Juha K Humalajoki Tuula Rannema-Yorke 31.12.2010

”SEKTORI” -hankeraportti 2006-10

Hanke lukuina 1-3 työntekijää yli 1500 työllistä-miskuukautta 167 työllistettyä n. 12 % mamuja n. 55 % naisia 36 yhdistystä 9 yritystä

2

SISÄLLYS

SISÄLLYS ....................................................................................................................................... 2 JOHDANTO .................................................................................................................................... 3

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry.................................................................................................... 5 1. Tarvelähtöisyys ........................................................................................................................... 6 2. Hankkeen toteuttajat ja heidän roolinsa ...................................................................................... 6

2.1. Hallinnointi ........................................................................................................................... 6 2.2. Ohjausryhmä ........................................................................................................................ 7 2.3. Projektipäällikkö ................................................................................................................... 7 2.4. Ohjaajat................................................................................................................................ 7

3. Työllistämishankkeen tavoitteet ja ohjausmenetelmät ................................................................. 9 3.1. Tavoitteet ............................................................................................................................. 9 3.2. Menetelmät .......................................................................................................................... 9

4. Asiakasohjaus ja työllistäminen ................................................................................................. 10 4.1. Asiakasohjautuminen ......................................................................................................... 10 4.2. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry työnantajana ..................................................................... 11 4.3. Järjestöt työyksikkönä ........................................................................................................ 11 4.4. Edelleensijoittaminen ja yritysyhteistyö .............................................................................. 13 4.5. Alueellinen työllistämiskokeilu 2007–2010 .......................................................................... 14 4.6. Projektien välinen yhteistyö ................................................................................................ 15 4.7. Työllistettyjen omat kokemukset projektin vaikutuksista ..................................................... 16

4.7.1 Työttömyyden aikaiset muutokset (alkutilanne) ............................................................ 17 4.7.2 Työttömyyden aikaiset muutokset (lopputilanne) .......................................................... 18

5. Koulutusyhteistyö ...................................................................................................................... 19 6. Hankeaikataulu ......................................................................................................................... 20

6.1. Hanke aikataulutettiin seuraavasti: ..................................................................................... 20 7. Yhteenveto ................................................................................................................................ 22

7.1. Työllistämistulokset ............................................................................................................ 22 7.2. Keskeytykset ...................................................................................................................... 22 7.3. Projektin työllistämät henkilöt ............................................................................................. 23 7.4. Henkilöresurssit ja talous ................................................................................................... 23 7.5. Hankekokoukset ja ohjausryhmä ........................................................................................ 24 7.6. Vaikuttavuuden arviointi ..................................................................................................... 24 7.7. Suositukset ........................................................................................................................ 27

8. Liitteet: ...................................................................................................................................... 28

3

JOHDANTO

Marraskuussa 2005 käynnistettiin SEKTORI -hankkeen suunnittelu, tavoitteena toteuttaa työvoi-

mapoliittisella projektituella (nykyisin Työllisyyspoliittinen avustus) kolmannen sektorin eli järjestö-

jen ja rekisteröityjen yhteisöjen työllistämismallin kehitystyö. Hanke käynnistyi 13.2.2006.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa käytettiin apuna vuoden 2005 syyskuun työvoimahallinnon (nykyi-

sin Espoon työ- ja elinkeinotoimisto) työllisyyttä koskevia tilastoja, joiden mukaan Espoon työ- ja

elinkeinotoimiston alueella oli n. 8750 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömien (12/16

säännön mukaan) osuus oli 3660 henkilöä. Tilastojen perusteella arvioitiin kolmannen sektorin eli

järjestökentän toimijoiden voivan olla osaltaan merkittävässä työllistäjän roolissa.

Vuoden 2010 lokakuun tilastojen mukaan Espoon työ- ja elinkeinotoimiston alueella oli työttömiä

työnhakijoita kaikkiaan 8751 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömien (12/16 säännön mukaan) osuus

oli 3699 henkilöä. Hankkeen suunnitteluajankohtaan verrattuna työttömyys on samalla tasolla mut-

ta espoolaisten pitkäaikaistyöttömien määrä on 39 henkilöä enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys on

kasvanut tasaisesti taantuman myötä. Espoossa pitkäaikaistyöttömien osuus on jälleen kääntynyt

hienoiseen laskuun elokuusta 2010 alkaen, ollen lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004 joulu-

kuussa. Keskimääräinen työttömyyden kesto oli koko Espoon työ- ja elinkeinotoimisto alueella lo-

kakuun -10 lopussa 38 viikkoa. (Lähde: Espoon Työ- ja elinkeinotoimisto, lokakuun 2010 työlli-

syyskatsaus)

Hankkeessa onnistuttiin työllistämään verrattain hyvin. Vuosittaiset työllistämistavoitteet ylitettiin

toistuvasti. Hankkeen kautta työllistyi eri tehtäviin 167 henkilöä. Toiminta-aikana kertyi 1573 työllis-

tämiskuukautta, keskimääräisen työllistämisjakson ollessa 9,4 kk. Hankkeen toisena tavoitteena

pidettyä sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan kehittyminen näkyi uusien toistaiseksi voimassa-

olevien työtehtävien syntymisenä järjestökenttään.

4

Tilastojen valossa nähdään Espoon pitkäaikaistyöttömyyden kääntyneen voimakkaaseen kasvuun

vuoden 2008 jälkeen. Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on kohdannut uusia haasteita työllisyys-

tilanteen muuttuessa taantuman seurauksena.

Pitkäsikaistyöttömyys Espoossa 2000-10/2010

SEKTORI -hankkeen toteutusaikana on voitu nähdä, että pienetkin järjestöt voivat tarjota lukuisia

erilaisia työtehtäviä ja työllistää ”matalan kynnyksen” periaatteella pitkään työttömänä olleita. Kol-

5

mannen sektorin toimintaan osallistuminen antaa mahdollisuuden kuntoutua kohti avoimia työ-

markkinoita tai muodostaa pysyvän työsuhteen järjestökentässä.

Kokemuksemme mukaan vajaakuntoisille (esim. mielenterveyskuntoutujat ja/tai liikuntarajoitteen)

omaaville tarkoitettuja työkokeilu-, työharjoittelu-, ja työpaikkoja ei Espoossa ole riittävissä määrin

tarjolla. Työnantajien suhtautuminen vaajaan työpanoksen antaviin henkilöihin on osaltaan ymmär-

rettävää, johtuen taloudellisesta tulostavoitteellisuudesta sekä syvälle juurtuneista asenteista va-

jaakuntoisten henkilöiden työkykyisyyttä kohtaan. Tässä suhdannetilanteessa on myös runsain

mitoin tarjolla työvoimaa, joka antaa tehokkaamman hyötysuhteen kuin vajaakuntoinen työntekijä.

Näihin asenteisiin voidaan vaikuttaa osana järjestöihin tapahtuvaa työllistämistä. Lukuisat järjestö-

toimijat ovat työelämässä aktiivitoimijoina ja voivat näin osaltaan linkittää työllistettyjä ja työllistämi-

sen kautta saamiaan kokemuksia avointen työmarkkinoiden tarpeita vastaamaan.

Espoon talousalueella on lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, joiden resurssit ovat pääsääntöi-

sesti kansalaisjärjestö-/vapaaehtoistyössä. Taloudelliset voimavarat ovat järjestökentässä rajalliset

ja ne tulisi suunnata mahdollisimman tehokkaasti, jotta järjestöt voisivat yhäti niukkenevien resurs-

sien voimin tuottaa jäsenistölleen ja kansalaisille suunnattua vertaistukea sekä toimintoja.

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry perustettiin vuonna 2004. Tarkoituksena oli ja on rakentaa järjestö-

jen yhteistyötä siten, että mahdollisimman moni kuntalainen sekä myös kuntaorganisaatio voisi

hyötyä sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen osaamispääomasta. Hank-

keen yhtenä tavoitteena oli tarjota näille pienille jäsenjärjestöille kehittämis- ja toimintaedellytyksiä

työllistettyjen henkilöresurssin myötä..

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry muodostui vuoden 2010 marraskuussa 57:stä potilas- ja vammais-

järjestön yhteenliittymästä. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n jäsenjärjestöjen ja toimijoiden käyt-

töön tarkoitettu ”Yhteisötupa” luovutettiin käyttöön 1.10.2006. Toimitilat tarjoavat yhdistyksille yh-

teistoimintafoorumin, jossa on mahdollista luoda verkostoja muihin toimijoihin. Toimitilat tarjoavat

ajanmukaiset työskentelyolosuhteet toimistotyöhön ja välineet nykytekniikalla varustettujen kokous-

ten järjestämiseen. Lisäksi aivan uutena innovaationa on otettu käyttöön järjestöhotellitoiminta.

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry toimii RAY:n rahoituksen turvin. Yhdistyksen toiminnasta vastaa

toiminnanjohtaja, suunnittelija ja järjestösihteeri, jotka vastaavat päivittäisistä asioiden hoidosta ja

toiminnan kokonaiskoordinoinnista. Espoon kaupunki on osallistunut yhdistyksen toiminnan rahoit-

6

tamiseen järjestöavustuksella. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry on toiminut keskeisenä tahona koor-

dinoidessaan näiden sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen työllistämis-

toimintaa.

1. Tarvelähtöisyys

Hankkeen tarvelähtöisyys perustui selvityksiin, joita tehtiin Espoon työttömyyden rakenteesta sekä

Espoon työvoimanpalvelukeskuksen laatimiin palvelutarpeen arviointeihin. Lisäksi tarkoituksena oli

olla osa välityömarkkinoiden kehittämiseksi tarkoitettua espoolaista työllisyydenhoitorakennetta.

Hankkeen kohderyhmäksi valittiin espoolaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka olivat vaikeassa työmark-

kinatilanteessa sekä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta yhä syvemmin.

Hankkeen tarvelähtöisyyttä voitiin tarkastella myös seuraavasti; yhtäällä oli järjestöjen tarve ja

mahdollisuudet työllistää pitkäaikaistyöttömiä toimintoihinsa, toisaalla oli yhteiskunnallinen tarve

työllistää kaikki toimintakuntoa omaavat henkilöt palkkatyöhön kiihtyvän eläkkeelle siirtymisen vas-

tapainoksi. Kolmanneksi nousi yksilön mahdollisuus vastata omasta toimeentulostaan eli pitkäai-

kaistyöttömien runsas määrä Espoon työllisyys- ja toimeentulotukitilastoissa.

Hanketta toteutettiin kumppanuusperiaatetta noudattaen. Hankkeen tilaajakumppaneina olivat Es-

poon kaupunki ja Espoon työvoiman palvelukeskus sekä Espoon Työ- ja elinkeinotoimisto. Tuotta-

jakumppanina toimi Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry. Hanke perustui laajempaan yhteiskunnalliseen

työllisyyden hoidon näkökulmaan, jonka tarkoituksena oli, että kaikki hankkeeseen osallistuvat hyö-

tyvät.

2. Hankkeen toteuttajat ja heidän roolinsa

2.1. Hallinnointi

Hankkeen hallinnoinnista vastasi Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry. Hankkeen toimintamalli suunni-

teltiin yhdessä Espoon työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Palvelukeskuksen tarpeet käynnistää

ja toteuttaa välityömarkkinoiden kehittämiseksi tuotantomalli ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä huo-

mioitiin hankkeen suunnitteluvaiheessa. TE-toimistoja koskeva uudistus vuoden 2009 aikana toi

henkilömuutoksia projektin ohjausryhmään ja rakenteellisia muutoksia yhteistyörakenteisiin. Pro-

jektin keskeiseksi yhteistyötahoksi muodostui työvoimahallinnon osalta Espoon TE-toimisto.

7

2.2. Ohjausryhmä

Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä hankkeen alkaessa. Ohjausryhmässä edustettuina olivat Es-

poon kaupunki, Espoon työvoiman palvelukeskus, hanketta hallinnoiva organisaatio ja projektipääl-

likkö. Espoon Työ- ja elinkeinotoimiston uudelleen organisoituaan elokuussa 2009 ohjausryhmän

kokoonpano muuttui siten, että työhallintoa edusti jatkossa yksi henkilö.

Projektipäällikkö on toiminut kokouksissa esittelijänä ja kokousten sihteerinä. Ohjaajat osallistuivat

kokouksiin ohjausprosessin asiantuntijoina.

Ohjausryhmässä olivat edustajina;

Humalajoki Juha K (2006–10), projektipäällikkö, SEKTORI-hanke

Ikonen Aira (2009), johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki Espoon työvoimanpalvelukeskus

Karjalainen Esko, toimialajohtaja (2006–09), Espoon työvoimanpalvelukeskus

Leino Tiina, työvoimaohjaaja (2006–09), Espoon työvoimanpalvelukeskus

Luukkainen Mika, toiminnanjohtaja (2006–10), Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry

Mäkeläinen Laura, ohjaaja (2006–10), SEKTORI-hanke

Perttunen Caritta, työvoimaohjaaja (2006–09), Espoon työvoimanpalvelukeskus

Pulkkinen Jorma, apulaistoimistonjohtaja (2010), Espoon TE-toimisto

Rannema-Yorke Tuula, ohjaaja (2008–10), SEKTORI-hanke

Reponen Sirkku, koordinaattori (2006–10), Espoon kaupunki Espoon työvoimanpalvelukeskus

Wikberg Gunilla, ohjaaja (2006–07), SEKTORI-hanke

2.3. Projektipäällikkö

Projektipäällikkö vastasi hankkeen kokonaiskoordinoinnista, laati ja allekirjoitti tarvittavat työsopi-

mukset, vastasi työnantajavelvoitteista sekä toimi työryhmän esimiehenä sekä vastasi ensisijaisesti

yrityksiin suuntautuvasta yhteistyöstä. Projektipäällikkönä toimi koko hankkeen ajan Juha K Huma-

lajoki.

2.4. Ohjaajat

Ohjaajien vastuualueet muodostuivat pääasiallisesti siten, että toisen ohjaajan vastuualueena oli

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:hyn ja muihin Yhteisötuvan järjestöihin palkkatukityöllistetyt. Toinen

ohjaajista vastasi muualle Espooseen ja Helsinkiin SEKTORI -hankkeen kautta palkkatukityöllistet-

tyjen ohjauksesta ja neuvonnasta yhdessä projektipäällikön kanssa.

8

Kaikki projektityöntekijät vastasivat kukin omasta toimintasektoristaan kokonaisvaltaisesti, kuiten-

kin yhteistyössä keskenään niin että tarvittavien työnantajavelvollisuuksien hoitaminen ja varsinai-

nen projektityö onnistuivat joustavasti.

Ohjaajat osallistuivat ohjattavan työelämätaitojen ja pystyvyysuskomusten lisäämiseen vuorovaiku-

tussuhteessa ohjattavan kanssa. Ohjattavalle tarjottava tuki räätälöitiin yksilöllisesti hänen henkilö-

kohtaisen tarpeensa mukaisesti.

Sektori-hankkeen ohjaajien pääasialliseen työnkuvaan kuuluivat yhdessä ohjattavan kanssa jatko-

suunnitelmien tekeminen joko avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Toisena tavoitteena oli

ohjattavan voimaantumisen tukeminen prosessin aikana. Käyttäjäyhdistykset määrittelivät ohjatta-

van työnkuvan oman työnjohto-oikeutensa mukaisesti. Käyttäjäyhdistyksissä työtehtävien ohjauk-

sesta vastaavalle henkilölle kuului työn sisältöjen opettaminen työllistetyille ja työskentelyn valvo-

minen ja arvioiminen. Yhdessä työnjohdon sekä muun työyhteisön kanssa ohjaajat auttoivat ohjat-

tavaa hänen sosiaalisten taitojensa ja työelämätaitojensa kehittämisessä. Yhdistyksen työnjohdon

kanssa tehtiin yhteistyötä yhdistyksen tarpeiden ja resurssien mukaisesti. Tarvittaessa neuvottiin

yhdistyksen edustajia työnantajuuteen liittyvissä asioissa.

Ohjattavien kehitystä ja edistymistä seurattiin säännöllisin keskusteluin ohjattavan kanssa. Keskus-

telua ja arviointia käytiin myös kolmikantaneuvotteluna yhdistyksen vastuuhenkilön ja työllistettä-

vän kanssa, tarkoituksena oli kokonaisvaltaisemman kuvan saaminen työtehtävistä suoriutumises-

ta. Ohjaaja määritteli ja suunnitteli ohjattavan ohjauksen tarpeen tapaamisten ja kolmikantakeskus-

teluiden perusteella.

Tavoitteenamme oli, että projektin aikana tullaan kehittämään arviointia varten itsearviointityökalu,

jonka avulla voitiin seurata säännöllisesti ohjattavan kehittymistä eri näkökohdista (esim. fyysiset,

psyykkiset, sosiaaliset voimavarat, rajoitteet, toimintakyky, suoriutuminen ja työllistymisen esteet).

Työkalulla tehtiin ohjattavan voimaantumista ja prosessin vaiheita näkyviksi. Arviointimateriaalia

saatiin käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä.

Ohjaajina hankkeessa ovat toimineet;

Mäkeläinen Laura ajalla 13.8.2007 – 8.7.2010

Wikberg Gunilla ajalla 13.8.2007 – 28.1.2008

Rannema-Yorke Tuula ajalla 17.3.2008 – 31.12.2010

9

3. Työllistämishankkeen tavoitteet ja ohjausmenetelmät

3.1. Tavoitteet

Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden tavoitteeksi asetettiin 15–25 henkilön työllistäminen. Työl-

listettävien työsuhteiden arvioitiin muodostuvan eripituisiksi Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaan-

sa pitäviin yhdistyksiin. Työllistämisen toissijaisena tavoitteena voitiin pitää pienten sosiaali- ja ter-

veysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentumista.

Vuoden 2006 tavoitteena oli työllistää 15 henkilöä – hankkeessa laadittiin 21 henkilön kanssa työ-

sopimuksen ja hankkeen kautta aloitti työharjoittelun neljä henkilöä. Vuoden 2007 tavoitteena oli

työllistää 35 henkilöä – hankkeessa laadittiin 43 henkilön kanssa työsopimuksen, lisäksi työharjoit-

telussa oli seitsemän henkilöä ja yksi henkilö osallistui työelämävalmennukseen. Vuoden 2008

tavoitteena oli työllistää 35–40 henkilöä - hankkeessa laadittiin 53 henkilön kanssa työsopimus ja

hankkeen kautta aloitti työharjoittelun neljä henkilöä sekä yksi henkilö osallistui työelämävalmen-

nukseen. Vuoden 2009 tavoitteena oli työllistää 40 henkilöä - hankkeessa laadittiin 77 henkilön

kanssa työsopimus sekä yksi työharjoittelusopimus.

Viimeiselle toimintavuodelle 2010 asetettiin 35–40 henkilön työllistäminen. Hankkeessa laadittiin

81 henkilön kanssa työsopimus. Toimintavuodelle oli tavoitteena myös edelleensijoittamisen kokei-

lu yrityksiin. Vuoden alusta laskien oli yrityksiin työllistettyinä yhdeksän henkilöä. Kaksi näistä työ-

suhteista päättyi työntekijästä johtuvista syistä. Kolme työsopimusta oli voimassa vuoden lopussa.

Neljän henkilön osalta emme saaneet vahvistetuksi työsuhteen tilannetta.

3.2. Menetelmät

Kohderyhmämäärittelyn myötä havaittiin ja tunnistettiin työllistettävien erityistuen tarve. Erityistuen

tarve oli osaltaan vaikuttamassa hankkeen määrälliseen tavoitteeseen. Yhäti lisääntyvän erityistu-

en tarve ohjasi hankkeen painopistettä laadulliseen, ei määrälliseen tavoitteeseen. Tarkoituksen-

mukaisinta oli tarkastella kolmannelle sektorille edelleen sijoittamismuotoisen työllistämisen koko-

naisvaltaista kehittämistyötä. Syventynyt rakennetyöttömyys edellytti kokonaisvaltaisempaa tukea

työllistettäville työllistymisprosessin aikana. Työllistettäessä edellä mainittua kohderyhmää, havait-

tiin lisääntynyt erityistuen ja ohjauksen tarve niin järjestötoimijoiden kuin avointen työmarkkinoiden

edustajien keskuudessa.

10

Työllistämisen toissijaisena tavoitteena voitiin pitää pienten sosiaali- ja terveysalan potilas-, vam-

mais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentumista. Tavoitteen asettamisessa oli huomi-

oitu rakennetyöttömyyden asettamat resursointivaatimukset työllistävissä yhdistyksissä.

Hanketta tarkasteltiin kolmen osatekijän summana, ”Kuntouttava työvalmennus/ohjaus” ja ”Val-

mentava työvalmennus/ohjaus” sekä ”Työllistävä työvalmennus/ohjaus”. Ensimmäinen kokonai-

suus muodostui Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n (EJY Ry) omaan toimintaan työllistämistoimista.

Tällöin oli kyseessä ”Kuntouttava työvalmennus/ohjaus”. Työllistettävän henkilön valmennuksen ja

ohjauksen tarve oli tässä osiossa suurinta. Ohjausta ja valmennusta tarjottiin kokonaisvaltaisim-

min. Toimintaan osallistui ajalla 2006 - 2010 aikana 30 työllistettyä henkilöä ja yksi työharjoittelus-

sa oleva henkilö.

Toinen kokonaisuus muodostui palkkatukityöllistämisestä edelleen sijoituskeinoin muihin yhdistyk-

siin ja järjestöihin. Tällöin oli kyseessä ”Valmentava työvalmennus/ohjaus”. Työllistettävän ja työl-

listävän yhteisön osalta oli ohjauksen ja valmentamisen tarvetta runsaasti mutta vähemmän kuin

ensimmäisessä kokonaisuudessa. Tähän kokonaisuuteen osallistui määrällisesti eniten ohjattavia,

joita oli vuoden 2006 - 2010 aikana 125 henkilöä.

Kolmas kokonaisuus muodostui palkkatukityöllistämisestä ja edelleen sijoittamisesta yrityksiin.

Tätä kokonaisuutta tarkastelimme ”Työllistävänä työvalmennuksena/ohjauksena”. Ohjattavat -

valmennettavat henkilöt olivat työllistymispolkunsa loppupäässä, jolloin valmennus keskittyi yhdis-

tyksen tai yrittäjän tarpeiden ja työllistyvän henkilön osaamispääoman kohdentamiseen. Ohjauksen

keskeiseksi haasteeksi nousi työllistyvän henkilön taustatukena toimiminen ja yhdistykselle tai yrit-

täjälle tarjottavan neuvonnan sisällöllinen tuotanto. Tässä kokonaisuudessa oli edelleen sijoitettu

yrityksiin ajalla 2009 - 2010 yksitoista (11) henkilöä. Tämä kokonaisuus voitiin ottaa tarkasteltavak-

si ja työn alle tarkemmin vasta hankekauden neljännen vuoden lopulla.

4. Asiakasohjaus ja työllistäminen

4.1. Asiakasohjautuminen

Projektipäällikkö toimi kiinteässä yhteistyössä Espoon työvoiman palvelukeskuksen virkailijoihin

vuosina 2006 - 2008 tiedottaen avoinna olleet työpaikat. Vuoden 2009 aikana prosessissa tapahtui

muutoksia ja enenevässä määrin avoimet työpaikat ilmoitettiin TE-toimistoon. Asiakkaat ohjattiin

pääsääntöisesti hankkeeseen Espoon työhallinnon (TE-toimistot ja Työvoiman palvelukeskus) toi-

11

mesta. Lisäksi yksittäisiä asiakkaita projektiin ohjasivat muut työllistämishankkeet ja koulutusorga-

nisaatiot, lisäksi osa asiakkaista ohjautui järjestötoimijoiden ohjaamana.

4.2. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry työnantajana

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry - SEKTORI-hanke hoiti valtakirjamenettelyllä yhdistysten palkkatu-

kitukihakemusten käsittelyn, palkanmaksuvelvoitteiden hoitamisen, tukitilitykset sekä kaikki sellai-

set työnantajavelvoitteet jotka näihin työsuhteisiin kuuluivat. Hanke toimi keskeisesti työllistämis-

tarpeessa olevien työttömien ja työtehtäviä tarjoavien järjestöjen välimaastossa, yhdistäen työn ja

tekijän.

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n Yhteisötupa tarjosi useita erilaisia työtehtäviä ja toimii työtehtäviä

tarjoavana yksikkönä oman toimintansa kautta. Jäsenjärjestöjen toiminnan yhdistyessä yhä laa-

jemmin saman katon alle - Yhteisötuvalle, voitiin yhdistää pienimpien järjestöjen tehtäviä yhdeksi

suuremmaksi kokonaisuudeksi. Työllistettäessä henkilöitä Yhteisötuvalle, voitiin toiminnassa huo-

mioida parhaiten työllistettävän henkilön erityistuen tarvetta, jolloin käsitteenä voidaan pitää ”kun-

touttavaa työvalmennusta tai ohjausta”.

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry saattoi hankkeen toiminnan aikana kehittää omaa toimintaansa

monin eri tavoin. Yhteisötuvalla voitiin tarjota jäsenyhdistysten toiminnan tueksi kahvio- ja kokous-

palveluja, kopiointi- ja postituspalveluja sekä monia muita jäsenjärjestöjä tukevia toimintoja. Työllis-

tämistoiminta on osaltaan vaikuttanut merkittävästi yhdistyksen toiminnan ja toimintojen kehittymi-

seen.

4.3. Järjestöt työyksikkönä

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry muodostui 57 (marraskuussa 2010) sosiaali- ja terveysalan kansa-

laisjärjestön yhteenliittymästä. SEKTORI-hankkeen toimintamallia kohtaan oli esitetty kiinnostusta

myös muiden järjestöjen taholta kuin varsinaiset jäsenjärjestöt sekä hankkeen toimintamalli osana

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n toimintaa oli ollut kiinnostuksen kohteena useilla paikkakunnilla

valtakunnallisesti tarkasteltuna.

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n jäsenjärjestöistä 22 sekä kahdeksan muuta järjestöä ovat voineet

tarjota työtehtäviä työllistetyille, osa useammalle ja osa yhdelle kerralleen. Pienimmille toimijoille

on ollut tarvetta ohjaus- ja neuvontapalveluille lähes kaikissa niissä asioissa, jotka työsuhteen hoi-

tamiseen liittyy. Kokemattomuus toimia työnjohtajana tai työnantajana korostui välittömästi ristirii-

12

taisten asioiden esiin tultua. Pienempien yhdistysten vastuuhenkilöiden vaihtuminen vuosittain ei

mahdollistanut tarvittavan osaamispääoman kertymistä työllistämistoiminnan itsenäistä hoitamista.

Työllistettäessä kansalaisjärjestöihin, työtehtävät ovat olleet lähtökohtaisesti sellaisia, joista työllis-

tettävän tulee selvitä kohtuullisen merkittävissä määrin itsenäisesti. Tuen tarvetta ”valmentavalle

työvalmennukselle ja ohjaukselle” oli kuitenkin runsaasti. Ohjausta ja valmennusta toteutettiin työl-

listetyille ja järjestötoimijoille siinä suhteessa, kuin kulloinkin oli tarpeen.

Kansalaisjärjestötoiminnassa oli keskeisenä tunnuspiirteenä vuosi kerrallaan eläminen. Toiminta-

avustukset ja erilaiset rahoitusmuodot yhdessä vuosittain vaihtuvan hallituksen kanssa eivät anta-

neet pitkäjänteisen toiminnansuunnittelun mahdollisuuksia. Pienten järjestötoimijoiden tahto oli

suurta ja toiminta kovin pientä. Tämä osaltaan johtui järjestöjen vapaaehtoisesti organisoidun toi-

minnan määrästä ja jäsentymättömyydestä. Jäsentymätöntä toimintaa tuli tarkastella tuotteistami-

sen osaamattomuutena eli järjestötoimijat eivät välttämättä osanneet kertoa mikä oli heidän toimin-

tansa tuote.

Toisaalta osalla isompia toimijoita oli nähtävissä hyvin ammattimainen lähestymistapa ja toimin-

nansuunnittelu. Nämä isommat järjestötoimijat ovat olleet niitä toimijoita, jotka ovat voineet palkata

toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin tai ottaa oppisopimukseen henkilöitä palkkatukien pää-

tyttyä.

Seuraavat 34 yhdistystä tarjosivat edelleensijoituspaikantyöllistettäville;

Allergia- ja Astmayhdistys Espoo ja Länsi-Uusimaa Ry

Kalliolan kannatusyhdistys ry - Askel

Dementiayhdistys/Omenatarha VPTY Ry

Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset Ry

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry

Espoon kirjailijat ry

Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry

Espoon lähimmäispalveluyhdistys ry

Espoon mielenterveysyhdistys Ry

Espoon Reumayhdistys ry

Espoon Seudun Näkövammaiset ry

Espoon Seurakuntayhtymä

Espoon Viittomakieliset ry

13

Etelä-Vantaan Taitoluistelijat Ry

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry

Filoksenia Ry

Helinä Rautavaaran museon säätiö

Hykaa A-kilta ry

Hyvä Arki Ry

Kaski-ryhmä Ry

Kivelahti-Stensvik Ry

Köyhien Asialla Ry

Majakka Ry

Mieli Maasta ry

MieTo Ry

Olari Seura Ry

Pääkaupungin diabetesyhdistys ry

Raitin Pysäkki/SPR Kehä-Espoon osasto

Rullaten Ry

Sekavan tuki ry

SPR Kehä Espoon osasto

SPR Keski-Helsingin osasto

Suomen Kipu Ry

Uudenmaan CP-yhdistys ry

Uudenmaan Vammaispalvelusäätiö ry

Hankkeen työpaikoista ja ammattialoista on koottu erillinen liite. (liite 4.)

4.4. Edelleensijoittaminen ja yritysyhteistyö

Vuoden 2007 alusta toteutunut työllistämisasetuksen muutos mahdollisti työllistettävien edelleensi-

joittamisen yrityksiin. Yrityksien ja yhdistysten välistä rajapintaa hyödyntäen voitiin järjestötoimijoi-

den kautta linkittyä yrityksiin ja tarjota työllistetyille turvallista siirtymäkanavaa järjestökentän val-

mentavilta välityömarkkinoilta kohti avointen työmarkkinoiden tehtäviä.

Edelleensijoitettaessa työllistettäviä yrityksiin oli huomioitava yritystoiminnan lähtökohdat. Yritys-

toiminnan kustannustehokkuuteen pyrkivä toimintamalli ei juuri jätä tilaa työntekijän keskeneräi-

syydelle tai ammattitaidottomuudelle. Yrityksillä ei ollut käytännössä mahdollista järjestää tarvitta-

14

vaa työpaikkaohjaajaa. Hankkeen ohjaajaresurssilla voitiin tarjota työllistettävälle ja yritystyönanta-

jalle tarvittava alkuvaiheen tuki, jotta työllistettävän henkilön mahdollisuudet kiinnittyä yrityksen

toimintaan paranivat. Edelleensijoittamisen ja henkilöstövuokrauksen erottivat toisistaan taloudel-

listen tekijöiden lisäksi ”työllistävä työvalmennus ja ohjaus”.

Vuoden 2008 aikana osoitettiin kiinnostusta projektin työllistettäviä kohtaan avointen työmarkkinoi-

den toimesta. Tuolloin voitiin arvioida työllisyyskehityksen suuntauksen jatkuessa, että kiinnostus

entisestään kasvaisi. Arvioimme tuolloin uudelleen hankkeen ohjausmenetelmien ja resurssien

riittävyyttä yksittäisten edelleensijoittamisten avulla yksityisensektorin paikkoihin.

Tammikuussa 2009 tehtiin päätös aloittaa kokeilu laajamittaisemman yksityisen sektorin työllistä-

mismahdollisuuksista. Tämän kokeilun myötä edelleensijoitettiin yrityksiin yksitoista henkilöä. Sijoi-

tetuista neljän työsuhde vakiintui yritykseen ilman projektin apua, kolmen henkilön työsuhde oli

voimassa projektin päättyessä ja neljän henkilön osalta työsuhteet päättyivät määräaikaisen työ-

suhteen päättyessä.

Havaintona voidaan todeta, että edelleensijoittaessamme yrityssektorille, tuli sijoitettavan henkilön

olla lähes 100 %:n työkuntoinen. Mikäli kyseessä oli vammainen tai vajaakuntoinen niin tällöin oli

oltava selvillä ne tukimuodot, joilla saatettiin vaikuttaa työolosuhteisiin.

Kokeilun myötä havaitsimme, etteivät projektityöntekijöiden yhteydenotot työnantajiin tuota tulosta,

joka on yrittäjän näkökulmasta ymmärrettävää. Mikäli hakija ei itse kykene soittamaan, ei hän ole

mahdollisesti työkuntoinen. Työllistettävien kanssa käydyissä keskusteluissa pyrimme selvittämään

työllistettävien omia verkostoja suhteessa yrityssektoriin ja pyytämällä hakijaa itseään lähestymään

tuttua työnantajan edustajaa saatoimme havaita työpaikkoja löytyvän huomattavasti paremmin.

4.5. Alueellinen työllistämiskokeilu 2007–2010

Syksyllä 2006 käytiin neuvottelut Olari-seuran ja SEKTORI -hankkeen edustajien kanssa. Neuvot-

teluissa päädyttiin aiesopimukseen työllistää ja käynnistää alueellinen työllistämismalli Olarin os-

toskeskuksen alueelle. Alueellisen mallin tarkoituksena oli kiinnittää alueella asuvia ja ostoskes-

kuksen liepeillä pyöriviä pitkäaikaistyöttömiä alueen viherkunnostustöihin.

Tätä mallia lähdettiin toteuttamaan kevään, kesän ja alkusyksyn aikana 2007 Olarin ostoskeskuk-

sen alueella. Paikallisesta työnjohdosta ja opastuksesta vastasivat Olari-seuran nimeämät henkilöt.

Ostoskeskuksen yrittäjät suhtautuivat kokeiluun erittäin positiivisesti. Usea yrittäjä osoitti kiitoksen-

15

sa mm. tarjoamalla työllistettäville päivittäiset kahvit sekä lounaan useana päivänä. Kokeilu onnis-

tui kokonaisuutena erinomaisesti. Alueen siisteys ja asukkaiden viihtyvyys parani ja työllistettyinä

olleet henkilöt kokivat työtehtävät mielekkäinä. Mallin kehittelytyö jatkui toimintavuoden 2008 aika-

na ja toiminta käynnistyi jälleen kevään 2009 aikana kolmen henkilön rekrytoinnilla tehtäviin touko-

kuun alusta. Vuoden 2010 keväällä edelleensijoitettiin toimintaan neljä henkilöä, joista kolme kes-

keytti omalla pyynnöllä melko pian aloittamisen jälkeen. Vain yksi henkilö jatkoi määräaikaisen

työsuhteen loppuun saakka marraskuuhun 2010.

Kokeilun merkitystä työllistettäville arvioitaessa on huomioitava työskentelyolosuhteet. Työ tapahtui

julkisella paikalla, jossa kuka vain saattoi tulla juttelemaan aiheesta kuin aiheesta. Alueella maleksi

myös niitä henkilöitä, joita olisimme toivoneet tavoitettavan työllistämishankkeeseen asiakkaaksi.

Henkilöt jotka toimintaan edelleensijoitettiin, olivat päihdetaustaisia, jolloin edellä mainitut haasteet

muodostuivat useammalle kompastuskiveksi selvitä työtehtävissä.

Tämän tyyppisiin työtehtäviin edelleensijoitettaessa on rekrytointivaiheessa kiinnitettävä huomiota

taustoihin ja pyrittävä kiinnittämään tehtäviin sellaisia hakijoita, joilla päihdetausta ei aseta työsuh-

detta keskeytysuhan alaiseksi.

4.6. Projektien välinen yhteistyö

Sektori-hankkeen lisäksi Espoossa toimi useita muita TE-keskuksen rahoittamia hankkeita. Hank-

keiden välinen yhteistyö oli ollut aiempina vuosina satunnaista ja asiakasohjauksen kautta tapah-

tuvaa. Vuoden 2008 aikana pyrittiin hankkeiden välistä yhteistyötä tiivistämään ja sitä kautta tehos-

tamaan asiakasohjausta ja työllistettävien jatkosijoittumista pysyvämpiin työsuhteisiin.

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama Audentes-hanke käynnistyi tammikuussa 2008. Hanke oli

fyysisesti sijoittunut samaan kiinteistöön Sektori-hankkeen kanssa, mikä antoi erinomaiset toimin-

taedellytykset projektien väliselle yhteistyölle. Espoon Diakoniasäätiön niin ikään Uudenmaan ELY-

keskuksen rahoittama Kummeli-hanke oli käynnistynyt tammikuussa 2008. Kummeli-, Audentes- ja

Sektori-hankkeen toimijat kokoontuivat yhteiseen palaveriin maaliskuussa 2008. Palaverissa linjat-

tiin yhteistyömahdollisuuksia asiakasohjauksen osalta.

Vuoden 2009 tapahtuneiden henkilöstövaihdosten myötä ei yhteistyöfoorumia saatu alkuperäisellä

kokoonpanolla kasaan ja hankkeiden ja toimijoiden välinen yhteistyö oli ollut pysähtyneessä tilassa

koko toimintavuoden. Sen sijaan SEKTORI- ja Audentes-hankkeen välistä tiivistä yhteistyötä jat-

kettiin ja tehostettiin useamman yhteistyökokouksen myötä. Laajemman yhteistyön puuttuminen

16

vaikutti negatiivisesti asiakasohjautumiseen hankkeiden välillä. Yhteistyön puutteelle ei ollut näky-

vää syytä mutta kaikille toimijoista ei ollut käsityksemme mukaan ilmeistä tarvetta yhteistyöraken-

teille.

4.7. Työllistettyjen omat kokemukset projektin vaikutuksista Hankkeen käynnistyessä otettiin käyttöön aiemmin Espoossa toteutetussa ENTER-hankkeessa

luodut asiakaskyselylomakkeet. Lomakkeet olivat alkukysely (liite 2.) ja loppukysely (liite 3.). Näillä

lomakkeilla pyrittiin saamaan selville asiakkaana olevien työllistettävien subjektiivisia kokemuksia.

Kyselystä oli tarkoitus toteuttaa laajempi tutkimus hankkeen vaikutuksista työllistettävien subjektii-

visiin kokemuksiin. Aihetta tarjottiin lopputyöksi sosiaalialan AMK opiskelijoille ja kaksi opiskelijaa

aloitti työskentelyn aiheen kimpussa mutta vetäytyivät melko pian mielenkiintoisemman aiheen

pariin. Hankkeen rahoitus ei mahdollistanut tutkimusta, joka olisi ostettu ulkoapäin.

Tähän raporttiin on lomakkeista poimittu työttömyyden aikaisia muutoksia kuvaavat alkutilanne ja

lopputilanne taulukkojen yhteenvedot.

17

4.7.1 Työttömyyden aikaiset muutokset (alkutilanne)

Pitkittynyt työttömyys oli projektin asiakkaiden mukaan vaikuttanut monella tavalla negatiivisesti

heidän elämäänsä ja toimeentuloonsa. Työttömyys oli lisännyt toimeentulovaikeuksia 66 %:lla vas-

taajista. Yli puolet vastaajista koki elämänhallinnan mahdollisuuksien heikentyneen olennaisesti

työttömyysjakson aikana. Vaikeus suunnitella elämää eteenpäin ja huoli työttömyyden jatkumisesta

pitkään oli olennaisesti lisääntynyt ja itseluottamus, usko omiin mahdollisuuksiin oli alkanut pikku

hiljaa vähentyä. Huomattava osa 42 % vastaajista pelkäsi myös oman ammattitaidon menettämis-

tä. Noin puolet vastaajista koki selvästi, että pitkästyminen ja tunne etteivät saa mitään aikaan oli

lisääntynyt. Suurella osalla 42 % oli myös lisääntyvää huolta perheen ja omaisten jaksamisesta ja

selviytymisestä.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin seuraavassa arvioimaan, että olivatko seuraavat asiat hänen mie-

lestäsi lisääntyneet vai vähentyneet työttömyyden aikana?

Taulukko TYÖTTÖMYYDEN AIKAISET MUUTOKSET Alkutilanne

Lis

ää

nty

nyt

selv

ästi

Lis

ää

nty

nyt

jonkin

ve

rran

Enn

alla

an

Väh

enty

nyt

jonkin

ve

rran

Väh

enty

nyt

selv

ästi

Yhte

ensä %

a. mielenkiintoiset harrastukset tai toiminnot (N=108) 13 % 28 % 34 % 16 % 9 % 100,00 %

b. kuntoilu tai ulkoilu (N=110) 27 % 22 % 33 % 13 % 5 % 100,00 %

c. kotityöt, remontointi, rakentaminen (N=108) 12 % 27 % 52 % 6 % 3 % 100,00 %

d. opiskelu (N=108) 13 % 22 % 38 % 14 % 13 % 100,00 %

e. kontaktit toisiin ihmisiin (N=110) 15 % 17 % 40 % 22 % 5 % 100,00 %

f. järjestötyö tai vapaaehtoistyö (N=104) 11 % 11 % 56 % 11 % 13 % 100,00 %

g. toimeentulovaikeudet (N=110) 39 % 27 % 29 % 3 % 2 % 100,00 %

h. vaikeus suunnitella elämää eteenpäin (N=109) 20 % 33 % 33 % 10 % 4 % 100,00 %

i. huoli työttömyyden jatkumisesta pitkään (N=109) 41 % 27 % 20 % 6 % 6 % 100,00 %

j. itseluottamus, usko omiin mahdollisuuksiin (N=110) 15 % 23 % 37 % 22 % 4 % 100,00 %

k. pitkästyminen (N=105) 22 % 32 % 33 % 8 % 5 % 100,00 %

l. tunne ettei saa mitään aikaan (N=108) 17 % 33 % 30 % 13 % 7 % 100,00 %

m. ammattitaidon menettämisen pelko (N=104) 14 % 28 % 49 % 6 % 3 % 100,00 %

n. alkoholin käyttö (N=105) 1 % 9 % 62 % 10 % 18 % 100,00 %

o. huoli perheen tai omaisten jaksamisesta ja selviyty-misestä (N=108) 12 % 30 % 53 % 3 % 3 % 100,00 %

Työttömyyden mukanaan tuoma lisääntynyt vapaa-aika sai aikaan myös joitain positiivisia muutok-

sia. Huomattava osa vastaajista käytti enemmän aikaa mielenkiintoisiin harrastuksiin ja toimintoi-

hin sekä opiskeluun. Suuri joukko vastaajista kertoi myös kotitöiden, remontoinnin ja rakentamisen

lisääntyneen ja lähes puolet 49 % oli lisännyt kuntoilua tai ulkoilua.

18

4.7.2 Työttömyyden aikaiset muutokset (lopputilanne)

Asiakkailta tiedusteltiin, ovatko asiat muuttuneet projektin aikana verrattuna projektia edeltänee-

seen tilanteeseen. Työssäolon ja projektiin osallistumisen positiivinen merkitys kävi selvästi ilmi

vastauksissa. 63 % asiakkaista itseluottamus ja usko omiin mahdollisuuksiin olivat olennaisesti

työssäolon myötä parantuneet. Samalla myös huoli työttömyyden jatkumisesta pitkään oli lieventy-

nyt. Yli puolella sosiaaliset kontaktit olivat huomattavasti lisääntyneet ja huomattavalla osalla vas-

taajista toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyvät tekijät kuten toimeentulovaikeudet ja vaikeus

suunnitella elämää eteenpäin olivat helpottuneet. Yli 40 % asiakkaista pitkästyminen, tunne ettei

saa mitään aikaan ja ammattitaidon menettämisen pelko oli olennaisesti vähentynyt. Myös huoli

perheen tai omaisten jaksamisesta ja selviytymisestä oli jossain määrin helpottunut.

Työssä käynti vaikutti aktivoivasti myös vapaa-ajan käyttöön, koska mielenkiintoisiin harrastuksiin

tai toimintoihin sekä kuntoiluun ja ulkoiluun käytetty aika oli monella asiakkaalla edelleen lisäänty-

nyt.

Kyselyn toisessa vaiheessa vastaajia pyydettiin seuraavassa arvioimaan, että olivatko seuraavat

asiat hänen mielestäsi lisääntyneet vai vähentyneet työttömyyden aikana?

Taulukko TYÖTTÖMYYDEN AIKAISET MUUTOKSET Lopputilanne L

isää

nty

nyt

selv

ästi

Lis

ää

nty

nyt

jonkin

verr

an

Enn

alla

an

Väh

enty

nyt

jonkin

verr

an

Väh

enty

nyt

selv

ästi

Yhte

ensä %

a. mielenkiintoiset harrastukset tai toiminnot N=54 9 % 22 % 57 % 7 % 4 % 100,00 %

b. kuntoilu tai ulkoilu N=54 17 % 24 % 46 % 11 % 2 % 100,00 %

c. kotityöt, remontointi, rakentaminen N=54 7 % 11 % 57 % 17 % 7 % 100,00 %

d. opiskelu N=53 2 % 15 % 53 % 17 % 13 % 100,00 %

e. kontaktit toisiin ihmisiin N=54 26 % 28 % 39 % 6 % 2 % 100,00 %

f. järjestötyö tai vapaaehtoistyö N=51 16 % 14 % 61 % 6 % 4 % 100,00 %

g. toimeentulovaikeudet N=53 8 % 8 % 45 % 32 % 8 % 100,00 %

h. vaikeus suunnitella elämää eteenpäin N=52 2 % 10 % 54 % 25 % 10 % 100,00 %

i. huoli työttömyyden jatkumisesta pitkään N=51 8 % 8 % 49 % 27 % 8 % 100,00 %

j. itseluottamus, usko omiin mahdollisuuksiin N=54 24 % 39 % 31 % 6 % 0 % 100,00 %

k. pitkästyminen N=52 2 % 4 % 52 % 27 % 15 % 100,00 %

l. tunne ettei saa mitään aikaan N=51 6 % 4 % 43 % 33 % 14 % 100,00 %

m. ammattitaidon menettämisen pelko N=51 6 % 9 % 41 % 28 % 17 % 100,00 %

n. alkoholin käyttö N=53 0 % 6 % 75 % 6 % 13 % 100,00 %

o. huoli perheen tai omaisten jaksamisesta ja selviyty-misestä N=52 10 % 19 % 58 % 8 % 6 % 100,00 %

19

5. Koulutusyhteistyö

Työskentely järjestöissä on monilta osin haastavaa ja itsenäisen työskentelytavan vaativaa toimin-

taa. Tehtävien sisältö vaatii useita erityisosaamisen taitoja toimisto-osaamisen lisäksi. Järjestötoi-

minta on muuttuneiden yhteiskunnallisten odotusten myötä joutunut osaltaan tarkastelemaan

osaamisvaatimuksia, joiden myötä palkkaa saavan henkilön työpanoksen katsottaisiin olevan tar-

koituksenmukaista ja järjestön toimintaa kehittävää. Henkilön työllistyessä järjestöjen toimistotyö-

hön, hänen on omattava lähes poikkeuksetta perus atk-taidot ja mielellään jokin asteista toimisto-

työkokemusta sekä hallittava lukuisia rahoitukseen ja henkilöstöön liittyviä kysymyksiä. Osaamis-

vaatimusten kasvaessa havaittiin, että tarkoituksenmukainen ja oikein suunnattu koulutus olisi osa

ratkaisua.

SEKTORI -hankkeen käynnistyessä helmikuussa 2006, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkima ja

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Vantaan yksikön toteuttama Järjestötoimihenkilökoulutus

oli jo meneillään. Koulutus päättyi huhtikuun alussa 2006, jolloin neljä henkilöä työllistyi SEKTORI

– hankkeen edelleensijoittamalla järjestöihin. Vastaavia kursseja toteutettiin (Innofocus, Luksia)

vuosittain 1-2 kpl ja kursseilta työllistyi SEKTORI-hankkeen edelleensijoittamalla lukuisia henkilöi-

tä.

Järjestötoimihenkilökoulutuksen tavoitteena oli antaa työttömille työllistymisvalmiuksia järjestöjen

toimisto- ja yleistehtäviin. Tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijat mm. tietotekniikkaan, asiakas-

palveluun, markkinointiin, viestintään, taloushallintaan, varainhankintamenetelmiin, työnhakumene-

telmiin ja urasuunnitteluun. SEKTORI – hankkeen edustaja osallistui uusien koulutusjaksojen opis-

kelijavalintoihin. Hankkeessa sitouduttiin työllistämään näiltä kursseilta ne opiskelijat jotka löysivät

harjoittelupaikan järjestöistä ja sitä kautta mahdollisen työllistymispaikan. Hankkeen palvelua tarjot-

tiin pääasiassa yhdistyksille joilla ei itsellään ollut mahdollisuutta hoitaa palkanmaksu- ja työnanta-

javelvoitteita.

Hankkeen osalta pyrittiin mahdollisimman laajaan yhteistyöhön kaikkien koulutustahojen kanssa,

joiden koulutus palveli työttömyyden katkaisua. Yhteistyöllä pyrittiin vaikuttamaan asiakasohjautu-

vuuteen ja parantamaan järjestöissä avoimena olleiden paikkojen täyttymistä.

20

6. Hankeaikataulu

Hanke suunniteltiin alun perin vuosille 2006–2008. Vuoden 2007 aikana tapahtuneet muutokset ja

hankkeen pidennys kahdella toimintavuodella olivat vaikuttaneet siinä määrin hankkeen kokonai-

suuteen että suunnitelma päivitettiin koskemaan vuosia 2006–2010.

6.1. Hanke aikataulutettiin seuraavasti:

Hanketoimintaa suunniteltaessa otettiin huomioon aikataulutus siten, että toiminnan kehittämiselle

saatiin tarkoituksenmukainen aikakehys. Tällä aikataulutuksella onnistuttiin luomaan toimivat ra-

kenteet, joiden turvin työllistettyjen määrää voitiin vuosittain kasvattaa ennakoitua suuremmaksi.

6.1.1. Vaihe 1., joka toteutettiin 2006

työllistetään 10–15 henkilöä

hanketoiminnan käynnistäminen hankevetäjän kiinnittämisellä

järjestökontaktien ja verkoston luominen

organisaatiomallin pystytys ja tiedotustoiminnan aloittaminen

laajemman hanketoiminnan arviointi ja suunnittelutyö

6.1.2. Vaihe 2., joka toteutettiin 2007

työllistetään 25–35 henkilöä

tarvittavan ohjaushenkilöresurssin kiinnittäminen

hankehallinnon organisointi

kehitetään ja mallinnetaan ohjauskäytännöt ja kirjataan malli laatukäsikirjan perusteisiin

tutustutaan työvoiman vuokrausyritysten toimintamalliin ja luodaan yhteistyöverkostoja

tavoitteena edelleen sijoittamisen päänavaus yksityiselle sektorille, selvitetään mahdol-

liset yhteistyötahot

6.1.3. Vaihe 3., joka toteutettiin 2008

työllistetään 40–45 henkilöä

toteutetaan ohjausta kehitetyn mallin mukaisesti ja arvioidaan ohjauskäytäntöjen toimi-

vuus

laatukäsikirjan käyttöönottoon liittyvän perustan luominen

palautejärjestelmän käyttöönotto

käynnistetään edelleen sijoittamisprosessit yksityissektorille

21

6.1.5. Vaihe 4., joka toteutettiin 2009

työllistetään 40 henkilöä

palautejärjestelmän arviointi ja tarvittavat muutostyöt

tarkastellaan muita tarvittavia rahoitus- ja työllistämismalleja jatkosuunnitelmien laatimi-

seksi

luovutaan ”ei toimivista käytännöistä” ja toimintamalleista

analysoidaan paikallinen työllisyystilanne ja tarkastellaan uusia työllistämismalleja

luodaan tarvittavia tukirakenteita III-sektorin itsenäisemmän työllistämistoiminnan tur-

vaamiseksi

6.1.5. Vaihe 5., joka toteutettiin 2010

työllistetään 35 henkilöä

vakiinnutetaan hankkeen hyvät toimintamallit

tuotteistetaan toiminnasta saatu osaamispääoma

jaetaan kokemuksia toiminnasta laajemmalle yleisölle

hankehallinnon alasajo

toimivien käytäntöjen siirto perusorganisaatioon tai uuden hankkeen suunnittelu

hankkeen toteutuksessa kirjattujen kokemusten kirjaaminen loppuraportiksi

22

7. Yhteenveto

7.1. Työllistämistulokset

Hankkeessa laadittiin ajalla 1.1.–31.12.2010 180 työsopimusta 167 eri henkilön kanssa. Toiminta-

aikana työllistettiin miehiä 45,51 % ja naisia 54,49 %. Maahanmuuttajien osuus on 11,98 % työllis-

tetyistä. Työllistämis-/suoritekuukausia toteutui 1573 kuukautta. Lisäksi hankkeessa toteutui 38

työharjoittelukuukautta.

TYÖSOPIMUKSET 2006 - 2010

Henkilöä Työllistämis- kuukausia

Työsopimuksia 180 1573

Työharjoittelusopimuksia 15 38

josta naisia 54,49 %

josta maahanmuuttajia 11,98 %

Suoritekuukausia yhteensä: 1610

Hankkeen toteutuneita tuloksia arvioitaessa voidaan vaikuttavuuden mittarina pitää työllistettyjen

sijoittumista projektin päättymisen jälkeen. Projektin työllistämien henkilöiden osalta tehtiin

29.8.2008 seuranta työvoimatoimiston toimesta. Projektin päättäneistä (44 henkilö) oli työttömänä

59 % (26 henkilöä), työssä 32 % (14 henkilöä) ja TYPO -koulutuksessa 9 % (4 henkilöä). Karkeasti

arvioiden voidaan katsoa 40 % saaneen tarvitsemaansa hyötyä projektiin osallistumisesta.

Vastaava tarkastelu ajalta 8.1.2007–23.4.2009 suoritettiin 23.4.2009, jolloin hankkeeseen osallis-

tuneista 30 % oli sijoitettuna työllisyystoimenpitein, 9 % työssä, työvoimapoliittisessa koulutukses-

sa 3 %. Työnhaku oli uusimatta 12 %:lla ja 6 % oli työvoiman ulkopuolella. Työttömänä oli 40 %

osallistuneista. Keskimääräinen työllistämisjakso oli 9,4 kuukautta.

7.2. Keskeytykset

Hankkeen toteutusaikana keskeyttämisiä on ollut 47 (26,11 % työsopimuksista) kappaletta, joista

omalla pyynnöllä keskeytti yhdeksän (9) henkilöä (5 % työsopimuksista) aloittaakseen työt muualla

tai jonkin muun syyn takia. Purettuja työsopimuksia on ollut 18 kpl (10 % työsopimuksista), syynä

lähes poikkeuksetta alkoholinkäytön lieveilmiöt ja poissaolot. Muiden syiden (työllistyminen muual-

le, koulutukseen siirtyminen tai syy ei tiedossa) perusteella on keskeytynyt 15 työsopimusta (8,33

% työsopimuksista).

23

KESKEYTTÄMISET 2006–2010

Syy Henkilöä %

Oma pyyntö/työllistynyt 9 5,00 %

Purettu/Irtisanottu 18 10,00 %

Työsuhde purettu, oma pyyntö 15 8,33 %

Ei aloittanut

5 2,78 %

Yhteensä 47

7.3. Projektin työllistämät henkilöt Projektissa on ollut työllistettynä 180 henkilöä ajalla 1.1.2006 - 31.12.2010. Listaus on esitetty so-

pimusten tekojärjestyksessä. Suluissa on työsopimuksen aloitus ja loppumisajankohta sekä tuki-

muoto. (Liite 1, henkilötietolaista johtuen jakelu vain ELY-keskukseen raportoinnin yhteydessä)

7.4. Henkilöresurssit ja talous

Hankkeen suunnitteluvaiheessa toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa tuli henkilöstöresurssit mitoit-

taa siten, että hankkeelle asetetut tulostavoitteet työllistämisen suhteen olivat työllistettävien ja

työntekijöiden kannalta realistiset ja antoivat samalla mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteisem-

pään kehittämiseen. Tulostavoitetta kasvatettiin vuosittain, lukuun ottamatta viimeistä toimintavuot-

ta. Viimeisen vuoden tulos kuitenkin yli kaksinkertaistui ja tämä asetti haasteita viimeiselle vuosi-

puoliskolle koska yhden ohjaajaresurssin poistuminen käytöstä kasvatti työmäärää melkoisesti.

Projektin rahoituskokonaisuutta tarkastellessa huomio kiinnittyi kahteen seikkaan; ELY-keskuksen

osalta projektin palkkoihin myöntämä rahoitus on pysynyt useita vuosia samalla tasolla. Toisaalta

tarkasteltaessa ELY-keskuksen rahoituksen tarkoitusta ja periaatteita, havaitaan että kyseessä on

tukimuoto (avustus), jonka turvin oli mahdollisuus kehittää uuden tyyppistä työllistämistoimintaa.

Kunnalle tai kaupungille kohdentuva hyöty projektin toiminnasta oli siinä määrin merkittävä useal-

lakin taloudellisella mittarilla tarkasteltuna, jotta projektitoiminnan laajentaminen uusia projektitoimi-

joita kannustaen olisi tullut olla keskeisemmällä sijalla. Edelliseen viitaten kannustamme kuntaor-

ganisaatiota osallistumaan työllistämishankkeiden laajempaan toteuttamiseen.

Hankkeen talouteen vaikutti muuttuvina tekijöinä kaksi erillistä oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynnit

olivat järjestelmästämme johtuvia tulkintaepäselvyyksiä työnjohto-oikeudesta ja työsuhteenpäättä-

misestä. Asioissa päästiin sopimukseen ja kustannusvaikutukset näistä olivat toteuttavalle organi-

saatiolle lähes 10.000 euroa miinusmerkkisiä. Tämän kaltaiset asiat saattavat olla monelle toteutta-

jaorganisaatiolle siinä määrin merkittäviä kustannuseriä, etteivät ne kannusta hankkeiden hallin-

nointiin.

24

7.5. Hankekokoukset ja ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmä perustettiin ensimmäisen hankevuoden alkaessa. Ohjausryhmän toiminta

on jatkunut alkuperäisen kokoonpanon mukaisesti aina vuoden 2009 kesäkuuhun. Ohjausryhmä-

työskentelyyn on osallistunut edustajat Espoon työvoiman palvelukeskuksesta, Espoon kaupungil-

ta, Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:tä eli järjestöjä edusti hallinnoivan yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Projektipäällikkö toimi kokouksissa esittelijänä ja kokousten sihteerinä. Ohjaajat osallistuivat koko-

uksiin ohjausprosessin asiantuntijoina. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia projektipääl-

likön toiminnan tukena. Ohjausryhmäkokoukset kutsui koolle projektipäällikkö, joka laati kokouksis-

ta asianmukaisen muistion.

Espoon Työ ja elinkeinotoimiston uudelleen organisoinnin johdosta 2009 - 2010 vuoden vaihtees-

sa, oli syytä tarkastella ohjausryhmän kokoonpanoa uudelleen. Projektin kannalta ohjausryhmään

tuli osallistua edustajia niistä yksiköistä, joista asiakasohjaus projektin toimenpiteisiin tapahtui. Oli

huomioitava TE-toimistossa tapahtuneet henkilöstöratkaisut ja tätä myötä ohjausryhmään nimettiin

TE-toimistosta yksi edustaja entisen kolmen henkilön sijaan.

Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden 2006 aikana. Vuonna 2007 ohjausryhmä kokoontui

viisi kertaa. Vuoden 2008 aikana ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Vuoden 2009 aikana ohjaus-

ryhmä kokoontui neljä kertaa. Vuoden 2010 aikana ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ohjaus-

ryhmän tuki projektin läpiviemiseksi on ollut konkreettista ja kannustavaa sekä osapuolten toimin-

tamalleja kehittävää.

7.6. Vaikuttavuuden arviointi

Työllistämis-/suoritekuukausia toteutui hankkeen toiminta-aikana 1573 kuukautta. Lisäksi hank-

keessa toteutui 38 työharjoittelukuukautta. Työllistettyjä oli työsuhteessa 167 henkilöä. Työlliste-

tyistä usea henkilö saattoi työllistymisensä aikana hoitaa ulosottoasiansa ja taloutensa kuntoon.

Hankkeen edetessä nähtiin yhä useamman henkilön sijoittuvan työtehtäviin muualle tai aktivoitu-

van kouluttautumisen suhteen.

Asiakkaiden tilannetta arvioitiin työvoiman palvelukeskuksen tekemässä yhteenvedossa ajalta

8.1.2007–23.4.2009. Hankkeeseen oli ollut sijoitettuna tuona aikana 67 henkilöä, joiden tilanne

23.4.2009 oli seuraava;

25

Sijoitettuna työllisyys toimenpitein 20 30 %

Työssä 6 9 %

Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 2 3 %

Työtön 27 40 %

Työnhaku uusimatta 8 12 %

Työvoiman ulkopuolella 4 6 %

Yhteensä: 67 100 %

Yhteenvedon pohjalta voidaan nähdä hankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden aktivoituminen eri

toimenpiteisiin sekä jatkotyöllistyminen. Vaikuttavuutta tulisi myös arvioida muillakin mittareille kuin

yksinomaan pelkän työllistymisen tai koulutukseen siirtymisen tavoin. Loppukyselyjen mukaan

usealla projektin asiakkaalla työkunto ja terveys paranivat projektiin osallistumisen aikana. Tämä

osaltaan mahdollistaa henkilöiden sijoittumisen työelämään jollakin aikavälillä todennäköisemmin

kuin niillä joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua projektin toimintoihin.

Projektin vaikutukset näkyivät yhdistysten aktivoitumisena uudella tavalla. Projektin tarjoaman re-

surssin myötä yhdistyksistä syntyi uutta toimintaa, joka mahdollisti osassa yhdistyksiä itsenäisen

työllistämisen ilman projektin aputoimia. Uusia työpaikkoja ja pysyviä työsuhteita syntyi mm. van-

husten palvelutaloihin ja suurimpiin lähinnä valtakunnallisiin järjestöihin. Vakituisen työsuhteen

syntymistä edes auttaa henkilön hyvä työssä suoriutuminen ja sopiva koulutustausta. Joskus

palkkatuella työllistetyt ovat olleet aloittamassa ja käynnistämässä aivan uutta toimintaa. Toimin-

nan vakiinnuttua siitä on muodostunut heille vakituinen työpaikka. Hyvänä esimerkkinä tästä on

Espoon kristillisen koulun keittiön toiminnan käynnistäminen. Nämä vakituisiksi muodostuneet työ-

suhteet eivät ole kuitenkaan olennaisesti vähentäneet samoihin yhdistyksiin palkkatuella työllistet-

tyjen määrää.

Yhdistykset pyrkivät useissa tapauksissa kehittämään omaa toimintaansa niin, että sillä olisi edelly-

tyksiä toiminnalleen myös tulevaisuudessa. Palkatun työvoiman myötä yhdistykset pyrkivät enene-

vässä määrin yhteistyöhön keskenään. Yhteistyön myötä yhdistysten voisi olettaa tarjoavan tule-

vaisuudessa enenevässä määrin vakituisempia työsuhteita. Samaan aikaan oli nähtävissä, että

pienimmät yhdistykset vasta harjoittelevat työnantajarooliaan ja siksi tulevat tarvitsemaan runsaasti

tukea ja ohjausta roolissaan. Keskeisimmät puutteet ilmenevät työlainsäädännön ja työturvalli-

suusasioiden puutteina sekä käytännön soveltamismenettelyinä.

Hankkeen taloutta tarkasteltaessa ja arvioitaessa tulisi tarkastelun ulottua yksittäisestä työllistämis-

tapahtumasta tai asiakasnäkökulmasta myös laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin. SEKTORI-

26

hankkeen toimintaa tuli tarkastella myös kunnan näkökulmasta. Liian usein nähdään hankkeiden

taloudelliset vaikutukset kunnan talouteen miinusmerkkisenä kustannuseränä. Syvällisempi pereh-

tyminen hankkeen rahoitukseen, osoittaa että kunnan rahoittama osuus (Työllistämisen espoolisä

ja kohdennettu projektiavustus) hankkeen kokonaiskustannuksista oli 21 %. Toisin sanottuna, kun-

nan laittaessa hankkeeseen yhden euron, sai se viisi euroa tilalle. Lisäksi tuli huomioida lisäksi

jokaisen työllistetyn henkilön maksama vero palkastaan.

Esimerkki vuoden 2009 talousvaikutuksista kunnan tasolla

Teimme tarkastelun Espoon työllisyystilastojen 5.5.2009 mukaan. Tilaston mukaan Espoossa oli yli

500 päivää työttömänä olleita 3420 henkilöä (ns. kova ydin). Näistä on 1720 henkilöä sellaisia joi-

den osalta kunnalle aiheutuu 50 % maksuvelvollisuus työmarkkinatuesta, joka on 275,50 eu-

roa/kuukausi/henkilö. Lisäksi tämän tilaston mukaan Espoossa oli n. 1000 pitkäaikaistyötöntä, joi-

den osalta maksuvelvollisuus oli kunnalle 100 %. Tämä tarkoitti käytännössä kaikkien elämisestä

ja asumisesta aiheutuvien kustannusten kaatumista kunnan maksettaviksi (asumiskulut, tervey-

denhoito ja huolto, vaatteet, ym.).

27

Laskelmiemme mukaan Espoossa jouduttiin asumisen kalleudesta johtuen kompensoimaan toi-

meentulotuella lähes poikkeuksetta työttömän henkilön asumismenoja. Tämä osaltaan nosti kun-

nalle aiheutuvia kustannuksia kun toisaalta henkilö työllistettynä olisi voinut itse kustantaa asu-

mismenonsa. Hankkeen näkökulmasta voidaan todeta tämän kaltaisten hankkeiden olevan kunnan

kannalta tehokasta, ellei tehokkainta ja kustannusrakenteeltaan edullisinta pitkäaikaistyöttömyyden

hoitoa.

7.7. Suositukset

Suosittelemme;

1.) toteutuneen hankkeen jatkamista uudella hankkeella, jossa pureudutaan laaja-alaisemmin

eri järjestösektoreiden työllistämismahdollisuuksiin.

2.) työllistämistoiminnan laajempaa hyödyntämistä kunnan talouden tasapainottamiseksi.

3.) kannustamaan eri toimijoita ryhtymään työllistämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttami-

seen.

4.) hankkeessa syntyneet työkäytännöt ja kokemuspääoma siirretään uuden hankkeen osaksi.

Lopuksi, haluamme antaa lämpimän kiitoksemme kaikille hankkeeseen osallistuneille. Erityinen

kiitos niille yhdistystoimijoille, jotka sisukkaasti ovat jatkaneet työllistämistoimintaa alkuvaiheen

kompasteluista huolimatta.

Espoossa 3.1.2011

Juha K Humalajoki, projektipäällikkö Tuula Rannema-Yorke, ohjaaja

28

8. Liitteet:

Liitteitä ei ole lisätty nettiversion liitteeksi.