vaara-karjala strategia 2014 2020

Vasitenvastavirtaan!

Vaara-Karjalan Leader ry:n kehittämisstrategia

vuosille 2014 - 2020

Johdanto – opit mukaan uuteen kauteen ................................................................................................ 1

1. Alueen kuvaus ...................................................................................................................................... 4

1.1. Ihmiset ja yhteisöt .................................................................................................................... 4

1.2. Työllisyys, elinkeinot ja yrittäminen ...................................................................................... 5

1.3. Asuinympäristö ......................................................................................................................... 6

2. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet ................................................................................. 7

3. Strategian taustat, tavoitteet ja rakenne ...................................................................................... 10

4. Kehittämisen neljä painopistealuetta ............................................................................................ 14

4.1. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt ................................................................................. 14

4.1.1. Toimenpide 1: Yhteisöllisyys ja yhteistyö .......................................................................... 14

4.1.2. Toimenpide 2: Maaseutuasumisen edistäminen ............................................................... 14

4.1.3. Toimenpide 3: Paikalliskulttuurin ja perinteen esiin nostaminen .................................. 15

4.1.4. Toimepide 4: Tietoverkkojen hyödyntäminen ................................................................... 15

4.2. Elinvoimainen yritystoiminta ..................................................................................... 16

4.3. Luonnonvarat ja kestävä kehitys ............................................................................... 17

4.4. Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö ........................................................... 17

5. Toimeenpano ja rahoitus ................................................................................................................. 20

5.1. Leader-toiminta: hankkeiden rahoittaminen, viestintä ja oppimissuunnitelma .......... 20

5.1.1. Viestintäsuunnitelma ............................................................................................................. 20

5.1.2. Oppimissuunnitelma .............................................................................................................. 21

5.2. Muu kehittämistoiminta ........................................................................................................ 21

5.3. Yhdistystoiminta ..................................................................................................................... 22

5.4. Rahoitussuunnitelma ............................................................................................................. 22

6. Strategian täydentävyys ja yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa ...................................... 24

6.1. Yhteensovitus ......................................................................................................................... 24

3Vasiten vastavirtaan – Vaara-Karjalan Leader ry:n kehittämisstrategia vuosille 2014 - 2020


Johdanto – opit mukaan uuteen kauteenVaara-Karjalan Leader ry:n toiminta-alue muodostuu viiden kunnan alueesta (Lieksan ja Nurmeksen kau-pungit sekä Ilomantsin, Juuan ja Valtimon kunnat). Alue on maantieteellisesti hyvin laaja, mutta väestö-tiheydeltään harvaan asuttua. Kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan alue on pääsääntöisesti harvaan asuttua maaseutua. Poikkeuksena tähän Lieksan ja Nurmeksen kaupunkikeskusta ja niiden lähiympäristöt, jotka luokitellaan maaseudun paikalliskeskuksiksi sekä ydinmaaseuduksi.

Vaara-Karjalan Leader ry on vuonna 1995 rekisteröity-nyt (yhdistysrekisteri ja säännöt ks. liite 1 ja 2) maaseu-dun kehittämisyhdistys, jonka jäsenistöön kuuluu kaik-kiaan 206 jäsentä. Yhdistys on toiminut leader-ryhmänä jo kolmella ohjelmakaudella ja vakiinnuttanut aseman-sa alueen maaseudun kehittäjien verkostossa.

LEADER II –kaudella leader-ryhmä esitti kaikkiaan 116 hanketta rahoitettavaksi. Näistä yrityshankkeita oli 31. LEADER II-kautta voi luonnehtia Vaara-Karjalan Leader ry:n toiminnassa toiminnan aloittamisen kaudeksi, jolloin yhdistyksen toimintaa tehtiin tunnetuksi alueen asukkaille ja yhdistyksille.

LEADER+ -kaudella hallituksemme rahoitettavaksi puolestaan 153 kehittämishanketta. Yritystukea myönnettiin 103 yrityshankkeeseen. LEADER+-kaudella rahoitettiin erityisesti pieniä, ruohonjuuritason hankkeita ja vakiinnutettiin yhdistyksen asemaa maaseudun kehittäjien parissa. LEADER+-kaudella lea-der-ryhmän toiminta vakiintui alueelle ja ryhmän tunnettuus kasvoi.

Ohjelmakaudella 2007–2013 on esitetty rahoitettavaksi yhteensä 186 hanketta, joista yritystukia 72 kpl. Kuluvaa ohjelmakautta luonnehtii leader-ryhmän työn laajeneminen kansainvälisille kentille samoin kuin se, että pienten paikallisten hankkeiden lisäksi rahoitettavien hankkeiden joukossa on ollut myös aikaisempaa suurempia hankkeita.

Vaara-Karjalan Leader ry:n rooli on ollut koko historiansa ajan vahvasti paikallisia toimijoita tukeva, ja sitä voi luonnehtia ”lähimahdollistajaksi”. Leader -rahoitusta on voitu joustavasti käyttää erityisesti haja-asutusalueiden asukkaiden elinolosuhteiden parantamiseen mm. virkistysmahdollisuuksien ja kulttuu-ritoiminnan edistämisen avulla. Ilman leader-rahoitusta usean kylällä toimivan yhdistyksen toiminnan kehittäminen olisi jäänyt tekemättä tai asioita olisi toteutettu suppeampana.


Vaara-Karjalan Leader ry:n rooli alueensa kehittämisessä on kasvanut ohjelmakaudelta toiselle, samoin leader-ryhmän tekemä työ on saanut niin alueen asukkailta, viranomaisilta kuin muiltakin yhteistyökump-paneilta tunnustusta. Leader-ryhmä on panostanut verkostoitumiseen ja verkostojen kautta vaikuttami-seen. Verkostoitumista tullaan vahvistamaan edelleen, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Uudella oh-jelmakaudella tullaan panostamaan entisiä ohjelmakausia näkyvämmin alueen toimijoiden aktivointiin. Aktivointityöhön haetaan uuden ohjelmakauden kynnyksellä uusia, innostavia muotoja. Näkyvyyden kautta saadaan toiminnasta kiinnostuneita entistä enemmän mukaan leader-ryhmän toimintaan.

Uusi ohjelmakausi tuo tullessaan paljon muutoksia. Uusi ohjelmakausi edellyttää leader-ryhmältä uusia toimintatapoja ja ”vanhasta” irtaantumista. Byrokratian toivottaessa keventyessä, leader-ryhmällä jää enemmän aikaa aktivointiin ja neuvontaan. Päästään siis itse asiaan. Työhön, mitä osaamme parhaiten ja mitä meiltä odotetaan. Vaara-Karjalan Leader tulee panostamaan erityisesti näihin toiminnan osa-alu-eisiin. Lisäksi ”vanhoilta” kausilta on otettu opikseen seurannan merkityksestä. Tulemme panostamaan entistä enemmän jatkossa seurantaan ja sitä kautta pyrimme nopeasti reagoimaan alueelta tulleisiin signaaleihin.

Vaara-Karjalan Leader ry:n paikallisen kehittämisstrategian ”Vasiten vastavirtaan – Vaara-Karjalan Lea-der ry:n kehittämisstrategia vuosille 2014-2020” tavoitteena on, että Vaara-Karjalan alue säilyy myös tulevaisuudessa elinvoimaisena ja miellyttävänä asuinympäristönä. Kehittämisstrategian tavoitteena on vahvistaa ja hyödyntää alueemme vahvuuksia sekä nostaa esiin uusia avauksia alueemme kehittämisek-si. Visiomme mukaan

Tilastojen valossa aluettamme voisi luonnehtia jopa kurjistuneeksi. Tilastoista huolimatta, tai juuri niiden takia, asukkaitamme luonnehtii iloisuus sekä tietynlainen sitkeys. Käännämme negatiiviset asi-at positiivisiksi. Uimme vastavirtaan. Emme luovuta. Alueemme asukkaat ovat olleet erittäin aktiivisia elinympäristönsä ja hyvinvointinsa kehittämisessä, jos sitä mitataan eri ohjelmakausina toteutettujen hankkeiden määrällä. Leader-rahoitukselle on ollut kysyntää ja leader-ryhmä on joutunut todenteolla miettimään rahoituksen myöntämisen kriteereitä. Rahoitukselle on tarvetta ja käyttöä huomattavasti paljon enemmän kuin mitä leader-ryhmä on pystynyt sitä myöntämään. Vaara-Karjalan toiminta-alueella leader-ryhmä on ainoa ruohonjuuritason toimija, jonka kontaktit ulottuvat paikallisista asukkaista aina ministeriöön saakka.

”Vasiten vastavirtaan! – kehittämisstrategia vastaa alueen ruohonjuuritasolta nousseisiin kehittämistar-peisiin. Strategia pohjautuu alueen asukkailta kerättyihin kehittämisideoihin sekä toiminnasta kerättyyn palautteeseen ja sitä on luonnosteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Strategian toteuttamisessa avainasemassa ovat alueen asukkaat. Leader-ryhmä on kumppani, rohkaisija ja mahdollistaja. Leader-ryhmänä pidämme yllä alueemme vireyttä ja kuljemme vierellä kumppaneidemme matkassa. Strategi-aan ja sen toteuttamiseen ovat sitoutuneet kaikki alueemme kunnat (kuntarahasitoumukset liite 3.) ja strategian kokonaisrahoitus julkisen rahoituksen osalta on reilut 5,6 M€.

Vaara-Karjalan alue on virkeä, viihtyisä ja vetovoimainen aktiivisten kansalaisten alueyhtei-sö, jossa luonnonvarat sekä kulttuuri antavat voimaa alueen kehittämiselle. Hyödynnämme nopeita tietoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat uusien, innovatiivisten ja helppokäyt-töisten palvelumallien luomisen. Alueemme toimijoiden yhteistyöverkosto luo positiivista virettä ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä alueemme hyväksi, vahvistaen uskoa parem-masta tulevaisuudesta.


1. Alueen kuvausVaara-Karjalan Leader ry:n toiminta-alue on maantieteellisesti hyvin laaja, mutta väestötiheydeltään harvaan asuttua. Kokonaispinta-ala on noin 11 780 km² ja väestötiheys 3,4 asukasta/neliökilometri. Alu-eellamme asui vuoden 2012 päättyessä väestötietojen perusteella 34 145 asukasta. Suurin jäsenkunta on Lieksa ja pienin Valtimo.

1.1. Ihmiset ja yhteisöt

Toiminta-alueemme ikärakenne on pahasti vinoutunut. Vuoden 2012 lopussa esimerkiksi Ilomantsissa yli 65-vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä oli Tilastokeskuksen mukaan 31,3 %, kun vastaava koko maan keskiarvo oli 18,8 %. Alle 15-vuotiaiden osuus kunnan kokonaisväestöstä oli puolestaan vain 10,6 % koko maan keskiarvon ollessa 16,4 %. Ikäjakauma näkyy niin asuntokuntien koossa kuin myös eläkkeellä ole-van väestön määrässä, joka on toiminta-alueellamme selkeästi maan keskiarvoa suurempi. Koko maassa eläkeläisiä oli vuoden 2011 lopussa 24 % väestöstä. Vastaavat osuudet Vaara-Karjalan alueella olivat: Ilo-mantsissa 41,4 %, Lieksassa 38,3 %, Valtimolla 38,1 % sekä Juuassa ja Nurmeksessa 36,3 %. Eläkeläisten suuri osuus vaikuttaa muun muassa alueemme huoltosuhteeseen, joka on noin kaksi, vastaavan luvun ollessa koko maan tasolla 1,29 vuonna 2011.

Lieksa on alueemme kunnista monikulttuurisin tarkasteltaessa ulkomaan kansalaisten osuutta väes-töstä. Lieksassa ulkomaan kansalaisten lukumäärä on nelinkertaistunut vuoteen 2007 verrattuna ja se muodosti vuoden 2012 lopussa 3,5 % väestöstä. Muissa alueemme kunnissa vastaava osuus vaihtelee 0,7-1,6 % välillä. Ulkomaiden kansalaisten määrää Lieksassa ovat viime vuosina lisänneet erityisesti tur-vapaikan saaneet maahanmuuttajat, joista valtaosa on kotoisin Somaliasta ja Irakista.

Tilastokeskuksen kunnittaisen väestöennusteen mukaan alueemme väestömäärä tulee tippumaan seu-raavan ohjelmakauden aikana noin 3 200 hengellä vuoden 2012 tasosta. Vuoteen 2030 väestön määrän ennustetaan vähenevän noin 5 700 hengellä. Eniten väkiluvun muutos tulee vaikuttamaan Juukaan, jossa väestömuutos vuoden 2012 tasolta vuoteen 2020 on -12,5 prosenttia. Mikäli väestömuutos jatkuu vuoden 2012 kaltaisena, tulee se vaikuttamaan vähiten vuonna 2020 Valtimon asukasmäärään. Valti-mon väestömuutos olisi nykytiedoilla noin -7,2 prosenttia. Väestömäärän väheneminen sekä alueen vi-noutunut ikärakenne asettavat Leader-ryhmällemme suuren haasteen tulevaisuudessa. Kylillä asuvien, aktiivi-ikäisten osuus tulee pienenemään. Toimintaamme pitäisikin saada entistä enemmän sitoutettua nuoria.

Toiminta-alueemme koulutustarjonta koostuu lähinnä keskiasteen koulutuksesta. Koulutusta on tarjol-la Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon toimipisteissä, joissa toimii ammatti- sekä aikuisopistot. Toiminta-alueemme jokaisesta kunnasta löytyy tällä hetkellä lukio. Tosin Valtimon lukio lakkautetaan vuonna 2015, eikä uusia oppilaita enää oteta. Kansalaisopisto tarjoaa pal-veluitaan jokaisessa kunnassamme.

Lieksan Kristillinen opisto järjestää koulutusta mm. maahanmuuttajille suomen kielen kursseineen. Li-säksi Kristillinen opisto järjestää ammatillista lisäkoulutusta, lyhytkursseja, avoimen yliopiston opintoja sekä kymppiluokan että aikuisperuskoulun opintoja.

Vaara-Karjalan alue tunnetaan aktiivisesta yhdistystoiminnastaan. Toiminta-alueemme kunnissa toimi vuonna 2012 kaikkiaan 87 eri kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa. Kylätaloja ja erilaisten yhdistyksen omis-tamia kylien kokoontumispaikkoja on myös runsaasti. Aluetta kuvaavaan esitteeseen niitä kartoitettiin 70 kpl, mutta kaikenkattavaa luetteloa esimerkiksi metsästysseurojen majoista ei edelleenkään ole ole-massa. Metsästysseurat ovat kylätoimikuntien ja – yhdistysten lisäksi aktiivisia kylätoimijoita alueellam-me. Metsästysseuroja alueeltamme löytyy Suomen metsästäjäliiton mukaan lähes yhdeksänkymmentä.


Jokaisessa kunnassamme toimii aktiivisesti 4H-yhdistys. Myös nuorisoseurat ovat merkittäviä toimijoita erityisesti kulttuurin saralla. Nuorisoseuroja alueellamme on Pohjois-Karjalan nuorisoseurojen liiton mu-kaan kahdeksan. Toimivia nuorisoseurantaloja on viisi kappaletta.

Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi alueeltamme löytyy myös muita aktiivisia toimijoita. Eri urheilu-seurat, moottorikerhot, Martat sekä Reserviläiset tekevät paljon hyvää ja tunnustettua työtä maaseu-dun kehittämisen parissa. Yhdistysten aktiivinen toiminta ylläpitää yhteisöllisyyttä, joka mahdollistaa alueemme monipuolisen kehittämisen myös tulevaisuudessa.

1.2. Työllisyys, elinkeinot ja yrittäminen

Alueemme kuntien työttömyyden keskimääräinen aste vaihteli 14,0 – 18,1 prosentin välillä vuonna 2012 työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan. Pienintä työttömyys oli Juuassa, joka asettuu tilaston valossa lähelle Pohjois-Karjalan työttömyysluvun keskiarvoa. Alueemme ja samalla koko Pohjois-Karjalan suurin työttömyys oli tilaston mukaan Lieksassa. Koko maan keskiarvoon (9,4 %) verrattaessa alueemme näyttäytyy työttömyyden suhteen haastavana alueena.

Pääsääntöisesti kuntiemme asukkaat käyvät työssä omassa kotikunnassaan ja pendelöinti on vähäistä. Esimerkiksi lieksalaisista lähes 90 % työssäkäyvistä kuntalaisista työskentelee oman kuntansa alueel-la. Pendelöinti on suurinta Valtimolla, jonka asukkaista oman kotikuntansa alueella työskenteli vuoden 2010 lopussa 66 %. Valtimolta tapahtuvaa pendelöintiä selittää mm. Nurmeksen kaupungin sekä Talvi-vaaran kaivoksen läheisyys Sotkamon puolella.

Tulonsaajien vuoden 2011 veronalaiset tulojen keskiarvot vaihtelivat kunnissamme 19 900 – 20 487 eu-ron välillä tulojen ollessa suurimmat Lieksassa ja pienimmät Ilomantsissa. Palveluala on suurin työllistäjä toiminta-alueellamme. Ilomantsin kunnan työpaikoista 71,1 % koostuu palvelualojen työpaikoista. Alku-tuotannon työpaikkoja on eniten Valtimolla (27,7 %) ja jalostuksen Juuassa. Muiden alojen työpaikkoja on varsin vähän.

Maatalous on perinteisesti ollut alueellamme merkittävä elinkeino. Kotieläintuotantotiloja oli alueel-lamme vuonna 2010 yhteensä 351. Lypsykarjatiloja oli vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 230. Huomion arvoista maataloudessa on se, että alueemme kunnista Nurmeksessa ja Valtimolla on luomu-viljelyä suhteessa paljon enemmän kuin maakunnassa keskiverroin. Nurmeksessa luomupeltoa on 24,4 % peltoalasta ja Valtimolla 30,4 %.

Tilastokeskuksen mukaan toiminta-alueellamme toimi 2163 yritystä vuonna 2011. Eniten yrityksiä oli Lieksassa ja vähiten Valtimolla. Toimialoittain tehdyn luokituksen mukaan tukku- ja vähittäiskaupan alan yritykset ovat enemmistössä. Tämän alan yrityksiä on alueellamme Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 294 kappaletta. Seuraavaksi yleisimpiä ovat rakentamiseen, kuljetukseen ja varastointiin sekä teollisuu-teen liittyvät yritykset. Huomioitavaa yritysten toimialoissa on se, että Lieksasta löytyy muita alueemme paikkakuntia selvästi enemmän hallinto- ja tukipalvelu- sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksiä.

Alueeltamme löytyy paljon erilaista teollisuutta. Ylä-Karjala tunnetaan elintarviketeollisuudesta leipo-moineen (Porokylän leipomo, Pielispakari) ja kalanjalostuslaitoksineen (Pielisen kalajaloste Oy ja Nur-meksen kala Oy). Juuka on profiloitunut voimakkaasti vuolukiviteollisuuden myötä (Nunnauuni ja Tuliki-vi). Lieksasta löytyy puolestaan niin muovi-, paperi ja metalliteollisuuden yrityksiä. Tunnetuimpia näistä ovat Joptek Composites Oy, joka on edelläkävijä komposiitti ja kevytrakenneteknologiassa sekä Amcor Flexibles Finland Oy, joka valmistaa joustopakkausmateriaaleja elintarviketeollisuuden käyttöön ja kar-tonkia valmistava Pankaboard Oy. Ilomantsi tunnetaan puolestaan kullastaan. Pampalon kultakaivos toimii Ilomantsin Hattuvaarassa.


1.3. Asuinympäristö

Toiminta-alueemme jakaa kahtia Pielinen, joka on maan neljänneksi suurin järvi. Leader-ryhmän toimin-ta-alueesta on vesialueita 1 694 km². Matkailijan kannalta Juuan saaristokylät ja erityisesti Paalasmaan saaristo ovat näkemisen arvoisia. Juuan kunta ja Lieksan kaupunki kuuluvat saaristo-osakaskuntiin.

Toiminta-alueellamme on Venäjän kanssa yhteistä rajaa noin 200 km. Lähin rajanylityspaikka henkilö-liikennettä varten löytyy Niiralasta. Tilapäisiä rajanylityspaikkoja on alueellamme kaksi (Lieksan Inari ja Ilomantsin Leminaho). Tilapäisten rajanylityspaikkojen kautta kulkee lähinnä puutavaraa Venäjän ja Suo-men rajan yli.

Luontomatkailuun liittyviä kohteita on Vaara-Karjalan alueella runsaasti. Patvinsuon, Kolin ja Petkeljär-ven kansallispuistoissa voi patikoida ja hiljentyä luonnon rauhassa. Kansallispuistoaluetta on noin 14 100 hehtaaria. Lisäksi alueellamme sijaitsee Koivusuon luonnonpuisto, jonka pinta-ala on noin 2 940 hehtaaria. Valtaosa suojelluista maista sijaitsee valtion mailla. Alueeltamme löytyy kuitenkin runsaasti myös yksityisten suojelemia alueita.

Vaellusreitit, moottorikelkkareitistöt sekä vesireitit mm. melojille ovat osa luontomme tarjoamista virkistäytymismahdollisuuksista. Talviaikaan alueeltamme löytyy myös hiihtovaellusreitti majatalosta majataloon. Reitistön varrella on mahdollista yöpyä sekä nauttia laadukkaasta paikallisruoasta. Luon-tomatkailukohteista on mainittava vielä Ruunaan retkeilyalue, joka on erityisen suosittu kalastus- ja melontakohde.

Kesäaikaan matkailijoita hemmotellaan laajalla kulttuuritarjonnalla. Pielisen museo, Eeva Ryynäsen Ateljee, Bomban talo sekä lukuisat kesäteatterit tarjoavat erilaisia kulttuurielämyksiä alueemme mat-kailijoille. Juuan kivikeskus kivikylineen on vetonaula Juuan alueella. Lisäksi alueeltamme löytyy paljon sotahistoriaan liittyviä matkailukohteita; Rukajärventie ja Rukajärvikeskus Lieksasta sekä autenttiset taistelupaikat Ilomantsissa. Ilomantsi on tunnettu myös ortodoksisesta perinteestään.

Perheen pienimmille alueeltamme löytyy Pikkukilin eläinpuisto, jossa on mahdollista tutustua noin 250 eläimeen aina hevosista, kukoista ja kanoista alpakkoihin. Nurmeksen Hyvärilä tarjoaa erilaista leiritoi-mintaa nuorille sekä kokouspaketteja firmoille. Hyvärilästä löytyy myös golf-kentät sekä Pielis-Areena (liikunta- ja monitoimihalli).


2. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudetAlueemme vahvuuksia ovat puhdas luonto, monipuoliset vesistöt ja luonnonvarat sekä kulttuuri ja pe-rinteet. Lisäksi koemme Venäjän rajan läheisyyden eduksi, jota tulevaisuudessa olisi hyödynnettävä entistä paremmin. Alueeltamme löytyy jo tällä hetkellä vahva ja toisensa tunteva maaseutukehittäjien verkosto, jonka laskemme alueemme erityiseksi vahvuudeksi. Olemme saaneet myös kansainväliseen toimintaan jalansijaa ohjelmakauden 2007–2013 aikana. Näitä suhteita tulemme hyödyntämään ja laa-jentamaan jatkossa.

Ikärakenteesta johtuen on hyvin todennäköistä, että lähivuosien aikana alueellamme koetaan suuria muutoksia nimenomaan työllisyysluvuissa. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työpaikkoja tulee jatkos-sa hakuun entistä enemmän. Avoimet työpaikat houkuttavat varmasti monia paluumuuttajia. Eläköity-minen tulee uudistamaan alueen asukaspohjaa.

Toiminta-alueemme vahvuuksiin kuuluu erityisesti korkea elämisen laatu suhteessa elinkustannuksiin. Elämisen kustannukset jäävät alhaisiksi, mikä houkuttelee tulevaisuudessa asukkaita. Alueellamme on puhdas luonto ja vedet, joita hyödynnämme jatkossa entistä paremmin. Vaara-Karjala tunnetaan eri-tyisesti retkeilyreiteistä, karhuista ja Pielisestä. Alueeltamme löytyy petojen katselupisteitä, jotka ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Potentiaalia esimerkiksi matkailun ohjelmapalveluiden tuottamiseen löytyy paljon. Pielinen kalastus- ja melontamahdollisuuksineen tarjoaa oivan ympäristön järvimatkailun kehittämiseen. Matkailua kehitettäessä Venäjän rajan läheisyys on otettava entistä pa-remmin huomioon tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia kartoittaessa metsävarat sekä niiden tehokas ja järkevä hyödyntäminen nousevat merkittävään asemaan. Alueellamme on käynnistymässä merkittäviä bioenergiantuotantoon liittyviä hankkeita. Bioenergia ja siihen liittyvät mahdollisuudet sekä osaaminen vahvistavat kilpailukyky-ämme tulevaisuudessa.

Vaara-Karjalassa on jo tehty paljon työtä nopeiden laajakaistayhteyksien saamiseksi alueemme asukkai-den ja yritysten käyttöön. Valokuituyhteydet eivät vielä tällä hetkellä ole arkea kaikissa kunnissamme, mutta suuntaus on hyvä. Nopeat tietoverkkoyhteydet mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaisten pal-velumallien luomisen. Yhteydet mahdollistavat palveluiden tuottamisen myös nykyistä edullisemmin, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia palveluntarjoajille.

Analysoitaessa Vaara-Karjalan vahvuuksia ja mahdollisuuksia keskiöön nousee alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö. Maaseudun Sivistysliitto, paikalliset kehittämisyhtiöt, kunnat, Pohjois-Karjalan kylät, kylätoimikunnat ja muut yhdistykset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä niin kylien kuin koko alueen ke-hittämiseksi. Vahva toimijaverkosto, jolla on yhteinen halu kehittää aluettamme, luo hyvät puitteet maa-seudun kehittämiselle myös ohjelmakaudella 2014–2020. Vahva toimijaverkosto, jolla on yhteinen halu kehittää aluettamme, luo hyvät puitteet maaseudun kehittämiselle myös ohjelmakaudella 2014-2020. Kumppanianalyysin avulla olemme kuvanneet kaikkia niitä toimijoita, jotka osallistuvat omalla tahollaan kehittämisstrategiamme toteuttamiseen.

Väestöoloiltaan aluettamme voi kuvata haasteelliseksi. Koulutus ja väestö karkaavat. Samalla kylät au-tioituvat, joukkoliikenne vähenee ja infra heikkenee. Toisaalta Vaara-Karjalassa on paljon vahvuuksia, joita tulevaisuudessa on hyödynnettävä entistä paremmin. Elinvoimaisuuden säilyttäminen pakottaa uudenlaisten tekniikoiden ja palvelumallien luomiseen tulevaisuudessa, tämä puolestaan edellyttävää erityisesti toimivia laajakaistayhteyksiä.


Tulevaisuuden kannalta uhkana nähdään vaikutusmahdollisuuksien väheneminen mm. mahdollisten kuntaliitosten myötä. Mahdolliset kuntaliitokset tulevat vaikuttamaan myös alueella toimiviin kehit-tämisyhtiöihin. Alueen toiminnan kannalta uhkaksi koetaan myös aktiivitoimijoiden väsyminen. Saman henkilöt talkoilevat yleensä useammassa eri yhdistyksessä, jolloin talkootaakka kasvaa ja into yhdistys-toimintaan voi lopahtaa. Nuoria on ollut tähän saakka vaikea saada mukaan yhdistysten toimintaan.

VAhVuudeT heIkkoudeT

» Elämisen laatu korkea suhteessa kustannuksiin » Luonto ja ympäristö » Vapautuvia työpaikkoja tulevaisuudessa paljon » Paluumuuttajat » Luonnonvarat » Leader-ryhmän toiminta » Yhteistyökyky » Hyvä aktivointityö alueella » Innovatiivisuus ja osaaminen » Aktiiviset kylät ja yhdistykset » Kansainvälinen toiminta » Hyvät yhteistyöverkostot » Venäjän läheisyys » Kesäasukkaat ja etäkyläläiset

» Ikärakenne » Valtakunnan aluekehittäminen » Syrjäseutujen edunvalvonnan heikkeneminen » Kuntien keskinäinen kilpailu » Koulutuksen liukuminen pois alueelta » Pitkäjänteisyyden ja sitoutumisen puute » Autioituvat kylät » Pitkät välimatkat » Valokuidun puuttuminen » Kateus » Yhteisöllisyyden heikkeneminen » Nuorison vähäisyys ja passiivisuus

uhkAT MAhdollIsuudeT

» Maailmanlaajuinen talousuhka » Perinteisen maatalouden näivettyminen » Vaikutusmahdollisuuksien väheneminen » INFRAn heikkous (erityisesti

tietoliikenneyhteydet) » Rahoituskehyksen pieneneminen » Aktiivitoimijoiden väsyminen » Syrjäytymisen uhka » Sukupuolijakauman vinoutuminen » Turvattomuus (erityisesti vanhuksilla) » Ruoan tuotannon keskittyminen » Kuntauudistus (kuntien väliset riidat) » Kehittämisyhtiöiden tulevaisuus

» Venäjä (matkailu, kauppa,vienti ,WTO) » Nopeat tietoliikenneyhteydet » Liikkuvat palvelut » Uudenlaiset palveluratkaisut » Biotalous (erityisesti metsät) » Vastuullinen työvoima » Kulttuuri ja perinteet » Luonnonvarat » ”Kurjistuminen” aktivoi, » Kansainvälinen yhteistyö » Lähiruoka ja omavaraistalous » Karjalaisuus » Maalaisuus » ITE-henki » Pielinen


3. strategian taustat, tavoitteet ja rakenneVasiten vastavirtaan! – kehittämisstrategian laadinta on ollut monivaiheinen prosessi. Strategian työs-töä varten koottiin strategiatyöryhmä, joka kokoontui kaikkiaan kolme kertaa syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Strategiatyöryhmään haettiin mukaan sellaisia henkilöitä, joilla on työnsä puolesta koske-tusta maaseudun kehittämiseen alueellamme. Strategiatyöryhmässä on ollut edustettuina mm. Vaara-Karjalan Leader ry:n hallitus, Maaseudun Sivistysliitto, kuntien maaseututoimet, seutukunnalliset ke-hittämisyhtiöt ja Itä-Suomen yliopisto. Strategiaryhmän tärkeimpänä tehtävä oli esittää kommentteja jo tuotetusta tekstistä, sekä jatkojalostaa alueen asukkaiden keskuudesta nousseita ideoita. Ryhmän työskentelyyn osallistui 16 maaseudun kehittäjää.

Strategiaan laadintaa varten on tehty mittava pohjatyö. Alueemme asukkailta on kerätty kehittämiside-oita ja –ajatuksia monissa eri tilaisuuksissa ympäri aluettamme:

AIn

eIs

To

n

ke

ru

u

Kyläkierrokset 2010-2011 sekä 2012-2013. Yhteensä 42 tilaisuutta, joissa 1 259 osallistujaa

Maakaista-hankkeen kuntakierrokset syksyllä 2012

Tulevaisuusriihi-koulutus

Nuorisovaltuustojen/oppilaskuntien hallitusten tapaaminen, yhteensä neljä tapaamista

Kyläkierrokset toteutettiin yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton Laiffia landella- hankkeen kanssa. Mu-kana kierroksilla oli kuntakohtaisesti vaihdellen mm. kuntiemme virkamiehiä sekä luottamushenkilöitä, pelastuslaitos sekä Suomen seniorikotien liitto, sekä muita sidosryhmien edustajia. Vuosien 2010-11 kierroksilla keräsimme kehittämisteemoja tulevaa ohjelmakautta varten ja vuosien 2012-13 palautetta ja toiveita leader-ryhmän omaan työhön liittyen.

Maakaista-hanke järjesti jokaisessa alueemme kunnassa keväällä ja syksyllä 2012 ns. Maakaista-kunta-kierroksen. Tilaisuuksissa käytiin tulevaisuushuutokauppaa siitä, miltä tulevaisuuden maaseutu näyttää. Kuntakierros toteutettiin yhteistyössä Maakaista-hankkeen, ELY-keskuksen, kuntien, Maaseudun Sivis-tysliiton sekä Vaara-Karjalan Leader ry:n kanssa. Kylä- ja kuntakierrosten Lisäksi leader-ryhmämme osal-listui Itä-Suomen yliopiston Aducate-yksikön järjestämään Tulevaisuusriihi- koulutukseen. Koulutukseen osallistui noin 40 maaseudun kehittäjää koko maakunnasta. Koulutuksessa avarrettiin mm. näkemyksiä tulevaisuudesta sekä mietittiin koko maakunnan kannalta tärkeitä kehittämisen painopistealueita. Kou-lutuksesta saatua näkemystä on käytetty hyväksi strategiatyössä.

Kuntien näkemystä strategialuonnokseen on saatu erityisesti kuntien maaseutusihteereiden kautta. Lisäksi on tavattu kuntien johtoa ja esitelty strategiaa mm. paikallisen kehittämisyhtiön hallitukselle. Kuntien luottamushenkilöillä on ollut mahdollista kommentoida strategiaamme kuntarahoitusta käsi-tellessään. Nuorten näkökulmaa strategia- ja ohjelmatyöhön haimme nuorisovaltuustojen/oppilaskun-tien hallitusten tapaamisilla.

Vaikka uusi ohjelmakausi ei vielä varsinaisesti hanketoiminnan osalta olekaan käynnistynyt, on Vasiten vastavirtaan! – strategiaa kierrätetty mukana eri tapahtumissa. Alueen asukkailla on ollut mahdollisuus antaa palautetta strategiasta.

PA

lA

uT

e

Suuri Vesikiertue kesällä 2013. Alueellamme kaikkiaan viisi tilaisuutta, joissa arviolta 1 770

osallistujaa.

Kyläkierrokset keväällä 2014, yhteensä 15 tilaisuutta, joissa 260 osallistujaa (kierros jatkuu

syksyllä 2014)


Kesällä 2013 leader-ryhmämme osallistui Suureen vesikiertueeseen. Kiertueen aikana pyrittiin herättä-mään alueen asukkaiden huomiota vesistöjen tilaan ja merkitykseen. Lisäksi strategiaa on voinut kom-mentoida 2014 maaliskuussa alkaneilla kyläkierroksilla.

Tähän mennessä strategialuonnoksesta saatu palaute on ollut pelkästään hyvää. Alueen ihmiset ovat kokeneet sen omakseen, koska moni on henkilökohtaisesti esittänyt kehittämisideoita ohjelmaan kyläkierroksillamme.

Kerättyjen kehittämisideoiden pohjalta strategiaan on valikoitunut kaikkiaan neljä painopistealuetta: » Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt » Elinvoimainen yritystoiminta » Luonnonvarat ja kestävä kehitys » Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö

Toteutamme kehittämisstrategiamme painopistealueita suhteessa 40% - 30% - 15% - 15%. ”Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt” –painopistealue on vahvinta leader-ryhmämme osaamisaluetta. Teemaan liittyviä hankkeita on alueellamme ollut paljon aiemmilla ohjelmakausilla. Myös Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 painottaa leader-ryhmien merkitystä nimenomaan tämän teeman kehittämisessä. Strategian toteuttamiseksi Leader-ryhmä hakee aktiivisesti muiden rahastojen rahoi-tuksia. EAKR- ja ESR-rahoituksen myötä voimme operoida laajemmalle kentällä (esimerkiksi maahan-muuttajiin ja nuoriin sekä reitistöihin liittyvät hankkeet).

Jokaisen painopistealueen toimenpiteet on jaettu kolmeen elinvoimaluokkaan, jotka ovat: » rakenteita kehittävä hanketoiminta » kohdennettu hanketoiminta » kokeileva hanketoiminta

Elinvoimaluokitus jäntevöittää strategian toteuttamista ja tekee seurannasta helpompaa. Luokituk-sen avulla voimme tehdä myös räätälöityjä ja kohdennettuja hankehakuja sekä kohdentaa tiedotusta ja aktivointia. Luokittelun mukaan rahoitamme hankkeita siten, että 50% hanketoiminnasta kohdistuu rakenteita kehittävään hanketoimintaan, 30% kohdennettuun hanketoimintaan ja 20% kokeilevaan hanketoimintaan.

Elinvoimaluokitus on tehty aikaisemmilta ohjelmakausilta kerättyjen tietojen ja kokemusten pohjalta. Rakenteita kehittävään hanketoimintaan sisältyy aikaisempien ohjelmakausien ”perus-hankkeet”. Hank-keet, joita on ollut lukumääräisesti paljon ja jotka kehittävät alueen rakenteita ja turvaavat yhteisöllisen toiminnan puitteita (esim. yhteiset kokoontumistilat, yritysten kone- ja laitehankinnat). Kohdennettuun hanketoimintaan kuuluvat sellaiset hankkeet, joita aikaisemmilla ohjelmakausilla olisi toivottu olevan enemmän. Tämän kategorian hankkeet sisältävät jo eteenpäin vietyä verkostoitumista sekä uusien toi-mintamuotojen hakemista. Kokeilevassa hanketoiminnassa on kyse puolestaan aivan uudenlaista, villien korttien rahoittamisesta. Kokeilevuutta halutaan jatkossa korostaa entistä enemmän.

Strategiamme painopistealueiden läpileikkaavina teemoina kulkevat nuorten aktivoiminen, innovatii-visuuteen kannustaminen, yhteisöllisyyden tukeminen, tietoverkkojen hyödyntäminen, kestävä kehitys sekä oppiminen.


Tavoitteenamme on, että alueemme säilyy myös tulevaisuudessa elinvoimaisena ja miellyttävänä asuin-ympäristönä. Kehitämme aktiivisesti aluettamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Alueemme elin-voimaisuutta tuemme erityisesti yritystoimintaan kohdistuvilla kehittämistoimilla.

Ohjelmakaudella 2014-2020 on erityisen tärkeää, että saamme nuoria entistä enemmän mukaan leader-toimintaan. Tuemme nuoria mm. vapaa-aikaan ja koulutukseen liittyvillä toimenpiteillä. Perusperiaat-teena on, että leader-ryhmän kautta tuetaan pääsääntöisesti vapaa-aikaan liittyviä nuorisohankkeita, kun puolestaan kehittämisyhtiöiden vastuualueelle kuuluvat yrityskytkentäiset kehittämisteemat. Työn-jaon periaatteena on, että nuorisohankkeita tuetaan yhteistyössä mahdollisimman laajalla rintamalla.

Alueemme palvelut tulevat kokemaan mullistuksen ohjelmakaudella 2014-2020. Tuemme uusien pal-velumallien syntymistä sekä mahdollistamme uudenlaisten palveluratkaisujen kokeiluja. Vahvistamme yhteistyötä eri toimijoiden välillä niin palveluiden kuin muidenkin elinkeinojen saralla. Nopeat laajakais-tayhteydet mahdollistavat uudenlaisia palveluratkaisuja erityisesti syrjäkylillä.

Alueemme ikärakenne tuo haasteita kehittämistyöhön. Toisaalta ikärakenteella voi olla positiivista vai-kutusta aktiivitoimijoiden määrään, sillä eläkeläiset muodostavat kylätoiminnan perustan. Aktiiviset ja virkeät eläkeläiset ja erityisesti paluumuuttajat tuovat mukanaan kylätoimintaan uutta virtaa.

sTrATegIAn MäärällIseT TAVoITTeeT sTrATegIAn PAIkAllIseT TAVoITTeeT

35% hakijoista uusia hakijoita 140 järjestettyä tapahtumaa

3 000 aktivointi-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin osallistunutta

10 yrittäjien yhteistyöverkostoa10 yhdistysten yhteistyöverkostoa

85 aktivointi- ja tiedotustilaisuutta, joissa 1500 osallistujaa• 825 miestä• 675 naista• 225 alle 35-vuotiasta

15 tietoverkkoa hyödyntävää hanketta10 uusiutuvia energiamuotoja tukevaa hanketta

10 palvelumallien uudistamiseen liittyvää pilottia/kokeilua

30 kulttuurihanketta

30 yritystoiminnan monipuolistamiseen liittyvää hanketta

20 laadittua kylien kehittämissuunnitelmaa

30 uutta yritystä 10 kansainvälisiin hankkeisiin osallistunutta yhdistystä ja yritystä

30 ympäristön kunnostuskohdetta 10 kansainvälisten hankkeiden valmisteluvaiheen kontaktia

Säilyneet työpaikat 100 kpl• Miehet 55 kpl• Naiset 45 kpl• alle 35-vuotiaat 15 kpl

10 nuorisohanketta

Uudet työpaikat 100 kpl• Miehet 55 kpl• Naiset 45 kpl• alle 35-vuotiaat 15 kpl

45 000 talkootyötuntia (sisältää sekä hankkeille hyväksytyt että ylimenneet talkootyötunnit)

Strategian laadulliset tavoitteet: » alueen asukkaiden (erityisesti nuorten) aktivoiminen » alueen elinvoimaisuuden turvaaminen » kylien kehittämistyön mahdollistaminen » yrittäjien tukeminen » organisaatioiden välinen yhteistyö » tietoverkkojen hyödyntäminen hanketoiminnassa » kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden edistäminen


4. kehittämisen neljä painopistealuetta

4.1. hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt

Kehittämisstrategiamme ”Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt”- painopistealueella tuemme erityisesti alu-een asukkaiden asumiseen ja elämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteenamme on, että taajamat ja erityisesti kylät pysyvät elinvoimaisina, asuttuina ja viihtyisinä asuinpaikkoina, jossa uudenlaiset palve-lumallit mahdollistavat laadukkaan asumisen myös jatkossa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö tukee alu-een kehittämistä niin harrastustoiminnan kuin kulttuurin ja paluumuutonkin saralla.

4.1.1. Toimenpide 1: Yhteisöllisyys ja yhteistyö

Toimenpiteen tavoitteena on tukea alueemme yhdistysten toimintaa ja kannustaa toimijoita yhteistyö-hön. Aktivoimme yhdistyksiä hanketoimintaan ja tiedotamme ajankohtaisista teemoista. Toimenpiteel-lä tuemme mm. sisällön tuottamiseen liittyviä hankkeita ja pyrimme löytämään uusia toimintatapoja maaseudun kehittämisen saralla. Tavoitteenamme on aktivoida yhdistyksiä enemmän kohti aktiivista toiminnan kehittämistä ja palveluiden tuottamista.

elInVoIMAluokkA rAkenTeITA kehITTäVähAnkeToIMInTA

kohdenneTTu hAnkeToIMInTA

kokeIleVA hAnkeToIMInTA

kehITTäMIsenkohTeITA

» Yhdistysten aktivointi » Tiedottaminen » Kylien

kokoontumispaikkojen kunnostaminen

» Yhteistyö eri toimijoiden välillä

» Sisällön tuottaminen (esim. kylätalot)

» Kylätalojen toiminnan tehostaminen

» Uusien toimintatapojen löytäminen (esim. yhteisöhautomot)

» Yhdistysten palvelutuotanto

4.1.2. Toimenpide 2: Maaseutuasumisen edistäminen

Maaseutuasumisen edistäminen– toimenpiteemme tavoitteena on luoda maaseutuasumiselle parem-pia puitteita sekä edesauttaa maaseutumme houkuttavuutta asuinpaikkana. Toimenpiteen avulla tuem-me asukkaiden omaa aktiivisuutta oman asuinalueensa kehittämisessä sekä kannustamme yhteistoimin-taan mm. kuntien kanssa. Tuemme myös harrastustoiminnan kehittämistä sekä maaseudun asukkaiden koulutusta. Maaseutuasumista edistämme vapaa-ajan asukkaisiin kohdennetuilla, ympärivuotiseen va-paa-ajan asumiseen kannustavilla toimenpiteillä. Taajamien kehittäminen antaa positiivista viestiä alu-eemme kehittämisestä.

elInVoIMAluokkA rAkenTeITA kehITTäVä hAnkeToIMInTA




» Harrastustoiminnan tukeminen

» Yhteisösuunnittelu• kyläsuunnittelu• maankäytön suunnittelu• taajamasuunnittelu

» Maaseutuasukkaiden koulutus

» Maaseutuasumisen markkinointi

» Kyläturvallisuus » Vapaa-ajan

asukastoiminnan aktivointi

» Kuntataajamien kehittäminen

» Palvelukokeiluiden tukeminen


4.1.3. Toimenpide 3: Paikalliskulttuurin ja perinteen esiin nostaminen

Vaara-Karjalan alue tunnetaan aktiivisesta kulttuuritoiminnastaan ja se profiloi aluettamme. Kulttuuri-toimen tukeminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä ohjelmakaudella 2014-2020. Edistämme oman, paikallisen perinteen ja historian tuntemusta mm. taltiointien sekä kulttuuri- ja tapahtumamatkailun keinoin. Korostamme alueemme erityispiirteitä kuten karjalaisuutta ja ortodoksista perinnettä. Sota-historiaan liittyvät autenttiset taistelupaikat ja muut nähtävyydet ovat alueemme historian tuomia vahvuuksia, joita vahvistetaan entisestään. Toimenpiteessä tuetaan myös alueellamme hyvin tunnettua kesäteatteritoimintaa sekä kylätalojen toiminnan tehostamista rakennusperintöä unohtamatta. Toi-menpiteen kehittämisteemoina ovat myös nuorten kulttuuriharrastusten tukeminen sekä monikulttuu-risuuden edistäminen/tuttavaksi tekeminen.





» Kulttuuri- ja perinnekohteiden kunnostus

» Paikallisperinteitä edistävät toimet

» Alueen kulttuuritoiminnan mainostaminen/markkinointi

» Tuotteistaminen

» Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tukeminen paikallisesti

» Nuorten kulttuurialan harrastustoiminnan tukeminen

4.1.4. Toimepide 4: Tietoverkkojen hyödyntäminen

Nopeat tietoverkkoyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä. Tietoverkko-yhteyksien käytön tehostaminen ja uusien palveluiden kehittäminen ovat koko alueemme kannalta oleellisia. Vanhusväestön kouluttaminen tietoverkkoyhteyksien ja – palveluiden käytössä lisää vanhus-väestömme hyvinvointia sekä samalla mahdollistaa vanhustemme kotona asumisen kauemmin. Nuoris-samme piilee voimavaroja mm. tietoverkkojen sisällön tuotannossa. Tietoverkot tarjoavat myös uuden-laisen kylätoimintamuodon, kun verkkoja hyväksikäyttäen mm. kesä- ja etäasukkaamme voivat osallistua aktiivisesti kyliemme kehittämiseen.




kehITTäMIsen kohTeITA

» Tietoverkkokouluttaminen » Kesäasukkaiden ja

etäkyläläisten aktivointi » Tietoverkon käytön

aktivointi ja tiedottaminen

» Kyläverkkojen suunnittelu

» Tietoverkkojen hyödyntäminen kylä- ja yritystoiminnassa

» Nuorten aktivoiminen mm. sisällön tuotannossa


4.2. elinvoimainen yritystoimintaElinvoimaisilla yrityksillä on merkittävä rooli alueen hyvinvoinnin kannalta. Leader-ryhmän yritystuet ovat alueen yritystoiminnan kannalta merkittäviä, sillä pienet yritykset karsiutuvat helposti pois muiden rahoittajien rahoitettavien hankkeiden joukosta.

Leader-ryhmänä tuemme erityisesti alueemme pieniä, paikallisia ja yritystoiminnan alkutaipaleella olevia yrittäjiä. Kannustamme uudenlaisiin yritys- ja palveluratkaisuihin sekä tuemme yritysten välistä yhteistyötä, jolloin alueemme yritystoiminta saa paremmin jalansijaa niin kansallisesti kuin kansainvä-lisestikin. Leader-ryhmänä luomme henkeä ja aktivoimme yrityksiä uudenlaiseen yhteistyöhön (esim. innovaatiopajat) eri sektoreilla. Annamme mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia palvelu- ja yritysratkai-suja sekä korostamme viennin (mm. Venäjä yhteistyö ENI-rahoituksella) ja uuden teknologian merkitystä yritystoiminnan kehittämisessä.

Palveluiden ja yritystoiminnan kannalta asenne ratkaisee paljon. Luomme positiivista yrityshenkeä alueellemme sekä kannustamme kuluttajia valitsemaan paikallisen tuotteen. Lisäksi kannustamme asukkaitamme, erityisesti nuoria, rohkeasti tarttumaan mahdollisuuteen laajentaa harrastustoiminta yrittäjyyteen.

Yritystukien teemoina ovat erityisesti luovien alojen yrittäjyys, vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä edis-tävä yritystoiminta, matkailu sekä yrittäjien yhteistyöverkostojen luominen.





» Koulutus ja tiedotus, esim. lähiruoka, luonnontuotteet, pienviljely

» Uusien yrittäjien ja yritysten jatkajien tukeminen

» Verkostoituminen » Matkailu » Yritysten

toimintaedellytysten tukeminen

» Innovaatioiden ja uudenlaisten palveluratkaisujen tukeminen

» Bioenergian tarjoamat uudet yritystarpeet

» Palveluiden saatavuuden ja turvaamisen edistäminen

» Yrittäjien yhteistyöverkostojen vahvistaminen

» Osuuskuntatoiminnan tukeminen

» Maaseudun mahdollisuuksien ja kysynnän yhdistäminen

» Yhteiskunnallinen yrittäjyys

» Tietoverkkojen hyödyntäminen yritystoiminnassa


4.3. luonnonvarat ja kestävä kehitys

Vaara-Karjalan Leader ry:n ”Vasiten vastavirtaan” – kehittämisstrategian kolmannessa painopistealu-eessa keskitymme luonnon monipuolisen hyödyntämisen ja luonnontuotteiden jatkojalostuksen ke-hittämiseen sekä kannustamme uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Painopistealueen tavoitteena on kannustaa sekä valistaa alueemme asukkaita luonnonvarojen ja luonnontuotteiden tuntemuksessa. Leader-ryhmämme tekee työtä erityisesti ihmisten ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä alueemme asukkaiden ja yritysten aktivoimiseksi. Tuemme toiminnallamme mm. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja ener-giaohjelman asettamia tavoitteita öljyvapaasta ja energiatuotannossa entistä omavaraisemmasta maa-kunnasta sekä markkinoimme aluettamme entistä energia-omavaraisempana ja täten houkuttavampa-na asuinalueena.

Leader-ryhmämme tukee erityisesti pieniä, paikallisia ympäristö- ja energiahankkeita, joissa tehdään rakentamiseen liittyviä suunnitelmia kiinnittäen huomiota mm. rakentamisen materiaalivalintoihin ja rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Tuemme paikallisia ympäristön kunnostamiseen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviä demo- ja pilottikohteita. Isot ympäristön kunnostamiseen liittyvät investointihankkeet ohjautuvat ELY-keskuksen rahoitukseen. Kannustamme kyläyhteisöjä yhteisöllisten kyläviljelmien perustamiseen ja nostamme alueemme asukkaiden, erityisesti nuorten, osaamista kotita-louksien kasvien viljelyssä.





» Aktivointi- ja tiedotuskampanjat• tietämyksen

lisääminen » Luontokohteiden

kunnostus » Reitistöasiat

• markkinointi• yrityskäytön

tukeminen

» Luonnontuotteiden hyödyntäminen

» Luonnon hyödyntäminen yritys- ja palvelutoiminnassa

» Uusiutuvien energialähteiden käyttö• kylätalojen

energiaratkaisut• demokohde

(esittelykohde)• pienyritysten

energia-asiat

» Vesistöjen hyödyntäminen• suunnittelu,

tiedotus ja markkinointi

» Omavaraistalouden ratkaisujen edistäminen

4.4. Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö

Vaara-Karjalan LEADER ry on solminut sekä alueidenvälisiä että kansainvälisiä kumppanuuksia jo aikai-semmilla ohjelmakausilla. Alueiden välistä yhteistyötä esimerkiksi Pohjois-Karjalan muiden leader-ryh-mien kanssa olemme tehneet jo kahdella aikaisemmalla ohjelmakaudella. Kansainvälinen yhteistyömme nousi ohjelmakaudella 2007-2013 uudelle tasolle, kun yhdistyksemme kansainvälinen toiminta yhteis-ten hankkeiden muodossa käynnistyi. LEADER-partnereita meillä on ollut mm. Liettuasta ja Virosta.

Ohjelmakaudella 2014-2020 tavoitteenamme on vahvistaa jo olemassa olevia kumppanuuksia sekä pyr-kiä luomaan uusia yhteistyösuhteita niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kansainvälisessä yhteistyös-sä hyödynnämme maaseuturahaston lisäksi myös muiden ohjelmien rahoitusta kuten ENI-ohjelma ja CIMO. Kansainvälinen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa jo olemassa olevaan toimintaan. Yhteistyön


tavoitteena on uuden oppiminen sekä uusien ideoiden ja toimintamallien hakeminen. Lisäksi kansain-välinen yhteistyön tavoitteena on lisätä alueemme tunnettuutta sekä herättää kiinnostusta maaseudun kehittämiseksi erityisesti nuorten saralla.

Tulemme tiivistämään yhteistyötä Pohjois-Karjalan leader-ryhmien ja ELY-keskuksen kanssa mm. tiedot-tamisessa, kansainvälisessä toiminnassa ja kylätoiminnan aktivoinnissa. Tiivistämme yhteistyötä myös yhteisen oppimisen, uusiin asioihin tutustumisen, uusien metodien opiskelun, maakunnallisen maaseu-tufoorumin toteuttamisen ja laatutyön parissa. Kumppaneina tulevan kauden yhteistyössä tulevat ole-maan myös Maaseudun Sivistysliitto ja Pohjois-Karjalan kylät. Yhteistyön tavoitteena on luoda pitkäjän-teinen ja pysyvä yhteistoimintamuoto Pohjois-Karjalassa toimivien maaseudun kehittäjien välille.

Jatkamme ohjelmakaudella 2014-2020 tiivistä yhteistyötä VIISARI ry:n ja Maaseudun Sivistysliiton kans-sa ITE-taiteen alalla. Tavoitteena ITE-taiteen kentällä on löytää yhteistyökumppaneita EU-alueen ulko-puolelta, jolloin kokemusten ja osaamisen vaihto saa aivan uuden ulottuvuuden. Yhteistyökumppaneita haetaan mm. Venäjän suunnalta ja mahdollisesti Afrikan mantereelta.

Uutena avauksena alueidenvälisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä tulee ohjelmakaudella 2014-2020 olemaan ”rajan pinta – yhteistyöalue”. Leader-ryhmämme luo yhteistyötä mm. Elävä Kainuu- ja Myötäle- leader-ryhmien kanssa. Teemme yhteistyötä mm. reitistöihin ja sotahistoriaan liittyvissä hankkeissa. Li-säksi tulemme neuvottelemaan yhdessä Kainuun leader-ryhmien kanssa yhteistyöstä Karjalan tasavallan kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia on mm. luontomatkailuun liittyvissä hankkeissa.

Ohjelmakaudella 2014-2020 teemme töitä Venäjä – yhteistyön käynnistämiseksi. Hyödynnämme alu-eemme venäläistä syntyperää olevia asukkaita kontaktien luomisessa sekä teemme sidosryhmien (esim. Itä-Suomen yliopisto, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Suojärvi-seura) kanssa yhteistyötä kump-panuuksien löytämiseksi. Yhteistyötä pyritään avaamaan yrittäjien verkostoitumisessa, tapahtuma- ja luontomatkailussa sekä omavaraistalouden ylläpitoon liittyvissä hankkeissa.

Elävä Kainuu- leader-ryhmän kanssa panostamme sotahistoriaan liittyvien hankkeiden yhteistyöhön. Kumpikin alue on aikaisemmilla ohjelmakausilla rahoittanut sotahistoriallisten kohteiden ja alueiden kunnostamiseen liittyviä hankkeita ja kummaltakin alueelta löytyy runsaasti autenttisia taistelupaikkoja. Ohjelmakaudella 2007-2013 tunnustelimme yhteistyömahdollisuuksia Puolan suuntaan, mutta tuolloin Puolassa ei ollut taloudellisia resursseja yhteistyöhön. Valmiita kontakteja tullaan kuitenkin käyttämään hyväksi ohjelmakaudella 2014-2020. Erityisesti sotamatkailuun liittyvää yhteistyötä pyritään viemään eteenpäin Puolan Lider Walecki- leader-ryhmän kanssa.

Lähi- ja perinneruoat ovat nousseet yhteistyöneuvottelujen teemaksi liettualaisen Utenan alueen lea-der-ryhmän kanssa. Teeman ympärille voidaan rakentaa sekä yritysyhteistyötä että yhdistystenvälistä yhteistyötä.


5. Toimeenpano ja rahoitusKehittämisstrategian toimeenpano jakautuu kolmeen osaan: leader-toimintaan, muuhun kehittämistoi-mintaan sekä yhdistystoimintaan. Kolmijako noudattaa yhdistyksen laatukäsikirjassa olevaa kolmijakoa. Yhtenäisyys helpottaa yhdistyksen toiminnan seurantaa ja arviointia.

5.1. leader-toiminta: hankkeiden rahoittaminen, viestintä ja oppimissuunnitelma

Leader-ryhmämme tulee rahoittamaan ohjelmakaudella 2014-2020 sellaisia paikallisia, ruohonjuurita-son kehittämishankkeita, jotka toteuttavat Vaara-Karjalan Leader ry:n ”Vasiten vastavirtaan!” – kehit-tämisstrategiaa. Hankkeiden arviointia varten käytössämme on hankkeiden valintakriteerit (ks. liite 4). Jokaisen hankkeen on täytettävä ”Pakolliset valintakriteerit”. Näiden lisäksi hakemuksen on täytettävä vähintään kolme valintakriteeriä kategoriasta ”Muut valintakriteerit”.

Ohjelmakauden alussa järjestämme kunnittaisia tiedotustilaisuuksia uudesta kehittämisohjelmastam-me. Yhdistyksemme toimii alueellamme aktivaattorina, tiedottajana ja neuvojaorganisaationa. Tiedo-tamme alueemme asukkaille tarjoamistamme rahoitusmahdollisuuksissa eri tilaisuuksissa ja nettisivuil-la. Teemme yhteistyötä alueellamme jo toimivan maaseutukehittäjien verkoston kanssa maaseudun kehittämisessä.

Järjestämme alueemme asukkaille niin hankesuunnittelukoulutusta kuin maksatuskoulutusta. Koulu-tukset ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille.

Hanketoimijoiden toteuttamia hankkeita neuvotaan ja ohjataan läpi hankeajan. Alkuneuvontaan panos-tetaan mm. aloituskeskustelussa, jossa käydään läpi hankesuunnitelma yhdessä hakijan kanssa. Lisäksi sovitaan mahdollisesta hankesuunnitelman vaiheistuksesta. Alkuneuvontaan panostetaan, jotta hank-keet sujuisivat mahdollisimman jouhevasti alusta loppuun. Hankkeiden kanssa käydään läpi myös hanke-päätökset sekä opastetaan maksuhakemuksen teossa. Tulemme jatkamaan ns. hankemappien käyttöä, jossa hankkeet saavat tarpeelliset ohjeet hankkeen hallinnointia varten

Kehittämisstrategian seurannan avulla pysymme strategian toteutuksessa ajan tasalla ja reagoimme no-peasti ”alitoteutuviin” toimenpiteisiin tiedotusta ja aktivointia lisäämällä. Seurantaa varten leader-ryh-mällä on käytössään oma tietokanta. Tietokannasta saadaan reaaliaikaiset tiedot mm. hankemäärästä, kustannuksista, talkootyön osuuksista, yksityisestä rahoituksesta sekä eri toimenpiteiden toteumasta. Leader-ryhmä tulee käyttämään ohjelman toteuttamisessa teemahakuja, joiden avulla varmistetaan oh-jelman toteutuminen.

5.1.1. Viestintäsuunnitelma

Pohjois-Karjalassa on tehty tiivistä maaseutuviestintäyhteistyötä. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja maakunnallinen maaseutuviestintäverkosto on poikkeuksellisen laaja. Mukana yhteistyössä ovat Lea-der-ryhmien lisäksi, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alueet sekä paikal-liset maaseututoimijat – kylät ja neuvontajärjestöt. Toimijat kokoaa yhteen maakunnallinen Maakaista.fi-sivusto.

Yhteisessä maaseutuviestinnässä on tehty strateginen linjaus, jonka mukaisesti toimimme verkostona. Olemme valinneet viestinnässä tietoisesti asiakaslähtöisen lähestymisen hallinnollisen lähestymisen sijaan. Perinteisen hanketiedottamisen, sähköisen viestinnän, myönteisen maaseutupöhinän, verkkosi-vuston ja sosiaalisen median lisäksi olemme julkaisseet kerran vuodessa joka talouteen jaettavan lehden yhteistyössä maaseututoimijoiden kanssa.


Panostamme viestinnässä erilaisten verkkoviestintäratkaisujen kokeilemiseen, kommunikaation vahvis-tamiseen hanketoimijoiden, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa, tunnettuuden lisäämiseen ja maaseututoimijoiden viestintävalmiuksien kehittämiseen. Viestinnässä näkökulma on asioita ja teke-mistä painottava, ohjelmaviestinnän sijaan puhumme maaseutuviestinnästä. Yhteistyöllä myös verko-tumme kansalliseen viestintäyhteistyöhön ja valtakunnallisen maaseutuohjelman viestintästrategiaan ja –suunnitelmiin.

Viestinnän tavoitteena on visualisoida ja toimittaa ohjelmatyössä syntyvää tietoa sekä kertoa määrälli-sistä ja laadullisista tuloksista ymmärrettävästi. Tavoitteena on, että viestintä tukee ohjelmatyön kiin-nostavuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta – myös maaseutuohjelman hallintoa. Viestinnän kohderyhmi-nä ovat niin potentiaaliset hanketoimijat, maaseudun kehittäjät kuin suuri yleisö.

Seuraamme viestintätoiminen kohdentumista tarkastelemalla sivulataus- ja kävijämäärätietoja sekä pe-rinteistä mediaseurantaa tekemällä. Näiden lisäksi seuraamme keskustelua sosiaalisessa mediassa. Ke-räämme yhteistyössä neljännesvuosittain mediakvartaalin, johon kokoamme maaseutua koskevat pää-puheenaiheet. Seuraamme alan yleistä keskustelua, ajankohtaisia teemoja ja maaseututrendejä.

5.1.2. oppimissuunnitelma

Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan uudenlaiset toimintatavat sähköisestä hakujärjestelmästä uudenlaisiin rahoitusmalleihin. Näiden asioiden oppiminen vaatii sekä teknistä kouluttautumista uuden sähköisen järjestelmän hallintaan sekä sen lisäksi uutta tietotaitoa erityisesti hankesuunnitteluun ja maksatuspro-sessiin liittyen. Ensimmäinen asia onkin ”poisoppia” vanha ja sisäistää se, että toimintatavat muuttuvat ja ne vaativat uudenlaista asennoitumista niin hankesuunnitteluun kuin maksatusprosessiinkin.

Oppia em. asioihin leader-ryhmä hakee verkostoista. Leader-ryhmä tulee osallistumaan niin ministeri-ön, Maaseutuviraston kuin Maaseutuverkostoyksikön koulutuksiin. Rahoituksen kertakorvaus malleista oppia haetaan mm. ELY-keskukselta ja hankkeiden hallinnoijilta. Ensimmäinen yhteinen koulutuspäivä on jo pidetty. Koulutuksen tavoitteena oli tuoda esille hyviä käytänteitä erityisesti vaiheittaisesta han-kesuunnittelusta sekä kuulla hankehallinnoijien kokemuksia. Lisäksi henkilökuntaa kannustetaan kou-luttautumaan mm. talous- ja hallintoasioissa. Lisäksi henkilökunta osallistuu aktiivisesti leader-ryhmien työntekijöille tarkoitettuihin koulutuksiin sekä pitää yllä omaa ammatillista osaamista osallistumalla tar-vittaviin täydennyskoulutuksiin.

Strategian toteuttamisen kannalta leader-ryhmän, samoin kuin hanketoimijoiden osaaminen erityisesti ympäristöasioissa nousee keskeiseksi koulutusteemaksi. Tämän alan osaamisen kartuttamiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Keskeinen teema on myös kansainvälinen osaaminen, joka korostuu uudella ohjelmakaudella. Myös eri rahastojen ja rahoituskanavien osaamiseen tullaan kiinnittämään en-tistä enemmän huomiota leader-ryhmän oman osaamisen kehittämisessä.

5.2. Muu kehittämistoiminta

Teemme ohjelmakaudella 2014-2020 tiivistä toiminnallista yhteistyötä maakunnan muiden leader-ryh-mien sekä ELY-keskuksen että muidenkin maaseututoimijoiden kanssa. Strategian toteuttamisessa ovat avainasemassa kuitenkin alueen yhdistyksen, yhteisöt ja yrittäjät. Näitä toimijoita aktivoidaan mukaan niin hanketoimintaan kuin yhdistyksen muuhun toimintaan sekä neuvotaan hankkeiden hallinnoinnissa. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetään erilaisia tapahtumia.

Leader-ryhmän rooli alueen kehittäjänä tulee vahvistumaan ohjelmakaudella 2014-2020 mm. siten, että leader-ryhmä hakee aktiivisesti hankerahoituksia muista rahoituslähteistä (tavoite 4 hallinnoitua han-ketta). Näitä muista rahastoista haettavien hankkeiden teemoja ovat mm. nuorten parissa tapahtuvat toimenpiteet, monikulttuurisuutta edistävät toimenpiteet sekä ikääntyneisiin liittyvät toimenpiteet. Hankesuunnitteluun otetaan mukaan alan osaajia niin viranomaispuolelta kuin kolmannelta sektorilta.


5.3. Yhdistystoiminta

”Vasiten vastavirtaan!”- kehittämisstrategiaa hallinnoi Vaara-Karjalan Leader ry. Yhdistys on rekisteröity vuonna 1995 ja sen jäseniksi voivat liittyä henkilöt ja yhteisöt, joiden kiinnostuksen kohteena on alueem-me maaseudun kehittäminen. Yhdistyksen toimipiste sijaitsee Lieksan kaupungin keskustassa.

Hallitukseemme kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä, joilla on oma henkilökohtainen vara-jäsen. Hallituksemme noudattaa kolmikantaperiaatetta (ks. liite 5). Tämän lisäksi hallituksessamme on oltava vähintään yksi edustaja jokaisesta alueemme kunnasta. Hallituksemme jäsenet osallistuvat hal-lituksen jäsenille tarkoitettuihin koulutuksiin. Uudet jäsenet perehdytetään leader-työhön, yhdistyksen toimintaan sekä toimintatapaan.

Yhdistyksemme työstä vastaavat ohjelmakaudella 2014-2020 hallituksen lisäksi toiminnanjohtaja, han-kesihteeri sekä hankeneuvoja. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta, sidos-ryhmätyöskentelystä sekä aloittavien hankkeiden neuvonnasta yhteistyössä hankeneuvojan kanssa. Hankesihteeri vastaa hankkeiden maksatusneuvonnasta, yhdistyksen kirjanpidosta sekä yhdistyksen toimiston hoidosta. Hankeneuvojan tehtäviin kuuluvat hankkeiden alkuneuvonta sekä eri aktivointi- ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen. Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan yhteistyössä maakunnallisen tiedottajan kanssa.

Yhdistyksen toiminnasta ja sen kehittämisestä käydään kehityskeskusteluja niin hallituksen kuin mui-denkin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen toiminnankehittämisestä vastaa hallituksen rin-nalla johtoryhmä, jonka tehtäviin kuuluu mm. itsearviointi ja laatutyö ja laatukäsikirjan päivittäminen. Oman toiminnan kehittämiseksi kerätään palautetta alueen asukkailta ja yhteistyökumppaneilta. Myös hanketoimijoilta tullaan keräämään palautetta erityisesti siitä, millaiseksi he ovat kokeneet leader-ryh-mältä saadun palvelun. Saadun palautteen perusteella ryhdymme tarvittaviin toimiin, mikäli neuvonta- ja tiedotustyössämme koetaan olevan puutteita ja parannettavaa.

5.4. rahoitussuunnitelma

eu 42% MMM 38%

kunTA 20%

JulkInen YhTeensä

YksITYInen YhTeensä

PP1 757199,52 685085,28 360571,2 1802856 970768,6154 2773624,615

PP2 567899,64 513813,96 270428,4 1352142 728076,4615 2080218,462

PP3 283949,82 256906,98 135214,2 676071 364038,2308 1040109,231

PP4 283949,82 256906,98 135214,2 676071 364038,2308 1040109,231

Yhteensä 1892998,8 1712713,2 901428 4507140 2426921,538 6934061,538

TR 473249,7 428178,3 225357 1126785 25

hallinto 94649,94 85635,66 45071,4 225357 20 %

aktivointi 378599,76 342542,64 180285,6 901428 80 %


6. strategian täydentävyys ja yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa

Kehittämisstrategian laadinnassa on otettu huomioon valtakunnallisen Manner-Suomen maaseudun ke-hittämisohjelman prioriteetit sekä joukko maakunnallisia ohjelmia. Ohjelmien yhteensovittamisesta on neuvoteltu ja sovittu niin ELY-keskuksen, Maakuntaliiton, paikallisten kehittämisyhtiöiden kuin muiden-kin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Leader-ryhmämme strategia täydentää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteja 1, 3, 4, 5 ja 6. Lisäksi kehittämisstrategiamme täydentää Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunni-telman 2014-2020 painopistealuetta ”Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosi-aalisen osallisuuden lisääminen”. Painopisteen toimenpiteitä ovat mm. virkistys- ja vapaa-ajan rakentei-den rakentaminen ja kunnostaminen, yhteisöllisen identiteetin ja paikalliskulttuurin ylläpitoon liittyvät toimenpiteet.

”Vasiten vastavirtaan” – kehittämisstrategia täydentää myös seuraavia maakunnallisia ohjelmia: » POKAT » Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma » Rakennerahasto-ohjelmat » Pohjois-Karjalan kyläohjelma 2014 » Seudullisen elinkeinostrategiat

6.1. Yhteensovitus

Leader-toiminta on kansalaislähtöistä, paikallista toimintaa. Toiminnan tehtävänä on kasvattaa ituja, joista voi kasvaa jotain suurta. Leader-ryhmät rahoittavat kehittämishankkeita, jotka ovat paikallis- ja kansalaislähtöisiä ja, joita voidaan kuvata ”kylän kokoisiksi”. Rahoitettavat kohteet parantavat paikallisia elinolosuhteita ja ympäristöä erilaisia kokeiluja korostaen. Myös lähialueyhteistyö, alueiden välinen että kansainvälinen yhteistyö paikallisuutta unohtamatta kuuluvat Leader-ryhmien hanketoiminnan piiriin.

Leader-toimintaa rajoittaa julkisen tuen enimmäismäärä, joka jo sinällään ohjaa tuen hakua Leader-ryh-mien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen välillä. Maaseuturahaston sisällä Leader-ryhmien ja ELY-keskuk-sen väliseen yritysrahoitushakemuksen ohjaamiseen vaikuttavat haetun avustuksen suuruus, yrityksen koko, yrityksen historia, yritystoiminnan kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus, aiempi suhde rahoittajiin, tuen kokeilevuus ja mahdolliset toimialakohtaiset linjaukset. Leader-ryhmien rahoitettavaksi ohjautuvat osa-aikaista yrittäjyyttä ja uusia kokeiluja koskevat yritystukihakemukset. ELY-keskus puolestaan tukee pää-sääntöisesti jo toiminnassa olevia yrityksiä sekä kasvuyrityksiä.

Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa tiivistä yhteistyötä eri rahasto-ohjelmien yhteensovittamiseksi. Neu-votteluissa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä kolme pohjoiskarjalaista Leader-ryhmää. Maaseutu- ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu ensisijai-sesti valtakunnallisen kumppanuussopimuksen kautta. Maaseuturahaston sisällä yhteistyöstä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen välillä on sovittu yhteistyösopimuksella (strategian liitteenä). Leader-ryhmät ja ELY-keskus syventävät yhteistyötä yhteisen Leader-yhteistyöryhmän lisäksi muun muassa siten, että maaseuturahastotoimijoilla on käytössä ajantasaista tietoa myös eri rahastoihin vireillä olevista hanke-hakemuksista. Leader-yhteistyöryhmässä ovat edustettuina ryhmien ja ELY-keskuksen lisäksi eri rahas-tojen edustajat. Yhteistyöhön kuuluvat myös liukumat ja tilanteen mukainen neuvottelu ja hakijoiden ohjaaminen hänen kannaltaan jouhevimmalle rahoituspolulle.

Sopimus Leader-ryhmän ja ELY-keskuksen välisestä työnjaosta liitteenä 6.

vaara-karjala strategia 2014 2020

Documents