valokaari 1/2013

OULUN SEUDUN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 1/2013

Vakava sairaus ei estänyt Pertti Sankilampea tavoittele-masta unelmaansa.

Oulun Seudun Sähkön jäsenet saavat edullista ja ympäristö- ystävällistä sähköä.

Sähköyhtiöiden kilpailuttaminen on oikeutesi.

Sisulla ja taidolla 29 mitalia

MeidänSähkö on ekologista

Vertaasähkönhintoja

Asiakas-tyytyväisyys ohjaa toimin-taamme

Sivu 2 Sivu 7Sivu 5Sivu 4

Sivu 6

Ulkoillen Varjakassa

www.oulunseudunsahko.fi Valokaari 1/20132

Pyrimme kaikessa toiminnassamme laa-dukkaaseen ja asiantuntevaan palve-luun. Oulun Seudun Sähkössä hyvä asia-

kaspalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas saa yhtiöömme yhteyden helposti ja sujuvasti, häntä kohdellaan ystävällisesti ja hänen yhteydenottonsa käsitellään kohtuulli-sessa ajassa. Kaiken perustana on, että laadu-kasta sähköä ja lämpöä on jatkuvasti käytettä-vissä. Sähkö- ja lämpölaskut ovat virheettömiä ja asiakkailla ajallaan. Myös ympäristöarvot koetaan yhä tärkeämmiksi ja ne ohjaavat Oulun Seudun Sähkön tuotteiden ja palvelujen kehit-tämistä.

Laadukas ja toimiva puhelinpalvelumme on tärkein kanava asiakastyytyväisyyden ylläpitä-miseksi. Keskeistä on, että pystymme vastaa-maan puheluihin nopeasti, olemme osaavia ja palvelemme hyvällä asenteella. Reilun vuoden verran käytössä ollut uusi puhelinjärjestelmäm-me on parantanut asiakkaiden pääsyä halua-maansa palveluun. Puhelujen vastausprosentti on noussut lähes 95 prosenttiin ja 84 prosent-tiin puheluista vastaamme alle 30 sekunnissa. Puhelinpalvelun aukioloaikaa olemme pidentä-neet niin, että asiakkailla on mahdollisuus soit-taa maanantaisin klo 17 saakka.

Ympäristön kuormitusta pyrimme vähentä-mään myymällä uusiutuvalla energialla tuo-tettua sähköä ja lämpöä asiakkaillemme sekä

kehittämällä sähköisiä palveluja. Sähköisistä palveluista hyvänä esimerkkinä on viime vuo-den puolella asiakkaille avattu maksuton verk-kopalvelu Asiakas- extranet. Se mahdollistaa sähkö- ja lämpöasioiden hoitamisen mihin vuo-rokauden aikaan tahansa. Oman sähkön- ja lämmönkulutuksen lisäksi asiakas voi tarkas-tella muun muassa laskuja, ilmoittaa yhteystie-tojen muutokset tai tehdä muuttoilmoituksen. Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt noin 1 600 asiakasta. Asiakas-extranettiin pääsee rekisteröitymään nettisivujemme www.oulun-seudunsahko.fi kautta.

Jo vuoden ajan asiakkaamme ovat saaneet etäluettavien sähkömittareiden myötä kulu-tuksen mukaisen sähkölaskun. Tämä on sel-västi aktivoinut asiakkaita seuraamaan, tar-kistamaan ja tehostamaan sähkönkäyttöään. Asiakkailla on mahdollisuus lainata viikoksi ve-loituksetta Oulun Seudun Sähköltä mittari säh-könkäytön kulutusseurantaan. Etäluettavan sähkömittariin kytkettävä lähetin välittää lan-gattomaan näyttöön reaaliaikaista tietoa kodin sähkönkulutuksesta. Se auttaa ymmärtämään mihin sähköä kuluu ja milloin kulutusta tapah-tuu.

Olemme panostaneet henkilöstön koulutuk-seen myös energiankäytön neuvontaan liitty-vissä asioissa. Lisäksi syksyn aikana lisäämme nettisivuille SähköTohtori-ohjelman, jonka avul-

la kotitaloudet voivat itse tutustua sähkönku-lutuksensa muodostumiseen vaikka ympäri vuorokauden. Kerromme tarkemmin asiasta tulevissa Valokaari-lehdissä.

Seuraamme ja mittaamme jatkuvas-ti toimintaamme palvelun laadun ke-hittämiseksi. Asiakaskyselyillä ja -pa-lautteilla on tässä ollut keskeinen rooli. Tulosten perusteella olemme oikealla tiellä ja pystyneet parantamaan pal-veluamme. Vuonna 2012 tyytyväisyy-den yleisarvosana keskiarvoastei-kolla 1–7 oli 6,41. Kokonaisuudessaan asiointiin oltiin varsin tyytyväisiä. Vain kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti tyy-tymättömyyden aiheita asiakaspalvelussa. Kiitämme asiakkaita vastauksista ja luotta-muksesta Oulun Seudun Sähköä kohtaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti tule-via haasteita.

Oikein hyvää kevättä!

Jussi Ervastiasiakaspalvelupäällikkö

Asiakastyytyväisyys ohjaa toimintaamme

PÄÄKIRJOITUS

Oulun Seudun Sähkö,Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Voimatie 2, 90440 Kempele

puhelin (08) 310 1313, faksi (08) 381 763

[email protected]

Sähköpäivystyspuhelin (08) 310 1401

www.oulunseudunsahko.fi

MeidänLämpöVoimatie 2, 90440 Kempele

puhelin (08) 310 1313, faksi (08) 381 763

[email protected]

Lämpöpäivystys puhelin (08) 310 1402

www.oulunseudunsahko.fi

Päätoimittaja Risto Kantola

Toimituksen osoite Oulun Seudun Sähkö

Voimatie 2, 90440 Kempele

Ulkoasu Pohjolan Mylly

Toteutus Pohjolan Mylly

Valokuvat Pohjolan Mylly ja Studio Timo Heikkala Oy

Paino Erweko

ValokaariOulun Seudun Sähkön asiakaslehti

Tutkitustiedullista

MeidänSähkön jäsenhinta on sekä toimialueellamme että myös valtakunnallisesti edullisimpien joukossa.

Omasta sähköntuotannosta saatavat tuotot mahdollistavat kilpailukykyisen jäsenhinnan.

Edullisuutensa lisäksi MeidänSähkö on täysin uusiutuvilla energiavaroilla eli vedellä ja tuulella tuotettua sähköä.

Valokaari 1/2013 www.oulunseudunsahko.fi 3

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Säh-kö antoi viime vuonna yhteensä 2,3 miljoonaa euroa jäsenalennusta säh-

köenergian ja kaukolämmön hinnoista 14 447 jäsenelleen. Alennus jäsentä kohti oli keski-määrin 159 euroa, mikä on kärkisijoilla osuus-kuntien myöntämien bonusten määrässä Suomessa.

Sähköä Oulun Seudun Sähkö siirsi viime

vuonna toimialueellaan 466 GWh noin 28 200 asiakkaan käyttöön. Muuten tavanomai-seen vuoteen toi poikkeuksen normaalia kyl-mempi joulukuu, jolloin siirto oli kaikkien ai-kojen 3. suurin, 60,5 GWh. Sähköenergiaa myytiin toimialueen asiakkaille 257GWh, jos-sa kasvua 9,5 %. Sekä sähkönsiirto että säh-

köenergia ovat valtakunnallisissa tilastoissa edullisimpien joukossa, jäsenille osassa tuot-teista 1. sijalla.

Rakentaminen toimialueella on huippuvuo-

desta pudonnut lähes puolella. Viime vuonna tehtiin uusia sähköliittymiä 273, kun vuon-na 2004 saavutettiin 500 uuden liittymän ennätys.

Sähköä tuotetaan muun muassa vesi- ja tuulivoimaosuuksilla. Oman tuotannon ta-voitteena on pitkällä tähtäimellä kattaa toi-mialueen sähkönkäyttö. Viime vuoden tuo-tanto oli 304 GWh, jolla päästiin 65 prosentin omavaraisuuteen. Tuotantovuosi oli hyvä etenkin vesivoimaosakkuusyhtiöissä.

Kaukolämpöä myytiin 135 GWh, mikä oli noin 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin 2,3 km. Vuoden lopussa kaukolämpöverkostoa oli kaikkiaan 98 km. Lämpö tuotetaan pääosin kotimaisilla polttoaineilla.

Asiakaspalvelua kehitettiin ottamalla käyt-töön asiakasekstranet ja häiriöinfopalvelu nettiin sekä pidentämällä puhelinpalveluaiko-ja. Myös valmiutta asiakkaiden energiankäy-tön neuvontaan lisättiin.

Oulun Seudun Sähkön toimialue kattaa Kem-

peleen, Oulunsalon, Limingan, Lumijoen, Tyrnä-vän, Muhoksen, Utajärven ja osan Vaalasta.

2,3 miljoonaa euroa jäsenalennusta

70

Kaukolämmön verkkoalueKaukolämpöasiakkaat

0

100

200

300

400

500

600

0

800

2008 2009 2010 2011 2012

Kaukolämmön energialähteet 2012

Ostolämpö 46 %

Energiahake 26 %

Palaturve 16 %

Raskasöljy 9 %

Kevytöljy 3 %

Vuosi lyhyestiLiikevaihto 2012 2011

(1 000 euroa)

Liikevaihto 45 167 42 904

Tilikauden tulos 2 412 5 912

Investoinnit 6 462 12 097

Asiakkaat

Sähkönsiirto 28 447 27 904

Kaukolämpö 845 852

Energiamäärät (GWh)

Sähkönmyynti 257 235

Sähkönsiirto* 450 427

Sähköntuotanto 304 204

Lämpöenergian myynti 135 122

* Asiakkailta laskutettu energiamäärä.

Sähkön kokonaistuotanto (GWh)

2008 2009 2010 2011 2012

300

250

200

150

100

50

0

Vesi 86 %

Tuuli 3 %

Puu 7 %

Turve 2 %

Hiili 2 %

Öljy 0 %

Kierrätyspolttoaineet 1%

Sähköntuotannon energialähteet 2012

2008 2009 2010 2011 2012

250

200

150

100

50

0

Suunnitellut Odottamatomat

Sähkön siirron keskeytykset (min./asiakas)

2008 2009 2010 2011 2012

500

400

300

200

100

0

Siirretty sähköenergia (GWh)

15 000

12 500

10 000

7 500

5 000

2 500

0

Jäsenosuuskuntien jäsenmäärä

2006 2008 2010 2011 2012

Vuonna 2012 jäsenluettelosta on poistettu sopimuksettomat käyttöpaikat.


Usein oma sähköyhtiö osoittautuukin edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Oulun Seu-dun Sähkö on edullisimpien joukossa ja jäsenalennus huomioiden osassa tuot-teista selvästi edullisin valtakunnallisessakin vertailussa. Hintoja voi vertailla

energiamarkkinaviraston internetosoitteessa www.sahkonhinta.fi.

Ole tarkkana kun kilpailutat!Markkinoilla on esiintynyt myyjiä, jotka vertaavat asiakkaan sähkönhintaa esimerkiksi pohjoismaiden sähköpörssin edellisen vuoden keskihintaan, jolloin sähkön tukkuhinta oli alhaalla. Lisäksi hintaa on verrattu toiseen tuotteeseen kuin asiakkaalla on käytös-sä nykyisen myyjän kanssa. Joskus on annettu suorastaan virheellistä tietoa myyjän tuotteen saatavuudesta. Edullisen sähkönhinnan varmistamiseksi kannattaa ottaa ai-kalisä ja tarkistaa oma sähkönhinta ennen päätöksen tekemistä. Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös Oulun Seudun Sähkön asiakaspalveluun, puhelin (08) 310 1313.

40 prosenttia sähkölaskusta kilpailutettavissaSähkölasku koostuu sähköenergian myyntihinnasta, siirtomaksusta sekä veroista, joihin kuuluvat arvonlisävero, sähkövero ja huoltovarmuusmaksu. Sähkölaskun verol-lisesta loppusummasta noin 40 % on sähköenergian osuutta, jonka asiakas voi kilpai-luttaa. Sähkön siirto ei ole kilpailun piirissä, siirto ostetaan aina oman alueen sähkö-verkkoyhtiöltä.

Sähkönmyyjän vaihtamisella ei ole vaikutusta sähkön laatuun, sillä paikallinen ver-konhaltija vastaa siirretyn sähkön laadusta. Sähkön siirtohinta on sama riippumatta mistä sähköenergiansa ostaa.

Vertaa sähkönhintoja

Sähkönhankinta

Sähkö-verot

Arvonlisävero

Sähkön myynti

Kantaverkkosiirto

Jakeluverkkosiirto

34%

6%2%28%

11%

19%

Kotitalouskuluttajan sähkön hinnan muodostuminen

Sähköyhtiöiden kilpailuttaminen ja parhaan vaihtoehdon valitseminen on jokaisen asiakkaan oikeus.

Energiamarkkinavirasto


Vertaa sähkönhintoja

100 %UUSIUTUVAA ENErgIAA!

Ympäristö-ystävällistä MeidänSähköäYmpäristöystävällinen MeidänSähkö tuote-taan täysin uusiutuvilla energiavaroilla eli ve-dellä ja tuulella. Oulun Seudun Sähkö pyrkii turvaamaan asiakkailleen ympäristöystäväl-lisen ja edullisen sähköenergian lisäämällä omaa sähköntuotantoaan.

Voit valita MeidänSähköstä taloudellesi par-haiten sopivan tuotteen. Yleissähkö sopii kotitalouksiin, joissa ei ole sähkölämmitystä. Vuosisähkö puolestaan sopii erinomaisesti sähkölämmittäjille. Molemmissa on valitta-vissa toistaiseksi voimassa oleva tai kahden vuoden määräaikainen sopimus.

Toistaiseksi voimassa olevalla sopimuk-sella tuotteen hinnanmuutokset seuraavat markkinahintojen hinnanmuutoksia viiveel-lä. Asiakkaan sähköenergian hinnat pyritään

pitämään vakaina ja hinnanmuutokset mal-tillisina. Sopimus sopii asiakkaille, jotka eivät halua seurata aktiivisesti sähkömarkkinoi-den muutoksia. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa kahden viikon irti-sanomisajalla.

Yleis- ja vuosisähkön määräaikaisessa sopimuksessa sähköenergian hinta pysyy samana kahden vuoden ajan. Sopimus käy asiakkaille, jotka seuraavat sähkömarkkinoi-den muutoksia ja haluavat kiinnittää säh-

köenergiansa hinnan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Asiakas pystyy suunnittelemaan kodin talouden ilman suurempia yllätyksiä sähkölaskunsa suuruudessa. Määräaikais-ta kahden vuoden sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden.

Aktiivisesti sähkömarkkinoita seuraa-ville suositellaan Spot-sähköä. Spot-säh-kösopimuksella kotitalous antaa tukku-markkinoiden kilpailuttaa sähkönsä hinnan. Tukkumarkkinoilla sähkön hinta vaihtelee

päivittäin, mutta asiakkaan sähkölaskun energian hinta muuttuu kuukausittain. Spot-sopimus on sidottu pohjoismaisen sähkö-pörssin Nord Poolin pörssihintaan.

Hinnan laskut ja nousut näkyvät nopeasti sähkölaskussa. Spot-sopimus on voimassa toistaiseksi ja sen voi irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla.

Monipuoliset MeidänSähkö-tuotteet

Oulun Seudun Sähkön toimialueen ke-hitystä havainnollistaa muun muassa jakelun megawattituntien ja verkosto-

kilometrien huikeasti kasvaneet määrät. – 1970-luvun alkupuolella oli koko sähkön-

jakelu maksimiteholla noin 5,5 megawattia. Nykyään määrä on lähellä 120 megawattia, käyttöinsinööri Pekka Tasanto vertailee.

Keskijänniteverkkoa on Oulun Seudun Säh-kön toimialueella nykyisin noin 1 400 kilo-metrin verran. 70-luvulla kilometrejä oli vasta 300.

Sen sijaan kotitalouksiin johdettava pien-jänniteverkko on kasvanut vuosikymmenten aikana 1 000 kilometristä vain noin 2 000 ki-lometriin.

– Maltillinen kasvu kertoo siitä, että alue oli pääsääntöisesti sähköistetty jo 70-luvun alussa.

Moninkertainen lisäys on tullut keskijän-niteverkkoon sähkönkäytön määrällisen li-sääntymisen takia sekä myös sähkön laadun ylläpitämisen varmistamiseksi. Tietysti muu-toksia on paljon tapahtunut myös verkoston

teknistymisen ja automatisoinnin myötä. Ver-kon osien kauko-ohjattavuus on nykyisin tär-keä osa laadukasta sähkönjakelua.

Juuri eläkkeelle siirtynyt Pekka Tasanto on nähnyt lukujen mukaiset muutokset käytän-nössä. Hän tuli yhtiön palvelukseen marras-kuussa vuonna 1971.

Omalla tuotannolla suuri merkitys70-luvun taitteessa Oulun Seudun Sähköllä ei ollut vielä yhtään omaa sähköasemaa. Ta-santo oli mukana rakentamassa vuonna 1972 ensimmäistä sähköasemaa Liminkaan. Ny-kyisin sähköasemia on kaksitoista.

Tasanto tuo mielellään esille myös sähkön-siirron lukemat. 70-luvun 22 gigawattitun-nista on siirrytty 2010-luvun lähes 500 gi-gawattituntiin, josta huomattava osa syntyy omasta sähköntuotannosta.

– Omalla sähköntuotannolla on valtavan suuri merkitys. Voisipa sanoa, että vasta oman tuotannon myötä Oulun Seudun Säh-köstä on tullut oikea sähköyhtiö, hän pohtii.

Haasteita viranomais-valvonnasta Kokenut käyttöinsinööri arvioi, että nykyään suuren haasteen sähköverkkoyhtiöille aset-taa viranomaisvalvonta. Se määrittää yhtiön suurimman sallitun taloudellisen tuoton las-kentamallilla, jota käytetään Suomen kaikissa sähköyhtiöissä niiden toimintaa arvioitaessa.

– Valvontamallin päätarkoituksena on ohja-ta sähköyhtiöitä toimittamaan asiakkailleen hyvälaatuista sähköä kohtuuhintaan. Sallitun tuoton muodostumiseen vaikuttaa kaikki, mi-tä yhtiössä tehdään. Jotta kunnossapidon ja rakentamisen parissa työskentelevät henki-löt voivat ohjata toimintaansa oikeaan suun-taan, heidän täytyy tietää, kuinka tämä las-kentamalli toimii. Jos sähköyhtiön toiminta on niin huonoa, ettei sille sallita tuottoa, yhtiö ei voi silloin investoida ja kehittää toimintaansa, Tasanto kertoo.

Sähkön laatu ja häiriöitten määrä verkos-sa näkyy suoraan asiakkaalle. Laatukysy-myksen määrittelee EU:ssa noudatettava standardi, ja muun muassa jakeluhäiriöiden

määrä voi vaikuttaa suoraan huonontavasti yhtiön sallitun tuoton muodostumiseen.

– Sähköverkoston kunnon pitää olla riittä-vän hyvä, jotta se saa tuottaa rahaa yhtiön kassaan. Tämä asia on hoidettu hyvin yhtiös-sämme, Tasanto kertoo.

– Niin ikään sähkön siirtohinta ja toiminnan tehokkuusluku ovat aivan valtakunnan kärki-kastissa, hän jatkaa.

Sitoutunut ja osaava henkilökuntaKäyttöinsinööri jäi eläkkeelle luottavaisin mie-lin, sillä hän tietää töiden sujuvan jatkossa-kin totuttuun malliin, sitoutuneen ja osaavan henkilökunnan ansiosta.

Työlleen vahvasti vuosikymmenten ajan omistautunut Pekka Tasanto on iloinen siitä, että eläkkeellä ollessaan hän pystyy anta-maan enemmän aikaa harrastuksille.

Eläkepäiviin sisältyy matkustelua, erähar-rastusta, puutarha- ja pihatöitä sekä maalla asuvan jokapäiväisiä askareita.

Moninkertaisesti verkkokilometrejä ja megawatteja

Käyttöinsinööri Pekka Tasannon yli 40 vuoden työrupeama Oulun Seudun Sähkössä on päättymässä.


Noin 15 kilometrin päässä Oulun kes-kustasta sijaitseva Varjakka on ai-nutlaatuinen paikka tutustua kar-

tanoelämään ja entisajan sahamiljööseen. Luonnonkaunis alue koostuu Varjakan ja Pyy-dyskarin saariparista, Akion saaresta ja Varja-kan mantereesta.

Tilauskäytössä oleva Varjakan Kartano tar-joaa hienot puitteet tilaisuuteen kuin tilaisuu-teen. Meren rannalla sijaitsevan kartanon päärakennuksena toimii Kapteeniin talo, jon-ka sisältä löytyy pohjalaisen talonpoikaiskar-tanon idylli. Viereinen Paviljonki on suosittu juhlatila erityisesti kesäaikaan.

– Varjakan Kartanossa vietetään niin hää-juhlia, pikkujouluja kuin yritysten kesäpäiviä ja kokouksiakin. Tilaisuuden herkullinen ruo-katarjoilu järjestyy AaltoCateringin kautta, kertoo noin vuosi sitten Varjakan Kartanon isännäksi siirtynyt Rauno Aalto.

Varjakan alueen historiallisessa miljöössä

sijaitsee yksi maamme parhaiten säilyneis-tä saarisahayhteiskunnista. 1900-luvun en-simmäisinä vuosikymmeninä toimineesta sahasta on jäljellä kulttuurihistoriallisestikin arvokkaita jälkiä, muun muassa vanha palo-

asema ja joukko muita rakennuksia. Varjakan saaren saha oli aikanaan tuotantokapasitee-tiltaan yksi Pohjoismaiden suurimmista sa-hoista.

– Sulan veden aikaan Varjakan saaren puo-lella sijaitsevaan sahamiljööseen on mah-dollista päästä tutustumaan järjestetyllä

opastuskierroksella. Nykyisin on vaikea edes käsittää kuinka isoa ja merkittävää sahatoi-minta on täällä aikanaan ollut, Aalto toteaa.

Uuden elämyspalvelukes-kuksen syntysijoilla

Varjakan alueella on hyvät mahdollisuu-det ulkoiluun. Talvella hiihdetään, moottori-kelkkaillaan ja lumikenkäillään, kesällä kier-retään vaellusreittejä ja kalastellaan.

– Käynnissä olevan Varjakka 2020 -hank-keen myötä retkireittejä on parannettu ja maastoon on rakennettu muun muassa 2 uutta laavua, Aalto kertoo.

Alueelle on suunnitteilla tuleviksi vuosiksi mittavia uudistuksia, kuten lomamökkejä se-kä satamatoiminnan laajentamista. Vuonna 2008 alkaneen ja vaiheittain vuoteen 2035 kestävän Varjakka 2020 -hankkeen visiona on kehittää Varjakasta historiaan, kulttuuriin, luontoon sekä mereen perustuva elämyspal-velukeskus.

Varjakan Kartanon historiallinen miljöö

Varjakan alueellaon hyvät mahdolli-suudet ulkoiluun.


15. joulukuuta vuonna 1966 muutti Pertti San-kilammen elämän. Armeija-aikana havaittu luusyöpä vaati vasemman jalan amputoinnin.

Ruumiinosan menettäminen ei estänyt Sankilampea tavoittelemasta edelleen unel-miaan, jotka kohdistuivat jo lapsuudessa al-kaneeseen kilpahiihtoharrastukseen.

21-vuotias, reisiamputoinnin juuri kokenut Sankilampi halusi edelleen hiihtää kilpaa ar-vokisoissa.

– Amputoinnin jälkeen samassa kuussa, jouluaattona, olin jo kyynärsauvoilla liikkeellä. Suksille nousin proteesin avulla maaliskuun loppupuolella, Pertti muistelee.

Haaveiden toteuttamisessa auttoi tieto, että vuonna 1964 oli perustettu Suomen In-validien Urheiluliitto. Pertti Sankilampi ryhtyi valmistautumaan toipumisen myötä vuoden 1976 paralympialaisiin, sillä olihan hiihtoliiton valmennusryhmään kuuluneella nuorukai-sella ollut haaveissa Grenoblen vuoden 1968 olympialaiset.

Ensimmäisistä paralympialaisista saaliiksi tuli kolme kultaa, ja vuonna 1980 sama tahti jatkui.

– Voitin paralympialaisissa yhteensä 7 kul-tamitalia ja maailmanmestaruuskisoissa 7

kultamitalia. Jatkoin urheilu-uraani vuoteen 1990 saakka ja ehdin saavuttaa sinä aikana 29 arvokisamitalia.

Kaikki mitalit tulivat ainutlaatuisella hiihto-tekniikalla. Reisiamputaatio rajoittaa alaraa-jojen liikeratoja, joten Pertti kulkee eteenpäin tasatyöntöhiihtoa. Ja kaiken lisäksi ilman pi-tovoiteita.

Vuosittain tuhansia kilometrejäSankilampi liikkuu edelleen säännöllisesti,

ja nyt eläkkeellä hänellä on aikaa lähteä ladul-le päiväaikaankin. Vuosittain hiihtokilometre-jä kertyy reilusti yli 2 000.

– Parikymppisenä elämänlanka oli ohut. Siitä selvittyäni olen ollut hyvin terve, mistä olen todella kiitollinen. Tärkeä syy terveyteen on ollut säännöllinen liikunta.

Sankilammen kotikunnassa Kempeleessä järjestetään vuosittain hänen kunniakseen nimetty hiihtotapahtuma. Pertin Hiihdossa urakoidaan noin 35 kilometrin lenkki. Perheet ja reppuretkeläiset valitsevat sopivan mat-kan 5–20 kilometrin sarjoista.

Into luottamustehtäviin Oulun Seudun Sähkön toiminnassa Sanki-

lampi on ollut 80-luvulta lähtien. Alun perin

hän tuli mukaan Kempeleen kunnan edusta-jana hallintoneuvostoon ja oli siinä mukana vuoteen 2010 saakka. Silloin hänet valittiin Oulun Seudun Sähkön hallitukseen.

Kun Kempeleeseen perustettiin oma säh-köosuuskunta, Sankilampi hoiti sen puheen-johtajuutta toistakymmentä vuotta. Viime vuoden lopulla hän siirtyi tehtävästä pois ikä-pykälän tullessa täyteen.

Luottamustehtäviin kuuluu myös 14 vuot-ta Kempeleen kunnanhallituksen puheenjoh-tajana. Parhaillaan käynnissä on kymmenes valtuustokausi. Työuransa Sankilampi teki järjestötyön parissa. Hän työskenteli Oulun invalidiyhdistyksen toiminnanjohtajana lähes 30 vuotta ja siirtyi eläkkeelle johtajan työstä Oulun Rehapoliksesta 67-vuotissyntymäpäi-vänään viime vuoden heinäkuussa.

– Minulla on ollut into ja halu hoitaa yhteisiä asioita. Olen ollut luottamustehtävissä niin kunnallisella, maakunnallisella kuin valtakun-nallisella tasolla. En ole niihin pyrkinyt vaan tunnen saaneeni ne hoidettavaksi kuntarajat ylittävällä luottamuksella.

Sisulla ja taidolla 29 arvokisamitalia

Pertti Sankilampi ynnäilee hiihtäneensä kilometrien perusteella kaksi ja puoli kertaa maailman ympäri. Melkoinen saavutus mieheltä, joka parikymppisenä menetti amputoinnin myötä vasemman jalkansa.


Rakentajan suurimpia päätöksiä on millaisen talon rakentaa ja miten sen lämmittää. Vaihtoehtoja ovat öljyläm-

mitys, suora sähkö, puulämmitys, kaukoläm-pö ja pelletit, lämpöpumppu tai joku näiden yhdistelmistä.

– Etenkin öljylämmitys on viime vuosina kärsinyt maailmanmarkkinahinnan heilahte-luista. Öljyn hinta kun on ollut nouseva, ker-too kaukolämmön asiantuntija Antti Kohopää Energiateollisuudesta.

Nouseva trendi varsinkin uudisrakenta-misessa on lämmöntuotanto maalämmöl-lä. Sinä maaperän massaan varastoitunut geoterminen lämpöenergia siirretään lämpö-pumpun avulla rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen.

– Rakentajan ja remontoijan kannattaa tark-kaan laskea kaikki kustannukset, joita läm-mitysmuotoihin liittyy, Kohopää muistuttaa. – Alkuinvestoinnin lisäksi pitää laskea hinta in-

vestoinnin korolle, laitteiston huollolle ja päivi-tykselle, väli-investoinneille ja varalämmitysjär-jestelmälle.

– Loppupelissä vastuu on aina asiakkaalla it-sellään. Kannattaa tilata useampia laskelmia järjestelmien toimittajilta, sillä laskelmien välillä saattaa olla huimia eroja, Kohopää toteaa.

Huoleton vaihtoehtoNoin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kau-

kolämpötaloissa. Kaukolämmön ylivertainen energiatehokkuus perustuu siihen, että siinä hyödynnetään sähköntuotannon yhteydes-sä syntyvää jätelämpöä, joka muuten menisi hukkaan.

– Kaukolämmön ympäristöystävällisyys pohjautuu tehokkuuteen. Sähkön ja läm-mön yhteistehokkuus on keskimäärin 83% – 84%:n luokkaa, kun pelkässä erillisessä sähköntuotannossa saavutetaan vain 40% – 60%:n hyötysuhde, Antti Kohopää vertaa.

– Pääasia kaukolämmössä kuluttajalle on kuitenkin huolettomuus ja toimintavarmuus. Kun asiakas valitsee kaukolämmön, hän ul-koistaa energiayhtiön ammattilaisille edulli-sen energian hankinnan.

Oulun Seudun Sähkön asiakkaan ei tarvitse päätään vaivata huolto- ja tarkastuspalveluil-la, sillä myös ne voi ulkoistaa. Kaukolämpö-

laitteen vuosihuollon hinta on samaa luokkaa tai halvempi kuin esimerkiksi öljylämmitys-laitteistolle.

Puhtaamman ilman puolestaMoni asia on muuttunut sitten kaukoläm-

mön käyttöönoton 1950-luvulla. Polttotek-nologia ja laitteet kehittyvät jatkuvasti, josta seuraa etenkin ympäristöystävällisiä muu-toksia. Esimerkiksi ilman pienhiukkaspääs-töt ovat tätä nykyä aivan toista luokkaa kuin vaikkapa 1970-luvulla. Tänä päivänä poltto on keskitetty ja savukaasut suodatetaan tar-kasti.

– Kaukolämpölaitoksesta ulos tulevat sa-vukaasut ovat erittäin puhtaita. Suurimmat päästöt syntyvät liikenteestä ja puun pien-poltosta, Antti Kohopää kertoo.

Oulun Seudun Sähkön MeidänLäm-pö tarjoaa kaukolämpötoimintaa se-kä kiinteistöjen lämmitysjärjestelmi-

en tarkastamista ja huoltoa. Koska laskutus perustuu etäluentaan, asiakas saa joka kuu-kausi todellisiin mittarilukemiin perustuvan laskun. Asiakas voi myös tarkkailla omaa sähkönkulutustaan extranetistä lähes reaa-liaikaisesti.

Kaukolämpöön voi liittyä koska vain

Kaukolämpöön voi liittyä sekä uutta kiin-teistöä rakentaessa että vanhaa peruskorja-tessa. Jos suunnittelee omakotitalon raken-

tamista, kannattaa heti aluksi pyytää Oulun Seudun Sähköltä lisätietoja kaukolämmöstä. Liittyminen kaukolämpöverkkoon onnistuu, kun kiinteistö sijaitsee Oulun Seudun Sähkön kaukolämpöverkoston läheisyydessä.

– Etenkin Kempeleessä kaavoitetaan uusia kaukolämpöverkkoon kuuluvia asuinalueita. Saneerauksen yhteydessä vaihdetaan kau-kolämpöön useimmiten öljystä, kertoo myyn-tipäällikkö Janne Järvinen.

MeidänLämpö on paikallistaKaukolämmön polttoaineena käytetään

yleisesti maakaasua, kivihiiltä, turvetta, öljyä, puuta ja metsähakkuiden jätteitä, biokaasua

sekä teollisuustuotannon hukkalämpöä. Ou-lun Seudun Sähkö haluaa hyödyntää etenkin toiminta-alueensa omia polttoaineita, haket-ta ja turvetta. Paikallisten toimittajien kanssa onkin solmittu pitkäaikaiset sopimukset.

Pääosa Oulun Seudun Sähkön toimitta-masta lämpöenergiasta tuotetaan lähiseu-dulla sijaitsevissa omissa lämpökeskuksissa. Ne sijaitsevat Kempeleessä, Limingassa, Lu-mijoella, Muhoksella, Tyrnävällä ja Iissä.

.

Kiinnostuitko? Oulun Seudun

Sähkö tekee laskelman kiinteis-

tön liittämisestä kaukolämpöön.

Laskelmasta selviää alusta-

vat liittymismaksut ja vuotuiset

energiakustannukset.

Lisätietoa oulunseudunsahko.fi/MeidanLampo

Lähiseudulta MeidänLämpöä koteihin

Asiantuntijan vinkit lämmityksen valintaan Kun taloyhtiössä tai omakotitalossa pitää tehdä läm-pöjärjestelmän remontti, vaihtoehtojen pohtimiseen kannattaa uhrata hetki jos toinenkin. Eroja löytyy lähin-nä vaivattomuudesta ja ympäristöystävällisyydestä


Vuokrasopimus urheiluseurojen yhtei-sestä palloiluhallista kirjoitettiin Kem-peleen kunnan kanssa alkukesästä

2012, ja lokakuussa Kiri ja Ajax aloittivat re-montin talkootöinä.

– Toiminnallinen näkemys oli meillä selkeä-nä mielessä, mutta yksityiskohtien hiontaan oli käytettävä paljon aikaa, muistelee Ajaxin silloinen puheenjohtaja Matti Kangas.

Lisää tehoa energiaanUseita kiinteistöjä teollisuusalueella pal-

vellut energiatehoton lämpökeskus purettiin. Palloiluhallin saneeraussuunnitelmaan oli si-sällytettävä kokonaisenergiaratkaisu. Vanha lämpökeskus käytti raskasta polttoöljyä, jo-ten öljy oli yksi lämmitysvaihtoehto.

– Suurin riski koko projektissa oli, ettei ku-kaan osannut määrittää, paljonko tämän kokoinen halli vie energiaa. Vanhasta läm-pökeskuksesta kun ei saanut kiinteistökoh-taisia kulutuslukuja. Asiantuntijoidenkin arvi-ot palloiluhallin energian tarpeesta vaihtelivat niin laajalla skaalalla, että euroina mitattuna pu-

huttiin kymmenien tuhansien vaihteluvälistä.– Vertailimme öljylämmitys- ja pellettikontteja

sekä ilmapuhallinlämmitystä, mutta päädyim-me nopeasti kaukolämpöön, Matti Kangas ker-too.

– Emme tehneet avointa tarjouskilpailua, vaan vertasimme eri vaihtoehtoehtojen liitty-mis- ja perusmaksut ja jyvitimme kustannukset hallin vuokra-ajalle, täsmentää perustetun hal-

liyhtiön puheenjohtaja Jouni Kauppinen.– Valitsimme sitten mahdollisimman var-

man ja taloudellisen vaihtoehdon, kaukoläm-mön, Kauppinen sanoo.

Helppoa lämpöä Muutakaan sähkön kilpailutusta ei tehty. – Kilpailuttamalla käyttösähkön olisimme

saaneet ehkä prosentin säästön, jos sitä-

kään. Urheiluseuralle on paljon tärkeämpää se, että toimitaan paikallisen yrityksen kans-sa. Se luo kumppanuutta, ja koemme paikalli-sen yhteistyön tärkeäksi, Matti Kangas sum-maa.

Vaikka teollisuusrakennusta ei uudelleen eristetty remontissa, ja talvi on ollut kylmä, on kaukolämmöstä tullut vain positiivisia yl-lätyksiä.

– Pallohallissa oli toimiva lämmönjako, jo-ten yhdistimme vain kaukolämmön patteri-verkostoon. Kaikki sujui vaivattomasti, Kan-gas kiittelee.

– Halli on vienyt vähemmän energiaa kuin luulimmekaan, Kauppinen toteaa.

– Aluksi tosin jouduimme hieman etsimään optimaalista kiertoveden lämpötilaa, mutta nyt hallin sisälämpötila on saatu pidettyä 14 – 15 asteen tienoilla. Se on varsin riittävä pal-loiluun, sillä täällä tulee hiki pintaan, Kangas lupaa.

Kempeleen palloilu-hallissa hiki lentää

Ajax-Sarkkirannan ja Kempeleen Kirin yhteisen palloiluhallin remontissa suu-rin päätös oli lämmitysmuodon valinta. Oulun Seudun Sähkön kaukolämmön puolesta puhui moni seikka, myös tunne.

Kempeleen Kiri D-pojat harjoittelemassa. Lyö-

mässä Rami Ruokojärvi, syöttämässä Miika Ant-

tila. Valmentajat taustalla Vili Myllykangas (vas) ja

Riku Karppinen.

Oulun Seudun Sähkön kummihiihtäjä Heikki Korpela odottaa innolla kevättalven kisoja.

Tammikuun yleisissä SM-kisoissa hän si-joittui kahdenneksitoista 10 kilometrin perin-teisellä. Kisojen jälkeen harjoitukset sujuivat mallikkaasti, ja kunto oli nousussa niin harjoi-tustuntemusten kuin testien perusteella.

Kisakauden katkaisi harmittavasti sairas-tuminen, jonka jälkeen Kempeleen Kiriä edus-tava Korpela on joutunut kasaamaan parasta virettä uudelleen.

– Pitkien matkojen SM-osakilpailuissa Uk-kohallassa sijoituin toiseksi, joten hyvään suuntaan ollaan taas menossa, hän iloitsi juuri ennen 23-vuotiaiden SM-kisoja.

Nuorten valtakunnallisessa taistossa maa-liskuussa hän hiihti sijalle kuusi.

Tänä talvena Heikin tähtäimessä on vielä etenkin yleiset SM-kisat Kontiolahdella, jossa hän osallistuu vapaan 50 kilometrin kisaan ja parisprinttiin. Toinen tärkeä iso kisa on Suo-men Cupin osakilpailu Rukalla.

Rovaniemellä opiskeleva Heikki Korpe-la harjoittelee Ounasvaaran maastoissa ja osallistuu Rovaniemen Urheiluakatemian yh-teistreeneihin, joissa hiihto-oppia jakaa muun muassa maajoukkuehiihtäjä Sami Jauhojärvi. Heikki on tuttu näky myös Kempeleen Köyk-kyrin maastoissa, joissa hän harjoittelee säännöllisesti.

Kummihiihtäjä urakoi SM-laduilla


Edulliset siirtohinnatOulun Seudun Sähkön toimialueel-la asuvat saavat sähkönsä edullisel-la siirtohinnalla. Hinnat ovat selvästi edullisempia verrattuna esimerkiksi lähiseudun muiden sähköyhtiöiden siirtohintoihin.

Myös valtakunnallisesti Oulun Seudun Sähkö yltää halvimpien siirtohintojen tarjoajien joukkoon. Edullisuus perustuu Oulun Seudun Sähkön omistajaraken-teeseen. Osuuskunnan jäsenten lisäksi muutkin toimialueella sähköä käyttävät saavat hyödyn keskusosuuskuntamal-lin luomasta edullisesta siirtohinnasta.

Pitkäjänteistä verkko-omaisuuden ylläpitoa

Viime vuosikymmeninä Oulun Seudun Sähkön toimialueella on rakennettu uutta verkkoa pääasiassa kasvukes-

kuksiin. Vanhemmista verkostoista iso osa otettiin käyttöön 60- ja 70-luvuilla.

– Noin 40 vuotta vanhat osuudet alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Vanhaa verk-koa on uudistettava, että käyttövarmuus säilyy. Saneeratussa verkossa esiintyy vä-hemmän vikoja ja se aiheuttaa harvemmin yllättäviä käyttökatkoksia asiakkaille, kertoo Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n toi-mitusjohtaja Timo Patana.

Sähkön toimitusvarmuuden ja laadun pa-rantamisen lisäksi verkoston saneeraaminen ylläpitää verkoston omaisuusarvoa. Viran-omaismääräykset määrittävät, mitä siirto-maksuja verkkoyhtiö voi veloittaa.

Määritys perustuu monimutkaiseen yh-tälöön, jossa yhtenä tekijänä on verkon ikä. Oikein kohdistetut korvausinvestoinnit ovat tärkeä osa arvokkaan omaisuuden huolehti-misessa.

– Jos verkkoa ei pidetä kunnossa, on vaa-ra, että omaisuuden arvo laskee liikaa, jolloin määräysten mukaan siirtohinnalla ei pystyisi enää rahoittamaan kunnostamista, ja verkko heikkenisi entisestään, Patana selventää.

Suunnitelmat hyvissä ajoinOulun Seudun Sähköllä on tarkat tiedot jo-

kaisesta sähkölinjametristä, mikä helpottaa uudistussuunnitelmien tekoa. Jo nyt tiede-tään, mitä verkoston osia uudistetaan seu-raavien vuosien aikana.

Työt toteutetaan maastossa muutaman voimalinjakilometrin urakoina.

– Vuosittain saneerattava määrä vaihtelee 20–30 kilometriä. Yleensä metallisia johtoja ei vaihdeta vaan puiset pylväs- ja tukirakenteet. Jos alueella on energiankäyttö lisääntynyt ja johdon siirtokyky ei ole riittävä, niin myös se on mahdollista vaihtaa paksumpaan uudis-tuksen yhteydessä, Patana kertoo.

Kunnostustyön ohessa tehdään tarvitta-

essa myös muita käyttövarmuutta varmis-

tavia toimenpiteitä kuten rengassyöttöjen asennuksia ja verkkoautomaation lisäämis-tä. Näillä varmistetaan vaihtoehtoinen reitti syöttää sähköä esimerkiksi vikatapauksissa automaation erottaessa vikaantuneen alu-een pois verkosta.

Vain lyhyitä katkojaVerkostosaneeraus aiheuttaa vain harvoin

käyttökatkoksia Oulun Seudun Sähkön asiak-kaille. Esimerkiksi meneillään olevassa lähes sadan pylvään vaihtourakassa tarvitaan vain kolme rajattua sähkönjakelun keskeytystä, joista kukin koskettaa vain hyvin pientä asia-kasmäärää.

– Urakoinneista tässä kohteessa vastaa Eltel Networks, joka on edelläkävijä toteutta-maan pylväsvaihtoja jännitetyönä. Urakoitsi-ja käyttää menetelmiä, joilla johtoon liittyvät osat voidaan vaihtaa turvallisesti ilman että sähkönjakelua tarvitsee keskeyttää. Tämä on iso asia asiakkaillemme, kun ei tarvitse ryt-mittää päivittäisiä toimiaan verkonrakennuk-sen saneerausaikataulujen mukaan.

Oulun Seudun Sähkön verkko-omaisuus koostuu yli 3 000 kilometristä sähköverkkoa, joka on arvoltaan kymmeniä miljoonia euroja.

Sähkönjakelun keskeytyessä tietoa tilanteesta saa helposti mobiililaitteiden avulla. Uudistunut järjestelmä skaalaa Oulun Seudun Sähkön internetsivuston päätelaitteen ruudulle so-pivaksi. Näin esimerkiksi älypuhelimella oulunseudunsahko.fi -osoitteeseen menevälle vikapalvelun banneri nousee etusi-vulla ensimmäisten joukkoon helposti klikattavaksi.

Oulun Seudun Sähkön vikapalvelun kartta kertoo reaaliajas-sa aktiiviset, tulevat ja menneet sähkönjakelun keskeytykset toimialueella. Oman käyttöpaikan tilanteen voi tarkistaa esi-merkiksi kirjoittamalla osoitteen hakukenttään ja katsomalla latautuvasta kartasta, onko kohde lähellä sähkötöntä muun-tamoa.

Suunniteltujen keskeytysten osalta palvelu kertoo kes-keytyksen alku- ja loppuajan. Vikatilanteessa palvelu ilmoit-taa vian alkamisajan sekä arvioidun korjausajan. Palveluun päivittyvät automaattisesti kaikki keskijänniteverkon kes-keytykset.

-Tee sähkösopimus uuteen

osoitteeseen hyvissä ajoin

- Omistaja tai isännöitsijä huoleh-

tii sopimuksesta, jos sähkö sisältyy

vuokraan tai yhtiövastikkeeseen

- Muista ilmoittaa sähköyhtöösi

myös poismuutosta

- Sähkösopimuksen irtisano-

misaika on 2 viikkoa

Sähkönjakelun keskeytystie-dot kätevästi mobiililaitteella

Muistilista muuttajalle


LämmitysHanki lämpömittarit kaikkiin huoneisiin ja säädä lämpötila. Energiata-loudellisesti ihanteellinen huonelämpötila on 20–22°C:ssa, jos talossa on lämmön talteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihto. Makuu-huoneeseen riittää 18 °C. Toimivat ja oikein säädetyt termostaattivent-tiilit pitävät huonelämpötilat tasaisina. Lämpötila ja ilmanvaihto kan-natta säätää pienemmälle lomien ajaksi.

Tuuletuksessa suosi ristivetoa. Ilma vaihtuu tehokkaasti ja lämpöä menee mahdollisimman vähän harakoille. Ennen uuden lämmityskau-den alkua kannattaa varmistaa, että ovet ja ikkunat ovat tiiviit.

Kodin kylmälaitteet ja viihde-elektroniikkaSopiva lämpötila jääkaapissa on +5 astetta ja pakastimessa -18 astet-ta. Liika kylmyys lisää tarpeettomasti energiankulutusta eikä pakas-tustehoa kannata pitää päällä pitkää aikaa.

Sulata pakastin säännöllisesti 1 - 2 kertaa vuodessa tai silloin kun huurrekerros on 1 cm:n paksuinen. Sulattaminen on kätevintä talvipak-kasilla, jolloin pakasteet voi nostaa ulos sulatuksen ajaksi.

Sijoita kylmälaite niin, ettei sen vieressä ole lämpöä tuottavaa laitet-ta eikä se ole auringonpaahteessa. Käyttöohjeen mukainen ilmankier-totila täytyy jättää laitteen ympärille. Jos ilmankiertoritilät peitetään, kylmälaitteen sähkönkulutus kasvaa 160 %.

Viihde-elektroniikkalaitteista kannattaa katkaista virta, kun niitä ei käytetä. Valmiustilassa oleva laite voi kuluttaa jopa saman verran energiaa kuin laitteen jatkuva käyttö.

PeseytyminenÄlä tuhlaa lämmintä vettä. Hana kannattaa sulkea esimerkiksi, kun hie-rot sampoon hiuksiisi. Vuotavat vesihanat on hyvä korjauttaa tai vaih-taa tilalle uudet taloudelliset vesihanat.

Saunan suositeltava lämpötila on 70 - 80 astetta. Seuraa, kauanko kiukaan kuumeneminen kestää ja lämmitä sitä vain tarvittava aika.

Kodin energiankäytöstä suurin osa muo-dostuu lämmityksestä, laitteista ja lämpi-mästä vedestä. Näillä vinkeillä voit pienen-tää sähkölaskua merkittävästi.

Kodin energian-säästövinkit

Oulun Seudun Sähkön asiakaspalvelupäällikkö Jussi Ervastilla on vahva kokemus sähkön-käyttöön liittyvissä asioissa. Hän on työs-

kennellyt sähköalalla jo pitkään, josta viimeiset neljä vuotta Oulun Seudun Sähkössä. Ervasti vetää seitse-män hengen asiakasneuvojatiimiä. Tiimi pyrkii palve-lemaan Oulun Seudun Sähkön asiakkaita myös säh-köisten kanavien kautta, mutta puhelinpalvelu on yhä ehdottomasti suosituin yhteydenottotapa. 77 pro-senttia asiakasyhteydenotoista tapahtuu puhelimit-se. Hieman alle joka kymmenes tulee paikan päälle.

– Kaikki yhteydenottotavat ovat hyviä, pääasia, et-tä yhteyttä otetaan kun energia-asiat mietityttää, Er-vasti toteaa.

Vuoden 2012 syksyllä koko Oulun Seudun Sähkön henkilöstö kouluttautui kotitalouden energiankäytön neuvontaan. – Pidämme ammattitaitoa yllä jatkuvalla koulutuksella, Ervasti kertoo.

Energiankäyttö vaihtelee kodeissa Asiakasneuvoja Virpi Tenhunen osallistui juuri ener-

gianeuvonnan koulutukseen, jossa käytiin läpi muun muassa kodin eri lämmitysmuodot, uudet rakennus-määräykset ja energiatodistukset.

– Käymme koulutuksissa kukin vuorollamme ja jaamme tiedon toisillemme. Lisäksi alan koulutus-seminaareissa verkostuu kollegoiden ja kouluttajien kanssa. Jos en sitten tiedä jotain, voin kysyä muilta, Tenhunen kertoo.

Virpi Tenhusen mukaan tyypillisessä neuvontati-lanteessa asiakas ihmettelee kotinsa suurentunut-ta sähkölaskua. Koulutuksen avulla asiakasneuvojat osaavat sijoittaa asiakkaan energiankäytön tyypilli-seen kulutusluokkaan. – Kotitaloudet voivat näyttää samanlaisilta, mutta heidän kulutustottumuksensa ovat kuitenkin täysin erilaiset, Tenhunen sanoo. Usein asiakas ei ole huomannut hankkineensa lisää laittei-ta, sillä hankinnat tapahtuvat pikku hiljaa, ajan kulu-essa, ja kaikki laitteet kuitenkin lisäävät kodin energi-

ankulutusta. Energiakulutus voi vastaavasti myös pienentyä. Esimerkiksi uudet televisiot vievät vä-hemmän energiaa kuin vanhat, koska valmiusti-lakulutus on alle yhden watin, ja niissä on sisään-rakennettu digiviritin.

Asiakas voi seurata omaa sähkönkulutustaan

Oulun Seudun Sähkön asiakkaat voivat myös itse seurata omaa sähkönkulutustaan. Etäluettavien mit-tareiden myötä Asiakas-extranetistä voi nähdä lähes reaaliajassa kodin sähkönkulutuksen.

– Alkuun kysyttiin extranetin käytöstä, mutta ker-ran kirjauduttuaan palveluun se onkin havaittu hel-poksi, Virpi Tenhunen kertoo.

Toinen tapa kodin sähkönsyöppöjen löytämiseksi on lainata Oulun Seudun Sähköstä kulutuksen näyt-tävä mittari. Niitä on kahdenlaisia. Toinen liitetään etäluettavan mittarin lediin, ja se kertoo koko kiinteis-tön energiankulutuksen. Mittarista näkyy heti, kun esimerkiksi kuivausrumpu pyörähtää käyntiin tai säh-kökiuas napsautetaan päälle. Toinen on laitekohtai-nen energiankulutusmittari, joka laitetaan esimerkiksi vanhan kylmälaitteen ja pistorasian väliin, ja se ker-too tämän laitteen todellisen sähkönkulutuksen.

Kodin energiakäytöstä suurin osa muodostuu lämmityksestä.

Yhden asteen huonelämpötilan pudotus tuo vii-den prosentin säästön. Myös lämpimän veden kulutuksessa on helppo saavuttaa merkittäviä säästöjä. Suihkussaoloaika vaikuttaa suoraan ener-giankulutukseen. – On hirmuisen tärkeää tutustua omiin laitteisiinsa ja niiden säätöihin. Kulutuksen vä-hentämisen edellytys on tietoisuus omista käyttötot-tumuksistaan, Tenhunen summaa.

Koulutuksella lisää valmiutta energiankäytön neuvontaan


Saatat ostaa sähkön tai lämmön Oulun Seudun Sähköstä, mutta oletko jo jäsen? Sähköosuus-kunnan henkilöjäsenet saavat käyttämästään sähkö- ja lämpöenergiasta 1,2 sentin alen-nuksen kilowattitunnilta Oulun Seudun Sähkön toimialueella sijaitsevaan käyttöpaikkaan.

Jäseneksi liittyminen maksaa 20 euroa. Maksun saa takaisin, mikäli päättää irtisanoa jäsenyy-den. Jäsenhinta on sekä toimialueellamme että myös valtakunnallisesti edullisimpien joukossa.

Pyydä jäsenhakemus osoitteesta [email protected] tai puhelimitse (08) 310 1313.

LIITY JÄSENEKSI – HyödyNNÄ 1,2 SENTIN ALENNUS

Jäsentapahtuma kerää jälleen jäsenistön yhteen

Tänä vuonna haluamme tarjota jäsenistöllemme myös hengenruokaa Johanna Kurkelan konsertin kautta. Konsertti tulee olemaan unohtumaton elämys ja suuri seikkailu elämän pieniin ihmeisiin. Jokainen laulu, sointu ja sävel ylistää elämää ja sen monia eri säikeitä, tunteita, iloa, surua ja eniten

rakkautta. Johanna Kurkela esiintyy akustisesti pianistinsa kanssa, jolloin Johannan kaunis ääni pääsee oikeuksiinsa.

Tämän konsertin voit kokea vain Oulun Seudun Sähkön jäsentapahtumassa.

Jäsentapahtuman tunnelmatuokio

Oulun Seudun Sähkön sähköosuuskuntien jäsenet kokoon-tuvat huhtikuussa osuuskuntakokouksiin. Tänä vuonna tilai-suuksissa tarjotaan ajankohtaisten energia-asioiden lisäksi laadukasta lumijokelaislähtöistä musiikkiviihdettä ja maitta-va iltapala. Kauniin herkän äänen siivittämänä suomalaisten suosikiksi noussut Johanna Kurkela esiintyy kaikissa osuus-kuntakokouksissa.

Kokoukset järjestetään:tiistaina 16.4. Limingassa Liminganlahden yhtenäiskoululla,keskiviikkona 17.4. Rokua Health & Spa -kylpylähotellissa sekä torstaina 18.4. Kempeleessä Ylikylän yhtenäiskoulussa.

Jokaiselle jäsenelle on tullut kutsu oman alueen sähköosuuskunnat kokoavaan tilaisuuteen. Linja-autoreitti löytyy kutsun takasivulta.

Kokousten ohjelma:

18.00 Tervetuloa jäsentapahtumaan, toimitusjohtaja Risto Kantola

Kilpailukykyinen MeidänSähkö, johtaja Jukka Kaarre

Palvelumme tänään, asiakaspalvelupäällikkö Jussi Ervasti

Musiikkituokio Johanna Kurkelan seurassa

19.30 Sähköosuuskuntien varsinaiset osuuskuntakokoukset

20.15 Iltapalatarjoilu

21.30 Paluukuljetukset

valokaari 1/2013

Documents

hyvt mahdollisuudet ulkoiluun

oulun seudun shk

tasanto kertoo

90440 kempele puhelin

valokaari 1 2013

sukunimi oulunseudunsahko

shk

oulunseudunsahko