Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 16.6.2006 NRO 3

Uudistettu työehtosopimus s. 4–6

3/

06

2

S I S Ä L L Y S 3/06 ■ ■ ■

Levikki 450010. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaTapani Kautto

Puh. (09) 47857 221

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@pp.sak.fi

ToimituskuntaMarkus BergArto KujalaErkki Luoto

Ari MiettinenTuomo OksanenAlpo Pehkonen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa.

Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä

aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuSanna Kallio

PainoSälekarin Kirjapaino Oy, Somero

KansiAirbus:n apuvoimalaitteen huoltoa

ja tarkastusta.

KansikuvaMarkus Berg

4 Uudistettu työehtosopimus - Selkeä ja entistä helppokäyttöisempi7 Edustajiston sääntömääräinen kevätkokous päätökseen9 IAU ei hyväksy irtisanomisia tai työehtojen huononnuksia9 Tarja Turtiaisesta puheenjohtaja10 Finnairin tekniikan johto kuultavana ITA:n kokouksessa10 NTF:n Julkilausuma12 Luottamushenkilöt koolla liitossa12 Alpo ja Tommi liiton edustajina SAK:n edustakokouksessa14 Historiantutkija Tapio Bergholm: Ay-liikkeellä edessä uusi eheytyminen16 Unohtuuko työturvallisuus uudistuksissa?17 Turvallisuus on meidän jokaisen vastuulla18 Kaikki mukaan! - Lyhytaikaisessakin työsuhteessa kannattaa liittyä liittoon Palkankorotukset 2006 liite lehden keskellä19 Työsuojeluvaltuutetut haluavat vaikuttaa21 Sähköistä viestintää – ja vähän kirjallistakin22 Kesämeny22 Aulan väen risteily

24 Puhdasta sisäilmaa27 Kolumni28 Kesäpäivät29 ITA:n syysretki MS Galaxylla Tallinnaan29 Kuntoremonttia jäsenille30 ILMEK-sympoosium 200632 Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsen34 Ilmailualan Unioni IAU ry hakee taloussihteeriä ja työympäristösihteeriä

3/06

3

P Ä Ä K I R J O I T U S 2.6.2006 ■ ■ ■

■Ilmailualan työnantajien uuslibe-

raalisiin toimintatapoihin ei kuu-

lu sopimusten kunnioittaminen eikä

henkilöstön ammattitaidon ja osaa-

misen arvostaminen muuta kuin juh-

lapuheissa. Konkreettinen esimerkki

tästä toimintatavasta saatiin 5.5. kun

Finnair-konserni ilmoitti noin 700

henkilön vähentämiseen tähtäävistä

toimista ja esitti vaateet muuttaa voi-

massaolevia työehtosopimusten eh-

toja työnantajalle halvemmiksi. Tä-

män kaiken Finnair ilmoitti tekevänsä

suurta yhteiskunnallista vastuuta tun-

tien. Toimien tarpeellisuutta Finnair

perusteli kohonneilla polttoainehin-

noilla ja kovennella kilpailulla. Toinen

työnantajan toimilleen esittämä pe-

ruste menetti suurelta osin merkitys-

tä, kun kaksi viikkoa Finnairin ilmoi-

tuksen jälkeen kaksi Suomen lentolii-

kenteen toimijaa, ruotsalainen FlyMe

ja tanskalainen Sterling, ilmoittivat

vetäytyvänsä Suomen markkinoilta.

Syyksi vetäytymiselleen yhtiöt ilmoit-

tivat Suomen vähäiset matkustajavir-

rat halpalentokonseptille. Lisäksi Fly-

Me totesi, että suomalaiset eivät ala

halpojen hintojenkaan perässä siirtyä

käyttämään uusia lentoyhtiöitä ja hei-

dän toimintakonseptejaan.

Perinteisten suomalaisten lento-

liikennettä harjoittavien tuleekin ot-

taa vakavasti kilpailusta nyt luopunei-

den yhtiöiden viesti: markkinoillam-

me vielä vaikuttavien lentoliikenteen

harjoittajien palvelu on sellaista, että

edes halvat hinnat eivät korvaa niitä.

Suomalainen lentomatkustaja ei os-

ta lehtoyhtiöltä pelkästään lentomat-

kaa, vaan tuotteen, mihin liittyy tur-

vallinen matka, hyvä palvelu ja mikä

on toimiva kokonaisuus. Tämä etu voi

siis syntyä ja olla vanhoilla toimijoilla

vain, jos niillä on ammattitaitoinen ja

työhönsä motivoitunut henkilökunta.

Tätä henkilökuntansa sitoutumista, eli

vahvaa kilpailuetuansa, Finnair on nyt

menossa olevien toimien ansiosta me-

nettämässä, koska sen johdon uuslibe-

raaliseen johtamistapaan ei näytä kuu-

luvan ammattitaitoisen pitkään alalla

olleen henkilökunnan kykyjen arvos-

taminen, vaan heistä halutaan eroon

keinoilla millä hyvänsä, lyhytnäköisen

voitontavoittelun nimissä.

Ilmailualan Unioni hyväksyy ja nä-

kee välttämättömiksi vanhojen lento-

liikennettä harjoittavien organisaati-

oiden uudistamiset, mutta edellyttää,

että uudistustoimet tehdään yhteistoi-

minnassa yrityksen ja sen henkilökun-

nan kesken, ja työntekijöiden työsuh-

teita ja osaamista kunnioittaen. Ilmai-

lualan Unioni on esittänyt työnantajil-

le jo noin vuosikymmenen ajan kehit-

tämistoimia, joilla työt ja työyhteisöt

muutetaan vastamaan nykyajan haas-

teita lentoliikenteessä. Samalla Ilmai-

lualan Unioni on tehnyt työnantajille

selväksi, että se ei tule hyväksymään

sitä, että henkilökuntaa vähennetään

näennäisen uudelleen organisoitumi-

sen nimissä. IAU ei siis tule hyväksy-

mään Finnairissa nyt meneillään ole-

vien toimien seurauksena jäsenten

mahdollisia irtisanomisia tai nykyis-

ten työehtojen huononnuksia. Ilmai-

lualan Unioni ei jatkossakaan tule hy-

väksymään työehtosopimuksia, joilla

sen jäsenten työ- ja palkkaehtoja huo-

nonnetaan. Seuraavalla sopimuskier-

roksella Ilmailualan Unioni tulee myös

ratkaisemaan, miten henkilöstölippu-

jen puuttuminen kompensoidaan nii-

den jäsentensä osalta, joilla sitä ei ole.

Ilmailualan työnantajien uusliberaalinen toimintatapa vaatii vahvan vastavoiman

IAU on myös valmis sopimaan työn-

antajien kanssa, että henkilöstörahas-

ton ja voittopalkkiojärjestelmien rin-

nalle luodaan muita suhdannepusku-

reita.

Ilmailualan Unioni tietää, että kaik-

ki ilmailualalla toimivat ammattiliitot

ovat vahvoja toimijoita. Työnantaji-

en uusliberaaliseen toimintatapaan

ei kuulu neuvottelupöydissä istumi-

nen eikä sopimusten kunnioittaminen

vaan se perustuu yksipuoliseen sane-

luun ja näennäisiin YT-toimiin. Tämä

vaatii myös työntekijäpuolella tulevai-

suudessa entistä vahvempaa vastavoi-

maa, eli voimien yhteen kokoamista.

Tähän perustuen Ilmailualan Unioni

esittää ilmailualalla toimiville ammat-

tijärjestöille yhden vahvan ilmailualan

ammattiliiton perustamista. Sen avul-

la puolustettaisiin ilmailualalla työs-

kentelevien etuja ja hoidettaisiin te-

hokkaasti heidän edunvalvontaa kove-

nevaa työnantajapolitiikkaa vastaan.

RAINER HAKALApuheenjohtaja

3/

06

4

Uudistettu työehtosopimus

Selkeä ja entistä helppokäyttöisempi

Uudistettu työehtosopimus palvelee pirstoutunutta ilmailualaa aikaisempaa paremmin. Monen sopimuksen käyttäjän toive toteutuu, kun sopimuksen ymmärrettä-vyys ja luettavuus paranevat.

S O P I M U K S E T

antajia mukaan, niin piiri laajeni ja

päätöksenteko on tietyllä tavalla vai-

keutunut, Juhani Nieminen sanoo.

– Uudet työnantajat eivät aina ole

ymmärtäneet IAU:n ja Finnairin vä-

listä kulttuuria, mutta ehkä he jo tänä

päivänä ovat alkavat sitä jossain mää-

rin ymmärtämään. Mukaan tulleissa

uusi yrityksissä kuten Blue1 ja SGS,

eletään oman kulttuurin mukaan.

– Kilpailija-asetelmaa työnantaja-

puolella ei kuitenkaan ole siten, että

vastustettaisiin jotain muutosta oman

yhtiön kilpailuedun takia, Juhani jat-

kaa. Yleissitovaan sopimukseen on

vaikea saada paikallista sopimista, jos

se vaikuttaa esimerkiksi taulukkopalk-

koihin. Ratkaisujen pitää olla kaikissa

yrityksissä samankaltainen vaikka eri

vivahteita voi olla.

Muutoksen perusteetTyöehtosopimusta lähdettiin uudista-

maan koska havaittiin, että sopimuk-

sen rakenne oli epälooginen, työehto-

sopimuksen ja palkkasopimuksen asi-

at olivat menneet monin paikoin ris-

tiin ja sopimus sisälsi paljon liitepöy-

täkirjoja. Samat asiat toistuivat use-

assa kohdassa, kuten esimerkiksi ilta-

vuorolisien maksamisesta oli määrä-

yksiä useassa kohdassa.

– IAU:n puolelta uudistus lähti liik-

keelle vuoden 2004 edustajiston koko-

uksesta, Risto toteaa.

– Olin aluksi kyyninen tekstien

uudistamisen suhteen – miksi muut-

taa hyvää sopimusta? Työryhmässä

kuitenkin havaitsin, että työehtoso-

pimuksen määräysten soveltaminen

Uudistettua työehtosopimusta voi-

daan pitää todella selkeänä, jos si-

tä vertaa vuosien 1972–1975 sopi-

mukseen Risto ja Juhani sanovat.

Yleissitovasta sopimuksestaNyt uudistettu yleissitova työehtoso-

pimus on vielä varsin nuori ja perus-

tuu suurelta osaltaan aikaisempaan

Finnairia koskevaan sopimukseen.

Mitä muutoksia yleissitovuus on tuo-

nut sopimustoimintaan?

– Työnantajan näkökulmasta voi-

daan sanoa, että kun tuli uusia työn-

■ Ilmailualan Unionin ja Palvelualo-

jen Toimialaliiton välinen säännöllistä

reittiliikennettä tai raskasta tilauslen-

toliikennettä koskeva työehtosopimus

on uudistettu. Sopimus menee vielä

kesän aikana kielitoimiston ja taitta-

jan käsittelyyn, mutta syksyllä se on

tarkoitus jakaa kaikille ammattiosas-

tojen jäsenille.

Uudistamistyöryhmään ovat kuu-

luneet Palvelualojen Toimialaliiton la-

kimies, varatuomari Petri Verronen,

Finnairin tekniikan työsuhdepäällikkö

Juhani Nieminen, Ilmailualan Unio-

nin varapuheenjohtaja Tapani Kaut-

to ja Finnairin tekniikan varapääluot-

tamismies Risto Siven. Työryhmän

jäsenistä Tapani ja Risto ovat olleet te-

kemisissä sopimuksen kanssa 80-lu-

vulta alkaen eri luottamustehtävien

kautta. Juhani on ollut työsuhdepääl-

likkönä tulkitsemassa IAU:n tessiä 90-

luvun alusta, ja sitä ennen hän toimi

esimiehenä IAU:laisille työntekijöille

tutustuen jo silloin sopimukseen. Pet-

ri Verronen on vasta tutustunut so-

pimukseen, mutta Juhanin ja Riston

mukaan tästä oli paljon hyötyä työ-

ryhmässä, kun hän pystyi katsomaan

sitä ulkopuolisen silmin ja tekemään

kriittisiä kysymyksiä.

Mikäli uudistettu sopimus vähen-

tää epäselviä tilanteita työpaikalla,

on työryhmän työ onnistunut, tote-

aa Risto Siven.

Pekka Kainulainen

3/06

5

ei olekaan helppoa, sillä sopimuksen

tekstit olivat niin epäselviä, että kum-

pikin osapuoli pystyi hyvin peruste-

lemaan oman vastakkaisen kantansa.

Työryhmässä pystyttiin etsimään yh-

teinen linja sovellutuksille ja selkeyt-

tämään sopimustekstit.

Tärkeimmät muutoksetYksi vaikeus lentoliikenteen sopimuk-

sessa on se, että käytössä on kaksi työ-

aikamuotoa jaksotyö ja ns. normaali-

työaikamuodot. Se on pidentänyt ja

hankaloittanut sopimustekstejä.

– Nyt uudistetussa työehtosopi-

muksessa on yhteiset työaikamäärä-

ykset koottu saman asiapykälän alle.

Tarvittaessa on käytetty viittausta, jos

asia koskee vain jompaakumpaa työ-

aikamuotoa, Juhani ja Risto sanovat

ja kertaavat samalla sopimuksen suu-

rimmat muutokset.

Työehtosopimus sekä palkkasopi-

mus ovat nyt yhdessä, kun aikaisem-

min ne olivat omina sopimuksinaan.

Vain palkkaryhmien mukaiset työt ovat

koko työehtosopimuksen liitteenä.

Luottamusmies- ja työsuojeluso-

pimus on myös nyt itse sopimukses-

sa kun se aikaisemmin oli sopimuksen

liitteenä. SAK:n yleissopimusta tai lo-

mapalkkasopimusta ei edes yritetty

laittaa sopimuksen sisään, koska ne

ovat toisten osapuolien tekemiä.

Sairausajan palkkaa, sairaan lapsen

hoitoa ja arkipyhiä koskevia määräyk-

siä selvennettiin.

Uudistetussa sopimuksessa on 22

lukua ja 110 pykälää. Pykälöinti etenee

juoksevasti luvusta toiseen. Tämä hel-

pottaa mm. puhelinkonsultointia. Ei

tarvitse kuin kertoa pykälän numero,

niin kumpikin osapuoli tietää mistä

sopimuksen kohdasta puhutaan. Uu-

det lait tehdään usein myös tällaisella

rakenteella.

Vaikka sopimuksen sisällysluette-

lossa asiat on lajiteltu eri lukujen alle,

niin tulevaisuudessa voidaan miettiä

liitetäänkö sopimukseen aakkoselli-

nen asiahakemisto, Juhani ja Risto sa-

novat.

Katekismus apunaTyöryhmässä oli reilu henki, eikä työs-

kentely mennyt työehtosopimusneu-

votteluksi. Enemmän keskustelua ai-

heuttivat muotoseikat kuin tulkinnat.

Työryhmässä tuli esille myös asioi-

ta, jotka vaativat uudelleen sopimista.

Esimerkiksi hälytystyötä koskevissa

määräyksissä maksuperusteen muu-

tos selkeytti huomattavasti sopimus-

tekstiä.

– Työryhmän työ parani koko ajan

loppua kohden. Juhani sanoo. Työn-

Pekk

a Ka

inul

aine

n

3/

06

6

antajapuoli oli hämmästynyt miten

hyvää työtä työntekijäpuolen edusta-

jat tekivät työryhmän työn loppuvai-

heessa. He kirjoittivat katekismuksen,

jossa kuvataan muutokset ja pykäläyh-

teydet sillä tavalla, että sen jälkeen on

ollut helppoa käsitellä sopimusteks-

tejä ja katsoa onko uudistetussa sopi-

muksessa kaikki kohdallaan.

– Oli huippusaavutus, miten hyvin

asiat oli jäsennelty allekirjoitustilai-

suudessa.

– Se oli yllättävän iso työ, Risto sa-

noo. Nyt meillä on nuotit siihen mi-

kä vanha pykälä oli ja miten se on nyt.

Tätä voidaan hyödyntää myöhemmin

mm. koulutuksessa.

Uudistuksen merkitys paikalliselle tasolleUudistettu työehtosopimus palvelee

pirstoutunutta ilmailuala aikaisempaa

paremmin.

– Kun sopimuksen ymmärrettä-

vyys ja luettavuus paranee, niin työn-

antaja- ja työntekijäpuolen asiantunti-

joiden ei tarvitse konsultoida niin pal-

jon työpaikoilla, Juhani sanoo.

Työantajapuolella uudistusta kom-

mentoitu suhteellisen vähän, joten si-

tä voidaan pitää kai onnistuneena. To-

sin esimerkiksi henkilöstöpäälliköiltä

ei ole kysytty vertailua uuden ja van-

han sopimuksen selkeyden välillä.

Sopimus otetaan käyttöön sen al-

lekirjoituspäivästä lähtien, sen jäl-

keen kun kielitoimisto on tehnyt omat

muutosesityksensä ja osapuolet vielä

kerran ovat tarkistaneet tekstit. Uu-

distettu työehtosopimus allekirjoitet-

taneen elokuussa, mutta laajempaan

jakeluun se tulee vasta syksyllä.

Järjestettävästä koulutuksesta ovat

Juhani ja Risto yksimielisiä. Työeh-

tosopimuskoulutusta on syytä pitää

vuosittain. Se on hyvä järjestää samaa

aikaan työnantajan ja työntekijöiden

edustajille. On myös hyvä, että koulu-

tuksiin osallistuu samaan aikaa eri yri-

tysten edustajia.

Risto ja Juhani ovat selailleet vuo-

sien 1972–1975 työehtosopimusta,

jota he pitävät monimutkaisena. Sii-

hen verrattuna nyt saavutettu tulos on

huipputasoa.

- Mikäli uudistettu sopimus vähen-

tää epäselviä tilanteita työpaikalla, on

työryhmän työ onnistunut, toteaa Ris-

to lopuksi.

PEKKA KAINULAINEN

S O P I M U K S E T

Kun sopimuksen ymmärrettävyys ja luettavuus paranee, niin työn-

antaja- ja työntekijäpuolen asiantuntijoiden ei tarvitse konsultoida

niin paljon työpaikoilla, Juhani sanoo.

Kokouksen asialis talla olivat kaikki sääntöjen määräämät asiat, halli-tuksen täydentäminen, muutamia sääntömuu-toksia ja tulevaisuuden linjaukset Finnair Oyj: n uuteen säästö-ohjelmaan. Edustajisto keskusteli myös IAU: n tulevaisuudesta.

Ari M

iett

inen

Pekk

a Ka

inul

aine

n

3/06

7

Edustajiston sääntömääräinen kevätkokous päätökseen

Jukka Salonen, Raimo Jussila, Ja-

ri Eteläinen, Reijo Hautamäki ja Esa

Suokas kokoustauolla.

■ Edustajisto vahvisti vuoden 2005

tilinpäätöksen, joka on ylijäämäinen.

Ylijäämästä päätettiin, että osa siirre-

tään työtaistelurahastoon ja loput li-

sätään liiton omaan pääomaan, mis-

tä varataan rahaa toimiston sukupol-

venvaihdoskuluihin, myös osa vara-

taan liiton 50-vuotisjuhlakuluihin ja

liiton koulutustoiminnan kehittämi-

seen. Edus tajisto myönsi myös tili- ja

vastuu vapauden hallitukselle vuodel-

ta 2005.

Hallituksen jäsenen Tommi Kakon

erottua työpaikan muutoksen takia

hallituksesta, edustajisto valitsi Pet-

ri Riitingin hallituksen lisäjäseneksi.

Petri on Ulkomaisten lentoyhtiöiden

Työntekijät ULT ry 008 jäsen ja työs-

kentelee kuormauksessa Helsinki-Van-

taan lentoasemalla SAS Ground Sevice

-SGS palveluksessa. Kausi alkoi edus-

tajiston päätöksestä ja kestää edusta-

jiston vaalikokoukseen 2007 asti.

Sääntömuutoksella muutettiin toi-

mintakertomuksen nimi vuosikerto-

mukseksi ja ammattiosastojen malli-

sääntöihin tehtiin pari pientä muutos-

ta lähinnä uuden 006 ammattiosaston

toivomuksesta, koskien vaalivaliokun-

nan kokoonpanoa ja rahastonhoitajan

asemaa.

Edustajiston jäsenen Esa Suok-

kaan tekemään aloitteeseen hallitus

pyytää lisäselvityksiä Patentti- ja Re-

kisterihallitukselta ja SAK:n järjestö-

osastolta, jonka jälkeen aloite tulee

käsittelyyn.

Edustajistolta jyrkkä ei Finnairin konsernin 5.5. ilmoittamille henkilöstötoimilleKäsitellessään Finnair konsernin 5.5.

ilmoittamia henkilöstötoimia edusta-

jisto tuomitsi jyrkästi liittomme jäse-

niä koskevat henkilöstökulujen alen-

tamissuunnitelmat ja työehtosopimuk-

sen muuttamista koskevat toimet, joi-

ta suunniteltiin kilpailutekijöihin ve-

doten. Edustajisto päätti myös yksi-

löidyistä toimintaperiaatteista, miten

IAU vastaa näihin työnantajan toi-

miin.

Tuotannon ja henkilöstömäärän

yhteensovittamisjärjestelmistä on so-

vittava työehtosopimuksella sovitun ja

välimiesoikeuden määrittämien peri-

aatteiden mukaisesti. Rakenteellises-

ta ylityöstä on päästävä eroon ja työ-

aikasopimuksia on käytettävä sovitun

mukaisesti.

3/

06

8

Työnantajien esittämiä huonon-

nuksia työehtoihin ei sovita, vaan

työnantajia edellytetään ottamaan yri-

tyskohtaiset sopimukset täysimääräi-

sesti käyttöön. Liiton hallituksen tulee

valmistella alan yrityksille esitettäväk-

si henkilöstörahaston ja voittopalkki-

ojärjestelmän ja sitä täydentävien suh-

dannepuskurien käyttöönottoa.

Huononnuksiin ei suostuta jatkossakaanEdustajisto päätti järjestöllisten toi-

mien periaatteet, joilla IAU valmis-

tautuu vastaamaan työnantajapuo-

len pyrkimykseen huonontaa työ-

ehtosopimuksen ehtoja työehtoso-

pimuksesta seuraavan kerran sovit-

taessa.

IAU:n ei tule työehtosopimuksesta

sovittaessa hyväksyä työehtoihin huo-

nonnuksia. Päinvastoin, tulevalla so-

pimuskierroksella on saatava pysyvä

ratkaisu henkilöstölippujen kompen-

saatioasiaan.

Edustajisto edellyttää, ettei Finnair-

konsernissa tule hyväksyä toimenpi-

teitä, joilla IAU:n ammattiosaston jä-

sen menettää hänelle kuuluvaa eläke-

säätiöetuaan.

Lisää yhteistyötä liittojen välillePuheenjohtaja Rainer Hakala esit-

teli tunnusteluja MIR-yhteistyökuvi-

oista Rautatieläisten Liiton, Suomen

Merimies-Unionin, IAU:n ja Suomen

Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen

kanssa.

Edustajisto valtuutti puheenjohta-

jiston jatkamaan keskusteluja IAU:n

edun mukaisen yhteistyökuvion ke-

hittämisestä.

ERKKI LUOTO

Kokouksen puheenjohtajisto, liittosihteeri Alpo Pehkonen, puheenjohtaja Erkki Luoto ja varapuheenjohtaja Ris-

to Rautiainen.

Ari M

iett

inen

3/06

9

IAU EI HYVÄKSY IRTISANOMISIA TAI TYÖEHTOJEN HUONONNUKSIA

Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajisto päätti kevätkokouksessaan 11.5. niiden toimien periaatteet, joilla vastataan työnantajien pyrkimyksiin alentaa henkilöstökuluja tai muuttaa työehtosopimus-määräyksiä kilpai-lutekijöihin vedoten.

IAU ei tule hyväksymään alan työpaikkojen vähentämisiä tai nykyisten työsuhteiden muuttamista epätyypillisiksi. Monilla työpaikoilla on päin-vastoin liian vähän työntekijöitä, ja lisäksi alan koulutustarpeet ovat lähi-vuosina kasvamassa.

IAU on sopimustoiminnassaan ottanut huomioon ja tulee jatkossakin huo-mioimaan alan erityiset työaikatarpeet, sopimalla työehtosopimuksessaan mahdollisuuden yrityskohtaisista työaikojen kehittämisistä. Samaten on mahdollista sopia yrityskohtaisesti lentoliikenteen ruuhkahuippuja hoita-vien osa-aikatyöntekijöiden työehdoista. Lisäksi on erillisillä työehtosopi-muksilla sovittu, että vuokratyöntekijöihin, jotka paikkaavat määräaikaisia poissaoloja, sovelletaan samoja työehtoja kuin muihinkin työntekijöihin.IAU:n tekemiä yrityskohtaisia työaikasopimuksia voidaan tällä hetkellä so-veltaa noin 90 prosenttiin liiton jäsenistä. Työaikasopimuksilla on sovittu työaikojen tasoittumisesta 52 viikon pituisen tasoittumisjakson aikana, ja niiden mukaisesti voidaan huomioida lentoliikenteen ja huoltotoiminnan kausivaihteluiden aiheuttamat työaikatarpeet.

IAU:n eri maapalveluyritysten kanssa sopimien osa-aikasopimusten mukaisesti osa-aikatyöntekijöiden määrää ei ole rajoitettu ja osa-aika-työntekijöitä voidaan palkata myös vakituiseen työsuhteeseen. Sopimuk-silla on rajoitettu vain osa-aikatyöntekijöiden tuntimäärät sekä se, ettei osa-aikatyöhön voida palkata koko-aikatyötä hakevia henkilöitä.

IAU:n mielestä alan henkilöstöjärjestelyt voidaan hoitaa työaikasopimus-ten täysimittaisella käyttöönotolla ja riittävällä työntekijämäärällä. Vä-häinen työntekijämäärä ja kiireinen työtahti lisäävät myös työtapaturmia. IAU haluaa muistuttaa, että yhtenä henkilöstökulujen vähennyskeinona on rakenteellisen ylityön poistaminen. IAU tiedostaa lentoliikenteen suh-danneherkkyyden ja on valmis esittämään alan työnantajille henkilöstöra-haston voittopalkkiojärjestelmää täydentäviä suhdannepuskureita.

IAU ei tule seuraavalla työehtosopimuskierroksella hyväksymään työ-ehtosopimuksen huononnuksia. IAU paheksuu työnantajapuolella julkituo-tuja ajatuksia työehtosopimusmääräysten huononnuksista, ja pitää niitä työehtosopimuksen voimassaoloaikana työtaistelu-uhkausten veroisina toimina, joihin myös työnantajaliiton pitäisi reagoida.

ILMAILUALAN UNIONI IAU RY

■ 52-vuotias Turtiainen on toimi-

nut aktiivisesti RVL:n järjestöteh-

tävissä 1970-luvun alusta lähtien

mm. luottamusmiehenä, Helsingin

osaston puheenjohtajana ja liiton

varapuheenjohtajana.

1989 hän siirtyi VR:n palveluk-

sesta RVL:n palvelukseen päätoi-

miseksi järjestösihteeriksi ja vuon-

na 2001 liittosihteeriksi.

Liittoa lähes 15 vuotta johtanut

Kari Kallio siirtyi vuoden alusta

VR Koulutuskeskuksen palveluk-

seen. Liiton I varapuheenjohtajana

jat kaa Juhani Hynninen ja II va-

rapuheenjohtajaksi valittiin Han-

nu Puustinen. Liittovaltuuston

puheenjohtajana seuraavat kolme

vuotta jatkaa Erkki Hokkanen.

Liittokokouksessa luovuttiin ai-

emmasta käytännöstä, jonka mu-

kaan liittovaltuusto kokoontui

kaksi kertaa vuodessa ja liittoko-

kous kolmen vuoden välein. Uu-

den käytännön mukaan liittoval-

tuusto kokoontuu kerran vuodessa

keväisin käsittelemään sääntömää-

räisiä asioita. Kolmen vuoden vä-

lein liittovaltuuston kokouksessa

valitaan liiton puheenjohtajat, hal-

litus varajäsenineen, liittovaltuus-

ton jäsenet ja puheenjohtajat sekä

tilintarkastajat.

Rautatievirkamiesliitto on 1873

perustettu asiakaspalvelua, liiken-

teenhoitoa- ja ohjausta sekä hal-

linnollisia ja muita toimistotehtä-

viä tekevän noin 1 600 VR-konser-

nissa työskentelevän ammattijär-

jestö.

Rautatievirkamiesliiton Tampereella 18.–19.5. kokoontunut liittokokous valitsi RVL:n uudeksi puheenjohtajaksi Tarja Turtiaisen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Tarja Turtiaisesta puheenjohtaja

3/

06

10

■ Finnair ilmoitti 5.5. käynnistävän-

sä konsernissa yt-neuvottelut 670 työ-

paikan vähentämiseksi. Ilmailuteknii-

kan Ammattiyhdistys ITA ry kutsui

tämän vuoksi 8.5. pidettyyn jäsenko-

koukseensa Finnairin tekniikan johta-

jan Kimmo Soinin ja apulaisjohtajan

Lasse Fredenin. Kokouksessa Kim-

mo Soini kertoi yhtiön perusteista nyt

suunnitteilla oleville toimille, joiden

pääpaino on Finnair Tekniikassa sekä

hallinnollisissa tukitoiminnoissa. Tek-

niikassa tarvitaan rakenteellisia muu-

toksia, hän totesi puheenvuorossaan.

Kovin täsmällisesti hän ei kuitenkaan

kertonut näistä toimenpiteistä vedo-

ten käynnistyviin yt-neuvotteluihin.

Vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin

tekniikan tulevaisuuteen ja kilpailuky-

kyyn liittyviä asioita. Monissa puheen-

vuoroissa tuotiin esille huoltotyössä il-

meneviä ongelmia ja kysyttiin, miksi

niille ei ole aikaisempina vuosina tehty

mitään. Puheenvuoroista sai sen käsi-

tyksen, ettei muutosten tekeminen ole

ollut työntekijöistä kiinni.

Kokouksessa epäiltiin käynnistyvi-

en yt-neuvottelujen aitoutta. Kimmo

Soini kuitenkin vakuutti, että kaik-

ki aidot esitykset käsitellään ja henki-

lökunnan vähentämisessä käytetään

mahdollisemman pehmeitä keinoja.

Yt-neuvotteluiden tuloksien oletetaan

olevan selvillä juhannuksena.

Kokouksessa todettiin, että Suo-

messa tarvitaan suomalainen lentoyh-

tiö sekä lentokoneiden huolto -ja kor-

jaustoimintaa. Tähän käsitykseen yh-

tyi myös Kimmo Soini yksityishenki-

lönä, todeten, että tästä asiasta päättä-

vät omistajat.

PEKKA KAINULAINEN

LEKO 3:n ruokalassa keskusteltiin Finnairin tekniikan tilanteesta ja tule-

vaisuudesta.

Finnairin tekniikan johto kuultavana ITA:n kokouksessa

NTF:nJulkilausumaPalkansaajien ja ammattijärjestö-jen asema on uhattuna. Työnanta-jat pyrkivät yhä suuremmassa mää-rin heikentämään palkkoja ja mui-ta työsuhteen ehtoja pelauttamalla ammattijärjestöjä toisiaan vastaan. Niille palkansaajille, joiden ammat-tijärjestö tarjoaa halvimman so-pimuksen, tarjotaan työtilaisuuk-sia. Niitä palkansaajia, joiden liitot kieltäytyvät hyväksymästä heiken-nyksiä, uhataan irtisanomisilla.

Pohjolan kuljetustyöntekijöiden lii-tot, jotka ovat kokoontuneet kon-gressiinsa Naantaliin 5.–6. huhti-kuuta 2006, ovat täysin tietoisia ja näkevät sen vaaran, joka työeh-tosopimuksiin kohdistuviin hyök-käyksiin sisältyy. Emme kuiten-kaan aio taipua. Olemme päinvas-toin tässä kongressissa yksimie-lisesti päättäneet yhteisin voi-min taistella jäsentemme oikeuksi-en ja sitä myöten työehtosopi muk -siemme puolesta. vakuutamme, et-tä emme koskaan ryhdy tekemään kauppaa työehtosopimuksillamme. Vastustamme sitä, että ulkomaalai-siin työntekijöihin, jotka työsken-televät Pohjoismaissa, sovelletaan huonompia ehtoja kuin työehtoso-pimuksissamme on sovittu. Vastus-tamme myös sitä, että Pohjoismai-den kesken käytetään työehtosopi-muksia kilpailukeinona. Kukin ta-hollamme ja yhdistynein voimin ryhdymme puolustamaan työehtoso-pimuksia, jäsentemme etuja ja oi-keuttamme ammattiyhdistystoimin-taan. Tämän me lupaamme.

3/06

11

3/

06

12

■ SAK:n 17. edustajakokous käsitteli

5–7.6.2006 ohjelma-asiakirjan “Muu-

toksen suunta – osaava ja oikeuden-

mukaisen Suomi”.

Asiakirja linjaa SAK:n tavoitteita,

sopimuspolitiikkaa sekä SAK:laisen

ay-liikkeen toimintaa ja tulevaisuut-

ta. Asiakirjan aikajänteenä on edusta-

jakokouskausi eli lähimmät viisi vuot-

ta.

Tämän lisäksi kokouksessa oli esil-

lä mm. liittojen esitykset, henkilöva-

linnat ja talousasiat.

Luottamushenkilöt koolla liitossa

Alpo ja Tommi liiton edustajina SAK:n edustakokouksessa

Hakaniemessä kuljetusliitojen tiloissa kokoontuivat 2.6. Ilmailualan Unionin Finnair-kon-sernin pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet yhdessä muiden kentän aktiivien kanssa. Esillä kokouksessa olivat mm. työsuojelun tila eri yrityksissä ja yt-neuvotteluihin liittyvät asiat.

Liittosihteeri Alpo Pehkonen ja pääluottamusmies Tommi Toivola valmis-

tautumassa SAK:n edustajakokoukseen.

Arto

Kuj

ala

Arto

Kuj

ala

3/06

13

Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti!

Tilaa hakemus jo tänään!

Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta

www.nordea.fi, soittamalla Nordea Asiakaspalveluun

0200 3000 (pvm) ma–pe klo 8–20 ja Nordean konttoreista.

* Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimel-liskorko on esimerkiksi 10,36 % (05/06), on todellinen vuosikorko 13,36 % (1,11 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60 €.

Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet.

Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti

MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka

jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnos-

toillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset

vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan.

Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja

automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme

monipuolisia MasterCard-palveluja.

3/

06

14

Historiantutkija Tapio Bergholm:

Ay-liikkeellä edessä uusi eheytyminen■ Tutkija Tapio Bergholm on tullut

tutuksi työmarkkinoiden ajankohtais-

ten tapahtumien kommentaattorina.

Tiedotusvälineet haastattelivat häntä

ahkerasti mm. paperin viime keväisen

työsulun yhteydessä. Tapio Bergholm

kertoo aluksi hämmästelleensä sitä,

että toimittajat kääntyvät ajankohtai-

sissa työmarkkina-asioissa historian-

tutkijan puoleen.

– Toisaalta tuntuu siltä, että tänä

päivänä tutkijoista historiantutkijat

ovat eniten kiinnostuneita työmarkki-

noiden toiminnasta ja rakenteista.

Ay-historian tutkimuksessa ele-

täänkin nyt renesanssia. Viime vuo-

sina on ilmestynyt useita ay-historiaa

käsitteleviä teoksia, mikä osaltaan liit-

tyy 100-vuotisjuhliin, joita monet am-

mattiliitot ovat viettäneet tai viettävät

lähivuosina. SAK:laisista ammattilii-

toista historiat on julkaistu mm. Pos-

ti- ja logistiikka-alan unionilta, Sähkö-

liitolta ja Tevalta. Tuorein on Paperi-

liiton historia. Työnantajapuolelta his-

toriat ovat ilmestyneet niin kunta- ja

valtiotyönantajalta kuin STK:lta, ny-

kyiseltä EK:lta.

– Historiantutkijoiden piirissä käy-

dään vilkasta keskustelua työmarkki-

nakysymyksistä. Kiinnostuksen koh-

teena ovat ay-liikkeen ydinasiat, eri-

tyisesti sopimuspolitiikka ja työehto-

sopimukset, kertoo Tapio Bergholm.

Hänen mukaansa tutkimuksissa on

tuotu uudella tavalla esiin ay-liikkeen

yhteiskunnallista ja poliittista merki-

tystä ja vaikutusvaltaa. Bergholm itse

kirjoittaa parhaillaan SAK:n historiaa.

Historian kolmas osa julkaistiin vuo-

si sitten ja neljäs osa valmistuu SAK:

n 100-vuotisjuhliin keväällä 2007.

Yleislakkoon päättyvässä kolmannes-

sa osassa oli uutta tietoa mm. lapsili-

säjärjestelmän synnystä.

– Ay-historiantutkimus on avan-

nut uusia näkökulmia tulonjakopoli-

tiikkaan ja hyvinvointivaltion raken-

tamiseen. Usein ajatellaan, että suo-

malainen hyvinvointivaltio syntyi vas-

ta 1960-luvun jälkipuolella ja 1970-lu-

vun alussa, mutta tämä ei ole koko to-

tuus. Hyvinvointivaltio rakentui vähi-

tellen toisen mailman sodan jälkeen ja

esimerkiksi 1950- 1960-lukujen tait-

teessa tehtiin monia merkittäviä uu-

distuksia, kuten esimerkiksi työttö-

myyskassalain muutos, työeläkelait ja

sairausvakuutus.

Kiistely jäsenistä tuhoisaaSAK:n historian neljäs osa käynnistyy

yleislakosta ja päättyy vuoteen 1971,

jolloin SAK:lainen ay-liike oli ehey-

tynyt ja tulopolitiikan kausi alkanut.

Historian kolmatta osaa leimasivat

vielä kommunistien ja sosiaalidemo-

kraattien katkerat keskinäiset riidat.

Tapio Bergholmin mukaan siirty-

minen tulopoliittisiin kokonaisratkai-

suihin eli tupoihin, ei historiantutki-

jan näkökulmasta ole niin dramaatti-

nen muutos kuin usein esitetään.

– Yhteistyö työnantajapuolen kans-

sa käynnistyi jo sodan jälkeen, jolloin

työehtosopimusten asema tunnustet-

tiin. Hyvinvointivaltioon liittyvät ky-

symykset olivat ay-liikkeelle tärkeitä

myös jo ennen tupojen aikaa. Ammat-

tiyhdistysliikkeelle ajankohtaisia asioi-

ta 1960-luvulla olivat mm. samapalk-

kaisuus ja 40-tuntiseen työviikkoon

siirtyminen.

Tapio Bergholm löytää ay-liikkeen

hajaannuksen ajasta yhtymäkohtia ny-

kypäivään.

Tapio Bergholm Yhteistyökumppaneita Hakaniemen

3/06

15

– Ammattiliittojen välillä on sa-

mantapaisia konfliktin siemeniä kuin

1950-luvulla, Bergholm sanoo viita-

ten liittorajoista käytävään keskuste-

luun.

Kiistely jäsenistä on yhteydessä

tuotannon rakennemuutokseen ja so-

pimuskentän pirstaloitumiseen. Berg-

holm varoittaa, että työntekijöiden

kynnys liittyä ammattiliiton jäseneksi

helposti nousee sekavassa tilanteessa,

jossa alan työntekijöistä kilpailee use-

ampi liitto työehtosopimuksineen.

– Työntekijöiden edun mukaista

on tietää selkeästi, kuka työehdoista

omalla alalla neuvottelee, Bergholm

korostaa.

Tapio Bergholmin mukaan on huo-

lestuttavaa, jos Suomessa käynnistyy

USA:n ammattiyhdistysliikkeen ta-

voin kilpailu toisten liittojen jäsenistä,

sen sijaan että energia kohdennettai-

siin järjestäytymättömiin työntekijöi-

hin.

Ay-liike pärjännyt hyvinTalouden ja työelämän rakennemuu-

toksessa suomalainen ay-liike on Ta-

pio Bergholmin mukaan kaikkiaan

selvinnyt hyvin. Sopimusyhteiskunta

on osoittanut toimivuutensa erityyp-

pisissä olosuhteissa.

– Tupojen ajan on ennustettu ole-

van ohi jo viimeiset kymmenen vuot-

ta, mutta silti niitä edelleen solmitaan.

Kolmikantaiseen sopimiseen perustu-

va Suomen malli ja pohjoismainen hy-

vinvointiyhteiskunta on monella mit-

tarilla, mm. kilpailukyvyllä, mitattu-

na suuri menestys. Ihmettelen, mik-

sei Suomen malli kiinnosta nykyistä

enempää tutkijoita.

Bergholmin mielestä ay-liike on

saanut otteen myös työelämän ra-

justa myllerryksestä. Tästä hyviä esi-

merkkejä ovat ehkä vaatimattomal-

ta tuntuvan muutosturvauudistuksen

käynnistäminen ja työnantajien kans-

sa aloitettu elinkeinopoliittinen vuo-

ropuhelu.

SAK:n kesäkuussa pidettävän edus-

tajakokouksen suuriksi haasteiksi Ta-

pio Bergholm nimeää työelämän muu-

toksen ja ammattiliittojen sopimusra-

jat sekä tähän liittyvän työntekijöiden

järjestäytymisen edistämisen.

– Suomeen syntyy tulevaisuudes-

sa uusia aloja ja työpaikkoja. Keskei-

nen kysymys on, mihin näiden alo-

jen työntekijät järjestäytyvät. Löytyy-

kö tähän ratkaisua yhden keskusjär-

jestön sisältä, vai olisiko ay-liikkeessä

nyt isomman keskusjärjestörajat ylit-

tävän palaverin paikka, Tapio Berg-

holm pohtii.

PIRJO PAJUNEN

Sann

a Ka

llio

ulkopuolelta? – Olisiko ay-liikkeessä nyt isomman keskusjärjestörajat ylittävän palaverin paikka, kysyy Tapio Bergholm.

3/

06

16

■ Finnair Oyj uudistaa mm. tekniik-

kansa organisaatiota vauhdilla. Niin-

pä Finnair konsernin toukokuun hen-

kilöstölehdessä, Okay:ssa kyseltiinkin,

mitä vaikutusta väen vähenemisellä

on lentoturvallisuuteen? Vähintään

yhtä aiheellista olisi kysyä, mikä vai-

kutus väen vähentämisellä on työtur-

vallisuuteen?

Yllä olevassa kuvassa näkyvissä leh-

dissä on kuva Finnairin huolto-osas-

tolla huollossa olevasta Airbus 321

lentokoneesta, kyseiset lehdet ovat

Okay ja kansainvälinen lentokone-

huollon ammattilehti Overhaul &

Maintenance. Kuvassa kiinnittyy huo-

mio siihen, mitä Finnair Oyj julki-

suudessa kertoo työturvallisuusasi-

oistaan. Työsuojeluviran omaiset ovat

huomauttaneet Finnair Oyj:tä siitä,

ettei laajarunkokoneiden ovi-aukko-

jen suojaamiseen riitä kuvassa näkyvä

ohut nauha.

Euroopassa on sattunut tapaturmia

joissa työntekijöitä on pudonnut oviau-

koista jopa kohtalokkain seurauksin.

Myöskään takaruuman luukun al-

la oleva kaiteeton työskentelytaso ei

ole asianmukainen. Viimeisin vakava

työtapaturma kyseisellä osastolla sat-

tui, kun työntekijä putosi samanlaisel-

ta työtasolta.

Osastolla on sattunut yksi kuole-

maan johtanut tapaturma ja kak-

si muuta vakavaa tapaturmaa vajaan

vuoden aikana.

Okay:ssa vastataan lentoturvalli-

suutta koskevaan kysymykseen, että

”On lähdetty kehittämään työmene-

telmiä, löydetty uusia tehokkaampia

tapoja tehdä asioita laadusta ja turval-

lisuudesta tinkimättä.”

Voisiko ajatella, että asioita tehtäi-

siin myös työympäristön laadusta ja

työturvallisuudesta tinkimättä!

TAPANI KAUTTO

Unohtuuko työturvallisuus uudistuksissa?

3/06

17

Turvallisuus on meidän jokaisen vastuulla

Työturvallisuusvastuiden jakautuminenEnsisijainen vastuu työsuojelusta on

työnantajalla. Työnantajan on huo-

lehdittava, että työn tekemisen edel-

lytykset, turvallisuus- ja terveysnäkö-

kulmista, on hoidettu. Työnantaja vas-

taa esimerkiksi resursoinnista, vaaro-

jen arviointien tekemisestä, perehdy-

tyksestä sekä tapaturmien tutkinnas-

ta. Työnantajan on valvottava ja puu-

tuttava havaitsemiinsa ja tiedoksi saa-

miinsa turvallisuuden puutteisiin sekä

vietävä korjaavat toimenpiteet eteen-

päin. Työnantajan on annettava pa-

lautetta ilmoittajalle aiotuista tai to-

teutetuista korjaavista toimenpiteis-

tä. Työnantajan edustajina työturval-

lisuusasioissa toimivat lähiesimiehet.

Myös työntekijällä on velvolli-

suuksia työsuojeluasioissa. Työnteki-

jän on saamansa opetuksen ja ohja-

uksen sekä työkokemuksensa ja am-

mattitaitonsa perusteella huolehdit-

tava työssään omasta sekä myös mui-

den turvallisuudesta niiltä osin kuin

hänen työnsä siihen vaikuttaa. Hänen

on työssään noudatettava järjestystä ja

siisteyttä sekä tarvittavaa huolellisuut-

ta ja varovaisuutta.

Jokaisen on tunnettava omaa työ-

tään koskevat määräykset ja ohjeet

sekä oman työnsä ja työympäristönsä

vaarat sekä tiedettävä, miten niitä vas-

taan suojaudutaan. Annettuja ohjeita

ja määräyksiä tulee noudattaa. Työn-

tekijän on käytettävä työssä tarvittavia

henkilönsuojaimia ja muita työnteki-

jän käyttöön annettuja apuvälineitä.

Jokaisen on myös ilmoitettava työ-

ympäristössään havaitsemistaan puut-

teista esimiehelleen ja työsuojeluval-

tuutetulle. Ilmoitus on tehtävä myös

siinä tapauksessa, että on jo poistanut

havaitsemansa vaaran. Samalla pitää

varoittaa muita vaarasta ja tehdä tar-

vittavat suojelutoimet.

Lisäksi työturvallisuuslaki velvoit-

taa työntekijöitä välttämään muihin

työntekijöihin kohdistuvaa häirintää

tai muuta epäasiallista kohtelua kuten

kiusaamista. Työsuojelupiirin mukaan

häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista ja

huonoa kohtelua.

Työsuojeluhenkilöstöllä ei ole ju-

ridista vastuuta työpaikan turvalli-

suudesta. Työsuojelupäällikkö ja työ-

suojeluvaltuutetut toimivat työpaikal-

la työturvallisuuden asiantuntijoina.

Heidän tehtäviinsä kuuluvat työtur-

vallisuuslainsäädäntöön perehtymi-

nen, tiedonjako sekä turvallisuuskou-

lutusten suunnittelu. Lisäksi työsuoje-

luhenkilöstö osallistuu tarvittaessa ta-

Kuinka useasti olet kuullut lauseen ”ei ole minun vas-tuullani” tai lauseen ”se on työsuojeluhenkilöiden teh-tävä”, kun on ollut puhetta työturvallisuudesta? Vuonna 2003 voimaan tullut työturvallisuuslaki oikaisee nämä vanhat väärinkäsitykset turvallisuusvastuista. Hyvä niin, sillä tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työympä-ristö kaikille ja se saavutetaan vain tekemällä yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken.

paturmien ja läheltäpiti-tilanteiden

tutkintaan sekä vaarojen arviointiin.

Tapaturmien ennalta ehkäisy on vastuunottoa ja toisista huolehtimistaKeinoja tapaturmien vähentämiseen

on monia. Ensimmäiseksi on jokaisen

syytä tarkistaa oma turvallisuusasen-

ne. Turvallisuuteen voit sinäkin välit-

tömästi vaikuttaa:

– Huolehtimalla oman työympäris-

tön siisteydestä ja järjestyksestä

esim. huolehtimalla ettei lavoja tai

laukkuja jää kulkuväylille, öljy- ja

leikkausneste- tai kahviroiskeet tu-

levat siivotuksi, ylijäämäpaperit ja

jätteet eivät jää lojumaan työnsuo-

rituspaikalle vaan viedään keräys-

pisteisiin.

– Noudattamalla työnantajan ohjeita

liittyen: työn suorittamiseen (mm.

käsin tehtävät nostot), suoja- ja

apulaitteiden sekä henkilönsuojai-

mien käyttöön ja huoltamiseen ja

vaarallisten aineiden käsittelyyn.

– Perehdyttämällä uudet ja työtehtä-

viä vaihtavat työntekijät perusteel-

lisesti myös työn vaaroihin ja tur-

vallisiin työtapoihin.

– Puuttumalla turvallisuusepäkohtiin

esimerkiksi poistamalla käytöstä

rikkinäiset sähkölaitteet ja -roikat

sekä epäkuntoiset telineet ja nos-

toapuvälineet.

– Ennen kaikkea ilmoittamalla esi-

miehelle sattuneista läheltäpiti-ti-

lanteista. Sillä se joku muu, joka

huomenna voi olla sinä itse, voi

kohdata saman vaaranpaikan tule-

vaisuudessa kenties huonommalla

seuraamuksella.

AULI FREDRIKSON RiskipäällikköTapiola-ryhmä

3/

06

18

Kaikki mukaan!Lyhytaikaisessakin työsuhteessa kannattaa liittyä liittoon

■ Jäsenenä saat kaikki jäsenyyden

mukanaan tuomat edut. Jos työnan-

taja kohtelee sinua lain tai sopimus-

ten vastaisesti, voit saada luottamus-

mieheltä apua asioiden hoitamisessa,

ja tarvittaessa voit saada liitosta oi-

keusapua, jos asiat eivät työpaikalla

ratkea.

Lisäksi voit osallistua kaikkeen toi-

mintaan riippumatta työsuhteesi pi-

tuudesta. Tällaista toimintaa on esi-

merkiksi ammattiosastojen kokouk-

set, matkat ja muut tilaisuudet. Voit

käyttää liiton lomapaikkoja ja saat ko-

tiisi Unioni-lehden, jossa kerrotaan

alan ajankohtaisista asioista ja alasta

itsestään. Jäsenkortilla saat alennuk-

sia mm. Teboililta ja Suomen Retkei-

lymajajärjestön majoituksesta.

Mutta tärkeimpänä kaikista: Olet

mukana vaikuttamassa alan työehto-

jen kehittymiseen ja vahvis-

tamassa sitä pyrkimystä,

että kaikki alan työn-

antajat saadaan nou-

dattamaan sinuun ja

kaikkiin työkaverei-

hisikin oikeita työ-

ehtoja.

Villiä toimintaa ilmailualallaIlmailuala ei ole enää ’lintukoto’, jos-

sa kaikki asiat hoituvat, kunhan liitto

solmii sopimukset.

Nykyisin isotkaan työnantajat ei-

vät halua noudattaa sopimuksia, vaan

rikkovat niitä tarkoitushakuisesti! Oi-

keusjuttuja sopimusrikkomuksista on

vireillä lähes jatkuvasti.

Lisäksi – valitettavasti – sopimuk-

semme soveltamisalalle on siinnyt yri-

tyksiä, joissa ei edes näennäisesti yri-

tetä noudattaa sopimuksia. Tyypillis-

tä on, että juuri näissä yrityksissä työ-

suhteet ovat lyhyitä määräaikaisuuk-

sia, ylityökorvauksia ei makseta, eikä

aina myöskään vuoro- eikä pyhälisiä.

Niissä teetetään sopimusten vastaisia

työaikoja, ja kaiken lisäksi peruspal-

katkaan eivät aina vastaa sopimuksia!

Miten voidaan kuvitella, että tällai-

sissa yrityksissä tulevat noudatetuiksi

kaikki muut ilmailuun liittyvät määrä-

ykset? Tullevatko edes turvallisuuteen

liittyvät asiat hoidetuiksi? Kun ei oman

henkilöstönkään oikeuksia kunnioite-

ta, niin miten sitten kunnioitettaisiin

vaikkapa matkustajan tai alihankintaa

ostavan yrityksen oikeuksia? Ahneu-

den alttarille uhrataan aivan liikaa!

Paras ja yleensä ainoa keino tällais-

ten yritysten ruotuun saamiseksi on

se, että työntekijät järjestäytyvät ja al-

kavat joukolla ajaa omia etujaan. Tä-

Helposti saattaa tulla ajatelleeksi, ettei liittoon kannata liit-tyä jos on töissä vain muutaman kuukauden. Kannattaisi kui-tenkin miettiä asia uudelleen. Jäsenyydellä nimittäin on mer-kitystä, vaikka työsuhde kestäisi vähemmänkin aikaa. Vaikka olisit opiskelija ja vain kesätöissä, kannattaa silti liittyä!

hän työhön liitto antaa kaiken sen tu-

en, mikä sen vallassa on.

Myös opiskelijat liittoonAlalle valmistavassa koulutuksessa

olevat opiskelijat voivat myös liittyä

liittoon. Tai, jos liityt SAKKI ry:n jä-

seneksi, voit samalla liittyä myös liit-

toon. Tällöin SAKKI toimittaa liit-

toon tarvittavat tiedot, eikä erillistä

hakemusta tarvita. Opiskelijana liitty-

essäsi et kuitenkaan voi liittyä työttö-

myyskassaan.

Entä työttömyysturva?Alallamme työskentelevät voivat liittyä

liittoon ja samalla myös työttömyyskas-

saan. Tämä koskee myös vaikkapa ke-

sätöissä olevaan opiskelijaa! Opiskelija-

kin voi työssä ollessaan alkaa kerryttää

työttömyys-turvaetuuksien saamiseen

tarvittavaa 43 viikon jäsenyys- ja työs-

säoloaikaa 17 vuotta täytettyään. Opis-

kelujaksojen ajan voi olla jäsenmaksu-

vapaalla ja taas työssä ollessa kartuttaa

etuuksien saamiseen vaadittavaa aikaa.

Kun em. aika sitten on kertynyt täyteen,

voi päästä kassan etuuksien piiriin.

Edellä kerrottu periaate pätee sil-

loinkin, jos on työsuhteiden väliset

ajat työttömänä työnhakijana, tai lain

tarkoittamasta hyväksyttävästä syystä

poissa työmarkkinoilta. Tällaisia syitä

voi opiskelun lisäksi olla vaikkapa ase-

velvollisuuden suorittaminen tai per-

hevapaalla olo.

Kannattaa siis liittyä ja ryhtyä yh-

dessä toimimaan omien ja yhteisten

etujen puolesta!

ARTO KUJALAkuva: Essi Kujala

Tarkempia tietoja liitosta: www.iau.fi Tarkempia tietoja työttömyysturva-

etuuksista:www.irkatk.fi

3/06

19

Kyselimme uusilta työsuojeluvaltuutetuilta SGS:ssä, NGH:ssa ja Vantaa Catering Services Oy:ssä, minkälaisia edellytyksiä heidän alueillaan oli luottamustehtävän hoitamiselle ja tunnelmia muutenkin. Vastaukset olivat melko pitkälle samansuuntaisia, vaikka perinteet yrityksissä vaihtelivat.

Työsuojeluvaltuutetut haluavat vaikuttaa

A K T I I V E J A

■ Petri Riinki on Ulkomaisten lento-

yhtiöiden Työntekijät ULT ry 008 jä-

sen ja työskentelee Helsinki-Vantaan

lentoasemalla SAS Ground Service -

SGS palveluksessa. IAU:n edustajisto

valitsi juuri vastikään hänet liiton hal-

lituksen lisäjäseneksi. Petri asuu Nur-

mijärvellä ja perheellä on yksi lapsi..

Hän toimii Vantaalla lastaajana,

mutta taitoihin kuuluu myös LVI-

asennus, josta oli hyötyä juuri valmis-

tuneen 276 neliön suuruista taloa ra-

kennettaessa.

Työhistoriaan kuuluu useampi-

kin ilmailun esimiestehtävä. Lento-

asemalle hän tuli vuonna 1998 töihin

Nurmiselle Ground Services-yhtiöön.

DHL-yrityksenkin työnjohtopuolen

asiat tulivat tutuksi ennen SGS:ää.

Ollessaan huoltoasematöissä 1990-

luvulla Petri oli AKT:n jäsen ja jo tuol-

loin luottamusmies sekä mukana työ-

suojeluelimissä ja GGF:ssä lastausesi-

miehenä ollessaan hän oli jo työuoje-

luvaltuutettuna vuoden ajan. Tuolloin

hän osallistui jo käytännössä lastaami-

seenkin. Hän kertoi siirtyneensä SGS:

n esimiestehtävästä viime vuoden jou-

lukuussa omasta tahdostaan lastaajak-

SAS Ground Services Finland OyPetri Riitinki, 31 v.

si. Työsuojeluvaltuutettukausi SGS:n

palveluksessa alkoi kuluvan vuoden

alusta.

Tehtävään saa vapautusta muilta

töiltä n. 50 tuntia kuukaudessa, mi-

kä ei tunnu hänestä riittävältä. Myös

alan tietoa joutuu hakemaan melko

omatoimisesti. Hän kertoo pääsevän-

sä alan kurssille vasta syyskuussa, ja

että yhtiön luottamusmiehen toivei-

siin suhtaudutaan samalla tavoin. Tä-

mä suhtautuminen koulutus-tarpee-

seen lienee linjassa siihen, että Petrin

arvion mukaan heillä on työvoimaa

sekä liian vähän, että se voisi olla pa-

remmin kohdistettu. Sairaslomia on

hälyttävän runsaasti. Henkilökunnan

hyvinvoinnin edistäminen palkitsi-

sikin hänen mielestään työntekijöitä

paremmin kuin raha.

Työsuojeluun tulisi Petrin mieles-

tä kiinnittää nykyistä enemmän huo-

miota. Uusille työntekijöille annetaan

SGS:llä kylläkin tarvittavaa käytän-

nön tietoa työsuojeluasioista, mutta

useimmiten näidenkin asioiden mer-

kitys valkenee vasta, kun jokin asia

menee pieleen. Työsuojelussa saisi

Petrin mielestä olla lisäksi yhteistyö-

tä firmojen kesken enemmän, koska

käytettävät laitteet ovat samoja. Tä-

hän liittyy myös hänen mielestään

erinomainen ilmiö lentoasemalla, eli

nollatoleranssi. Jos työntekijää puhal-

lutetaan, ei viisari saa värähtääkään.

Kentällä joudutaan mm. siirtelemään

erinäisiä kulkuvälineitä ja jos siirteli-

jä on vielä edellisen illan tunnelmissa,

voi syntyä melkoista vahinkoa niin ih-

misille kuin kalliille laitteillekin.

Lopuksi Petri toivottaa jaksamis-

ta Finnair-konsernin luottamushen-

kilöille juuri alkaneissa YT-neuvotte-

luissa, joista ei yleensä juuri kiitosta

saa.

Petri Riitinki

Haastattelut: TUOMO OKSANEN

3/

06

20

■ Viimeisenä, mutta ei mitenkään

vähäisimpänä, tulee keittiöapulainen

Kaarina Keränen Vantaalta. Työhis-

toriaa Pudasjärvellä syntyneellä Kaa-

rinalla löytyy vaikka millä mitalla:

Hän on ollut itsenäisenä yrittäjänä-

kin, puutarha-, hautaustoimisto- ja

pitopalvelualalla.

Jälkikasvuakin on kertynyt: kak-

si poikaa ja kaksi lapsenlasta. Ilmai-

luun suhteita tulee sitäkin kautta, että

kummipoika toimii Malmin lentoase-

man päällikkönä.

Töitä on tullut tehdyksi Tanskaa

ja Norjaa myöten ja Kaarina on ollut

myymälänhoitajanakin sekä tullut pää-

kaupunkiseudulle Oulusta catering-

hommiin kaksi vuotta sitten vantaa-

laisen kukkakaupan kautta. Nykyinen

kotiosoite on hänellä järjestyksessään

numero 28. Hän matkustelee edelleen

mielellään, ja on suorittanut matkai-

luoppaan kurssin Oulun seudulla.

Luottamusta on riittänyt runsaasti

jo ennen nykyistä valtuutetun tehtä-

vää mm. hautausalan urakoitsijoiden

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohta-

jana, kirkkovaltuustossa ja jossain vai-

heessa tuli johdettua Kontiolahden

elinkeinolautakuntaakin.

Vantaalaisen cateringyrityksen pal-

veluksessa on n. 70 työntekijää. Yhtiö

on kasvanut melko nopeasti ja jotkut

toiminnat ovatkin vasta vakiintumassa.

Kaikkea toimintaa ei voi ennakoidakaan,

kun asiakkaina on suurempien lentoyh-

tiöiden lisäksi pienlentoyhtiöitä. Näistä

erikseen mainittuina mm. ambulanssi-

lennot tuottavat joskus melkoista kiiret-

täkin: kutsu apuun voi hätätapauksissa

tulla milloin vain ja koneen varustami-

sen tulee tapahtua nopeasti.

Yhteistyömuotojakin kehitetään

vielä yhtiön sisällä ja Kaarina toteaa,

että tähän on tarvetta, koska työsuo-

jelupiirin voimavarat ovat rajalliset ja

moni asia jää juuri työsuojeluvaltuute-

tun harteille.

Ammattikoulutuksessa yleensä-

kin saisi myös olla enemmän työsuo-

jeluasioita mukana. Olisi tiedettävä

paremmin niin työntekijän oikeudet

kuin velvollisuudetkin. Hän on joutu-

nut kokemaan itsekin työtapaturman,

josta ei ole vielä tullut korvausta. Asia

on prosessissa ja käsittely on siirtynyt

toiseen vakuutusyhtiöön

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin tu-

lisi saada olla enemmän aikaa kuin nyt

on ollut, koska tämä tehtävä on yrityk-

sessä uusi, samoin kuin pääluottamus-

miehen työkin. Tästä syystä heillä ei ole

käytettävänään samaa valmista materi-

aalia tai rutiineja seurattavaksi kuin kil-

pailijayrityksistä löytyy. He myös tuu-

raavat toisiaan tarvittaessa, koska vara-

miehiä ei ole. Työkaverit ovat myös an-

taneet tukea hänelle tarvittaessa, mikä

on ollut suureksi avuksi.

Vantaa Catering Services Oy, Kaarina Keränen, 59 v

■ Työturvallisuusasioissa ollaan poh-

joisessa liikennevirkailija Sami Kil-

posen mielestä paljon paremmassa

tilanteessa tällä hetkellä, kuin kevääl-

lä 2003. Kustannuspaineet tuovat kui-

tenkin vaikeuksia NGH:llekin. Työ-

turvallisuusasioissa tulisi kiinnittää

eniten huomiota ihmisten yleiseen

jaksamiseen ja hyvinvointiin jatkuvi-

en muutospaineiden alla. Epävarmuus

tulevaisuudesta ja omista työpaikoista

velloo edelleenkin ihmisten mielissä.

Alueen työntekijöiden oli ensin sel-

vittävä raskaista Finnairin YT-neuvot-

teluista, jotka johtivat ulkoistamiseen

kesällä 2003. Uuden yrittäjän kanssa

työsuojelulliset ongelmat kasaantuivat

niin pahoin, että ratkaisuksi tarvittiin

yrittäjän vaihtamista jo puolen vuo-

den jälkeen ulkoistamisesta. Tämän

jälkeen on käyty läpi nykyisen yrittä-

jän aikana kahdet YT-neuvottelut, ke-

väällä 2005 ja keväällä 2006…

Työsuojeluvaltuutetun ja varaval-

tuutetun ajankäyttöä on työnantaja

noudattanut työehtosopimuksen edel-

lyttämällä tavalla. Työturvallisuusasi-

oihin Sami on perehtynyt oma-aloit-

teisesti. Valvontalakiin hän on tutus-

tunut internetin kautta. Työsuojeluun

liittyvistä kursseista on sovittu työnan-

tajan kanssa, ajankohta on vielä avoin.

– Työturvallisuuteen liittyvistä

asioista voimme nykyään keskustel-

la työnantajan kanssa mielestäni ra-

kentavasti, Sami kertoo. Olisi kuiten-

kin helpompaa koko työyhteisömme

kannalta, jos työnantaja pystyisi nope-

ammin ja riittävän ajoissa reagoimaan

epäkohtiin, joihin työntekijät ovat

kiinnittäneet huomiota työsuojelulli-

sissa asioissa. Yhteisen ilmapiirin pa-

rantamiseksi tulevaisuudessa on pal-

jon kehittämisen varaa.

– Kaikkia työsuojelulain velvoitteita

työnantaja ei ole vielä täyttänyt, mutta

valoa on näkyvissä. Työsuojelutoimi-

kunta on tarkoitus perustaa ensi syk-

syyn mennessä. Uuden valvontalain

myötä, työnantajan on tehtävä vuoden

Nordic Ground Handling Oy, Sami Kilponen, Oulu

loppuun mennessä henkilöstöasiakir-

ja, perehdyttämisopas, henkilöstön

ohjesäännöt ja työsuojelun toiminta-

ohjeet. Työnantajan on näin ollen teh-

tävä yrityskohtaiset työn vaarojen ja

haittojen arvioinnit, selvitettävä työn

haitalliset tekijät ja laadittava niistä

yrityskohtaiset työsuojeluasiakirjat.

– Työympäristömme tiloista vas-

taavan Ilmailulaitoksen kanssa aja-

tukset ja mielipiteet työympäristöm-

me parantamiseksi eivät yleensä me-

ne yksiin, Sami toteaa. Vanha laitos-

Sami Kilponen

3/06

21

■ Syksyllä tullaan lähettämään jo-

kaiselle kotiin kirje, jossa on kunkin

kaikki liiton jäsenrekisteriin kirjatut

jäsentiedot. Tarkoituksena on, että

jokainen itse tarkastaa, että tiedot

ovat oikein. Jos virheitä on, pyyde-

tään niistä ilmoittamaan liittoon, et-

tä ne voidaan korjata.

Tarkistus tehdään sen vuoksi, et-

tä kaikista muutoksista ei ole tullut

liittoon ilmoitusta. Virheitä löyty-

nee erityisesti ammattinimikkeistä,

ja jonkin verran myös työnantajatie-

doissa. Jokaisen tulisi tiedostaa se,

että paras ja usein ainoa tapa saada

tiedot ajan tasalle on se, että jäsen it-

se ilmoittaa muutokset suoraan lii-

ton jäsenrekisteriin. Tarvittavat yh-

teystiedot löytyvät tämän lehden ta-

kakannen sisäsivulta.

■ Kirjautumisikkuna löytyy osoit-

teesta: https://member.iau.fi. Myös

liiton nettisivuilla www.iau.fi on

suora linkki sinne. Se on vasemmal-

la reunalla olevan linkkilista alim-

maisena.

Monille tuntuu olevan ongelmana

se, että käyttäjätunnukset ovat hu-

kassa. Jos jäsenkortin mukana tullut

saatekirje on vielä tallessa, löytyvät

tunnukset siitä.

Jos sähköpostiosoitteesi on tal-

lennettu järjestelmään, saat tunnuk-

sesi sähköpostiisi kirjautumisikku-

nan alareunassa olevan painikkeen

avulla. Valitse ensin hiirellä teksti

”Forgot your password?”

Tällöin avautuu seuraava ikkuna,

johon voit kirjoittaa järjestelmässä

jo olevan sähköpostiosoitteesi.

Jos järjestelmä tunnistaa osoittee-

si, se lähettää tunnuksesi sinne. Jos

järjestelmässä ei ole sähköpostiosoi-

tettasi, saat tunnukset lähettämällä

sähköpostitse liittoon pyynnön nii-

den toimittamisesta. Näin voimme

samalla tallentaa osoitteesi järjestel-

mään, ja voimme lähettää sinne tie-

don aina kun toimitamme järjestel-

mään viestejä.

Jos sinulla ei ole sähköpostia, voit

saada tunnuksesi myös soittamalla

liittoon. Yhteystiedot löytyvät tämän

lehden takakannen sisäsivulta.

■ IAU:n hallitus on päättänyt teet-

tää syksyllä jäsentutkimuksen. Sen

tarkoituksena on selvittää jäsenistön

mielipiteitä, näkemyksiä ja toivei-

ta IAU:n toiminnasta. Tämä kysely

tullaan tekemään ainoastaan sähköi-

sesti Member-järjestelmällä.

Ennen kyselyä kaikille jäsenil-

le tullaan toimittamaan kotiin kirje,

jossa on järjestelmän käyttöön tar-

vittavat tunnukset. Samassa yhtey-

dessä toimitetaan jokaiselle jäsen-

rekisterissä olevat tiedot tarkastet-

tavaksi, sekä uudistettu työehtoso-

pimus.

Järjestelmään pääsee kirjautu-

maan omilla tunnuksillaan, kunhan

koneesta on yhteys avoimeen inter-

netiin. Halutessasi voit siis lukea tie-

dotteet vaikka toisella puolella maa-

palloa.

Liiton sähköinen tiedottaminen on keväällä siirretty uuteen sähköiseen järjestelmään, jonka käyttö jäsenten keskuudessa lisääntyy pikkuhiljaa.

Sähköistä viestintää– ja vähän kirjallistakin

Jäsenkysely syksyllä

Jäsentietojen tarkastus

Kaarina tähdentää lopuksi, että

toiminnoille olisi eduksi, että asiois-

ta neuvoteltaisiin riittävästi. Ei hän

mikään diktaattori haluaisi ollakaan,

vaan haluaisi tapauksittain kaikki asi-

aan liittyvät henkilöt ja tahot saman

pöydän ääreen, jossa asiat sitten pu-

huttaisiin puhki demokratian henges-

sä. Tällainen käsittely voisi sekä luoda

hyvää ilmapiiriä, että antaa pohjaa jär-

keville päätöksille, kun asioita ja näkö-

kantoja valotettaisiin riittävän monilta

puolilta.

mainen ajattelutapa vie asioita byro-

kraattisesti vastuuta siirtämällä, aina

hitaasti eteenpäin. Laitteista vastaavat

Finnairin alihankkijat eivät ole pysty-

neet luomaan riittävän hyvää palvelua

lentoasemillemme. Tietoliikenteessä

on jatkuvia ongelmia ja laitteet eivät

ole riittävän hyvässä kunnossa.

Työntekijät tuntevat alan työturvalli-

suusasiat hänen mielestään erittäin hy-

vin. Silti niiden huomioiminen jatkuvas-

ti lisääntyvässä työn kuormittumisessa

ja kiireessä pääsevät helposti unohtu-

maan. Henkisten ja fyysisten paineiden

vuoksi tapaturmariskit eivät ole olleet

viime vuosina väistämättömiä. Nämä

tekijät ovat johtaneet sairaslomien li-

sääntymisiin NGH:nkin työpaikoilla.

– Työehtosopimusasiat eivät mie-

lestäni ole olleet tarpeeksi esillä tule-

vaisuutta silmällä pitäen, Sami toteaa.

Silloin kun menee heikosti, niin liiton

toimintakin helposti kyseenalaiste-

taan. Toivonkin tulevaisuudessa, että

liittomme keskittyisi myös toimimaan

enemmän organisoidusti uusien jä-

senten saamiseksi.

Kaarina Keränen

3/

06

22

■ Brigantiini on tavalliseen purjeve-

neeseen verrattuna melkoisesti suu-

rempi, pituudeltaan 23 metriä ja leve-

yttäkin on runsaat kuusi metriä. Tä-

mä laiva on tavallaan uusvanha. Se on

rakennettu Ruotsissa 1995, kopioksi

ruotsalaisesta laivasta, joka purjehti

vuonna 1839 Australiaan. Varustus on

kylläkin nyt vähän modernimpaa, ko-

neineen ja saniteettitiloineen. Se on-

kin täällä katsastettu matkustaja-aluk-

seksi ja voi ottaa kyytiin 57 henkeä.

Kantavuuttahan Mary Annella oli,

koska se oli alun perin ollut rahtilaiva.

Nykyisessä käytössä, matkustajalaiva-

na, tarvittiin itse asiassa painolastia,

että kulku oli vakaata. Lattian alla oli

ratakiskoja n. 30 tonnia sekä lisäksi

vielä muutakin painolastia.

Laiva oli nyt kolmatta kertaa Nort-

hportin aulan väen työhuonekunnan

käytössä ja väki saattoi vaihteeksi vä-

hän vapautua arjen huolista. Poruk-

kaa oli n. kaksikymmentä työntekijää

– esimies-tasokin oli edustettuna –

sekä allekirjoittanut. Kaksi eläkeläis-

täkin oli messissä. Tunnelma oli läm-

min muuten koleassa ja tuulisessa tor-

stai-illassa.

Liiton hallitukseen kuuluva Jouko

Kettunen oli organisoimassa matkaa

laivalla, jonka omistaa puoleksi mies,

joka kuului aulan väkeen: Kari Haka-

la, ramp-ajoneuvon kuljettaja. Hän

kertoi, että kevättalvella vapaapäivis-

tä kuluu noin puolet laivan kunnos-

sapitoon. Reissuja tulee tehdyksi n.

50 purjehduskautena ja näillä on itse

mukana noin puolessa ja viettää ke-

sällä merellä siis melkein kuukauden.

Aulan väen risteily

KesämenyGrillattua broileria, maustevoi,

kasvisvartaat ja salaatti■ Marinoi broilerin rinnat yön yli. Tee maustevoi. Voit tehdä myös isom-

man määrän ja pakastaa sen mikä ei kulu, ja käyttää myöhemmin. Tee

salaatti ja kasvisvartaat. Grillaa vartaat ja broilerin rinnat miedolla läm-

möllä, niin ne pysyvät mehukkaina. Tee niistä vaikka kuvan mukainen

annos.

MARINADI: ruokaöljyä ½- 1dl, soijaöljyä noin 1/4dl, vähän makeaa chili-

kastiketta, valkosipulia maun mukaan, mustaa pippuria rouhittuna, bal-

samiko-viinietikkaa noin rkl, hunajaa tai sokeria noin 2 tl.

MAUSTEVOI: normaalisuolaista voita 0.25kg, mietoa currytahnaa 2 tl, sit-

ruuna tai limemehua, valkosipulia. Anna voin ensin pehmentyä, lisää sit-

ten maut ja sekoita huolella. Esimerkiksi puukauha on hyvä sekoitukses-

sa. Tee pötköjä leivinpaperille ja kääri kuin karkit paperiin. Laita jääkaap-

piin tai pakkaseen kovettumaan ja leikkaa veitsellä haluamasi kokoisia

paloja.

SALAATISSA voi käyttää esimerkiksi, amerikansalaattia tai kiinankaalia,

tomaattia, kurkkua ja paprikaa.

KASVISVARTAAT: Kuvassa kasvisvartaassa on vain paprikaa ja sipulia loh-

koina, mutta voit käyttää myös herkkusieniä, kesäkurpitsaa jne., melkein

mitä mieleen tulee. Muista voidella vartaita kevyesti grillauksen jälkeen,

vaikka öljyn ja soijaöljyn seoksella, niin ne ovat mehukkaampia.

Kesämenyn laati Finnairin Catering Oy:ssä kokkina työskentelevä ERKKI VIIRA.

3/06

23

Kutsu oli käynyt risteilylle, Helsingin edustan vesille toukokuun 18. päivän illaksi. Puurakenteinen brigantiini Mary Ann löytyi pääkaupun -gista Pohjoisrannan eteläpäästä. Se erottui helposti muista alueen aluksista, kaksinemastoineen, jotka oli talven aikana pantu uusiksi Suomen-linnan kuiva telakalla.

Merihenkinen harrastus vie todella

mukanaan.

Purjeita ei nyt nostettu vaan men-

tiin konevoimalla. Laivaa ohjasi luot-

sina aikanaan toiminut, nimeltäänkin

tähän elementtiin hyvin sopiva hen-

kilö, Keijo Kuha. Ruokakin sopi ti-

lanteeseen hyvin, lohikeitto oli mait-

tavaa ja ruokajuomaakin löytyi riittä-

västi. Ilmailuväen monet kansainväli-

set yhteydet ilmenivät mm. niin, että

osa juomista oli valmistettu Tanskas-

sa ja tuotu maahan Saksasta.

Aikaisemmin päivällä oli kyydis-

sä ollut lapsiporukoita, joiden jäljil-

tä alus oli kunnossa, eikä tämäkään

joukko sitä uuteen uskoon laittanut,

ehjäksi näkyi jäävän. Ruuman tilois-

sa joku kylläkin havaitsi pienen ko-

lon sisäseinässä, mutta häntä lohdu-

teltiin sanomalla, että se oli kuitenkin

vedenpinnan yläpuolella, kuten on-

neksi olikin.

Työasioista puhuttiin vain koh-

tuullisesti, eikä mitään riitapuka-

riakaan löytynyt joukosta, ja perille

Pohjoisrantaan tuli noin kolmen tun-

nin reissaamisen jälkeen sama määrä

osallistujia kuin oli lähtenytkin.

TUOMO OKSANEN

Turvalaitekin voi olla lähes taidetta. Maapalvelun mies Kari Hakala merikarhuna.

Tuom

o Ok

sane

n

Sim

ojuk

ka R

uipp

o

Sim

ojuk

ka R

uipp

o

3/

06

24

M I K Ä T Y Ö ?

3/06

25

Myyntipakkaamon ilmastointi-

järjestelmään tulee ilma sisään lait-

teen vasemmasta alareunasta tu-

loilmapellin ja oranssin väristen

suodattamien lävitse. Ilma menee

lämmön talteenottokuution lävitse

kohti kuvan oikeaa yläreunaa, jossa

ovat lämmityspatteri ja jäähdytys-

patteri peräkkäin. Pattereiden jäl-

keen on tuloilmapuhallin, joka on

oikeastaan saanut aikaiseksi edel-

lä kuvatun toiminnan, imemällä il-

maa ulkoilmasta ja puhaltamalla

sen edelleen työtiloihin.

Laitteen oikeasta alakulmas-

ta tulee työtiloista poistettava ilma

poistosuodattimien lävitse lämmön

talteenottokuutioon, jossa se luo-

vuttaa lämpöä tuloilmaan. Pois-

toilmapuhallin vasemmassa yläkul-

massa puhaltaa käytetyn ilman ulos

ja vastaavasti imee työtiloista käy-

tettyä ilmaa lämmön talteenotto-

kuutioon.

Puhdasta Puhdasta sisäilmaasisäilmaa

Lvi-asentajien yhtenä tehtävänä on huoltaa ja korjata ilmastointi-järjestelmiä.

Pekk

a Ka

inul

aine

n

M I K Ä T Y Ö ?

■ Terveyden ja työssä jaksamisen

kannalta on tärkeää, että työpaikan

sisäilma on kaikissa tavanomaisissa

sääoloissa terveellinen, turvallinen ja

viihtyisä. Hyvä sisäilma vaatii, että il-

mastointilaitteet ovat ajanmukaiset ja

että ne on huollettu kunnolla.

Finnairin Catering Oy:n myynti-

pakkaamon ilmastointi on toteutet-

3/

06

26

M I K Ä T Y Ö ?

Lvi-asentaja Ensio Ratinen tekemässä ilmastointijärjestelmän huoltoa, johon kuuluu mm. koko laitteis-ton ja pattereiden imurointi, moottoreiden laakereiden ja välityshihnojen tarkastus sekä suodattimien vaihto.

Vasemmalla olevassa lämmityspatterissa ilma lämmitetään tarpeen mukaan kuumalla vedellä ja vastaavasti oikealla olevassa jäähdytys-patterissa sitä jäähdytetään kesällä kylmällä vedellä. Ohjaus tapah-tuu ulko- ja huoneilmatuntopäiden ja tietokoneen ohjauksen avulla vesivirtoja säätelemällä.

vain pienen osan toimisto- tai hallira-

kennusten ilmastointilaitteista. Valta-

osa lämmitys-, vesi-, ilmastointi-, se-

kä monien muiden järjestelmien ru-

tiinihuolloista on ulkoistettu. Faman

työntekijät keskittyvät pääosin eri jär-

jestelmien kiireellisten vikojen korja-

ukseen tai muutostöiden tekemiseen.

Teksti ja kuvat: PEKKA KAINULAINEN

tu koneellisella tulo- ja poistoilmajär-

jestelmällä, jossa työtiloihin tuodaan

koneellisen puhaltimen avulla suo-

datettua ulkoilmaa, joka lämmitetään

tai jäähdytetään tarpeen mukaan. Il-

ma poistetaan työtiloista poistopu-

haltimen avulla. Samalla siitä otetaan

talteen lämpöä tuloilman lämmitystä

varten. Järjestelmää ohjataan ja valvo-

taan tietokoneen avulla, ja se huolle-

taan kaksi kertaa vuodessa, kuten val-

taosa lentoasema-alueen sadoista il-

mastointijärjestelmistä.

Tärkeät tukitoiminnotFinnair konsernissa vastuu ilmastoin-

tijärjestelmien huollosta on annettu

Finnair Facilities Management Oy:n

työntekijöille. Fama:ssa työskentele-

vien lvi-, elekronikka- ja sähköasen-

tajien tehtävänä on tukea tekniikan,

maapalvelun ja muiden yksiköiden

eri tuotantoprosesseja, esimerkiksi

lentokoneiden jäänpoistoon, konei-

den maalaukseen ja lentokoneruo-

an valmistukseen, sekä tietojärjestel-

miin liittyviä prosesseja. Käytännössä

kuusi lvi-asentajaa ehtii huoltamaan

3/06

27

K O L U M N I Juhani Haapasaari ■ ■ ■

Nakkipaketti ja kalkuttalainen vegaani

■Taloustieteilijä A. Marshallin jul-

kaistua kuuluisimman ”talous-

nakkinsa” nimeltä ”Principles of Eco-

nomics” vuonna 1890 markkinatalou-

den teoreettinen selittäminen sai uut-

ta potkua. Hän yhdisti teoriat, jotka

selittävät kuluttajien ja yritysten käyt-

täytymistä näiden kohdatessa hyödy-

ke- ja tuotannontekijämarkkinoilla.

Hyödykemarkkinoilla kuluttajat os-

tavat tavaroita ja palveluita yrityksil-

tä sillä rahalla, jonka he tuotannonte-

kijämarkkinoilta saavat työpanoksen-

sa myynnistä yrityksille tai kellä pää-

omaa on, sitä yrityksiin sijoittamalla.

Syntyy kansantalouden kiertokulku ja

kansantulo, joka jakautuu työpanok-

sesta ja pääomapanoksesta saatavan

hinnan suhteessa.

Markkinoihin Marshall sisällytti

myös lupauksen talouden optimitilan

teoreettisesta saavuttamisesta. Tähän

tarvittiin täydellisen kilpailun markki-

noita sekä hyödykkeiden että tuotan-

nontekijöiden osalta. Tällöin jokainen

ostaja ja myyjä on suhtees sa markki-

noihin niin pieni, ettei hän yksin pys-

ty vaikuttamaan markkinoilla muo-

dostuvaan hintaan vaan vastaanottaa

sen annettuna.

Reilua sataa vuotta myöhemmin

viittaukset markkinoihin ja markkina-

talouteen ovat saavuttaneet raamatul-

lisen aseman elinkeinoelämän edus-

tajien keskuudessa sen pyrkimysten

selittäjänä. Elinkeinoelämän keskus-

liiton EK:n liturgian työmarkkinoi-

ta koskeva sanoma on selvä: ”Kaupan

esteiden purkamisen jälkeen kilpai-

lun vapautuessa yritysten on voitava

vastata kiristyvään kilpailuun sovitta-

malla työajat ja palkkaus olosuhteiden

mukaiseksi. Tästä voidaan sopia par-

haiten paikallisesti yrityksen sisällä.

Samoin yrityksen kilpailuasemaa vah-

vistavat palvelevat monipuoliset työ-

ajat, kun yrityksellä on mahdollisuus

lisätä tai vähentää tuotantoa kysynnän

mukaan.” Ja saarna jatkuu: ”Palkkaus

saadaan entistä kannustavammaksi,

jos kaikille samansuuruisten yleisko-

rotusten osuutta vähennetään työeh-

tosopimuksissa ja painopistettä siirre-

tään yrityksissä tehtäviin päätöksiin.

Lisäksi työrauhasta on kehitettävissä

koko Suomen kilpailuetu edellyttäen

että työehtosopimuslaki ja työehtorii-

tojen sovittelua koskeva laki uudiste-

taan.”

Mistä sitten johtuu, että saarnasta

huolimatta suntion kolehtihaavi kier-

tää työntekijäjärjestöjen penkeissä

tyhjänä kuin kerjäläisen käsi? Kaikuu-

ko sana kuuroille korville vaikka sii-

hen yhtyy suuryritysten toimitusjoh-

tajista henkilöstölehtien kuoripoikiin

ulottuva kuoro? Tuskin, yksinkertai-

sin selitys lienee epäusko. Työntekijä-

järjestöt eivät näillä konsteilla usko jä-

sentensä pääsevän edes paratiisin por-

teille. Täydellistä kilpailua tavoittele-

villa työmarkkinoilla yksittäisen työn-

tekijän mahdollisuudet vaikuttaa työ-

panoksensa hintaan ja muihin työeh-

toihinsa ovat olemattomat verrattuna

tilanteeseen, jossa työntekijät yhdessä

pyrkivät neuvottelemaan työehtonsa.

Mitä tästä sitten seuraa, jos paka-

nat käännytystyöstä huolimatta pysy-

vät pakanoina samaan aikaan kun si-

joitetulle pääomalle sopivin kumppani

on halvin mahdollinen työvoima. Oli-

siko viisainta jakaa nakkipaketti yh-

dessä kalkuttalaisen vegaanin kanssa?

Marshallin teoria selittää markki-

noita toimi hyvin viime vuosisadan

ensimmäisen kolmanneksen, kuten

myös usko markki noi den hy vään toi-

min ta ky kyyn. 1930-luvulla läntinen

maailma ajautui kuitenkin talousla-

maan ja klassisen talousteorian uskot-

ta vuus selittää joukko työttö myyttä

ammattijärjestöjen ylläpitä mien alas-

päin jäyk ki en palk ko jen avulla heik ke-

ni, kun palkat alenivat työttö myy den

samanai kai sesti yhä kasva es sa. Tässä

tilan tees sa J. M. Key nes esitti oman

vasta väit teensä hallit se vaa ajatus raken-

nelmaa vas taan. Hänen talouspoliit-

ti nen johto päätöksensä oli, että lääk-

keeksi la maan ja jouk ko työttömyyteen

tarvittiin koko naisky syn nän lisäämis-

tä. Tähän va paal la mark kinata loudel la

ei ollut riittämättömien investointien

vuoksi yksistään edelly tyksiä, vaan tä-

mä edel lytti julki sen vallan toimia.

Keynesin opit levisivät nopeas-

ti käytännön talouspolitiikkaan ja ta-

lousteoreettiseen ajatteluun. Samaan

ajatusmaailmaan sopi, että itsenäisyy-

tensä säilyttänyt Suomen valtio hank-

ki sotien jälkeen osake-enemmistön

lentoyhtiö Aerosta 1946. Keynesin ta-

lousnakkien mukaisesti Aeron koti-

paikka ei ollut Kalkutta tai edes Tal-

linna.

JUHANI HAAPASAARI

Kirjoittaja toimii Suomen Siviililentoliiken-nevirkailijoiden Liitto ry 010:n puheenjoh-tajana.

3/

06

28

BUSSIKULJETUKSETPYSÄKIT BUSSI 1, 08.30 Helsinki, Rautatieasema, Postin puoleinen sivu08.45 Aerola, Simun pysäkki09.00 Tikkurila, RautatieasemaBussinvanhin: Pekka Kainulainen puh. 040 5288 166

PYSÄKIT BUSSI 2, 08.10 Järvenpää, Rautatieasema08.25 Kerava, Rautatieasema08.35 Hyrylä, Linja-autoasema08.40 Riihikallio, Tuusulantien pysäkki08.50 Korso, S-marketin pysäkki (Tikkurilan suunta)09.00 Tikkurila, RautatieasemaBussinvanhin: Reijo Hautamäki, 040 540 3166

Ilmoittautumisaika kesäpäiville on päättynyt edellisessä lehdessä ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

OHJELMA LAUANTAI 9.911.00–11.30 saapuminen kesäpäiville 11.30–12.30 ruokailu12.45–14.00 kesäpäivien avajaiset14.00–14.45 majoittuminen14.45–17.00 aktiviteetit ja kilpailut – aikuisille moniottelu – lapsille elokuvaesitys16.00–16.30 päiväkahvit (kilpailujen lomassa)18.30–20.00 ruokailua20.00–00.30 karaokea – kilpailu aikuisille – kilpailu lapsille

SUNNUNTAI 10.907.30–10.00 aamiainen 10.00 kylpylässäoloa – vesi olympialaiset12.00 huoneiden luovutus12.00–13.00 ruokailu13.00 kotimatkat alkaa

KESÄPÄIVÄT 9.9.–10.9.2006 Holiday Club Caribia, TURKU

3/06

29

Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry järjestää 13.10–14.10.2006 matkan Tallinnaan.

MS Galaxy lähtee Helsingin Länsi-terminaalista 13.10.2006 klo 18.30. Maihinnousu Tallinnassa D-terminaa-lista klo 08.30–10.30 ja laivaannousu 14.10.2006 D-terminaalista klo 11.30–13.15.

Matkan hinta jäsenille 50 euroa ja seuralaiselle 80 euroa. Hintaan sisäl-tyy laivamatkat, tervetuliaiskuohuvii-nit, kolmen ruokalajin illallinen ruoka-juomineen Grill Housessa ja meriaami-ainen.

MS Galaxy kutsuu viihtymään. Mo-nipuolinen viihdetarjonta, upeat tans-siravintolat erityyppisine baareineen tar-joavat ikimuistoisia kokemuksia Itä-meren aalloilla.

Paluumatkalla järjestetään yhteinen tilaisuus ammattiosaston jäsenille.

Sitovat ilmoittautumiset 31.8. men-nessä Esa Suokkaalle puh. 050 3935 188. Paikkoja rajoitetusti.

Maksu ITA:n tilille Sampo 800016–70341388 tai Finnairin huoltokontto-riin ITA:n tilille 215283.

Voimassaoleva passi mukaan.

KuntoremonttilomaIlmailualan Unioni IAU ry:n ammat-

tiosastojen jäsenillä on mahdollisuus

hakea SAL ry:n myöntämiä tuettuja

kuntoremonttilomia. Kuntoremont-

tilomat ovat yleensä viiden vuoro-

kauden mittaisia ja sisältävät täysi-

tai puolihoidon. Loma on ohjattua

ja sen tarkoituksena on kannustaa

ja opastaa työntekijää ottamaan itse

vastuuta omasta toimintakyvystään.

Lomaan kuuluvat kuntotestit, ter-

veysneuvonta sekä ohjattua liikun-

taa. Puolen vuoden kuluttua kunto-

remonttilomasta järjestetään viikon-

lopun mittainen terveystreffi, jos-

sa remonttilaisen edistymistä seura-

taan.

Lomatuen suuruus on tänä vuonna

330 euroa ja treffituki on 130 euroa.

PerhekuntolomaPerhekuntoloma on suunniteltu lo-

maksi, jonka avulla koko perhe ak-

tivoituisi liikkumaan lapsia myöten.

Kuntoremonttiin verrattuna testejä

on vähemmän ja koko perheen oh-

jelmaa enemmän. Perhekuntoloman

kesto on 5 vuorokautta ja sisältää täy-

sihoidon.

Vuoden 2006 perhekuntoloman tu-

ki on 300 euroa aikuiselta ja 150 euroa

6–16 vuotiailta lapsilta.

Hakemuskaavakkeita saa joko osoit-teesta www.sal-lomat.net tai Ilmai-lualan Unioni IAU ry:n toimistosta Alpo Pehkoselta, jolta saa myös lisätietoja puh: 09 47857225 tai e-mail alpo.pehkonen@iau.fi

Kuntoremonttia jäsenille

ITA:n syysretki MS Galaxylla Tallinnaan

Juha

Hyy

tiä

3/

06

30

■ Sympoosiumin pitopaikaksi valittu

Peurungan kylpylähotelli oli ensim-

mäistä kertaa ”kokeilussa” ja olikin

paikkana aivan hyvä. Harrastusmah-

dollisuuksia oli reilusti tarjolla niin si-

sällä kuin ulkonakin.

Tälle vuodelle oli haluttu jotain ak-

tiviteettiä sympoosiumiin osallistujil-

le ja heti lauantaina olikin melko pi-

an saapumisen jälkeen joukkuekisai-

lua ulkosalla. Ilmakin oli ihan kelvolli-

nen pienestä tuulesta huolimatta, mi-

kä aiheutti ainakin yhden ”pipon ha-

ku” reissun. Taisi kylläkin käydä niin,

että tilanteessa lähdettiin suunnitte-

lemaan maapalstan ostoa, missä voisi

kasvattaa sen lampaan, mistä pipoon

tarvittavan villalangan villan voisi jos-

kus sitten keriä. Tiedä sitten ...

Paikalle saapuneet jaettiin aluksi

kolmeen joukkueeseen, jotka ottivat

nimikseen Pääkallokiitäjät, Triumph

ja North Ice. Paikallinen kisajärjestä-

jä oli valinnut erittäin mielenkiintoisia

lajeja kisaan. Kisalajeina olivat: tuliti-

kunheitto, munanheitto, sankopallo,

pomppuviesti, sokkojono, kökköjuok-

su, pölkynnaulaus, jäljestys ja sanaki-

sa. Lajeista sotkuisin oli munanheitto

ja vaativin taisi olla sokkojono. Kai-

killa osallistujilla oli joka tapauksessa

hauskaa, ja voittokin jaettiin Pääkal-

ILMEK-SYMPOOSIUM 2006

Perinteikäs ILMEK-sympoosium järjestettiin tänä vuonna 18.–19. maaliskuuta Peurungan kylpylähotellilla Jyväskylän pohjoispuolella. Paikalle oli saapunut reilu 20 osanottajaa työpaikkaosastoista ympäri maata.

lokiitäjien ja North Icen kesken (Pää-

kallokiitäjillä oli tosin yksi osakilpailu-

voitto enemmän).

Kisailun jälkeen olikin sitten jo ai-

ka lähteä uimaan ja kylpemään. Nes-

tetankkaus rankan kisan jälkeen kuu-

lui varsin monen ohjelmaan, ja loppu-

ilta muutenkin oli ns. vapaata, eli jo-

kainen sai järjestää itselleen ja muille

mitä huvitti.

Sunnuntaina oli yhdistyksen kevät-

kokouksen aika, mutta ennen sitä ehti

hyvin vielä käydä aamupäivän aikana

kylpemässä ja saunassa. Itse kokous

pidettiin rutiinilla ja johtokunnallekin

myönnettiin tili- ja vastuuvapaus taas

kerran. Kokouksen sisältö oli yllätyk-

setön, ja ensi vuoden sympoosiumin

pitopaikaksi ehdotettiin Rovaniemeä.

Johtokunta lupasi asiaa selvitellä, ja

kokouksen jälkeen autokunnat suun-

tasivat koteja kohden.

HENRI LEHTINEN

Kiihkeä pomppuviesti meneillään.

3/06

31

vain kolmekäpälää ja

black&decker

vain kolmekäpälää ja

black&decker

”Vahinko ei tule kello kaulassa”, sanoi esijänisja väänsi kellonsa vieteriä varmuuden vuoksivähän kireämmälle.

Urakka oli vaarassa kusta käpälille, sillä patteri-firman pakkaamossa suma oli seissyt jo viikonverran. Siksi nyt painettiinkin hommia kuinolisi tuhti annos tasavirtaa töpöhännän alla.

Liian vähän unta ja liian paljon töitä. Eikämitään suojavarustei ta . Si inä lyhyest i syyts i ihen, että muuan pitkäkorva sohi oikeanetukäpälänsä leikkuriin.

”Älä välitä, voit kyllä jatkaa hommia. Palkkatosin on enää kolme nel jäsosaa entisestä”,yritti päällystö piristää pupuparkaa.

viidakon lait eivät enää ole voimassa.Työelämän oikeat pelisäännöt: www.liityammattiliittoon.fi

- ammattiliitot -

3/

06

32

KÄYNTI TYÖVOIMATOIMISTOSSAIlmoittaudu henkilökohtaisesti työ-

voimatoimistoon viimeistään ensim-

mäisenä työttömyyspäivänä. Ansio-

päivärahaa voidaan maksaa vain siltä

ajalta, jolloin työnhaku on ollut voi-

massa työvoimatoimistossa. Ota en-

simmäisellä kerralla mukaan työto-

distukset, viimeisin työtodistus on

tärkein. Jos olet lomautettu, mukana

tulee olla lomautustodistus. Seitse-

män päivän omavastuu alkaa ensim-

mäisestä työnhaun päivästä. Nouda-

ta työvoimatoimiston antamia ohjeita

työnhaun uusimisesta.

Työvoimaviranomaiset antavat työt-

tömyyskassalle hakijaa koskevan sitovan

työvoimapoliittisen lausunnon. Tä män

perusteella työttömyyskassa tekee pää-

töksen ansiopäivärahan maksamisesta.

Työnhaku on pidettävä voimassa työ-

voimatoimiston määräämällä tavalla.

Ansiopäivärahaa on haettava vii-

meistään kolmen kuukauden kuluessa

päivärahaoikeuden syntymisestä. An-

sioturvan päivärahahakemuksen saat

työvoimatoimistosta tai löydät osoit-

teesta www.tyj.fi.

MUUTOSTURVAAN LIITTYVÄ TYÖLLISTYMISOHJELMA 1.1.2005 Työttömillä on ollut mahdollisuus

saada muutosturvaan liittyen työvoi-

matoimiston laatima työllistymisoh-

jelma 1.7.2005 lukien. Työllistymisoh-

jelma liittyy tulopoliittisissa neuvot-

teluissa syksyllä 2004 sovittuun muu-

tosturvaan, jonka tarkoituksena on

työllistää työttömäksi jäävät mahdol-

lisimman pian takaisin työhön.

Työnantajan velvollisuutena on sel-

vittää taloudellisilla tai tuotannollisil-

la perusteilla irtisanottavalle työnte-

kijälle, minkälaisia palveluja työnteki-

jällä on mahdollisuus saada työvoima-

toimistolta. Työnantajan tulee myös

ilmoittaa työvoimatoimistolle irtisa-

nomisesta, kun irtisanotun työnteki-

jän työsuhde on kestänyt vähintään

kolme vuotta.

Työllistymisohjelmaa pyydetään

työvoimatoimistolta 30 päivän kulu-

essa työsuhteen päättymisestä. Työ-

voimatoimiston tulee tiedottaa palve-

luistaan, kun työntekijä rekisteröityy

(ilmoittautuu) työvoimatoimistoon

työnhakijaksi. Työvoimatoimistoon

on hyvä olla yhteydessä heti irtisano-

misen tapahduttua, koska työntekijäl-

lä on mahdollisuus käyttää palkallista

työllistymisvapaata irtisanomisaika-

naan, mikäli hän osallistuu työllisty-

misohjelman laatimiseen tai ohjelman

mukaisiin toimenpiteisiin. Työllisty-

misvapaan pituus on 5–20 päivää ja

pituus määräytyy kunkin työntekijän

irtisanomisajan pituuden mukaan.

TYÖLLISTYMISOHJELMAN SAAMISEDELLYTYKSET:a) Kun työntekijän työsuhde on irti-

sanottu tuotannollisista tai talou-

dellisista syistä 16.2.2005 tai sen

jälkeen, ja työssäoloaikaa on ollut

vähintään kolme vuotta, tai

b) työntekijän määräaikainen työsuh-

de samaan työnantajaan on kestä-

nyt yhdenjaksoisesti vähintään kol-

me vuotta, tai

c) työntekijä on ollut samaan työnan-

tajaan määräaikaisissa työsuhteis-

sa yhteensä 36 kuukautta viimeksi

kuluneen 42 kuukauden aikana, tai

d) lomautettu työntekijä on irtisanou-

tunut lomautuksen kestettyä yh-

denjaksoisesti vähintään 200 päi-

vää ja työssäoloaikaa on ollut vä-

hintään kolme vuotta.

Työllistymisohjelman saamisen eh-

tona on kolmen vuoden työhistoria.

Työhistoriaan lasketaan mukaan lo-

mautus-, perhe-, opinto- ja vuorotte-

luvapaa-ajat. Näitä rinnasteisia aiko-

ja ei kuitenkaan lasketa työhistoriaan

työllistymisohjelmalisän saamiseh-

doissa.

Työllistymisohjelmassa selvitetään

työnhakijan työllistymis- ja kou lu-

tusmah dollisuudet sekä sovitaan mah-

dollisesta irtisanomiseen liittyvästä

yhteistyöstä työnantajan kanssa, oma-

toimisesta työnhausta ja muista am-

matillisia valmiuksia kehittävistä toi-

menpiteistä.

Työllistymisohjelman laatimisen

jäl keen työnhakijalla voi olla oikeus

työllistymisoh jel ma lisään, jonka työt-

tömyyskassa maksaa korkeampana

työttömyysetuutena joko ansioturvas-

sa tai työvoimapoliittisen aikuiskoulu-

tuksen aikana koulutustuessa.

Työllistymisohjelmaa pitää pyytää

työvoimatoimistolta 30 päivän kulu-

essa työsuhteen päättymisestä.

HAKEMUKSET LIITTEINEEN TYÖTTÖMYYSKASSAAN Ansiopäivärahaa maksetaan vain ha-

kemuksen perusteella. Hakemuslomak-

Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsen

T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T T A A ■ ■ ■

3/06

33

keita saa työvoimatoimistosta. Päi-

värahahakemus tulee täyttää huolel-

lisesti ja hankkia liitteeksi tarvittavat

asiakirjat. Puutteellisesti täytetty ha-

kemus viivästyttää käsittelyä. Päivä-

rahaa haetaan aina jälkikäteen neljän

viikon/kuukauden jaksoissa. Ensim-

mäisen hakemuksen liitteineen voi lä-

hettää kahden–kolmen viikon työttö-

myyden jälkeen. Täytä hakemus en-

simmäisestä työttömyyspäivästä läh-

tien; kassa ottaa huomioon seitsemän

omavastuupäivää ja muut mahdolliset

korvauksettomat päivät (mm. karens-

sit, lomakorvauksen jaksotus).

HAKEMUSLOMAKKEEN LISÄKSI TARVITAAN SEURAAVAT LIITTEET:-alkuperäinen palkkatodistus työnan-

tajalta vähintään 43 tai 34 työssäolo-

viikolta, riippuen jäljempänä maini-

tusta työssäoloehdon pituudesta. To-

distuksessa tulee näkyä eriteltynä lo-

marahat ja -korvaukset ja muut mah-

dolliset korvaukset (esim. tukipaketti,

palkkiot yms.)

– kopio irtisanomisilmoituksesta

tai lomautusilmoituksesta

– kopio työtodistuksesta

– työttömyyskassa saa verotustie-

dot suoraan verottajalta, mutta jos

sinulla on portaikkoverokortti tai

muutosverokortti, liitä se alkupe-

räisenä hakemukseen

– päätös tai maksukuitti, jos saat

esim. eläkettä, äitiys-, isyys- tai

vanhempainrahaa, kotihoidon

tukea tai muuta etuutta

– selvitys, jos haet lapsikorotusta

avio- tai avopuolisosi lapsista

– palkkatodistus osa-aikatyön pal-

kasta tai muista tuloista

– työsuhderekisteriote haettaessa

korotettua ansio-osaa

– lomake työllistymisohjelmalisää

haettaessa

Kun ensimmäinen hakemuksesi on kä-

sitelty, saat päivärahapäätöksen, mak-

suilmoituksen ja jatkohakemuslomak-

keen. Päivärahaa voidaan myöntää ta-

kautuvasti enintään kolmen kuukau-

den ajalta.

JÄSENYYSEHTO Työttömyyskassa maksaa ansiopäi-

värahaa sen jälkeen kun sekä jäse-

nyysehto että työssäoloehto on täytty-

nyt. Jäljempänä mainittu työssäoloeh-

to tulee täyttää jäsenyysaikana.

TYÖSSÄOLOEHTO Työssäoloehdon on kerryttävä työttö-

myyskassan jäsenyysaikana. Palkan-

saajan ensimmäinen työssäoloehto on

43 viikkoa, ja se vaaditaan, kun päivä-

rahaa haetaan ensimmäistä kertaa ei-

kä sitä ole maksettu 1.1.1997 tai sen

jälkeen.

Lyhyempi 34 kalenteriviikon työs-

säoloehto vaaditan silloin, kun

– 500 päivän maksukausi alkaa

alusta, eli päivärahapäivät nolla-

taan maksukaudella

– 500 päivärahapäivää on täynnä

1.1.1997 lukien ja tullaan uudel-

leen ansioturvan piiriin.

Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista

palkansaajaa, jonka toimeentulo pe-

rustuu toiselle tehtävästä työstä saata-

vaan palkkatuloon

ALKUEHTOHaettaessa ensimmäistä kertaa päivä-

rahaa oikeus ansiopäivärahaan syntyy,

kun hakija on täyttänyt työssäoloeh-

don alkuehdon. Se täyttyy, kun työn-

tekijä on 28 lähinnä edellisen kuukau-

den aikana ollut 43 kalenteriviikkoa

sellaisessa vakuutuksenalaisessa palk-

ka työssä, jossa työaika kunakin kalen-

teriviikkona on ollut vähintään 18

tuntia. Kokoaikatyössä palkan täytyy

olla työehtosopimuksen mukainen,

tai, jollei sitä ole, vähintään 40 kertaa

peruspäivärahan (23,50 €/pvä) suu-

ruinen eli 940 €/kk.

PALUUEHTOHaettaessa uudelleen päivärahaa 500

päivän enimmäismäärän täyttymisen

jälkeen oikeus ansiopäivärahaan syn-

tyy, kun hakija täyttää työssäoloehdon

paluuehdon, joka täyttyy, kun työnte-

kijä on 24 lähinnä edellisen kuukauden

aikana ollut 34 kalenteriviikkoa sellai-

sessa vakuutuksenalaisessa palkkatyös-

sä, jossa työaika kunakin viikkona on

ollut vähintään 18 tuntia. Kokoaika-

työssä palkan täytyy olla työehtosopi-

muksen mukainen tai, jollei sitä ole,

vähintään 40 kertaa peruspäivärahan

(23,50 €/pvä) suuruinen eli 940 €/kk.

LISÄTIETOJA saat soittamalla työttömyyskassaan tai verkkosivuilta www.irkatk.fi

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan TyöttömyyskassaPosti- ja käyntiosoiteKaisaniemenkatu 1000100 HELSINKIfax. (09) 4785 7209

kassanhoitaja Sari Meling | (09) 4785 7202 | email: sari.meling@iau.fi kassanhoitaja Paula Seppälä | (09) 4785 7200 | email: paula.seppala@iaufi kassanhoitaja Mirva Virtanen | (09) 4785 7203 | email: mirva.virtanen@iau.fi kassanjohtaja Janne Becker | (09) 4785 7201 | email: janne.becker@iau.fi

TOIMISTO ON AVOINNA ARKISIN KLO 9.00–15.00

3/

06

34

Haemme liittomme toimistoon Helsinkiin

työympäristösihteeriä

Ilmailualan Unioni IAU ry hakee TALOUSSIHTEERIÄ ja TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERIÄ

Olemme ilmailualan teknisissä- ja palvelutehtävissä toimivien ammattilaisten etujärjestö. Sopimus-alamme ammatteja ovat mm. erilaiset lentokoneen huoltotyöt, asiakaspalvelu-, kuormaus- ja ruuan-valmistustehtävät. Jäseniä liitossamme on lähes 4 000.

Taloussihteerin tehtäviin kuuluu hoitaa liiton las-kuliikenteeseen, palkkahallintoon ja omaisuuden-hoitoon liittyvät asiat sekä pitää yhteyttä kirjan-pidon ja taloushallinnon hoitotahoon. Hän myös hoitaa liiton jäsenrekisterin sekä toimii atk- yh-dyshenkilönä.

Hakijalta edellytetään tehtävään sopivaa ko-kemusta ja/tai koulutusta , atk tietämystä, aloit-teellisuutta ja yhteistyökykyä. Ilmailualan koke-mus katsotaan eduksi.

Työsuhteen työ- ja palkkaehdot määräytyvät ay-toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukai-sesti. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.11.2006 al-kaen tai sopimuksen mukaan.

Lisätiedot puheenjohtaja Rainer Hakala 040 5002992.

Vapaamuotoiset hakemukset, joita ei palau-teta, tulee toimittaa 14.7.2006 mennessä osoit-teella Ilmailualan Unioni IAU ry, PL 337, 00531 Helsinki.

Haemme liittomme toimistoon Helsinkiin

taloussihteeriä

Työympäristösihteerin tehtävänä on kehittää ja tukea liittomme sopimusalan työyhteisöjen työ-suojelutoimintaa ja sosiaaliasioiden hoitamista.. Hän toimii työsuojeluvaltuutettujen yhdyshenki-lönä liitossamme. Työympäristösihteeri osallis-tuu liittomme työehtosopimusneuvotteluihin se-kä edunvalvontavaliokunnan toimintaan.

Hakijalta edellytetään hyvää työelämän, ay-liik keen järjestötoiminnan, työsuojelun sekä edun-valvonnan tuntemusta. Ilmailualan kokemus kat-sotaan eduksi.

Työsuhteen työ- ja palkkaehdot määräytyvät ay-toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukai-sesti. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.12.2006 al-kaen tai sopimuksen mukaan.

Lisätiedot puheenjohtaja Rainer Hakala 040 5002992.

Vapaamuotoiset hakemukset, joita ei palau-teta, tulee toimittaa 14.7.2006 mennessä osoit-teella Ilmailualan Unioni IAU ry, PL 337, 00531 Helsinki.

3/06

35

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan

Työttömyyskassa

Ilmailualan Unioni IAU ry

Unioni-lehden Ilmestyminen

NUMERO 4 ilmestyy 15.9. aineisto toimitukseen 29.8.

NUMERO 5 ilmestyy 20.10.aineisto toimitukseen 2.10.

NUMERO 6 ilmestyy 8.12. aineisto toimitukseen 20.11.

Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %)

Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 €½ sivua, 175 x 118 mm, 120 €2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 €1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 €

Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.00100 HELSINKI

faksi: (09) 47857 209

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.irkatk.fi

Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) 47857 200 Kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202Kassanhoitaja Mirva Virtanen (09) 47857 203Kassanjohtaja Janne Becker (09) 47857 201

John Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

faksi: (09) 47857 250

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) 47857 220Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) 47857 221Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) 47857 225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 47857 222Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) 47857 223Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) 47857 224Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 47857 210

Jäsenasiat Paula Seppälä (09) 47857 200 jasenrekisteri@iau.fi

kaikille Unioni-lehden

lukijoille!

Hyvää kesää