Sana

ston

uut

iskirj

ejoulukuu 2014

sanasto +358 9 5629 3300 annankatu 29 a 25, 7. krs info@sanasto.fi 00100 Helsinki sanasto.fi

ota yhteyttä! fb.com/sanasto@sanastoinfo

• Lainauskorvaukseen tuntuva korotus tulevana vuonna

• Kulttuuriministeri vastasi kansan-edustaja Sari Sarkomaan (kok) kirjalliseen kysymykseen lainauskorvauksista

• Tilastotietoa marraskuun tilityksestä

• Varapuheenjohtajan tervehdys

tässä uutiskirjeessä muun muassa

varapuheenjohtajalta

Kirjallisuuden kääntäjän ammatti on viime vuosien ja vuosikymmenien myötä saanut osakseen yhä enemmän huomiota ja arvostusta, kun sekä lukevan yleisön että kirjallisuus- alan asiantuntijoiden ymmärrys ammattitaitoisten kääntäjien merkityksestä kirjallisen kulttuurin välittäjinä on lisääntynyt. Niin ilahduttavaa kuin tämä kasvanut tietoisuus onkin, se ei valitettavasti ole kuvastunut kirjallisuuden kääntäjien ansiokehitykseen. Päinvastoin taloudelliset mahdollisuudet kirjallisuuden ammattimaiseen kääntämiseen ovat samaan aikaan lähinnä heikentyneet. Käännöskirjallisuus on saanut kantaa oman osansa kirja-alan viimeaikaisista vaikeuksista, ja usein vielä ankarimman mukaan. Yksi harvoista muutoksista parempaan suuntaan on ollut Sanaston hallinnoima kirjastojen lainauskorvaus, josta myös kirjallisuuden kääntäjät ovat päässeet nauttimaan sen voimaantulosta lähtien. Valtion budjetissa muutaman miljoonan suuruiset lainauskorvausmäärärahat ovat pieniä, mutta jyvitettyinä ruohonjuuritasolle suoraan kulttuurin tekijöille ne kantavat runsasta satoa. Vahvistaessaan mahdollisuutta kirjallisuuden pätevään ja ammattimaiseen kääntä-miseen lainauskorvaus tuo iloa lukemattomille maailmankirjallisuuden ystäville -- niin kirjastojen kuin kirjakauppojenkin tiskeille. Lisäksi lainausmääriin perustuva korvaus kohtelee kaikkein suopeimmin suurilevikkisen kirjallisuuden kääntäjiä, toisin sanoen niitä käännösalan pitkän linjan ammattilaisia, jotka usein jäävät vähimmälle palkintoja ja taiteilija-apura-hoja jaettaessa. Kertapalkkiolla työtään tekevä dekkarien, nuortenromaanien tai chick-litin suomentaja ei käännöstensä mahdollisesta myyntimenestyksestä hyödy -- mutta siitä huolimatta juuri hänen vastuunsa kirjallisen käyttösuomen tilasta ja tulevaisuudesta saattaa olla kaikkein suurin. Juuri nämä maailmankirjallisuuden etulinjassa työtään tekevät kielen ammattilaiset yleisten kirjastojen lainaus-korvaus usein tavoittaa kaikkein parhaiten. Ja apu etulinjaan on myös suomen kieltä ja suomenkielistä kirjallisuutta puolustettaessa kaikkein tervetulleinta, oikeaan paikkaan saapunutta.

Jaakko Kankaanpää

sanaston tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle julkaistuKirjallisuudella on suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle. Kotimainen kirjallisuus rakentaa kaikissa muodoissaan maamme sivistystä ja hyvinvointia. Kirjat eivät synny tyhjästä, eikä elävä kotimainen kirjallisuus ole itsestäänselvyys. Jotta kielemme ja kulttuurimme voivat tulevaisuudessakin hyvin, on kirjallisuuden tekijöiden toimintaedellytykset turvattava. Sanasto on yhdessä jäsenjärjestöjensä Finlands svenska författareföreningin, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sekä Suomen tietokirjailijoiden kanssa koonnut yhteen kaikille kirjallisuuden tekijöille tär-keitä teemoja ja tavoitteita. Uskomme, että niiden toteutuessa koko suomalainen yhteiskunta hyötyy elävän kulttuurin, työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntyessä. Panostukset luovaan työhön ja talouteen synnyttävät yhteiskuntaan uutta kasvua ja työpaikkoja. Haastamme seuraavan hallituksen sitoutumaan seuraaviin tavoitteisiin:

• Hallitus sitoutuu korottamaan maksuttomasta kirjastolainaamisesta tekijöille maksettavat lainauskorvaukset pohjoismaiselle tasolle eduskunnan tahdon mukaisesti.

• Hallitus sitoutuu muuttamaan tekijänoikeuslain 19 § siten, että tekijän oikeus saada korvausta luomiensa teosten lainaamisesta laajennetaan koskemaan myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvaa lainaamista.

• Tekijänoikeuslaki ja -järjestelmät tukevat luovan työn tekemistä ja turvaavat luovan alan toimintaedellytyksiä myös hallituskaudella 2015-2019.

tutustu tavoitteisiimme tarkemmin kotisivuillamme.

lainauskorvauksiin tuntuva korotus tulevana vuonna

uutisia toimistolta Pitkäaikainen työntekijämme Tuomo Nuorluoto siirtyy tammikuussa uusien haasteiden pariin. Tuomolle suunnatut viestit voi jatkossa lähettää osoitteeseen info@sanasto.fi. Kiitämme Tuomoa hyvästä työtoveruudesta ja toivotamme onnea tulevaan!

Pimenevä syksy toi mukanaan valoisia lainauskorvausuutisia: hallitus ehdottaa lainauskorvauksiin yli 4 miljoonan euron korotusta. Toteutuessaan muutos kaksinkertaistaa määrärahan kokonaissumman. Edus-kunta on useasti kiinnittänyt huomiota lainauskorvausten alhaiseen tasoon ja edellyttänyt niiden korot-tamista muiden Pohjoismaiden tasolle. Tällä hetkellä Suomen lainauskorvausmääräraha on 4,1 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Ruotsissa määräraha on tulevana vuonna n. 15,2 miljoonaa euroa. -Korotus on erinomainen alku, jonka seurauksena lainauskorvaukset saadaan toivottavasti pikai-sesti nostettua eduskunnan edellyttämälle pohjoismaiselle tasolle, toteaa Sanaston puheenjohtaja, kir-jailija Virpi Hämeen-Anttila. Lainauskorvausta maksetaan tekijälle korvauksena siitä, että hänen luomiaan teoksia saa lainata kirjastoista maksutta. Lainauskorvaus kohtelee tekijöitä tasavertaisesti, koska se pe-rustuu lainauskertoihin. -Kukaan ei korvauksella rikastu, mutta sillä on periaatteellinen merkitys ja se on tärkeä lisä kirjallisen työn tekijöiden epävarmaan toimeentuloon, Hämeen-Anttila jatkaa. Kirjailijoille on aiheutunut asianmukaisen korvaustason puutteen vuoksi merkittäviä taloudellisia menetyksiä, sillä Suomi otti lainauskorvaukset käyttöön vasta vuonna 2007 saatuaan Euroopan komis-siolta virallisen huomautuksen niiden puuttumisesta. Muissa Pohjoismaissa korvauksia on maksettu jo 1900-luvun puolivälistä. -Kirjat kirjastoissa eivät synny tyhjästä, Hämeen-Anttila toteaa. -Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, ei apuraha tai stipendi, ja sen tulee olla tasoltaan riittävä. Sanasto on jäsenjärjes-töjensä ja tekijöiden kanssa kampanjoinut aktiivisesti lainauskorvausmäärärahan korottamisen puolesta nyt kolmen vuoden ajan. Määrärahan korotuksen myötä tekijän oikeus lainauskorvaukseen tulee pikaisesti laajentaa myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen. Eduskunta on useasti kiinnittänyt huomiota epäkohtaan ja edellyttänyt, että määrärahan noustua myös opetus- ja tutkimuskirjastot tulee ottaa mu-kaan korvauksen piiriin. Sanasto työskentelee aktiivisesti sen eteen, että lainmuutos tulisi voimaan jo tällä hallituskaudella.

KULTTUURiMiNiSTERi ViiTANEN VASTASi KiRJALLiSEEN KYSYMYKSEEN LAiNAUSKoRVAUKSiSTA

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on vastannut 4.11.2014 kansanedustaja Sari Sarkomaan jättä-mään kirjalliseen kysymykseen (KK 713/2014 vp) lainauskorvausten tasosta ja opetus- ja tutkimuskirjas-tojen saattamisesta korvauksen piiriin. Kirjallisen kysymyksen allekirjoitti joukko kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Ministeri Viitanen pitää vastauksessaan tärkeänä, että lainauskorvausta koskeviin epäkohtiin löydetään kestävä ratkaisu. Hän toteaa kokoavansa parlamentaarista työryhmää, jonka tarkoi-tuksena on löytää ratkaisu lainauskorvausten nostamiseksi eduskunnan tahdon mukaisesti muiden Poh-joismaiden tasolle. Kirjallinen kysymys vastauksineen on luettavissa Sanaston kotisivuilla.

muista seurata uusittua kampanjasivuamme kirjaelää.fi!

marraskuun tilitysSanasto tilitti marraskuussa tekijänoikeuskorvauksia kaikkiaan yli 3,7 miljoonaa euroa. Korvauksia mak-settiin yhteensä 4452 tekijälle ja oikeudenhaltijalle. Suurin osa korvauksista, yli 3,6 miljoonaa euroa, koostui lainauskorvauksista. Vuoden 2014 lainauskorvauksia maksettiin marraskuussa ensimmäi-sen kerran. Lisäksi suoritettiin takautuvia korvauksia vuosilta 2008–2013, joista vuosien 2008 ja 2009 korvauksia maksettiin viimeisen kerran. Jatkossa korvauksia voi saada takautuvasti vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2014 määrärahan osalta korvausten mediaani oli 88,92 € ja keskiarvo 497,05 €. Lainauskorvauk-sen suurus per laina oli 6,5 senttiä, kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Lainauskorvausmäärärahan nousun myötä lainakohtaista korvausta on pystytty nostamaan aiemmasta. Lainauskorvausten lisäksi korvauksia maksettiin kirjallisuuden tv- ja radiokäytöstä, näkövammaisten kir-jasto Celian omakirjalainoista ja myydyistä oppikirjoista sekä kirjallisuuden julkisesta esittämisestä ja muista kirjal-lisuuden jälkikäyttötilanteista.

uutisia sanaston jäsenjärjestöistäJYRKi VAiNoNEN SUoMEN KiRJAiLiJALiiToN JoHTooN

Suomen Kirjailijaliitto ry:n puheenjohtajaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin liiton syyskokouksessa marraskuus-sa kirjailija Jyrki Vainonen (s. 1963). Vainonen on tamperelainen kirjailija, suomentaja ja sanataiteen opettaja. Hänellä on myös filosofian lisensiaatin tutkinto. Kirjailija Tuula-Liina Varis ei asettunut uudelleen ehdolle johdettuaan Kirjailijaliittoa yhteensä kuusi vuotta vuodesta 2009.

MARKKU LÖYTÖNEN JATKAA SUoMEN TiEToKiRJAiLiJAT RY:N PUHEENJoHTAJANA

Suomen tietokirjailijat ry:n syyskokous valitsi kulttuurimaantieteen professori Markku Löytösen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana myös seuraavan kolmivuotiskauden. Löytönen on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana yhden kau-den (2012–2014).

sanaston toimisto on suljettu 24.12.2014-6.1.2015. toivotamme kaikille asiakkaillemme hyvää uutta vuotta!

seuraava uutiskirjeemme ilmestyy helmikuussa.

marraskuun tilitys lukuina

4479 tekijää sai korvauksia yhteensä 3,77 miljoonaa euroa.

Korvausten mediaani oli 88,92 € ja keskiarvo 497,05 €.

Lainauskorvausten kärki painottuu lasten- ja käännöskirjallisuuteen.

Lisätietoa maksetuista korvauksista ja niiden jakautumisesta löytyy osoitteesta www.sanasto.fi/tilastot.