uusi tarastenjärven materiaalien kier- rätyskeskus · ympÄristÖlupahakemus kesäkuu 2019...

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Kesäkuu 2019101011638

Fortum Waste Solutions Oy

Uusi Tarastenjärven materiaalien kier-rätyskeskus

SISÄLTÖ

1 ASIA ................................................................................................................................................ 1

1.1 Luvitettava toiminta .......................................................................................................................... 11.2 Toiminnan aloittaminen muutoksen hausta huolimatta ...................................................................... 11.3 Hakijan esitys jätevakuudeksi ........................................................................................................... 1

2 LUVAN HAKIJA .............................................................................................................................. 2

3 LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET ........................................................................................ 3

3.1 Lupatilanne ...................................................................................................................................... 33.2 Sopimukset ...................................................................................................................................... 33.3 Ympäristövahinkovakuutus ............................................................................................................... 3

4 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET .......................................................................... 3

4.1 Kiinteistö .......................................................................................................................................... 34.2 Sijainti .............................................................................................................................................. 34.3 Maaperä ja kallioperä sekä pohjavedet ............................................................................................. 64.4 Vesistöt ............................................................................................................................................ 64.5 Luonto, luonnonsuojeluarvot ja rakennettu ympäristö........................................................................ 74.6 Ilmanlaatu ........................................................................................................................................ 94.7 Melu ja tärinä ................................................................................................................................. 104.8 Liikenne ......................................................................................................................................... 104.9 Alueen kaavoitus ja maankäyttö ..................................................................................................... 124.10 Rajanaapurit ja muut asianosaiset .................................................................................................... 5

5 KIERRÄTYSKESKUKSEN TOIMINTA ........................................................................................... 14

5.1 Rakentamisen aikataulu ja toiminnan ajankohta ............................................................................. 145.2 Toiminnan kuvaus .......................................................................................................................... 145.3 Lopputuotteet ................................................................................................................................. 165.4 Rakenteet ...................................................................................................................................... 175.5 Kemikaalit, polttoaineet ja niiden varastointi .................................................................................... 185.6 Veden hankinta ja jätevedet ........................................................................................................... 185.7 Hulevedet....................................................................................................................................... 185.8 Liikenne ja liikennejärjestelyt .......................................................................................................... 185.9 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta ............................................................................... 185.10 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ............................................................................................. 195.11 Toiminnan riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet............................................................................ 19

6 PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ JÄTTEET............................................................ 19

6.1 Päästöt ilmaan ............................................................................................................................... 196.2 Päästöt viemäriin ja vesistöön ........................................................................................................ 196.3 Melu ja tärinä ................................................................................................................................. 206.4 Päästöt maaperään ja pohjavesiin .................................................................................................. 206.5 Jätteet ............................................................................................................................................ 20

7 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) JA BEP SOVELTAMISESTA ......... 21

8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN .............................................................................. 22

8.1 Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja terveyteen ............................................................................. 228.2 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön ............................................................................................ 228.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön ............................ 228.4 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset........................................................................................... 23

8.5 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen .......................................................................................... 238.6 Melun ja tärinän vaikutukset ........................................................................................................... 238.7 Vaikutukset liikenteeseen ............................................................................................................... 24

9 TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI ............................................................................... 24

9.1 Käyttötarkkailu ............................................................................................................................... 249.2 Päästötarkkailu .............................................................................................................................. 249.3 Vaikutustarkkailu ............................................................................................................................ 259.4 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus ................................ 259.5 Raportointi ja tarkkailuohjelmat ....................................................................................................... 25

10 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ...................... 26

11 LÄHTEET ...................................................................................................................................... 27

LiitteetLiite 1 VakuuslaskelmaLiite 2Liite 3

KaupparekisterioteAsianosaiset

Liite 4Liite 5

AsemapiirrosMelumallinnusraportti 2019

Maanmittauslaitoksen kartat: ©Maanmittauslaitos 6/2019

Fortum Waste Solutions OyYmpäristölupahakemus

1

1 ASIA

Fortum Waste Solutions Oy hakee ympäristölupaa uudelle Tarastenjärven materiaalien kierrä-tyskeskuksen toiminnalle. Kierrätyskeskuksessa käsitellään vuosittain alle 20 000 tonnia tavan-omaista jätettä. Tavanomainen jäte koostuu kaupan ja teollisuuden sekä rakennusten saneera-uksessa ja rakentamisessa syntyvistä hyödynnettävistä ja kierrätettävistä materiaaleista. Lisäksikeskuksessa otetaan vastaan vuosittain pysyviä jätteitä enintään 35 000 tonnia. Pysyvää jätekoostuu pilaantumattomasta maa-aineksesta ja betoni-, tiili- ja asfalttijätteestä. Pysyvillä jätteilläon tarkoitus korvata neitseellisiä rakennusmateriaaleja esimerkiksi kierrätyskeskusalueen mah-dollisen myöhemmän laajentamisen kenttärakenteiden tekemisessä tai ohjata ne muualla hyö-dynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

Fortum Waste Solutions Oy on osa Fortum-konsernia. Yhtiön toimialana on ympäristönhuoltooheispalveluineen, vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden käsittely, pilaantuneen maaperänkunnostus, jätteiden hyödyntäminen ja loppusijoitus, jätteen määrän vähentämiseen liittyvät pal-velut, energian tuottaminen ja myynti sekä näihin liittyvät toiminnot.

1.1 Luvitettava toimintaToiminta, jolle haetaan lupaa vastaa ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 koh-dan 13f) Muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvajätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista mukaista toimintaa.

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) mukaan kunnan viranomainen ratkaisee kohtien

12b) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muukäsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa

12f) muu kuin a—e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d—g alakohdassa tarkoitettu jäte-lain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossakäsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa mukaiset ympäristölupahakemukset.

1.2 Toiminnan aloittaminen muutoksen hausta huolimattaHakija pyytää ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksen ha-usta huolimatta. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnanaloittaminen on tärkeää hakijalle, koska täten mahdollistetaan olemassa olevien asiakkaiden pa-rempi palvelu ja toiminta on kustannus- ja ekotehokkaampaa. Kierrätyskeskuksen toiminta edis-tää materiaalien kiertoa ja vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää.

Kierrätyskeskuksen alue ei ole luonnontilainen. Alueelta on louhittu kalliota ja nykyään alueellasijaitsee kiviaineksen murskaamo. Alue on kaavoitettu luvanmukaiseen toimintaan eli teollisuus-, varasto- ja jätteenkäsittelyrakennusten korttelialueeksi. Teknisin ratkaisuin voidaan jatkossavaikuttaa keskuksen toiminnasta aiheutuviin päästöihin mikäli mahdolliset valitukset kohdistuvatpäästöihin. Tarvittaessa myös alueelle tuodut materiaalit voidaan kuljettaa pois ja ne voidaankäsitellä hakijan muilla laitoksilla.

Fortum Waste Solutions Oy asettaa toiminnan aloittamiselle vakuuden, jonka määrä on 50 000euroa.

1.3 Hakijan esitys jätevakuudeksiFortum Waste Solutions Oy asettaa toiminnalle vakuuden, jonka määrä on 209 450 euroa. Va-kuuden määrä perustuu arvioon laitoksella varastoitavien jätteiden suurimpiin kertavarastoihin.Laskelmassa on huomioitu vain taloudellisesti negatiivisten jätejakeiden kuljetus- ja käsittelykus-tannukset asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Vakuuslaskelma on esitetty liitteessä 1.


22 LUVAN HAKIJA

Hakija

Fortum Waste Solutions OyPL 18111101 RiihimäkiY-tunnus: 0350017-4Toimialatunnus: Ongelmajätteen käsittely, loppusijoitus ja hävittäminen (38220)

Yhteyshenkilö

Antti TiriPuh. +358 400 475 095Sähköposti: [email protected]


33 LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET

3.1 LupatilanneLaitos on uusi, eikä sillä ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Fortum Waste Solutions Oy:nkaupparekisteriote on esitetty liitteessä 2.

3.2 SopimuksetKierrätyskeskukselle laaditaan sopimukset koskien mm. jätevesien johtamista viemäriin, liitty-mistä sähköverkkoon ja liittymistä kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Kiinteistön omistaa Tampe-reen kaupunki. Fortum Waste Solutions Oy on tehnyt varauksen alueeseen.

3.3 YmpäristövahinkovakuutusFortum Waste Solutions Oy:llä on jatkuva lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus OP Vakuu-tus Oy:ssä, vakuutustunnus 48-01030-6.

4 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

4.1 KiinteistöKierrätyskeskuksen toiminta sijoittuu muodostettavalle kiinteistölle 837-81-8301-3.

Kuva 4-1. Kierrätyskeskuksen kiinteistö merkittynä ilmakuvaan. (Paikkatietoikkuna, 2019)

4.2 SijaintiFortum Waste Solutions Oy:n kierrätyskeskuksen hankealue sijaitsee Kangasalan ja Tampe-reen rajalla, Tarastenjärven alueella. Hankealue on osoitettu sinisellä ympyrällä alla olevassakartassa. Alue sijoittuu valtatie 9:n (Jyväskyläntie) pohjoispuolelle ja hankealueen koillispuolellasijaitsee Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätekeskus. Hankealueen pohjoispuolellakulkee Hyötyvoimankatu ja sijaitsee Tammervoiman hyötyvoimalaitos, joka tuottaa sähköä jalämpöä. Hankealueella toimii tällä hetkellä Tampereen Infra Oy (louhinta ja murskaus). Lisäksi


4hankealueen tontin koilliskulmassa on hiekoitushiekkojen käsittelyallas. Hankealueen länsipuo-lella on Tampereen kaupungin hiekoitushiekkojen käsittelyä ja hylättyjen autojen varastointialue.Hankealueelta Tampereen keskustaan on matkaa noin 12 kilometriä ja noin 9 kilometriä Kan-gasalan keskustaan. Lisäksi valtatie 9:n eteläpuolella on Hämeenkuljetus Oy:n Matkajärven kä-sittelykeskus (mullan, hakkeen ja murskeiden valmistus, tuhkan varastointi ja maa-ainesten vas-taanotto). Lähialueelle on myös suunnitteilla muuta jätteenkäsittelytoimintaa: Kangasalan puo-lella noin kilometrin päässä hankealueesta on vireillä laajaa kierrätyskeskusta koskeva YVA(Tarastenjärven Kiertotalous Oy) ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueen ja valtatie 9:n välissäon vireillä Destaclean Oy:n ympäristölupahakemus koskien jätteen käsittelyä.

Kuva 4-2. Kierrätyskeskuksen sijainti ja muut toimijat alueella. (Paikkatietoikkuna, 2019)

Hankealueen välittömässä läheisyydessa ei ole asutusta. Alueen lähimmät asuinrakennuksetsijaitsevat noin 600 m alueelta kaakkoon ja noin 500 metriä alueesta länteen. Alueenläheisyydessä ei ole loma-asuntoja, kouluja tai päiväkoteja tai muita vastaavia herkkiä kohteita.

Tammervoima

Pirkanmaan jäte-huolto Oy


5

Kuva 4-3. Hankealuetta lähimmät asuintalot ovat noin 600 m kierrätyskeskuksesta kaak-koon ja noin 500 metriä kierrätyskeskuksesta länteen. Hankealue on esitetty siniselläympyrällä. (Maanmittauslaitos, 2019)

4.3 Rajanaapurit ja muut asianosaisetTiedot lähi- ja rajanaapureista sekä muut asianosaiset on esitetty hakemuksen liitteellä 3. Asi-anosaisten rajaus perustuu pääosin melumallinnuksen tietoihin.


64.4 Maaperä ja kallioperä sekä pohjavedet

Kierrätyskeskuksen hankealueeseen kuuluu noin 4 hehtaaria maata. Alue on pääasiassa kallio-ta, jonka korkein kohta on louhittu. Alueen maaperä koostuu hiekkamoreenista. Alueen lähei-syydessä ei ole arvokkaita tai suojeltavia maaperän muodostumia. Hankealue ei sijaitse pohja-vesialueella, eikä sen läheisyydessä ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat 5,8km hankealueesta Kangasalla sijaitseva Kirkkoharju-Keisarinharjun pohjavesialue (vedenhan-kintaan soveltuva) ja 7,6 km etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen sijaitseva Kreetansuon poh-javesialue Tampereella.

Kuva 4-4. Hankealueen maaperäkartta (1:20 000). Hankealue on osoitettu siniselläympyrällä. (Paikkatietoikkuna, 2019). Kalliomaa (maanpeite <1 m) on merkitty punaisellaja hiekkamoreeni oranssilla karttapohjassa.

Hankealue kuuluu Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeeseen. Vyöhykkeellä esiintyy laajasti kiille-gneissiä. GTK:n kallioperäkarttojen (1:200 000) perusteella alueen kivilaji on kiillegneissi.

Kuva 4-5. Hankealueen kallioperäkartta (1:200 000). Hankealue on osoitettu siniselläympyrällä. Alueen kallioperä on kiillegneissiä. (Paikkatietoikkuna, 2019)

4.5 VesistötKierrätyskeskuksen alue sijoittuu Kokemäenjoen vesistöalueelle. Alue kuuluu Näsijärven lähi-alueen (35.311) valuma-alueeseen. Hankealue kuuluu Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideoh-jelman toiminta-alueeseen. Se sijoittuu Kokemäenjoki-Saaristomeri-Selkämeri vesienhoitoalu-eeseen, jonka vesienhoitosuunnitelma on laadittu ajalle 2016–2021. (Rantsi, 2019)


7Tarasten asemakaavan valuma-aluekartan mukaan hankealue kuuluu Näsijärven lähialueen va-luma-alueisiin (2.1 ja 2.2). Hankealueella sijaitsee sivuvedenjakaja (merkittynä katkoviivalla ku-vassa). Hankealueelta pohjoiseen sijaitsee valuma-alueen purkupiste. Lisäksi hankealueen lä-hellä on hulevesiallas, jonka kautta nykyiset pintavedet kulkevat Näätäsuolle. (FCG, 2015)

Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat ojat ovat Näätäsuonoja ja Matkajärven laskuoja. Nää-täsuonojan pääuoma alkaa Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen alueen pohjoispuolelta, jostase laskee länteen Näätäsuon peltoja niittyaukean halki. Näätäsuonojan varrelle sijoittuu tum-maverkkoperhosen elinalueina suojellut niityt. Matkajärven laskuoja laskee kohti NäsijärvenJuoponlahtea ja sen valuma-alue on metsävaltaista. Laskuojan vesi on ominaisuuksiltaan ha-panta ja runsashumuista, jonka takia ojan vesi on ruskeaa. Matkajärvellä esiintyy talvisin happi-katoa. Matkajärven laskuoja luokitellaan lievästi reheväksi ojaksi ja sen veden laatu on arvioitutyydyttäväksi. (FCG, 2015)

Kuva 4-6. Kartta valuma-alueista. Hankealue on osoitettu vihreällä rajauksella.(Maanmittauslaitos, 2019)

4.6 Luonto, luonnonsuojeluarvot ja rakennettu ympäristöVuonna 2014 tehtyyn Tarastenjärven asemakaava-alueen luontoselvitykseen kuului myös osa-na kierrätyskeskuksen alue.

Alueen läheisyydessä sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta (ERA208021 ja ERA201084), joidensijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Lähimpänä hankealuetta (90 m) sijaitsee 13.2.2013rauhoitettu 17,5 hehtaarinen Näätäsuon luonnonsuojelualue (ERA208021), mikä on erittäinuhanalaisen (EN) tummaverkkoperhosen lisääntymispaikka. Tummaverkkoperhosen lisäksiNäätäsuon luonnonsuojelualueeseen kuuluu heinäpeltoja, viljelykäytöstä poistuneita alueita jaojia pientareineen. (Mäkinen, 2014)

Toinen hankealuetta lähellä oleva luonnonsuojelualue sijaitsee 950 metriä alueesta koilliseen.Tiikanojan luonnonsuojelualue on rauhoitettu 27.12.2002 myös tummaverkkoperhosten lisään-tymispaikkana. Näätäsuon ja Tiikanojan luonnonsuojelualueiden lisäksi Tiikanojan varrella si-


8jaitsee kolmas tummaverkkoperhosen esiintymisalue, jossa esiintyy perhosen ravintokasvia elilehtovirmajuurta. (Mäkinen, 2014)

Suomessa tummaverkkoperhosta tavataan hyvin vähän. Syyksi lajin taantumiseen on havaittuniittyjen metsittyminen sekä karjan laiduntamisen väheneminen. Tummaverkkoperhosenelinympäristöihin kuuluvat kosteat niityt, rantojen laidun- ja hakamaat sekä soiden pensaikkoisetreunat. (Suomen perhoset, 2014) Nykyinen tunnettu levinneisyys rajoittuu Etelä-Pohjanmaalle,Satakuntaan ja Pirkanmaalle. Levinneisyys rajautuu Tampereen seudulle sekä Kristiinankau-pungin ja Merikarvian ympäristöön. Luontoselvityksen mukaan tummaverkkoperhonen on meta-populaatiolaji ja sen esiintyminen perustuu asuttujen ja asumattomien elinympäristölaikkujenverkostoon sekä niiden välillä oleviin avoimiin kulkuyhteyksiin. (Mäkinen, 2014)

Kuva 4-7. Hankealueen lähellä sijaitsevat luontokohteet. Hankealue on osoitettu siniselläympyrällä. Näätäsuon alue on merkitty vaalean sinisellä (ERA208021).(Maanmittauslaitos, 2019)

Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus on tehty vuonna 2006. Lähimmät lepak-koalueet sijaitsevat hankealueesta 250 metriä länteen Sorri-Sivulan alueella (Luokka II) Lintu-kallion ja Näätäsuon välissä (keltaisella kartassa). Arvokkaita lepakkoalueita sijaitsee myös Jy-väskyläntien (valtatie 9) eteläpuolella. Kartoituksessa havaittiin alueella esiintyvän viiksisiip-pa/isoviiksi-, pohjanlepakko- ja korvayökkölepakkolajeja. Alueen lepakoille uhkatekijöitä ovathakkuut, rakentaminen ja mahdollinen koloniapaikan menetys. (Siivonen, 2006)

Näätäsuontervahauta

Sorri 2


9Hankealueesta lähimmät liito-oravien elinalueet sijoittuvat noin 200 metrin päähän Jyväskylän-tien (valtatie 9) eteläpuolelle. Kyseiseltä alueelta löytyy liito-oravalle hyvin soveltuvia ja soveltu-via elinalueita.

Hankealuetta lähinnä oleva suo on Rämeenkorven rahkasuo, joka sijaitsee noin 200 metrinpäässä hankealueesta.

Muinaisjäännökset

Hankealuetta lähimmät museoviraston luokittelemat muinaisjäännökset ovat Näätäsuon terva-hauta (1000012283) ja Sorri 2. Muinaisjäännöskohteiden sijainti on esitetty yllä olevassa kartas-sa. Muinaismuisto sijoittuu kierrätyskeskuksen tontin ulkopuolelle, noin 100 metrin tontista län-teen. Näätäsuo on vanha tervaränni. Se kuuluu muinaisjäännöstyyppiin työ- ja valmistuspaikat.Näätäsuon tervahautaa on tutkittu vuosina 2007 ja 2015 (Poutiainen, Hannu 2007 inventointi,Laakso & Sepänmaa 2015 inventointi). Kyseessä on tervanpolttoon käytetty rännihauta, joka ontyypiltään suppilomaista tervahautaa vanhempi ja harvinaisempi. (Laakso & Sepänmaa, 2015)

Sorri 2 on hiilimiilu ja se kuuluu muinaisjäännöstyyppiin työ- ja valmistuspaikat. Se sijaitsee 250metrin päässä kierrätyskeskuksesta länteen. Sorri 2 on lajiltaan kiinteä muinaisjäännös. Se löy-tyi inventoinnissa 16.4.2015. Muinaisjäännöskohdetta tutkineiden (Laakso ja Sepänmaa 2015)mukaan kohde sijaitsee kuusimetsässä, hyvin loivasti lounaaseen kiertävässä rinteessä, kärry-polun pohjoislaitaan reunustaen. Kuopan pituus on 5,8 m ja leveys 3,5m vallin ulkoreunasta mi-tattuna. (Laakso & Sepänmaa, 2015)

4.7 IlmanlaatuTarastenjärven alueella ei ole ilmanlaadun seurantaa. Ilmanlaatuun alueella vaikuttavat voima-laitoksen päästöt, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hajapäästöt ja Jyväskyläntien liikenteen päästöt.

Tampereen kaupunki seuraa ilmanlaatua kahdella kiinteällä ja kahdella siirrettävällä mittaus-asemalla. Kiinteät asemat sijaitsevat Pirkankadulla ja linja-autoasemalla. Siirrettävät asemat si-jaitsevat Epilässä ja Kalevassa. Hankealuetta lähin mittausasema on Kalevan mittausasema,joka on noin 10 km etäisyydellä hankealueesta. Näin ollen ne eivät kuvaa hyvin kierrätyskes-kuksen alueen ilmanlaatua. Mittausasemilla mitataan otsonin, typen oksidien sekä hengitettävi-en, että pienhiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Uusin raportoitu tieto Tampereen ilmanlaadusta onvuodelta 2017. (Tampereen kaupunki, 2019)

Tampereella mitattavan ilmanlaatuindeksi ottaa huomioon typpioksidin (NO2) ja hengitettävienhiukkasten (PM10) määrän. Pirkankadun varrella mitattavan ilmanlaatuindeksin mukaan vuoden2017 aikana ilmanlaatu oli 164 päivänä hyvä, 156 päivänä tyydyttävä, 32 päivänä välttävä, 11päivänä huono ja 3 päivänä erittäin huono. (Tampereen kaupunki, 2018)

Vuonna 2017 typpidioksidipitoisuuden vuosittaiset keskiarvot olivat Pirkankadun varrella 22μg/m3, Linja-autoasemalla 28 μg/m3 ja Kalevassa 16 μg/m3. Typpidioksidin pitoisuudelle määri-tetyt raja-arvot eivät ylittyneet. Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästikorkeimmillaan helmikuussa, jolloin myös vuorokausiohjearvo ylittyi linja-autoaseman mittaus-asemalla. (Tampereen kaupunki, 2018)

Vuoden 2017 hiukkaspäästöt olivat Tampereella 72 tonnia, mikä oli hieman korkeampi kuinvuonna 2016. Vuosikeskiarvo hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle oli Pirkankadulla 12 μg/m3

ja Epilässä 10 μg/m3 vuosirajan ollessa 40 μg/m3. Pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvonraja-arvo on 25 μg/m3 ja WHO:n vuosiohjearvo on 10 μg/m3. Pienhiukkasten pitoisuuksien vuo-sikeskiarvot olivat linja-autoasemalla, Kalevassa ja Epilässä 6,2 μg/m3, 5,5 μg/m3 ja 5,2 μg/m3.Vuonna 2017 vuorokausiohjearvo 25 μg/m3 ylittyi vain Epilässä. (Tampereen kaupunki, 2018)

Otsonipitoisuuden tiedotuskynnys on 180 μg/m3 ja varoituskynnys 240 μg/m3 tuntikeskiarvoina.Tampereella tavoitearvot ja tiedotuskynnys eivät ylittyneet vuoden 2017 aikana. Kalevan mitta-usasemalla otsonipitoisuuden vuorokausikeskiarvo oli 51 μg/m3. Kalevan mittausasemalla ot-sonipitoisuuden vuosikeskiarvo oli samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 eli30–50 μg/m3. (Tampereen kaupunki, 2018)

Vuonna 2017 Tampereen rikkidioksidipäästöt olivat 66 tonnia. Vuoden 2003 jälkeen rikkidioksi-din pitoisuutta ei ole mitattu, koska pitoisuudet ovat vuosien varrella pienentyneet huomattavasti1970-luvun tilanteesta. (Tampereen kaupunki, 2018)


104.8 Melu ja tärinä

Ympäristömelun nykytilaa on arvioitu tieliikennemelun osalta Tampereen kaupungin 2040 melu-kartan skenaariotarkastelukartan avulla. Alueella toimii mm. Tammervoiman hyötyvoimalaitossekä Pirkanmaan Jätehuollon Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jotka ovat meluvaikutuk-seltaan kuitenkin vähäisempiä lähimpien asuinkiinteistöjen kohdilla, koska ne sijaitsevat kauem-pana asuinkiinteistöistä. Skenaarion mukaan keskiäänitaso päivällä vaihtelee välillä 47–60 dBeri reseptoripisteissä (tarkemmin kuvattu liitteessä 5).

Kuva 4-8. Tampereen vuoden 2040 meluskenaariomallinnus, päiväajan keskiäänitasoLAeq, klo 07-22 (Tampereen Oskari karttapalvelu, 2019. Melun keskiäänitaso 2040).Kierrätyskeskuksen alue on merkitty sinisellä.

Suunnitellun kierrätyslaitoksen pohjoispuolella alle 200 metrin etäisyydellä alkaa kapea Nää-täsuon luonnonsuojelualue, joka on perustettu tummaverkkoperhosen suojelemiseksi. Alueellakulkee virkistysreittejä, mutta aluetta ei käytetä yöaikaiseen retkeilyyn, yöpymiseen ja leiriytymi-seen, jolloin luonnonsuojelualueiden yöarvoa ei ole tarpeen soveltaa tällä luonnonsuojelualueel-la.

4.9 LiikenneValtatieltä 9 (Jyväskyläntie) haarautuu Tarastenjärventie kierrätyskeskuksen alueelle. Valtatienkeskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli vuonna 2014 tierekisterin mukaan Aitovuoren jaTarastenjärven eritasoliittymien välillä noin 15 000 ajon./vrk. Perusennusteen mukaisessa tilan-teessa vuoteen 2030 mennessä valtatie 9:n liikenne kasvaa kyseisellä välillä lukemaan 25 600ajon./vrk. (Jalkanen & Heikkilä, 2015)


11

Kuva 4-9. Valtatiellä 9:n keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2014(ajoneuvoa/vuorokausi). Hankealue on osoitettu sinisellä ympyrällä. (Jalkanen & Heikkilä,2015)

Valtatiellä 9 ajoneuvoliikenteen keskimääräinen vuorokausimäärä oli 15 992 ajon./vrk ja raskaanliikenteen 1 645 ajon./vrk. Hankealueelle kulkevalla Hyötyvoimankadulla keskimääräinen vuoro-kausiliikenne oli 3251 ajon./vrk ajoneuvoliikenteelle ja 165 ajon./vrk raskaalle liikenteelle. (Väylä,karttapalvelu)

Kuva 4-10. Ajoneuvoliikenteen keskimääräinen vuorokausimäärä (KVL) vuonna 2018.Hankealue on osoitettu sinisellä ympyrällä. (Väylävirasto 2019)

Kuva 4-11. Raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausimäärä (KVL) vuonna 2018.Hankealue on osoitettu sinisellä ympyrällä. (Väylävirasto 2019)


124.10 Alueen kaavoitus ja maankäyttö

4.10.1 Maakuntakaava

Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymä Pirkanmaanmaakuntakaava 2040. Maakuntakaava tuli voimaan 8.6.2017. Korkein hallinto-oikeus käsittelihyväksymispäätöstä koskeneet valitukset ja on päätöksellään (24.4.2019) pitänyt Pirkanmaanmaakuntakaavan 2040 voimassa sellaisenaan, kuin siitä oli päätetty maakuntavaltuustossa.(Pirkanmaan maakuntakaava 2040, 2019). Hankealue on luokiteltu Pirkanmaan maakuntakaa-van 2040 mukaan T-merkinnällä eli teollisuus- ja varastoalueeksi. Seuraava kartta on ote Pir-kanmaan maakuntakaavasta 2040.

Kuva 4-12. Pirkanmaan maakuntakaava 2040, karttaote (Karttapalvelu Oskari, 2019).Hankealue on osoitettu sinisellä ympyrällä.

4.10.2 Yleiskaava

Hankealueella voimassa olevan Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan mukaan alueen lä-vitse kulkee uusi ohjeellinen 100–400 kV sähkölinja, kuten alla olevassa kartassa on z-merkinnällä osoitettu. Vaalean punainen alue tarkoittaa maa-aineisten ottoaluetta, jonka toimit-tamiseen vaaditaan asianmukainen ympäristösuojeluviranomaisen edellyttämä lupa. Vihreäh-köllä neliönmuotoisella alueella viitataan muinaismuistolailla rauhoitettuun muinaismuistokoh-teeseen, joka on kiinteä muinaisjäännös. Kyseisen alueen kaivaminen, peittäminen, muuttami-nen ja muu siihen kajoaminen on ehdottomasti kielletty. Raidoitettu alue tarkoittaa asemakaa-voitettavaa aluetta eli alueen maankäyttö ratkaistaan ensisijaisesti asemakaavalla.

Kuva 4-13. Ote lainvoimaisesta Pohjois-Tampereen strategisesta yleiskaavasta.(Karttapalvelu Oskari, 2019) Hankealue on osoitettu sinisellä ympyrällä.


13Hankealueelle suunnitellaan uutta Pohjois-Tampereen strategista yleiskaavaa. Pohjois-Tampereelle laaditaan koko aluetta koskeva strateginen yleiskaava, jonka tavoitteena on palvel-la alueen maankäytön ohjausta pitkään ja joustavasti. Luonnos uudesta yleiskaavasta oli nähtä-villä 4.4–31.5.2019. Julkaistun luonnoksen perusteella hankealueelle tai sen lähistöön ei ole tu-lossa hankeen kannalta merkittäviä muutoksia. Julkaistun luonnoksen karttaote, jossa hanke-alue sijaitsee, on esitetty alla.

Kuva 4-14. Karttaote luonnoksesta (27.3.2019) Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava(Karttapalvelu Oskari, 2019). Hankealue on osoitettu sinisellä ympyrällä.

4.10.3 Asemakaava

Hankealue on määritelty teollisuus-, varasto- ja jätteenkäsittelyrakennusten korttelialueeksi(asemakaavakartta nro 8475) ja sen asemakaavamerkintä on TJ-1 (Tampereen kaupunki,2016). Voimassa oleva asemakaava on tarkistettu 22.2.2016. Karttaote voimassa olevastaasemakaavasta on esitetty alla.

Kuva 4-15. Ote hankealueen lainvoimaisesta asemakaavasta. Hankealue on osoitettusinisellä ympyrällä (Tampereen kaupunki, 2016)


145 KIERRÄTYSKESKUKSEN TOIMINTA

5.1 Rakentamisen aikataulu ja toiminnan ajankohtaKierrätyskeskuksen yleissuunnittelu on käynnissä. Kenttärakenteiden ja hallien rakentaminen onsuunniteltu alkavan alkuvuodesta 2020. Arviolta keskuksen toiminta alkaa kesällä 2020.

Keskus toimii pääsääntöisesti arkisin viitenä päivänä viikossa (klo 06.00 – 22.00) ja lauantaisin(klo 07.00 – 18.00). Käsittelytoimintaa mm. murskaus harjoitetaan arkisin klo 07.00 – 22.00 väli-senä aikana. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi ruuhka-aikoina, käsittelytoimintaa voidaan har-joittaa myös lauantaisin klo 8.00 – 16.00 välillä, ei kuitenkaan juhlapyhinä. Energiana hyödyn-nettävien kuormien lastauksia ja toimituksia hyödyntäville laitoksille suoritetaan tarvittaessa ym-päri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

5.2 Toiminnan kuvaus

5.2.1 Käsiteltävät materiaalit

Alueella tullaan käsittelemään tavanomaisia jätteitä kuten purku- ja rakennus- ja saneeraustoi-minnan sekä kaupan ja teollisuuden toiminnoissa muodostuvia materiaalina ja energiana hyö-dynnettäviä jätejakeita, epäpuhtautena yllä mainituissa toiminnoissa muodostuvia vaaralliseksiluokiteltavia jätejakeita, sekajätteitä, muoveja, puu- ja kuitujakeita, romumetallia, teollisuudenlietteitä ja sakkoja sekä kuonia ja tuhkia. Määrällisesti eniten käsitellään kuitenkin purkamisessaja rakentamisessa syntyviä kierrätettäviä materiaaleja. Lisäksi keskuksessa otetaan vastaanmuualla hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi pysyviä jätteitä mm. pilaantumatonta maa-ainesta jabetoni-, tiili- ja asfalttijätettä. Pysyvillä jätteillä on tarkoitus korvata neitseellisiä rakennusmateri-aaleja erillisen luvitusprosessin kautta esimerkiksi kierrätyskeskusalueen laajentamisen kenttä-rakenteiden tekemisessä tai ohjata ne muualla hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

Listaus alueella käsiteltävistä tai välivarastoitavista materiaaleista on esitetty seuraavassa tau-lukossa. Taulukossa esitetyt määrät ovat arvioita. Materiaalit tulevat pääosin Tampereen ja Pir-kanmaan alueelta.

Jätelajien nimikeryhmien enimmäiskertavarastot on laskettu siten, että eri jakeiden varastointi-määrät vaihtelevat eri aikoina. Maksimivarastointimäärä on arvioitu jätelajikohtaisesti, muttakaikkia jakeita ei varastoida yhtä aikaa maksimimääriä. Varastoinnin enimmäismäärän kerral-laan arvioidaan vaihtelevan keskimäärin 20 000-30 000 tonnissa, enintään kaikkien yhteenlas-kettu määrä kerrallaan varastoituna on 50 000 tonnia.


15Taulukko 5-1. Hakijan arvio kierrätyskeskuksessa vastaanotettaviksi jätejakeiksi. Vuotuinenvastaanottomäärä voi vaihdella jätejakeittain mutta kuitenkin niin että tavanomaisen jätteen vuotuinenkokonaismäärä on alle 20 000 tonnia ja pysyvän jätteen vuotuinen kokonaismäärä on alle 50 000tonnia. Kaikkien jakeiden yhteenlaskettu enimmäisvarasto on 50 000 tonnia.

Jätelaji Jätenimike Vuotuinen vas-taanottomäärä(t/a)

Käsittely(R/D-koodi)*

Maksimi-varasto(t)

Kaupan ja teollisuuden jätteet 6 000 R12A/R12B 3 000Muovi 20 01 39, 02 01 04, 07 02 13,

12 01 05, 15 01 02, 16 01 09,16 02 16, 17 02 03, 19 12 04,20 01 09

Paperi ja kartonki 20 01 01, 15 01 01, 19 12 01Sekalaiset yhdyskuntajätteet 20 03 01, 19 12 10Rakentamisessa ja purkamisessasyntyvät jätteet

8 900 R12B, R13 12 000

Betoni, tiilet, laatat ja keramiikka 17 01 01, 17 01 02, 17 01 03,17 01 07

Lasi 17 02 02, 19 12 05Muovi 17 02 03Bitumi 17 03 02Eristevilla 17 06 04Kipsipohjaiset aineet 17 08 02Rakentamisessa ja purkamisessasyntyvät sekalaiset jätteet

17 09 04

Maa- ja kiviainekset 17 05 04, 17 05 06, 17 05 08 1912 09, 19 13 02

Puujäte 3 000 R12A, R13 2500Rakentamisessa ja purkamisessasyntyvä puujäte

17 02 01

Puun käsittelyssä sekä levyjen jahuonekalujen valmistuksessa syn-tyvät jätteet

03 01 05, 03 03 01

Puupakkaukset 15 01 03, 19 12 07Kaupan ja teollisuuden puujätteet 20 01 38Metallijätteet 2 000 R12B, R13 500Maataloudessa yms. syntyvät me-tallijätteet

02 01 10

Metallipakkaukset 15 01 04Ajoneuvojen purkamisessa synty-vät metallijätteet

16 01 17, 16 01 18

Rakentamisessa ja purkamisessasyntyvät metallijätteet

17 04 01, 17 04 02, 17 04 03,17 04 04, 17 04 05, 17 04 06,17 04 07, 19 10 01, 19 10 02,19 12 02, 19 12 03

Kaupan ja teollisuuden metallijät-teet

20 01 40

SER-jätteet 500 R13 200Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jamuiden laiteiden jätteet

16 02 13*, 16 02 14, 16 02 16,16 02 97*, 16 02 98

YHTEENSÄ 19 900

Pysyvä jäte R12, R13Pilaantumaton maa-ainesjäte 17 05 04, 17 05 08, 19 12 09,

19 13 0220 000 35 000

Betoni-, tiili- ja asfalttijäte 17 01 01, 17 01 02, 17 01 03,17 01 07, 10 13 14

15 000 25 000

YHTEENSÄ 35 000

*R12A Jäteperäisen polttoaineen valmistus ennen sen toimittamista energiahyödyntämiseen (R01).

*R12B Jätteiden esikäsittely kuten lajittelu, yhdistäminen, paloittelu, murskaus ja paalaus, ennen jätteen varsinaista hyödyntämistä (esim.R03, R04, R05, R10).

*R13 Jätteiden varastointi ennen toimittamista johonkin toiminnoista R01 - R12, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia jätteen syntypai-kalla ennen poiskuljetusta.


165.2.2 Käsittelytoiminnot

Keskuksessa voidaan jätejakeesta riippuen suorittaa mm. seuraavia jätteen käsittely- ja hyödyn-tämistoimintoja:

− Jätteen vastaanotto ja tarkistus

− Jätteiden esikäsittely ja/tai käsittely

· Lajittelu· Erottelu· Seulonta· Luokitus· Murskaus· Välivarastointi· Paalaus

− Jätteiden toimittaminen hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen

Saapuvat jäte-erät punnitaan vaaka-asemalla ja kuormille tehdään visuaalinen tarkastus punni-tuksen ja/tai purkamisen yhteydessä jätelajin varmistamiseksi ja mm. käsittelyyn sopimattomienjätejakeiden havaitsemiseksi ja toimittamiseksi asianmukaisen luvan omaa-vaan käsittelypaikkaan. Punnitustapahtuman jälkeen jätelajista riippuen, saapuva jäte-erä ohja-taan kuhunkin prosessiin soveltuvalle paikalle. Kuormissa mahdollisena epäpuhtautena olevatvaaralliset jätteet ainoastaan välivarastoidaan alueella ja toimitetaan jatkokäsittelyyn muualle.

Jätteitä varastoidaan niiden määrän ja ominaisuuksien mukaisesti kasoissa/aumoissa kenttä-alueilla tai halleissa. Aumojen välille pyritään sijoittamaan betoniaitoja, jotta mahdollinen ros-kaantuminen ja materiaalien sekoittuminen voidaan estää.

Esikäsittely suoritetaan tarvittaessa lajittelemalla, murskaamalla ja seulomalla. Esikäsittelyätehdään ennen varastointia tai varastoinnin jälkeen. Esikäsittelyn jälkeen jätejakeita voidaantoimittaa myös muualle hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi. Esikäsittelyävaativien ja käsiteltyjen materiaalien varastot pyritään pitämään riittävän pieninä, jottei niistä ai-heudu ympäristölle haittaa.

Esilajittelu tehdään pääasiassa koneellisesti tavanomaisilla maarakennuskoneilla, kuten kaivin-koneella, jotka on varustettu kyseiseen tehtävään suunnitellulla lajittelukouralla. Koneellisellaesilajittelulla erityyppiset jätejakeet erotellaan toisistaan jätteen materiaalina tai energiana hyö-dyntämistä varten. Lajittelua tehdään poimimalla ja erottelemalla koneellisesti esimerkiksi metal-li-, muovi-, puu-, ja mineraaliset jakeet.

Energiana hyödynnettävät, materiaalihyödyntämiseen soveltumattomat jakeet murskataan.Murskaus toteutetaan tilanteen mukaan joko kenttäalueelle tai halliin sijoitettavilla mobiilimurs-kaimilla. Murskauksen lopputuotteena syntyy mm. energiatuotannossa hyödynnettäviä poltetta-via jakeita (REF). Murskaimen syöttö tapahtuu kaivinkoneella ja valmiiden materiaalien kuorma-us pyöräkuormaajalla. Murskausta tehdään jaksoittaisesti kun murskattavaa materiaalia on riit-tävästi.

5.3 LopputuotteetKierrätystoiminnan tavanomaisten jätteiden käsittelyn lopputuotteiden määrä on alle 20 000tonnia vuodessa. Määrät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisäl-tämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Lopputuotteinakäsittelytoiminnasta syntyy mm.

− kierrätyspolttoainetta, joka toimitetaan sellaisille voimalaitoksille polttoaineeksi, joidenympäristölupa sallii sen hyödyntämisen energiana.

− erilaisia eroteltuja metallijakeita, jotka toimitetaan jatkokäsittelyyn, esim. Fincumet

− muita eroteltuja jätejakeita, joita voidaan hyötykäyttää

Alustavasti arvioidut tuotteet ja niiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa. Ne jakeet, joi-ta ei voida hyötykäyttää loppusijoitetaan tai toimitetaan hävitykseen. Laitoksella ei vastaanotetavaarallisia jätteitä, mutta niitä saattaa tulla muiden materiaalien mukana epäpuhtautena. Nämämäärät ovat myös alustavasti arvioitu taulukossa.


17Pysyvien jätteiden vastaanoton lopputuotteet ovat hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia ja kierrä-tyskiviaineksia, joita syntyy keskimäärin 35 000 tonnia vuodessa.

Taulukko 5-2. Kierrätyskeskuksen toiminnassa syntyvät lopputuotteet / materiaalit,niiden alustavat määrät ja toimituspaikat. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut materiaalit onmerkitty tähdellä.

Lähtevät materiaalit Jätekoodi Määrä(t/a) Jatkokäsittely Alustava toimitus-

paikkaEnergiajäte 6000Kierrätyspolttoaine(REF/SRF) 19 12 10 Energiakäyttö polttolaitok-

sessa Fortum Järvenpää

Puumurske 19 12 10 Energiakäyttö polttolaitok-sessa Fortum Järvenpää

Materiaalihyödynnettävätjakeet 10280

Lajitellut metallit 19 12 02, 19 12 03 Uusiokäyttö metalliteolli-suudessa Fincumet Ikaalinen

Paperi ja kartonki 20 01 01 UusiokäyttöMuovi 20 01 39 UusiokäyttöLasi 19 12 05 Uusiokäyttö Forssa/ UusioainesMaa- ja kiviainekset, be-toni 19 12 09, 19 13 02 Uusiokäyttö maarakenta-

misessaPirkanmaan Jätehuolto,Fortum

Bitumi 17 03 02 Uusiokäyttö asfalttiteolli-suudessa

Kipsijäte 17 08 02 Uusiokäyttö tai loppusijoi-tus kaatopaikalle

Gyproc (Kirkkonummi),Pirkanmaan jätehuolto

Kumi 19 12 04 Uusiokäyttö Finnsementti, Fortum

Pohjatuhkat ja kuonat 19 01 12 Uusiokäyttö maarakenta-misessa Fortum

Hyödyntämiskelvottomatjakeet 3500

Seula-alite 19 12 12 Hyödyntäminen kaatopaik-karakenteissa Fortum

Eristevilla 19 12 12 Loppusijoitus kaatopaikalle Pirkanmaan JätehuoltoMaa- ja kiviainekset 17 05 04Vaaralliset / vaarallisiaosia sisältävät jätteet 120

Kyllästetty puu 19 12 06*Vaaralliset jätteet (akut,paristot, loisteputket,maalit, liuottimet)

19 12 11* Vaarallisten jätteiden käsit-tely Fortum Riihimäki

SER elektroniikkaromu 19 12 11* Vaarallisten jätteiden käsit-tely Fortum Riihimäki

Sähkö- ja elektroniikka-laitteiden ja muiden lai-teiden jätteet

16 02 13*, 16 02 14,16 02 16, 16 02 97*,16 02 98

Jatkokäsittely Fincumet Ikaalinen

YHTEENSÄ 19 900Pysyvä jätteetPilaantumaton maa-ainesjäte

17 05 04, 17 05 08,19 12 09, 19 13 02

Uusiokäyttö maarakenta-misessa

Betoni-, tiili- ja asfalttijäte 17 01 01, 17 01 02,17 01 03, 17 01 07,10 13 14

Uusiokäyttö maarakenta-misessa

YHTEENSÄ 35 000

5.4 RakenteetMateriaalin käsittelyä varten kiinteistölle rakennetaan käsittelyhalli, jossa suoritetaan osa hyö-dynnettävien materiaalien lajittelutoiminnoista ja energiahyötykäyttöön ohjattavan kierrätyspolt-toaineen murskaus. Käsittelyhallissa on mahdollista lajitella esilajittelun jälkeen erityyppisiä ja-keita magnetoimalla ja seulonnalla sekä muilla soveltuvilla erottimilla. Lisäksi alueelle sijoite-taan vaaka ja sosiaalitilat. Toiminta-alue pinnoitetaan ja aidataan.


18Kierrätyskeskuksen rakennusvaiheessa aluetta tasataan sijoittamalla sille maamassoja, mm.louhittua kiviainesta ja mahdollisia MARA-asetuksen mukaisia materiaaleja. Näitä käytetäänkenttärakenteina asfaltin alla. Näistä tehdään erikseen MARA-asetuksen mukainen ilmoitus Pir-kanmaan ELY-keskukselle.

Koilliskulmassa oleva hiekoitushiekankäsittelyallas poistetaan (osittain louhimalla). Tasausal-taan ja putkikaivantojen rakentaminen voi myös vaatia pienimuotoista louhintaa. Alueelle sijoi-tettavat rakennukset on esitetty asemapiirroksessa liitteessä 4.

5.5 Kemikaalit, polttoaineet ja niiden varastointiAlueelle voidaan sijoittaa useampia polttoainesäiliötä urakoitsijoiden tarpeen mukaan. Alustavaarvio on että alueelle sijoitetaan keskimäärin 3-5 kpl polttoainesäiliöitä, jotka ovat tilavuudeltaankukin alle 10 m3. Säiliössä voi olla myös tankkausominaisuus. Ne varustetaan ylitäytön estimilläja hälytyksillä. Säiliöt sijoitetaan kantavalle alustalle, jossa on tiivis pinnoite tai sitä vastaava ra-kenne, jolta mahdolliset vuodot on kerättävissä talteen. Työkoneille voidaan säilyttää kontissayksittäispakattuja kunnossapitokemikaaleja ja hydrauliikkaöljyjä.

5.6 Veden hankintaKierrätyskeskukselle johdetaan käyttövesi kunnallisesta verkosta. Vettä käytetään sosiaalitilois-sa, pesuissa (laitteet ja piha-alue) ja tarvittaessa kasteluun. Arviolta vettä käytetään vuosittainsosiaalitiloissa 100 m3 ja kasteluun ja pesuihin noin 400–500 m3.

5.7 Jätevedet ja hulevedetKoko alue pinnoitetaan. Varastointi- ja käsittelyalueilta jätevedet ohjataan kootusti kunnalliseenviemäriin tasausaltaan kautta. Arviolta jätevesiviemäriin johdettavien vesien määrä on noin19 000-26 000 m3 vuodessa.

Tasausallas toteutetaan joko betonirakenteisena tai tiivisterakenteisena maa-altaana. Tasausal-taan tiivisterakenne toteutetaan kaksikerrosrakenteena. Tiivistyskerroksen materiaalit tarkentu-vat suunnitteluvaiheen aikana. Tiivisterakenteen alaosa voidaan tehdä esimerkiksi mineraalisis-ta maa-aineksista, maabentoniitista tai bentoniittimatosta. Tiivistyskerroksen alaosan materiaa-lin vedenläpäisyvaatimuksena käytetään tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteen ve-denläpäisyvaatimusta. Tiivisterakenteen yläosa tehdään esimerkiksi HDPE-kalvosta tai tiivisas-faltista. Tiivisterakenteen alapuolella rakennetaan tarvittaessa salaojakerros ja salaojaputkituspohjaveden aiheuttaman nosteen estämiseksi. Altaan tiivistyskerroksen alapuolisissa rakenteis-sa ja penkereissä voidaan käyttää kohteeseen soveltuvia MARA-asetuksen mukaisia materiaa-leja.

Alueen hulevedet kerätään erikseen liikennöintialueelta (3000 m2) ja katoilta. Nämä vedet joh-detaan viivytysaltaan kautta Hyötyvoimankadun toisella puolella olevaan hulevesialtaaseen, jos-ta ne johtuvat edelleen ojaa pitkin Näätäsuolle. Kaikkineen näitä vesiä arvioidaan syntyvän noin2500 m3 vuosittain. Viivytysallas mitoitetaan siten, että allastilavuutta on 1 m3/100 m2 läpäisemä-töntä pinta-alaa kohti, yhteensä 70 m3. Viivytysaltaaseen vedet johdetaan öljynerotuksen kautta.Häiriötilanteessa vesien johtaminen viivytysaltaasta hulevesialtaaseen voidaan sulkea venttiilil-lä.

5.8 Liikenne ja liikennejärjestelytKierrätyskeskukselle ja sieltä suuntautuva liikenne kulkee Hyötyvoimankadun kautta liittymästäJyväskyläntielle (Kuva 4-10). Arviolta keskukselle saapuu arkisin noin 50 raskasta ajoneuvoa(esim. kuorma-autoa) sekä joitakin henkilöautoja (noin 10 kpl). Keskuksen alueelta lähtee päivit-täin noin 5-15 kuormaa arkisin ja 1-10 kuormaa viikonloppuisin.

5.9 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudestaKierrätyskeskus liittyy kunnalliseen sähköverkkoon. Energiaa tarvitaan lähinnä vaa’alla, sosiaali-tiloissa sekä valaistuksessa. Mahdollisesti myös murskauksessa ja erottelussa, jos laitteet ovatsähkötoimisia. Mikäli murskauksessa käytetään sähköenergiaa, on sen määrä suuri. Toisaaltase vähentää polttoaineen käyttömäärää.


19Energia pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti.

5.10 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmäFortum Waste Solutions Oy:n toiminta noudattaa standardien ISO 14001, ISO 9001 sekäOHSAS 18001 mukaisia vaatimuksia. Tuleva materiaalien kierrätyskeskus liitetään sertifiointienpiiriin.

5.11 Toiminnan riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteetKeskuksen toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat mm. tulipalo, öljyvuoto, poikkeuksellistensääolosuhteiden aiheuttamat välilliset riskit (kuten esim. rankkasade) sekä työkoneiden tai kulje-tusten onnettomuudet. Työkoneille ja -laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja. Hydrauliikka-öljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Mahdollisten vuotojen varalta alueel-la on imeytysmateriaalia saatavilla. Vuodon sattuessa neste imeytetään asianmukaiseen imey-tysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois.

Riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään ISO14001 -ympäristöjärjestelmää. Toimintakäsikirjassa kirjataan mm. ohjeistusta toiminnasta erilai-sissa onnettomuustilanteissa sekä turvallisuusohjeita. Laitokselle laaditaan turvallisuus- tai pe-lastussuunnitelma.

6 PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ JÄTTEET

6.1 Päästöt ilmaanKierrätyskeskuksen toiminnasta syntyvät päästöt ilmaan rajoittuvat pääosin hankealueelle taisen välittömään läheisyyteen. Pääosa päästöistä on hajapölypäästöjä.

Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenneaiheuttavat pölyämistä. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa vesisumutuksilla, välivarastoimallaja käsittelemällä erityisen pölyävät materiaalit hallissa tai katetussa tilassa sekä puhdistamallapiha-aluetta säännöllisesti.

Hallissa tapahtuva murskaus ei aiheuta pölypäästöjä ulkoilmaan. Ulkona suoritettavan murska-uksen yhteydessä materiaalia kastellaan pölyämisen estämiseksi. Myös murskauksen pölyämis-tä vähennetään sumuttamalla prosessiin vettä tarvittaessa.

Työkoneista ja toiminnan aiheuttamasta liikenteestä syntyy pakokaasupäästöjä. Pakokaasu-päästöjen määrät ovat vähäisiä.

6.2 Päästöt viemäriin ja vesistöönKierrätyskeskuksen kenttäalueelta kerättävät ns. likaiset vedet johdetaan kunnalliseen viemä-riin, josta ne johtuvat kunnalliselle puhdistamolle. Ennen vesien johtamista puhdistamolle nejohdetaan 1000 m3 tasausaltaaseen ja siitä kautta jätevesiviemäriin purkukaivon kautta. Arvioltajätevesiviemäriin johdettavien vesien määrä on noin 19 000-26 000 m3 vuodessa.

Veden laadun on alustavasti arvioitu vastaavan Fortum Waste Solutions Oy:n muiden vastaavi-en laitosten vedenlaatua. Käsittely- ja varastointialueelta arvioidaan syntyvän vesiä, joissa voiolla kohonnut sähkönjohtavuus ja kiintoainespitoisuus. Teollisuusjätevesisopimus TampereenVesi Oy:n kanssa on tekeillä.

Alueen hulevedet kerätään erikseen liikennöintialueelta (3 000 m2) ja katoilta. Nämä vedet joh-detaan maanalaisen viivytysaltaan ja öljynerotuksen (I-luokan öljynerotin) kautta Hyötyvoiman-kadun toisella puolella olevaan altaaseen ja siitä maastoon. Kaikkineen näitä vesiä arvioidaansyntyvän noin 2 500 m3 vuosittain. Vesien laadun arvioidaan vastaavan pääosin normaalia hu-levettä. Joitakin epäpuhtauksia mm. kiintoainesta, raskasmetalleja tai muita liikennöinnistä ai-heutuvia epäpuhtauksia saattaa esiintyä ajoittain.


206.3 Melu ja tärinä

Kierrätyskeskuksella melua aiheutuu materiaalien lajittelusta, murskauksesta sekä koneiden jalaitteiden käyntiäänistä. Toiminnan aiheuttama melu on mallinnettu ja mallinnustulokset on esi-tetty kappaleessa 8.6. sekä liitteessä 5.

Kierrätyskeskuksen toiminnassa syntyy materiaalien murskauksessa ja seulonnassa koneidenaiheuttamaa tärinää, jota voidaan kuitenkin pitää vähäisenä. Rakentamisvaiheessa tehdään vä-häistä louhintaa, jolloin tärinää syntyy väliaikaisesti enemmän.

6.4 Päästöt maaperään ja pohjavesiinKierrätyskeskuksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen.Toiminnallinen alue on asfaltoitu kauttaaltaan ja alueen likaiset hulevedet johdetaan hallitusti jä-tevesiviemäriin. Ns. puhtaat hulevedet johdetaan viivästyksen ja öljynerotuksen kautta hule-vesialtaaseen ja siitä ojaan.

Kemikaalien ja polttoaineen varastoinnissa käytetään niiden varastointiin soveltuvia kontteja jasäiliöitä. Työkoneiden polttoainetta säilytetään asianmukaisesti. Alueelle sijoitetaan imeytysma-teriaalia mahdollisten vuotojen varalle.

6.5 JätteetKierrätyskeskuksen omasta toiminnasta syntyvien jätteiden määrät on esitetty taulukossa alla.Jätteiden määrä on vähäinen.

Taulukko 6-1. Arvio kierrätyskeskuksen omassa toiminnassa syntyvistä jätteistäja niidenmäärästä.

Jätejae Koodi Määrä (t/a) Toimituspaikka

Toimisto- ja sosiaalitilojen seka-jäte

20 03 01 100

Omasta toiminnasta syntyvätjätteet, jotka sisältävät vaarallisiaaineita (akut, paristot, loisteput-ket, maalit, jne., öljyiset jätteet,jäteöljy)

13 01 13*, 13 0208*, 20 01 21*, 2001 33*, 20 01 34

0,5 Fortum Riihimäki


217 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) JA BEP

SOVELTAMISESTA

BAT-päätelmillä (BAT, Best Available Techniques) tarkoitetaan parasta käytettävissä olevaatekniikkaa koskevan asiakirjan (ns. BREF-dokumentit) päätelmiä tekniikasta, sen sovellettavuu-desta sekä päästötasoista, tarkkailusta ja kulutustasoista. Materiaalin kierrätyskeskus ei oleympäristönsuojelulain mukainen jätteenkäsittelyn direktiivilaitos, joten sen toimintaan ei tarvitsesoveltaa jätteen käsittelyn BAT-päätelmiä. Keskuksen toimintaan on sovellettu ympäristönsuoje-lulain 53 §:n mukaisia kohtia, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko 7-1. Ympäristönsuojelulain mukainen ns. yleinen BAT.

YSL kohdat Materiaalin kierrätyskeskus

Jätteiden määrän ja haitallisuudenvähentäminen

Toiminnan perusajatus on jätteiden kierrättäminen materiaa-lina. Toiminnassa pyritään hyötykäyttämään vastaanotetta-vat materiaalit mahdollisimman pitkälle, jotta toiminnastasyntyvä jätteiden määrä olisi pieni. Syntyneiden jätteidenhaitallisuutta ohjaa vastaanotettavien materiaalien laatu.Laitoksella ei varsinaisesti vastaanoteta vaarallisia jätteitä,mutta kuormien mukana niitä voi tulla epäpuhtautena.

Tuotannossa käytettävien aineiden jasiinä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön ja hyödyntämisen mahdolli-suus

Tuotanto perustuu jätteiden hyötykäyttöön ja käsittelyynniin, että niiden hyödyntämistä voidaan tehostaa.

Tuotannossa käytettävien aineidenvaarallisuus sekä mahdollisuudetkäyttää entistä haitattomampia aineita

Toiminnassa ei käytetä vaarallisia aineita. Työkoneidenpolttoaineita ei voida korvata muilla aineilla.

Päästöjen laatu, määrä ja vaikutus Toiminnan merkittävimmät päästöt ovat hajapöly ja melu.Niiden määrät ovat kuitenkin vähäisiä. Melun ja pölyn le-viämistä pyritään estämään erilaisin teknisin (esim. sijoittelutja laitevalinnat) sekä prosessiratkaisuin (esim. kastelu).

Käytettyjen raaka-aineiden laatu jakulutus

Vastaanotettavien materiaalien laatu tunnetaan ja niidenmääriä seurataan.

Energian käytön tehokkuus Energiaa pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti.Laitevalinnoissa huomioidaan niiden energiatehokkuus ainakun se on mahdollista.

Toiminnan riskien ja onnettomuusvaa-rojen ennalta ehkäiseminen sekä on-nettomuuksien seurausten ehkäisemi-nen

Toiminnanharjoittajalla on useita vastaavanlaisia laitoksia jatoimintaa ohjaavat kokeneet työntekijät. Toiminnanharjoitta-ja tuntee kierrätystoiminnan riskit ja osaa varautua niihinennakolta. Kierrätyskeskuksen alueelle sijoitetaan mm.imeytysaineita mahdollisten vuotojen varalle. Lisäksi mm.vuotoja ehkäistään teknisin ratkaisuin. Laitoksella laaditaanriskinarvio kun se on toiminnassa.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikankäyttöönottoon vaadittava aika ja toi-minnan suunnitellun aloittamisajan-kohdan merkitys sekä päästöjen eh-käisemisen ja rajoittamisen kustan-nukset ja hyödyt

Toiminnan päästöjä pyritään ehkäisemään rakenteiden si-joittelulla ja erilaisin rakentein (mm. allastukset, pinnoitus,öljynerotus jne.). Laitos suunnitellaan paras käyttökelpoinentekniikka huomioiden ja rakenteelliset ratkaisut ovat samojakuin mitä jätteenkäsittelyn direktiivilaitoksille on esitetty (WTBAT).

Vaikutukset ympäristöön Toiminnan vaikutukset ympäristöön pyritään minimoimaanjoko teknisin (rakenteet jne.) tai toiminnallisin ratkaisuin(prosessiohjeet).

Teollisessa mittakaavassa käytössäolevat tuotantomenetelmät ja mene-

Toiminnassa käytettävät menetelmät päästöjen hallitsemi-seksi ovat tyypillisiä tämän tyyppisille laitoksille ja yleisesti


22

YSL kohdat Materiaalin kierrätyskeskus

telmät päästöjen hallitsemiseksi käytössä vastaavissa teollisissa laitoksissa.

Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedonkehitys

Toiminnanharjoittaja seuraa teknisen ja luonnontieteellisentiedon kehitystä ja soveltaa sitä toimintaansa silloin kun seon mahdollista.

Euroopan komission ja kansainvälis-ten toimielinten julkaisemat tiedotparhaasta käyttökelpoisesta tekniikas-ta.

Laitos suunnitellaan paras käyttökelpoinen tekniikka huomi-oiden siinä määrin kuin tekniset ratkaisut soveltuvat laitok-selle ja rakenteelliset ratkaisut ovat samoja kuin mitä jät-teenkäsittelyn direktiivilaitoksille on esitetty (WT BAT).

8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

8.1 Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja terveyteenMerkittävimmät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosinmelusta ja liikenteestä. Kierrätyskeskuksen toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ihmisten tervey-teen. Toiminnallisen alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuintaloja. Lähimmät asuintalotsijaitsevat noin 600 m päässä. Toiminnassa syntyvän hajapölyn ei arvioida leviävän merkittä-västi alueen ulkopuolelle.

Kierrätyskeskuksen toiminnasta syntyvä melu ja liikenne voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.Kuormien purusta voi aiheutua muuta toimintaa kovempaa ääntä.

Kierrätyskeskus sijaitsee sen lännen puoleista aluetta korkeammalla, joten sen rakentamisestavoi aiheutua vähäistä maisemavaikutusta lännen suunnasta katsottaessa.

Toiminnasta ei arvioida syntyvän roskaantumista. Alueen siisteydestä pidetään huolta ja merkit-tävä osa materiaaleista varastoidaan niin, että roskien leviäminen toiminnallisen alueen ulko-puolelle voidaan estää.

8.2 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöönKierrätyskeskuksen toiminnasta ei synny suoria päästöjä vesistöön.

Alueelta johdetaan liikennöintialueen vesiä ja kattovesiä viivytysaltaan ja öljynerotuksen kauttahulevesialtaaseen ja sen kautta ojaan, joka johtaa Näätäsuolle. Vesien laadun on arvioitu ole-van normaalia hulevettä, eikä siinä arvioida olevan merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Mah-dolliset kiintoaineet jäävät altaisiin ja ojaan kohdistuvan kiintoaineskuormituksen ei arvioida kas-vavan nykyisestä. Näätäsuolta vedet virtaavat Näätäsuonojan kautta edelleen Näsijärveen.Keskuksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Näsijärven veden laatuun.

8.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöönKierrätyskeskuksen toiminnalla ei arvioida oleva vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Hanke-alueen lähellä on muinaismuistoja, mutta ne sijaitsevat kierrätyskeskuksen alueen ulkopuolella.

Näätäsuon luonnonsuojelualue (ERA208021) on perustettu erityisesti suojeltavan lajin, tumma-verkkoperhosen Melitea diamina, suojelualueeksi. Laji on erittäin uhanalainen ja sitä esiintyykosteilla niityillä, joilla kasvaa sen toukkien ainoaa ravintokasvia lehtovirmajuurta. Tummaverk-koperhosta uhkaa maataloudessa tapahtuvat muutokset, joiden seurauksena lajin asuttamatkosteat ja rehevät niityt ja pellot katoavat. Lajin hoitosuunnitelman mukaan tärkeimpiä elvytys-toimia ovat niittyjen yleiskunnostus, niittyjen kosteustasapainon säilyttäminen nykyisellään taikuivien niittyjen saaminen kosteammiksi, laidunnuksen lisääminen, vieraslajien torjunta sekäperhosniittyjen ja niiden välisten kulkuyhteyksien huomioiminen maankäytössä.

Huomioiden alueen ojat ja topografia, nykyisin ainakin hankealueen pohjoispuolen hulevedetvirtaavat ojan kautta Hyötyvoimankadun ali hulevesialtaaseen ja siitä edelleen ojaa pitkin Nää-täsuolle. Osa vesistä imeytyy maaperään. Hulevesialtaaseen johtuvien vesien määrästä ei oletietoa. Kierrätyskeskuksen ollessa toiminnassa Näätäsuon luonnonsuojelualueelle johdetaanviivytysaltaan ja öljynerotuksen kautta kierrätyskeskuksen kattovedet ja liikennöintialueen vedet.


23Hulevesialtaaseen johtuvien vesien keskimääräisen volyymin ei arvioida muuttuvan merkittäväs-ti nykyisestä. Näin ollen niillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Näätäsuon nykyiseenkosteustasapainoon. Altaaseen, nykyisin ja tulevaisuudessa, johtuvat vedet ovat riippuvaisia sa-teiden määrästä, joten vesimäärän ajallinen vaihtelu voi olla suurta. Kierrätyskeskuksen alueel-le rakennettava viivytysallas tasaa veden virtaamaa hulevesialtaaseen ja Näätäsuolle.

8.4 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutuksetToiminnasta syntyy pääasiassa pölyä, muita ilmapäästöjä syntyy hyvin vähän. Pölyäminen onpaikallista rajoittuen kierrätyskeskuksen alueelle. Pölyvaikutus toiminnallisen alueen ulkopuolel-la on ympäristön kannalta vähäinen.

8.5 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteenKierrätyskeskuksen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen maaperään tai pohjave-teen. Toiminnalliset alueet on pinnoitettu. Polttoaineet varastoidaan asianmukaisesti.

8.6 Melun ja tärinän vaikutuksetKierrätyskeskuksen toiminnasta on laadittu melumallinnus. Mallinnusraportti on esitetty liitteessä5. Melumallinnuksen mukaan laitoksen melu aiheuttaa alle 50 dB:n keskiäänitasoja lähimmilläasuinkiinteistöillä päiväaikaan ja pääsääntöisesti alle 30 dB:n keskiäänitasoja yöaikaan. Tulok-set eivät ylitä VNp 993/1992 ohjearvoja. Mallinnuksen mukaan melun kasvu nykytilasta painot-tuisi hankealueen eteläpuolella sijaitseviin kiinteistöihin hieman alhaisemman melun nykytilanvuoksi. Näätäsuon luonnonsuojelualueelle voi kohdistua yli 55 dB:n melutasoja päivällä lasken-nan mukaan varsin kapealla sektorilla. Melu ei tiettävästi kuitenkaan vaikuta perhosen tai senravintokasvin esiintymiseen, elinolosuhteisiin tai lisääntymiseen, eikä VNp 993/1992 mukaistenmelutason ohjearvojen mahdollinen ylittyminen Näätäsuolla siten vaikuta haitallisesti tumma-verkkoperhosen suojelutasoon.

Kierrätyskeskuksen toiminnassa syntyy materiaalien murskauksessa ja seulonnassa koneidenaiheuttamaa tärinää, jota voidaan kuitenkin pitää vähäisenä. Rakentamisvaiheessa putkikanaviajoudutaan louhimaan kallioon, jolloin tärinää syntyy enemmän.

Kuva 8-1. Melumallinnuskartta, päiväajan keskiäänitaso LAeq, klo 07-22.


248.7 Vaikutukset liikenteeseen

Kierrätyskeskuksen aiheuttama liikenteen kasvu ei näy valtatie 9:n liikennemäärissä. Hyötyvoi-mankadulla raskaan liikenteen määrät kasvavat noin 60 %. Hankkeen aiheuttamat liikennemää-rien kasvut valtatiellä ja Hyötyvoimankadulla on esitetty taulukossa alla.

Taulukko 8-1. Arvioidut liikennemäärien kasvut valtatiellä 9 ja Hyötyvoimankadulla.

KVL ajoneuvot KVL raskaat ajoneuvot

Valtatie 9

Nykytilanne 15 992 1 645

Muutos + 0,8 % +6 %

Hyötyvoimankatu

Nykytilanne 3251 165

Muutos % +4 % +60 %

Raskaan liikenteen kasvu Hyötyvoimankadulla ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksiaalueen liikenteeseen, koska alueen liikennemäärät ovat tällä hetkellä alhaisia, eikä reitillä oleasuinkiinteistöjä. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditun liikenneselvityksen mukaan (Ramboll2015) Tarastenjärven eritasoliittymän pohjoisen ramppiliittymän pää tulisi parantaa yksikaistai-seksi kiertoliittymäksi, mikäli Tarastenjärven alueelle kaavoitetut alueet rakentuvat kokonaisuu-dessaan. Jos alueen maankäyttö toteutuisi kokonaisuudessaan, on raportissa ennustettu Tam-pereen ja Kangasalan uusien hankkeiden synnyttävän yhteensä noin 600 saapuvan ajoneuvonja 1 100 lähtevän ajoneuvon liikennemäärän talviarjen iltahuipputunnin aikana.

9 TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI

Alla on esitettynä kierrätyskeskuksen alustava jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitel-ma, jota täydennetään ympäristölupapäätöksen määräysten mukaiseksi luvan myöntämisen jäl-keen ennen toiminnan aloittamista.

9.1 KäyttötarkkailuKierrätyskeskuksen toiminnasta, päästöistä ja jätteistä pidetään kirjaa.

Laitokselle saapuvista ja lähtevistä materiaaleista kirjataan seuraavat tiedot: syntyneen, kerätyn,kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspai-kasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhti-ön asettamat laatuvaatimukset.

Öljynerotuskaivon toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja sen kunto, huoltotoimenpiteet ja tyh-jennykset kirjataan. Vaa’an vakaus suoritetaan vakauslain mukaisesti kolmen vuoden välein.

Lisäksi kirjataan ylös tehdyt huoltotoimenpiteet, mahdolliset ympäristönsuojelun toimenpiteetsekä häiriötilanteet.

9.2 PäästötarkkailuPäästötarkkailuun ehdotetaan seuraavaa

− Jäteveden laadun tarkkailu Tampereen veden kanssa tehtävän liittymissopimuksen mu-kaisesti.

− Viivytysaltaan kautta ojaan johdetun veden laatua tarkkaillaan ensimmäisenä toiminta-vuonna kahdesti vuodessa. Näytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine(TSS), öljyhiilivedyt. Lisäksi ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnan alussa ana-lysoidaan kahdesti As, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Hg ja Zn, ja jos metalleja ei havaita merkittä-


25västi yli normaalin hulevesien laadun, ehdotetaan että seuranta voidaan niiden osaltalopettaa. Metalleista analysoidaan liukoiset pitoisuudet.

− Mahdollisia pölypäästöjä seurataan visuaalisesti.

9.3 VaikutustarkkailuHakija osallistuu Näätäsuolle johtavasta ojasta tehtäviin seurantatutkimuksiin ja niistä aiheutu-viin kuluihin muiden alueen toiminnan harjoittajien kanssa yhdessä, mikäli yhteisseurantaa onalueella. Tutkimukseksi esitetään samoja haitta-aineita ja samalla tiheydellä kuin viivytysaltaas-ta otettavasta vedestä tehtävissä tutkimuksissa.

9.4 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistusMittaukset, näytteenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käy-tettävät vertailumittaukset suoritetaan standardimenetelmien (EN, ISO, SFS tai vastaavan ta-soinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisestikäytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa esitetään käytetytmittausmenetelmät, niiden epävarmuudet, mittausten laadunvarmistus sekä arvio tulosten edus-tavuudesta.

9.5 Raportointi ja tarkkailuohjelmatKeskuksen päästöistä raportoidaan vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille ympäristötietojenvuosiraportoinnin yhteydessä. Lisäksi mahdollisista häiriö- ja poikkeustilanteista, joista voidaanolettaa olevan vaikutusta laitosalueen ulkopuolelle, ilmoitetaan viipymättä viranomaisille.


2610 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU

TIIVISTELMÄ

Fortum Waste Solutions Oy hakee ympäristölupaa uudelle materiaalien kierrätyskeskuksen toi-minnalle. Kierrätyskeskuksessa käsitellään vuosittain alle 20 000 tonnia tavanomaisia jätteitä,jotka koostuvat pääosin kaupan ja teollisuuden sekä rakennusten saneerauksessa ja rakenta-misessa syntyvistä hyödynnettävistä ja kierrätettävistä materiaaleista. Lisäksi keskuksessa ote-taan vastaan pilaantumattomia maa- ja kierrätyskiviaineksia enintään 35 000 tonnia. Näillä olisitarkoitus korvata neitseellisiä rakennusmateriaaleja erillisen luvitusprosessin kautta esimerkiksikierrätyskeskusalueen mahdollisen myöhemmän laajentamisen kenttärakenteiden tekemisessätai ohjata ne muualla hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Hankealue sijaitsee Kangasalan jaTampereen rajalla, Tarastenjärven alueella.

Kierrätyskeskuksen yleissuunnittelu on käynnissä. Kenttärakenteiden ja hallien rakentaminen onsuunniteltu alkavan alkuvuodesta 2020. Arviolta keskuksen toiminta alkaa kesällä 2020. Keskustoimii pääsääntöisesti arkisin viitenä päivänä viikossa (klo 06.00 – 22.00) ja lauantaisin (klo07.00 – 18.00). Käsittelytoimintaa, mm. murskausta, harjoitetaan arkisin klo 07.00 – 22.00 väli-senä aikana. Poikkeustapauksissa käsittelytoimintaa voidaan harjoittaa myös lauantaisin klo8.00 – 16.00 välillä, ei kuitenkaan juhlapyhinä. Energiana hyödynnettävien kuormien lastauksiaja toimituksia hyödyntäville laitoksille suoritetaan tarvittaessa ympäri vuorokauden, vuoden jo-kaisena päivänä.

Energiana hyödynnettävät, materiaalihyödyntämiseen soveltumattomat jakeet murskataan.Murskaus toteutetaan tilanteen mukaan joko kenttäalueelle tai halliin sijoitettavilla mobiilimurs-kaimilla. Murskaimen syöttö tapahtuu kaivinkoneella ja valmiiden materiaalien kuormaus pyörä-kuormaajalla.

Kierrätyskeskuksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Merkit-tävimmät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosin melus-ta ja liikenteestä. Kuormien purusta voi aiheutua muuta toimintaa kovempaa ääntä. Kierrätys-keskuksen toiminnasta on laadittu melumallinnus. Melumallinnuksen mukaan laitoksen melu ai-heuttaa alle 50 dB:n keskiäänitasoja lähimmillä asuinkiinteistöillä päiväaikaan ja pääsääntöisestialle 30 dB:n keskiäänitasoja yöaikaan. Tulokset eivät ylitä VNp 993/1992 ohjearvoja.

Toiminnasta syntyy pölyä, mutta muita päästöjä ilmaan syntyy hyvin vähän. Pölyäminen on pai-kallista rajoittuen kierrätyskeskuksen alueelle. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa vesisumu-tuksilla, välivarastoimalla ja käsittelemällä erityisen pölyävät materiaalit hallissa tai katetussa ti-lassa sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöllisesti.

Kierrätyskeskuksen ollessa toiminnassa Näätäsuon luonnonsuojelualueelle johdetaan viivytysal-taan ja öljynerotuksen ja jo olemassa olevan hulevesialtaan kautta kierrätyskeskuksen kattove-det ja liikennöintialueen vedet. Hulevesialtaaseen johtuvien vesien keskimääräisen volyymin eiarvioida muuttuvan merkittävästi nykyisestä. Näin ollen niillä ei arvioida olevan merkittävää vai-kutusta Näätäsuon nykyiseen kosteustasapainoon. Altaaseen johtuvat vedet ovat riippuvaisiasateiden määrästä, joten vesimäärän ajallinen vaihtelu voi olla suurta. Kierrätyskeskuksen alu-eelle rakennettava viivytysallas tasaa veden virtaamaa hulevesialtaaseen ja Näätäsuolle. Nää-täsuon luonnonsuojelualueelle voi kohdistua yli 55 dB:n melutasoja päivällä laskennan mukaanvarsin kapealla sektorilla. Melu ei tiettävästi kuitenkaan vaikuta perhosen tai sen ravintokasvinesiintymiseen, elinolosuhteisiin tai lisääntymiseen, eikä VNp 993/1992 mukaisten melutason oh-jearvojen mahdollinen ylittyminen Näätäsuolla siten vaikuta haitallisesti tummaverkkoperhosensuojelutasoon.

Kierrätyskeskuksen aiheuttama liikenteen kasvu ei näy valtatie 9:n liikennemäärissä. Hyötyvoi-mankadulla raskaan liikenteen määrät kasvavat merkittävästi. Raskaan liikenteen kasvun Hyö-tyvoimankadulla ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteeseen, koska alu-een liikennemäärät ovat tällä hetkellä alhaisia.


27

11 LÄHTEET

FCG 2015. Tarasten asemakaavan nro 8475 hulevesiselvitys. Loppuraportti ID 1 225 314.

Jalkanen, Riku ja Heikkilä Kimmo, 2015. Tarastenjärven asemakaavojen liikenteen toimivuus-tarkastelu. Tampereen kaupunki. Ramboll.

Laakso, Ville ja Sepänmaa Timo 2015. Tarastenjärvi muinaisjäännöskartoitus 2015. Tarasteenteollisuusalueen nro 8475 arkeologinen selvitys. Tampereen kaupunki. Mikroliitti Oy

Maanmittauslaitos, 2019

Mäkinen, Jussi 2014. Tarastenjärven asemakaava-alueen luontoselvityskooste. Ramboll

Museovirasto 2019. Näätäsuo.https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000012283

Paikkatietoikkuna, 2019.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Hyväksytty maakuntakaava. Viitattu 13.5.2019. Verkkosivus-to: https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/hyvaksyminen

Ramboll Finland Oy, 2015. Tarastenjärven asemakaavojen liikenteen toimivuustarkastelu

Rantsi, Riina 2019. Tarasten Kiertotalousalue Oy. Kiertotalousalue YVA-ohjelma. Envineer Oy

Siivonen Yrjö, 2006. Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006. WermundsenConsulting Oy.

Suomen perhoset 2014. Tummaverkkoperhonen. Viitattu 9.5.2019. Verkkosivusto:https://www.suomen-perhoset.fi/tummaverkkoperhonen/

Tampereen kaupunki 2016. Taraste (081) asemakaava. Hyväksytty 13.6.2016.

Tampereen kaupunki 2018. Tampereen ilmanlaatu 2017, päästöt ja ilmanlaadun mittaustulok-set. Ympäristönsuojelun julkaisuja 2/2018.

Tampereen kaupunki, 2019. Ilmanlaatu. https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu.html

Tampereen Oskari karttapalvelu, 2019. Melun keskiäänitaso 2040.

Väylävirasto 2019. Karttapalvelu.

uusi tarastenjärven materiaalien kier- rätyskeskus · ympÄristÖlupahakemus kesäkuu 2019...

Documents