmat jne. )

- miten asiasta ilmoitetaan ( keille ja niin, ettei asia muutu sensaatioksi, kodin toiveet)

- minkälaisia tukitoimia tarvitaan

- miten vanhemmille ilmoitetaan

- onko koululla oikeudellisia vastuita

- miten lehdistön kanssa toimitaan ( rehtori antaa tiedot )

70

4. Tiedottaminen

4.1. Tiedottaminen kriisitoiminnasta

- Informaatiota vanhemmille mm. Wilman kautta sekä esim. vanhempainilloissa

- koulun nettisivut

4.2. Tiedottaminen kriisitilanteissa

Tiedon vastaanottaminen koululla, kun kriisi on tapahtunut muualla

- ilmoittajan henkilöllisyys ja puhelinnumero

- mitä on tapahtunut

- missä ja milloin

- tapaturman uhrit

- tilanne juuri nyt

- onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin

- onko kouluun kohdistuvia erityisodotuksia

- tieto ilmoitetaan rehtorille.

- se tulee varmistaa esim. poliisilta, sairaalasta tms.

- tarvittavat tukitoimet

71

4.3 Rehtorin tehtävät

- kutsuu kriisiryhmän koolle

- informoi opettajakuntaa ja muuta koulun henkilökuntaa tapahtuneesta

- antaa opettajille ohjeita ja oikeata tietoa tapahtuneesta huhujen ehkäisemiseksi

- puhuu tarvittaessa vanhempien kanssa

- on kuolemantapauksen sattuessa yhteydessä kuolleen oppilaan vanhempiin

- on aktiivisesti mukana tukemassa kouluyhteisön toipumista

- hoitaa tarvittaessa yhteydet poliisiin

- hoitaa tarvittaessa yhteydet lehdistöön

- on tarvittaessa yhteydessä koulun vanhempainyhdistykseen

- kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta

72

5. Kriisien ennaltaehkäisy

5.1. Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja yhteistyö

- välitön ja perusteellinen puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan

- KiVa-koulun periaatteet

- vertaissovittelu (Verso-toiminta)

- esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

- eri luokka-asteiden välinen yhteistyö

- kummioppilastoiminta

- kodin ja koulun toimiva yhteistyö

- koko kouluyhteisön kiusaamiseen reagoiva, myönteinen ja turvallinen ilmapiiri

- valvonta eri tilanteissa

5.2. Muita ennaltaehkäiseviä tekijöitä

- henkilökunnan kouluttaminen

- suunnittelu- tai johtoryhmän rooli

- oppilashuoltotyöryhmä

- yhteistyö vanhempien kanssa

- esim. koulupoliisitoiminta

73

5.3. Vaikeuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen

Menettelytavat silloin, kun havaitaan:

- suuria poissaolomääriä tai satunnaisia poissaoloja

- syrjäytymistä

- jatkuvaa väsymystä

- uupumusta

- stressiä

- koulukiusaamista

- masennusta

Opettaja ottaa tarvittaessa selvää muiden opettajien havainnoista kyseisen oppilaan kohdalla:

- opettaja keskustelee oppilaan kanssa ja on yhteydessä kotiin.

- oppilas ohjataan keskustelemaan esim. terveydenhoitajan kanssa.

- opettaja ottaa asian käsittelyyn oppilashuoltotyöryhmässä.

- oppilashuoltotyöryhmä pohtii tarvittavat jatkotoimenpiteet.

74

5.4 Masennuksen tunnistaminen

- univaikeudet, ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias

- syömisvaikeudet, ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa

- voimattomuus, olen ihan poikki, en jaksa enää

- apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta

- vihamielisyys: voimakasta kiukuttelua, äksyilyä

- keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus

- itseinho, olen ruma, ei minusta pidetä

- itkuisuus, surullisuus hallitsevaa

- tuomiopäivän puheet: puhuvat, ajattelevat, kirjoittavat kuolemasta

75

6. Toimintamalleja eri kriisitilanteissa

6.1. Onnettomuus koulussa

- hälytä ambulanssi puh. 112

- muu henkilökunta avuksi

- aloita ensiapu

- ilmoita terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen

- ilmoita rehtorille ( tieto kriisiryhmälle ja henkilökunnalle )

- vie oppilaat pois onnettomuuspaikalta

- kokoa silminnäkijät erikseen ja pidä heistä erityistä huolta

- ilmoita huoltajille mahdollisimman pian

- käsittele asiaa luokassa oppilaiden kanssa

- tarvittaessa lähetä kirjallinen viesti koteihin

- päästä järkyttyneimmät oppilaat kotiin vasta aikuisen mukana

- jatka asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa ja luokassa

- seuraa oppilaan vointia

76

6.2. Oppilaan kuolema

- tiedon saanut opettaja informoi rehtoria.

- rehtori informoi opettajia.

- perheen toivomuksia tiedottamisesta koteihin kunnioitetaan.

- kuolemasta keskustellaan oppilaiden kanssa.

- omaisia muistetaan.

- oppilaiden mielenterveyttä seurataan.

- järjestetään henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin.

- järjestetään muistotilaisuus koululla (kuolemantapauksen sattuessa loma-ajalla,

muistotilaisuus pidetään myöhemmin).

- päätetään hautajaisiin osallistumisesta.

77

6.3 Henkilökuntaan kuuluvan kuolema

- koulun rehtori informoi ensin koulun henkilökuntaa, sitten luokkia

- kriisiryhmä järjestää henkilökunnalle ja oppilaille jälkipuintia

- opettajat järjestävät keskustelut luokissa

Vainajaa kunnioitetaan:

- liputtamalla

- järjestämällä hiljainen hetki

- osallistumalla omaisten toivoessa hautajaisiin

- seuraamalla oppilaiden vointia

- keskustelemalla luokissa

78

6.4. Oppilaan lähiomaisen kuolema

- Tiedon saatuaan rehtori neuvottelee kriisiryhmän kanssa

- Rehtori tiedottaa oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille

- Rehtori selvittää, saako asiasta kertoa muulle luokalla (perustele kertomisen edut)

- Opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän luokkatoverin

- Opettaja järjestää oppilaalle keskustelumahdollisuuden, jos vanhemmat sitä toi- vovat

esim. terveydenhoitajan kanssa

- Opettaja seuraa oppilaan psyykkistä hyvinvointia

Lapsen tukeminen surussa:

- sanoman pitää tulla luotetulta henkilöltä

- varmista, että tieto on oikea

- keskustele avoimesti ja kunnioittavasti

- ota huomioon keskustelukumppanin ikä

- jos lapsi on käsittänyt tai ymmärtänyt asian väärin, oikaise se

- varaa aikaa asian käsittelyyn

- suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun

- hyväksy lasten leikit tapahtuneesta

- näytä omat tunteet

79

6.5. Itsemurhan uhka

- puhu oppilaan kanssa

- älä jätä oppilasta yksin

- tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä (ongelma, jonka takia

oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa )

- kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele

- kokoa kriisiryhmä toimimaa

6.6. Itsemurha

Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä. Rehtori sopii omaisten kanssa, miten toimitaan.

Jälkipuinti on erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa voimakasta syyllisyyttä.

- rehtori tiedottaa kriisiryhmälle

- rehtori tiedottaa henkilökunnalle

- opettaja tiedottaa oppilaille ja keskustelee heidän kanssaan. Tärkeää kertoa tosiasiat,

jotta perättömät huhut estettäisiin -> tarvitaan perheen lupa!

- järjestetään jälkipuintia henkilökunnalle

- järjestetään erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville

- oppilaiden vointia seurataan

- kriisiryhmä sopii muistamisesta

- ks. Oppilaan kuolemaa käsittelevä kohta 6.2

80

6.7. Vakava sairaus, vamma tai fyysinen tai psyykkinen poikkeavuus

Kerrotaan luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle (ja oppilaiden vanhemmille), jos on saatu lupa.

- sovi huoltajan kanssa, mitä kerrotaan oppilaille

- oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava

- opettaja järjestää tilaisuuden sairauden, vamman tai poikkeavuuden käsittelyn luo-

kassa ja/tai vanhempainillassa

- vanhemmat ja/tai terveydenhoitaja antavat toimintaohjeet mahdollisen sairauskoh-

tauksen varalle

81

6.8 Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella

- rehtori ottaa selville tosiasiat

- rehtori informoi muun henkilökunnan

- koulussa lähetetään tietoa tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista kotiin

82

6.9. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

- kriisiryhmä kokoontuu tiedon saatuaan

- oppilaalle järjestetään keskusteluapua, esim. terveydenhoitaja, koulupsykologi tai oma

opettaja

- tehdään lastensuojeluilmoitus

- epäillylle hyväksikäyttäjälle asian käsittelystä ei anneta tietoa

83

6.10. Kun vanhemmat kieltävät puhumasta

Kriisin kohdanneen nuoren vanhemmat saattavat kieltää koulua puhumasta vammasta, sairaudesta,

kuolemasta tai itsemurhasta. Koulun tulisi pyrkiä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja kertoa, miksi

asian käsittely on tärkeää. Vanhemmille korostetaan sitä, että päätavoitteena on tukea lapsia

selviytymään ja estää huhuja. Asian käsittelyn päätavoitteena on kertoa oppilaille myönteisistä

ratkaisumalleista elämän vaikeissa tilanteissa. Vanhemmille voi todeta, että lapset usein joka

tapauksessa tietävät tapahtuneesta ja pohtivat sitä keskenään. On parempi, että he saavat asiallista

tietoa.

84

6.11 Työntekijä tarvitsee apua

Työntekijällä voi olla työuupumus, pitkäaikainen masennus, päihteiden väärinkäyttö tai muita

mielenterveysongelmia. Tällaisessa tilanteessa esimiehen tulee keskustella työnteki- jän kanssa ja

ohjata hänet työterveyshuoltoon.

Uupumus -burnout on vakavampaa kuin tuttu normaali väsyminen, stressaantuminen, tyy-

tymättömyys työhön jne. Se on tietynlainen masennuskriisi, jossa nähdään psyykkisen ja fyysisen

energian loppuminen, selvät negatiiviset asennemuutokset ja itsetunnon perusteellinen konkurssi.

Uupumuksen tunnusmerkkejä:

voimakas fyysinen, emotionaalinen ja henkinen väsymys

ammatillisen pätevyyden tunteen heikkeneminen ja kyyninen suhtautuminen työhön

Työn vaatimusten tuntuminen kohtuuttomilta ja työssä selviytymisen kokeminen

mahdottomaksi

ongelmien ratkaisukyvyn heikkeneminen, ärsyyntyminen, yhteistyökyvyn heikkeneminen ja

tyytymättömyys

poissaolojen lisääntyminen, syrjään vetäytyminen ja ahdistuneisuus

masentuneisuus, keskittymiskyvyn puute ja riittämättömyyden tunne

tunne, ettei koskaan pääse täysin irti työstä eli työhön hukkumisen tunne

halu paeta, etsiä uutta työpaikkaa tai muita keinoja päästä pois ”suosta”

Miten voit auttaa itseäsi:

Älä eristäydy. Läheisistäkin ihmisistä eristäytyminen on surullinen seura- us siitä, että on

uhrannut normaalin kotielämän työlleen. Puoliso ja lapset jäävät monelle työkierteeseen

joutuneelle etäisiksi. Ystäväpiiriä ei synny, koska ei ole aikaa.

Älä kiellä ongelmaasi, vaan kuuntele elimistöäsi ja tunteitasi. Moni piiskaa itseään tavoitteita

kohti loputtomasti. Olisi hyvä antaa tilaa ajatuksilleen ja tunteilleen.

Jos tilanne on vaikea, koeta miettiä voitko muuttaa olosuhteita.

Koeta vähentää ylikuormitusta ja kiirettä.

Lopeta ylihuolehtivuus.

Opettele sanomaan ”ei”.

Opettele irrottautumaan ja luopumaan. Yritä delegoida asioita.

Huolehdi fyysisestä kunnostasi.

Vähennä tarpeetonta murehtimista.

Kokeile huumoria.

Yritä olla kohtuullisempi elämässäsi.

Arvioi uudelleen oma arvosi niin työelämässä kuin yksityishenkilönä.

85

Ajoissa hoitoon

Hoito olisi päästävä aloittamaan mahdollisimman nopeasti, kun selvät uupumisen oireet on havaittu.

Vaikeus on siinä, että kestää kauan ennen kuin uupunut itse ymmärtää olevansa avun tarpeessa,

koska hän etenkin alkuvaiheessa uskoo jaksavansa vaikka mitä yrittäes- sään toteuttaa epärealistisia

unelmiaan. Hän ei tunne olevansa lainkaan se, jota pitäisi hoitaa. Syntipukit ovat muualla,

työtovereiden joukossa, työpaikan ilmapiirissä jne. Uupumi- sesta pitäisi puhua inhimillisenä ja

ymmärrettävänä asiana, jota ei tarvitse hävetä.

Jos siis tunnistat itsessäsi tai lähipiirissäsi edellä mainittuja tunnusmerkkejä, ota siis yhteys

kuntoutusyhdyshenkilöön, lääkäriin tai ohjaa lähimmäisesi ammattiauttajalle.

86

7. Arviointi kriisitilanteen jälkeen

- Henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin

- Henkilökunta käy avointa keskustelua syyllistämättä

- Kriisiryhmä tekee tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaa

utajärven koulun turvallisuussuunnitelma · 2016-01-15 · 6 4.kiinteistön tietoja ja...

Documents