TALOUDELLINEN VASTUU • SOSIAALINEN VASTUU • YMPÄRISTÖVASTUU

Vastuullisenliiketoiminnankehittämisohjelma

413

10

14

”Vastuullisuuden

raportointi ei ole Suomessa pakollista,

mutta kuitenkin suotavaa.

”Jotta voimmeodottaa hyväätyöpanosta

jokaiselta työntekijältämme,

”Yrityksissä ymmärretään yhä

paremmin, että vastuullisuus on myös hyvää bisnestä.

Jos et pysty raportoimaan mitään,

saatat olla vähän epäilyttävä”,

kertoo Anna Kumpulainen Gaia

Consulting Oy:stä.

meidän on huolehdittava siitä,

että työhyvinvointiin liittyvät asiat

ovat kunnossa”, sanoo Pintos Oy:n

hallintojohtaja Samu Pere.

Se on olennainen osa liiketoimintaa

eikä mikään päälle liimattu juttu”,

lataa yritysvastuuverkosto FIBS ry:n

toiminnanjohtaja Mikko Routti.

Professori marja-liisa manka:

”Työhyvinvointi on tulevaisuuden tärkein kilpailutekijä”

2009–2013 PRiZZteCh oY

Havaintoja vastuullisuudestaLue viisi oivallusta!

18

Vastuullisenliiketoiminnankehittämisohjelma

sisällYs

Vastuullisuus on myös hyvää bisnestä — FIBS ry. 4

Rehellisesti ja eettisesti pitkällä tähtäimellä — Fiblon Oy 7

Vilunkipelillä ei mennä! — Kassimatti Oy 8

Työhyvinvointi on tulevaisuuden tärkein 10kilpailutekijä — professori Marja-Liisa Manka

Vuorovaikutus parani ja tehtaat siistiytyivät — Pintos Oy 13

Vastuuton ei voi olla! — Gaia Consulting Oy 14

Kestävän kehityksen edelläkävijä — Biolan Oy 16

Havaintoja vastuullisuudesta 18

Saatteeksi — Kirsi Mäkelä, projektipäällikkö

Yritykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen ja edelläkävijöinä kehittäneet omaa vastuullisuuttaan

P k-yritykset toimivat usein luonnostaan vastuullisesti,

mutta eivät välttämättä tiedosta sitä itse. Vuodesta

2009 alkaen satakuntalaisilla pk-yrityksillä on ol-

lut mahdollisuus kehittää vastuullisuuttaan Prizztech Oy:n

koordinoiman VALID – Vastuullisen liiketoiminnan kehittä-

misohjelman tuella.

Yritysvastuun suunnitelmallinen kehittäminen ja rapor-

tointi ovat vielä vain harvojen pk-yritysten agendalla, vaikka

useimmille suurille yrityksille ne ovat jo osa arkipäivän toi-

mintaa. Niin kuluttajat kuin BtoB -asiakkaatkin ovat kiinnos-

tuneita siitä miten eettisesti tuote tai palvelu on valmistettu

tai mikä on ollut sen ympäristövaikutus.

Prizztechin avulla yritykset ovat kirkastaneet näkemystään

oman toimintansa vastuullisuudesta, löytäneet mahdolliset

kipupisteensä ja kehittäneet vastuullisuuttaan sekä

siitä viestimistä.

Tämän julkaisun avulla avaamme yritysvastuun

käytännön tasolle esittelemällä upeita esimerkkejä

yritysvastuutaan kehittäneistä yrityksistä. Lisäksi

olemme saaneet mukaan eturivin asiantuntijoiden

mietteitä vastuullisesta liiketoiminnasta.

Kiitos antoisasta yhteistyöstä!

”VALID-hankkeessa oli mukana noin

400 henkilöä yli 80 yrityksestä.”

VALID – Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelma -hankeraportti 2013 • Tuottanut: Prizztech Oy • Haas-

tattelut: Viestintäpalvelu Juha Syrjä, Staart Oy • Ulkoasu ja taitto: Staart Oy • Valokuvat: Lauri Tyrvänen, Anssi

Koskinen, Prizztech Oy • Paperi: Cyclus Offset (100 % kierrätyskuidusta valmistettu) VALID faktoinaVALID oli Prizztech Oy:n koordinoima hanke ajalla 1.8.2009-30.9.2013. Hanke sai ESR-osarahoitusta Satakunnan Ely-keskuksen kautta. Tavoitteena oli parantaa satakuntalaisten pk-yritysten kilpailukykyä vastuullisen liiketoiminnan näkökulman kautta. VALID tarjosi yrityksille vastuullisuuteen liittyviä koulutuksia ja seminaareja, lisäsi yritysvastuun käsitteen tunnet-tuutta sekä käynnisti yrityskohtaisia vastuullisuuden kehittämistoimenpiteitä.

www.prizz.fi/inno

32

– Yrityksissä ymmärretään yhä paremmin,

että vastuullisuus on myös hyvää bisnestä.

Se on olennainen osa liiketoimintaa eikä

mikään päälle liimattu juttu, sanoo yritys-

vastuuverkosto FIBS ry:n toiminnanjohtaja

Mikko Routti.

Mikko Routin johtama FIBS toteutti tam-

mi-helmikuussa TNS Gallupin avulla mit-

tavan yritysvastuututkimuksen. Kysely on

toistaiseksi laajin suomalaisten suuryritysten

vastuullisuutta kartoittanut haastattelutut-

kimus. Siihen vastasi kaikkiaan 203 suuren

ja keskisuuren yrityksen edustajaa, joista 88

oli toimitusjohtajia.

Ympäristö tärkein teema

– Jo se, että niin monet yritysjohtajat halusi-

vat käyttää aikaansa tutkimukseen, kertoo

heidän kokevan vastuullisuuden tärkeäksi.

Ympäristövastuu sekä sosiaalinen ja talou-

dellinen vastuu tunnistettiin hyvin. Hienosti

nousivat esille myös muun muassa ihmis-

oikeudet, hyvät kauppatavat ja korruption

vastustaminen. Ympäristökysymykset nou-

sivat odotetusti kaikkein merkittävimmäksi

teemaksi, Routti kertoo.

Ympäristökysymyksiin ilmoitti panos-

tavansa 86 prosenttia yrityksistä. Tärkeinä

pidetään myös oikeudenmukaisia toiminta-

tapoja ja työelämän käytäntöjä.

Ympäristötoimenpiteistä eniten satsataan

energiatehokkuuteen, jätteiden käsittelyyn ja

kierrätykseen sekä haitallisten aineiden vä-

hentämiseen. Oikeudenmukaisen kilpailun

edistäminen, vastuulliset hankintakäytännöt

ja korruption vastainen toiminta ovat nekin

useimpien yritysten työlistalla. Lähes kaikki

yritykset ilmoittivat panostavansa myös työ-

turvallisuuteen, henkilöstön koulutukseen ja

työhyvinvointiin.

pääasiassa maineen vuoksi

Kyselytutkimuksen ehkä merkittävin viesti

oli, että vastuullisuus koetaan useimmissa

yrityksissä tärkeäksi, mutta tavoitteet eivät

aina heijastu toimintaan. Yritykset panos-

tavat laajasti yhteiskuntavastuuseen, mutta

vastuullisuus on yrityksille monesti lähinnä

imagonrakennusta. Valtaosa yrityksistä us-

koo kuitenkin vastuullisuuden liiketoimin-

nallisen merkityksen kasvavan seuraavan

viiden vuoden aikana.

Niin ikään tutkimustuloksista kävi ilmi,

että yritykset asettavat vastuullisuudelle

määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, mutta

vaikutuksia seurataan ja mitataan satun-

FiBs RY:n toiminnanjohtaja mikko Routti tietää:

Vastuullisuus on myös hyvää bisnestä

Tuore yritysvastuututkimus kertoo, että vastuullisuus koetaan yrityksissä tärkeäksi, mutta tavoitteet eivät läheskään aina heijastu toimintaan.

54

naisesti. Yksi suurimmista haasteista on

toimitusketjun hallinta.

– Tutkimustulosten mukaan yritykset pa-

nostavat vastuullisuuteen edelleen pääasias-

sa maineen ja brändin vuoksi. Keskimäärin

vielä ei nähdä, että vastuullisuuteen satsaa-

minen tuottaisi suoraa taloudellista hyötyä.

Maine ja brändihän tuottavat välillisesti ta-

loudellista hyötyä, Mikko Routti täsmentää.

– Vastuullisuusasiat ovat olleet kyllä pin-

nalla varsinkin suuremmissa yrityksissä hy-

vinkin kymmenen vuotta. Osittain ongelmien

kautta on huomattu, että näihin asioihin

pitää kiinnittää huomiota; on väliä, millä

tavalla ja millaisissa työolosuhteissa tuotteita

valmistetaan ja keitä ne alihankkijat ovat.

– Vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät

jatkuvasti. Etenkin suuret yritykset ovat li-

sänneet valtavasti alihankintaa ja näin myös

alihankkijayritykset joutuvat todistamaan

asiakkailleen, että perusasiat ovat kunnossa.

Myös julkisten hankintojen kriteerit ovat

muuttuneet ja muuttumassa siihen suuntaan,

että ympäristöasiat ja sosiaalisen vastuun

vaatimukset ovat yhä enemmän esillä, Routti

sanoo.

tarjolla uusia markkinarakoja

Miksi on niin tärkeää olla vastuullinen yri-

tys?

– Ensinnäkin siihen on hyvin selkeitä ja

lakisääteisiä syitä. Toinen asia on tietenkin

liiketoimintahyöty: markkinat edellyttävät

yhä vastuullisempaa toimintaa. Kolmas syy

on, että osa yrityksistä löytää aivan uusia

markkinarakoja tätä kautta. Esimerkiksi

jätteiden hyötykäyttö tarjoaa valtavasti uusia

mahdollisuuksia. Sanotaanhan, että tonnista

malmia saadaan ehkä viisi grammaa kultaa,

mutta tonnista poisheitettyjä kännyköitä

kultaa saattaa saada 150 grammaa.

Kuinka sitten kannattaa toimia sellaisen

pienyrittäjän, joka tahtoisi kehittää yrityk-

sensä yhteiskuntavastuullisuutta? Routti

painottaa, että yritysvastuun kartoittaminen

ja kehittäminen eivät vaadi suuria resursseja.

– Tarjolla on paljon oppaita ja erilaisia

alueellisia koulutusverkostoja ely-keskuk-

sista, kauppakamareista ja kehitysyhtiöistä

yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin,

jotka auttavat viemään näitä asioita eteen-

päin. Satakunnassa Prizztech ja Valid-hanke

ovat tehneet hyvää työtä vastuullisuuden

edistämiseksi.

– Työkaluja ja kumppaneita kyllä löytyy!

Ja kun vastuuasiat on saatu hyvälle mallille,

niistä kannattaa myös aktiivisesti viestiä.

– Meillä on runsas palveluvalikoima. Jär-

jestämme työpajoja, aamukahveja, ylimmän

johdon tilaisuuksia ja suurempia tapahtumia.

Erilaisissa projekteissa teemme konkreettista

yritysvastuutyötä, kehitämme työkaluja tai

niiden suomalaisia sovelluksia ja tietenkin

viestimme vastuullisen yritystoiminnan mer-

kityksestä, Mikko Routti luettelee.

”Valtaosa yrityksistä uskoo vastuullisuuden liiketoiminnallisen merkityksen kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana.”

FIBS ry.FIBS (Finnish Business & Society)

on Suomen johtava vastuullisen

yritystoiminnan verkosto.

Tarjoaa työkaluja yritysten yhteis-

kuntavastuutoiminnan kehittämi-

seen, mittaamiseen ja raportointiin.

Voittoa tavoittelematon toimija,

jonka tarkoituksena on edistää

taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekolo-

gisesti vastuullista yritystoimintaa.

www.fibsry.fi

Fiblon OyFiblon valmistaa kattaus-, pyy-

hintä- ja mukavuustuotteita mm.

hotelleille, ravintoloille, pitopalve-

luille, lento- ja rautatieyhtiöille sekä

risteilyaluksille.

• Perustettu Porissa vuonna 1979

• Henkilöstön määrä 34

www.fiblon.fi

V astuullisuus on aina ollut meille erit-

täin tärkeää, oikeastaan itsestään-

selvyys. Tosin ennen Valid-hanketta

emme edes itse tienneet, kuinka vastuullisesti

olemme toimineet jo vuosikaudet, naurahtaa

porilaisen Fiblon Oy:n myyntijohtaja Anne

Ekberg, yksi perheyrityksen omistajista.

– Valid-hankkeen myötä koin paljon

ahaa-elämyksiä, että näinhän meillä on aina

tehty! Tuli myös mieleen, että kannattaisiko-

han siitä viestiä muillekin.

Niinpä Fiblonin väki innostui tekemään

vastuullisuusraporttia.

– Raportin teko ja sen tulokset yllättivät

meidät äärimmäisen positiivisesti. Saimme

Validin kautta hyvän yhteistyökumppanin

käytännön toteutukseen. Raportointi vain

vahvisti sitä, että teemme oikeita asioita –

suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Yhdessä eteenpäin

Nyt Anne Ekbergillä ja kumppaneilla on siis

kättä pitempää, jolla voi todistaa itselle ja

muille, että yritys toimii vastuunsa muistaen.

Ja kyllä se toden totta toimiikin! Fiblonin ar-

vot ja yrityksen nettisivuiltakin löytyvät eet-

tiset toimintaperiaatteet ovat upeaa tekstiä.

Fiblonin liiketoiminta pohjautuu koko-

naisuudessaan näihin yrityksen arvoihin:

kannattava kasvu, työn ilo, tyytyväiset asi-

akkaat, ympäristön kunnioittaminen.

– Arvojen ja toimintaperiaatteiden pitää

näkyä meidän jokapäiväisessä työssämme.

Tarkistamme aina kaikkien tekemiemme

päätösten ja valintojen kohdalla, että ne ovat

varmasti arvojemme mukaiset. Jos arvot

eivät toteudu, sitä päätöstä ei tehdä, Anne

Ekberg sanoo.

– Suurin osa työntekijöistämme on pitkä-

aikaisia. Eettiset toimintaperiaatteet ovat osa

perehdyttämispakettiamme ja näitä asioita

käydään läpi viikoittain. Myös yhteistyö-

kumppanimme ovat pääasiassa hyvin pitkä-

aikaisia. Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä,

luotamme kumppaneihimme ja haluamme

mennä eteenpäin yhdessä heidän kanssaan.

Perheyrityksemme ei tavoittele nopeita voit-

toja, vaan toimimme pitkällä tähtäimellä,

Anne Ekberg selvittää.

Ympäristöä kunnioittaen

Listataanpa käytännön esimerkein, mitä

ympäristövastuu sekä taloudellinen ja sosi-

aalinen vastuu tarkoittavat kansainvälisen

Fiblon-perheyrityksen toiminnassa.

– Tuotevalikoimamme perustuu lyhyt-

käyttöisiin tuotteisiin. Jo 1990-luvun alussa

asiakkaamme Scandic-Hotels lähti viemään

ympäristöajattelua vahvasti eteenpäin ja

haastoi myös meidät. Aloimme tosissamme

miettiä, millaisia materiaaleja käytämme,

keneltä ostamme, miten materiaalit on tuo-

tettu, miten paljon syntyy jätettä, mihin se

menee, voimmeko kierrättää ja niin edel-

leen. Silloin nuo asiat sisällytettiin kaikkiin

prosesseihimme.

– Sosiaalinenkin vastuu on jo pitkään

ollut luonnollinen osa yrityskulttuuriamme.

Meille on tärkeää, että henkilökunta viihtyy

ja kokee työnsä mielekkääksi ja turvalliseksi.

Jos työntekijämme haluaa mennä koulutuk-

seen, tuskin koskaan sitä kiellämme. Tai jos

joku haluaa parantaa ergonomisesti työtapo-

jaan tai -välineitään, suostumme takuulla.

– Taloudellisen vastuun puolella meille on

aina ollut hirmu tärkeää noudattaa lakeja ja

sääntöjä sekä hoitaa viranomaisvelvoitteet.

Haluamme kaiken olevan avointa, luotta-

muksellista ja pitkäjänteistä, Anne Ekberg

luettelee.

Rehellisesti ja eettisestipitkällä tähtäimellä

FiBlon oY:

”Yrityksemme

arvot ja

toimintaperiaatteet

näkyvät kaikissa

päätöksissämme”,

sanoo Fiblon Oy:n

myyntijohtaja

Anne Ekberg.

76

P ohjoismaiden suurin mainoskassien valmistaja Kassimatti Oy ottaa

vastuuasiat tosissaan. Ne ovat myös jämptisti kirjattu. Yrityksen

nettisivuilla kerrotaan selvällä suomella, mitä taloudellinen vastuu,

ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu tarkoittavat Kassimatin jokapäiväisessä

toiminnassa. Todetaanpa siellä myös yksiselitteisesti, että ”vastuullisuus on

osa yrityksemme liiketoimintaa”.

Miksi vastuuasiat ovat niin tärkeitä Huittisissa vuonna 1982 perustetulle

Kassimatille? Perheyrityksen toisen polven yrittäjän ja nykyisen toimitus-

johtajan Kati Lahtisen vastaus on paljonpuhuva:

– Mielestäni ei ole mitään muuta tapaa toimia. Minut on kasvatettu sii-

hen, että vilunkipelillä ei mennä. Tämä on ihan normaalia satakuntalaista

toimintaa. Ei meidän ole tarvinnut tehdä sen kummempaa päätöstä, että

nytpä toimimme vastuullisesti, Kati Lahtinen sanoo.

saa tulla juttelemaan

Mitä esimerkiksi sosiaalinen vastuu pitää sisällään Kassimatin arjessa?

– Meillä omistajat ovat aina olleet mukana käytännön työssä. Työntekijät

voivat kertoa mielipiteensä ja he ovat vahvasti mukana kehittämässä yrityk-

sen toimintaa. Yritän olla aina valmiina kuuntelemaan ja auttamaan – myös

henkilökohtaisissa asioissa

– Henkilökohtaisten keskustelujen on kuitenkin lähdettävä työntekijästä.

Työnantajan kädet ovat aika sidotut sen suhteen, mitä hän voi työntekijältä

kysyä. Olen sanonut kaikille, että jos on jotain mielen päällä, he voivat tulla

keskustelemaan.

– Meillä on tarpeen mukaan käytössä työajan lyhennykset. Sopeu-

tamme toimintaamme kausivaihteluihin. Emme lähde suuryritys-

ten tapaan irtisanomaan saman tien, kun

tilaukset hiipuvat. Mietimme ensin kaikkia

muita ratkaisuja. Yritämme myös ajatella

sitä ihmistä, joka lyhennykselle joutuu, että

miten siitä koituisi hänelle mahdollisimman

vähän haittaa.

YritYksen etu on tärkein

– Pyrin tasapuolisuuteen kaikessa, mutta

kuitenkin ajatellen ennen muuta yrityksen

etua. Ainoastaan yrityksen etua ajaen pystyn turvaamaan porukalle työtä!

Minun tehtäväni on työllistää nämä ihmiset täällä Suomessa ja Pietarissa,

Kati Lahtinen kertoo.

Niin tosiaan Pietari. Kassimatilla on myös 40 ompelijaa työllistävä tytär-

yhtiö Pietarissa.

– Minun ja meidän pitää huolehtia myös pietarilaisista työntekijöistä yhtä

hyvin kuin huittislaisista. Myöskään Pietarin tehtaallamme emme tee turhia

irtisanomisia tai muita hätiköityjä päätöksiä. Heilläkin on pankkilainat ja

perheet elätettävänään.

Entäpä Valid-hanke, mitä se antoi jo ennestään vastuunsa tuntevalle

yrittäjälle?

– Yhteiset tapaamiset olivat hyvin antoisia. Lisäksi toteutimme

muun muassa perusihmisoikeuksien noudattamista ja muutakin so-

siaalista vastuuta mittaavaan SA8000-standardiin liittyvän projektin.

Prizztechin asiantuntijat vaikuttivat suuresti projektin onnistumiseen.

– Eräs asiakkaamme tiedusteli meiltä, kuinka vastaisimme

SA8000-standardin vastuullisuusvaatimuksiin. En tiennyt moisesta

standardista mitään, joten kysyin neuvoa Prizztechistä, kun kerran

Valid-hankkeessa olimme. He osasivat heti kertoa minulle, mistä

on kysymys, ja auttoivat alkuun. Heidän kauttaan sain helposti ja

nopeasti avukseni Pöyry Consultingin asiantuntijan.

– Valid-hankkeesta oli myös se hyöty, että nyt olen entistä tietoi-

sempi vastuullisuusasioista. Niiden perään kysellään alallamme yhä

enemmän, Kati Lahtinen kertoo.

kotimaiset reipas-reput

Vastuullisuus oli avainsana myös viime vuonna, kun Kati Lahti-

nen ryhtyi suunnittelemaan Reipas-reppuja ja sittemmin muitakin

Reipas-tuotteita. Kaikki alkoi oman tyttären eskarirepun hankinnasta.

– Tuskastuin tarjolla olevien reppujen surkeaan laatuun. Tarjolla

oli nättejä ja värikkäitä reppuja, joiden kestävyys ja käytännöllisyys

olivat kaikkea muuta kuin priimaa. Niinpä päätin tehdä itse parempia,

Kati Lahtinen naurahtaa.

Kotimaisuusasteeltaan 80-prosenttisten, kestävien ja käytännöllis-

ten Reipas-reppujen vauhdikkaan syntytarinan voit lukea netistä

osoitteesta www.reipastuote.fi.

Vilunkipelillä ei mennä!

Vastuullisuus on olennainen osa Kassimatin jokapäiväistä liiketoimintaa. Toimitusjohtaja kati lahtisen mielestä muuta vaihtoehtoa ei ole edes olemassa.

kassimatti oY:

Kassimatti OySuunnittelee ja valmistaa mm. varustekasseja, rep-

puja ja erilaisia liikelahjoja. Yritys on perustettu 1982.

Työllistää Huittisissa noin 14 henkeä ja Pietarissa noin

40 ompelijaa.

www.kassimatti.fi

98

” Työhyvinvointi on monen tekijän sum-

ma. Siihen vaikuttavat organisaation

piirteet, esimiestoiminta, ilmapiiri ja

työn hallinnan tunne sekä viime kädessä

myös työntekijän näkemys työyhteisöstään.”

Edellä lainatun kuvauksen on kirjoitta-

nut työhyvinvoinnin ja ihmisten johtami-

sen professori Marja-Liisa Manka. Vuoden

yhteiskuntatieteilijänäkin palkittu Manka

tunnetaan muun muassa valtakunnallisen

työnilonjulistuksen ideoijana ja lukuisten

työhyvinvointia ja työniloa tutkivien kirjo-

jen kirjoittajana. Hän jos kuka osaa kertoa,

mistä palikoista hyvinvoiva työyhteisö ra-

kennetaan.

– Hyvinvoivassa työpaikassa on mukava

tehdä työtä, siellä on myönteinen ilmapiiri,

sinne on kiva tulla ja sieltä on kiva lähteä.

Työntekijä myös tuntee saavansa jotain

aikaiseksi, mikä hänelle myös kerrotaan.

Palaute ja onnistumisten kokemukset ovat

äärimmäisen tärkeitä, Marja-Liisa Manka

kuvailee.

kannustusta ja avoimuutta

Marja-Liisa Mankan mielestä työhyvin-

vointi on tulevaisuuden tärkein kilpailute-

kijä. Ilokseen hän on huomannut, että sosi-

aaliseen vastuuseen olennaisesti kuuluvan

työhyvinvoinnin ja inhimillisen pääoman

merkitys ymmärretään suomalaisissa yri-

tyksissä selvästi aiempaa paremmin.

– Etenkin isommissa yrityksissä sen arvo

ymmärretään jo melko hyvin. Pk-yrityksissä

on vielä aika paljon tekemistä. Työhyvinvoin-

tia tutkittaessa työn mielekkyyden kehittämi-

nen nousee usein esille. Myös työilmapiirin

ja johtamisen merkitys korostuvat. Työnte-

kijät kaipaavat kannustavaa, innostavaa,

vastavuoroista ja palautteellista johtamista.

– Kun taannoin tutkimme, mitkä tekijät

edesauttaisivat työurien jatkoa, kaikkein tär-

keimmäksi nousi hyvä ilmapiiri. On erittäin

merkityksellistä, että työpaikalla voidaan

avoimesti puhua, luotetaan toinen toiseen-

sa ja työyhteisössä on positiivinen yhdessä

tekemisen asenne.

PRoFessoRi maRja-liisa manka:

Työhyvinvointi on tulevaisuuden

tärkein kilpailutekijä

Professori Marja-Liisa Manka tietää: Kun ihmiset voivat hyvin, he ovat luovia, sitoutuneita, innostuneita ja oppimiskykyisiä. Hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvää työtä ja ovat tuloksellisia.

”Työntekijät kaipaavat

kannustavaa, innostavaa,

vastavuoroista ja palautteellista johtamista.”

1110

Pintos OyPohjoismaiden johtava naulojen valmistaja sekä yksi suurimpia raudoitteiden valmistajia. Yritys on perustettu

vuonna 1956. Pintos-konserni koostuu Pintos Oy:stä, Pintopuu Oy:stä ja Ruotsin Värnamossa toimivasta NTS

Trådspik AB:sta. Konsernissa on noin 150 työntekijää. • www.pintos.fi

– Kun ihmiset voivat hyvin, he ovat luovia,

sitoutuneita, innostuneita ja oppimiskykyi-

siä. On paljon tutkimustietoa, joka todistaa,

että hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvää työtä

ja ovat tuloksellisia.

hYvä esimies on reilu ja läsnä

Mitkä ovat yrityksen ylimmän johdon par-

haat keinot työhyvinvoinnin parantamiseen?

– Työhyvinvoinnin kehittäminen on stra-

tegista. Tärkeintä on, että näihin asioihin

tosissaan kiinnitetään huomiota. Raken-

teiden, joilla työhyvinvointiin vaikutetaan,

on oltava kunnossa. Työpaikalle kannattaa

laatia työhyvinvointisuunnitelma. Sen avulla

voidaan tarttua vuoden mittaan kulloinkin

tärkeisiin asioihin.

– Työhyvinvoinnin toteutumista voidaan

arvioida monenlaisilla mittareilla. Perin-

teisten jo ilmenneistä ongelmista kertovien

tunnuslukujen, kuten sairauspoissaolojen,

rinnalle kannattaa kehittää laadullisia ja

ennakoivia mittareita, jotka kertovat työyh-

teisön hyvinvoinnin tilasta.

Esimiesten merkitys työhyvinvoinnin

kannalta on tunnetusti suuri. Mankan mu-

kaan hyvinkin erilaiset persoonat voivat olla

hyviä esimiehiä. Esimiehenä onnistuminen

ei ole kiinni temperamentista vaan tahdosta

– että ylimalkaan haluaa toimia esimiehenä.

Millainen siis on hyvä esimies?

– Hän on työnteon mahdollistaja. Hän

on reilu, vastavuoroinen ja arvostaa työ-

yhteisön kaikkia ihmisiä. Hyvä esimies on

läsnä. Useissa tutkimuksissa tärkeimmiksi

ominaisuuksiksi ovat nousseet reiluus ja

oikeudenmukainen kohtelu. Hyvä esimies

myös luottaa väkeensä; hän antaa ihmisten

tehdä töitään eikä tartu kaikkiin yksityis-

kohtiin.

– Tietenkin tämä on vastavuoroista. Myös

ne johdettavat vaikuttavat esimiestyön onnis-

tumiseen. Puhuttaessa työyhteisötaidoista,

entisistä alaistaidoista, hyvyys mitataan sii-

nä, kuinka hyvin vuorovaikutussuhde pelaa

työntekijöiden kanssa, Manka muistuttaa.

valittamisesta vaikuttamiseen

Mitä yksittäinen työntekijä voi tehdä

oman työhyvinvointinsa parantamiseksi?

Kovin hedelmällinen ei liene se turhan ylei-

nen tapa, jossa työntekijä puhisee nurkissa

ja haukkuu tyhmää pomoaan?

– Kukaan ei voi kaataa työhyvinvointia

toisen päähän. Jokaisen täytyy itse vaikuttaa

– olemalla aktiivinen, ottamalla kantaa, pyy-

tämällä palautetta ja tietenkin kehittämällä

itseään. Kyllä monella on peiliin katsomisen

paikka. Vastuuta itsestä ei kannata sälyttää

muille.

Yksi professori Marja-Liisa Mankan usein

käyttämistä sloganeista on ”valittamisesta

vaikuttamiseen”.

– Meillä on liian usein tapana kiinnittää

huomiota ongelmiin. Kannattaisi pikkuisen

vaihtaa näkökulmaa, eli lähteä miettimään

niitäkin asioita, jotka ovat hyvin. Sitä kautta

tulee paremmalle mielelle. Silloin työhyvin-

voinninkin kehittäminen onnistuu paljon

paremmin kuin negatiivisessa mielialassa,

Manka korostaa.

Marja-Liisa Manka• professori, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, tutki-

mus- ja koulutuskeskus Synergos

• filosofian tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri

• toimitusjohtaja, Docendum Oy

• kirjoittanut muun muassa kirjat Työnilo ja Tiikerinloikka

työniloon ja menestykseen.

• Manka on myös erittäin suosittu luennoitsija. Helmikuussa

hän esiintyi Porissa Prizztechin järjestämässä ”Työyhteisötai-

dot – työnilon ja tuloksellisuuden lähde” -seminaarissa.

– Jotta voimme odottaa työntekijöiltämme hyvää työpanosta,

meidän on huolehdittava siitä, että työhyvinvointiin liitty-

vät asiat ovat kunnossa, sanoo Pintos Oy:n hallintojohtaja

Samu Pere.

Edellä sanottu viisaus on tiedetty varmasti aina lähes

60-vuotiaassa, nykyisin Tuomas ja Samu Peren johtamassa ja

omistamassa perheyrityksessä. Työilmapiiritutkimuksia on

tehty ja kehityskeskusteluita käyty. Tosin kehityskeskustelut

ovat koskeneet takavuosina lähinnä vain toimihenkilöitä.

– Meillä on koettu viime vuosina melko perusteellinen

toimihenkilöiden sukupolvenvaihdos. Se ruljanssi kaikkine

koulutuksineen on toistaiseksi ohi, joten keväällä 2012 pää-

timme panostaa tuotantotyöntekijöiden olojen ja viihtymisen

parantamiseen, Samu Pere kertoo.

– Ensin nimesimme yritykseen HR-assistentin, jonka

kanssa aloin valmistella kattavaa työilmapiiritutkimusta.

Tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta ja saada työnteki-

jöiden toiveet entistä paremmin kuuluviin. Tutkimuksen

tulosten tultua ryhdyimme kesälomien jälkeen konkreetti-

siin toimiin. Syksyllä mukaan tuli Valid-hanke ja aloitimme

kehityskeskustelukoulutukset työpajoineen.

monet kipukohdat poistuivat

Työhyvinvoinnin mittaaminen on tunnetusti vaikeaa.

Samu Pere on kuitenkin vakuuttunut, että Pintos Oy:n väen

hyvinvointi parani roimasti.

– Työpajajuttu oli todella hyvä! Työntekijät kokoontuivat

tiimeittäin pohtimaan työpaikan hyviä ja vähemmän hyviä

puolia. He eivät suinkaan vain kritisoineet kehnosti hoi-

dettuja asioita vaan tekivät lukuisia kehittämisehdotuksia.

– Työntekijöiltä tuli paljon ideoita, joiden toteuttamisen

myötä monet asiat ovat kehittyneet ja vieläpä hyvin lyhyessä

ajassa. Esimerkiksi vuorovaikutus työntekijöiden kesken

sekä esimiesten ja työntekijöiden välillä on parantunut.

Monet kipukohdat ovat poistuneet. Tarkoituksenmukaisen

informaation kulku on selvästi parantunut. Myös tehtaiden

siisteys on parantunut huomattavasti, mikä vaikuttaa olen-

naisesti työhyvinvointiin.

kirkas tavoite auttoi

Työhyvinvoinnin määrätietoinen kehittäminen vaatii

aikaa. Ensin yrityksen johdon pitää tehdä selkeä päätös,

että asia todella halutaan hoitaa. Samu Pere laskeskelee, että

hän käytti itse urakkaan kymmenisen kuukautta – muiden

töiden ohella. Varsinainen projekti koulutuksineen ja työ-

pajoineen kesti syyskuusta marras-joulukuun vaihteeseen.

– Satsaus kannatti ehdottomasti! Meillä oli alusta asti

hyvin selvä tavoite, jota kohti kuljimme. Myös Valid-hank-

keeseen olin erittäin tyytyväinen. Työntekijätkin tuntuivat

olevan hyvin tyytyväisiä koulutuksiin ja kouluttaja Esko

Salmeen.

Entä kuinka sujuu Niilo Peren vuonna 1956 perustamalla

Pintos Oy:llä keväällä 2013?

– Toimimme lähes yksinomaan rakennusalan tuotteiden

toimittajana. Rakentamisen huonot suhdanteet ovat kiusan-

neet meitäkin pari viime vuotta. Yritys on kuitenkin hyvässä

iskussa. Kun yleiset suhdanteet taas paranevat, pärjäämme

varmasti tulevaisuudessakin, Samu Pere vakuuttaa.

Vuorovaikutus parani ja tehtaat

siistiytyivät

Pintos oY kehitti toimintaansa:

Satsaukset työhyvinvointiin kannattivat ehdottomasti, iloitsee Pintos Oy:n hallintojohtaja Samu Pere.

1312

a nna Kumpulainen työskentelee johtava-

na asiantuntijana Gaia Consulting Oy:ssä,

joka auttaa yrityksiä kehittämään vastuul-

lisuuttaan. Yritysten lisäksi Gaian asiakkaina on

julkishallinnon toimijoita, kansainvälisiä järjestöjä

ja muita organisaatioita.

Alkuun yksinkertainen kysymys: miksi on niin

tärkeää, että yritykset ovat vastuullisia?

– Se on nykypäivää. Vastuullinen yritys saa hel-

pommin työvoimaa. Ihmiset tykkäävät tehdä töitä

paikassa, joka tuntuu hyvältä ja toimii fiksusti. Myös

asiakkaat haluavat toimia vastuullisen yrityksen

kanssa. Eikä kuluttajakaan halua kokea olevansa

pahis, jos hyväkin vaihtoehto on tarjolla. Vastuul-

lisuus on merkittävä positiivisen erottautumisen

tekijä. Ja nimenomaan niin, että vastuuton ei voi

olla! Anna Kumpulainen sanoo.

pienYritYksetkin aktivoituneet

Yleinen tapa määritellä yritysten yhteiskuntavastuu

on eritellä se taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäris-

töstä kannettavaan vastuuseen. Onko jokin näistä

osa-alueista suomalaisissa yrityksissä paremmalla

ja jokin vähän heikommalla tolalla?

– Varmaan eniten petrattavaa on ympäristövas-

tuussa. Lainsäädäntö pitää huolen siitä, että talou-

dellinen vastuu on tavallaan pakko hoitaa. Myös

sosiaalinen puoli on Suomessa hyvin säädeltyä.

Sellaistakin kuulee puhuttavan, että yritysten

yhteiskuntavastuu on trendikäs asia.

– Kyllä näissä asioissa tehdään koko ajan enem-

män. Isot yritykset ovat yhä sitoutuneempia syste-

maattiseen raportointiin vastuuasioista. Ja kun ne

ovat päättäneet vuosittain raportoida, niin joka vuosi

pitää myös tapahtua jotain, jotta voidaan raportoida.

Toki välillä tulee notkahduksia esimerkiksi yritysten

yt-buumin myötä.

– Myös pienemmät yritykset ovat selvästi akti-

voituneet. Yksi syy on se, että isot yritykset vaativat

yhä useammin alihankkijoiltaan dokumentteja vas-

tuullisesta toiminnasta. Raportointi ei ole Suomessa

pakollista, mutta siitä on tullut tavallaan sellainen

hygieniatekijä. Eli jos et pysty raportoimaan mitään,

saatat olla vähän epäilyttävä, Anna Kumpulainen

kuvailee.

johdon pitää sitoutua

Moni pienyrittäjä tahtoisi kehittää yrityksensä

yhteiskuntavastuullisuutta, mutta kokee sen liian

isoksi möhkäleeksi. Anna Kumpulainen rohkaisee

lähtemään liikkeelle, pienin askelin ja ulkopuoliseen

apuun turvautuen.

– Vastuuasioiden kuntoon laittaminen ei ole mi-

kään ylitsepääsemätön urakka, vaan siinä voi edetä

pala kerrallaan. Rahallisesti ei ole kyse suuresta

panostuksesta. Ennen kaikkea yrityksen johdon

pitää sitoutua hoitamaan homma kuntoon.

– Ulkopuolinen asiantuntija ei voi tulla sanomaan,

että tehkää näin! Parhaat tulokset saadaan, kun

istutaan työpajaan ja lyödään viisaat päät yhteen.

Ensin katsotaan yhdessä, mitä yrityksessä oikeasti

on tähän mennessä tehty. Pienissä yrityksissä tieto

on usein dokumentoimatonta, se on vain ihmisten

päässä.

– Olemme huomanneet, että monissa pienissä

yrityksissä vastuullisuusasiat ovatkin olleet jo vuo-

sikausia varsin hyvällä mallilla. Periaatteita ei vain

ole kirjattu mihinkään. Kun niitä sitten käydään

järjestelmällisesti läpi, usein ei tarvitse keksiä juuri

mitään uutta. Näin oli useissa Valid-hankkeessakin

mukana olleissa yrityksissä. Periaatteet ja käytännöt

vain kartoitetaan, kirjataan ja enemmän tai vähem-

män kirkastetaan – yrityksen tarpeiden mukaan.

Vastuutonei voi olla!

Vastuullinen yritys saa helpommin työvoimaa. Myös asiakkaat haluavat toimia vastuullisen yrityksen kanssa, sanoo Gaia Consulting Oy:n Anna Kumpulainen.

Gaia ConsultinG oY:

Gaia Consulting OyGaia auttaa yrityksiä, julkishallintoa, kansainvälisiä järjestöjä ja muita organisaatioita kehittämään vas-tuullisuuttaan. Gaia tarjoaa syvällistä ja innovatiivista osaamista kestävän kehityksen avainalueilla. Yritys työllistää yli 35 asiantuntijaa ja sillä on vuosittain noin 160 asiakasta. Perustettu vuonna 1993

www.gaia.fi

”Vastuuasioiden kuntoon laittaminen

ei ole mikään ylitsepääsemätön

urakka, vaan siinä voi edetä pala kerrallaan.”

1514

B iolan Oy korostaa kaikessa toiminnassaan

kestäviä arvoja ja ekologisuutta. Yrityksen

arvoihin on kirjattu muun muassa seu-

raavat virkkeet: ”Toimimme ympäristöeettisesti

hyväksyttävällä tavalla omalla toimialueellamme.

Minimoimme ja mittaamme keskeisiä ympäristö-

haittoja toiminnassamme.”

Mitä vastuullisuus sitten käytännössä tarkoittaa

Biolanin toiminnassa? Esimerkiksi sitä, että yritys

lasketutti valmistamiensa multatuotteiden ja lan-

noitteiden hiilijalanjäljet.

– Hiilijalanjäljen laskemisessa oli tietenkin kysy-

mys tärkeimmästä arvostamme eli kestävän kehi-

tyksen edelläkävijyydestä. Kestävä kehitys on aika

usein sitä, että paljon on hienoja mainoslauseita. Me

halusimme konkreettisesti selvittää, ovatko tuotteet

varmasti sitä, mitä me sanomme niiden olevan,

kertoo Biolan Oy:n laatupäällikkö Tanja Hyttinen

(kuvassa).

Käytännön apua hiilijalanjäljen laskemiseen Bi-

olan sai Prizztechiltä ja Valid-hankkeelta. Validin

kautta Biolan sai avukseen ulkopuolisen asiantun-

tijan Gaia Consulting Oy:n, joka teki varsinaisen

laskennan.

erittäin pieni hiilijalanjälki

– Tuotteidemme hiilijalanjäljet ovat erittäin pienet,

koska Biolan hyödyntää teollisuuden ja maatalouden

sivuvirtoja raaka-aineena. Näin ravinteet saadaan

palautettua takaisin luonnon kiertokulkuun. Jos

multatuotteemme lannoitettaisiin luonnonmukaisen

kompostin sijaan väkilannoitteilla, hiilijalanjälki

olisi suurempi. Tällä hetkellä multatuotteidemme

hiilijalanjäljestä jopa 80 prosenttia muodostuu pak-

kausmateriaalin hiilijalanjäljestä.

Tässä hiukan faktoja: Biolanin multatuotteiden

hiilijalanjälki on alle 100 g CO2e / kilogramma tuotet-

ta. Esimerkiksi Biolanin Puutarhan Mustan Mullan

45-litraisen säkin hiilijalanjälki on yhteensä 0,7 kg

CO2. Vastaava päästö syntyy, kun kasvihuoneessa

kasvatetaan talvella 200 grammaa tomaatteja tai

kun henkilöautolla ajetaan neljä kilometriä.

Lannoitteiden hiilijalanjäljet vaihtelevat noin

200–800 g CO2e / kilogramma tuotetta. Lannoitteiden

suurempi hiilijalanjälki johtuu tuotteen kuivaa-

misesta valmistusprosessin aikana. CO2e-merkki

taas kertoo ilmakehään vapautuneen hiilidioksidin

määrän tuotteen koko tuotantoketjussa

– Olemme korvanneet osan kuivausprosessin

tarvitsemasta energiasta jätteistä tuotetulla biopolt-

toöljyllä. Se on pienentänyt lannoitteiden tuotekoh-

taisia kokonaispäästöjä keskimäärin kymmenen

prosenttia. Olemme sitoutuneet lisäämään biopolt-

toöljyn määrää kuivausprosessissa jatkossakin, Tanja

Hyttinen kertoo.

vastuullisuutta jo 1970-luvulta

Hiilijalanjälkimerkintä ei ole vielä yleistynyt mul-

tatuotteissa ja lannoitteissa, joten Biolan oli edellä-

kävijä tälläkin saralla. Koska yhtenäistä hiilijalan-

jälkimerkintää ei toistaiseksi ole, Biolanille luotiin

oma merkintä.

Sen lisäksi, että Biolan sai konkreettista tietoa

tuotteidensa hiilijalanjäljestä, yritys voi hyödyntää

tuloksia markkinoinnissa ja viestinnässä. Biolanin

nettisivuilta löytyy erillinen tietopaketti hiilijalanjäl-

jestä ja tulokset löytyvät myös yksittäisten tuotteiden

omilta sivuilta.

Vastuullisuus korostuu siis laajasti Biolanin toi-

minnassa. Miksi se on yritykselle niin tärkeä asia?

– Kaikki lähtee yrityksen historiasta. Biolanin

liikeidea oli heti alussa 1970-luvulla yli tarpeen

tulevan kananlannan hyödyntäminen. Muutoin se

on hukkakäytössä ja tuottaa metaania. Kananlannan

hyödyntämisen jälkeen mukaan tuli kompostointi.

Biolanilla ympäristöasioiden tärkeys ei ole siis ny-

kybuumin synnyttämä, Tanja Hyttinen sanoo.

arvokkaita Ympäristötekoja

Biolan tekee arvokkaita ympäristötekoja jatkuvasti.

Yksi tuoreimmista teoista liittyy päästöttömään

sähköön. Biolanin kompostori- ja käymälätehtaan

tuulivoimala nousi täyteen mittaansa keväällä 2012.

Tuulivoimalan sähköntuotto on noin 700 MWh vuo-

dessa, mikä ylittää tehtaan energiantarpeen. Tuuli-

sina aikoina ylimääräinen energia voidaan syöttää

valtakunnan verkkoon ja sitä voidaan toimittaa

Biolanin lannoite- ja multatehtaan käyttöön.

Entä mitä jäi laatupäällikön käteen Valid-hank-

keesta – hiilijalanjäljen lisäksi?

– Koulutuspäivät olivat todella hyödyllisiä. Ne

sopivat mainiosti pk-yritykselle ja niiden hinta-laa-

tusuhde oli hyvä. Kestävä kehitys oli koulutuksissa

olennaisena osana, Tanja Hyttinen sanoo.

Biolan OyBiolan valmistaa ja myy luonnonmukaiseen viljelyyn

ja ekologiseen viheralueiden hoitoon soveltuvia tuot-

teita sekä ympäristötuotteita. Omaa tuotantotoimin-

taa on Suomessa, Virossa ja Kiinassa. Vuonna 1974

perustettu yksityinen perheyhtiö.

www.biolan.fi

Kestävän kehityksen edelläkävijäBiolan halusi selvittää tuotteidensa todelliset ympäristövaikutukset ja laski valmistamiensa multatuotteiden ja lannoitteiden hiilijalanjäljen.

1716

Havaintoja vastuullisuudestaVALID-hankkeen aikana pohdittiin vastuullisen liiketoiminnan kysymyksiä useiden sata-

kuntalaisten yritysten kanssa. Yritykset saivat avukseen ns. peilin, eli ulkopuolisen asian-

tuntijan, jonka avulla oman toiminnan vastuullisuuden hahmottaminen oli helpompaa.

Yrityksille tärkeimpiä yritysvastuun kehittämiskohteita olivat vastuullisuusohjelman ja

siihen liittyvien mittareiden rakentaminen, vastuullisuusviestintä sekä ympäristövastuuseen

ja työhyvinvointiin liittyvät osa-alueet.

Yritykset hyötyivät hankkeeseen osallistumisesta muun muassa saamalla lisää asiakkaita,

parantamalla liikevaihtoa ja asiakastyytyväisyyttä sekä kehittämällä omaa osaamistaan.

Lisäksi yritykset kokivat hyötyneensä hankkeesta saadessaan avukseen huippuasiantunti-

joita, joita eivät olisi itse löytäneet, sekä muuta apua ja tukea kehittämistyöhön.

Kaikki lähtee olennaisen ymmärtämisestä

• mitä vastuullisuus tarkoittaa omassa toiminnassa?

• millä on olennaisin vaikutus yrityksen vastuullisuuteen?

• miten vastuullisuus yhdistyy arvoihin ja strategiaan? Ei tarvitse olla valmis,

vaan matkalla• vastuullisuudesta voi puhua, vaikka

olisi vasta asettanut tavoitteet.• liiketoimintaa tukevan

vastuullisuusohjelman rakentaminen yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.

• ohjelman tulee sisältää sekä tavoitteet että mittarit.

• vastuullisuuden ja tavoitteiden viestiminen sidosryhmille.

Älykkäiden vastuullisuustyökalujen

hyödyntäminen• omaan tilanteeseen sopivien

työkalujen huolellinen valitseminen.

• standardit ja tsekkilistat eivät saa muodostua itsetarkoitukseksi.

Huomio yrityksen ulkopuolelle

• merkityksellisten sidosryhmien selvittäminen.

• aktiivinen ja rehellinen vuoropuhelu niiden kanssa.

• vuorovaikutuksen hyödyntäminen liiketoiminnassa ja vastuullisuustyössä.

Vastuullinen luonnostaan, mutta

tietämättään• usein tarvitaan vain oivallus ja

vähän opastusta.• kysykää neuvoa!

1918

Vastuullisenliiketoiminnankehittämisohjelma

Mitä vastuullisuus on?

Vastuullinen liiketoiminta on moniulotteinen käsite. Jo vuoden 1987

määritelmän mukaan se on ”kehitystä, joka mahdollistaa nykyhetken

tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta

tyydyttää omat tarpeensa” (Yhteinen tulevaisuutemme, 1987).

Vastuullinen liiketoiminta on vapaaehtoista ja lainsäädännön vaati-

mukset ylittävää liiketoimintaa. Vastuullinen yritys huolehtii taloudellisen

vastuunsa lisäksi myös toimintansa sosiaalisista ja ekologisista ulottu-

vuuksista. Tavoitteena on toimia mahdollisimman kestävästi huomioiden

niin yrityksen kuin sen asiakkaiden ja eri sidosryhmienkin tarpeet.

Yritysvastuu lähtee aina arvoista ja on osa liiketoimintastrategiaa,

ei pelkästään yksittäisiä hyviä tekoja. Vastuullinen yritys viestii toi-

minnastaan mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi ja on haluttu

yhteistyökumppani, houkutteleva sijoituskohde sekä toivottu työpaikka.

Vastuullisuudesta on saatavissa taloudellista hyötyä mm. materiaali- ja

energiatehokkuuden sekä hyvän maineen kautta.

talouDellinenVastuu

YmPäRistÖ-Vastuu

sosiaalinenVastuu

YRITYSVASTUU TÄNÄÄN!