Jonna Eerola:

Uusi elämäIvalossa

10

1 2017

Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti

Remote Service and Advice – Asiakaspalvelua etänä4

Miten kohdata sureva työpaikalla?18

Tulista ruokaa ja solidaarisuuttaNepalissa12

2 Nousu 1•2017

3 Puheenjohtajalta Suomi 100 Nousu 15 vuotta

4 Asiakaspalvelua etänä Remote Service and Advice

-toimintoon haetaan lisää väkeä.

8 Nousussa

10 Uusi elämä toi Jonna Eerolan Lappiin

12 Tulista ruokaa ja solidaarisuutta

Paula Hopponen tutustui järjestäytymisen kehittämiseen Nepalissa.

14 Vaatteet viestivät vahvasti Vaatepuheesta voisi olla

hyötyä työpaikoilla.

17 ”Kerrotko mulle, paljonko saat palkkaa?”

Milja Saaren kolumni

18 Miten työpaikalla pitäisi kohdata sureva?

20 Kundbetjäning på distans

22 Paulalta ja Annelta

23 Från ordförandet Finland 100, Nousu 15 år

1 2017

Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org.Lehden toimituskunta: Tarja Furuholm, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Johanna Maasto, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org.Tuottaja: Marjo Mikola, marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto: Mikko Taipale Kannen kuva: Juha Kauppinen Painopaikka: Erweko OyJäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 10–14.Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki.Puh: (09) 7206 820 (ma–to, klo 9–11.30), faksi: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi,www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi!

Jonna Eerola Suomen Ladun avannossa Kiilopäällä.

TÄSSÄ LEHDESSÄ

1814

124

3Nousu 1•2017

Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.com

Henkilöstö on Nordeassa kovilla, mutta osak-keenomistajia hemmotellaan. Nordean halli-tuksen puheenjohtaja on niin kaukana taval-

lisen työntekijän arjesta, että on helppo antaa mää-räyksiä, jotka murskaavat työntekijöiden tulevai-suuden. Toisaalta en ole vakuuttunut, muuttuisiko mikään, jos hän olisi lähempänä.

Pankin yhteistoimintaneuvottelukunnassa saam-me kuukausittain uusia esityksiä vaikeutettujen yh-teistoimintaneuvotteluiden käynnistämisestä jos-sakin päin Suomea. Henkilöstön edustajat kyseen-alaistavat esitetyt perusteet ja pyytävät perustelujen tueksi lukuja ja faktoja. Niitä emme saa, yhteistoimin-talaki ei niitä velvoita antamaan. Vaikka neuvottelu-prosessi olisi väärä tai vajavainen, pystymme riitaut-tamaan sen vain, jos joku pankissa henkilökohtaises-ti riitauttaa oman kohtalonsa.

Yhteistoimintalakia on kuvattu irtisanomislaiksi. Lain kauniiden sanojen tueksi ei ole mitään konk-reettista pohjaa tavoitteiden toteuttamiseksi. Sik-si olen ilolla ottanut vastaan keskusjärjestömme STTK:n esitykset lain muuttamiseksi.

Nordea kamppaili vuonna 2016 asiakastyytyväi-syyden romahtamisen ja maineensa kanssa. Näkyvin tapahtuma oli niin sanotut Panama-paperit. Minun mielestäni se oli vain jäävuoren huippu, jonka taak-se ei kannata piiloutua.

Konttoriverkoston alasajo, muutamat harkitse-mattomat lausunnot julkisuuteen ja suurimman omistajan käytös ovat vieraannuttaneet asiakkaita Nordeasta. Kun korjaavia toimenpiteitä toteutetaan, ei ainakaan asiakaspalvelussa työskenteleviä pidä asiakasmenetyksistä syyttää. He ovat pelastaneet sen, mitä on ollut pelastettavissa. Jos tavallisen ku-luttajan pankkipalvelut korvataan vain digitaalisilla

Suomi 100 Nousu 15 vuotta

palveluilla, asiakastyytyväisyys ei parane. Jos tämä on omistajan tahto, olkaamme rehellisiä. Ei valehdel-la asiakkaille tai itsellemme.

Nordea edeltäjineen on ollut osa suomalaista elinkeinoelämää, kulttuuria ja kansallista identiteet-tiä koko itsenäisyyden ajan. Nyt olemme ruotsalai-sen pankin sivuliike. Pankilla on muutakin merkitystä kuin olla omistajiensa rahantekokone, joka on alistet-tu palvelemaan vain omistaja-arvon kasvattamista. Todellista yhteiskuntavastuuta ei tällöin ole.

Ammattiliitto Nousu haluaa tukea Nordeaa, sen olemassaoloa Suomessa ja merkitystä Suomelle, sen asukkaille ja elinkeinoelämälle. Pidetään yhdes-sä huolta siitä, että yhteiskuntavastuu säilyy ja tule-vaisuus ei tuhoa menneisyyden saavutuksia.

Nousussa vuosi 2017 on valittu tasa-arvon vuo-deksi. Tavoitteet miesten ja naisten palkkaerojen ta-soittamiseksi eivät saa unohtua. Palkkamalli, jossa otetaan huomioon vain vientialojen miehet, ei käy meille. Suunnitelmien mukaan vientialat saisivat jo-ka vuosi korkeimmat palkankorotukset. Muille aloille heidän korotuksensa muodostaisivat katon.

Rahoitussektori on merkittävä vientiala. Nordea on yksi Euroopan suurimmista pankeista. Meidän kuuluu olla neuvottelukierroksen palkkajohtaja ja muodostaa muille aloille katto. Samalla voimme ol-la esimerkki siitä, kuinka palkkaerot sukupuolten vä-liltä poistetaan.

Nousu täytti tänä vuonna 15 vuotta, Suomi täyt-tää 100 vuotta. Olemme molemmat itsenäisiä ja eh-kä pienempiä kuin naapurimme, mutta silti sinnik-käitä. Emme anna periksi. Haluamme hyvää ja sen saavuttamiseksi olemme valmiita yhteistyöhön. Pal-jon onnea molemmille! ■

PUHEENJOHTAJALTA

4 Nousu 1•2017

Asiakas-palvelua

etänä

ILMIÖ

5Nousu 1•2017

»

Nordean asiakaspalvelu keskittyytulevaisuudessa vahvasti sähköisiin neuvontapalveluihin. Uuteen Remote Service and Advice -toimintoon haetaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

Kun konttoriverkostoa karsitaan, tapaa yhä harvempi nordealainen tulevaisuudessa asiakkaansa kasvok-kain. Marraskuussa 2016 yhdistettiin Nordea 24/7 ja

Online -verkostot, jolloin syntyi uusi Remote Service and Ad-vice -yksikkö eli RSA. Vuoden lopussa yksikössä työskenteli jo 650 ihmistä ja lisää rekrytoidaan koko ajan.

– Tarjoamme neuvontapalveluita aina perusneuvonnasta vaativaan neuvontaan eli sijoitusasiantuntijapalveluihin saak-ka. Asiakas saa kaikki palvelut ilman, että hänen täytyy fyysi-sesti mennä konttoriin, kertoo RSA:n johtaja Sari Tempakka.

Asiakkaiden yhteydenottokanavat ovat puhelin, sekä avoin että suojattu chat, asiakasposti, Nordean avoimil-ta sivuilta tulevat yhteydenotot ja Facebook, Twitter sekä Snapchat. Suurin ero perinteiseen konttorityöskentelyyn on se, etteivät asiakaspalvelija ja asiakas ole enää fyysisesti sa-massa tilassa.

Muutosvalmiita moniosaajiaSari Tempakan mukaan RSA:han haetaan töihin ensisijaises-ti ihmisiä, jotka haluavat tuottaa erinomaisia asiakaskoke-muksia, ja jotka ovat avoimia uudistumiselle ja kehittymisel-le. Teknistä tietotaitoa ei aloittavilta vaadita.

– Tärkeintä on halu olla asiakkaiden kanssa tekemisissä nopeatempoisessa ympäristössä, jossa ollaan koko ajan digi-talisoituvan kehityksen kärjessä, Tempakka sanoo.

Tulevaisuuden Nordeassa tarvitaan sekä moniosaajia et-tä tietyn erityisalan asiantuntijoita. Konttoriverkostossa tren-

http://www.istockphoto.com/photo/global-business-growth-graph-analyzing-with-laptop-gm508901890-85497353

6 Nousu 1•2017

dinä on erikoistuminen, kun taas RSA:ssa pyritään laaja-alaiseen osaamiseen.

– Meillä on tiettyjä tiimejä, jotka teke-vät pääsääntöisesti esimerkiksi chattia. Mutta kasvattamalla erilaisia valmiuksia mahdollistamme sen, että chatin tekijät voivat tarvittaessa siirtyä puhelimeen tai päinvastoin, Tempakka sanoo.

Osa-aikaisuus ongelmallistaNousun puheenjohtaja Kari Ahola ja va-rapuheenjohtaja Tarja Furuholm ovat yh-tä mieltä siitä, että digitalisaatio ja robo-tiikka tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden työpaikkoihin finanssisektorilla.

– Nordea ei voi jättää tätä suurta muu-tosta huomioimatta, jos se haluaa pysyä

kilpailukykyisenä. Olennaista on, millä vauhdilla muutoksia tehdään ja miten toi-minta siihen sopeutetaan, Ahola sanoo.

Aholan mukaan RSA:ssa työskentelee tällä hetkellä suhteellisen paljon osa-ai-kaisia. Jos tulevaisuudessa yhä useampi asiakaspalvelija työllistyy konttorin sijaan RSA:han, osa-aikaisuus ei hänen mukaan-sa voi olla ratkaisu.

– Osa-aikaisena rahoitusalan palkka-tasolla ei tule toimeen, Ahola sanoo.

Furuholm ja Ahola pitävät RSA:n tavoi-tetta homogeenisesta moniosaajien jou-kosta työnjohdon kannalta ymmärrettä-vänä, joskin epärealistisena tavoitteena.

– Tällä palkkatasolla lienee vaikea rekrytoida laaja-alaisia moniosaajia ta-loon tai pitää heidät talossa, Ahola sanoo.

– Samalla uusien työntekijöiden etsi-minen pelkän palveluhalukkuuden ja muu-tosvalmiuden perusteella on riski. Muutos-valmius tarkoittaa myös valmiutta seurata kilpailijoiden parempia palkkatarjouksia.

Työ tekijöiden luoKoska työnteko ei ole tulevaisuudessa enää sidottu siihen, missä asiakkaat fyy-sisesti ovat, on pankilla mahdollisuus har-kita, missä työnteko on järkevää järjestää. Sari Tempakan mukaan suunnitelmia esi-merkiksi etätyön lisäämiseksi ei vielä ole.

Etätyöhön liittyen keskustelua tule-vat herättämään työajat ja niiden valvon-ta. Nousu korostaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen merkitystä. Poikkeuk-sellisten työaikojen, kuten lauantaityön, on perustuttava vapaaehtoisuuteen.

Tarja Furuholm toivoo, että RSA:han houkuteltaisiin osaavaa henkilöstöä, joka on sitoutunut Nordeaan. Lisäksi RSA voisi laajentaa toimintaansa niin, että työ vie-täisiin työntekijöiden luo.

– Kun perinteistä konttoriverkostoa ajetaan alas, toivoisin että Nordea perus-taisi uusia työpaikkoja sinne, missä osaa-

Samanlaista työpäivää ei oleIso osa RSA:n työntekijöistä on osa-aikaisia, monet heistä opiskelijoita. Vaihtuvuus on suuri, ja RSA on monen uuden nordealaisen ensimmäinen kosketus yritykseen. Yksi ensim-mästä kertaa pankkityötä tekevistä on Nordea 24/7:n Banking Advicer Dan Forsström.

Aikaisemmin ISS:n palveluksessa Helsingin Vallilassa työskennellyt Forsström aloitti samassa rakennuksessa si-jaitsevassa Nordeassa kesällä 2016. Työhön kuuluu asiakas-palvelua niin puhelimessa kuin chatissa, ja asiakkaita kertyy päivän aikana 30–60. Kysymyksiä tulee laidasta laitaan.

– Kortti on kadonnut, tunnuslukukortti puuttuu, asun-tolaina on rästissä, tai asiakkaalla on kysyttävää tunnus-lukusovelluksesta, Forsström kuvailee vastaanottamiaan puheluita.

Forsström kertoo saaneensa työhön erinomaisen val-mennuksen.

– On ollut tosi helppoa mennä luureihin. Valmennukses-sa käytiin läpi kaikki tuotteet ja palvelut, ja miten kohdata asiakas.

Forsström aloitti määräaikaisena Service and Advice Agentina, mutta sai pian vakinaisen työsuhteen ja ylen-nyksen nykyiseen tehtäväänsä. Seuraavaksi vuorossa on työkierto Malmin toimipisteeseen. Hyvät etenemismahdolli-suudet houkuttavat jäämään Nordeaan tulevaisuudessakin.

– Ehdottomasti parasta on ilmapiiri, tuttavallisuus ja hyvä yhteishenki täällä asiakaspalvelussa. Ja 99 prosenttia asiakkaista on todella kiitollisia ja iloisia, Forsström kiittelee.

– Tosi ihania hetkiä pääsee kokemaan asiakkaiden kanssa.

”Muutosvalmius tarkoittaa myös valmiutta seurata kilpailijoiden parempia palkkatarjouksia.”

»

7Nousu 1•2017

vat ihmiset jäävät ilman työtä. Nykyteknii-kalla tämä on mahdollista, jos halua löy-tyy, Furuholm sanoo. ■

Jenni Meronenkuvat iStockphoto ja Mikko Taipale

Palvelua vuorokauden ympäri Remote Service and Advice toimii Helsingissä,

Lahdessa, Turussa, Salossa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa.

Viikonloppu- ja yöpalvelut järjestetään Tallinnasta käsin noin 30 työntekijän voimin.

Yksikköön rekrytoidaan uusia ihmisiä. Vuoden lopussa RSA:n arvioidaan työllistävän yli 700 ihmistä.

Vuoden 2016 lopussa 70 prosenttia työntekijöistä oli kokoaikaisia ja 30 prosenttia osa-aikaisia. Jatkossakin valtaosa henkilöstöstä on kokoaikaisia, vaikka lähiaikojen rekrytoinneissa osa-aikaisten osuus korostuu.

Se, ettei asiakasta tavata kasvokkain, mahdollistaa useampia asiakaskohtaamisia päivässä.

RSA:n asiakaspalveluaika on Nordea 24/7:ssä kellon ja vuoden ympäri. Online-verkostossa palvellaan arkisin 8–20 ja lauantaisin 10–16.

Henkilöstön työajat Suomessa ovat Nordea 24/7:ssä arkisin 7.15–22.15 ja Onlinessa arkisin 7.45–20.15, lauantaisin molemmissa klo 9.45–16.

”Toivottavasti Nordea perustaisi uusia työpaikkoja

sinne, missä osaavat ihmiset

jäävät ilman työtä. Nykytekniikalla

tämä on mahdollista.”

Nordea 24/7:n Banking Advicer Dan Forsström kertoo saaneensa työhön erinomaisen valmennuksen.

8 Nousu 1•2017

NOUSUSSA

Edustajiston kevätkokousNousun edustajiston kevätkokous pidetään 23.–24.5.2017 Van-taalla. Kokouksessa edustajisto käsittelee ja päättää sääntö-määräisistä asioista. Asialistalla on mm. vuoden 2016 toiminta-kertomus ja tilinpäätös sekä työehtosopimustoimikunnan valinta.

Kokoukseen osallistuu edustajiston varsinainen jäsen. Hänen ol-lessaan estynyt kokoukseen osallistuu hänen henkilökohtainen va-rajäsenensä. Aikataulu ja asialista lähetetään edustajiston jäsenil-le lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautumiset kokoukseen tulee tehdä NOORA-palvelun kautta 28.4.2017 mennessä. ■

Esimiehet ja asiantuntijat matkasivat VilnaanJoukko nousulaisia esimiehiä ja asiantuntijoita ympäri Suomea matkusti Liettuaan 20.–22.1.2017. Iloisen porukan seminaari-matkan kohteeksi oli valittu Liettuan historiallinen pääkaupunki Vilna. Asiaohjelman lisäksi ohjelmassa oli opastettu kaupunkikä-vely ja rentoa yhdessäoloa verkostoitumisen merkeissä.

Lauantain seminaariosuuden avasi esaslaisten oma neuvot-televa luottamusmies Tiina Rautanen, joka toivoi paikallaolijoi-den vinkkejä ESAS-toiminnan suunnitteluun. Ryhmätöiden myö-tä virisikin vilkas ja antoisa keskustelu.

Seminaarissa kuultiin esitykset Nousun vaikutuskanavista pankissa ja sen ulkopuolella. Puhujina olivat järjestöasiantunti-ja Juha Simell, lakimies Jarkko Kotamäki ja varapuheenjohta-ja Tarja Furuholm.

Vaikka sää Vilnassa oli harmaa, seminaarilaisten hymy ei hyy-tynyt. Syvälliset keskustelut vaikeistakin aiheista kevensivät miel-tä. Verkostoituminen kannattaa ja antaa voimia arkeen. Tyytyväi-set matkalaiset kyselivätkin jo paluumatkan alkaessa, missä ja milloin tavataan seuraavan kerran.

Esimiesten ja asiantuntijoiden jäsenalue ESAS on valtakun-nallinen jäsenalue, jonka jäseneksi voivat liittyä kaikki esimie-sasemassa tai asiantuntijatehtävissä olevat nousulaiset. Lisätie-toja ESAS:n toiminnasta antaa Tiina Rautanen (tiina.rautanen@nordea.com) ja esas@nousu.org. ■

Kaijalle kultaa!Joensuulainen Kaija Pyöriäinen osallistui pankkien Euroopanmestaruuskisoihin eli ns. Interbancario-kisoihin Italiassa.

Kisat järjestettiin jo 57. kerran. Muka-na oli 13 maata ja yhteensä 1 020 kilpai-lijaa. Kisat alkoivat mahtipontisilla avajai-silla sunnuntaina 29.1. Avajaisissa sytytet-tiin olympiatyyliin kisatuli, pidettiin puheet ja järjestettiin hieno ilotulitus.

Nordean joukkueeseen kuului kolmi-senkymmentä kisaajaa Norjasta, Virosta ja Suomesta, sekä maastohiihtäjiä että laskettelijoita.

Pyöriäinen voitti kultaa kaikilla hiihtä-millään kisamatkoilla: viiden kilometrin vapaalla, viiden kilometrin perinteisellä sekä 3x5-kilometrin viestissä.

Nordean joukkue pärjäsi hyvin myös kokonaistilastoissa ollen toiseksi paras maastohiihdossa. Kokonaistilastoissa, las-kettelijat mukaan luettuna, Nordea oli si-jalla seitsemän.

Kaija Pyöriäinen on tuonut Nordeal-le tukun mitaleita pankkien kisoista ai-kaisemminkin. Lue Kaijan haastattelu Nousu-lehdestä 1/2014. ■

Kaija Pyöriäinen tuuletti tottuneesti Italiassa.

9Nousu 1•2017

Nousu täytti 15 vuottaAmmattiliitto Nousu täytti 2. helmikuu-ta 15 vuotta. Juhlan kunniaksi jäsenistöl-le tarjottiin kakkua ja heitä kannustettiin lähettämään kakkuselfieitä. Kuvia tulikin runsaasti, tässä otos niistä. ■

Keskusjärjestösopimusten päättymisellä ei välitöntä vaikutusta rahoitusalalleTyönantajaliittoja edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ilmoitti 15.2. irtisanovansa kaikki keskusjärjestösopimuk-set. Keskeiset asiat kuten luottamusmiesjärjestelmä, yhteis-toiminta ja irtisanomissuoja, on kirjattu rahoitusalan omaan työehtosopimukseen. Näin ollen muutoksella ei ole välittö-miä vaikutuksia rahoitusalan työsuhdeasioihin.

Nousu pitää EK:n päätöstä vastuuttomana ja koko neu-vottelujärjestelmää vaarantavana. ■

Nordea Forum aloitti toimintansaNordealaiset henkilöstöedustajat saavat uuden vaikuttamisareenan, kun Nordea Forum aloitti toi-mintansa 1.1.2017. Uuden yhteistoimintaelimen tarkoitus on mahdollistaa entistä paremmat vaiku-tusmahdollisuudet sekä antaa tietoa muutoksista.

Nordea Forumissa on pohjoismaisten henki-löstöedustajien lisäksi edustus myös muista Nor-dea-maista. Nousua Nordea Forumissa edustavat puheenjohtaja Kari Ahola ja varapuheenjohtaja Tarja Furuholm. ■

10 Nousu 1•2017

NOUSULAINEN

– Kun muutin Vantaalta kerrostalosta tänne, toivoin ettei täällä olisi yhtään naapuria. Onneksi oli yksi, etten ole ihan erakko, Jonna Eerola sanoo.

”Välimatkojen takia pyrimme

joustamaan ja hoitamaan asiakkaiden asiat, vaikka he tulisivat

paikalle ilman ajanvarausta”

Ivalo

Rovaniemi

11Nousu 1•2017

Avannosta asiakaspalveluunLuonto, porot, koiravaljakot, revontulet ja mies. Uusi elämä toi Jonna Eerolan Lappiin.

Minulla oli ajatus, että täällä on ava-rampaa. Tunne, että mikään ei kaadu niskaan, kun katselee tai-

vaanrantaa, Jonna Eerola muistelee. Vantaalta kotoisin oleva Eerola oli käy-

nyt vuodesta 2001 asti Ivalossa, jonne hän muutti pysyvästi tammikuussa 2006 perustaakseen perheen.

– Muistan, miten heräsin öisin katso-maan revontulia. Vuonna 2006 ne olivat erityisen voimakkaita. Ja se yötön yö!

Eerola työskentelee pankkineuvojana ja konttorin luottamusmiehenä Ivalossa. Inarin kunnan suurimmassa taajamassa on vain 3 000 asukasta. Lähes kaikki tun-tevat toisensa jotain kautta. Eerolalta ky-sellään jopa hiihtoladulla työasioista.

– Eilen keskustelin avantosaunassa Nordean tunnuslukusovelluksen asenta-misesta.

Se, että ollaan Lapissa, vaikuttaa työ-hön. Poromiehille on omia valtion tukia ja lainoja, kolttasaamelaisille omat tukensa. Nordea-pankin erityisasiantuntijat istuvat Rovaniemen-konttorilla.

– Olemme tottuneet pärjäämään omal-la porukalla. Kaikki opettelevat tekemään mahdollisimman monipuolisesti kaikkea.

Asiakkaita ei käännytetä oveltaJonna Eerola palvelee henkilöasiakkai-ta pääsääntöisesti ajanvarauksella. Asi-akkaalla voi olla 200 kilometrin matka pankkiin.

– Välimatkojen takia pyrimme jous-tamaan ja hoitamaan asiakkaiden asiat, vaikka he tulisivat paikalle ilman ajanva-rausta.

Saamea työssä ei tarvitse osata. Kie-liä on yhteensä kolme, ja harva niitä kaik-kia osaisikaan. Jonna Eerolan mielestä parasta työssä on asiakkaiden kohtaami-nen kasvokkain.

– Asiakaskunta on osin aika iäkästä. Heille asiat pitää kertoa rauhalliseen tah-tiin ja opastaen. Toki osa heistäkin käyt-tää verkkopankkia ja mobiilipankkisovel-luksia.

Kun Jonna Eerola aloitti pankissa

vuonna 2007, poronlihan myynti oli vie-lä pitkälti käteiskauppaa. Jos asiakas os-ti puolikkaan poron pakastimeensa, po-romies toi setelit pankin konttoriin. Säh-köiseen maksamiseen on siirrytty, kun porotalouksissa on tehty sukupolvenvaih-doksia nuoremmille poromiehille.

Lapissa netti ei tosin ulotu kaikkialle, eivätkä kännykät toimi pienissä sivukylis-sä tai keskellä ei-mitään. Kaikille pitäisi kuitenkin löytää tapa, jolla asiat hoituvat.

Jos etelässä lakkautetaan pankin konttori, seuraavaksi lähin on kuitenkin aika lähellä. Kassapalvelut loppuivat Iva-losta vuonna 2014.

– Lähin käteiskonttori on nyt 300 kilo-metrin päässä Rovaniemellä. Ivalossa on kuitenkin uusi talletusplus-automaatti, ja käteisen tarve on vähentynyt täälläkin.

Nousulaisten asiallaJonna Eerola aloitti Nordeassa äitiysloman sijaisena vuonna 2007 ja jäi taloon.

– Konttorinjohtaja soitti minulle kotiin ja kysyi, tulenko töihin. Olin käynyt kysele-mässä töitä monesta paikasta, ehkä hän oli kuullut siitä.

Eerola on koulutukseltaan artesaa-ni-ompelija. Hän työskenteli aiemmin kau-pan alalla, muun muassa shop controlle-rina Hennes&Mauritzilla Itäkeskuksessa Helsingissä ja R-kioskin esimiehenä. Työn pankissa hän on oppinut tekemällä.

– Työnantaja on työn ohella koulutta-nut, ja onhan pankkityökin nykyään osit-tain myyntityötä.

Ivalon konttorissa työskentelee viisi henkilöä. Esimiehet ovat Rovaniemellä, samoin pankkilakimies.

Pankin koulutukset järjestetään Ro-vaniemellä, jonne talvikeleillä ajaa autol-la neljä tuntia. Tai sitten ne ovat Oulussa, jonne matka kestää yli kuusi tuntia. Täs-tä asiasta Eerola on halunnut vähän he-rätellä muita.

– Käytämme matkaan omaa aikaa. En olisi H&M:llä työskennellessäni uskonut, että joskus vielä lähtisin aamuyöllä köröt-telemään 400 kilometriä koulutukseen.

– Pohjoisessa välimatkat ovat pitkiä, ja se on luonnollinen osa täällä asuvan elämää.

Jonna Eerola on Nousun edustajis-ton varajäsen. Myös tasa-arvotoimikun-taan hän tuo pohjoisen Suomen ja pien-ten konttorien näkemystä.

– Luottamusmiehenä olen omaksunut sen roolin, että ensin me henkilöstönä pu-humme asioista, ja sitten minä esitän ne esimiehelle.

Kaikkia moikataanJonna Eerola asuu 10-vuotiaan tyttärensä kanssa Veskoniemen kylässä Inarijärven rannalla, jonka maisemat ovat tuttuja Loi-rinuotiolla-sarjaa seuranneille. Elämä Iva-lossa on rauhallista ja väljää.

Ivalosssa on kaikki tarvittavat palve-lut, Jonna Eerola sanoo.

– Onhan täällä paljon tapahtumia ja kulttuuriakin, mutta itse en ole koskaan ollut kulttuuririennoissa juoksija.

– Olen ulkoilmaihminen ja ennemmin hiihdän, käyn avannossa, kelkkailen ja pil-kin kelkkareissuilla järven jäällä.

Jonna Eerolan kodin ranta Veskonie-messä on matala. Eerola ui siinä vapusta marraskuun alkuun asti. Inarijärvi on ke-sälläkin vain 14-asteinen.

Kesällä Eerola pyöräilee 1–3 kertaa viikossa työmatkansa, 20 kilometriä yh-teen suuntaan.

– Täällä tervehditään kaikkia, ja vä-hänkin tutummalta kysytään kuulumiset. Se on mukava tapa, Jonna Eerola kertoo.

– Aluksi oli outoa, että autolla ajaes-sakin pitää katsoa vastaantulevien auto-jen sisälle, kuka siellä on. Nyt kun huomi-oin ympäristöä tarkemmin, olen myös Van-taalla Jumbossa käydessäni nähnyt paljon enemmän tuttuja kuin aiemmin.■

Marjo Mikolakuva Juha Kauppinen

12 Nousu 1•2017

KANSAINVÄLISYYS

Tulista ruokaa ja solidaarisuutta NepalissaPääluottamusmies Paula Hopponen kävi marraskuussa Nepalissa tutustumassa Palvelualan järjestäytymisen kehittämiseen liittyvään hankkeeseen.

29.11.2016Lähdin SASK:in kansainvälisen toiminnan suunnittelijan Anna Perttulan kanssa matkaan. Lento Delhiin lähti tunnin myö-hässä, mutta sujui sitten nopeasti. Delhin transit-palvelutiskillä arvuuteltiin matkata-varakuiteissamme olevia numeroita. Lauk-kujen pitäisi mennä suoraan Kathman-duun, saa nähdä, miten käy.

Terminaalissa seuraamme liittyi Manoranjan ”Mano” Pegu, SASKin koor-dinaattori Intiassa, Nepalissa ja Bangla-deshissa.

Lennolla Kathmanduun tutustuimme mausteiseen ruokaan. Tuloaulassa meitä odotti mies Anna, Paula and Pegu -kylttei-neen. Pääsimme hotellille ilman kolhuja vasemmanpuoleisen liikenteen sekamels-kassa autolla, jossa ei ollut turvavöitä.

Majoituttuamme lähdimme Manon opastamana vanhaan kaupunkiin. Teki tiukkaa mahtua kulkemaan ahtailla kujil-la, jotka olivat täynnä moottoripyöriä ja vä-hän autojakin.

Hotelliin päästyämme kaaduin sän-kyyn. Piti kuroa aikaeroa kiinni, jotta jak-samme huomisen ohjelman.

30.11.2016 Suomen suurlähetystössä tapasimme eri-tysasiantuntija Pekka Seppälän ja vesi-huoltoa koskevan kehityshankkeen asi-antuntijan Jukka Ilomäen. Pekka kertoi kehityshankkeiden tukemisen vaikeutu-neen, kun Suomi leikkasi lähetystön mää-rärahoista kolmanneksen. Mano ja Anna kertoivat ammattiliittojen työstä Nepalin yhteiskunnan rakentamisessa ja sosiaali-turvan kehittämisessä.

Sitten menimme ITC-alan ja finanssi-sektorin ay-koulutustilaisuuteen, joka oli osa Nousun tukemaa SASKin ja UNIn pro-jektia. Lounaan jälkeen tapasimme Joint Trade Union Coordination Centressä liit-tojen johtoa. JTUCC:n alla monen eri alan keskusliitot pyrkivät yhdessä vaikutta-maan työlakeihin. SASK on tukenut yhte-näistämishanketta.

Myöhemmin tutustuimme upeaan temppeli- ja palatsialueeseen. Temppelis-sä Kumari-jumalatar istui ikkunan ääressä ja ihmiset rukoilivat. Kumari on tyttö, joka valitaan jumalattareksi noin 7-vuotiaana.

Löysimme myös ihanan huivikaupan ja opimme, että kashmir tehdään vuohen parrasta ja kaulan alueen villasta ja pash-mina vuohen mahanalusvillasta. Annan kanssa suurin piirtein sekosimme, olisi tehnyt mieli ostaa vaikka mitä.

Illallisella tapasimme jatko-opintojaan miettivän nuoren lakinaisen. Häntä kiin-nosti kansainvälinen ihmisoikeuslainsää-däntö. Ajattelin, että sitä voisi opiskella vaikka Suomessa. Mutta mitenkähän se onnistuu, kun EU:n ulkopuolisille määrät-tiin isot lukukausimaksut?

1.12.2016Aamulla menimme Maailman Luonnon-säätiön (WWF) toimistoon. Liikenne oli hirvittävää, motoristit puikkelehtivat mi-ten sattuu.

WWF:ssä tutustuimme Decent work, Healthy Environment -projektiin, jossa SASK on mukana. WWF:n edustaja ker-toi, että heillä oli kovasti epäluuloja yh-teistyöstä hankaliksi luulemiensa ammat-tiliittojen kanssa. Projekti oli avannut sil-mät, ja yhteistyö oli tuloksellista.

WWF tarjosi nepalilaisen herkkulou-naan, jonka jälkeen vuorossa oli SASKin ja JTUCCn keskustelutilaisuus. Siellä käsi-teltiin ajankohtaista sosiaaliturva- ja työ-lainsäädäntöuudistusta. Paikalla oli noin 40 liittojen edustajaa. Työministeri ja kuu-si kansanedustajaa puhuivat, ja heille ker-rottiin ay-liikkeen kannat järjestäytymisva-pauden ja lakko-oikeuden merkityksestä. Nepalin työministeri näytti hauraalta van-hukselta, mutta pää pelasi kuin partaveit-si.

Päivällisellä eräs mies kertoi käyneen-sä Helsingissä. Hän ihmetteli kylmää sää-tämme ja runsasta perunoiden syömistä. Kerroin, että kyllä Suomessa joskus on lämmintäkin, ja että meillä kasvatetaan perunoita, mutta riisi pitää tuoda kaukaa.

Hotellilla luin Lea Solaluodon onnitte-luviestin: minulle on myönnetty Valkoisen ruusun kunniamerkki! Mielestäni se kuu-luu kaikille nousulaisille. Mano, Anna ja minä nostimme sen kunniaksi maljat.

”Hotellilla luin onnitteluviestin:

minulle on myönnetty

Valkoisen ruusun kunniamerkki! Mielestäni se

kuuluu kaikille nousulaisille.”

13Nousu 1•2017

2.12.2016Aamulla alkoi kaksipäiväinen Finanssi- ja ICT -sektorien järjestäytymisprojektin arviointiko-kous. Paikalla oli 31 henkilöä, joista kolme Bangladeshistä.

Kuulimme, että Nepalin yliopistossa ei ole oppituolia työelämän suhteista. Niistä asioista päättäjillä on huonot tiedot, eikä kukaan oikein haluaisi ryhtyä työministe-riksi. Yhdessä ihmeteltiin myös norjalais-ta Telenoria, joka kohtelee työntekijöitään huonosti Bangladeshissa.

Kerroin Noususta ja Suomesta. Kuu-lijat olivat kiinnostuneet luottamusmies-verkostosta, edunvalvonnasta ja Suomen sosiaaliturvasta, erityisesti lasten synty-mään ja kasvatukseen liittyvistä asioista. Aika loppui kesken kysymystulvan.

Lounaan jälkeen tutustuimme yksityi-seen nepalilaiseen Mega-pankkiin. Henki-löstö oli perustanut SASKin ja UNIn tuella järjestön, ja nyt noin 80 prosenttia työnte-kijöistä on järjestäytynyt. Pankin pääjoh-taja Anil Shah kertoi kannattavansa ay-lii-kettä, kunhan sillä ei ole puoluepoliittisia tavoitteita. Hän oli nostanut Megan maan ykköspankiksi teemanaan people first: kun työntekijöillä on asiat kunnossa, se heijastuu asiakaspalveluun ja tulokseen. Pyysin pääjohtajaa vierailulle luennoi-maan tästä asiasta.

Ennen illallista kävimme Fair Trade -kaupoissa, joista löysimme tauluja, tee-tä, joulukuusenkoristeita ja koruja.

Kuulin Bangladeshin edustajilta, että työnantaja oli kieltänyt delegaation ainoaa naista osallistumasta tälle matkalle. UNIn vir-kailija oli taivutellut yritykseltä luvan, mutta aviomies oli estänyt vaimonsa lähdön.

3.12.2016Lauantaina kävimme läpi projektin tuloksia Nepalissa ja Bangladeshissa. Täytyy nostaa hattua, miten paljon on hankittu aktiiveja ja rivijäseniä. Vielä on kuitenkin paljon tehtä-vää. Anna Perttula esitteli SASKia.

Lopulta jätimme hyvästit uusille ys-tävillemme ja suuntasimme lentokentäl-le ja kotimatkalle. Olipa antoisa ja avarta-va matka. Anna oli mitä mukavinta matka-seuraa ja Mano sekä paikalliset ystäväm-me huolehtivat meistä erittäin hyvin. ■

teksti ja kuvat Paula Hopponen

Lue koko juttu osoitteesta www.nousu.org.

Nepal oli oikea shoppailijan paratiisi. Anna ja Mano.

Upealla temppeli- ja palatsialueella paikkailtiin maanjäristyksen jälkiä, mukana oli myös ulkomaisia vapaaehtoistyöntekijöitä.

Mikä on SASK?Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suo-malaisen ammattiyhdistysliikkeen kehi-tysyhteistyö- ja so-lidaarisuusjärjestö. Sen tavoitteena on vähentää köyhyyttä vahvistamalla paikallis-ta ammattiyhdistysliikettä kehittyvis-sä maissa.

SASKilla on käynnissä yli 60 kehitysyhteistyöhanketta Aasiassa, Afrikassa ja Latina-laisessa Amerikassa. SASKiin kuuluu 36 jäsenjärjestöä ja noin 1,7 miljoonaa suomalaista.

14 Nousu 1•2017

URA

”Vaatteet ovat ensimmäinen asia, johon ihminen yrityksen edustajan tavatessaan kiinnittää huomion. Ne ovat brändi- viestintää.”

15Nousu 1•2017

Vaatteet viestivät vahvastiYhä visuaalisemmaksi muuttuvassa maailmassa työpukeutumisella on suuri merkitys. Pukukoodi on enää harvassa työssä, mutta tietty määrä vaatepuhetta voisi olla työpaikoilla hyödyksi.

Sveitsiläispankki UBS julkaisi loppu-vuodesta 2010 43-sivuisen kirjasen, jossa se antoi henkilöstölleen tyyli-

ja pukeutumissuosituksia. Ohjeet olivat yk-sityiskohtaisia: naisten tuli muun muassa käyttää vain ihonvärisiä alusasuja, ja näyt-täviä koruja tai värillisiä rakennekynsiä ei suositeltu. Miesten odotettiin valitsevan sol-mion, joka sopii kasvojen luustoon, ja vält-tävän liian värikkäitä silmälasinsankoja.

Syntyi pieni mediakohu. Pankki sai niin paljon kritiikkiä, että päätyi pian lieventä-mään ohjeitaan.

Mutta sanoiko UBS:n tyyliopas vain ää-neen sen, mitä muissakin yrityksissä aja-tellaan? Tuoreet tutkimukset osoittavat, et-tä esteettisen työn – siis kaikenlaisten ul-koisten seikkojen – merkitys kasvaa kaikil-la aloilla.

Alan sisällä yhdennäköisyyttäIlman pukukoodiakin monilla aloilla pukeu-dutaan varsin yhtenevästi. Optikon tulee näyttää asialliselta ja muodinmukaiselta, jotta hän kelpaa silmälasiostajalle maku-tuomariksi. Opettajan vaatevalintojen taas tulee kestää oppilaiden kriittistä katsetta koko päivän ajan.

Suomen Akatemian WeAllFinland-hank-keessa toimiva dosentti Mira Karjalainen tutkimusryhmineen on tutkinut monikan-

sallisten asiantuntijayritysten henkilös-tön tyyliä. Kävi ilmi, että niissäkin pu-keudutaan samantapaisesti jopa maas-ta riippumatta.

– Tämä on mielenkiintoista, koska tutkimamme henkilöt eivät olleet suo-raan tekemisissä asiakkaiden kanssa ja tekivät aivotyötä, joka ei ole mitenkään kiinni ulkonäöstä, Karjalainen toteaa.

Asiantuntijayrityksissä naisilla oli ajanmukaiset jakkupuvut, siistit ja neut-raalisti värjätyt hiukset, hillityt korut, hoi-detut kynnet ja korkokengät, miehillä pu-vut ja solmiot.

Rekrytoinnissa tuttu on turvallista Yksi selitys tyylin yhtenäisyydelle on ny-kyaikainen rekrytointi. Yritykset käyttä-vät rekrytointikonsultteja, joille on oman maineensa tähden tärkeää löytää asiak-kailleen mahdollisimman takuuvarma tyyppi.

– Silloin on loogista valita sellainen, joka muistuttaa tyyliltään firmassa jo työskenteleviä, sanoo rekrytointikonsult-tien tuntumaa hyvästä tyypistä tutkinut kulttuuriantropologian lehtori Taina Kin-nunen Itä-Suomen yliopistosta.

Pukeutuminen ja tyyli ovat kuitenkin hiukan piilossa olevia perusteita työhön-ottopäätöksille. Rekrytointikonsultitkaan »

16 Nousu 1•2017

eivät aluksi myöntäneet Kinnuselle niillä olevan vaikutusta.

– Tarkempi kysely kuitenkin paljas-ti, että huomiota herättämätöntä pukeu-tumista ja neutraaliutta arvostettiin. Jos hakijan tyylissä on jotakin persoonallista, esimerkiksi voimakkaita värejä tai tatuoin-ti, se pitää konsulttien mielestä pystyä lu-nastamaan, Kinnunen selittää.

– Silloin on oltava vaikkapa ylivertai-set sosiaaliset taidot.

Tyylitaju on taitoaMira Karjalainen tutkimusryhmineen tul-kitsi, että asiantuntijayritysten henkilöstö halusi viestiä hillityllä ulkonäöllä luotetta-vuutta: kun pidän ulkonäköni huoliteltuna, osaan hoitaa myös työni.

– Poliittisissa johtajissakin näkyy, et-tä nykyään sporttisuutta ja ulkoista itses-tä huolehtimista arvostetaan. Voi kuiten-kin kysyä, vievätkö urheilu ja ulkonäöstä huolehtiminen aikaa työelämän kannalta oleellisemmilta asioilta, kuten asiantunte-muksen kehittämiseltä, Karjalainen pohtii.

Taina Kinnunen muistuttaa, että rekry-tointikonsulttien toivoma ”neutraali pu-keutuminen” ei ole mitenkään taivaalta tipahtanut käsite. Sen taustalla on tark-ka kulttuurinen koodi, johon vaikuttavat monenlaiset ihanteet. Muslimin huivi he-rättää täällä huomion, vaikka jossakin muualla se olisi täysin neutraali asuste.

– Huomaamattoman bisnestyylin tun-nistaminen on sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, Kinnunen sanoo.

Hänestä olisi kaikkia kohtaan reilum-paa, että pukeutumiseen liittyvät vaati-mukset tiedostettaisiin ja sanottaisiin ää-neen. Silloin ne jouduttaisiin myös perus-telemaan.

– Nyt syrjintä esimerkiksi painon tai etnisyyden perusteella on laitonta, mutta sitä tapahtuu koko ajan, hän toteaa.

Vaatteet ovat brändiviestintää Vaatevalmentaja Outi Pakarinen Kude Design Oy:stä tietää, että työtyyliin liitty-vät asiat eivät ole ihmisille selviöitä. Hä-nen asiakkaansa pohtivat usein, millaista

on hyvä työpukeutuminen.– Meidän kaikkien on joka päivä pu-

keuduttava, joten vaatteista puhumista on turha leimata pinnallisuudeksi, Paka-rinen sanoo.

– Vaatteet ovat ensimmäinen asia, jo-hon ihminen yrityksen edustajan tavates-saan kiinnittää huomion. Ne ovat brändi-viestintää, hän muistuttaa.

Vaatevalmentajan mielestä ylipukeu-tuminen on aina parempi kuin alipukeu-tuminen – etenkin työhaastattelussa. Sii-hen hän vinkkaa valmistautumaan yrityk-sen markkinointimateriaaleja tutkimalla.

– Jos siellä näkyy samantyyppisissä tehtävissä työskenteleviä, katso, miten he ovat pukeutuneet. Pukeutumiskoodiin perehtymällä osoitat, että kunnioitat vas-tapuolta ja olet tosissasi.

Pakarisen mielestä tärkein tyyliasia liittyy kuitenkin siihen, miten ihminen vaatteensa kantaa.

– Hyvä ryhti ja hymy vaikuttavat eniten yleisvaikutelmaan, hän muistuttaa.

Vaatevarasto kuntoonOuti Pakarisen vinkki on, että työpuvusto kannattaa laittaa kerralla kuntoon. Näin säästyy turhalta tuskailulta. Hänen mu-kaansa 11 vaatetta riittää työpuvustoksi, jos kaikki vaatteet ovat laadukkaita ja so-pivat yhteen.

– Puvustoa kootessasi mieti ensin, mi-tä sinä ja edustamasi yritys haluatte vies-

tiä. Valitse puvustoon yksi pääväri ja efek-tivärit sekä se, minkä väristä metallia käy-tät asusteissa, hän neuvoo.

Niitä, joille oma vaatevarasto aiheut-taa epävarmuutta, Outi Pakarinen neuvoo suosimaan harmonisia väriyhdistelmiä ja laadukkaita vaatteita sekä käyttämään si-litysrautaa ahkerasti. Jos työminän tavoit-teena on helppo lähestyttävyys, sinisen, ruskean ja harmaan sävyt toimivat parem-min kuin musta.

– Kovat ja aggressiiviset värit, syvät kaula-aukot ja boheemit röyhelöt vievät ajatukset liikaa pois asiantuntemuksesta eivätkä yleensä viesti yrityksen sanomaa, hän sanoo.

Pakarisen mielestä oma persoonalli-nen tyylikin mahtuu työpaikalle, mutta si-tä kannattaa toteuttaa pienesti. Jos perus-puvusto on laadukas ja ajaton, se kestää yksityiskohdilla leikittelyn.

– Korvakoruilla, kellolla ja kengillä voi jo tehdä paljon. Ehkä kauluksen sisäpuoli voi olla kukkakuosia. ■

Laura Pörstikuvat Pixhill

Lähteenä käytetty teosta Ruumillisuus ja työelämä. Työruumis jälkiteollisessa ta-loudessa (toim. Jaana Parviainen, Taina Kinnunen & Ilmari Kortelainen). Vastapai-no 2016.

”Kovat ja aggressiiviset värit, syvät kaula-aukot ja boheemit röyhelöt vievät ajatukset pois asiantuntemuksesta.”

Tärkeää on se, miten ihminen kantaa vaatteensa. Hyvä ryhti ja hymy vaikuttavat eniten yleisvaikutelmaan.

»

17Nousu 1•2017

Tällä palstalla vieraileva kirjoittaja esittää omia mielipiteitään.Kirjoitus ei välttämättä edusta Nousun kantaa.

Vuosi 2017 on Nousussa tasa-arvon vuosi. Liittonne tasa-arvokouluttajana annan teille koko teemavuoden kestävän oppimistehtävän, joka on selkeä ja simppeli: Kerro palkkasi ja kysy kaverilta!

”Kerrotko mulle, paljonko saat palkkaa?”

Menetelmä on varhaislapsuudes-ta tuttu: ”Näytä mulle, niin mä näytän sulle” tai vaihtoehtoises-

ti ”Kerro mulle salaisuus, niin mä kerron sulle”. Kyse on luottamukseen perustu-vasta vaihtamisesta ja siitä, että kumpi-kin asettuu samaan asemaan: nousulai-seksi, joka haluaa murtaa palkkasalaisuu-den ja edistää omilla teoillaan ja sanoil-laan palkkatasa-arvoa.

Vastaisitko, jos työkaverisi kysyisi: ”Paljonko saat palkkaa?” Kertoisitko sa-malle henkilölle, jos hän kysyisi, mitä teit viikonloppuna, mitä ruokia laitoit, kävit-kö hiihtämässä? Saattaisitko jopa mai-nita, että vietit illan ravintolassa ystävien kanssa ja tuli nautittua lasillinen liikaa? Mikä siinä on, että saatamme jakaa puo-litutun työkaverin kanssa yksityiselämäm-me asioita ja joskus jopa noloja juttuja, mutta emme puhu palkoista?

Tieto on valtaa ja palkkatiedot ovat palkkavaltaa. Palkkatietojen avaamisen sijaan työnantajapuoli puhuu mielellään palkkatietämyksen lisäämisestä suoma-laisilla työpaikoilla. Palkkatietämys ei kui-tenkaan ole vain yksilöstä kiinni. Palkka-tietämys on pikemminkin ryhmän ominai-suus, joka voi kehittyä vain sellaisessa ympäristössä, jossa palkkauksen perus-teet sekä palkitsemisjärjestelmän käytän-nön soveltaminen ja sen tulokset – palkat – ovat avoimia.

Se, että hallitsee muodollisen palk-katietämyksen aakkoset eli tietää, miten palkkauksen perusteet määräytyvät työ-ehtosopimuksessa ja yrityksen palkkapo-litiikassa, ei vielä kerro paljoakaan siitä, millaisia palkkoja työpaikalla todellisuu-dessa maksetaan. Palkkatasa-arvon ja reiluksi koetun palkkauksen kannalta on

KOLUMNI

ensiarvoisen tärkeää pystyä arvioimaan, onko oma palkka oikeudenmukainen ver-rattuna toisten samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkoihin.

Meidät on opetettu vaikenemaan pal-koista osana sekä oletettua suomalaista kulttuuria että oikeaa tapaa olla työpai-kalla. Tämä oppi on kuitenkin tullut tiensä päähän. On aika oppia puhumaan palkois-ta. Tämä ei tule olemaan helppoa, sillä palkan ajatellaan kertovan yksilön arvos-ta ja kyvyistä. Kukaan ei halua tunnus-tautua vähemmän arvokkaaksi kuin toi-nen tai osoittautua epäonnistuneeksi pitä-mään huolta palkkakehityksestään. Mut-ta jos ajattelisimme, että palkka ei kerro ihmisen arvoa, eikä palkan suuruus ole kiinni yksilön suoriutumisesta tai taidois-ta neuvotella itselleen suurempi palkka?

Samapalkkaisuudesta väitellyt tut-kijakollegani Paula Koskinen Sandberg on sanonut, että palkat rakentuvat pitkän ajan kuluessa muodostuneista käsityksis-tä tehtävän ja sen tekijän arvosta, ja palk-kausjärjestelmät heijastavat näitä suku-puolittuneita tapoja arvottaa työtä. Samal-la ne tuottavat naisille tyypillisen työn ali-arvostamista ja alempaa palkkatasoa kuin miesvaltaisissa tehtävissä.

Palkkatasa-arvon näkökulmasta palk-kaeriarvoisuus pitää ensin tunnistaa, jot-ta se voidaan tunnustaa, ja sitten tehdä asialle jotain. Kun työnantaja ei ole val-mis palkkatietojen yksityiskohtaisempaan avaamiseen, on se työ tehtävä kunkin itse – puhumalla palkoista. ■

Milja SaariKirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkija ja valtio-opin tohtori

Tomi W

esterholm

18 Nousu 1•2017

TYÖHYVINVOINTI

”Mä tiedän, mitä sulle on käynyt”

Surun keskellä yksi haluaa palata nopeasti töihin, toinen ei jaksa. So-siaaliselle voi olla raskasta olla yk-

sin kotona ja työnteko olla voimaannut-tava kokemus.

Uskontotieteilijä Mari Pulkkisen mie-lestä parasta olisi kuunnella surevaa ja kunnioittaa hänen toiveitaan. Pulkkinen on tehnyt väitöstutkimuksen suomalais-ten kokemuksista läheistensä menettä-misestä.

Miten työpaikalla pitäisi kohdata su-reva?

– Pahinta on, jos asia sivuutetaan ko-konaan ja ollaan kuin mitään ei olisi ta-

pahtunut, Pulkkinen sanoo. Hän kehottaa kohtaamaan surevan

rohkeasti ja osoittamaan, että tietää me-netyksestä.

Suomalaisille surevan kohtaaminen on vaikeaa. Työkaverit saattavat ottaa etäisyyttä, jotta surevaa ei tarvitsisi koh-data: he ovat eläviä muistutuksia elä-män rajallisuudesta ja siitä, että sama voi tapahtua myös itselle. Tämä pätee myös työpaikan menettämiseen.

– Irtisanomistilanteissa voi tulla myös häpeän tunne, miksi minä sain pi-tää työni mutta toinen ei.

Menetys kulkee mukana loppuelämänIhmiset surevat läheisen kuolemaa, kos-ka tämä on ollut rakas ja suru on rakkau-den hinta, mutta myös vaikeiden ja han-kalien ihmissuhteiden katkeaminen ai-heuttaa isoja tunteita.

– Menetys saatetaan kokea jopa suu-remmaksi, jos suhde ei ole ollut niin lä-heinen. Jos itselle etäinen vanhempi kuolee, surraan sitä, mistä jäätiin paitsi.

Suru ajatellaan usein prosessiksi, jo-ka täytyy läpikäydä ja josta pitää selviy-tyä. Kun menetys tulee riittävän lähelle, surevalle avautuu kuitenkin aivan uuden-lainen näkökulma asiaan.

– Lapsensa menettäneelle on absur-di ajatus, että suru olisi työ, joka tulee tehdä. Menetetty lapsi kulkee mukana koko loppuelämän.

Fraasit eivät tuo lohtuaSurevat eivät kaipaa korulauseita tai fraaseja.

– Jo se riittää myötätunnoksi, että asettaa käden toisen olkapäälle ja sa-noo ”mä kuulin ja olen pahoillani”.

Surua ei voi selittää pois. – Ihmiset eivät odota, että toinen voi-

si tuoda jonkinlaisen vihoviimeisen loh-dun. Päinvastoin monia ärsyttää se, että yritetään keksiä jotain, jonka takia mur-he olisikin vähän pienempi esimerkiksi sanomalla, että ”olihan hän jo iäkäs”.

Vaikka iäkkään ihmisen kuolema olisi luonnollinen, ei se pyyhi menetys-tä pois.

Vielä pari sukupolvea sitten lähes jo-kaista saattoi lohduttaa sanomalla ”tai-vaassa te sitten tapaatte”.

– Nykyään tämä melkein useammin

Anna surevalle mahdollisuus tulla kohdatuksi, mutta älä tyrkytä lohtua.

19Nousu 1•2017

Työterveys tukee kriiseissä

”Irtisanomistilanteissa voi tulla myös häpeän tunne, miksi minä sain pitää työni mutta toinen ei.”

Työterveyteen voi ottaa aina yhteyttä, kun kokee tar-vitsevansa apua.

– Me olemme tukena eri elämänvaiheissa ja -tilan-teissa, vastaava työterveyshoitaja Marita Pulkkinen Nordean työterveydestä sanoo.

Työterveyshoitaja on useimmiten ensikontakti kriisin kohdatessa.

– Hän kuuntelee, arvioi avun tarpeen ja konsultoi tarvittaessa työterveyslääkäriä tai -psykologia.

Akuutissa surutilanteessa henkilö voi käydä tu-kikeskusteluja sekä työterveyshoitajan että lääkärin kanssa. Joskus myös muutama käynti työterveyspsy-kologin vastaanotolla voi auttaa.

Usein jo se helpottaa, että on ulkopuolinen taho, joka kuuntelee, Marita Pulkkinen toteaa. Erilaiset menetykset ja luopumiset ovat osa ihmisen elämää.

– Mutta voi olla, ettei henkilöllä itsellään ole kei-noja käsitellä luopumista. Silloin mietimme yhdessä, miten jatkaa eteenpäin.

Nordeassa on oikea-aikaisen välittämisen mallin

toimintaohjeet työhyvinvoinnin tukemiseksi. – Joissain elämän kriisitilanteissa esimiehen

kanssa voidaan miettiä yhdessä työkykyä edistäviä ratkaisuja sekä suunnitella mahdollisia työjärjestely-jä ja tukikeinoja.

Joskus tilanne voi olla sellainen, että sureva ei ole työkykyinen. Tällöin työterveyslääkäri arvioi hoidon tarpeen.

Myös irtisanomistilanteessa työterveyteen voi ottaa yhteyttä.

– Irtisanottu voi tuntea vihaa, kiukkua ja jopa epätoivoa. Hänen kanssaan käydään läpi tunteita, ajatuksia ja etsitään keinoja, miten jatkaa eteenpäin, Marita Pulkkinen kertoo.

– Yt-prosesseissa mietimme, olisiko tarvetta työyhteisön yhteiselle keskustelutilaisuudelle, jossa työterveyshoitaja ja tarpeen mukaan myös työter-veyspsykologi voivat olla mukana ja henkilöt poru-kan kesken purkaa tilanteen aiheuttamia tunteita.

loukkaisi kuin lohduttaisi. On tärkeää muistaa, että maailman-

kuvia on monia. Suomessa ihmisten kohtaaminen inhimillisellä tasolla on kulttuurista riippumatta kuitenkin sa-manlaista.

– Aina on turvallista kysyä, että ”mi-ten sä voit”. En ole koskaan tavannut ih-mistä, joka olisi tästä loukkaantunut.

Älä sysää toisen surua syrjäänIhmiset pelkäävät, että he sanovat sure-valle jotain väärää. On helpompi olla hil-jaa.

– Kyse ei ole siitä, että ihminen olisi tö-kerö, ilkeä tai hänellä ei ole empatiakykyä.

Suomessa pitäisi puhua enemmän siitä, minkälaisesta asiasta surussa on kyse surevan näkökulmasta.

– Tosi arvokkaita ovat sellaiset ihmi-set, jotka vielä vuosien jälkeenkin uskal-tavat kysyä menetyksestä.

Suomessa suru halutaan usein kät-keä.

– Tämä on suuressa ristiriidassa sen kanssa, että ihmiset kuitenkin haluavat myötätuntoa.

Se edellyttää, että ilmaisee menetyk-sensä.

– Jos tuntuu vaikealta kertoa itse asiasta työpaikalla, aina voi pyytää esi-miestä viemään viestiä. Hän ja sureva voivat sopia, miten asiasta kerrotaan,

kuka kertoo, kutsutaanko porukka kool-le vai lähetäänkö sähköpostia.

Vaikeneminen on karhunpalvelus kaikille.

– Varsinkin esimies- ja HR-tehtävissä olevat tarvitsivat koulutusta, miten toi-mia. On mahdotonta luoda joka tilantee-seen sopivia sääntöjä, mutta jos on poh-tinut näitä asioita henkilökohtaisella ta-solla uskon, että ihminen löytää sen in-himillisen tavan toimia. ■

Natasha Petrellpiirros Janne Harju

20 Nousu 1•2017

PÅ SVENSKA

Kundbetjäning på distansNordeas kundbetjäning fokuserar i framtiden starkt på digitala rådgivningstjänster. Mer arbetskraft rekryteras hela tiden till den nya funktionen Remote Service and Advice.

När kontorsnätet glesas ut träffar al-lt färre inom Nordea kunderna an-sikte mot ansikte i framtiden. I no-

vember 2016 föddes Remote Service and Advice (RSA) när Nordea 24/7 och On-line-nätverket slogs ihop. I slutet av fjolå-ret hade RSA redan 650 anställda, och fler anställs hela tiden.

– Vi erbjuder rådgivningstjänster, allt från elementär rådgivning till krävande, alltså sådana tjänster som placeringsex-perter ger. Kunden får all service utan att han eller hon behöver bege sig till ett fy-siskt kontor, berättar RSA-direktören Sa-ri Tempakka.

Kunderna tar kontakt per telefon samt via både öppen och krypterad chatt, kund-post, Nordeas öppna webbsidor, Face-book, Twitter och Snapchat. Den största skillnaden jämfört med traditionellt kon-torsarbete består i att kunden och kund-rådgivaren inte längre befinner sig fysiskt på samma plats.

Förändringsbenägna tusenkonstnärerEnligt Sari Tempakka anställer RSA fram-för allt människor som vill leverera kund-upplevelser av högsta kvalitet och är öpp-na för förnyelse och utveckling. Teknisk know-how krävs inte av dem som är nya på området.

– Det viktigaste är viljan att växelver-ka med kunden i en miljö där tempot är

snabbt och den digitala utvecklingen hela tiden är på topp, säger Tempakka.

I framtidens Nordea behövs både ge-neralister och specialister. Trenden inom kontorsnätet är specialisering, medan RSA har siktet inställt på bred kompetens.

– Vi har vissa team som framför allt ägnar sig åt exempelvis chatten. Men ge-nom utveckling av olika färdigheter blir det möjligt för dem som i vanliga fall chattar att vid behov greppa telefonen och vice versa, konstaterar Tempakka.

Deltidsjobb är ett dilemmaNousus ordförande Kari Ahola och vice ordförande Tarja Furuholm är ense om att digitaliseringen och robotiseringen kommer att påverka de framtida arbets-platserna inom finanssektorn.

– Om Nordea vill förbli konkurrens-kraftigt kan den här omvälvningen inte förbises. Det väsentliga är i vilket tempo förändringar genomförs och hur verksam-heten anpassas till förändringarna, säger Ahola.

Enligt Ahola har RSA för tillfället relativt många deltidsanställda. Om allt fler inom kundtjänsten i framtiden jobbar vid RSA i stället för på ett kontor kan deltidsjobban-de enligt honom inte vara lösningen.

– Det går inte att försörja sig på den lön som deltidsanställda inom finanssek-torn har, säger Ahola.

Furuholm och Ahola tycker att RSA:s mål, en homogen skara mångkunniga, är förståeligt från arbetsledningens synpunkt men orealistiskt.

– Med den här lönenivån är det an-tagligen svårt att rekrytera mångkunnigt folk med bred kompetens eller att hålla dem kvar i företaget. På samma gång är det riskfyllt att poängtera enbart tjänstvil-lighet och förändringsbenägenhet vid ny-anställningar. Att vara förändringsbenä-gen betyder också att man är benägen att lystra till bättre löneanbud som konkurren-terna kommer med, säger Ahola.

Arbete närmare arbetstagarnaEftersom arbetet i framtiden inte längre kommer att vara bundet till var kunderna fysiskt befinner sig är det möjligt för ban-ken att överväga var det är vettigt att pla-cera arbetet. Enligt Sari Tempakka finns det ännu inte planer på att exempelvis öka distansarbetet.

Diskussion om arbetstiderna och kontrollen av dem vid distansarbete kom-mer det att bli. Nousu betonar vikten av att jämka samman arbete och privatliv. Exceptionella arbetstider som exempelvis lördagsarbete måste bygga på frivillighet.

Tarja Furuholm hoppas att RSA kan locka till sig kunnig personal som engage-rar sig i Nordea. Dessutom skulle RSA kun-na bredda sin verksamhet på så sätt att arbetet förs närmare arbetstagarna.

– När det traditionella kontorsnätet körs ned så hoppas jag att Nordea ska-par nya arbetstillfällen på orter där kun-nigt folk blir utan jobb. Med dagens tek-nik är det möjligt om bara viljan finns, sä-ger Furuholm. ■

Jenni Meronenbild Nordeaöversättning Heidi Rustanius

”Jag hoppas att Nordea skapar nya arbetstillfällen på orter där kunnigt folk blir utan jobb. Med dagens teknik är det

möjligt om bara viljan finns.”

21Nousu 1•2017

Kundbetjäning på distans ”Det absolut bästa är atmosfären: det är familjärt och sammanhållningen är god här inom kundtjänsten. Och 99 procent av kunderna

är verkligt tacksamma och glada.”

Två identiska arbetsdagar finns inteEn stor del av de anställda inom RSA jobbar del-tid och av dem är många studerande. Omsättnin-gen är stor, och för många nya Nordeaanställda är RSA den första kontakten med företaget. En av dem som för första gången jobbar inom bankvär-lden är Dan Forsström, Banking Advicer vid Nor-dea 24/7.

Forsström jobbade tidigare hos ISS i Vallgård i Helsingfors. Sommaren 2016 började han hos Nordea i samma byggnad. I arbetet ingår kun-dbetjäning i telefon och via chatten. Under loppet av en dag har Forsström 30–60 kunder. Frågorna handlar om allt upptänkligt.

– Kortet har tappats bort, nyckeltalskortet saknas, avbetalningarna på bostadslånet släpar efter eller kunden har frågor om kodappen, räknar Forsström upp.

Forsström berättar att jobbintroduktionen var utmärkt.

– Det har varit verkligt lätt att börja ge råd via luren. Under introduktionen gick vi igenom alla produkter och tjänster och hur man ska bemöta kunderna.

Forsström började som visstidsanställd Service and Advice Agent, men snart blev han fastanställd och befordrad till sin nuvarande post. I tur härnäst står arbetsrotation. Forsström ska jobba i Malm ett tag. De goda avancemangs-möjligheterna lockar honom att stanna kvar inom Nordea.

– Det absolut bästa är atmosfären: det är familjärt och sammanhållningen är god här inom kundtjänsten. Och 99 procent av kunderna är verkligt tacksamma och glada. Man får uppleva härliga stunder i jobbet med kunderna, intygar Forsström.

Sari Tempakka

22 Nousu 1•2017

Tämän lehden ilmestymisen aikoihin on jälleen päättymässä useat vaikeutetut yt-neuvottelut eri liiketoiminta-alueilla. Tänä vuonna Nordeassa on

jo ehditty antaa 62 henkilöä koskevat neuvotteluesityk-set. Vuonna 2016 vaikeutettujen neuvottelujen piirissä oli parin sadan henkilön työpaikat.

Luvut olisivat vielä suuremmat ilman Nousun henki-löstön edustajien aktiivista neuvottelutoimintaa pank-kitasolla. Heidän avullaan on saatu estettyä osa aio-tuista toimista. Lisäksi useilla alueilla on päädytty va-paaehtoisiin henkilöstösiirtoihin yksiköiden ja alueiden välillä.

Konttoriverkostossa neuvotteluiden taustalla on työnantajan näkemys siitä, kuinka asiakaskäyttäytymi-nen voimakkaasti muuttuu tai olisi jo muuttunut, sekä uusien investointien rahoittaminen vähentämällä hen-kilöstöä ja palveluita.

Useissa konttoreissa on kuitenkin pitkiä ja kasvavia jonoja, kun järjestelmien kehittäminen ja niiden toimi-vuus eivät kulje yhtäaikaisesti konttoriverkostossa ta-pahtuvan palvelutarjonnan heikentämisen kanssa. Yh-teistyö ja tiedonkulku eri liiketoiminta-alueilla näyttävät kangertelevan suuresti. Palveluverkoston muutossuun-nitelmista ei tiedoteta eri alueiden kesken, ja henkilö-kunta voi vain ihmetellä, mitä heidän työpaikoilleen tu-levaisuudessa tapahtuu. Keskitetyissä yksiköissä työtä siirretään edelleen Suomesta muihin maihin.

Reiluus puuttuu pankistaVaikeutetut yt-neuvottelut ovat yrityksen kannalta

aina riski. Osaava henkilöstö voi siirtyä muiden palve-lukseen ja työmotivaatio laskea. Yrityksen intressissä pitäisi olla osaavan henkilöstön hyödyntäminen ja työn siirtäminen sinne, missä osaajia on tarjolla. Samoin on huomioitava koulutusmahdollisuudet uusiin tehtäviin, joita Nordeassa on runsaasti avoinna. Tätä viestiä on Nousun toimesta viety työnantajalle pankkitasolla, yk-siköissä ja alueilla.

Suurin merkitys vaikeutetuilla yt-neuvotteluilla on tietenkin niiden kohteena oleville. Jos työnantajan esit-tämin vapaaehtoisin keinoin ei löydetä riittäviä ratkai-suja, voi seurauksena olla henkilökohtainen yt-menet-tely. Tässä tilanteessa jäsen saa Nousun täyden tuen luottamusmiehen välityksellä.

Tilanne ei tunnu reilulta henkilöstön kannalta. Olem-me toteuttaneet kiky-sopimuksen ilman palkankorotuk-sia, ja henkilöstörahastoon saatu voittopalkkio jäi erittäin pieneksi, vaikka pankin tulos oli huikea. Nyt meidän on tärkeää tehdä kaikki työmme näkyväksi johdolle ja nou-dattaa sopimusten mukaisia työaikoja. Kun resurssit ei-vät ole riittävät töiden hoitamiseen työajalla, tulee sen nä-kyä myös johdolle toimitettavissa raporteissa. Jokaisen on raportoitava ylityöt HR Self Services -järjestelmään. Raportoidut ylityöt vaikuttavat suunnitelmiin sinun ja työ-kaverisi työpaikoista. ■

Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.com Anne Matero varapääluottamusmies anne.matero@nordea.com

PAULALTA JA ANNELTA

23Nousu 1•2017

Kari Ahola ordförande kari.ahola@nordea.com översättning Heidi Rustanius

Nordeas personal är hårt trängd men aktieägar-na klemas det med. Nordeas styrelseordföran-de är så fjärmad från de vanliga arbetstagar-

nas dagliga liv att det är lätt att komma med påbud som förintar arbetstagarnas framtid. Jag är visserli-gen inte övertygad om att någonting skulle vara an-norlunda om han fanns på närmare håll.

I bankens samarbetsdelegation får vi varje må-nad ta emot nya framställningar om inledande av försvårade samarbetsförhandlingar någonstans i Fin-land. Personalrepresentanterna ifrågasätter de grun-der som framförs och ber att få siffror och fakta till stöd för motiveringarna. Sådana får vi inte, samar-betslagen medför ingen skyldighet att ge dem. Även om förhandlingsprocessen skulle vara felaktig eller bristfällig har vi möjlighet att bestrida den bara om någon inom banken personligen för sitt eget öde till domstol.

Samarbetslagen har beskrivits som en uppsäg-ningslag. Till stöd för de vackra orden i lagen finns det ingen konkret grund för hur lagens syfte kan nås. Därför har jag välkomnat vår centralorganisation STT-K:s förslag till ändring av lagen.

Nordea kämpade år 2016 med en brant sjunkan-de kundnöjdhet och med sitt anseende. Synligast var ”Panamapappren”. Som jag ser det var de bara isber-gets topp, som det inte är värt att gömma sig bakom.

Nedkörningen av kontorsnätet, några oövervägda uttalanden i offentligheten och den största ägarens uppförande har fått kunderna att ta avstånd från Nordea. När korrigeringsåtgärder vidtas ska åtmins-tone inte de som jobbar inom kundtjänsten anklagas för kundflykten. De har räddat det som räddas kan. Om banktjänsterna för vanliga kunder ersätts enbart med digitala tjänster så blir kundnöjdheten nog inte

Finland 100, Nousu 15 år

bättre. Är det så ägaren vill ha det så låt oss vara up-priktiga. Bäst att inte ljuga för vare sig kunderna el-ler oss själva.

Nordea och dess föregångare har varit en del av näringslivet och kulturen i Finland och av den natio-nella identiteten under hela självständighetstiden. Nu är vi en filial till en svensk bank. Om banken inte har någon annan roll än att vara ägarnas sedelpress som har underordnats målet att öka ägarvärdet så existerar inget genuint samhällsansvar.

Fackförbundet Nousu vill stödja Nordea, dess existens i Finland och dess betydelse för Finland, lan-dets invånare och näringsliv. Låt oss tillsammans vär-na om att samhällsansvaret består och framtiden in-te omintetgör gångna tiders strävanden.

Inom Nousu har år 2017 utsetts till jämställdhet-sår. Målet att jämna ut löneskillnaderna mellan män och kvinnor får inte hamna i skymundan. En lönemo-dell där bara männen inom exportsektorerna beak-tas går inte an. Enligt planerna ska exportsektorer-na få de största löneförhöjningarna varje år. De här förhöjningarna ska utgöra ett tak för de andra sek-torerna.

Finanssektorn är en betydande exportsektor. Nor-dea är en av de största bankerna i Europa. Vi bör va-ra förhandlingsrundans löneledare och utgöra ett tak för de andra sektorerna. På samma gång kan vi vara en förebild när det gäller hur löneskillnaderna mellan könen avvecklas.

Nousu fyllde 15 år i år, Finland fyller 100 år. Båda är vi självständiga och kanske mindre än grannarna men ändå är vi sega och ger inte efter. Vi vill det som är gott och för att nå det målet är vi redo att samar-beta. Många gratulationer till båda två! ■

LEDARE

Holiday Club -lomaetu jäsenille Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (62 m2) vkot 36, 41, 48 350 €/vko vko 52 450 €/vko

Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (70,5 m2) vkot 26, 28, 31 500 €/vko allergiahuoneisto

Himoksen Tähti 4+2:lle (68 m2) vkot 24–28 500 €/vko

Tampereen Kylpylä 2+2 :lle (30,5 m2) vko 32 250 € 4 :lle (60,5 m2) vko 37 250 € 4+2:lle (49–70 m2) vkot 26, 41, 48 300 € vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe) Hakuaika lomaviikoille 23–52/2017, 20.3.– 23.4.2017. Arvonta suoritetaan 25.4.2017.

Hae lomaa www.holidayclub.fi/yrityspalvelu (käyttäjätunnus: nousu ja salasana: hcvaraus) Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400, arkisin klo 9–15

Loma kuten haluat

Nousu-lehti 215x240_022017.indd 1 17.2.2017 10.02