VAIHTOEHTOEU:LLE

44444 ///// 2 0 0 32 0 0 32 0 0 32 0 0 32 0 0 3

Vastaperustettu toimikunta vaatiikansanäänestystä Euroopanunionin uudesta perustuslaista.Toimikunta koostuu kansalais-järjestöjen ja poliittisten nuoriso-järjestöjen edustajista sekä yksi-tyisistä ihmisistä.

Eduskunnassa pidetyssä leh-distötilaisuudessa toimikuntajulkisti kymmenen teesiään kan-sanäänestyksen puolesta. Lisäksise kertoi kampanjasta, jonkaavulla on tarkoitus vauhdittaakeskustelua ja kerätä tuhansianimiä kansanäänestystä vaativaanadressiin.

”Kansanäänestys olisi tapakuroa yhteen kuilua, jonka nopeakehitys on repinyt unioninkansalaisten ja Brysselin välille”,toimikuntalaiset pohtivat, ”Semotivoisi ihmisiä keskustelemaanja ottamaan asioista myös selvää”.

Toimikunta on perustanutverkkosivut (http://www.kansanaanestys.fi), joille on kerätty kan-sanäänestyksen tukijoita, asian-tuntijoita ja tuoretta tietoaaiheesta.

Sivuilla voi kirjoittaa nimensäkansanäänestystä vaativaanadressiin, johon kerätään nimiäeri tahojen toimesta myös ympäriSuomea. Adressi luovutetaaneduskuntaryhmille toden-näköisesti kevättalvella.

Tämänhetkisten tietojen( w w w . e u r o p e a n -referendum.org) mukaan kan-sanäänestys järjestetään ainakinseitsemässä EU-maassa. Valtaosakonventin jäsenistä suositteleekansanäänestyksen järjestämistä,ja myös Euroopan parlamentti onantanut tukensa asialle.

Lisätietoja toimikunnanjäseniltä:Paavo Arhinmäki (050 5887322) puheenjohtaja,Vasemmistonuoret ryAnnukka Berg (050 367 4996)kansanedustaja Heidi HautalanavustajaKaisa Eskola (050 380 1391)varapuheenjohtaja, Attac ryMarkku Kangaspuro (050 5223393) puheenjohtaja, SuomenRauhanpuolustajat ry

Juhani Lilja (0400 722706)pääsihteeri, Vaihtoehto EU:lleTiedotuskeskus ryAsmo Maanselkä (044 5112236) puheenjohtaja 2004Kristillisdemokraattiset NuoretMari Puoskari (050 5372595)puheenjohtaja, Vihreät nuoret jaopiskelijat ryMarkku Rämö (050 5002775)toimittaja, Kuluttajat-Konsu-menterna ry, Active CitizenshipNetwork

Kai Sadinmaa (050 4124670)ev.lut.pappi, Kairos HelsinkiSari Siikanen (050 3521073)Mikko Sipola(m.sipola@kolumbus.fi)Leo Stranius (040 7454 7371)puheenjohtaja, Maan ystävät rySami Sulkko ( 044 327 7165)puheenjohtaja, KansalaistenEurooppa ry

www.kansanaanestys.fi

EU:n perustuslaista on järjestettävä KANSANÄÄNESTYS!

M

TÄSSÄ VEU:NNUMEROSSA:

Jatkoaikaakansanäänestykselle

Sivut 2 ja 7

Perustuslaillisten riemumarssi nurin?

Sivu 4

Vetoomuksia ja kohtaamisia

Sivu 5

Allekirjoita äänestysadressi

Sivu 6

Kaurismäki jaPeltola tiukkoina

Sivu 7

Perustuslakivastaan kansanvalta

Sivu 8

Muista jäsenmaksu!Sivu 8

2 Vaihtoehto EU:lle

Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ryOsoite: Mäkelänkatu 62 C

00520 HelsinkiPäätoimittaja: Ulla KlötzerToimitus ja taitto: Hannu OittinenPaino: Kangasalan Lehtipaino Oy

Kangasala 2003

VVVVVAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOEU:lle- l e h t i 4 / 2 0 0 3 4 / 2 0 0 3 4 / 2 0 0 3 4 / 2 0 0 3 4 / 2 0 0 3

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry

Mäkelänkatu 62 C00530 Helsinkipuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti veu@co.inet.fipankki Sampo 800015-926663puheenjohtaja Ulla Klötzerpuh./fax (09) 810 167gsm 050 569 0967sähköposti ullaklotzer@yahoo.compääsihteeri Jussi Liljagsm 0400 722 706sähköposti jussi.lilja@kolumbus.fitoimistotyöntekijä Elina Haapalapuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti veu@co.inet.fi

Hallitus 2002-2003 varsinaiset ja varajäsenet

Ulla Klötzer pj, Espoo; Tuomo Eronen vpj, Tohmajärvi; ArtoViitaniemi, Järvenpää; Lea Launokari, Kirkkonummi; ThomasWallgren, Helsinki; Pentti Salminen, Kangasala; Christer Boije,Porvoo; Hanna Tiippana, Espoo; Stig Lång, Vaasa; Olli Hernberg,Turku; Erkki Karvanen, Helsinki.

Tutustu VEU:n nettisivuihin

VEU:n omat sivut ovat osoitteessa www.kaapeli.fi/~veu. Sivuiltalöytyy tietoa sekä ajankohtaisista asioista että menneistä tapahtumista.Sivuille on äskettäin lisätty mm. kaikki VEU:n puheenjohtajankannanotot vuodesta 1995 alkaen.

VEU:n puheenjohtaja Ulla Klötzer on toimittanut 20-sivuisen arvioinnin EU:lle suunnitellusta perustuslaista.Vihkoseen on poimittu perustuslakiluonnoksestaartikloita, joihin on kirjoitettu selvennykset.Vihkosta on saatavilla VEU:n toimistosta Mäkelänkatu 62C, 00520 Helsinki, puh. (09) 682 3422, fax (09) 682 3544,sähköposti: veu@co.inet.fi

Kriittinen tietopakettiEU:n perustuslaista

Tuleva vuosi tulee VaihtoehtoEU:lle kansanliikkeelle sekäkaikille muille EU-kriittisilleliikkeille merkitsemään suunnat-toman paljon töitä sekä kansan-äänestyksen aikaansaamiseksiettä keskustelun virittämiseksiEU:n perustuslaista.

Mutta ei riitä, että keskus-tellaan perustuslaista, senmonimutkaisista pykälistä janiiden tulkitsemisesta.

On myös arvioitava mitä EU-jäsenyys tähän asti on merkin-nyt Suomelle ja suomalaisille,mitkä ovat plussat ja miinukset.Perustuslakiluonnoksessa viita-

taan monesti Euroopan Unioninarvoihin ja myöskin niiden puolus-tamiseen. Mutta mitkä ovat nämäUnionin arvot?

Jäsenyysvuodet ovatolleet alennusmyyntiä

Sen kymmenen vuoden aikanajolloin Suomi on ollut EU:n jäsenyhteiskuntamme on muuttunuttäysin. Pohjoismainen yhteiskunta-mallimme on ajettu täydellisestialas. Sosiaaliturvan ja terveyden-huollon kohdalla olemme Portu-galin tasolla.

Suomalaiset yritykset myydäänalennusmyyntivauhdilla ulko-maille. Työttömyys on korkeallaja viikoittain tulee uusia irtisano-misia ja lomautuksia. Erityisestinuorten ja naisten pätkätyö, jokaluo turvattomuutta ja ahdistusta,on kasvanut rajusti.

Nuorten mahdollisuudet suun-nitella tulevaisuutensa ovat ole-mattomat. Kouluissa luokatsuurenevat ja vastuu kasvaa muttapalkka polkee paikallaan. Opet-tajien loppuunpalaminen onjokapäiväinen ilmiö.

Suomalaiset voivat pahoin ja senäkyy myös siinä, että todellinenarvokeskustelu on yhteiskun-nassamme täysin lopahtanut. Kukapuhuu ympäristöstä, aseiden-riisunnasta, kehitysmaista, tasa-arvosta?

Mutta kun meidät aikanaanhoukuteltiin mukaan EU:hun,meille luvattiin jotain aivan muu-ta. Meidän piti viedä pohjoismaisiaarvoja EU:hun, jäsenyyden pititurvata meidän työpaikat ja tuodauutta elinvoimaa elinkeinoelä-mälle. Pieleen meni!

Lupaukset muistettavauudessa tilanteessa

Kun nyt poliittinen eliittimmevannoo, että perustuslaki ei muutamitään, että turvatakuistakin

päästään jonkinlaiseen kompro-missiin ,ja että oma komissaarikinon tiedossa, niin pitäisi muistaamitä ennen kansanäänestystä 1994luvattiin ja miten ne lupaukset ovattoteutuneet.

On myöskin kysyttävä, onkotodella suomalaisten etujenmukaista osallistua liittovaltio-projektiin, joka tähtää EU:nkehittämiseen maailmanlaajuiseksisupervallaksi USA:n rinnalla, jokaajaa globalisaatiota häikäile-mättömin keinoin. Se johtaa Eu-roopan ja maailmaan uuteenasevarusteluun ja hiljentää kaik-kien pienten jäsenmaiden äänenkansainvälisissä foorumeissa.

Suomi kansanäänestys-maiden joukkoon

Ainakin Tanskassa, Irlannissa,Tsekin Tasavallassa, Belgiassa,Luxemburgissa, Portugalissa,Hollannissa, mahdollisesti myösRanskassa tullaan järjestämäänkansanäänestyksiä EU:n perus-tuslaista.

ENSI VUOSI – VIIMEINEN HAASTEEU-KRIITTISELLE LIIKKEELLE!

Ulla Klötzer

Puheenjohtajan palsta Suomessa poliittinen eliitti ajaisimielellään kansan yli. Ennätys-tahdissa on meillä syntynytpoliittinen yläluokka, joka vähät-telee, valehtelee ja suorastaanhalveksii omia kansalaisiaan.

Kansanäänestystä ei tulla anta-maan meille suosiolla. Meidänon itse lähdettävä taistelemaansen puolesta. Meidän onnäytettävä, että Suomi onedelleen jonkinasteinen demo-kratia, jolla on ajattelevatkansalaiset, jotka pystyvätarvioimaan mitä on hyväksi heille,heidän lapsilleen ja lasten-lapsilleen.

EU:n perustuslakiin ja Na-toon ovea tanakasti avoinnapitävä Aamulehti on huolis-saan EU:n tulevaisuudesta.

Pääkirjoituksensa 2.12.lehti otsikoi ”EU menee so-vussa kohti hajaannusta”.Todettuaan Saksan ulkomi-nisteri Joschka Fisherin jää-neen melko yksi liittovaltio-haaveineen ja arvioituaanSuomen linjan olevan”ikuiselta tuntuvaa liittoutu-misen ja liittoutumattomuu-den välisellä aidalla istumis-ta”, päätyy AL mielenkiin-toiseen pohdintaan EU:ntulevaisuuden suunnasta.

Lehti toteaa, että unioninpuolustusyhteistyö kehittyy,mutta muu päätöksentekomenee yhä vaikeammaksi.“Tie, jolle nyt on ajauduttu,valitettavasti voi johtaa jopajonkinlaiseen hajoamiseen jasiihen, että unionia pitää al-kaa rakentaa uudestaan esi-merkiksi Saksan ja Ranskanliiton pohjalta.”

Ennen Brysselin huippu-kokousta päivätyssä pääkir-joituksessaan AL arveli, ettäperustuslakipaketista eipäästä sopuun, vaan hommasaattaa siirtyä ensi vuodenpuolelle.

Aamulehtilevällään

Muut mediat:

” Meidän piti viedä pohjois-maisia arvoja EU:hun, jäse-nyyden piti turvata meidäntyöpaikat ja tuoda uuttaelinvoimaa elinkeinoelä-mälle. Pieleen meni!”Näin kirjoittaa VEU:n pu-heenjohtaja Ulla Klötzeroheisessa pääkirjoitukses-saan.

3Vaihtoehto EU:lle

Euroopan unionin poliittinen eliittiei päässyt hallitusten välisessäkonferenssissa HVK:ssa yksimieli-syyteen perustuslakiesityksestä.

Meidän ei kannata sitä surra.Nyt se lykkääntyi ja toivottavastiantaa eri tahoille ja erityisestiSuomen hallitukselle ja edus-kunnalle syyn tarkastella vieläuudestaan koko perustuslakia jasen sisältöä.

Peruskysymystä; miksi perustus-laki pitää säätää, ei Suomessa mi-kään eduskuntaryhmä kyseen-alaistanut.

Vaisut tavoitteet,epäselvät tulkinnat

Suomen hallituksen tavoitteetesityksen suhteen jäivät lopultavarsin vaatimattomiksi. EU-maiden keskinäisten turvatakuidenmuotoilu, jonka Italia teki, siisvastasi Suomen tavoitteita. Onkuvaavaa, että Suomessa iloittiinmuotoilusta, joka antaa kaikillemahdollisuuden tulkita lausekettahaluamallaan tavalla!

Sitoutuessaan siis automaatti-seen avunantoon, myös sotilaalli-seen, Suomi hallituksen tulkinnanmukaan pysyy silti sotilaallisestiliittoutumattomana. Totta on aino-astaan se, että Suomi ei ole liittynyttoistaiseksi sotilasliiton jäseneksi– se on ollut perustamassa ”sotilas-unionia”!

Laki ja hyvinvointi

Kaiken kohun varjoon ovat jää-neet monet muut tärkeät perus-tuslain sisältämät ongelmat. Yksikeskeisin on se, että jos perustus-laki hyväksytään liittymissopi-muksen tapaan valtiosopimuksena,se on jyrkässä ristiriidassa Suomenvoimassa olevan perustuslainkanssa.

Meidän perustuslakimme mu-kaan ainoana lainsäädäntö-elimenä toimii valtiopäivillekokoontunut eduskunta. Vaikkatähänkin asti ristiriitatilanteissa

on EY-tuomioistuin asettanut EU-lait kotoisten lakien edelle, ontietysti eri asia kun se nyt kirjataantulevaan EU:n perustuslakiin.Toinen vakava huoli liittyy meilleominaiseen hyvinvointimalliin. Nytperustuslaki on rahavallan jamarkkinoiden perustuslaki. Toteu-tuessaan se avaa tavallistenihmisten tarvitsemat sosiaali- jaterveyspalvelut kilpailulle ja avaaselvästi tietä kasvavalle kaupal-lisuudelle ja perusteettomalleyksityistämiselle.

Saman se tekee suomalaiselletyöeläkejärjestelmälle. Tähän asti

VEUn pääsihteeri Jussi Lilja:

KANSANÄÄNESTYS SAI JATKOAJAN

on Suomen liittymissopimuksessasovittu, että ulkomaisten yhtiöidenon toimittava Suomen lakienmukaan. Tulevaisuudessa tämäkinasia on vähintäänkin avoin.

Tasa-arvottomuutta

Perustuslaki sisältää myös”perusoikeusasiakirjan”. Sensisältämät oikeudet ovat heikkoatasoa jos niitä vertaa omiim-me.Tässä yhteydessä olisi parempiettei niitä edes kirjattaisi. Esi-merkiksi vanhukset ja vammaisetse sopeuttaa yhteiskuntaan, kun

meidän lainsäädäntömme takaaheille tasa-arvoiset mahdolli-suudet osallistua normaaliinelämään. Ero on periaatteellinenja kuvastaa asenteita!

Perustuslaki olisivahva taka-askel

Vaikka olemme sitä mieltä, etteiperustuslaki korjaamalla parane,vaan se tulee kokonaisuudessaanhylätä, merkitsee sen hyväksy-minen taka-askelia siinä yhteis-kunnallisessa kehityksessä mitäerilaisten kansalaisten vaatimus-liikkeiden, työväenliikkeen, ay-liikkeen ja eri hyvinvointivaltiotatukevien poliittisten voimienansiosta tässä maassa on raken-nettu.

Nykyisessä eduskunnassa eienemmistö hylkää perustuslakia taiedes tue kansanäänestystä siitä.Sen tähden on tärkeää, että käyn-nistetty kansalaisadressi kansan-äänestyksen puolesta, joka nyt saijatkoajan, tuottaa mahdollisimmanpaljon demokratiaa kannattavienkansalaisten nimiä.

Ainoastaan niin voidaan saadakansanäänestys perustuslaista.

4 Vaihtoehto EU:lle

Euroopan unionille esitetään pe-rustuslakia. Peruskysymys kuuluu:kuka tarvitsee lakia ja mihin tarkoi-tukseen? Euroopan unionilla eitähän mennessä ole ollut kuin yksikehityssuunta - kohti entistä tii-viimpää valtiota tai liittoval-tiota. Tätä kehitystä haluavien ta-voitetta palvelee uusi perustuslaki.Toki sen valmistelutyö oli kuorru-tettu toinen toistaan kauniimmillatavoitteilla kuten kansalaistenlähentämisellä unioniin, sentehokkuuden - mitä se sitten onkin- parantamisella, sen hajanaistenasiakirjojen selkeyttäminen ja niinedespäin.

Nyt perustuslakia valmistelleenkonventin lopputulos on ns. HVK

-prosessissa eli hallitusten välisenkonferenssin käsittelyssä. Suomes-sa hallitus ei ole asettanut perustus-laille mitään”kynnyskysymyksiä”.Se tarkoittaa, että murinastaanhuolimatta hallitus ja myös edus-kunnan selvä enemmistö on valmisloppujen lopuksi hyväksymäänkonventin esityksen. Perustuslakiavoi arvioida monesta eri näkökul-masta, mutta nostan tässä esiinvain muutaman.Julkisuudessa on näyttävästi”väännetty kättä” tuleeko unionillesuljettu vai avoin puolustusydin.Suomen hallitus on tyytyväisenäpannut merkille, että sen peikoksinostama suljettu ydin ei toteudu.Sen sijaan hallitus ei ollenkaan olehuolissaan siitä tosiasiasta, ettätällä perustuslailla militarisoidaanlopullisesti EU, luomalle sille omapuolustusytimensä, joka siis Suo-menkin toiveiden mukaisesti on”avoin”.Perustellusti voidaankin kysyä mitäsotilaallisesta liittoutumatto-

muudesta jää jäljelle, kun avoimenytimen sotilaallinen voima nojaaraskaasti ja saumattomasti Natonkanssa tehtyihin ja tehtäviinsitoumuksiin.

Omaa perustuslakiasovitetaan EU-muottiin

Uuden perustuslain toteutuessakansallisvaltioiden rooli väheneeentisestään. EU:n toimivaltaan siir-retään yhä uusia alueita ja sen valtakäsittää, muutamaa siviilioikeudenja välittömän verotuksen aluettalukuun ottamatta, lähes kaikkiyhteiskuntaelämän alueet. Ensim-mäistä kertaa kirjataan näkyviinperiaate, jonka mukaan EU -lain-säädäntö on ensisijaista kokounionin alueella mukaan luettunajäsenvaltioiden perustuslait.

Onkin syntymässä avoin ristiriitaoman perustuslakimme ja esitetynEU:n perustuslain välille. Jotkutovat esittäneet, että perustuslakihyväksyttäisiin jälleen ”valtio-

Kenen perustuslaki?sopimuksena” ja jos se sittenosoittautuu olevan ristiriidassameidän perustuslakimme kanssa,Suomen perustuslakia voidaansitten muuttaa jälkeenpäin!

Suomalaiselle hyvinvointi-järjestelmälle saattaa perustuslakiantaa lopullisen iskun alistaessaankilpailun kohteeksi kaikki yhteis-kunnalliset palvelut ilman rajoi-tuksia. Tällä tavoin EU:n ajamauusliberalistinen markkinavapauskirjataan kätevästi perustuslakiin!

Laajaa tukeakansanäänestykselle

Kaikissa EU:n jäsenmaissa onnoussut vahva vaatimus kansan-äänestyksistä. Äänestystä ovatyhteisrintamassa vaatimassa niinepäillen tai kielteisesti Euroopanunioniin suhtautuvat kuin myöslaaja joukko niitä, jotka näkevätEU:n tulevaisuuden kannaltavälttämättömäksi saada kansa-laisten tuki EU:n kehitykselle. Voi

siis sanoa, että kansanäänestys-vaatimusliikkeessä ovat mukanademokratiaa puolustavat tahot.

Keväisissä eduskuntavaaleis-sa eivät valtapuolueet halunneetkäydä tästä asiasta keskustelua.Poliittinen eliitti ei halua ottaariskejä. Sitä ei tunnu kiinnostavankansalaisten käsitys Euroopanunionin kehityksestä.

Nyt on aika käynnistää voimakaskampanja, jolla voidaan vaikuttaaniin, että Suomessakin kansalaistenmielipidettä perustuslaista kysy-tään. On kerättävä mahdollisim-man paljon nimiä kansanäänestys-vetoomuksen taakse.

Jussi LiljaVEU:n pääsihteeri

Pirkko Kenttä Antti Kuosmasen kirjan kohtalosta

Antti Kuosmasen kirjasta alkoipurkautua totuus: Suomen EU-kansanäänestyksen aikaan liitty-misneuvottelut eivät olleet valmiit.

Antti Kuosmanen on EU-neuvotteluihin osallistunut ulko-ministeriön virkamies, joka asia-kirjoihin ja muistiinpanoihinsaperustuen on kirjoittanut kirjanSuomen tie Euroopan unioniin.

Teos ilmestyi vuonna 1999Ultima Thulen kustantamana.

Kun kirja oli ehtinyt kauppoihin,tekijä veti sen pois myynnistä.Kenen tahdosta Kuosmanen 318-sivuisen kirjansa tuhosi, ei oletiedossa.

Jotkut ehtivät kuitenkin kirjanostaa, koskapa tieto jäi kytemään.Ulkoministeriön arkistosta onsaatu asiakirjoja, jotka tukevatkertomaa: Suomen maataloustukiakoskevat päätökset tehtiin vastakansanäänestyksen jälkeen. Ennen

16.10.1994 kansalaisille kerrotutasiat olivat vain politiikkojen javirkamiesten toiveikkaita lausu-mia.

Kansanäänestyksessä kysyttiin:”Pitäisikö Suomen liittyäEuroopan unioniin neuvotellunsopimuksen mukaisesti?” Muttasopimuksessa oli maatalouden jasiihen liittyvien elinkeinojenkokoinen aukko.

Kuosmasen kirjasta on ensim-mäisenä kertonut SataSeutu – lehti.Sen päätoimittaja Tommi Anttilaon pitänyt asiaa koskevia tietojakotisivullaan satanen.com

Vapaa Suomi –lehti otsikoipääkirjoituksensa lokakuussa:”Vuoden 1994 EU-äänestys onpaljastunut vaalipetokseksi”. -Kenelläkään ei ole ollut kysyttävää.

Pirkko Kenttä

KANSA ÄÄNESTI 1994KESKENERÄISESTÄSOPIMUKSESTA

Niin muuttuu maailma ympäril-lämme, mikäli presidentti TarjaHalosen puheita on uskominen.

Ensin näin:”Näkemyksemme mukaan kes-

kinäisen puolustusvelvoitteentuominen EU:n sisälle ei välttä-mättä vahvistaisi Euroopan taiSuomen turvallisuutta”

Presidentti Tarja HalonenHYY:n vuosijuhlassa 26.11.2003

Ja sitten näin: ”Artikla vahvistaa merkittä-

västi unionimaiden keskinäistä

Presidentti Halosenpikakääntymys?

solidaarisuutta ja samalla myösSuomen turvallisuuspoliittistaasemaa jäsenmaiden nykyisiäturvallisuuspoliittisia linjauksiakunnioittaen.”

Presidentin ja valtioneuvostonulko- ja turvallisuuspoliittisenministerivaliokunnan julkilausuma11.12.2003.

Mitä seuraavaksi?

”Ole varovainen kun puhut. Sa-noillasi luot maailman ympä-rillesi.”Navajoheimon sananparsi

1. Kansalaisten tahto. Ilmankansanäänestystä EU:n perus-tuslain on vaikeaa ilmentää kansa-laisten tahtoa, kuten sen ensim-mäisessä artiklassa todetaan:”Tällä perustuslailla, joka ilmentääEuroopan kansalaisten ja valti-oiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttayhdessä, perustetaan Euroopanunioni, jolle jäsenvaltiot antavattoimivaltaa yhteisten tavoitteidensaavuttamiseksi.”

2. Vastaus EU:n legitimi-teettikriisiin. Kansanäänestysolisi tapa kuroa yhteen nopeankehityksen tuloksena syntynyttäkuilua unionin kansalaisten ja”Brysselin” välillä.

3. Kansalaisten kiinnostus.Kansanäänestys synnyttäisikunnon keskustelun EU-asioistaja motivoisi ihmisiä myös hankki-maan lisää tietoa.

4. EU on muuttunut. Unioni eiole enää samanlainen kuin Suomenliittyessä siihen vuonna 1995.Vaikka EU-linjauksilla on kauas-

kantoisia vaikutuksia, niitä onmaamme jäsenyyden aikana vainharvoin nostettu vaaliteemoiksi.

5. EU:n perustuslain valmis-telu on ollut tärkeä etappiunionin historiassa. Laekeninhuippukokous (2001) totesiunionin olevan historiallisessakäännekohdassa ja haastoi perus-tuslain valmistelukunnan vastaa-maan kysymykseen siitä, ”mitenEurooppa-hanketta ja unionintoimielimiä voidaan tuodalähemmäs kansalaisia”.

6. Poliittinen keskustelu japuolueiden linjaukset. Kansan-äänestys saisi puolueet selkiyt-tämään EU-linjauksiaan javahvistaisi näin myös edustuk-sellisen demokratian pohjaa.

7. EU:n perustuslain valmis-telukunta ja Euroopan parla-mentti suosittelevat. Suurin osakonventin jäsenistä (97/105) onsuositellut kansanäänestyksenjärjestämistä. Myös Euroopanparlamentti on esittänyt, että

kansanäänestys järjestettäisiinkaikissa jäsenmaissa.

8. Monessa EU-maassa äänes-tetään. Monessa muussa EU-maassa, esimerkiksi Tanskassa,Alankomaissa ja Luxemburgissa -on päätetty järjestää kansanäänes-tys EU:n perustuslaista.

9. EU:n puolustusyhteistyönsyveneminen. Kansanäänestysantaisi mahdollisuuden arvioidaEU:n yhteistä puolustusta ja senmerkitystä Suomelle.

10. Kansanäänestys olisimahdollisuus. Suomen perustus-laki tarjoaa mahdollisuudenneuvoa antavan kansanäänes-tyksen järjestämiseen. Viime-aikaisten mielipidetiedustelujenmukaan moni suomalainen haluaisikertoa kantansa EU:n perustus-laista järjestettävässä kansan-äänestyksessä.

Tulosta 10 hyvää syytä järjestääkansanäänestys EU:n perustus-laista -esite: esite.pdf (2.1M)

10 hyvää syytä järjestääkansanäänestys EU:n perustuslaista

Euro painaakansaa kyykkyyn

5Vaihtoehto EU:lle

EU:n uusi perustuslaki tuo tulles-saan sosiaalisen järjestelmän, jossaEU:n laatima sosiaalipolitiikkatulee säätelemään meidän kaikkienelämää. Se tulee edistämäänmonikansallisten yritysten etujenmukaista politiikkaa.

Työttömyys lisääntyy kokoEuroopassa, jossa miljoonat ihmi-set jo nyt ovat vailla työtä. Vallan-pitäjät yrittävät peitellä ongelmaa,jota eivät pysty ratkaisemaan.

Vastustakaamme myös omissamaissamme tällaista kehitystä.

Uusorjuus on tullutmyös Eurooppaan

Tämän mukaisen sanomanvälittivät kesällä Thessalonikissakokoontuneet edustajat 60ammattiyhdistyksestä, 15 erimaasta kansainvälisessä kokouk-sessa, jonka aiheena oli ”Uusimaailmanjärjestys ja työväen-liikkeen luokkarooli”.

Uusi perustuslaki tulee tekemäänkansojen sortamisen helpommaksija se on suunnattu nimenomaanpieniä maita vastaan. 2000-lukuedustaa uuskolonialismin uuttaulottuvuutta; olemme siirtyneetunipolariseen maailmaan, mistä

Thessalonikin ay-seminaarissa:

Ammattiyhdistysväki vetosihyvinvointivaltion säilyttämiseksi

USA:n hyökkäys Irakiinkin onosoituksena. Olemme tulleet taastilanteeseen, jossa sotilaallinenagressio vallitsee. Seuraavatkohteet ovat ehkä Iran, Syyria,Pohjois-Korea, Libya ja Kuuba.

Meidän olisi löydettävä uudel-leen luokkatietoisuutemme: Ke-nen puolella olemme? Taistelem-meko uusliberalismin puolesta vaisitä vastaan? Olemmeko sotilaitaja osallistumme sotiin, vai vastus-tammeko niitä. Kreikan äskeisessäcoca-cola-lakossa työnantajat

tekivät kaikkensa syyllistääkseenmeitä. Ylituotanto on maailman-laajuinen, ratkaisematon ongelma.

Työelämä kiristyy

Työläisten oikeuksien vastainenpolitiikka on osa uutta järjestystäEuroopassa. Kokoaikatyön sijastameille tarjotaan osa-aikatyötä. 30prosenttia kaikesta työstä on nytjo joustosopimuspohjalla. Sosiaali-turvaa on heikennetty.

Ihmisiä herkästi irtisanotaan.

On tullut uusia ”orjatyön” muo-toja. Palkansaajien vastaisia ehtojalisätään sopimuksiin. Kiinteätyöaika murenee. Hiostus lisään-tyy. Sunnuntai- ja lauantaityöyleistyy. Palkat alenevat.

Meidän on itse kunkin noustavataisteluun omassa maassamme.Meidän on taisteltava työelämänjoustoja vastaan ja kehitettäväsosiaalista vuoropuhelua. Meidänon vaadittava julkista koulutustaja julkista terveydenhoitoa. Mei-dän on koottava voimamme

luokkapohjalla. On tärkeää, ettäuudet palkansaajat liittyvätammattiyhdistysliikkeeseen.

Kukin toimintaanomassa maassaan

Seuraavana päivänä oli kansojenvastahuippukokous, jossa useidenmaiden edustajat toivat esille huo-lenaiheensa. Teema oli ”Euroopanpuolesta - ilman sotia, köyhyyttä,sortoa ja terrorisminvastai-sia lakeja”. EU:n ja USA:n välilläei ole eroa, sillä molemmat tuke-vat monikansallisten yritystenharjoittamaa politiikkaa.Jokaisen on omassa maassaantoimittava ja asetettava vallan-pitäjät vastuuseen teoistaan.Lopullinen onnistuminen tässäkamppailussa kuitenkin edellyttää,että maat saavat takaisin itsenäi-syytensä, jonka ne ovat EU:llemenettäneet.

Juhannuksena 2003 järjestettiinThessalonikissa EU:n huippu-kokous, jonne jäsen- ja ehdokas-valtioiden päämiehet kokoontuivattutkailemaan entisen Ranskanpresidentin laatimaa ehdotustaEU:n uudeksi perustuslaiksi. Sinnelensimme myös me Action Thessa-loniki 2003:n kutsua noudattaneetsuomalaiset: Gerd SöderholmVaihtoehto EU:n edustajana jaMarjatta Kurtén, joka edusti NaisetRauhan Puolesta-liikettä.

Jo Budapestin kentällä jatko-lentoa odotellessamme ymmärsim-me, että jotain suurta oli tekeillä.Lähtöportille kerääntyi sankoinjoukoin tärkeänoloista väkeä jalehdistön edustajia kameroineen.

Thessalonikin lentokenttä muis-tutti sotatoimialuetta: Helikopte-reita maassa ja ilmassa, sotilaita,poliiseja ja aseita. Koneesta puret-tiin ensin konventtiväki mustiinautoihin. Myöhemmin saimmetietää, että autot ajoivatkin Thes-salonikin sijasta sata kilometriäkaupungista pohjoiseen Halkidikinniemimaalle. Suunnitelmia oli mel-lakoitten pelossa muutettu viimehetkellä. Vai liekö ollut käsi-kirjoituksessa jo alunperinkin -kuka tietää.

Kaupunki oli kuumeisesti varus-tautumassa levottomaan viikon-loppuun. Kauppaliikkeiden näyte-ikkunoita peitettiin touhukkaastiaaltopellistä kyhätyillä levyillä.Kaupunki sulki silmiään jasuojautui. Poliisiautoja ja mel-lakkavarusteisiin varustautuviapoliiseja oli joka kadunkulmassa.

15 000 poliisia oli komennettusuojelemaan EU:n eliittiä. Mei-täkö vastaan, jotka olimme tulleettänne varustautuneina ainoastaanEU-kriittisin mielipitein ja unelminmaailmasta ilman sotaa, väkivaltaaja terrorismihysteriaa? Mitä tämänäytelmä mahtaa maksaa?

Action Thessaloniki

Ensimmäisenä iltana noin 5000nuoren joukko marssi pitkin ViaEgnatinaa rasismia, militarismia jasiirtotyöläisten syrjintää vastus-tavin tunnuksin. Mielenosoitussujui kurinalaisesti ja rauhallisesti,kiven kiveä ei heitetty. Joukkopursui positiivista energiaa. Kaikenkaikkiaan oli tunnelma kaupungillarauhallinen. Kansa puikkelehtipoliisiketjujen läpi ja ohi ikäänkuin näitä ei olisi ollutkaan.

Lauantain (21.6.-03) mielen-osoitus ”Ei EU:lle – Ei Natolle”keräsi 50 000 eurooppalaista

Thessalonikin kaduille monentunnin värikkääksi ja äänekkääksikulkueeksi. Tämäkin mielen-osoitus sujui ehdottoman kurin-alaisesti ja hyväntuulisesti.

Olimme mukana siihen asti, kunpoliisiketju pysäytti kulkueenetenemisen Egnatinalla. Poliisi-muurin takana savusi ja paukkui.Paikalliset ystävämme kehottivatmeitä tässä vaiheessa peräytymään,sillä poliisi kylvi kyynelkaasua jame emme olleet mitenkään suo-jautuneet.

On surullista, että hyvin järjes-tetty, sopuisissa ja riemukkaissamerkeissä edennyt mielenosoituspäättyi näin. Action Thessalonikinlehdistökeskuksessa saimmeseuraavana päivänä tietää, ettämellakoinnin takana oli täysin erijoukko kuin me 50 000. Poliisinsilmien alla tai selän takana nämäarviolta 1000 ”anarkistia” saivatrauhassa riehua ja hävittääomaisuutta. Kansainvälinen media

oli myös sopivasti osunut paikalle.Palavia autoja, rikottuja näyte-ikkunoita ja kyynelkaasupilviäpakenevia itkeviä ihmisiä saatiinillan TV-uutisiin ja sunnuntainlehtien etusivuille. 50 000 ihmisenmielenosoitus kuitattiin parillapienellä mustavalkoisella kuvalla.

Kenen laatima oli tämä käsi-kirjoitus? Vaikutelmaksi jäi, ettätäällä todella noudatettiin edeltäkäsin suunniteltua skenariota.50000 ”toisinajattelijaa” haluttiinleimata mellakoitsijoiksi .

Pienen idealistin olo oli häm-mentynyt sunnuntaiaamunaedellispäivän tuhon jälkiä kat-sellessa. Kuka korvaa kaikkipoltetut autot ja rikotut ikkunat,hävitetyt liikkeet? Kyynelkaasukirvelee silmiä ja panee itkemäänvielä seuraavana päivänä, jolleikatuja ole pesty kunnolla.

Valta eristäytyy entistä vah-vempien muurien taa. ”To Have-ja To Have Not”- maailmatloittonevat vinhaa vauhtiatoisistaan.

Kuka haluaa tätä: lisää poliiseja,sotilaita, kyynelkaasua? Miltätuntuu olla turvamuurin sisällävankina? Minne menet Eurooppa?

Thessalonikin historiaa

Thessaloniki oli AleksanteriSuuren sisar, jonka puoliso Kas-sander, makedonialainen kenraali,perusti v. 315 eKr muinaisenThermen paikalle uuden kaupunginja nimesi sen vaimonsa mukaan.

Roomalaisvallan aikana Thes-

saloniki oli tärkeä satama ja kaup-papaikka. Via Egnatina, rooma-laisten pääväylä Levanttiin, onedelleenkin Thessalonikin pääkatu.

Kaksi kertaa, v. 50 ja 56 jKr,käväisi apostoli Paavali mat-koillansa täällä. Hän perustiseurakunnan, jolle sitten kirjoitteliTessalonikalaiskirjeensä opiksi jaojennukseksi. Rooman valta-kunnan hajottua kahtia Thessa-loniki oli Itä-Rooman tärkeinkeskus. Pyhä Kyrillos, toinen niistämunkeista, jotka tarinan mukaankehittelivät kyrilliset aakkosetsyntyi täällä v. 827.

Turkkilaiset pitivät kaupunkiahallussaan 1430-1912. KemalAtatürk syntyi Salonikassa, kutenkaupunkia silloin kutsuttiin. 1912liityttiin jälleen Kreikkaan ja vanhanimi otettiin takaisin.

1917 tulipalo hävitti alakau-pungin täysin. 1978 oli viimeisinsuuri maanjäristys, joka aiheuttipaljon aineellista tuhoa. Sodatovat riehuneet, joukkoja on men-nyt ja tullut, vallanpitäjät vaihtu-neet. Kaupunki on kuitenkin ainanoussut tuhkasta ja raunioista.Thessaloniki elää vahvasti tätäpäivää.

Teksti: Marjatta KurténKuva: Gerd Söderholm

Loittonevat maailmat kohtasivat

Teksti ja kuva:Gerd Söderholm

”Meitäkö vastaan, jotka olimme tulleet tänne varustautuneinaainoastaan EU-kriittisin mielipitein ja unelmin maailmasta ilmansotaa, väkivaltaa ja terrorismihysteriaa?”

Euroopan unionille esitetään perustuslakia.Haluamme, että Suomessa järjestetään perustuslaista kansanäänestys.______________________________________________________________________________________Nimi Paikkakunta

________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

Palauta adressi 1.2.2004 mennessä osoitteeseen:KansanäänestystoimikuntaPL 3300501 Helsinki

lisätietoja: www.kansanaanestys.fi

6 Vaihtoehto EU:lle

VAADI KANSANÄÄNESTYSTÄ!ALLEKIRJOITA ADRESSI!Pitäisikö EU:n tulevasta perustus-laillisesta sopimuksesta järjestääSuomessa kansanäänestys?Mielipidetiedustelun (SuomenGallup, syyskuu 2003) mukaan ylipuolet suomalaisista, 55 %, on sitämieltä, että äänestys pitäisijärjestää.

Monessa muussa EU-maassa ajatus tulevan perustuslaillisensopimuksen alistamisesta kansan-äänestykselle on vielä suositumpi.

Jopa 80 % EU:n kansalaisista halu-aisi antaa äänensä hankkeen puo-lesta tai sitä vastaan.

Kahdeksassa EU-maassa kan-sanäänestyksen järjestäminen onjo varmaa.Suomessa eduskunta onsuhtautunut kansanäänestykseenavoimen odottavasti. Mielestämmetilannetta olisi syytä harkita vaka-vasti.

Vaarana on, että EU:n demo-kratiavaje kasvaa, kun kansalaisilta

evätään pääsy sen tärkeiden kehi-tyskulkujen ohjaamiseen. Unioniei ole enää sama kuin liittymis-vuonna 1995.

Nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuussaada kansalaiset tutustumaan jaosallistumaan siihen, miltä EUtulevaisuudessa näyttää. Alle-kirjoittamalla oheisen adressinosoitat eduskunnan päättäjille tu-kesi EU perustuslakikansan-äänestyksen puolesta.Voit kerätä

itse nimiä tulostamalla oheisenadressipohjan tai pian voit alle-kirjoittaa adressin myös sähköisestiKansanäänestystoimikunnansivustolla.

Muista palauttaa täytetty adressikansanäänestystoimikunnalleosoitteeseen:

KansanäänestystoimikuntaPL 3300501 HelsinkiKansanäänestystoimikunta

Tulosta itsellesi adressi osoitteesta: ww

w.kansanaanestys.fi

7Vaihtoehto EU:lle

Euroopan unionin perustuslakiromuttaa Suomen itsenäisyyden,varoitti Suomen kommunistisenpuolueen puheenjohtaja YrjöHakanen puhuessaan itsenäisyys-päivänä Helsingissä. Hän vaatikansanäänestystä EU:n perustus-laista.

- Jos perustuslaki hyväksytään,ainakin 80 prosenttia laeista tuleemeille Brysselistä muiden ratkai-semilla enemmistöpäätöksillä,julkisia palveluja alistetaan EU:nvapaakauppasopimuksille jaSuomi viedään sotilasliittoon.

- Hallitus voisi torjua tällaisetesitykset EU:n hallitusten välisessäkonferenssissa veto-oikeudella,mutta se on alistunut EU:n suurtenjäsenmaiden vietäväksi. Onkäsittämätöntä, että hallitus ei oleasettanut mitään kynnysehtojaperustuslain hyväksymiselle,vaikka sitä valmistelevan konfe-renssin isäntämaa Italia ei oleottanut huomioon tähän mennessäyhtäkään Suomen hallituksen jaeduskunnan esittämistä muu-toksista.

Perustuslain kauttasotilasliittoon

Hakanen syyttää hallitusta siitä,että se vie Suomea EU:n perus-tuslailla sotilasliittoon, vaikkasuurin osa kansalaisista haluaamaamme olevan sotilaallisesti liit-toutumaton ja myös hallitus-puolueet lupasivat vaaleissanoudattaa tätä tahtoa.

-Liittoutumattomuuden käsi-tettä ei voi venyttää mieli-valtaisesti niin kuin ulkoministeriErkki Tuomioja yrittää tehdä säi-lyttääkseen omat kasvonsa EU:nmuuttuessa tosiasiassa sotilas-liitoksi. Brysselissä pidettävällehuippukokoukselle valmisteltuehdotus merkitsee EU:n muutta-mista sotilasliitoksi, olivatpaturvatakuut automaattisia tai ei.On harhaanjohtamista nostaakysymys turvatakuiden ”auto-maattisuudesta” joksikin veden-jakajaksi, eiväthän sotilasliitotennenkään ole liikutelleet armei-joita ilman jäsenvaltioiden suostu-musta. Sitä paitsi myös Suomen

hallituksen turvatakuista esittämä”kompromissi” velvoittaa keski-näiseen avunantoon ja yhteisenpuolustuksen kehittämiseen.Unionille muodostetaan muihinmaihin tehtäviin sotilaallisiin inter-ventioihin ja vaativiinkin sota-toimiin kykenevä euroarmeija.

- EU ottaa perustuslaissa itsel-leen USA:n ja Naton tavoinoikeuden ajaa etujaan esimerkiksikehitysmaita vastaan sotilas-operaatioilla ilman YK:n valtuu-tusta. Lisäksi perustuslakiin ontulossa velvoite jäsenvaltioillelisätä asemäärärahoja EU:lleperustettavan sotilasvoima-varaviraston päättämien normienmukaan.

Ihmiskunnan enemmistöävastaan

SKP:n puheenjohtaja YrjöHakanen katsoo, että EU:n mili-tarisoimisessa ei ole kyse puo-lustuksesta vaan varustautumisestaturvaamaan asevoimalla mahdol-lisuus jatkaa ihmiskunnan enem-mistön ja kehitysmaiden luonnon-varojen riistämistä.

- USA:n ja Nato-maat ovat sopi-neet EU:n sotilaallisen toiminnantoteuttamisesta tiivisti Natonkanssa sopusoinnussa. Osallistu-minen EU:n yhteisen puolustuksenkehittämiseen ei ole siksi mikääntodellinen vaihtoehto Natolle, vaanvie myös Suomen kaltaisia liittou-tumattomia maita entistä pidem-mälle tiellä, joka vie Naton jäse-nyyteen. Samalla se kytkee SuomeaUSA:n johtamaan imperialistiseensotapolitiikkaan.

Hakanen muistutti myös siitä,että asevarusteluun kuluvat rahatovat pois työllisyyteen, hyvin-vointipalveluihin, sosiaaliturvaan,ympäristönsuojeluun ja kehitys-yhteistyöhön tarvittavista määrä-rahoista.

- EU:n perustuslaki merkitseetoteutuessaan julkisia palvelujaheikentävän uusliberalistisenkilpailuttamisen ja yksityistämisenpolitiikan ”hakkaamista kivi-tauluun”, sementoimista perustus-lailla jatkuvaksi linjaksi.

Osansa ”ajatusten Vantaan”viileästi analyysista saa myösprofessori Keijo Korhonen, jokaon todennut (Suomen Kuvalehti4.12.) ettei Suomi tarvinnut Natoakylmän sodan aikana. Kas näin:

”Niin oltiin silloin kovaa poikaapuolueettomuuspolitiikan kanssa.Epäilen kuitenkin, että hyvällekinvirkamiehelle olisi tullut äitiäikävä ilman Natoa, Tukholman–Moskovan–Bonnin kohtalon-kolmiota kiertäessä.”

Ja analyysi senkun syvenee.Lipponen leimaa globalisaatio-kriittisen professori Heikki Pato-mäen pääideologiksi Suomenlähetystehtävässä uuden maa-ilmanjärjestyksen luomiseksi.

”Kun Nato on yhtä kuin USA,EU ei mitään ja YK:kin heikko,tulisi Suomen ryvettymättömänpuhtaana liittoutumattomanamaana ryhtyä kokoamaan kaikkeaaivan alusta. Suomen turvallisuus-poliittiset edut eivät näille ideolo-geille paina mitään, kun maa-ilmanjärjestys on niin väärä.”

Demokratian valppaana puolustajana puhemies puuttuu myösvaadittuihin kansanäänestyksiin, jasiihenkin hänellä on analyysivalmiina:

”Kansanäänestyksiä ei näistäasioista kannata järjestää, paitsisiinä tapauksessa, että hallitusvoi olla varma esityksensä läpi-menosta. Nykytilakin on parempi

Keskustelu EU:sta ja Natosta käykuumana. Eduskunnan puhemiesja SDP:n puheenjohtaja PaavoLipponen vaatii keskustelua, muttakun joku on eri mieltä hänen kans-saan, se ei olekaan keskustelua.Hän perää muilta analyyttista otet-ta tässä keskustelussa, mutta hänenomat näkemyksenä ovat kaukanaanalyyttisesta. Pikemminkin neovat ”katalyyttisia” eli kiihtyneessämielentilassa kirjoittetuja.Vai mitä sanotte seuraavista sitaa-teista Paavo Lipposen kolumnistaTurun Sanomissa 6.12.?

”Kysyin kuukausi sittenretorisesti: “Mitä vikaa Natos-sa?” Kävi niin kuin odotin. Natonhaukkuminen nousi uusille

Puhemies Lipposen kootut ”analyysit”

Esiteltyään Ruotsin demarienmyönteisiä Nato-kantoja, Lippo-sen ”analyysi” jatkuu:

”Toisin kuin Ruotsissa, Suo-messa joko nähdään Nato melkeinIlmestyskirjan petona, globaali-aggressiivisena USA:n politiikanvälikappaleena, tai vähätelläänNatoa vanhentuneena, ”globali-saatiossa” tarpeettomana kylmänsodan jäänteenä.”

kierroksille. Tätä on suomalainenNato-keskustelu: sen sijaan, ettäpuhuttaisiin ja analysoitaisiin,millainen on turvallisuus-ympäristömme ja pohdittaisiin,mitkä ovat Suomen edut nykyisessätilanteessa, onkin pantu Yhdys-vallat tuomiolle.

kuin erityinen päätös ollaliittymättä Natoon.”

Ja lopuksi näyte Lipposen kunni-oituksesta eri mieltä olevia koh-taan, seikka johon presidentti TarjaHalonen syntymäpäivänsätiedotustilaisuudessa puuttui.

”Suomen pitää säilyttää optioja mennä ainakin yhtä lähelleNatoa kuin Ruotsi, joka jo kylmänsodan aikana oli Suomeen verrat-tuna kuin herran kukkarossa. Vaihaluammeko joutua hölmöjenjoukkoon?”

Emme halua, herra puhemies.Siksi vastustamme EU:ta ja Natoa.

Sitaattien valinta ja kommentitHannu Oittinen

“Isänmaa on vahvasti uhattuna.Koko eurooppalainen kulttuuri onuhattuna. Mitä pienempi kansa,sitä suurempi väriläiskä se on kult-tuurin kartalla. Nyt kaikki kansa-kunnat ovat alkaneet uhkaavastiharmaantua.

Esimerkiksi EU ei liity minustalainkaan ihmisiin ja kulttuuriin vaanjohonkin aivan muuhun. Se onpelkkä rahaunioni, EuroopanYhdysvallat!”

Näyttelijä-ohjaaja Markku Pel-tola Kansan Uutiset/Viikkolehti5.12.2003

”Jos Suomi liittyy Natoon ilmankansanäänestystä, haluan tietää,minne palautan passini. Sensuhteen olen ehdoton.”

Elokuvaohjaaja Aki Kauris-mäki 27.11.2003 Ilta-Sanomissa

”Isänmaa vahvasti uhattuna”

Näyttelijä-ohjaaja Markku Peltolan mukaan EU on pelkkä rahavallanunioni, joka uhkaa koko eurooppalaista kulttuuria.

EU:n perustuslaillinen sopimus eitullut valmiiksi Brysselissäjoulukuun alkupuolella. Koskakonventtikaan ei ehtinyt käsitellätoimivallan jakokysymyksiä eikäasiasta näin ollen ollut kunnollistaesitystä, oli odotettavissa etteiHVK:ssakaan näin kiireiselläaikataululla pystytä Italianansioluetteloon perustuslakiajunttaamaan, kommentoi Maanystävien EU-projektin koordi-naattori Anastasia Laitila.

Maan ystävien puheenjohtajaLeo Stranius jatkaa että, saatu aika-lisä tulisi meillä käyttää palaamallajulkisia peruspalveluita koskeviintavoitteisiin, jotka eduskunnassaalun perin asetettiin.

Maan ystävien mukaan kysymysjulkisista palveluista on suoma-laisten kannalta paljon tärkeämpikuin kohtuuttomasti huomiotasaaneet virastoratkaisut tai Puolanja Espanjan äänimäärää koskevatkiistelyt. Kiirehtiminen perustus-lain valmistelussa on täysin turhaavallankäyttöä.

Nyt neuvotellussa perustus-laillisessa sopimuksessa esitetäänEU:lle epädemokraattista ja arvaa-matonta päätöksentekojärjes-telmää. Se typistää julkiset perus-

palvelut kauppapolitiikaksi, jotakoskevat kansainväliset sopimuk-set kuuluisivat EU:n toimivaltaan.Sopimukset olisivat suoraanjäsenvaltioita sitovia. NykyisenNizzan sopimuksen mukaanjulkisia peruspalveluita koskevatpäätökset tulee tehdä neuvostossayksimielisesti.

Ehdotetun perustuslaillisensopimuksen mukaan esimerkiksiMaailman kauppajärjestössäWTO:ssa neuvoteltava palvelu-kauppaa koskeva GATS-sopimusvoitaisiin neuvoston enemmistö-päätöksellä saattaa koskemaanmitä tahansa julkisia peruspal-veluita.

Maan ystävien mielestä julkistenperuspalveluiden, kuten kulttuuri-, koulutus-, sosiaali- ja terveys-palveluiden tulee pysyä viimekädessä kansallisessa toimival-lassa, liberalisointivelvoitteidenulkopuolella.

GATS-sopimusneuvottelutkattavat myös monia ympäristö-politiikan kannalta merkittäviäaloja, kuten vesi-, jäte- ja energia-huollon. Ympäristönsuojelussakansainvälisillä sopimuksilla on yhäkasvava merkitys. Maan ystävät eihyväksy, että ydinenergian käyttöä

säätelevää Euratom-sopimustaollaan liittämässä osaksi perustus-lakia. EU:n jäsenvaltioidenvaltuuksia ei näillä aloilla saarajoittaa.

Ilman kansanäänestystä EU:nperustuslain on vaikeaa ilmentääkansalaisten tahtoa, kuten senensimmäisessä artiklassa todetaan.Kansanäänestys nostaisi kansa-laisten kiinnostusta EU-asioihin.Monessa muussa EU-maassaonkin jo päätetty järjestääkansanäänestys. Valtaosa konven-tin jäsenistä suosittelee kansan-äänestyksen järjestämistä ja myösEuroopan parlamentti on antanuttukensa asialle.

Maan ystävät katsoo, ettäkansanäänestyksen järjestäminentässä asiassa on mahdollisuus, jotaei tulisi sivuuttaa.

Maan ystävät: HVK:n epäonnistuminenon aikalisä julkisille palveluille

EU:n perustuslakiromuttaa Suomen itsenäisyyden

MUISTAJÄSEN-

MAKSU!

MUISTAJÄSEN-

MAKSU!

Vaihtoehto EU:lle8

Joulukuussa 2001 annetussa EU:nhuippukokouksen Laeken-julis-tuksessa esitettiin joukko vaati-muksia EU:n kehittämiselle.Unionia on lähennettävä kansa-laisiin ja sen toimivallan jaosta ontehtävä avoimempi. Olisi tarkas-teltava kansallisten parlamenttienasemaa eurooppalaisissa raken-teissa ja olisi saatava aikaan avoi-mempi ja tehokkaampi unioni.Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiindemokraattinen Eurooppa.

Julistuksessa myös kritisoitiinunionin byrokraattisuutta sekätoimielinten raskautta ja jäykkyyttäsekä pohdittiin voivatko sopimus-ten yksinkertaistaminen ja niidenuusi järjestys aikanaan johtaasiihen, että unionille hyväksytäänuusi perustuslaki.

Aikaansaatu perustuslaki-luonnos ei täytä näitä Laeken-julistuksen vaatimuksia kuten allaolevasta arvioinnista käy ilmi.

On myös merkillistä miten EU-konventin puheenjohtajistokeskittyi alusta pitäen ainoastaanperustuslain laatimiseen. Moneltataholta esitettiin toivomuksia myösvaihtoehtojen esittämisestä sekäsyvemmän arvioinnin laatimisestasiitä, millaiset pitemmän aikavälinvaikutukset tällaisella perustus-lailla olisi Euroopan kehitykselle.

***Kun arvioimme perustuslainhyväksymistä tai hylkäämistä onmietittävä tarkkaan haluammekoitsemme, lapsemme ja lasten-lapsemme EU-perustuslain alai-suuteen. EU-perustuslain luon-noksen on tehnyt hyvin suppeaperustuslakikonventti.

Konventin perustamisestapäätettiin Laeken-julistuksessa.Konventti petti tämän julistuksenavoimuutta ja demokratiaa koros-tavia ehtoja. Sen sijaan konventinehdotus johtaa vielä keskitty-neempään, epädemokraatti-sempaan, epätasa-arvoisempaanunioniin, joka pitkälti on muuta-man ison jäsenvaltion hegemonianalaisuudessa.

Perustuslaissa on sisäänraken-nettu mekanismi, joka vie Euroo-pan valtioita ja sen kansoja yhäsyvempään integraatioon, jokasiirtää yhä enemmän toimival-tuuksia EU:n ylikansalliselle tasolle

ja, joka johtaa Euroopan kansallis-valtioiden demokratian ja itse-näisyyden jatkuvaan eroosioon.

Suomen perustuslain 2. pykä-lässä sanotaan, että “ValtiovaltaSuomessa kuuluu kansalle, jotaedustaa valtiopäiville kokoontunuteduskunta”.

Samaisessa perustuslaissa onsäädetty myöskin, että “Ehdotusperustuslain säätämisestä,muuttamisesta tai kumoamisestataikka perustuslakiin tehtävästärajatusta poikkeuksesta ontoisessa käsittelyssä ääntenenemmistöllä hyväksyttävälepäämään ensimmäisiin edus-kuntavaalien jälkeisiin valtio-päiviin”.

Ja että “Ehdotus voidaankuitenkin julistaa kiireelliseksipäätöksellä, jota on kannattanutvähintään viisi kuudesosaaannetuista äänistä. Ehdotusta eitällöin jätetä lepäämään, ja sevoidaan hyväksyä vähintäänkahden kolmasosan enemmistölläannetuista äänistä”

EU-konventin luonnos EU:nperustuslaiksi määrää, että siltäosin kun toimivalta kuuluu EU:lle,EU:n perustuslaki käy kaikkienkansallisten lakien, myös perustus-lakien edelle.

Tämä tarkoittaa selväkielisesti,

että jos Suomen perustuslaki jaEU:n perustuslaki EU-asioissaovat vastakkain, EU:n perustuslakivoittaa. Siinä tapauksessa joudu-taan joko rikkomaan tai muutta-maan Suomen perustuslakia.Merkillepantavaa on, että Suo-messa perustuslaista päättävätkansan valitsemat kansanedustajat”vaikeimman päätöksenteko-menetelmän” mukaisesti. EU:nperustuslaki sen sijaan on valmis-teltu hyvin arveluttavalla tavalla.

Suomen EU-konventin jäseneteivät olleet kansan valitsemia edus-tajia hoitamaan tätä nimenomaistatehtävää. Heidät asetettiin tehtä-väänsä joko hallituksen, edus-kunnan tai EU-parlamentintoimesta.

Konventin puheenjohtaja,Ranskan ent. presidentti ValeryGiscard D’Estaing ei sallinutavointa keskustelua muutosehdo-tuksista, eikä demokraattistaäänestysmenetelmää konventissa.Puheenjohtajistolle jätettiin noin6000 muutosehdotusta, joita eiedes käännetty kaikkien konventti-edustajien kielille, eikä niitä esitettykonventin istunnossa.

On myös merkillepantavaa, ettäainoastaan 3 poliittista”perhettä”oli edustettuina itsevaltaisestitoimivassa puheenjohtajistossa.

Hakijamailla oli ainoastaantarkkailijan rooli puheenjohta-jistossa, kukaan EU-skeptinen tai–realistinen jäsen ei saanutosallistua tarkkailijana puheen-johtajistossa tai puheenjohtajistoaavustavissa sihteeristöissä aino-astaan 17 % konventin jäsenistäolivat naisia, vaikka Euroopanväestöstä yli 50 % on naisia.Puheenjohtajiston keski-ikälähenteli 70 vuotta, mikä eisuinkaan vastaa Euroopan väestönikärakennetta.

***Kansanäänestyksen välttämättö-myys korostuu entisestään myösperustuslakiluonnoksen johdan-nossa esiintyvän väitteen johdosta,”että Euroopan kansat, jotka ovatylpeitä omasta identiteetistään jakansallisesta historiastaan, ovatvakaasti päättäneet ylittää entisetvastakkainasettelunsa ja luodayhteisen tulevaisuuden yhäläheisemmällä liitolla”.

Suomen hallituksen katsotaanEU-piireissä kuuluvan liittovaltio-ystävällisimpään ryhmään. Tämäei kuitenkaan vastaa Suomenkansan tahtoa. Myös muissa EU-maissa esiintyy kriittisyyttäläheisempää liittoa vastaan.Ranskassa Maastrichtin sopimus

hyväksyttiin aikanaan erittäinniukalla enemmistöllä 51,05 %.Irlannissa äänestettiin ensim-mäisellä kerralla ei Nizzansopimukselle. Tanska ja Ruotsiovat äänestäneet ei eurolle.Englanti on euron ulkopuolellakansalaisten kriittisyyden vuoksi.Äskettäin tehdyn mielipidemit-tauksen mukaan 70 % saksalaisistaja 51 % ranskalaisista äänestäisivätei eurolle jos siihen olisi mahdol-lisuutta jne.

Roomassa EU:n perustuslakiakoskevan ensimmäisen Hallitus-tenvälisen Konferenssin (HVK)aikana lokakuun alussa, noin100.000 ihmistä osoitti mieltäperustuslakiluonnosta vastaan.Ammattijärjestöjen ja muidenmielenosoittajien mielestä perus-tuslaki edistää sosiaalista epätasa-arvoa, sotaa ja globalisaatiota.

***Näin ollen on täysin selvää, ettei

johdannossa väitettyä, kansanantamaa legitimiteettiä perus-tuslaille ole ja, että EU:nperustuslaki voidaan hyväksyäainoastaan kansanäänestyksellä taiuusien eduskuntavaalien kauttajoissa pääkeskustelunaiheena onnimenomaan EU:n perustuslaki.

Toimivassa demokratiassaeduskuntavaaleja edeltävä kes-kustelu tulee toimia siten, ettäkansalaisten tietoisuus tulevistapoliittisista haasteista kasvaa ja,että eri puolueiden ja ehdokkaidenkanta näihin haasteisiin, tuleeselväksi äänestäjille. Toimivassademokratiassa sekä puolueet,yksittäiset ehdokkaat että tiedo-tusvälineet kantavat vastuutatämän toteuttamisesta.

Eduskunnan syyskuussa tekemäpäätös olla vaatimatta kansan-äänestystä EU:n perustuslaista onraaka hyökkäys kansanvaltaakohtaan. Viime eduskuntavaalejaedeltävässä keskustelussa -huolimatta eri kansalaisjärjestöjenpainostuksista - ei millään tavallakiinnitetty huomiota EU:n perus-tuslakiin, vaikka se on tämänvaalikauden tärkein kysymys. Näinollen eri kansalaispiirien vaati-mukset kansanäänestyksen jär-jestämisestä ovat täysin perus-teltuja ja kansanvaltaa kunnioit-tavia.

EU:n perustuslaki kansanvallan näkökulmastaVEU:n puheenjohtaja Ulla Klötzer on toimittanut 20-liuskaisen arvionEU:n perustuslakiluonnoksesta. VEU on julkaissut Klätzerinpuheenvuoron vihkosena, jota voi tilata VEU:sta (kts. sivu 2).Julkaisemme ohessa johdannon Klötzerin kirjoituksesta, jossaperustellaan kansanäänestyksen tarpeellisuutta ja kritisoidaan maammehallituksen EU-linjaa.