Vaelluskalojen elinolojen edistäminen

ja sen uhkatmaisema-arkkitehti Jukka Jormola

Suomen ympäristökeskus SYKE

Foibe 6.11.2011

11.1

0.2

011

Sisältö

Lohen ja taimen luontainen lisääntyminen

Vesistöjen läpikulku ja kalatiet

Uusia kutu- ja poikasalueita ohitusuomiin

Purojen merkitys lisääntymisalueina

Vesivoima ja kuivatustoiminta

11.1

0.2

011

Itämeren

lohivesistöt

Suomessa alkuperäiset

lohikannat lähes

hävinneet

Voimatalous istuttaa,

istutusten teho heikko

Tornionjoki yksin tuottaa

suuren osan Itämeren

lohista

11.1

0.2

011

Meritaimenvesistöt

Meritaimen on korkeimmassa

uhanalaisuusluokassa

Istutuskantoja, joita paikalliset

purotaimenkannat voivat

monipuolistaa

Uusi

kalatiepolitiikka

Siirrytään istuttamisesta

luonnonlisääntymisen

suosimiseen

Kalatiestrategia 2011

suosittaa kalateitä aluksi

vesistöihin, joissa hyvät

edellytykset luontaiseen

lisääntymiseen

11.1

0.2

011

Luonnonmukaisia kalateitä suositaan

Sågarsfors, Siuntionjoki

Taimen voi myös lisääntyä

11.1

0.2

011

Vanhankaupunginkosken kalatie

6m/ 350m, kaltevuus

1,7%

Mahdollistaa lohen ja

taimenen nousun

Kaukaksen ohitusuoma, Keravanjoki

- taimenhabitaatti

11.1

0.2

011

Ohitusuomista korvaavia lisääntymisalueita

Billnäs, Mustionjoki

Esimerkkejä Kanadasta: Seton Creekin poikastuotantouomakirjolohelle ja kuningaslohelle, voimayhtiö BC Hydro hoitaa

Rakennettu voimalaitosrakentamista kompensoivaksi kutukanavaksi 1967, monimuotoistus 2003

Pituus 3,6 km, virtaama 1,12 m3/s

Weaver Creekin kutukanava, rakennettu 1965

Punalohen kutemiseen ja Fraser-joen kannan lisäämiseen

Pituus 2,8 km, virtaama 0,43 m3/s

Meritaimenen alkanut nousta

Vantaanjoen ja Keravanjoen puroihin

Aikaisempia havaintoja: Hyvinkään

ja Riihimäen sivupurot

Uutta syksyllä 2009: Vantaalla

-Krakanojaan /Ylästö

-Kylmäojaan / Viertola

-Rekolanpuroon/Rekola, Korso

Radiokalaseuranta 2009:

2 taimenta sivujokeen ja puroon

- Palojokeen /Nurmijärvi, Tuusula

- Kylmäojaan, Vantaa

Kuva: Jukka Suomela

11.1

0.2

011

Heino elokuussa 2009 Kuva: Kari Suomela

Heino kuolleena 3.11. 2009 Kuva: Petri Karppinen

Saiko Heino jälkeläisiä –

lentokentän glykolivesien uhkat?

Meritaimenten seurannan dramatiikkaa 2009

- Heinon kohtalo

Radiokalauutisia:

Heino merkittiin elokuun puolivälissä

28.9. Heino palasi Longinojan suulta

takaisin Vanhankaupunginkoskelle

8.10 - nousi Kylmäojaan

15.10 - palasi Keravanjokeen

19.10 - laskeutui Kirkonkylänkoskelle

27.10 - palasi takaisin Kylmäojaan

edellistä kertaa ylemmäs, nähtiin

kutukuoppa – haki naaraskalan

mukaansa?

3.11. – Heino menehtyi kutumatkallaan,

verkon jälkiä niskassa, puremajälkiä

kurkussa…

11.1

0.2

011

Vantaan puroilla jatkossa hyviä

mahdollisuuksia – ja myös uhkia Havaintoja 2010:

Taimen kutee

Rekolanpurossa

Rekolan asemalla puron

siirto 2000-luvun alussa,

toteutus luonnonmukaisen

vesirakentamisen

periaattein

Uhkana yläpuoliset

hulevedet,

Kylmäojalla uhkana

lentokenttä

Kuva: Aki Janatuinen

11.1

0.2

011

Esimerkki hyvästä

purokunnostuksesta

10 vuotta vapaaehtoista istutusta

ja kunnostusta Malmin

Longinojalla

Tuloksena lisääntyvä

meritaimenkanta ja poikasten

huipputiheydet

Tärkeä merkitys Itämeren

uhanalaiselle

meritaimenkannalle

11.1

0.2

011

Kuvat:

Juha Salonen

Ari Saura RKTL

Kartanonkoski, hulevedet uhkana

Jumbon hulevedet päätyvät

Illenpuistoon

Milloin Illenpuron vesi alkaisi

kelvata Krakanojaan

nouseville taimenille?11.1

0.2

011

Lohipurojen kunnostusta maailmalla –

Seattle USA

Kaupunkipurojen kunnostuksia,

aloitettiin vapaaehtoisten

harrastuksena

Tyynenmeren eri lohilajit kutevat

11.1

0.2

011

11.1

0.2

011

Uusia kaivutapoja myös

maatalouspuroille

Alkuperäiseen uomaan ei tarvitse koskea kun kaivetaan

tulvatasanteita

11.1

0.2

011Pohjakynnyksiä ja soraikoita

Pohjakulkeumaa pysähtyy

Maatalouden ja

kalatalouden edut

yhdistettävissä

Soraikot suojaavat

eroosiolta, samalla

taimenten kutupaikkoja

Suuria poikastiheyksiä

Kosteikot – vesiensuojelu, linnut, maisema Rantamo-Seitteli, Tuusula 11.1

0.2

011

Johtopäätöksiä

Vaelluskalakantojen palautuksesta lupaavia tuloksia

Hallinnolliset ohjelmat alkavat olla kunnossa: kalatiestrategia, hulevesisäädökset, vesilakiuudistus

Uhkana toimimattomat ja lyhytnäköiset kalatieratkaisut, hulevesi- ja jätevesipäästöt, vanhat kuivatusasenteet

Suuria mahdollisuuksia asukasosallistumiselle