uudenmaan keskusprofiilit

UUDENMAAN KESKUSPROFIILIT

Uudenmaan liiton julkaisuja E 197 - 2018

Uudenmaan liiton julkaisuja E 197- 2018ISSN 2341-8885, ISBN 978-952-448-487-9

VerkkojulkaisuHelsinki 2018

Uudenmaan liitto // Nylands förbundHelsinki-Uusimaa Regional Council

Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • [email protected] • uudenmaanliitto.fi

Kuvailulehti Julkaisun nimi Uudenmaan keskusprofiilit

Julkaisija Uudenmaan liitto

Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero Uudenmaan liiton julkaisuja E 197

ISBN 978-952-448-487-9

Kieli suomi

TekijäPanu Söderström

Julkaisuaika 2018

ISSN2341-8885

Sivuja28

TiivistelmäUudenmaan keskusprofiilit -työ on Uusimaa-kaavan 2050 taustaselvitys osana keskus- ja palveluverkon kehityskuva-teeman tarkastelua. Uusimaa-kaavassa päivitetään voimassa olevan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan keskusverkko.Keskus- ja palveluverkkoteeman kolme tarkastelunäkökulmaa on keskusten toiminnallisuus, saavutettavuus sekä laadulliset ominaisuudet ja vetovoima. Uudenmaan keskusprofiilit -työ keskittyy keskusten laadullisuuden tarkasteluun. Työn lähtökohtana on Uudenmaan liitossa vuoden 2017 alussa laadittu keskusanalyysi ja siinä tunnistetut Uudenmaan monipuolisimmat keskukset. Keskusten profilointi pohjautuu paikkatieto- ja tilastoaineistoihin.Keskusten rooli ja mittakaava poikkeavat toisistaan maakunnan eri osissa, siksi keskuksia verrataan laskennallisessa profiilissa toisiin saman tyyppisiin keskuksiin. Profilointi kuvaa keskusten nykytilannetta. Keskusten potentiaalia ja tulevaa kehitystä on käsitelty sanallisesti tekstiosuuksissa sekä johtopäätöksissä.Profilointityön tavoitteena on hahmottaa Uudenmaan keskusten kokonaiskuva, keskusten vahvuudet, kehitystarpeet ja tulevaisuuden potentiaali. Työtä voidaan hyödyntää Uusimaa kaavan keskus- ja palveluverkon kaavaratkaisussa sekä kuntien omien keskusten kehittämistyössä.

AsiasanatUusimaa, keskukset, keskusprofiilit, keskusprofilointi, laatutekijät, laadullisuus

Huomautuksia Julkaisun pdf-versio löytyy verkkosivuiltamme www.uudenmaanliitto.fi/julkaisut.

3

Presentationsblad

PublikationUudenmaan keskusprofiilit (Nylands centralortsprofiler)

Utgivare Nylands förbund

Seriens namn och nummer Nylands förbunds publikationer E 197

ISBN978-952-448-487-9

Språk finska

Författare Panu Söderström

Utgivningsdatum 2018

ISSN2341-8885

Sidor28

SammanfattningSom bakgrundsmaterial för Nylandsplanen 2050 har Nylands centralorter profilerats. Arbetet utgör en del av granskningen av temat kring utvecklingsbilder för centralorts- och servicenätet. Nylandsplanen innehåller en uppdatering av det gällande centralortsnätet för etapplandskapsplan 2 för Nyland. Temat för centralorts- och servicenätet har tre infallsvinklar; hur funktionella och tillgängliga de är, samt hur kvalitativa egenskaper de besitter och hur attraktiva de är. Arbetet kring Nylands centralortsprofiler ansluter sig till granskningen av centralorternas kvalitet. Utgångspunkten för arbetet är en centralortsanalys som utarbetats vid Nylands förbund i början av 2017 och de mångsidiga nyländska centrum som känts igen. Profileringen av centralorterna baserar sig på geografisk data och statistiskt material. Centralorternas roll och omfattning varierar i olika delar av landskapet; därför finns i den beräkningsmässiga profileringen en jämförelse med andra liknande centralorter. Profileringen beskriver centralorternas nuläge. Centralorternas potential och framtida utveckling har beskrivits skriftligen i textdelen och slutledningarna. Avsikten med profileringsarbetet är att visualisera helhetsbilden för de nyländska centralorternas del, deras styrkor, utvecklingsbehov och framtidspotential. Arbetet kan utnyttjas i de planlösningar som ingår i Nylandsplanen och i det kommunala arbetet för de egna centralorterna.

NyckelordNyland, centralorter, centralortsprofiler, centralortsprofilering, kvalitetsfaktorer, kvalitet

Övriga uppgifterPublikationen finns i pdf-version på vår webbplats www.uudenmaanliitto.fi/julkaisut.

4

Uudenmaan liiton alkusanat

keskus- ja palveluverkon kehityskuva on yksi Uu-simaa-kaavan 2050 valmisteluvaiheessa laadituista maakunnan alueidenkäytön suunnittelun keskeisten teemojen kehityskuvista. kehityskuviin on koot-tu tietoa kunkin teeman kehityksestä, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä kaavatyön pohjaksi. kes-kus- ja palveluverkkoa on tarkasteltu kolme näkökul-man kautta: toiminnalliset näkökulmat ml. palvelut ja kauppa, keskusten saavutettavuus sekä keskusten laadulliset ominaisuudet ja vetovoima. kehityskuvas-sa esitetyt tulevaisuuden näkymät ovat nykytilan ja meneillään olevan kehityksen pohjalta johdettuja.

keskus- ja palveluverkon kehityskuvan lähtökohtana on päivittää voimassa olevan 2. vaihemaakuntakaavan keskusverkko. keskusten nykytilan tunnistamiseksi valmistui vuoden 2017 alussa Uudenmaan liiton oma-na työnä keskusverkkoanalyysi. paikkatietopohjai-nen analyysi perustuu suomen ympäristökeskuksen kehittämään menetelmään. analyysillä tunnistetaan keskusta-alueet ja se, millaisia keskukset ovat kool-taan ja toimintojen monipuolisuudeltaan suhteessa toisiinsa. tarkasteltavat osatekijät ovat väestön mää-rä, ns. keskustahakuisten toimintoihin liittyvien työ-paikkojen määrä sekä vähittäiskaupan työpaikkojen määrä. parhaimmat ja toiminnoiltaan monipuolisim-mat luokat on osoitettu luokkina 8 ja 7. keskus- ja palveluverkkotyössä on huomioitu luokat 5–8.

kehityskuvassa on käsitelty myös tulevaisuuden toi-mintaympäristöissä sekä lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia sekä maailmanlaajuisia ilmiöitä. keskuksi-en kehitykseen vaikuttaa nykyisistä ja tulevaisuuden ilmiöistä varsinkin kiihtyvä kaupungistuminen. Väestö ja toiminnot keskittyvät entistä enemmän. tulevai-suuden keskukset kilpailevat ihmisistä ja toiminnoista paitsi arjen sujuvuudella, joka tarkoittaa työpaikkoja, asumista, liikkumista, saavutettavuutta ja palveluita, myös muilla laatutekijöillä, joita ovat muun muassa asuin- ja toimintaympäristön yhteisöllisyys, luonnon-läheisyys, kaupunkikuva, viihtyisyys tai turvallisuus.

työ on tehty avoimessa vuorovaikutuksessa kuntien asiantuntijoiden sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Vuorovaikutustilaisuuksista ja kunnista saa-dun palautteen sekä kuntien omien keskusten kehi-tyskuvien, strategioiden ja selvitysten kautta on saatu tietoa tulevaisuuden kehittämisen painopistealueista ja vyöhykkeistä. keskus- ja palveluverkon kehitysku-vatyöhön ovat osallistuneet myös kaupan, liikenteen ja vetovoimaisuuden asiantuntijat tuomas santasalo, Hanna kalenoja ja panu söderström. He ovat anta-neet kommentteja ja suosituksia maakuntakaavassa esitettäviin asioihin ja ilmiöihin. asiantuntijoiden kir-joittamat artikkelit omista aihealueistaan julkaistaan Uudenmaan liiton artikkelisarjassa.

työn aikana syntyi tarve Uudenmaan keskusten tar-kemmasta, laatuun painottuvasta profiloinnista, jossa tuodaan esille keskusten nykytilat ja kuvaukset sekä tulevaisuuden potentiaali. Profilointityön on tehnyt fm panu söderström, joka on tutkinut jo aikaisem-missa töissään Uudenmaan keskuksia. panu söder-ström on laatinut profiloinnin pohjalta myös johto-päätöksiä keskusten myöhemmän kehittämistyön tueksi. Kunnat voivat antaa palautetta profiloinnin johtopäätöksistä kaavan valmisteluvaiheessa. Profi-loinnin sekä saadun palautteen perusteella Uuden-maan liitto laatii koko keskus- ja palveluverkkotyöstä johtopäätökset kaavatyön tueksi.

Elokuussa 2017

merja Vikman-kanerva Aluesuunnittelujohtaja Uudenmaan liitto

5

Keskusten profilointija keskuskuvaukset

Profiloinnin tavoitteet ja periaatteet

Keskusten profilointityön tavoitteena on lisätä tietoa Uudenmaan eri keskusten vahvuuksista, kehitystar-peista, potentiaalista ja painotuseroista. pyrkimykse-nä on hahmottaa keskusverkon kokonaiskuvaa sekä paikantaa samantyyppisten keskusten muodostamia ryhmiä, joita voivat koskea ainakin osin yhtenäiset kehitystavoitteet.

tarkasteluun on valittu mukaan Uudenmaan liiton Uusimaa 2050-kaavaa varten toteutetuissa keskus-verkkoanalyyseissä korkeimpiin luokkiin (luokat 5–8) sijoittuneet keskukset. luokat kuvaavat keskusten toiminnallista monipuolisuutta ja tiheyttä nykytilan-teessa. pääkaupunkiseudulla tarkasteltavien keskus-ten määrää on rajattu edelleen kahteen ylimpään keskusluokkaan sekä yksittäisiin kaupunkikehityksen kannalta keskeisiin keskuksiin luokista 5–6.

Keskusten nykytilan profilointi on toteutettu paik-katieto- ja tilastoaineistoihin, kuten väestötietoihin, työpaikkojen toimialatietoihin, kerrosalatietoihin ja kulttuuriperintökohteiden rekisteritietoihin pohjau-tuen. tarkasteltavat alueet koostuvat keskusverk-koanalyysin tuloksena syntyneiden keskustaruutujen sekä näitä ympäröivän 800 metrin jalankulkuetäisyy-den kokonaisuudesta. keskusten laadullisia ominai-suuksia sekä tulevaisuudennäkymiä käsitellään lisäksi sanallisesti keskusten kuvauksissa, jotka ovat luon-teeltaan laskennallisia profilointidiagrammeja tulkit-sevampia.

keskuksia kaupunkiseudun eri osissa

keskusten rooli ja mittakaava poikkeavat toisistaan maakunnan eri osissa. Laskennallisessa profiloinnissa keskuksia verrataan oman alueryhmänsä (pääkaupun-kiseutu, sisemmät kehyskunnat, muut alueet) keskuksiin.

Helsingin keskusta on urbaanina pääkaupungin kes-kustana omassa sarjassaan, jonka vertailukohdat löytyvät muista pohjoismaisista ja eurooppalaisista kaupungeista. kaupungin keskustaa ei siten tässä tarkastelussa profiloida suhteessa maakunnan mui-hin keskuksiin, mutta keskuksen rooli huomioidaan luonnollisesti työn johtopäätöksissä.

monilla pääkaupunkiseudun keskuksilla, kuten pasi-lalla, leppävaaralla ja tikkurilalla, on keskeinen rooli seudun ydinalueiden monikeskuksisessa ja verkosto-maisessa rakenteessa. pääkaupunkiseudun kaupunki-keskukset muodostavatkin tarkastelussa oman luok-kansa, jonka edustajia peilataan suhteessa toisiinsa.

sisemmät kehyskunnat keskuksineen kytkeytyvät kiinteästi Helsingin vaikutuspiiriin ja työssäkäyn-ti pääkaupunkiseudulle on vilkasta. näiden kuntien keskuksista monet ovat kasvaneet kaupunkimaisiksi vasta viime vuosikymmenien aikana. keskuksia ver-rataan profiloinnissa laskennallisesti toisiinsa, mutta myös keskusten suhdetta pääkaupunkiseudun kes-kusverkon kokonaisuuteen tarkastellaan.

porvoon, Hyvinkään, lohjan ja tammisaaren kaltaiset kaupungit toimivat omien seutukuntiensa keskuksi-

na – osin itsenäisinä kaupunkiseutuina, mutta samalla vuorovaikutuksessa pääkaupunkiseudun kanssa. seu-tukeskusten vaikutuspiiriin sijoittuu myös pienempiä keskustoja.

seutukeskuksia ja näiden vaikutuspiirissä sijaitsevia muita keskuksia käsitellään omassa luokassaan.

Diagrammit keskusten profiloinnissa

Keskusten laskennallinen profilointi pohjautuu kuu-teen tilastoaineistojen pohjalta vertailukelpoiseen muuttujaan, joiden mukaan kullekin keskukselle saa-daan muodostettua keskusprofiilia kuvaava ”timant-tinsa”, eli eri muuttujien painotuksia kuvaava diag-rammi. muuttujat on esitelty seuraavalla sivulla.

kunkin alueryhmän keskuksista käsitellyn ominai-suuden näkökulmasta vahvin saa muuttujasta 100 prosenttia ja toimii vertailukohtana muiden keskus-ten prosenttiosuuksien laskennassa. näin diagrammi siis kuvaa muuttujien toteutumista keskuksessa suh-teessa muihin vertailtaviin keskuksiin.

keskusten vertailudiagrammit kuvaavat keskusten profiilia nykytilanteessa, uusimpiin käytettävissä ole-viin tilastoaineistoihin pohjautuen. keskusten poten-tiaalia ja tulevaa kehitystä on käsitelty tarkastelun tekstiosissa ja työn johtopäätöksissä, joissa sivutaan myös mahdollisesti kehittyvien uusien keskusten roolia seudun keskusverkossa.

6

Alueryhmät keskustenprofiloinnissa

mUiden alUeiden keskUkset

osin itsenäisiä kaupunkiseutuja, jotka toimivat vuorovaikutuksessa pääkaupunkiseudun kanssa. myös pienempiä kuntakeskuksia.

sisempien keHyskUntien keskUkset

alueen keskukset kytkeytyvät kiinteästi Helsin-gin vaikutuspiiriin ja työssäkäynti pääkaupun-kiseudulle on vilkasta. monet keskukset ovat kasvaneet kaupunkimaisiksi vasta viime vuosi-kymmenien aikana.

pääkaUpUnkiseUdUn keskUkset

monilla pääkaupunkiseudun keskuksilla on keskeinen rooli seudun monikeskuksisessa, verkostomaisessa rakenteessa.

Profilointidiagrammi kuvaa muuttujien toteutumista suhteessa muihin alueryh-män keskuksiin.

Keskuksista käsitellyn ominaisuuden näkökulmasta vahvin saa muuttujasta 100 prosenttia ja toimii vertailukohtana muiden keskusten prosenttiosuuksien laskennassa.

7

Muuttujat keskusten profiloinnissa kaUpUnkikUlttUUri

Muuttuja kuvaa kaupunkikulttuurin, viihteen ja matkailun roolia keskuksessa.

Aineistot

taiteiden, viihteen ja virkistyksen sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikat (YKR), RKY-alueiden ala, aluetehokkuus työpaikat

Muuttuja kuvaa keskuksen roolia työpaikkojen keskittymänä.

Aineistot

työpaikkatiheys rakennetulla keskusalueella (YKR)

saaVUtetaVUUs

Muuttuja kuvaa keskuksen saavutettavuutta eri kulkumuotojen näkökulmasta.

Aineistot

SAVU-aineisto, keskuksen parhaiten saavutettavan ruudun arvo (keskiarvo väestön ja työpaikkojen saavutettavuudesta jalankululla, pyörällä, joukkoliikenteellä ja autolla)

kaUppa

Muuttuja kuvaa keskuksen roolia vähittäiskaupan palvelukeskittymänä.

Aineistot

vähittäiskaupan työpaikkatiheys rakennetulla keskusalueella (YKR)

asUminen

Muuttuja kuvaa keskuksen roolia asumisen keskittymänä.

Aineistot

väestön tiheys rakennetulla keskusalueella (YKR)

tietotyö

Muuttuja kuvaa keskuksen roolia tietointensiivisten työpaikkojen keskittymänä, ns. osaamiskeskittymänä.

Aineistot

työpaikkatiheys rakennetulla keskusalueella (YKR) - informaatio ja viestintäalan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, julkisen hallinnon sekä koulutuksen työpaikat

luokka UL_kesk_ni Shape_Area summaa_ha_sumvesi_ha sumrak_ha_ sumv_yht_1 sumkaupan_ sumK_ala_2 sumasuinra sumtp_yht_ suma_alkut sumb_kaivo sumc_teoll sumd_infra sume_infra sumf_raken sumg_kaupp8 Pasila 6515014 686,81 13,19 566,83 51921 500 5135004 878 57460 45 0 1655 560 118 1340 47048 Leppävaara 1250000 687,5 0 410,43 22910 251 1759390 964 15775 4 0 1461 1 16 1067 29268 Tapiola 1125000 612,29 56,46 421,01 16251 195 1674075 1180 14748 23 0 2346 2 8 236 14498 Tikkurila 1500000 735,65 8,1 568,97 23344 174 1821458 2237 13060 196 75 795 188 2 786 11995 Kivimies(Otaniemi)62500 210,23 71,02 154,34 4292 80 887572 106 13077 2 3 880 1183 0 45 9647 Vantaanportti 437500 493,75 0 301,05 8916 344 1204934 382 13066 11 75 1890 57 358 883 45938 Herttoniemi 1312500 571,43 153,57 347,79 23156 309 1740097 790 8935 9 0 1548 6 0 697 22428 Malmi 937500 587,5 0 440,14 22103 190 1526144 1797 10152 17 0 127 0 0 755 17548 Matinkylä 562500 479,09 2,16 356,55 23284 220 1533768 1246 7571 9 0 758 190 0 237 24718 Myyrmäki 1000000 618,75 0 330,05 24186 145 1546633 627 7382 4 0 149 0 4 1184 12328 Itäkeskus 875000 556,83 18,17 380,12 22093 176 1466326 1202 7615 8 0 46 0 0 154 20718 Espoonkeskus 750000 537,5 0 321,29 15585 71 961632 1133 6582 3 0 9 0 1 261 8258 Vuosaari 562500 417,28 63,97 268,86 25840 92 1288995 816 3005 3 0 19 0 0 250 3617 Martinlaakso 750000 556,25 0 310,5 20261 72 1268137 893 6018 3 0 1993 65 0 360 5136 Espoonlahti 687500 516,34 8,66 341,18 18634 79 1096046 1509 2875 1 0 44 0 0 128 5726 Hakunila 562500 481,25 0 257,3 11824 62 664974 779 2455 3 0 44 0 0 196 8037 Kauniainen 500000 457,39 11,36 318,08 8548 59 500344 975 1663 11 2 82 0 0 27 1677 Korso 562500 479,21 2,04 345,69 13595 70 773578 1871 2046 0 0 73 0 0 197 428

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

LEPPÄVAARAKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAPIOLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TIKKURILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

OTANIEMIKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

VANTAANPORTTI-AVIAPOLIS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HERTTONIEMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MALMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MATINKYLÄ

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MYYRMÄKIKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ITÄKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

VUOSAARIKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MARTINLAAKSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONLAHTI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HAKUNILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KAUNIAINENKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KORSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMAKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMA

8


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAPIOLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TIKKURILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HERTTONIEMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MALMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MATINKYLÄ

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ITÄKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MARTINLAAKSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONLAHTI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HAKUNILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KORSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMA


Pasila on Helsingin keskustan jälkeen seudun merkittävin joukkoliikenteen solmukohta ja työpaikkojen keskittymä. Alue sijoittuu kantakaupungin sisälle.

Ilmalasta Pasilan ja Teollisuuskadun kautta Kalasatamaan jat-kuvalle käytävälle sijoittuu noin 60 000 työpaikkaa, jotka pai-nottuvat informaatio- ja viestintäaloille, julkiseen hallintoon ja rahoitukseen.

Pasilan ja Kalasataman uudet keskustat ovat rakenteilla. Käy-tävän yhteyteen sijoittuvat myös kaupunkikulttuurin ja luovi-en alojen kannalta keskeiset Suvilahden ja Teurastamon alueet.

teollisuuskatu kaupunkimaiseksi pääkaduksi

Keskusalue tarjoaa urbaanin ja kulttuurisesti monipuolisen ympäristön korkean osaamisen työpaikoille ja laadukkaalle kaupunkiasumiselle. Liikenteen estevaikutusten vähentämi-nen ja Teollisuuskadun kehittäminen alueen kaupunkimai-seksi pääkaduksi on alueen tulevaisuuden kannalta keskeistä. Katuelämän ja kivijalkaliikkeiden kannalta haasteita muodos-taa kuitenkin palveluiden keskitys rakenteilla oleviin suuriin kauppakeskuksiin.

Yleiskaavassa esitetyn Pasila–Kalasatama–Herttoniemi-pi-karaitiotien toteuttaminen luo rungon alueen poikittaiselle joukkoliikenneverkolle ja parantaa yhteyksiä Pasilan ja Itä-Helsingin välillä.

Leppävaara on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun kuluessa ja siitä on muodostunut Pasilan jälkeen pääkaupunkiseudun merkittävin aluekeskus.

Alueen ytimen muodostaa lähi- ja kaukoliikennettä palvele-van rautatieaseman yhteydessä sijaitseva Sellon kauppakes-kuskortteli, jonka ympärille sijoittuu kaupunkimaisia asuin-kortteleita ja laadukkaita ulkotiloja.

Alueesta on kehittynyt merkittävä IT-alan keskittymä.Toi-mistotyöpaikat sijoittuvat nauhamaisesti Kehä I:n molem-mille puolille, osin melko pitkän jalankulkuetäisyyden päähän rautatieasemasta.

raide-Jokeri sitoo osaamiskeskittymät yhteen

Raide-Jokeri yhdistää alueen tulevaisuudessa niin Otaniemen suuntaan kuin myös Helsingin puolelle Pitäjänmäelle ja aina Itäkeskukseen asti. Keilaniemi–Leppävaara–Pitäjänmäki-ket-justa voidaan kehittää yhteyden avulla yhtenäinen korkean teknologian huippualue.

Liikenteen estevaikutusten ratkonta niin rautatien, Turuntien kuin Kehä I:n osalta on keskeistä niin kaupunkiympäristön kuin tulevaisuuden lisärakentamismahdollisuuksienkin kan-nalta.

Tapiola on Espoon kulttuuriympäristöltään arvokkain keskus ja kansainvälisestikin tunnettu esimerkki modernista puutar-hakaupungista. Alueen asukastiheys on osin kulttuurihistori-allisistakin syistä muita suuria kaupunkikeskuksia alhaisempi.

Tapiolan keskustaa on uudistettu Länsimetron avaamisen kynnyksellä voimakkaasti, ja etenkin keskuksen kaupalliset palvelut ovat laajentuneet. Metron aloitettua liikennöinnin Tapiola kytkeytyy aiempaa kiinteämmin myös Helsingin kan-takaupunkiin ja muihin keskuksiin.

Yhdessä Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Tapiola muodos-taa ns. T3-alueen (Tiede, Taide, Talous), jolla on huomattava merkitys koko kaupunkiseudulle.

tieteen, taiteen ja talouden huippualue

Tapiolan, Otaniemien ja Keilaniemen kehitys kytkeytyy mo-nin tavoin toisiinsa. Keskeistä on saada muodostettua alu-eesta entistä voimakkaammin yhteen nivoutuva kokonaisuus, jonka sisällä liikkuminen on luontevaa. Myös eri toimintojen funktionaalisen erottelun hälventäminen on tavoiteltavaa.

Länsiväylän ympäristön osalta yksi keskeinen kysymys liittyy Helsingin kaupunkibulevardisuunnitelmiin ja suunnitelmien kytkeytymiseen Espoon suunnitteluun.

pasila on Helsingin toinen keskusta leppävaaran kehitys on 2000-luvun kasvutarina esimerkki modernista puutarhakaupungista

9


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAPIOLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TIKKURILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HERTTONIEMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MALMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MATINKYLÄ

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ITÄKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MARTINLAAKSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONLAHTI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HAKUNILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KORSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMA

Herttoniemi sijoittuu itäisen kantakaupungin tuntumaan, Itäväylän ja metroradan varrelle. Alue jakautuu 1950-luvun Länsi-Herttoniemeen, vuosituhannen vaihteessa vanhan öl-jysataman paikalle rakennettuun Herttoniemenrantaan sekä Herttonimen yritysalueeseen.

Herttoniemen keskusta on toteutunut vailla yhtenäistä suunnitelmaa, ja suuri osa metroaseman ympäristöstä koos-tuu liikennealueista. Alueen työpaikat painottuvat yritysalu-eelle teollisuuden, tukku- ja autokaupan sekä rakentamisen aloille. Keskukseen on rakentunut 2000-luvulla myös jonkin verran modernia toimistotilaa.

Myyrmäki on Länsi-Vantaan pääkeskus, joka on rakentunut suurelta osin 1970-luvulla. Alueen keskusta sijoittuu lähijuna-aseman ympärille. Keskustan yleisilme on lähiömäinen, eikä alueen kaupunkiympäristö ole kehittynyt keskustamaiselle tasolle.

Suurin osa palveluista on sijoittunut Myyrmannin kauppakes-kukseen. Lähistöllä sijaitsee myös ammattikorkeakoulu Met-ropolian kampusalue, jota ollaan laajentamassa noin 4500 opiskelijan tarpeisiin. Kehäradan valmistuminen on lisännyt keskuksen saavutettavuutta ja kytkeytymistä Vantaan muihin osiin.

Itäkeskus on Itä-Helsingin pääkeskus ja seudullisesti mer-kittävä kaupan keskittymä. Keskus sijaitsee liikenteellisesti keskeisesti Itäväylän ja Kehä I:n risteysalueen ympärillä sekä metrolinjojen haarautumiskohdassa. Alueen kaupunkiympä-ristöä dominoivat autoliikenteen väylät, joiden ympäristöstä on muodostunut epäviihtyisää.

Suhteessa alueen saavutettavuuteen ja kaupalliseen menes-tykseen keskusalueelle on muodostunut vähäisesti toimisto-työpaikkoja.

asemanympäristön kehityshankkeet etenevät kaupunkimaisuus ja koulutustarjonta kasvavat keskustan houkuttelevuuteen panostettava

monipuolinen keskusalue lähellä kantakaupunkia länsi-Vantaan keskusta pesee kasvojaan kauppakeskus liikenteen solmukohdassa

Kaupalliset kehityshankkeet aseman ympäristössä ovat ete-nemässä, ja keskeistä on samalla saattaa alueen julkinen kaupunkiympäristö keskustan laatutasolle. Samalla lienee tarpeen sovittaa suunnitelmat tilanteeseen, jossa Itäväylä muuntuu moottoriväylästä kaupunkibulevardiksi.

Yritysalueen kehitykseen liittyy runsaasti mahdollisuuksia. Alueen eteläosaa kehitetään sekoittuneena kaupunkialuee-na, johon yhdistyy niin palveluita, toimitiloja kuin asumista-kin. Myös muu alue voi uudistua vaiheittain.

Myyrmäen keskustaa kehitetään arkkitehtuurikilpailun tu-losten pohjalta. Paalutorin ympäristöstä kehitetään alueelle korkeatasoinen ja kaupunkimainen keskusta.

Ammattikorkeakoulun kampuslaajennus lisää keskuksen merkitystä koulutus- ja osaamiskeskittymänä, kun liiketalou-den ja tekniikan koulutus keskitetään alueelle. Keskuksen kehityksen kannalta keskeistä on saada houkuteltua alueelle myös kampuksen painopistealoihin kytkeytyvää yritystoi-mintaa ja työpaikkoja.

Itäväylän jakaman keskusalueen yhdistäminen, liikenteel-listen haittavaikutusten vähentäminen ja kaupunkimaisten laatutekijöiden lisääminen ovat avainasemassa Itäkeskuksen kehityksessä.

Monipuolisen keskustan muodostuminen vaatii elävän kau-punkiympäristön kehittämistä myös kauppakeskusten ulko-puolella. Alueen monikulttuurisuus on valjastettava positiivi-seksi voimavaraksi.


10


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAPIOLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TIKKURILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HERTTONIEMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MALMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MATINKYLÄ

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ITÄKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MARTINLAAKSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONLAHTI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HAKUNILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KORSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMA

Vantaanportin alue poikkeaa perinteisistä keskusta-alueista. Alueelle sijoittuu seudullisesti merkittävä, autolla liikkuville asiakkaille sunnattu kauppakeskus Jumbo sekä autokaupun-gin tapaan Kehä III:n ympäristöön rakentuneita toimistopuis-toja ja hotelleja. Alue on myös merkittävä tilaa vievän kaupan ja logistiikan keskittymä.

Alueen kehityksen painopiste on siirtymässä pohjoisem-maksi, Aviapoliksen lähijuna-aseman ympäristöön, johon on suunniteltu monipuolista ja selvästi nykyistä kaupunkimai-sempaa keskusta.

Malmi on Koillis-Helsingin aluekeskus ja entisen Helsingin maalaiskunnan keskusta. Alueen kaupunkirakenne on mo-nipuolista ja ajallisesti kerrostunutta. Rautatie jakaa alueen melko voimakkaasti kahteen erilliseen osaan.

Malmin saavutettavuus on etenkin joukkoliikenteellä erin-omainen. Alueesta ei kuitenkaan ole muodostunut voima-kasta työpaikkakeskittymää. Malmin sairaalan myötä alueella sijaitsee huomattavasti terveydenhuoltoalan työpaikkoja.

Otaniemi on Aalto-yliopiston kampusalue, joka sijoittuu osaksi Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostamaa ns. T3-aluetta (Tiede, Taide, Talous). Alue on yksi pääkaupunki-seudun tärkeimmistä osaamiskeskittymistä. Alueen koulutus-tarjonta on laajentunut Aalto-yliopiston perustamisen myö-tä tekniikan alasta taiteisiin, muotoiluun ja kauppatieteisiin.

Otaniemen kaupunkirakenne on hajanaista, joskin uudet ra-kennushankkeet eheyttävät alueen keskustaa. Otaniemen saavutettavuus joukkoliikenteellä on paranemassa länsimet-ron aloitettua liikennöinnin.

tavoitteena kansainvälinen osaamiskeskittymä lentokenttäalueen kehitys määrittää malmin tulevaisuutta

Urbaania innovaatioympäristöä etsimässä

autokaupunki urbanisoituu maalaiskunnan keskus on ajallisesti kerrostunut kampusalueesta tiedekaupungiksi

Laadukkaan ja jalankulkumyönteisen kaupunkiympäristön kehitys sekä sekoittuneen kaupunkirakenteen voimistami-nen ovat avainasemassa alueen kehityksessä. Houkutteleva keskusalue vahvistaa alueen asemaa korkeatasoisena ja kan-sainvälisenä osaamiskeskittymänä, joka yhdistyy kiinteästi lentoasemaan ja maailmalle.

Aviapoliksen asemanseudun lisäksi myös kauppakeskus Jum-bon yhdistymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen on kehitettävä. Laajan alueen sisäiseen liikkumiseen on myös tarpeen kehittää uusia ratkaisuja.

Malmin lentokenttäalueen tuleva rakentaminen vaikuttaa merkittävästi Malmin keskuksen ja koko Koillis-Helsingin kehitykseen. Uuden kaupunginosan kiinteä kytkeytyminen Malmin keskustaan on keskeistä.

Raide-Jokeri II:n toteuttaminen vahvistaa tulevaisuudessa Malmin asemaa joukkoliikenteen solmukohtana sekä tukee Kirkonkyläntien asemaa alueen kaupunkimaisena pääkatuna.

Malmin keskustan kehityksen kannalta myös rautatien katta-minen aseman ympäristössä tarjoaa mahdollisuuksia tulevai-suuden kehitykselle.

Monipuolisena keskuksena Otaniemi on vasta rakentumassa. Yliopiston toimintojen ja yritystoiminnan lisäksi kaupalliset palvelut ja asuinrakentaminen ovat lisääntymässä tulevina vuosina. Tavoitteena on kehittää aluetta selvästi nykyistä se-koittuneempana, jolloin alue pysyy elävänä myös virka-ajanulkopuolella. Tämä tukee myös tavoitteita uudenaikaisen ja entistä urbaanimman innovaatioympäristön muodostumi-sesta.

Raide-Jokerin myötä alueen saavutettavuus paranee entises-tään. Alue soveltuu hyvin myös kaupunkipyöräjärjestelmän laajennusalueeksi.


11


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAPIOLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TIKKURILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HERTTONIEMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MALMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MATINKYLÄ

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ITÄKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MARTINLAAKSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONLAHTI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HAKUNILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KORSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMA

Tikkurila on Vantaan urbaani hallintokeskus, jonka rakenne on ajallisesti kerrostunutta. Alueen työpaikoissa korostuu julkinen hallinto, terveydenhuolto ja koulutus, mutta keskus-tan merkitys myös kaupan ja vapaa-ajan alueena on voimis-tumassa. Alueella sijaitsevat tiedekeskus Heureka ja kulttuu-rikeskus Vernissa ovat vetovoimaisia kohteita.

Keskustakortteleiden ja näihin kytkeytyvien jalankulkupai-notteisten kaupunkitilojen kehitys etenee. Korttelikeskus-ta ja Keravanjoen kulttuuriympäristö tarjoavat myös hyviä paikkoja laadukkaan keskusta-asumisen kehittämiselle.

Matinkylästä on kehittynyt kauppakeskus Ison Omenan avau-duttua 2000-luvun alussa vähitellen yhä kaupunkimaisempi keskus, jonka kaupallinen palvelutarjonta on laajaa. Länsimet-ron myötä kauppakeskuksen yhteyteen rakennettu metro-keskus laajentaa entisestään keskuksen kaupallista tarjontaa.

Metron valmistumisen myötä keskuksesta on muodostu-massa seudullisesti merkittävä liityntäliikenteen terminaali, jonka saavutettavuus on kasvussa. Kaupunginosan lähiömäis-tä rakennetta on muokattu vaiheittain kaupunkimaisemmak-si. Myös toimistotyöpaikkojen määrä alueella on hiljalleen lisääntynyt.

Espoon keskus on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskukses-ta. 1960-luvulla Espoon keskiaikaisen kirkon tuntumaan ym-päristöön päätettiin sijoittaa kauppalan hallintokeskus, jonka lähiympäristöön kaavailtiin sijoittuvan jopa 90 000 asukasta. Suunnitelmat toteutuivat kuitenkin vain osittain, eikä kes-kuksesta ole muodostunut yhtä merkittävää kuin sen saavu-tettavuudeltaan vahvemmista kilpailijoista.

Keskuksen ulkopuolelle, Turunväylän ja Kehä III:n risteyksen yhteyteen Lommilaan on hakeutunut tilaa vievää kauppaa, kuten Ikean Espoon myymälä.

raiteet sitovat keskuksia yhteen kaupunkirakentamista ja uusia yhteyksiä monikulttuurinen lähiö kehityskohteena

Vantaan keskusta rakentuu korttelikaupungiksi lähiöstä monipuoliseksi kaupunkikeskukseksi Hallintokeskus keskiaikaisen kivikirkon kupeessa

Kehäradan yhteydessä Tikkurilaan toteutettu matka- ja kauppakeskus on parantanut kaukoliikenteen ja lentokenttä-junien vaihtopaikkana toimivan aseman palvelutasoa.

Tulevaisuudessa myös poikittainen, Tikkurilan lentoasemaan, Jumboon ja Hakunilaan yhdistävä pikaraitiotie voi toimia kaupungin keskustat yhdistävänä liikenteen ja kaupunkira-kenteen runkolinjana.

Keskusalueelle sijoittuu useita houkuttelevia kaupunkiasu-misen sijainteja. Suomenlahdentien ympäristön suunnittelu on käynnissä ja vanhan lähiörakenteen sisällä on edelleen täydennettävää. Samalla tarjoutuu mahdollisuuksia nostaa kaupunkiympäristön sekoittuneisuutta ja laatutasoa.

Matinkylän on kaavailtu yhdistyvän tulevaisuudessa pikarai-tiotiellä Suurpeltoon ja kehitettävään Keran alueeseen. Yhte-ys muodostaisi toteutuessaan Raide-Jokerin lisäksi jo toisen raideliikennelinkin länsimetron ja rantaradan raideliikenne-käytävien välille.

Alueen keskustaa on kehitetty 2000-luvulla, ja kaupungin-osan palvelutarjonta on laajentunut etenkin kauppakeskus Entressen valmistuttua vuonna 2008.

Keskuksen vieressä sijaitsevasta Suvelan asuinalueesta on muodostunut Espoon monikulttuurisin kaupunginosa, ja alue on kamppaillut myös sosiaalisten ongelmien parissa. Alueelle on suunniteltu runsaasti täydennysrakentamista, jolla tavoi-tellaan alueen asuntokannan monipuolistamista ja kaupun-ginosaidentiteetin kehitystä.


12


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAPIOLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TIKKURILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HERTTONIEMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MALMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MATINKYLÄ

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ITÄKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MARTINLAAKSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONLAHTI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HAKUNILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KORSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMA

Pääosin 1960–1970-luvulla rakennettu Martinlaakso sijoit-tuu Länsi-Vantaalle, Myyrmäen pohjoispuolelle. Myyrmäen toimiessa Länsi-Vantaan pääasiallisena palvelukeskittymänä Martinlaakson keskus palvelee lähinnä paikallisia asiointitar-peita.

Alueen keskustaa on kehitetty voimakkaasti 2000-luvulla. Uuden kauppakeskuksen lisäksi lähijuna-aseman tuntumaan on toteutunut uutta asuinrakentamista.

Ympäröivät lähiöalueet ovat monin paikoin peruskorjausiäs-sä ja alueen julkinen kaupunkiympäristö kaipaa kohentamis-ta. Aluetta on mahdollista kehittää täydennysrakentamisen keinoin ja samalla lisätä asuntotarjontaa aseman ja palvelui-den lähellä.

työpaikat painottuvat Vantaankoskelle

Martinlaakson työpaikat painottuvat teollisuuteen ja sijaitse-vat pääosin Vantaankosken aseman ympäristössä. Alueelle on muodostunut jonkin verran myös tietointensiivisten alojen työpaikkoja.

Sijainti kehäradan aseman ja Kehä III:n liittymän läheisyydes-sä luo potentiaalia työpaikka-alueen kasvulle.

Vuosaaren asuinalueiden rakentaminen käynnistyi 1960-lu-vulla, jolloin alue liitettiin Helsinkiin. Kaupunginosan asu-kasluku kasvoi voimakkaasti myös 1990–2000 -luvuilla, kun Meri-Rastilan, Kallahden ja Aurinkolahden uudisalueet ra-kentuivat.

Metro aloitti liikennöinnin Vuosaareen vuonna 1998, ja Vuo-saaren keskustasta on muodostunut entistä kaupunkimai-sempi. Läheisestä Aurinkolahdesta on kehittynyt suosittu merellinen alue rantabulevardeineen ja uimarantoineen.

Vuosaaren satama tarjoaa yhteyksiä ja työpaikkoja

Vuosaaren keskustasta ei ole muodostunut merkittävää työ-paikkakeskittymää. Keskustan työpaikat painottuvat tervey-denhuoltoon, kauppaan ja koulutukseen.

Vuonna 2008 avattu Vuosaaren satama on lisännyt merkittä-västi alueen työpaikkamäärää. Sataman yhteyteen on raken-tumassa myös erillinen yritysalue, jolle sijoittuvat toiminnot hyötyvät sataman läheisyydestä.

Helsingin yleiskaavassa varaudutaan metron jatkamiseen sa-tamaan, mikä mahdollistaisi myös lisääntyvän matkustajalii-kenteen Vuosaaren sataman kautta.

Hakunila on Itä-Vantaan merkittävin keskus, mutta alueesta ei ole muodostunut seudullisesti merkittävää palvelukeskus-ta. Alue sijaitsee raideliikenteen nykyisten verkostojen ulko-puolella.

Hakunilan rakennuskanta koostuu pääosin 1970-luvun lä-hiörakenteesta. Palveluista suuri osa on sijoittunut ostos-keskukseen, jonka yhteyteen ja läheisyyteen sijoittuu myös julkisia palveluita.

tulevaisuuden Hakunila on kaupunkimaisempi ja kytkeytyy tiiviimmin muihin keskuksiin

Hakunilan vuonna 2017 valmistuneessa kaavarungossa alu-een keskustaa on esitetty tiivistettävän selvästi nykyistä kau-punkimaisemmaksi etenkin Hakunilantien ja Kyytitien ympä-ristössä. Suunnitelman toteuttaminen kasvattaisi keskuksen asukaslukua nykyisestä 11 000 noin 17 000 asukkaaseen.

Keskuksen on kaavailtu yhdistyvän tulevaisuudessa poikit-taisella raitiotiellä Tikkurilaan, mikä edellyttää maankäytön tehostamista myös alueiden välisellä käytävällä.

kehittyvä paikalliskeskus kehäradan varrella itä-Helsingin merellinen kaupunkikeskus itä-Vantaan paikalliskeskus on perinteinen lähiö


13


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAPIOLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TIKKURILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HERTTONIEMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MALMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MATINKYLÄ

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ITÄKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONKESKUS

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MARTINLAAKSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

ESPOONLAHTI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HAKUNILA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KORSO

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PASILA-KALASATAMA

Espoonlahti on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta, vaikkakin työpaikkojen ja palveluiden osalta se on toistaisek-si selvästi muita alueen keskuksia pienempi.

Länsimetron jatkeen valmistuttua keskus kytkeytyy entis-tä kiinteämmin Matinkylän, Tapiolan ja Helsingin keskustan suuntaan. Samalla keskukselle muodostuu uusi rooli Espoon länsiosia ja Kirkkonummen suuntaa palvelevana liityntälii-kenteen terminaalina.

Alueen palvelutarjonta on vahvistumassa voimakkaasti kaup-pakeskus Lippulaivan laajennuksen myötä.

Kauniaisten historia juontaa juurensa 1900-luvun alussa pe-rustettuun huvilayhdyskuntaan, joka kehittyi myöhemmin it-senäiseksi kaupungiksi. Kauniaisten huvila-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympä-ristöksi. Alueen väestöstä yli kolmannes on ruotsinkielistä.

Asukas- ja työpaikkamäärien osalta Kauniainen rinnastuu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin, mutta keskuksen sijainti on selvästi näitä keskeisempi. Palvelut ovat keskuksen ko-koon nähden monipuoliset ja kaupunkiympäristöä on kehi-tetty voimakkaasti 2000-luvulla. Keskuksella ei kuitenkaan ole laajempaa seudullista merkitystä.

Korso toimii Vantaan pohjoisten osien keskuksena pääradan varrella. Moniin pääkaupunkiseudun alakeskuksiin verrattuna Korson seudullinen merkitys on vähäinen, mutta keskus pal-velee verrattain laajaa aluetta lähiympäristössään.

Vuonna 2003 valmistunut Monitoimikeskus Lumo on laa-jentanut keskustan kulttuuripalveluita ja tarjonnut uudet tilat lukiolle ja kirjastolle. Keskustan palvelukorttelit rauta-tien länsipuolella kaipaavat uudistamista ja nykyistä sekoit-tuneempaa keskustarakennetta. Alueen uudistustyöt ovat käynnistyneet vuonna 2014 ratkenneen suunnittelu- ja ton-tinluovutuskilpailun pohjalta.

länsimetron pääteasema kasvaa keskukseksi itsenäinen puutarhakaupunki keskellä espoota pohjois-Vantaan keskus palvelee lähiseudun asukkaita


14

luokka UL_kesk_ni Shape_Area summaa_ha_sumvesi_ha sumrak_ha_ sumv_yht_1 sumkaupan_ sumK_ala_2 sumasuinra sumtp_yht_ suma_alkut sumb_kaivo sumc_teoll sumd_infra sume_infra sumf_raken sumg_kaupp8 Kerava 1375000,08 723,36 1,64 505,3 20255 167 1351630 1871 6120 7 0 178 113 5 396 14998 Järvenpää 1625000,15 794,77 36,48 602,24 20863 189 1424745 2597 6305 5 0 185 0 12 277 11117 Kirkkonummi 687500,065 525 0 256,63 6416 77 501919 730 2734 7 0 21 0 18 70 4967 Nummela 1062499,98 603,01 28,24 314,84 8090 82 582363 1019 2556 0 0 80 1 11 150 5207 Hyrylä 1125000,11 642,62 19,88 320,27 6489 54 485205 878 2635 3 0 116 1 27 172 2486 Klaukkala 437499,992 468,75 0 220,8 5069 68 398381 700 1840 7 0 216 0 5 136 4727 Nurmijärvi 437499,917 462,5 0 226,53 5099 30 358071 810 2123 4 1 6 36 12 53 1477 Nikkilä 499999,923 467,79 0,96 190,9 3464 31 253403 548 1502 2 0 5 0 3 53 1417 Söderkulla 125000,012 307,13 17,87 112,26 2123 13 138712 373 430 0 0 0 0 0 35 915 Jokela 312500,03 407,26 5,24 217,4 3546 23 231902 745 674 23 7 93 3 0 49 97

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KERAVAKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

JÄRVENPÄÄKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KIRKKONUMMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

NUMMELAKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HYRYLÄKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KLAUKKALA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

NURMIJÄRVIKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

NIKKILÄKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

SÖDERKULLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

JOKELA


Kerava sijaitsee kehyskuntien keskustoista lähimpänä ja par-haiten saavutettavalla sijainnilla suhteessa pääkaupunkiseu-tuun. Keskusalue on rakennettu muihin kehyskuntiin nähden tiiviimmin ja alueen asukas- ja työpaikkatiheys on korkeampi. Volyymiltaan keskus vertautuukin pääkaupunkiseudun keski-suuriin alakeskuksiin.

keravan keskusta sopii kaupunkiympäristön kehityksen esimerkiksi

Kaupungin ytimenä toimii keskustan kehäkadun sisäpuolelle rajautuva, kaupunkiympäristöltään korkeatasoinen jalankul-kukeskusta.

Keskustan kivijalkakauppa on kohdannut viime vuosina jon-kin verran ongelmia, joihin pyritään vastamaan keskusta-asu-mista ja kävelykadun kaupallista tarjontaa vahvistamalla.

kaupunkimainen kerava kytkeytyy voimakkaasti pääkaupunkiseutuun

keski-Uudenmaan kulttuurikaupunki on monipuolinen keskus

läntisen rannikon kaksikielinen keskus on hajanaisempi kuin kilpakumppaninsa

Järvenpää on yhdessä Keravan kanssa omassa kaupunkimai-sessa luokassaan muihin kehyskuntiin verrattuna. Työpaik-kojen ja tietotyön keskittymänä Järvenpää on kehyskuntien kärjessä, kuten myös vähittäiskaupan tarjonnassa.

Järvenpää on aktiivinen kulttuurikaupunki, ja tunnettu eten-kin Puistoblues-festivaalistaan sekä Tuusulanjärven kohteista (erit. Sibeliuksen Ainola), joihin kytkeytyy myös merkittävää matkailun potentiaalia.

kävelykadun ympäristössä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia

Järvenpään keskustan runkona toimii kävelykatu, joka yhdistää aseman seudun rantaan ja edelleen Tuusulanjärven kulttuuri-ympäristöön. Edustavan kävelykadun ulkopuolella keskustara-kenne ja kaupunkiympäristö kaipaa vielä eheyttämistä.

Keskusta-asumisen kehittämiseen liittyy paljon käyttämä-töntä potentiaalia, jonka avaintekijät muodostuvat rautatien tarjoamista yhteyksistä, vesistön läheisyydestä sekä keskus-tan monipuolisesta palvelu- ja kulttuuritarjonnasta.

Keravaan ja Järvenpäähän verrattuna Kirkkonummen kes-kustan väestö- ja työpaikkamäärät jäävät selvästi pienem-miksi, eikä kunnan keskustarakenteesta ole muodostunut yhtä kaupunkimaista kokonaisuutta.

Kirkkonummen keskustaan kytkeytyy jalankulkupainotteisia ja laadukkaasti toteutettuja alueita, kuten Kirkkotorin ympä-ristö. Uudemmat kaupan kohteet aseman ympäristössä on kuitenkin toteutettu tukeutuen pääosin autoliikenteeseen, ja haasteena onkin niiden kytkeminen osaksi houkuttelevaa keskustaympäristöä.

Keskustan asuntotarjontaa on kehitetty hiljalleen, vaikkakin uudisrakentaminen on painottunut pääosin kunnan muihin osiin. Alueen kehittyminen pikkukaupunkimaiseksi, mittakaa-valtaan miellyttäväksi ja toiminnoiltaan sekoittuneeksi kes-kustaksi vaatii määrätietoisuutta alueen kehittämisessä.

15


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KIRKKONUMMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KLAUKKALA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

SÖDERKULLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

JOKELA


Nummelasta on kasvanut Vihdin pääasiallinen keskus, johon sijoittuu myös kunnan hallinto.

Keskustan korttelirakenne on kaupunkimaista, mutta kaupan suuryksiköt sijaitsevat irrallaan käveltävästä kaupunkiraken-teesta. Keskustan uusi asuinrakentaminen parantaa kaupun-kitilan muodostumista.

esa-rata voi parantaa nummelansaavutettavuutta tulevaisuudessa

Nummelan saavutettavuus suhteessa pääkaupunkiseutuun on muihin kehyskuntien keskuksiin verrattuna heikkoa.

Joukkoliikenneyhteyksien osalta Espoo–Salo-oikoradan to-teutuminen ja mahdollinen taajamajunaliikenne parantaisi yhteyksiä, vaikkakin Nummelaa palveleva asema sijoittuisi keskuksen ulkopuolelle ja perustuisi liityntäliikenteeseen.

Klaukkalan keskus on kehittynyt 2000-luvun alun vuosina, jolloin muuttoliike pientalovaltaisiin kehyskuntiin oli voima-kasta. Keskukseen on sijoittunut suhteessa alueen kokoon runsaasti vähittäiskaupan palveluita.

Keskuksen yhteydessä on asutusta, mutta alueelle ei ole muodostunut juurikaan käveltävää kaupunkiympäristöä tai kaupunkimaista korttelirakennetta. Tulevaisuuden haasteena on kehittää nauhamaisesta keskuksesta viihtyisää ja vetovoi-maista kaupunkiympäristöä.

Vuonna 2015 valmistunut Klaukkalan osayleiskaava jäsentää alueen tulevaa kasvua. Kaavassa on varauduttu myös Klauk-kalan ja kehäradan välisen ratayhteyden toteuttamiseen vuo-den 2040 jälkeen.

nummela on Vihdin palvelukeskusta Varuskuntakylästä kuntakeskukseksi nurmijärven klaukkala tarjoaa ostosmahdollisuuksia – laadussa kehitettävää

Hyrylän kehitystä on määrittänyt 1800-luvulta aina 2000-lu-vulle asti alueella sijainnut varuskunta, jonka vierellä maalais-kylästä on kasvanut alueellisesti merkittävä keskus. Hyrylä toimii myös porttina Tuusulanjärven kulttuuriympäristöön.

Hyrylän keskustarakenteesta ei ole muodostunut luonte-vaa jalankulkuympäristöä, vaan palvelut sijaitsevat keskuksen kokoon nähden laajalla alueella. Uudempi rakentaminen on kuitenkin luonut keskukseen paikoin hieman kaupunkimai-sempaa luonnetta.

rykmentinpuiston rakentaminen sitoo Hyrylän ja keravan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi

Varuskunta-alueen vapauduttua uuteen käyttöön kunta on kaavoittanut 15 000 asukkaan Rykmentinpuiston asuinalu-een Hyrylän ja Keravan välille. Alueen toteutuminen luo Hyrylälle nykyistä selvästi urbaanimpaa keskustarakennetta sekä siirtää taajaman painopistettä lähemmäksi Keravaa ja pääradan lähijunatarjontaa.

16


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KIRKKONUMMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KLAUKKALA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

SÖDERKULLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

JOKELA


Nurmijärven kirkonkylä on työpaikolla ja väestöllä mitattuna melko tasavahva keskus uudemman Klaukkalan kanssa. Kau-pallisessa tarjonnassa kirkonkylä jää kuitenkin Klaukkalaan verrattuna selvästi jälkeen.

Kirkonkylä toimii kunnan hallinnollisena keskuksena, minkä lisäksi keskukseen sijoittuu melko runsaasti terveydenhuol-lon palveluita ja työpaikkoja. Keskustaan on muodostunut jonkin verran käveltävää kaupunkirakennetta, kuten laaduk-kaasti toteutettu torialue.

Nikkilä on pieni keskus vanhan Kuninkaantien varrella. Si-poon historialliset kirkot ja vanha asuinkäyttöön muutettu mielisairaala-alue luovat keskukseen ajallista kerrostunei-suutta ja vetovoimaa.

Varsinaisten keskuskortteleiden osalta alueen kaupunkiym-päristö kaipaa kuitenkin jäsentämistä. Alue voi profiloitua helposti laadukkaan, pikkukaupunkimaisen asumisen sijain-tina.

lähijunaliikenteen käynnistäminen mahdollisuutena

Lähijunaliikenteen laajentaminen Keravalta Nikkilään on merkittävä tulevaisuuden mahdollisuus, jonka toteutumista tukee asumisen lisääminen aseman ympäristössä.

Lähijunaliikenteen toteutumisen edellytyksenä on myös merkittävä lisärakentaminen Kerava–Nikkilä-käytävän var-relle. Alueelle on suunniteltu Talman osayleiskaavan mukai-sesti noin 10 000 asukkaan taajamakeskusta.

Keskus palvelee pääosin paikallisia palvelutarpeita ja alueen työpaikka- ja väestömäärä on pieni. Kaupalliset palvelut si-jaitsevat parkkipaikkojen takana Porvoontien varrella, eikä alueelle ei ole muodostunut käveltävää tai sekoittunutta kes-kustarakennetta.

Söderkullan sijainti Helsinki–Porvoo käytävän varrella on edullinen ja alueelta on tiheät, pendelöinnin mahdollistavat linja-autoyhteydet molempiin suuntiin.

metron jatko ja sibbesborgin rakentuminen tulevaisuuden mahdollisuuksina

Vuonna 2015 nähtävillä olleen osayleiskaavaluonnoksen mu-kaan Söderkullan ympäristöön voisi sijoittua tulevaisuudessa jopa kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Sibbesborgista ta-voitellaan tiivistä, palvelujen ja työpaikkojen suhteen mah-dollisimman omavaraista kaupunkikeskusta.

Suunnitelmien toteutuminen edellyttäisi Östersundomin metrolaajennuksen jatkoa Sipoon puolelle.

kirkonkylä on nurmijärven perinteinen keskus sipoon keskustassa korostuvat kulttuuriympäristöt eteläisen sipoon keskus sijoittuu liikennekäytävälle

17


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KIRKKONUMMI

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KLAUKKALA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

SÖDERKULLA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

JOKELA


Jokela sijoittuu pääradan varrelle, Järvenpään ja Hyvinkään välimaastoon. Keskus sijaitsee kauempana kuin suuri osa ke-hyskuntien keskuksista, mutta junayhteys mahdollistaa nope-an pendelöinnin pääkaupunkiseudulle. Keskuksen palvelu- ja työpaikkatarjonta on pääosin paikallista.

tuusulan radanvarsitaajama tarjoaa palveluita paikallisille

18

luokka UL_kesk_ni Shape_Area summaa_ha_sumvesi_ha sumrak_ha_ sumv_yht_1 sumkaupan_ sumK_ala_2 sumasuinra sumtp_yht_ suma_alkut sumb_kaivo sumc_teoll sumd_infra sume_infra sumf_raken sumg_kaupp8 Porvoo 1687499,96 774,19 32,06 504,55 13199 200 1085885 2143 7071 33 0 470 77 63 131 10208 Hyvinkää 1624999,95 787,5 0 607,65 18227 240 1421804 2513 6840 8 18 242 0 25 311 12118 Lohja 1187499,99 590,6 78,15 395,48 8339 115 762537 1315 5304 5 1 430 7 18 100 5197 Tammisaari 812499,877 357,21 230,29 239,79 4863 79 472043 943 3580 37 0 43 29 20 140 4147 Loviisa 499999,898 440,29 53,46 256,97 3681 67 375488 807 1980 21 0 294 15 15 27 2417 Karjaa 374999,961 414,76 10,24 234,38 3044 56 346312 645 1677 7 0 352 0 0 75 2597 Mäntsälä 562500,053 481,25 0 308,04 6021 48 450652 1075 1909 19 0 75 62 0 118 2515 Karkkila 187500,018 342,4 20,1 178,34 3323 38 290412 671 1147 2 0 249 0 2 38 1317 Hanko 312499,98 353,98 58,52 279,27 3219 34 352078 790 1011 0 0 37 0 0 14 132

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

PORVOOKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HYVINKÄÄKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

LOHJA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

TAMMISAARIKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

LOVIISAKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KARJAA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

MÄNTSÄLÄKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KARKKILAKAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HANKO

MuiDen aLueiDen KesKuKset / ”PiKKuKauPungit”

Porvoo on Helsingin jälkeen Uudenmaan vetovoimaisin kaupunki ja myös kansallisesti merkittävä matkailukaupunki. Vanhankaupungin keskiajalta periytyvä katuverkosto, joki-rannan ympäristö, historiallinen rakennuskanta sekä vilkas kahvila- ja ravintolakulttuuri ovat kaupungin keskeisiä veto-voimatekijöitä.

Linja-autoyhteydet Porvoosta Helsinkiin ovat jo nykyisellään tiheät, mutta kaupunki ei kytkeydy museorautatietä lukuun ottamatta rautatieverkkoon.

keskustan laajentumisalueet tarjoavat uusia urbaanin asumisen paikkoja

Porvoonjoen länsirannalle on rakentunut 2000-luvulla tiivis ja matala puutaloalue, joka on lisännyt vetovoimaisen kau-punkiasumisen tarjontaa sekä pehmentänyt rajaa keskustan ja viereisen lähiöalueen välillä. Myös vanhaan teollisuuskiin-teistöön perustettu Taidetehdas on monipuolistanut alueen tarjontaa.

Länsirannan lisäksi myös Porvoon vanhan rautatieaseman ympäristö on yksi potentiaalisista tulevaisuuden kaupunki-kehityksen alueista.

Hyvinkään synty- ja kasvuhistoria on vahvasti sidoksissa rau-tatiehen, jonka myötä alue aikanaan myös teollistui. Pääradan lähiliikenteen ansiosta Hyvinkää on edelleen muihin seutu-keskuksiin Porvooseen ja Lohjaan verrattuna parhaiten saa-vutettavissa eri kulkumuodoilla.

Hyvinkään keskusta sijoittuu rautatieaseman ympärille. Kes-kustan kaupunkirakenne perustuu avoimiin tai puoliavoimiin kortteleihin, eikä siten ole perinteisen kaupunkimainen. Pää-katujen kaupunkiympäristö on kuitenkin jalankulun kannalta luontevaa ja eloisaa.

2010-luvun keskustauudistuksen keskiössä kauppakeskus

Ydinkeskusta on uudistunut kokonaisvaltaisesti 2010-luvul-la, kun keskustan ytimeen on avautunut suuri kauppakeskus ja vanhan villatehtaan rakennuksia on kunnostettu uuteen käyttöön. Uudistus on vahvistanut ydinkeskustan asemaa kauppapaikkana. Kaupunkielämä painottuu kuitenkin kaup-pakeskuksen sisätiloihin.

Aivan Hyvinkään rautatieaseman tuntumaan on nousemassa myös uusi Hangonsillan asuinalue, joka lisää vetovoimaisen keskusta-asumisen tarjontaa alueella.

Lohja on perinteinen teollisuuskaupunki Länsi-Uudellamaal-la. Suhteessa keskusta-alueen työpaikkojen kokonaismäärään alueelle sijoittuu runsaasti myös tietointensiivisten alojen työ-paikkoja, jotka painottuvat julkishallintoon ja koulutukseen.

Kaupungin keskusta sijaitsee Lohjanjärven ja -harjun välissä, ja sen kaupunkirakenne on muodostunut tiiviin kaupunki-maiseksi. Myös kaupan suuryksiköt on kytketty osaksi kävel-tävää kaupunkirakennetta luontevalla tavalla. Keskustassa on käynnissä useita liike- ja asuinrakentamisen hankkeita.

Vahvuutena hyvät tieliikenneyhteydet, raideliikenne tulevaisuuden optiona

Lohjan keskustarakenne tukee jalankulkua ja joukkoliiken-teen toimintaedellytyksiä. Rautateiden henkilöliikenteen puuttuessa joukkoliikenneyhteydet perustuvat linja-autoihin.

Maantieliikenteen ja logistiikan osalta Lohjan sijainti Turun moottoritien ja Hanko–Hyvinkää-maantien risteyksen tun-tumassa on keskeinen.

Tulevaisuudessa Espoo–Salo-oikoradan toteutuminen toisi Lohjan rautatieliikenteen piiriin. Jos myös Lohjan kaupunki-ratayhteys toteutettaisiin, olisi kaupungin keskusta mahdol-lista kytkeä lähijunaliikenteellä pääkaupunkiseudulle.

kaksikielinen kulttuurikaupunki on matkailijoiden suosikki

pohjoisen Uudenmaan keskus on kasvanut yhdessä rautatien kanssa

Uudistuvalla teollisuuskaupungilla on kompakti keskusta

19


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

LOHJA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KARJAA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HANKO


Tammisaari on vuonna 2009 perustetun Raaseporin kaupun-gin suurin keskus. Tammisaaren historia juontaa juurensa jo 1500-luvulta, ja historiallinen kaupunkirakenne ja rakennus-kanta on säilynyt alueella hyvin.

Kaupungin keskusta sijaitsee maisemallisesti kiinnostavalla paikalla sisäsaaristossa, ja keskustaan kytkeytyy vilkas vieras-venesatama. Kaupunkiympäristö on laadukasta ja jalankul-kupainotteista. Rakennusten kivijalkoihin sijoittuu kauppoja ja kahviloita, ja alue muodostaa matkailullisesti kiinnostavan kokonaisuuden.

keskuksen työpaikkatiheys on suuri, mutta saavutettavuus heikko

Keskusalueen työpaikkatiheys on myös korkea – jopa korke-ampi kuin suuremmissa seutukeskuksissa. Työpaikkojen ko-konaismäärä jää kuitenkin jälkeen vahvemmista ja suurem-mista seutukeskuksista.

Tammisaaren haasteena on liikenteellisesti syrjäinen sijainti. Toisaalta itsessään vetovoimainen keskus sijaitsee keskellä kiinnostavaa, merellistä kulttuuri- ja luontomatkailualuetta. Kaupungin pohjoissatamaa kehitetään laadukkaan merellisen asumisen ja palveluiden alueena. Hangon radan suunniteltu sähköistäminen voi parantaa Tammisaaren rautatieyhteyksiä tulevaisuudessa.

Historiallinen puukaupunki ja ruotsinkielisen kulttuurin keskus

loviisa on merellinen pikkukaupunkija itä-Uudenmaan puutaloidylli

karjaa on raaseporin toinen keskusta ja rautateiden risteysasema

Loviisa on kuin Tammisaaren pikkusisar Uudenmaan toi-sella laidalla. Alakaupungin alueella 1700-luvulta periytyvä kaupunkirakenne ja rakennuskanta ovat säilyneet verrattain hyvin, kun taas ydinkeskustaa halkoo 1800-luvun kaupunki-suunnitteluperiaatteiden mukaan toteutettu puistokatu kivi-taloineen.

Jalankulkuystävällisessä keskustassa sijaitsee runsaasti ravin-toloita ja kahviloita. Meren rannassa sijaitsee myös vilkas vie-rasvenesatama palveluineen.

Väestön supistuminen ja saavutettavuus haasteina

Idyllisestä kaupunkiympäristöstä ja kulttuurihistoriasta huo-limatta Loviisan väestö on vähentynyt tasaisesti jo useamman vuosikymmenen ajan. Kaupungin tavoitteena on negatiivisen väestökehityksen pysäyttäminen, missä myös matkailuelin-keinon kehittämisellä on osansa.

Päivittäisen pääkaupunkiseudulla pendelöinnin kannalta kaupunki sijaitsee verrattain kaukana, eikä junayhteyttä ole käytettävissä. Muutama vuosi sitten valmistunut VT7:n ra-kentaminen mottoritieksi on kuitenkin parantanut tieliiken-neyhteyksiä niin Helsingin kuin Pietarinkin suuntaan.

Karjaa on toinen Raaseporin kahdesta kaupunkikeskustasta ja näistä sijainniltaan keskeisempi. Keskus toimii vaihtoase-mana rantaradan kaukoliikenteen ja Hangon radan taajama-junaliikenteen välillä.

Vaikka Karjaan kaupunkirakenne ei ole yhtä vanhaa kuin Tammisaaressa, muodostaa myös Karjaan keskusta pikku-kaupunkimaisen, jalankulun kannalta luontevasti toimivan ko-konaisuuden kivijalkapalveluineen. Alue on tunnettu useista arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemista funktionalisti-sista julkisista rakennuksista sekä lukuisista funkispientaloista.

portti ruukkikyliin

Historialliset ruukkikylät ja Raaseporin rauniolinna ovat alu-een keskeisimpiä matkailukohteita. Etenkin Fiskarsin ruukis-ta on kehittynyt eloisa käsityöläisten ja tehtaanmyymälöiden keskittymä, jolla on laajaa seudullista merkitystä.

Myös aivan Karjaan keskustan kupeessa sijaitseva Billnäsin ruukkialue on kehittymässä vetovoimaiseksi matkailukoh-teeksi.

20


KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

LOHJA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

KARJAA

KAUP.KULTTUURI

TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN


TYÖPAIKAT

TIETOTYÖ

SAAVUTETTAVUUS

KAUPPA

ASUMINEN

HANKO


Mäntsälän keskustan asema seudulla on muuttunut merkittä-västi vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Lahden moottori-tien ja myöhemmin oikoradan valmistuminen on kytkeytynyt kuntakeskuksen nopeilla tie- ja raideyhteyksillä pääkaupun-kiseutuun. Mäntsälän väestönkasvu onkin ollut 2000-luvulla nopeaa.

kaupunkiympäristö ei ole keskustan laatutasoa

Mäntsälän keskustasta löytyy laajat peruspalvelut, mutta alu-eelle ei ole muodostunut jalankulun näkökulmasta houkut-televaa kaupunkiympäristöä. Katuympäristön laatutaso on parhaimmillaan Keskuskadun ja torin tuntumassa. Keskus-tan halkaisevan nelikaistaisen Lahdentien maantieympäristö on kuitenkin ristiriidassa käveltävän keskustan tavoitteiden kanssa.

Keskustan matalat liikerannukset muodostavat pääosin asu-misesta erillisen kokonaisuuden. Keskustassa on kuitenkin vireillä täydennysrakentamisen hankkeita, jotka voivat jäsen-tää alueen rakennetta.

Mäntsälän asema sijoittuu oikoradan linjauksesta johtuen hieman keskustan ulkopuolelle, jolloin asemanympäristön ja keskustan kehitys eivät suoraan kytkeydy toisiinsa. Suuri osa viime vuosien asuinrakentamisesta onkin sijoittunut aseman ympäristöön, noin 2 km keskustaetäisyydelle.

Karkkilan kehitys kytkeytyy kiinteästi Högforsin rautaruu-kin perustamiseen 1820-luvulla. Kaupunki on kasvanut me-talliteollisuuden ympärille, ja teollinen toiminta historiallisen ruukkialueen yhteydessä jatkuu edelleen.

Suuri osa ruukkialueen historiallisista rakennuksista on va-pautunut tuotannon uudistuessa muuhun käyttöön, ja raken-nuksiin on sijoittunut niin kaupungin hallintoa, ruukkimuseo, kulttuurialan toimijoita kuin yrityksiäkin. Myös ympäröiviä työväen asuinalueita on kunnostettu ja suojeltu, ja alue on-kin muodostunut esimerkiksi historiallisen teollisuusympä-ristön vaalimisesta.

Vanha keskustarakenne on eheää, kauppa karannut kaupungin reunalle

Karkkilan keskusta on kaupunkiympäristöltään eheä, joskin torin ja linja-autoaseman ympäristössä täydennysrakentami-nen parantaisi ympäristön mittakaavaa. Ydinkeskustan kau-pallinen merkitys on heikentynyt, kun supermarket-tasoiset kaupan yksiköt ovat sijoittuneet keskustan ulkopuolelle, Po-rintien liittymän tuntumaan.

Volyymiltaan ja saavutettavuuden kannalta Karkkilan kes-kusta palvelee lähinnä paikallisia palvelutarpeita, mutta ruuk-kialueen kehitykseen liittyy myös seudullisesti merkittäviä mahdollisuuksia.

Suomen eteläisin kaupunki sijaitsee ainutlaatuisella paikalla Hankoniemen kärjessä. Kaupungin kehitys kytkeytyy niemen historiaan satamapaikkana, joka pysyi jäistä vapaana myös talviaikaan. Sataman myötä alue kytkeytyi myös jo varhain rataverkkoon.

Hangon kaupunki perustettiin 1870-luvulla, jolloin avautui myös kaupungin suosittu kylpylä ravintoloineen. Kylpylän ja hiekkarantojen läheisyyteen rakentui huviloita ja pensionaat-teja, kun taas kaupungin keskusta on rakentunut korttelikau-pungin muotoon. Alueen kaupunkirakenne suosii jalankulkua ja pyöräilyä.

matkailu ja kausiasuminen vahvuuksina, tavoitteena positiivinen väestökehitys

Vilkkaat satamat, turismi ja kausiasuminen ovat Hangon keskeisiä vahvuuksia, joihin kaupungin merkitys myös Uuu-denmaan keskusverkossa pohjautuu. Teollisuuden myötä Hangon työpaikkaomavaraisuus on korkea, mutta matkailun osalta haasteena on vahva sesonkiluonteisuus.

Kaupunki on kärsinyt jo pitkään talousvaikeuksista ja väes-tön vähenemisestä. Hangon saavutettavuus suhteessa pää-kaupunkiseutuun on heikompi kuin muissa keskuksissa, mikä vaikeuttaa pendelöintiä. Rautatien sähköistys voi parantaa hieman tilannetta tulevaisuudessa.

nopeiden yhteyksien mäntsälä kasvaa vauhdilla ruukkikylästä pieneksi teollisuuskaupungiksi suosittu lomakohde ja merkittävä satamakaupunki

21

Johtopäätöksiä keskusprofiloinnista

asukkaiden viihtyminen ja houkutteleva keskusympäristö avainasemassa

Kun vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Helsingin metropolialueen kasvu painottui kehyskuntien väljästi rakennetuille pientaloalueille, on alueen kehitys-tä 2010-luvulla dominoinut urbaanin kaupunkiraken-teen kasvu. Kaupungin tiivistyessä julkisen katu- ja kau-punkiympäristön laadun merkitys korostuu entisestään. Asukkaiden viihtyminen, avoin ilmapiiri sekä laadukas ja houkutteleva kaupunkiympäristö ovatkin nousseet 2000-luvulla keskeiseen rooliin listattaessa menestyvien kaupunkien avaintekijöitä.

Pääkaupunkiseudun rakenne on muuttumassa entistä monikeskuksisemmaksi erityyppisten alakeskusten sekä työpaikka- ja palvelukeskittymien kasvun myötä. Väes-tö- ja työpaikkamääriltään moni pääkaupunkiseudun keskusalue vastaa jo nykyisellään lähivaikutusalueineen keskisuurta suomalaista kaupunkia, jolloin myös alueiden kaupunkiympäristö on tarpeen saattaa kaupunkikeskus-toja vastaavalle tasolle. Perinteisten kaupunkikeskustojen lisäksi juuri kompakteissa raideliikenteeseen kytkeyty-vissä keskuksissa jalankulun ja pyöräilyn rooli voi muo-dostua merkittäväksi, jos paikallinen keskusympäristö on riittävän houkuttelevaa.

Kaupunkiympäristön kehitykseen liittyy haasteita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Useiden kehyskuntien vetovoima on perustunut pitkään mahdollisuuksiin tarjo-ta edullisia omakotitalotontteja taajamien reunamilta. Sen sijaan keskustojen kehitys on monin paikoin jäänyt puo-litiehen. Joistain keskustoista on muodostunut ennem-minkin ostoskeskittymiä sivummalla asuville pientalo-asukkaille kuin itsessään vetovoimaisia pikkukaupunkeja. Luontevan kaupunkitilan kehittämisessä alueiden suun-nitelmallinen täydennysrakentaminen on avainasemassa. Tässä yhteydessä kunnilla on mahdollisuuksia erottautua myös arkkitehtuurin ja uusien kaupunkitilojen laadulla.

Kulttuuriympäristöt ja historiallinen rakennuskanta ovat keskeisiä identiteettitekijöitä monissa uusimaalaisis-sa kunnissa. Porvoon, Tammisaaren, Hangon ja Loviisan kaltaisiin perinteisiin kaupunkeihin kytkeytyy runsaas-ti vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat kaupunkeihin asukkaiden lisäksi matkailijoita ja vapaa-ajan asukkaita. Uudemmissa kaupungeissa keskustan vetovoimaisuuden turvaaminen ja etenkin matkailijoiden houkuttelu vaatii eri tavalla työskentelyä. Kompakti, jalankulkuetäisyydelle pai-nottuva kaupunkirakenne, elävä keskusta kulttuuripalvelui-neen sekä positiivisesti erottuva uudisrakentaminen ovat laatutekijöitä, joiden vaaliminen on kaupungeissa keskeistä.

Profiloinnin pohjalta muodostetut keskustyypit

Pääkaupunkiseudun alueella tarkastelluista keskuksista voi-daan profiloinnin pohjalta erottaa kolme eri keskustyyppiä. Helsingin keskusta ja kantakaupunki muodostavat oman tyyppinsä, jolla on keskeinen merkitys koko seudun kan-sainvälisen vetovoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Vanhoille satama-alueille sekä tulevaisuudessa myös kaupunkibule-vardien ympäristöön laajeneva kantakaupunki vastaa myös voimistuneeseen laadukkaan urbaanin asumisen kysyntään.

Kaupunkikeskukset ovat merkittäviä palveluiden, työ-paikkojen ja asumisen keskittymiä, jotka ovat muodos-tuneet monikeskuksisen kaupunkiseudun keskeisimmik-si solmukohdiksi. Kaupunkikeskuksille luonteenomaista on eri toimintojen sekoittuneisuus sekä jalankulun ja joukkoliikenteeen vahva asema keskuksen ydinalueella. Kaupunkikeskusten verkostoa täydentävät luonteeltaan paikallisemmat, mutta silti tavallisia lähikeskuksia tai ase-manseutuja vahvemmat palvelu- ja asumiskeskukset.

Sisempien kehyskuntien keskuksista etenkin kaupunki-maiset Kerava ja Järvenpää sekä osin myös Kirkkonum-men keskusta nousevat esille voimakkaasti pääkaupun-kiseutuun kytkeytyneinä kaupunkikeskuksina, joiden seudullinen merkitys on muita kehyskuntien keskuksia laajempi. Nämä keskukset on luokiteltu kaupunkikeskuk-siksi. Alueen muiden keskusten vaikutus on paikallisempi, ja näistä suurin osa luokittuu palvelu- ja asumiskeskuksiksi.

Sisempien kehyskuntien ulkopuolella keskusprofiloinnin tuloksissa vahvimpina ja monipuolisimpina keskuksina erottuvat Porvoo, Hyvinkää, Lohja ja Tammisaari, jotka

ovat kaikki perinteisiä ja ajallisesti kerrostuneita kaupun-keja. Keskusprofiloinnin tulokset tukevat keskusten ase-maa omien, osin itsenäisten kaupunkiseutujensa keskuk-sina, eli ns. seutukeskuksina.

Seutukeskusten vaikutusalueelle sijoittuu myös useita pienempiä kaupunkeja, kuntakeskuksia ja -taajamakes-kuksia. Näistä Hanko, Loviisa, Karjaa ja Karkkila erottuvat vanhoina ja kulttuurihistorialtaan merkittävinä keskuksi-na, jotka on luokiteltu kulttuurikeskuksiksi. Keskustyyp-piin on yhdistetty myös lähempänä pääkaupunkiseutua, vanhan Kuninkaantien varrella sijaitseva Nikkilä.

kaupunkiseudun keskusverkko kehittyy

Kasvavalla kaupunkiseudulla keskusten voimasuhteet ja palvelualueet ovat jatkuvassa muutoksessa. Vaikka tämä tarkastelu pohjautuu pääosin nykytilanteen analysointiin, on myös keskusverkon tulevaa kehitystä tarpeen pyrkiä ennakoimaan. Suuri osa kuntien kaavailemista uusista taa-jamakeskuksista tai mahdollisista uusista asemanseuduista-kaan ei todennäköisesti tule muodostumaan seudullisella tasolla merkittäviksi, mutta osa suuremmista hankkeista tulee selvästi muovaamaan seudun keskusverkkoa.

Helsingin kantakaupungin sisälle on paraikaa rakentumas-sa Pasilan–Kalasataman nauhamainen keskusalue, josta on muodostumassa koko seudun mittakaavassakin hyvin merkittävä työpaikkojen, palveluiden ja kaupunkikulttuu-rin keskittymä. Kehäradan myötä lentokentän ja Kehä III:n ympäristöön taas on muotoutumassa Aviapoliksen kaupunkikeskus, jonka luonne on muuttumassa selvästi aiempaa urbaanimmaksi.

Kehämäinen pikaraitiotie Raide-Jokeri vahvistaa tulevai-suudessa yhteyksiä Helsingin kantakaupunkia ympäröivien merkittävien työpaikkakeskittymien Keilaniemen, Ota-niemen, Leppävaaran ja Pitäjänmäen välillä, ja sitoo aiem-min erillisten ja osin hajanaistenkin alueiden toimintoja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Länsimetron valmistumisen myötä läntisen pääkaupunkiseudun keskuksista myös Tapi-ola, Matinkylä ja Espoonlahti vahvistavat asemaansa.

Myöhemmin esimerkiksi Helsingin Östersundomin ja Espoon Histan rakentuminen voi synnyttää uusia mer-kittäviä keskuksia, joiden toteutuminen on kytköksissä raideliikenneverkon laajennuksiin.

22


HeLsingin KesKusta ja kantakaUpUnki

SUOMEN SUURIN JA MONIPUOLISINKAUPUNKIKESKUSTA

Seudun tärkeimmän keskustan muodostaa Helsingin keskusta ja tähän kytkeytyvä rakenteeltaan sekoittunut kantakaupunki. Alue muodostaa Suomen suurimman työpaikkojen ja väestön keskittymän sekä mahdollistaa laadukkaan urbaanin kaupunkielämän. Alue on avain-asemassa myös turismin kohdealueena.

seUtUkeskUs

SUURET JA MONIPUOLISET KESKUKSETPääKAUPUNKISEUdUN ULKOPUOLELLA

Luokkaan kuuluvat seutukeskukset Povoo, Hyvinkää, Lohja ja Tammisaari, joiden keskustarakenne on kau-punkimaista. Keskuksissa on laaja palvelu-, työpaikka- ja koulutustarjonta. Etenkin historiallisesti kerrostuneet kaupungit ovat keskeisiä myös matkailun kannalta.

kaUpUnkikeskUs

MERKITTäVä PALVELUIdEN, TYÖPAIKKOJEN JAASUMISEN KESKITTYMä OSANA MONIKESKUK-SISTA KAUPUNKISEUTUA

Kaupunkikeskukset muodostavat pääkaupunkiseudun monikeskuksisen rakenteen rungon. Kaupunkikeskuk-siin rinnastuvat myös keskeisimmät palvelukeskukset pk-seudun ulkopuolella. Kaupunkikeskuksissa tavoitel-laan jalankulkupainotteista keskustaympäristöä. ja hyvää yhdistymistä seudun joukkoliikenneverkostoihin.

kUlttUUrikeskUs

SEKOITTUNUT JA AJALLISESTI KERROSTUNUT KESKUS, JOLLA ON MATKAILUPOTENTIAALIA

Luokan keskukset ovat pääosin vanhoja puukaupunkeja, joiden kaupunkiympäristö on säilyttänyt arvonsa. Mat-kailu lisää mahdollisuuksia alueiden palvelutarjonnan kehittämiseen.

Kulttuurikaupunkien lisäksi seudulle sijoittuu myös kult-tuurikyliä, joihin kytkeytyy matkailupotentiaalia.

palVelU- Ja asUmiskeskUs

LUONTEELTAAN PAIKALLISEMPI KESKITTYMä, JOLLA ON ALUEELLISTA MERKITYSTä

Asumis- ja palvelukeskukset muistuttavat kaupunkikes-kuksia, mutta näiden rooli seudun verkostomaisessa rakenteessa on vähäisempi. Keskusten palvelualueet saattavat silti olla laajoja, ja keskusalueilla tavoitellaan korkeatasoista kaupunkiympäristöä.

kUnta- tai taaJamakeskUs

PIENI KESKUS, JOLLA ALUEELLISTA MERKITYSTä

Kunta- tai taajamakeskukset ovat esimerkiksi kirkonky-liä tai pienten kuntien keskustoja seudun maaseutumai-silla alueilla.

23

tammisaari

loHJa

HyVinkää

porVoo

Helsinki


HANKO

LOVIISA

MänTSäLä

RAjAMäKi

joKELA

nuRMijäRvi

KLAuKKALA

KARJAA

KARKKILA

nuMMELA

KIRKKONUMMI

JäRVENPää

KERAVA

NIKKILä

SödERKuLLA

seUtUkeskUsPorvoo, Hyvinkää, Lohja, Tammisaari

HeLsingin KesKusta ja KantaKauPunKiHelsingin keskusta, Pasila

kUlttUUrikeskUsHanko, Karjaa, Karkkila, nikkilä, Loviisa, Fiskars, vihti, Ruotsinpyhtää, Kellokoski

kUnta- tai taaJamakeskUsSiuntio, inkoo, Masala, Pornainen, Askola, Pukkila, Myrskylä, Lapinjärvi

Palvelu- ja asumiskeskusVuosaari, Espoonlahti, Kauniainen, Hakunila, Kivistö, Korso, Hyrylä, Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki, Nummela, Mäntsälä

kaUpUnkikeskUsitäkeskus, Herttoniemi, Malmi, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoon keskus, Tikkurila, Aviapolis, Myyrmäki, Kerava, järvenpää, Kirkkonummi

HyRyLä

24

MyyrMäKi

LePPävAArA

Pääkaupunkiseudunkeskusrakenne

HeLsingin KesKUstA+ MONIPUOLINENKAUNTAKAUPUNKI

AviAPoLis

tiKKUriLA

MALMi

VUOSAARI

ESPOONLAHTI

HAKUNILA

ViikkiKaramalmi

T3-alue

Leppävaara - Pitäjänmäki

Kumpula-Arabianranta

KORSO

KIVISTÖ

MARTINLAAKSO

KAUNIAINENPAsiLA

itäKesKUs

sekoittUnUt kaUpUnkikeskUsta, monipUolinen osaamiskeskittymä

monipUolinen kaUpUnkikeskUs

suunniteltu uusi keskus

palVelU- Ja asUmiskeskUs

seUdUllinen osaamiskeskittymä

• Tietointensiivisten alojen keskittymät• Korkeakoulujen kampusalueet

HerttonieMi

sAKArinMäKi(öSTERSundoM)

HistA

tAPioLA

MAtinKyLä

esPoonKesKUs

Raide-Jokeri

Runkolinja 560

ESA-rata

Itämetro

25

LäHtötietoJA JA AineistoJA

HSL (2015). Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLj 2015. HSL:n julkaisuja 3/2015. Helsingin seudun liikenne, Helsinki.

HSL (2015). SAvu-saavutettavuusaineisto ruuduittain: jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne ja henkilöauto. Helsingin seudun liikenne, Helsinki.

MASu 2050 (2015). Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma. 18 s. Helsingin seudun kunnat.

Museovirasto (2015). valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKy. GiS-aineisto ja kohdekuvaukset. <http://www.rky.fi/> Museovirasto, Helsinki.

Pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmä (2017). Pääkaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittäminen - selostus. 14 s. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki ja vantaan kaupunki.

Kuuma-kuntien yhteinen kehityskuva (2012). 66 s. Pöyry oyj, vantaa.

Söderström, Panu (2012). Elävät kaupunkikeskukset: Kaupunkiympäristön monipuolisuus ja laatu verkostokaupungin keskuksissa. Suomen ympäristö 32: 2012. 132 s. Syke, Helsinki.

uudenmaan liitto (2017). Paikkatietopohjainen menetelmä keskusta-alueiden tunnistamiseksi uudellamaalla. 22 s. uudenmaan liitto, Helsinki.

yKR (2014-2015). yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, väestö- ja työpaikkatiedot ruuduittain. Syke ja Tilastokeskus.

26

Loppusanat

Uusimaa-kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutustilai-suuksissa saadun palautteen lisäksi kuntien kaavoittajilta pyydettiin loppuvuonna 2017 erikseen kommentteja Panu Söderströmin Uudenmaan keskusprofiilit -työstä ja sen joh-topäätöksistä.

Kuntapalautteessa työn vahvuutena nähtiin paitsi tarkaste-lutavan selkeys ja analyyttisyys, myös se, että työ tuo esille monipuolisesti seudun keskuksien ominaisuuksia suhteessa toisiinsa nykyisten tietojen pohjalta. Toisaalta työn tavoit-teet, jotka koskivat keskuksien nykytilanteen profilointia, tulevaisuuden suunnitelmia ja kehittämissuosituksia, nähtiin epäselvinä.

Profilointityön tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman objektiivinen ote keskusten profiloinnissa paikkatietome-netelmin, vaikka lähtökohdiltaan keskuksien laadullisuuden tarkastelu ja määritteleminen paikkatietomenetelmin on haasteellista. Työ pyrkii käsittelemään yleispiirteisesti kaikkia kolmea edellä mainittua tavoitetta aiheen laajuus ja maa-kunnallisuus huomioon ottaen. Profilointi kuvaa keskusten nykytilannetta.

Työn yhteydessä on korostettu, että näkökulmat profiloin-tiin ja työn tarkastelutapa ovat yhden asiantuntijan valitse-mat. Työtä on ohjannut Uudenmaan liiton työryhmä. Työn taustalla on Uudenmaan liitossa laadittu keskusanalyysi,

joka tunnistaa ja määrittää keskusten keskustarajaukset var-sin tiukasti, mikä tulee muistaa myös työn lopputuloksissa.

Keskuksien laadullisuus on laaja ja subjektiivinen käsite. Ympäristön laadullisuuden selvittämiseen liittyy monia erilaisia muuttujia. Laadullisuuden kokemiseen ja arviointiin liittyy henkilökohtaisia arvolatauksia. Tässä työssä keskus-ten profilointi diagrammeilla kuvattuna on muodostettu nykytilanteessa työpaikkatietojen kautta. Keskusten potenti-aalia ja tulevaa kehitystä on käsitelty sanallisesti. Keskusten laadullisuuden nähdään olevan paljon muutakin, siksi saa-dussa palautteessa suositellaan, että jatkossa aiheen tarkas-telussa sanallinen tarkastelu muodostaisi vielä vahvemmin laadullisuuden sisällön.

Kaupungistumisen kehitys näkyy kaikissa keskuksissa. Asuinra-kentamisen painopiste on siirtynyt määrällisesti ja pinta-alal-lisesti paitsi seutukeskuksissa myös pienemmissä keskuksissa kuntien ja kirkonkylien ytimiin. Kunnat katsovatkin, että laa-tuasioita tulee painottaa enemmän keskusten suunnittelussa. ”Pienet keskukset voivat loistaa juuri laadullaan”, kommentoi-daan kuntapalautteessa. Kunnat pitävät myös tärkeänä, että maakuntakaavassa osoitetaan myös pienemmät keskukset, kuten entiset pienet kuntakeskukset tai muut tiiviit keskusta-maiset palvelutaajamat omilla merkinnöillään, koska niillä on tärkeä merkitys lähipalvelujen tarjonnassa alueellaan.

Liikenteelliset solmupaikat ovat keskuksien säilymisen tae ja kehittymisen edellytys. Ilman sujuvia liikenneyhteyksiä ja joukkoliikennettä keskukset ja seudut eivät voi kehittyä. Tulevaisuuden asemanseudut ovat potentiaalisia uusia kes-kuksia, mutta niiden kehittäminen monipuolisiksi keskuksiksi vaatii määrätietoista työtä.

Tulevaisuuden keskusten arviointi on monimutkaista. Sen tähden uusien, vielä syntymättömien tai kehittyvien keskuk-sien ominaisuuksia ei voida vielä profiloida oletuksiin perus-tuen, varsinkaan laatutekijöiden näkökulmasta. Palautteessa suositellaankin, että nyt työssä tunnistettuja uusia keskuksia pitäisi luokitella neutraalimmin ja tunnistaa monipuolisem-min, esimerkiksi suhteessa olemassa oleviin kasvaviin kes-kuksiin. Kun tulevaisuuskuva esitettäisiin erillisenä arviona, se toisi esille keskuksien kehittämisen koko potentiaalin.

Monipuolisten toimintojen keskittäminen ja yhdistäminen muodostavat myös kiinnostavampaa kaupunkitilaa jalankulkijoille. Esimerkiksi Lohjan keskustassa on vireillä keskustamaista asuinrakentamista, jota täydentävät kaupan hankkeet. Vantaa nostaa esiin Kivistön tulevaisuuden potentiaalisena keskuksena, jossa monipuoliset toiminnot ja asuminen yhdistyvät. Kirkkonummen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella pääkaupunkiseudun läheisyydessä tuo potentiaalia sen keskusten kehittämiseen,

27

joiden profilointi ja strateginen suunnittelu on kunnassa nähty tärkeänä. Järvenpäässä kaupungin vahva voimavara ja vetovoimatekijä on Sibeliuksen Ainola, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty kaupungin matkailun kehittämisessä.

Uudenmaan rikas historia on synnyttänyt seuduille monipuo-lisia kulttuuriympäristöjä, jotka luovat vetovoimaista, ker-roksellista ympäristöä. Ei liene yllätys, että profilointi nosti varsinkin Porvoon laadullisuudessa korkealle. Vetovoimai-suuden, sekä vakinaisen asumisen että matkailun kannalta, luo kaupungin asema yhtenä Suomen vanhimmista kaupun-geista, jossa keskiaikainen kaupunkirakenne on säilynyt hyvin ja jossa kulttuuriympäristöä ja kulttuuria hyödynnetään kaupungin imagon rakentamisessa.

Johtopäätöksissä nostettiin esille keskuksien kehittämisen yhteisten tarpeiden ja toimenpiteiden tärkeyttä alueen kehittämisessä. Jatkotyössä tuleekin pohtia, mitä käytännön haasteita liittyy tavoitteiden saavuttamiseen ja miten haas-teita voidaan ratkaista. Valtakunnan keskus Helsinki kilpailee asemastaan ja toimijoista muiden, varsinkin Itämeren alueen keskusten kanssa kansainvälisessä kilpailussa. Monikeskuksi-sella pääkaupunkiseudulla alakeskuksien profilointia voidaan hyödyntää keskuksien välisessä työnjaossa. Palvelutarjonnan

parantaminen ja erikoispalvelujen keskittäminen hyvin saa-vutettaviin seutukeskuksiin vahvistaa seutukeskuksien ve-tovoimaa ja tuo Uudenmaan aluerakenteeseen tasapainoi-suutta. Lähipalveluja tarjoavat, pienemmät keskukset voivat kehittää omia profiileitaan siten, että pienillä keskuksilla on tarjota erilaisia mahdollisuuksia moninaistuvissa asumisen ja työnteon malleissa.

Uudenmaan keskusprofiilit -työ tarjoaa yhden uuden, mielenkiintoisen tausta-aineiston Uudenmaan keskus- ja palveluverkon tarkasteluun Uusimaa-kaavassa. Keskusten profilointia voidaan myöhemmin jalostaa kaavan toteutuk-seen liittyvissä jatkotöissä, joita voivat olla muun muassa Uudenmaan erityyppisten keskuksien kehittämiseen liitty-vät hankkeet. Hankkeita voidaan toteuttaa sekä viestinnän että vuorovaikutuksen keinoin. Maakuntakaavan laadinnan ohella profilointityötä voidaan hyödyntää kunnissa kehi-tyskuva- ja strategiatöissä, kaavoituksessa sekä kunnan markkinoinnin ja matkailun kehittämisessä. Uudenmaan keskusprofiilit -työ voi antaa myös ideoita keskusten väli-seen yhteistyöhön.

28

Uudenmaan liitto // Nylands förbundHelsinki-Uusimaa Regional Council

Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • [email protected] • uudenmaanliitto.fi

uudenmaan keskusprofiilit

Documents